Arvoisa puhemies! Minä olen tässä vähän untuvikkona, mutta sehän ymmärretään, miksi.

Presidentti Niinistö kävi Tukholmassa tapaamassa presidentti Obamaa ja syömässä päivällistä, ja ilmeisesti keskusteltiin Syyrian tilanteesta. Onko hallitusta informoitu näistä keskusteluista, ja mitkä johtopäätökset on tehty, mikäli joitain johtopäätöksiä on tehty? Ja mikä on hallituksen kanta myöskin kemiallisten aseiden käyttöön?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on — sen jälkeen, kun tämä kaksi viikkoa sitten tapahtunut ilmeinen kemiallisten aseiden käyttö Syyriassa on noussut esille — käsitellyt tilannetta ja muodostanut yhdessä tasavallan presidentin kanssa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa Suomen näkemyksen, jonka mukaisesti olemme toimineet. Se tietysti lähtee ensisijaisesti siitä, että kaikki kemiallisten aseiden käyttö on rikos ihmisyyttä vastaan ja sotarikos ja sellaiseen syyllistyneet täytyy saattaa oikeudelliseen vastuuseen. Mutta ennen kuin voidaan tehdä toimenpiteitä, on myöskin saatava luotettava tieto siitä, mitä on käytetty ja kenen toimesta on käytetty.

Tämä on se normaali prosessi, joka YK:n johdolla pitää läpikäydä. Tämän mukaisesti olemme myös yhdessä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa käsitelleet asiaa, viime viikolla pariinkin otteeseen, ja kääntyneet kaikkien turvaneuvoston jäsenten puoleen sillä esityksellä, että turvaneuvosto kykenisi vähintäänkin ottamaan kantaa kemiallisen aseenkäytön tuomitsemiseen ja vastuullisten saattamiseen siitä myöskin vastaamaan. Se ei ratkaise muutoin asiaa ja sitä, mitä tapahtuu, mutta vahvistaisi sitä, että YK:lla täytyy säilyä johtoasema.

Syyria ei ollut suinkaan pääasia tuossa eilisessä presidenttien ja pääministerien tapaamisessa, mutta se oli siellä myös esillä, ja se lausuma, mikä sieltä hyväksyttiin, on meidän näkemyksemme mukaan täsmälleen sopusoinnussa sen kanssa, mitä Pohjoismaiden ja Baltian linjaukset tähän kysymykseen ovat olleet. Sekään lausuma ei ratkaise kaikkea, sen jälkeen on erilaisia näkemyksiä varmasti olemassa, mutta tätä kysymystä on käsitelty hyvin läheisessä konsultaatiossa ja yhteistyössä tasavallan presidentin ja hallitusta edustavan ulkoministerin kanssa, ja linjaukset perustuivat ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan päätöksiin.

Arvoisa puhemies! Ulkoministeri Tuomiojan viittaus tähän YK:n turvaneuvostoon tuntuu vähän hätävarjelun liioittelulta. Jos luotetaan siihen, että tämä tekee riittävät päätökset muuttaaksemme tilannetta Syyrian suhteen, niin uskooko todellakin Suomen hallitus siihen, että YK:n kautta saadaan jonkunlainen ratkaisu tai neuvotteluasettelu voimaan Syyrian suhteen?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa herra puhemies! Tekisi mieli kysyä, että mikä on sitten se tie, jota kautta edustaja Donner uskoo, että ratkaisu saataisiin. Kaikki toimijat ovat sitä mieltä, että Syyrian kriisin ei ole sisäistä eikä ulkoista sotilaallista ratkaisua. Sen vuoksi me arvioimme kaikkia tapahtumia siltä pohjalta, mitenkä ne voivat edistää tai vahingoittaa mahdollisuuksia päästä poliittiseen ratkaisuun.

Tätä poliittista tietä edelleen muuten edetään. Geneve kakkosen valmistelut, joissa Venäjä yhdessä Yhdysvaltojen kanssa on ollut aloitteellinen, eivät tällä hetkellä juuri etene, mutta toivomme, että tämän Pietarin-kokouksen yhteydessä myöskin tästä päästäisiin yhteisymmärrykseen. Tiettyä lähentymistä on.

Joka tapauksessa YK:lla täytyy olla ja tulee olemaan myöskin siinä tilanteessa, jossa päästään poliittiseen ratkaisuun, erittäin suuri rooli sen jälkeen, kun aseet on saatu vaikenemaan niin, että ne myös pysyisivät vaiti, ottaen huomioon sen katastrofin mittasuhteet, mitä me olemme nähneet jo tähän mennessä Syyriassa.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että tietysti Suomi rakentaa politiikkansa ymmärrettävistä syistä YK:n turvaneuvoston varaan, on käytettävissä myöskin toinen tie, ja se on kansainvälinen rikostuomioistuin Haagissa, jonka tulisi mielestäni ottaa käsittelyyn tämänkaltainen kysymys. Kysyn, että onko tässä suhteessa Suomen mahdollista tehdä jotain, samoin kuin kysyn sitä, että kun YK on suorittanut omat testinsä Syyrian alueella, niin onko tämän verifioinnin osalta Suomella jokin kansainvälinen rooli näitten YK:n suorittamien testien todentamisessa.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! Suomalainen tutkimuslaitos Verifin kuuluu siihen verkostoon, johonka YK tai kemiallisen aseen valvontajärjestö voi lähettää näytteitä tutkittavaksi, mutta tämä tapahtuu vain YK:n tai tämän järjestön toimeksiannosta, ja raportointi tapahtuu vain näille toimeksiantajille. Suomen hallituksella ei ole tässä mitään varsinaista osuutta, emmekä edes ole virallisesti tietoisia siitä, jos tällaista olisi tapahtunut. Mutta kun tässä on YK:kin ilmoittanut, niin se voidaan todeta, että YK on ilmoittanut, että Ruotsissa ja Suomessa näitä näytteitä tutkitaan. Mutta näitten tulosten analysointi ja raportointi on YK:n tehtävä.

Sitten kansainvälisen rikostuomioistuimen osalta Suomi on aiemmin, jo ennen tätä viimeistä iskua yhtynyt Sveitsin tekemään aloitteeseen, jossa viitataan siihen, että myös kansainvälinen rikostuomioistuin voitaisiin aktivoida. Kansainväliseen rikostuomioistuimeen asioita voi viedä joko sopimuksen allekirjoittajavaltio tai sitten YK:n turvallisuusneuvosto, tai sitten syyttäjä voi itse myös oma-aloitteisesti ottaa jonkin asian esille. Toistaiseksi näin ei ole tapahtunut. Ja siinä lausumassa, jonka Pohjoismaiden ja Baltian ulkoministerit hyväksyivät, viitattiin myös siihen, että turvallisuusneuvosto voisi viedä asian rikostuomioistuimen käsittelyyn.

Arvoisa puhemies! Tässä Obaman tapaamiseen liittyvässä julkilausumassa todetaan myös, että turvallisuusyhteistyön saralla käynnistetään tällaiset vuotuiset keskustelut Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden välillä. Näettekö tämän miten merkittävänä asiana, vai onko siinä enempi keskustelua keskustelusta?

Kemiallisten aseiden käytön osalta täytyy todeta, että varmaan maailmassa ei ainakaan montaa maata löydy, joidenka mielestä kemiallisten aseiden käyttö ei olisi rikos. Nyt kun Suomi on Unifil-johtovaltiovastuun tuolla Libanonissa ottamassa, niin miten näette, että tämä Syyrian tilanne ja mahdollinen isku, jota Yhdysvallat edelleen pitää ainakin mahdollisena, vaikuttaisi Suomen rooliin tuossa toiminnassa ja Suomen rauhanturvaajien osalta?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! Tämä toteamus siitä, että Yhdysvallat ja Pohjoismaat vuosittain kävisivät virkamiestasolla tällaisia konsultaatioita, on tervetullut asia. Eikä se ole ainutlaatuinen: tämäntyyppisiä konsultaatioita meillä on bilateraalisesti, voi sanoa, kaikkien merkittävimpien toimijoiden kanssa. Mutta merkittävää ja mielestäni positiivista tässä on se, että tämä nimenomaan noteeraa Pohjoismaiden merkityksen YK:ssa toimivana ryhmänä ja vahvistaa juuri sitä, mitä me olemme monta kertaa täälläkin todenneet, että pohjoismaisella yhteistyöllä on selvästikin lisääntynyt merkitys ja annettavaa kansainväliselle yhteistyölle.

Tuo Syyrian tilanne on jo pitkään heijastunut naapurimaihin. Pakolaisten määrähän lähenee jo kahta miljoonaa, ja se tietysti jo sellaisenaan merkitsee suurta rasitetta ja myös epävakautta, ennen muuta Libanonissa, joka on muutoinkin hyvin hauras alue ja jossa on YK:n rauhanturvatehtävissä tällä hetkellä 180 suomalaista, ja määrä tulee vielä syksyllä lisääntymään. Toistaiseksi tilanne on pysynyt rauhallisena, mutta totta kai on selvää, että jos tapahtuu jonkinnäköistä sotilaallista eskalaatiota, niin mahdollisuus siihen, että sitten muut toimijat myöskin erilaisista syistä ryhtyvät väkivaltaan, joka voi sitten heijastua myöskin Unifilin toiminta-alueelle, on olemassa. Meidän puolustusministeriömme ja ulkoministeriömme yhdessä YK:n kanssa ovat kyllä täydessä valmiudessa reagoimaan heti, jos jotain tapahtuu.

Arvoisa herra puhemies! Haluan tässä ihan ensimmäiseksi kiittää ulkoministeri Tuomiojaa rakentavasta toiminnasta tämän kriisin suhteen, mutta haluaisin kysyä: Viime toukokuussa YK:n tarkastuskomission puheenjohtaja Carla Del Ponte on ilmoittanut, että on todisteita, että Syyrian kapinalliset ovat käyttäneet sariinia. Onko teillä enempää tietoa tästä asiasta? Ja toinen kysymys: näettekö, että tähän olisi sotilaallisella tai ulkopuolisella puuttumisella mahdollisuuksia saada jonkinnäköinen ratkaisu aikaiseksi?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! Näitä väitteitä ja epäilyjä siitä, että kemiallisia aseita olisi käytetty hallituksen tai opposition toimesta, on esitetty jo pitkin tämän konfliktin jatkuessa useitakin kertoja, mutta toistaiseksi ei ole ainakaan meidän tiedossamme mitään sellaista varmaa näyttöä, ei sen enempää mahdollisesti käytetyistä aineista kuin myöskään niiden käyttäjistä. Mutta me olemme myös lähteneet siitä, että kaikki tällaiset väitteet on todellakin tutkittava. Ja kun olemme korostaneet tätä oikeudellista vastuuta, se periaatteessa tarkoittaa sitä, että sen näytön täytyy olla sellainen, että se normaalissa oikeusprosessissa hyväksytään pitäväksi todisteeksi.

Herra puhemies! Tässä Tukholman kokouksessahan sovittiin nimenomaan turvallisuusdialogin käynnistämisestä Yhdysvaltojen ja Pohjoismaiden kesken, ja tarkemmin sanottuna, että julkilausumassa todetaan tarve vahvistaa panostusta alueellisilla, transatlanttisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, kuten EU:ssa, Natossa ja Naton kumppanuusohjelmassa. Minkä merkityksen annatte sille, että tässä nimenomaan korostuu nyt tämä turvallisuuspoliittinen aspekti?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Arvoisa puhemies! Tämä on nimenomaan nähtävä viittauksena laaja-alaiseen turvallisuuteen — siis ei ensisijaisesti sotilaallisiin kysymyksiin suinkaan, vaan kaikkiin niihin asioihin, jotka ovat sekä näiden järjestöjen mutta ennen kaikkea YK:n agendalla ja joilla tietenkin sitten voi olla, jos niitä ei oikein hoideta ja niihin pystytä vastaamaan, myöskin aikanaan sotilaallisiinkin konflikteihin ulottuvia vaikutuksia.

Tämä laaja-alainen turvallisuus on se, josta myöskin tämä konsultointi lähtee liikkeelle, ja sellaisena se on tervetullut ja vahvistaa sitä meidän näkemystämme, millä lailla turvallisuuskysymyksiä kasvavan keskinäisriippuvuuden maailmassa on järkevää ja perusteltua käsitellä.