Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Nyt ensi vuoden budjetissa sosiaali- ja terveysministeriön osalta voin todeta, että me jatkamme pienituloisten auttamista, tukemista ...

Kiitos, arvoisa puhemies! — Talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti lapsiperheille ja pienituloisille. Sosiaaliturvaa vahvistetaan, ja monien väliinputoajaryhmien asema paranee. Haluan nyt mainita joitakin, elikkä pienimmät sairaus- ja kuntoutuspäivärahat ja pienin äitiys-, isyys- ja vanhempainraha, ja tämä korotushan on noin 170 euroa kuukaudessa, ja korotuksen jälkeen tämä etuus tulee olemaan noin 550 euroa kuukaudessa. Tätä alimpien päivärahojen tason korjaamista on kauan täällä eduskunnassa odotettu, sitä on toivottu, ja nyt se tulee.

Toinen, mistä on kauan täällä puhuttu, niin kauan kuin itse olen ollut eduskunnassa, on apurahansaajien sosiaaliturva. Nyt se korjataan ja tällä halutaan osoittaa sitä, että välitämme osaajien Suomesta. Tieteentekijät, taiteentekijät ovat tulevaisuuden rakentajia, ja nyt he saavat ensimmäistä kertaa ansiosidonnaisen sosiaaliturvan. Monihan on todennut, apurahoilla eläjä, että 35-vuotiaana huomaa, että on aivan vailla eläketurvaa esimerkiksi, ja tällä on iso merkitys, koska tässä tulee eläketurva, tapaturmaturva, sairausvakuutuslain mukainen ansiosidonnainen päiväraha; ryhmähenkivakuutus ja kuntoutusetuudet myöskin tulevat apurahansaajille. Peruslähtökohta on, että apurahansaajan käteen jäävä apuraha ei laske, ei alene. Tämä toteutetaan sillä tavalla.

Sitten työttömyyden hyvä kehitys näkyy meillä työttömyysturvamenoissa. Ne vähenevät ensi vuonna noin 50 miljoonaa euroa työttömyysasteen laskusta johtuen. Tässä voidaan sitten todeta tämä, että työttömyyden alentaminen on se keskeinen myöskin taloudellisesta ja finanssinäkökulmasta.

Sitten me painotamme turvallisen lääkehoidon edistämistä, kattavan lääkehuollon turvaamista ja lääkekustannusten nousun hillitsemistä. Todettakoon, että meillä on tässä erittäin iso haaste. Tänä vuonna jo lääkekustannusmenot, lääkekorvausmenot, ovat kasvaneet tammi—heinäkuussa 8,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Emme ole onnistuneet siinä 5 prosentin tavoitteessa. Nyt ensi vuonna toteutuu, jos eduskunta niin päättää, viitehintajärjestelmä, jossa on erittäin suuret edut ennen kaikkea lääkkeitten tarvitsijoille. On arvioitu, että 33 miljoonaa euroa tulee potilaiden osuudeksi säästönä tässä viitehintajärjestelmässä, ja myöskin se säästää valtion rahoja.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta saa lisää rahoitusta 0,7 miljoonaa euroa, ja tällä hankitaan lisää resursseja. Myöskin olemme uudistamassa siellä organisaatiota, lainsäädäntöä on jo uudistettu.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden alusta myöskin alkaa Vakuutusvalvontaviraston ja Rahoitustarkastuksen yhteinen ura Finanssivalvontana, ja tämähän sijoitetaan Suomen Pankin yhteyteen. Ja tässä nyt viime päivienkin valossa on äärettömän tärkeää, että me saamme hyvän valvonnan ja että valvonnan painopistettä voidaan siirtää myöskin tänne rahoitusmarkkinoitten vakauteen ja että sitä voidaan hoitaa nykyistä jouhevammin tai paremmin, kun on isommat voimavarat Suomen Pankin yhteydessä, kun kootaan tätä osaamista yhteen.

Sitten myöskin Kansaneläkelaitoksen tehtäväkenttä laajenee, kun elatustuen maksatus ja sen toimeenpanoon liittyvät tehtävät siirtyvät ensi vuonna kunnilta Kansaneläkelaitokselle 1.4. alkaen. Uskon, että tällä on myöskin asiakkaan kannalta myönteisiä vaikutuksia.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on puhunut paljon kannustinloukkujen purkamisesta, ja silti tässä hallituksen talousarvioesityksessä ei ole riittävässä määrin osoitettu varoja kannustinloukkujen purkamisiin. Nostan esimerkin: Jos toimeentulotuella elävän perheen lapsi menee ansiotyöhön, vaikkapa kesätöihin, se leikkaantuu pois tämän perheen toimeentulotuesta. Jos me haluamme antaa signaalin meidän nuorille, että työnteko kannattaa aina, tämä olisi sellainen kannustinloukku, joka kannattaisi mitä pikimmiten poistaa. Onko ministeri ollut tietoinen tästä, ja jos on tietoinen ollut, niin minkä takia tätä ei ole otettu mukaan tähän talousarvioesitykseen?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkoksi tuohon äskeiseen: Me tiedämme, että jopa hallitusneuvotteluissa te olitte poistaa tämän suomalaisen sosiaaliturvan räikeimmän epäkohdan. Kuka sitä siellä hallituksessa nyt jurraa oikein, valtiovarainministeri vai pääministeri? Vaikka se nyt on Sata-komiteassa, niin kertokaa nyt kuitenkin.

Toiseksi, miksi taas kerran, tällä kertaa tutkimus-evo-rahoja, leikattiin ja kunnille annetaan maksettavaksi 7 miljoonaa lääketieteellisen tutkimuksen korvauksia, jotka kuitenkin kuuluvat valtiolle?

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Omaishoitajien ja heidän hoidettaviensa tilanne puhuttaa hyvin paljon eri puolilla Suomea, viimeksi eilen täällä eduskunnassa useissa puheenvuoroissa mutta myös erittäin paljon kentillä. Hallitus on linjannut, että 97 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu tulevaisuudessa kotona tai palvelutaloissa tai kodinomaisissa olosuhteissa. Tämä aiheuttaa palveluiden kehittämiseen suuria muutoksia, koska palvelut pitää tulevaisuudessa viedä kotiin. Tämä tulee lisäämään myös omaishoitajuutta sekä omaishoitajien palveluiden kehittämistä. Tällä hetkellä Sata-komitea kehittää tai pohtii omaishoitajuuteen liittyviä kysymyksiä. Kysyisin ministeriltä: Onko totta, että omaishoitajatuki ja hoitotuki yhdistetään, ja jotta omaishoitaja tukea saa, hoitotuen edellytyksenä on, että kunnan (Puhemies: Minuutti on täysi!) pitää tarjota palveluita? Mitä tapahtuu, jos kunta ei pysty tarjoamaan palveluita? Saako perhe omaishoidon tukea tulevaisuudessa?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sairastaminen Suomessa on erittäin kallista, ja me kansanedustajat saamme aika paljon palautetta kentältä, kuinka kallista se on. Tässä minulla on kädessäni kopio Kelan päätöksestä. Mies on, sen takia ettei ole terveyskeskukseen päässyt, joutunut menemään yksityiseen laboratorioon, hinta 56 euroa 90 senttiä, Kelan korvaus 41 senttiä. Ministeri Hyssälä, 41 senttiä! Hän kysyy, miten tämä on mahdollista ja eikö verorahoilla pitäisi huolehtia kansalaisten terveydenhuollosta ja niin, että kansalaiset saavat sen kohtuulliseen hintaan.

Toinen kysymys, minkä minä haluan teidän tietoonne saattaa, on veteraanikysymys. (Puhemies: Minuutti on täysi!) No, se on joka tapauksessa suuri ongelma, ja ministeri tietänee.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me olemme kuluneen viikon aikana kuulleet opposition taholta useita puheenvuoroja siitä, millaista sosiaalipolitiikkaa Vanhasen toinen hallitus harjoittaa. Heidän, jotka ovat lukeneet köyhyystutkimuksia, jotka haluavat olla selvillä siitä, ketkä tässä yhteiskunnassa ovat kaikkein vähävaraisimpia, pitäisi tietää se, että esimerkiksi pienimpien vanhempainpäivärahojen, kuntoutuspäivärahan, sairauspäivärahan nosto työttömän päivärahan tasolle 170 eurolla kuussa tai lapsilisien nostaminen kolmannesta lapsesta alkaen tai kotihoidon tuen nostaminen 20 eurolla kuussa, on juuri sitä sosiaalipolitiikkaa, jolla kaikkien köyhyystutkimusten mukaan päästään puuttumaan kaikkein vähävaraisimpien perheiden arkeen. Toinen asia on sitten kokonaan, jos me olemme eri mieltä siitä, ketkä ovat niitä kaikkein vähävaraisimpia, mutta lapsiperheiden osalta Vanhasen toisen hallituksen vuoden 2009 budjetti tähtää ja tekee päätöksiä juuri tämän kansalaisryhmän puolesta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viitehintajärjestelmän tulo Suomeen on erittäin tervetullut, enkä näe siinä suurta vaaraa, että lääkelain 57 c § muutetaan, jos lääkärit oikein osaavat käsitellä reseptejä, ja koulutus on siinä tärkeä. Mutta Lääkelaitoksen rooli korostuu nyt tässä viitehintajärjestelmässä, koska Lääkelaitoksen tehtäväksi tulee asettaa ne vertailukelpoiset lääkkeet siihen putkeen. Miten on, rouva ministeri, saako Lääkelaitos häiriöttä jatkaa toimintaansa?

Håkan Nordman /r(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallitusohjelman mukaan selvitetään, kuinka kulutuskori eli elinkustannukset on otettava huomioon eläkeindekseissä. Kysynkin ministeriltä, mitä on tekeillä ja mitä on odotettavissa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Apurahansaajien sosiaaliturvalaki on pitkään odotettu ja kaivattu, ja nyt se sitten tulee ensi vuoden alusta voimaan, mikä on hieno asia. Tässä laissa sanotaan, että mikäli siinä ilmenee puutteita, lakia tullaan täydentämään. Nyt on kuitenkin niin, että lähtökohtaisesti alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajat eivät kuulut tämän ansiosidonnaisen sosiaaliturvan piiriin johtuen tämän järjestelmän tai lain puutteista. Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta myös alle neljän kuukauden mittaiset apurahat saadaan sosiaaliturvan piiriin?

Toiseksi kysyn: Ollaanko hallituksessa tietoisia siitä, että toimeentulotukea saavat lapsiperheet eivät saa sitä lapsilisän korotusta, minkä muut lapsiperheet saavat? Mitä tämän suhteen aiotaan tehdä?

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! — No niin, hyvä! Täällä meillä vähän äänentoisto, arvoisat kansalaiset, reistailee, kun tämä on uusittu, joten se ei johdu meistä, niin kuin varmaan hallitus sanoisi oppositiosta. — Niin, tämä tiede- ja taideapurahauudistus on erinomainen uudistus, mutta olen kuullut kentältä, että harvinaisen keskeneräinen on ja kehnonpuoleinen, mutta tosiaan sanon, että se on oikean suuntainen.

Sen takia kysyisinkin toisesta keskeneräisestä jutusta. Kun ministeri Hyssälä on myös Italiassa käynyt ja nuoruudessa haaveilin kanssa saman kaltaisista mielenterveys- ja muista hoidoista, niin ministeri Hyssälällä oli tämmöinen masennustyöryhmä. Minä en näe oikein siitä mistään, kuinka se nyt taas uusiintuu ja kuinka näihin nuorten ja vanhempienkin ja lastenkin mielenterveysasioihin satsataan laadullisesti. Raha ei enää tässä tilanteessa riitä, vaan me tarvitsemme todella Kelan suhteen, tavallaan tämän lääkäriylivaltaisuuden ja lääkepolitiikan suhteen ihan uutta asennoitumista, joka ei minun mielestäni näy tässä budjetissa valitettavasti yhtään.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kovasti korostettu, kuinka tämä budjetti auttaa kaikista pienituloisimpia. On toki positiivisesti sanottava se, että pienimmät vanhempain etuudet nousevat, mutta totta on myös se, että kaikista köyhimmät, kaikista pienituloisimmat, toimeentulotuen saajat, jäävät täysin ilman parannusta asemaansa. Räikeintä on köyhimpien lapsiperheiden tilanne, minkä tässä kollegat edellä toivatkin esiin, eli lapsilisän korotuksista eivät hyödy kaikista pienituloisimmat.

Mielestäni sen lisäksi tarvittaisiin kipeästi toimeentulotuen tason parantamista sekä sen rakenteen uudistamista niin, että se huomioisi nykyistä paremmin tämän ajan, nykyajan, välttämättömimmät tarpeet, mitä se ei tällä hetkellä tee. Ollaanko tässä etenemässä? Eikö olisi muutenkin kaikista pienituloisimpien kannalta tarpeen huomioida ja toteuttaa nämä SDP:n vaihtoehtoonkin sisällytetyt kunnallisen perusvähennyksen korotus, toimeentulotuen lasten perusosan korotus ja työmarkkinatuen korotus, josta jäävät nämä ihmiset, esimerkiksi työttömät, täysin ilman mitään parannusta?

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hyvä ministeri! Pienimmät äitiyspäivärahat, perhe-etuudet nousevat. Kiitos siitä! Mutta milloin tulee muutos myös näiden etuuksien verotukseen, joka toisi aidosti todellisen muutoksen näiden perheiden ruokalautaseen, toisi sen makkaran sinne leivän päälle?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetissa on erinomaisia linjauksia, kuten ed. Rehula edellä jo kertoikin, mutta kysyisin eräästä asiasta: Tilapäinen kotiapu, kotipalvelut lapsiperheille leikattiin laman aikana tyystin. Nyt pitäisi kyllä pikkuhiljaa saada tuota kotipalvelupuolta kuntoon ja niitä takaisin. Nimittäin me kaikki tiedämme lastensuojelun tilanteen ja lastensuojelun sijaishuollon tilanteen muun muassa Suomessa. Näillä kotipalveluilla, tilapäisellä kotiavulla, voitaisiin erittäin tehokkaasti ennalta ehkäistä uupumusta ja sitä kautta myös siellä tunnelin päässä ikävä kyllä monta kertaa häämöttävää huostaanottoa.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verotuksesta sen verran, että kyllä pienituloisten verotus kevenee enemmän kuin suurituloisten. (Vasemmalta: Ei kevene! — Hälinää) Kun katsotaan suhteellisesti, se on 1,4 prosenttia ja suurempituloisilla vain 1 prosentti veroastetta. Oppositio on siinä mielessä oikeassa, että maailmassa riittää parannettavaa ja aina meillä on paikkoja, jotka eivät ole kunnossa. Mutta jostain on aloitettava, pala palalta sitä maailmaa rakennetaan paremmaksi. Ensi vuonna on jälleen uudet kohteet.

Lääkkeiden hintajärjestelmä on erittäin tervetullut. Me tarvitsemme hintakilpailua, ja tämä on menetelmä, jolla me pystymme sitä todella luomaan, ja sekin parhaimmillaan näkyy myöskin siellä pienituloisten kukkarolla.

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omaishoitajien asema kaipaa pikaista helpotusta, sillä merkittävä osa omaishoitajistamme jää tällä hetkellä nykyisin kokonaan omaishoidon tuen ulkopuolelle varojen puutteen vuoksi. Arvoisa ministeri, kysyn: Pohtiiko Sata-komitea tällä hetkellä kristillisdemokraattien esittämää omaishoidon tuen siirtämistä Kansaneläkelaitokselle?

Toinen kysymys. Suomalaisten potilaiden omakustannusosuus terveydenhuollon kustannuksista on lähes kaksinkertainen eurooppalaiseen tasoon verrattuna, ja potilaiden omakustannusosuutta tulisi ryhtyä pienentämään. Kysyn: Onko ministeriössänne pohdittu kristillisdemokraattien esittämää terveydenhuoltokulujen yhtenäistä maksukattoa ja sen helpottamista? Tämä helpottaisi erityisesti pitkäaikaissairaiden tilannetta.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En ole kyllä pyytänyt puheenvuoroa, (Eduskunnasta: Mutta minä olen!) mutta voin yhtyä siihen, mitä edellinen puhuja sanoi, eli omaishoitajien aseman parantaminen on erittäin tärkeä asia. Siihen täytyy varata lisää varoja. Myös sitten kotiin tuotettavien palvelujen määrä pitää miettiä tarkkaan ja myös tuottamismuoto ja huolehtia siitä, että kunnalla on riittävästi kotipalvelussa henkilökuntaa, joka pystyy menemään myös sinne omaishoitajan kotiin auttamaan ja turvaamaan, että siellä selvitään arkielämässä päivittäisestä elämästä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Alanko-Kahiluodon tapaan haluan ensinnäkin kiittää tästä historiallisesta tatusotu-päätöksestä, mikä on tullut, mutta ihmetellä sitä kauneusvirhettä, mikä sinne jäi. Se, että alle neljän kuukauden apurahansaajat rajattiin tämän ulkopuolelle, voi tarkoittaa sitä, että ihminen voi olla apurahalla ympäri vuoden koskaan pääsemättä tämän sosiaaliturvan piiriin. Oletan, että jos kyse on pelkästään kerryttämiseen liittyvästä ongelmasta, niin tämän pitäisi olla helposti tietokoneella hoidettavissa. Kyse on isosta ryhmästä, nimittäin esimerkiksi tanssijoitten kohdalla apurahat pääsääntöisesti ovat näitä alle neljän kuukauden apurahoja ja tanssijat ovat kovin kovin kovin työtapaturma-alttiita. Tällä hetkellä tämä työtapaturmaosuus on juuri se ongelmallisin osuus tässä, eli nyt isot kustannukset ja isot vaivat jäävät sitten yksilöitten kannettavaksi, mihin perinteisesti muilla aloilla on kuitenkin yhteiskunta myös tullut avuksi. Haluaisin todellakin tietää perusteita siihen, miksi nämä kaikista köyhimmässä ja huonoimmassa asemassa olevat alle neljän kuukauden apurahansaajat jätettiin tämän uudistuksen ulkopuolelle.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä apurahansaajien sosiaaliturvan parannusoperaatio on erinomainen asia. Muistan sitä ensimmäisen kerran dekanuksena ajaneeni 1970-luvun lopulla, elikkä aika kauan se kestää. Yksi semmoinen asia, joka tähän minusta liittyy varsin olennaisena, on tämä apurahan myöntäjäksi auktorisointi. Millä tavalla sen on ajateltu elävän ajassa? Kun siihen liittyy vielä tämän neljän kuukauden rajajuttu, niin se on entistä tärkeämpi tietää, mitä siinä on ajateltu.

Rakel Hiltunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä jatkan ed. Kalliksen aloittamaa kysymystä veteraanien kuntoutuksesta. Eduskunta on joka vuosi lausunut vahvan tahtotilansa sen johdosta, että kuntoutus pitää turvata, koska veteraanien ikääntyessä heidän jokaisen tarvitsema kuntoutus on entistä raskaampaa ja vaativampaa. Nyt näyttää siltä, että tämä hallitus ja tämä budjettiesitys laiminlyövät tämän eduskunnan tahdon. Helsingissä sadat veteraanit odottavat kuntoutusta. Useimmat kunnat, Helsinki myös, ovat oman osuutensa panostaneet tähän kuntoutukseen. Sitä vastinparia, joka kuuluu valtiolta, ei nyt ole tulossa. Minä kysyn, ministeri Hyssälä: Mitä vastataan näille veteraaneille? Kuinka me voimme hoitaa, että he saavat sen välttämättä tarvitsemansa kuntoutuksen?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomuksen kansanedustajan väite siitä, että verohelpotus on nyt oikeudenmukaisesti toteutettu, ei pidä ollenkaan paikkaansa. Kansanedustajien tulotasolla veronalennus kuukaudessa on noin 100 euroa, siivoojalla noin 15 euroa, työttömät ja eläkeläiset eivät saa veronalennusta tuloveron kautta ollenkaan. Tämä tiedoksi teille. Perehtykää pikkuisen asiaan, ennen kuin tasa-arvosta puhutte.

Arvoisa puhemies! Ongelma on myös se, että inflaatio kolhii kaikkein eniten näitä pienituloisia ryhmiä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen selvityksen mukaan eläkeläisen, työttömän ja opiskelijan osalta inflaatio on ollut tosiasiassa 8 prosenttia viimeisen vuoden aikana, koska näiden ryhmien tuloista pääosa menee ruokaan, asumiseen ja kulkemiseen, jotka ovat eniten kallistuneet. On aika oikaista taitettu indeksi, laittaa opiskelijoitten opintotuki indeksisuojaan — sehän on mennyt jo kokonaan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) kun siitä puuttuu turva kokonaan — ja työttömille korotus.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Tästä veteraanikuntoutuksesta. Nythän veteraania kohti laskettu tuki kasvaa ensi vuonna 190 euroa. Meillä on poistuma 8 000 henkeä ja myöskin sitten osa, edelleen suurempi osa veteraaneista, ei jaksa siihen laitoskuntoutukseen, jotenka tässä on nyt tästä kysymys. Siellä on myöskin palautuneita rahoja eri kunnista, ja Valtiokonttori on laittanut vielä siihen miljoonan pohjaan, jotenka ne ovat nyt siellä syynissä ja niitä jaetaan uudelleen.

Joka kuntaan, ed. Hiltunen, annetaan suhteessa veteraaneille sama summa, ja siinä, miten kunta sen käyttää, on sitten kunnan sisäisestä päätöksenteosta kysymys. Kaikkia eri kuntia kohdellaan samalla tavalla Valtiokonttorin toimesta. Me olemme painottaneet rahan riittävyyden suhteen sitä, että kun on ikääntyneitä veteraaneja, niin on avokuntoutusta kehitettävä ja laitettava. Nyt palautuu rahoja, kun eivät ole veteraanit jaksaneet lähteä laitoskuntoutukseen jne.

Sitten täällä oli kysymys tästä Lääkelaitoksesta. Totean, että meillä lääkeasioita hoidetaan nyt äärettömän hajanaisesti. Niitä hoidetaan Stakesissa, Kansanterveyslaitoksella, Lääkelaitoksella, Rohdossa eli Lääkehoidon kehittämiskeskuksessa, Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksessa, Sosiaali- ja terveysalan tuotevalvontakeskuksessa, Kelassa, yliopistoissa ja sosiaali- ja terveysministeriössä. Selvitysmies ehdotti tämän lääkealan kokoamista. Olemme päätyneet siihen, että se kootaan yhteen plus sitten että parannetaan niitä toimintoja, joita nyt ei tehdä missään, kuten apteekkien kehittämistä, kuten erittäin vahvaa ikääntymisen haasteeseen vastaamista, vanhusten annosjakelulääkitystä. Kaiken tämän äärettömän suurta trimmaamista vaatii tämänhetkinen demokraattinen rakenne. Me perustamme tähän uuden lääkealan keskuksen, ja aina, kun uusi keskus perustetaan, niin pitää alueellistaminen siinä selvittää.

Arvoisa puhemies! Jäi aika moneen vastaamatta mutta — aika.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menot ovat lisääntyneet vajaalla prosentilla tämän vuoden talousarvioon verrattuna. Eniten määrärahalisäyksiä on tullut valtion virka- ja työehtosopimuksista, sokerintuotannon erityistoimenpiteistä sekä varojen siirrosta Maatilatalouden kehittämisrahastoon Makeraan. Säästötoimet ja tuottavuusohjelma supistavat henkilöstöä meidän sektorillamme 1,6 prosentilla, käytännössä 83 henkilötyövuodella. EU:n maatalouspolitiikka ja sen edellyttämät ja mahdollistamat määrärahat ja tulot muodostavat peräti 80 prosenttia kaikista pääluokkamme menoista.

Viime aikoina keskusteluun on noussut maatalouden ympäristötuki. Valtiontalouden tarkastusvirasto tällä viikolla julkaistussa raportissa kritisoi voimakkaasti ympäristötuen vaikuttavuutta. Totean vain, että ympäristötukijärjestelmää on valmisteltu parhaalla kotimaisella asiantuntemuksella ympäristöhallinnon, ympäristötutkijoiden, tuottajien ja ympäristöjärjestöjen yhteistyöllä. Tuen ehtoja on myös ohjelmakausien vaihtuessa kahteen kertaan tiukennettu, ja tämä viimeinen ohjelma on nimenomaan vesiensuojelun ohjelma. Tuella on ollut suuri vaikutus käytännön viljelytoimenpiteisiin kuten muun muassa ravinteiden käyttöön, pientareiden ja suojakaistojen määrään sekä lohkojen talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen. Ympäristötuen saaminen edellyttää erittäin tiukkoja toimenpiteitä, joista aiheutuvia kustannuksia ja tulonmenetyksiä tuki kattaa.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan suurin huoli tällä hetkellä on maatalouden tuotannon kannattavuuden nopea heikentyminen kuluvan vuoden aikana. Tuotantopanosten hintojen kohoaminen ja maatalouden tuottajahintojen jälkeenjääneisyys ovat muodostaneet todellisen uhan kotimaisen elintarviketuotannon tulevaisuudelle.

Vuoden 2009 budjettiratkaisussa helpotetaan maatalouden kustannusrasitetta korottamalla maatalouden polttoöljyn veronpalautuksen määrää ja siirtämällä maataloudessa käytettävä sähkö alimpaan, siis teollisuuden kanssa samaan, sähköveroluokkaan. Tämän lisäksi jatkossa selvitetään maatalousyrittäjien ja muidenkin yrittäjien mahdollisuutta luopua pakollisesta pääomavero-osuudesta, mikä keventäisi juuri pienituloisimpien maatalousyrittäjien verorasitusta.

Nämä äsken mainitut toimet ovat tärkeitä, mutta eivät suinkaan vielä riittäviä. Peruskysymys on se, että meidän pitää jatkossa saada markkinoilta parempi tuottajahinta kattamaan näitä kohonneita kustannuksia, koska se on ainoa kestävä tie. Eli elintarviketalousketjussa syntyvää arvonlisää pitää kyetä jatkossa jakamaan oikeudenmukaisemmin ketjun eri toimijoiden kesken, ja tätä työtä ministerin johdolla tehdään kahdessakin eri työryhmässä: tulo- ja kannattavuustyöryhmässä ja lihantuotannon kannattavuustyöryhmässä.

Maatalouden rakenteen kehittämisen ja viljelijöiden jaksamisen ja eläinten hyvinvointiin liittyvien investointien tukeminen aukeaa nyt lokakuussa, ja silloin meillä on kaikki mahdolliset tuet haettavana. Meillä on Maatilatalouden kehittämisrahastoon riittävästi rahoitusta, ja itse pelkäänkin, että nyt ollaan tilanteessa, että viljelijät eivät uskalla investoida, koska elinkeinon tulevaisuus kustannustennoususyistä on tällä kertaa todella hankala. Mutta toivon, että se ratkaisu kannattavuuteen kyetään löytämään, koska me tarvitsemme jatkossa omaa elintarviketuotantoa kriisiytyvässä maailmassa.

Arvoisa puhemies! Bioenergian käytön tehostaminen on keskeisiä toimenpiteitä ilmasto- ja energiapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Metsätaloudessa pyritään vuonna 2009 lisäämään kotimaisen puun hakkuita ja puun energiakäyttöä. Puuperäisen energian käyttöä halutaan lisätä tukemalla energiapuun korjuuta noin 6,5 miljoonalla eurolla. Bioenergian käytön edistämistä tullaan rahoittamaan muun muassa maaseutuohjelman yritys- ja hankerahoituksella.

Metsäpolitiikan suurimpana haasteena on parantaa jatkossa metsien tuottavuutta, turvata metsien monimuotoisuus sekä säilyttää metsätalouden kannattavuus. Näihin haasteisiin pyritään vastaamaan toteuttamalla vuoteen 2015 saakka laadittua Kansallista metsäohjelmaa sekä Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa Metsoa. Ohjelmien toteutukseen on varattu 6,7 miljoonaa euroa lisää määrärahoja.

Viehekalastusmaksujen tasoa tarkennetaan ensi vuonna, ja Tornionjokeen rakennetaan lohilaskuri, johon on varattu 300 000 euron määräraha budjettiin. Tämä lohilaskuri on sen takia tärkeä, että me kykenemme ne pohjoisen lohiongelmat ratkaisemaan. Sen jo tiedän, että viime keväänä hyväksytty asetus on nyt nostanut luonnonlohen Lapin jokiin, ja se oli sen asetuksen tavoitekin, eli tässä mielessä ollaan ihan oikealla tiellä.

Riistavahinkolakia uudistetaan. Se on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä, ja kiinteistörekisterin kirjaamistyöt siirretään vuoden 2010 alussa oikeusministeriön hallinnonalalta Maanmittauslaitokselle eli meille. Tähän liittyvä rahoitus meidän pitää jatkossa pystyä turvaamaan. Tähän budjettiin se nyt ei vielä riittävästi sisälly.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On vahinko, että maa- ja metsätalousministeriön ja erityisesti sisäministeriön budjettikäsittely on ajoitettu perjantai-iltaan, viikon loppuosaan.

Ministeri Anttila, ette käsitellyt lannoiteteollisuuden myyntiä Yaralle ja sen aiheuttamia raskaita vaikutuksia tuottajien kustannuksiin ja siihen uhkaan, mikä koko elintarviketalouden kilpailukykyyn kohdistuu. Tämä valmisteltiin vastauksenne mukaan ilman maa- ja metsätalousministeriön mukanaoloa. Se olisi pitänyt kyllä valmistella yhdessä. Eihän tällaista asiaa hallituksessa voida käsitellä valtion omistajuuspolitiikan osana. Miten te kommentoitte tilannetta ja sen vaikutuksia?

Toinen asia: Nuorille tuottajille, erityisesti maidontuottajille, on erittäin raskas tilanne tällä hetkellä se, että lisämaata ei tahdota saada. Te olette pitänyt voimassa ja jopa laajentanut niitä luopujien eläkeläisbonusjärjestelmiä, joilla pellot pysyvät muussa kuin aktiiviviljelijöiden, nuorten tuottajien, maidontuottajien, tarvitsemassa käytössä. Se hankaloittaa lisämaan saantia ja pitää sen hinnan kalliina. Jos me olemme huolissamme, niin kuin meidän pitäisi olla, maaseudun työvaltaisen maatalouden tulevaisuudesta, niin tämä on päätettävissä täällä ja nyt. Sen suhteen ei tarvitse mennä EU:n eteisiin.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri jo ottikin itse puheeksi maatalouden ympäristötukien saaman kritiikin Valtiontalouden tarkastusviraston taholta, ja siihen liittyen olisin vielä muistuttanut siitä, että tarkastusvirasto tosiaankin totesi julkisuudessa toiminnantarkastajansa suulla, että ympäristötuen vaikutukset ovat ympäristön kannalta ja erityisesti ravinnepäästöihin olleet täysin tehottomat tai todella heikot. Tarkastusvirasto totesi myös, että viljely olisi lopetettava kokonaan jyrkästi vesistöön viettäviltä pelloilta. Vesistökuormitus ei myöskään ole vähentynyt siitä huolimatta, että ilmeisesti joitain tarkistuksia tai tiukennuksia näihin tuen saamisen ehtoihin on tehty viime vuosien aikana.

Olisin kysynytkin ministeriltä, olisiko hänellä näkemystä siitä, miten tukirahat voisi kohdistaa tulevaisuudessa niin, että vesistökuormitus vähenisi, ja olisiko mahdollista myös tarkastella tuen ehtoja uudelleen siten, että niitä tiukennettaisiin, mikäli ne eivät täytä tällä hetkellä sitä tavoitetta, mitä varten ne on asetettu.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! On hyvä, että ministeriö ja ministeri ovat ottaneet tosissaan sen hallitusohjelman velvoittavan lauseen ja vaatimuksen, jolla tuottajien tulotasoa halutaan parantaa. Siihen tämä budjetti myös tarjoaa jo ensimmäiset keinonsa, hyvä niin, ja niin kuin ministeri totesi, tätä työtä on edelleenkin jatkettava.

Kysyn, minkälaiset mahdollisuudet, kun noita markkinakeinoja myöskin pitää tässä koko ajan rinnalla poliittisten keinojen kanssa pitää, minkälaiset mahdollisuudet on erilaisin markkinakeinoin muun muassa kilpailulainsäädännön uudistusten myötä tähän asiaan puuttua?

Samoin, onko mahdollista ed. Rajamäen viittaamassa tilanteessa oman lannoiteteollisuuden myynnin osalta, että käydään läpi myöskin sellaiset lainsäädäntökohdat, joissa ei ole enää tarvetta suojella omaa lannoitetuotantoa, ja sitä kautta mahdollistetaan kilpailua ja myöskin alennetaan kustannuksia?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maatilatalouden kannattavuus on tämän päivän maanviljelijöillä todella suuri haaste. Onko arvoisalla maa- ja metsätalousministerillä niin sanotusti ylimääräisiä keinoja käytettävissään? Esimerkiksi nythän on puhuttu energiaverojen alentamisesta, mikä on erittäin tehokas, mutta ei välttämättä riittävä keino. Onko olemassa muita järkeviä keinoja, joilla tätä kannattavuutta voitaisiin parantaa?

Bioenergian saatavuuden kannalta, arvoisa ministeri, on tällä hetkellä tilanne Kemera-varojen suhteen se, että tälle vuodelle myönnetyt määrärahat ovat loppumassa tuossa loka—marraskuun vaihteen tienoilla. Toki ensi vuoden rahoja hieman käyttämällä jo tai siirtämällä hankkeita ensi vuoden puolelle pystytään tilanteesta selviämään. Mutta onko tarkoitus jatkossa päästä sille 75 miljoonan euron tasolle, jota Kansallinen metsäohjelma edellyttää?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pohjoismaiden neuvoston piirissä on toistuvasti herännyt keskustelua yhteispohjoismaisen petoeläinpolitiikan tarpeesta. Tässä petoeläinpolitiikka-asiassahan vastakkain ovat näkemykset siitä, miten paljon meidän pitäisi suojella suurpetoja, ja toisaalta näkemykset siitä, miten paljon meidän pitäisi suojella elinkeinoja ja ihmisiä suurpetojen aiheuttamilta vahingoilta. Nämä näkemykset ovat kaikissa maissa vastakkain. Siellä on eri osapuolia.

Pohjoismaiden neuvoston keskuudessa on pyritty rakentamaan jonkinlaista yhteistä keskustelua siitä, millä tavalla tätä petoeläinpolitiikkaa voitaisiin koordinoida tai jopa luoda jonkinlaista yhteispohjoismaista petoeläinpolitiikkaa, jotta kun pedot liikkuvat maasta toiseen, niin voisi olla jokin yhteinen koordinaatio siitä, miten näitä vahinkoja voidaan rajoittaa ja toisaalta ylläpitää sitten suurpetojen suojelua. Millä tavalla ministeriössä tätä yhteispohjoismaista koordinoinnin tarvetta tai mahdollista petoeläinpolitiikan rakentamista on pohdittu?

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sumuvuori täällä viittasikin jo tuohon maatalouden ympäristötukeen ja siihen, ettei järjestelmällä ole saatu kovinkaan hyviä ympäristövaikutuksia aikaan. On erinomaista, että nyt Varsinais-Suomessa on käynnissä näitä yhteishankkeita, joilla pyritään erityisesti täsmätoimin vaikuttamaan Itämeren valumiin.

Mutta olisin kysynyt tästä tuotantoeläinten hyvinvointituesta, mistä tehdään näitä viisivuotisia sopimuksia. Ensi vuodelle on varattu tähän määrärahoja. Mitä tuotantoeläimiä tässä lähinnä on ajateltu? Minkä tyyppisiä hakemuksia haluttaisiin? Minkä tyyppisiä ovat ne parannukset, joita sitten tuotantoeläinten hyvinvoinnin eteen tehdään tällä tuella?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että täällä on noussut keskusteluun tämä ympäristötuen tehottomuus. (Välihuuto) — Juu, minä kuulin. Olin tuolla huoneessani ja kuulin ministerin puheen ja sitten tietenkin saliin kiirehdin. — Eli on aivan välttämätöntä tarkastelu mielestäni tässä vaiheessa, kun tiedämme nyt nämä tulokset, ja olemmehan tienneet jo vähän pitemmänkin aikaa, että tämä ympäristöohjaavuus tässä on huono.

Viime kaudellahan näitä ehtoja kiristettiin ja sovittiin silloin kriittisestä puolivälitarkastelusta, eli jos näyttää siltä, että tämä ympäristönäkökulma ei mene eteenpäin, niin sitten täytyy edelleen tiukentaa ja muuttaa tukiehtoja niin, että ympäristötuki on nimensä mukaisesti ympäristötuki. Minä todella toivon nyt, että kun tämän tiedämme, hallitus puuttuu tähän asiaan pikaisesti, sillä kuitenkin kotimaisista päästöistä nimenomaan maatalouden päästöt ovat se suurin uhka Itämerelle tällä hetkellä.

Toinen kysymys tähän loppuun, arvoisa puhemies. Ministeriltä haluaisin tiedustella, kun ... (Puhemies: Minuutti meni!) — Menikö, näin nopeasti? No, jätetään seuraavaan kertaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedustelisin ministerin kantaa siihen periaatteelliseen kysymykseen, olisiko eläinsuojelu, nimenomaan luonnonvaraisten eläinten suojelu, viisaampaa tai tarkoituksenmukaisempaa siirtää ympäristöministeriön hallinnonalalle maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta. Viittaan tässä myös niihin ongelmiin, mitä meillä on suurpetojen suojelun suhteen. Meillä on aika vahva salametsästys ja näin ollen pohja hyvän luonnonsuojelun ja biodiversiteetin hoitamisen suhteen on heikko.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos tästä mahdollisuudesta. Olisin tullut tähän koe-eläinasiaan, kun meillähän on ollut jo kansallisesti pitkään tarkoituksena vähentää koe-eläinten käyttöä. Meillähän on maa- ja metsätalousministeriö itse saanut valmiiksi selvityksen, jossa ehdotetaan tällaista valtakunnallista vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien keskuksen perustamista, ja nyt olisi todellakin tarvetta sitten määrärahalle tätä ajatellen. Se ei ole iso raha, se on hyvin pieni raha. Ainakin jossain vaiheessa puhuttiin 300 000 eurosta, jolla päästäisiin alkuun.

Tämä olisi mielestäni sellaista uudenaikaista, hienoa edistysajattelua, että samaan aikaan niin eettisestä näkökulmasta kuin myös monesta muusta näkökulmasta kykenisimme pitämään huolta siitä, että meillä turhia eläinkokeita ei tehtäisi, ja samalla olisi myös tieteen puolella edelläkävijöitä, joiden suomalaista osaamista varmasti voitaisiin myös ajatella ihan vientituotteenakin eteenpäin. Eli kysynkin, onko teillä tähän määrärahaan minkäänlaista ajatusta. Nimittäin käsittääkseni nythän sitä ei tässä talousarviossa valitettavasti sisällä ole.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tämä lannoiteteollisuuden myynti on aivan niin kuin siinä kirjallisessa kysymyksessä vastasin. Ja toisekseen sitten on kysymys siitä, olisiko Kemira GrowHow pienenä lannoiteyrityksenä tilanteessa, jossa lannoitteiden raaka-aineista on maapallolla kova pula, ollut mahdollisuudessa saada sillä hinnalla lannoitteiden raaka-aineita, jolla sieltä nyt vähän suuremmat yritykset saavat.

En ole ollenkaan varma, olisiko Suomessa lannoitteiden hinta alhaisempi, jos meillä olisi itsenäinen, edelleen omassa omistuksessa oleva, enemmistöomistuksessa oleva Kemira GrowHow, niin kuin aikaisemmin oli. Sitä emme tiedä, koska sitä vaihtoehtoa ei ole testattu. Mutta tämä on yksi suuri ongelma, se, että kun on pulaa raaka-aineesta, niin hinnat nousevat ja silloin vahvat toimijat ovat vahvemmilla kuin pienemmät, valitettavasti. Sen tiedän, että Siilinjärven apatiitti meillä olisi ollut omasta takaa, mutta sitten on myös typpiraaka-aine, kaasu ja muut.

Kysymys lisämaan saannin vaikeudesta, eläkeläisten bonusjärjestelmistä: Ed. Rajamäki, tässä on taustalla semmoinen perusongelma, että viljelijäväestön eläketurva ei ole riittävän hyvällä tasolla ja aika moni eläkeläispariskunta, jos ei ole jatkajaa (Ed. Rajamäen välihuuto) — jos ei ole jatkajaa — pitää ne pellot vuokrattuina ja sitä kautta saa vähän lisäansiota. Tämä on yksi ihan käytännön ongelma juuri sen takia, että pelloista ei luovuta, kun ei sitä toimeentuloa välttämättä ole sen eläketurvan osalta. (Ed. Rajamäki: Sehän riippuu hallituksen ratkaisusta!) Tämä koskee siis ikääntyneitä eläkeläisiä, ei nuoria, jotka hetken päästä eläkkeelle jäävät, heillä on parempi järjestelmä.

Ed. Sumuvuoren kysymys: Meillähän on tämä tehohanke menossa Varsinais-Suomessa, se on ihan totta. Siinä yritetään löytää täsmätoimenpiteitä. Tähän voisi vastata lyhyesti niin, että jos me kykenemme nyt lfa-uudistuksen yhteydessä Euroopan unionissa — senhän on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010 — saamaan sellaisen epäsuotuisten alueiden tuen lfa-tuen kautta, että voidaan Suomessa maksaa korkeampaa tukea kuin nyt sen 250 euroa hehtaari, niin silloin me voisimme miettiä siinä tilanteessa ympäristötuen kohdentamista vielä enemmän täsmätoimin kuin tällä hetkellä. Tämmöinen mahdollisuus on jatkossa, jos onnistumme lfa-uudistuksen kautta rakentamaan sitä tukipohjaa, mitä ehdottomasti tarvitaan.

Ed. Lepän kysymys näistä kilpailulainsäädännön tarkistuksista: Meillähän on tämä valmistelutyö nyt ihan loppusuoralla liittyen tähän lihantuotannon kannattavuuskriisiin, ja sen yhteydessä me katselemme sitten, tarvitaanko kilpailulainsäädännön muutoksia. Tiedän, että ministeri Pekkarinen on niihin valmis, kun meillä on esittää hyvät perustelut mahdollisille muutoksille. Yksi kysymys on tietysti tämä Suomen oman lannoitetuotannon suojelu ja siihen liittyen tämä kadmiumraja, jonka me olemme aikanaan hakeneet silloin, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, suojataksemme omaa maaperäämme.

Ed. Hoskosen kysymykseen vastaan lyhyesti, että niin kuin puheenvuorossani jo sanoin, ainoa kestävä tie on, että korkeammat tuottamisen kustannukset saadaan ketjussa läpi tuottajahintoihin. Mitään muuta tietä ei ole. Tässä viljelijäväestö on ihan saman ongelman parissa kuin pienyrittäjät, esimerkiksi kuorma-autoyrittäjät, joilla on ihan sama ongelma. Öljyn hinta on noussut merkittävästi, ja sitä ei ole kyetty välttämättä saamaan mukaan niihin taksoihin, joita peritään.

Sitten seuraavana yhteispohjoismainen petopolitiikka: Me olemme nyt ennen kaikkea aika paljon tekemisissä tuon naapurimme Venäjän kanssa petopolitiikan kohdalta, koska sieltähän nämä eläimet kulkevat edestakaisin. Niinkään ei ole ollut ainakaan minun aikanani keskustelua tästä petoeläinpolitiikasta yhteispohjoismaisella tasolla, mutta sen sijaan Venäjän kanssa on, koska meillä on yhteinen raja.

Sitten ed. Virkkusen tärkeä kysymys siitä, mihin tähdätään eläinten hyvinvointituella. Siihen tähdätään, että eläimillä olisi lisää tilaa. Siis vaaditaan tietyt tilat sinne karsinaan ja sikalaan ja navettaan, vaaditaan tietyt virikkeet sinne. Mutta nyt vaan perusongelma meillä on tällä hetkellä se, että läheskään kaikki tilat eivät päässeet tuen piiriin, kun meillä ei ole riittävästi eläinlääkärityövoimaa. Siinä tehdään tilan kanssa eläinten hyvinvointisopimus, ja eläinlääkäreitä ei ole ollut riittävästi sitä sopimusta tekemässä. Halukkaita viljelijöitä olisi enemmän sitä tekemään kuin nyt voidaan tehdä. Sitä ongelmaa me toki hoidamme eläinlääkärikoulutusta lisäämällä.

Ed. Viitasen kysymys Itämeren saastuttamisesta: Muistutan, että Suomen osuus on kokonaiskuormasta 14 prosenttia. Vaikka me pistäisimme täällä kaikki luukut kiinni, se ei Itämerta pelasta. Mutta meidän pitää oma osuutemme tehdä, siitä ollaan ihan samaa mieltä.

Ed. Tiusasen kysymykseen viimeisenä, eläinsuojeluasioiden, luonnonvaraisten eläinten suojelun siirtäminen ympäristöministeriöön: En ymmärrä sitä, miten se valvonta siitä lisääntyisi. Miten sieltä löydettäisiin paremmat järjestelmät salametsästyksen valvontaan, se logiikka ei ainakaan minulle kerta kaikkiaan mennyt perille.

Sitten viimeisenä tämä koe-eläinten käytön vaihtoehtoisen tutkimuksen keskuksen perustaminen. Se on meillä valmistelussa, mutta ei valmistunut vielä tässä yhteydessä. Kyllä se tarkoitus on viedä eteenpäin.

Kimmo Sasi /kok:

Kunnioitettu puhemies! Täällä tähän asti käydyn keskustelun perusteella olen tullut siihen johtopäätökseen, että suhdanteiden heikkeneminen, joka näkyy tällä hetkellä lehdistä, on tullut oppositiolle suurena yllätyksenä. Haluan vakuuttaa, että hallitukselle tämä ei ole tullut millään tavalla yllätyksenä.

Muistan, että kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, silloin jo arvioitiin, että taloudellinen kasvu heikkenee selvästi, niin että varsinkin vuosina 2009—2010 kasvu on ehkä 2 prosentin paikkeilla. Silloin kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, lähdettiin siitä, että tähän täytyy varautua ja se tarkoittaa sitä, että pitää olla riittäviä tuloveronkevennyksiä ja kevennykset pitää ajoittaa ensisijaisesti vuosille 2009—2010. Ja jo vuonna 2007 omaksutun suunnitelman mukaisesti hallitus toimii. Se ei ole tullut yllätetyksi, oppositio ilmeisesti on tullut yllätetyksi. (Ed. Viitanen: Missä tarvittavat investoinnit?) Tärkeätä on myöskin se, että ajoituksen osalta kaikki tältä osin on kunnossa ja, kuten sanottu, noin puolet tuloveronkevennysvarasta käytetään vuonna 2009 ja riittävästi on vielä panoksia vuodelle 2010.

Sinänsä on erittäin tärkeätä, kun meillä on suhteellisen korkea inflaatio tällä hetkellä ja tässä suhteessa kansalaisten ja varsinkin pienituloisten kansalaisten toimeentuloa tulee pyrkiä edistämään, että ruuan arvonlisäveron kevennys tapahtuu ensi vuoden lokakuun alusta. Ajoituksellisesti, ottaen huomioon inflaatio ja myöskin se, että inflaatio yleensä korvataan jälkikäteisesti, ratkaisu tältä osin on hyvin kaukoviisas ja hyvin tarkkaan hallituksen puolelta harkittu.

Myöskin täällä on hallitusta moitittu siitä, että ei tehdä riittävästi metsäteollisuuden hyväksi. Hallitushan on puuttunut jo hallitusohjelmassa näihin rakenteellisiin muutoksiin, ja metsäteollisuuden tilanne on tältä osin aika hyvä. Kun nähdään ongelmia, hallitus on puuttunut niihin hyvin nopeasti.

Jo tämän vuoden budjetissa pantiin merkittävästi rahaa metsäteihin, ja niitä on tarkoitus parantaa, jotta puu saadaan paremmin metsistä. Muistelen, että silloin oppositiossa näitä hankkeita ei pidetty niin kauhean tärkeinä, vaan haluttiin priorisoida muita hankkeita. Sitten kun hallitus päätti, että täytyy nopeasti vauhdittaa puukauppaa ja haluttiin antaa veronhuojennus metsän myynnistä, niin oppositio arvosteli tätä voimakkaasti ja sanoi, että näin missään tapauksessa ei saa tehdä. Nyt sitten äänet ovat oppositiossa vaimenneet sen jälkeen, kun on tultu siihen tilanteeseen, että tehtaita joudutaan sulkemaan, ja nyt oppositio ilmeisesti hyväksyykin sitten jo nämä metsäkaupan veronhuojennukset, jotta puuta saataisiin tehtaille.

Jos vielä verrataan tätä Vanhasen kakkoshallitusta Vanhasen ykköshallitukseen, niin muistan, että kun UPM:n tehdas Kouvolan pohjoispuolella Kuusankoskella pani ovensa kiinni (Ed. Tiusanen: Voikkaalla!) — Voikkaalla — niin meni iät ja ajat, ennen kuin hallitus sai jonkinlaisia päätöksiä aikaiseksi, ja prosessi oli aika kivulias. Nykyisen hallituksen ratkaisuista voidaan todeta, että kun näitä uhkia on ja jos tehdään päätös työpaikkojen vähentämisestä, niin samana päivänä hallitus pitää jo kokouksen, kuten tällä kertaa illalla istunnon, ja näissä kokouksissa päätetään sitten välittömästi toimenpiteistä, joihinka ryhdytään. Tällä tavalla hallitus on tilanteen tasalla, joten tässä suhteessa täytyy sanoa, että nykyinen hallitus on kyllä työväen hallitus siinä suhteessa, että se pitää myöskin teollisuustyöpaikoista tiiviisti kiinni ja pyrkii löytämään tarvittaessa uusia työpaikkoja, jos vanhat tältä osin häviävät.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, mitä Suomeen tulee, että keskustelu on antanut hieman väärän kuvan Suomen taloudellisesta tilanteesta. On pyritty luomaan dramatiikkaa pankkien osalta ja suhdanteitten alas laskemisen osalta. Kuitenkin täytyy sanoa, jos me ajattelemme Suomea, että kyllä Suomi on yksi Euroopan mallioppilaista ja Suomessa tulee kuitenkin vakaus olemaan yksi parhaita ja taloudellinen kasvu kuitenkin yksi parhaista Länsi-Euroopan maissa.

Ja tietysti, mitä nyt oikeastaan toivoisi, jotta suhdanteet eivät menisi huonompaan suuntaan: että hallitus ja oppositio tekisivät sopimuksen siitä, että kansalaisia ei pelotella tänä syksynä huonoilla suhdanteilla. Jos televisiossa näytetään kuvaa, jossa pelotellaan ihmisiä, että pankit rosvoavat ihmiset ja hallitus ei tee yhtään mitään, niin kyllähän tämä on se, joka luo epävarmuutta ihmisiin. Epävarmuus ihmisissä merkitsee sitä, että taloudellinen kasvu on heikompaa, ja se merkitsee myöskin työpaikkojen menetyksiä. Eli tässä pitäisi löytää sellainen kansallinen konsensus, että hallituspuolueet ja oppositiopuolueet yhdessä pyrkivät vahvistamaan kansalaisten luottamusta talouspolitiikkaan ja Suomen selviytymiseen ja tällä tavalla pidettäisiin huolta siitä, että työttömiä tähän maahan syntyy niin vähän kuin suinkin mahdollista.

Arvoisa puhemies! Verotuksesta täällä on suhteellisen paljon puhuttu. Täytyy sanoa, että koko viime kesän opposition taholta arvosteltiin veroratkaisuja, vaikka hallituksen esitykset eivät olleet vielä tuossa vaiheessa valmiina. Ensinnäkin on syytä todeta, että veronkevennysten suuruus on varsin oikean suuntainen. Kun hallitusohjelmassa lähdetään siitä, että nimenomaan rakenteellinen veronkevennys on vähintään 1,1 miljardia euroa, niin tässä suhteessa ollaan suhteellisen hyvässä vauhdissa. Jos me muistamme, että Lipposen ykköshallitus kevensi verotusta 1,9 miljardia, kakkoshallitus 2 miljardia ja Vanhasen ykkönen 2,2 miljardia, niin kun nyt ensi vuonna käytetään noin miljardi kaiken kaikkiaan rakenteellisiin muutoksiin, niin se merkitsee sitä, että ollaan samassa vauhdissa kuin aikaisemmat hallitukset. Tältä osin täytyy sanoa, että pelottelut siitä, että nyt hyvinvointivaltio ajautuu vaikeuksiin näillä veronkevennyksillä, eivät ole perusteltuja, koska saman suuruisia veronkevennyksiä on aikaisempien hallitusten aikana riippumatta hallituspohjasta kokeiltu.

On myöskin syytä todeta se, että tuloveronkevennykset ovat lisänneet selvästi taloudellista aktiviteettia, jonka seurauksena tosiasiassa on ollut se, että valtion ja kuntien verotulot ovat olennaisesti kasvaneet. Vuonna 1995 aloitettiin ministeri Niinistön johdolla tuloverotuksen systemaattinen keventäminen. Vuonna 1995 valtion ja kuntien ja sosiaaliturvarahastojen yhteinen verotuotto oli kaiken kaikkiaan 43,9 miljardia. Sen jälkeen noin prosenttiyksikön verran vuodessa on tuloverotusta kevennetty, ja vuonna 2007 eli viime vuonna valtion, kuntien ja sosiaaliturvarahastojen verotuotto oli 77,2 miljardia euroa eli yli 50 prosenttia korkeampi, ei nyt ihan kaksinkertaistunut, mutta olennaisesti tuo summa on lisääntynyt.

Eli verotulot ovat lisääntyneet, ja se johtuu siitä, että kun työn tekeminen ja yrittäminen kannattaa, niin silloin syntyy enemmän työtunteja, ja tätä kautta syntyy rahaa myöskin yhteiskunnalle hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen, mutta myöskin kun ihmisillä on enemmän varaa kuluttaa, voida hyvin, niin se merkitsee sitä, että myöskin muut verotulot kasvavat samalla, muun muassa arvonlisäverotulot, ja tällä tavalla voi sanoa, että on harjoitettu erittäin onnistunutta veropolitiikkaa erityisesti Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen aikana, mutta myöskin sitä jatkaen Vanhasen ykköshallituksen aikana, jota nyt tämä kakkonen jatkaa.

Sitten jos ajatellaan, ketä tämä verouudistus suosii, niin tältä osin täytyy sanoa, kun on sanottu, että sen pitäisi suosia enemmän pienituloisia, että tämä on hyvä keskustelunaihe. Mutta oikeastaan voidaan sanoa, että tähän asti joka vuosi hallituksen esityksissä lähtökohta on ollut se, että prosenttiyksiköissä saman suuruisesti on kevennetty kaikkien tuloverotusta, eli se on ollut aika lähellä noin yhtä prosenttiyksikköä. Jos me katsomme hallituksen esitystä, niin siellähän on laskettu valtiovarainministeriön ohjelmalla se, paljonko tuloverotus kevenee, ja nyt todellakin ensi vuonna näillä veronkevennyksillä kevennys on 10 000 euron tuloilla 1,2 prosenttiyksikköä, 20 000 euron tuloilla 1,59 prosenttiyksikköä ja 30 000 euron tuloilla 1,75 prosenttiyksikköä, ja siitä se alkaa vähitellen laskea, niin että 100 000 euron tuloilla ollaan runsaassa 1,3 prosenttiyksikössä, ja siitä se laskee vielä edelleen.

Voidaan sanoa, että oikeastaan tämmöinen pieni- ja keskituloinen palkansaaja on se, joka tästä tuloveronkevennyksestä kaikkein eniten hyötyy, ja olennaista on, että nyt, kun tehdään muutos, niin että tulee työtulovähennys, niin kyetään varsin hyvin nämä veronkevennykset ulottamaan myöskin pienituloisille. Tältä osin tehdään rakenteellinen muutos, joka selvästi hyödyttää pienituloisia, koska totuushan on se, että valtion tuloveroraja on siinä määrin korkea, että kaikkein pienituloisimmat eivät maksa valtion tuloveroa, ja tietysti kun kunnillakin on vähennyksiä, niin tältä osin voi sanoa, että tuo tulovero on suhteellisen alhainen, joten tarvitaan näitä erityistoimenpiteitä. Mutta kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että kerrankin hyvin painokkaasti hallituksen esitys suosii nimenomaan pienempi- ja keskituloisia.

Kaiken kaikkiaan täytyy sanoa, että kun tässä toistakymmentä vuotta on kevennetty noin prosenttiyksikön verran vuosittain tuloverotusta, niin lopputulema tällä hetkellä on tuloverotuksessa se, että meillä pienempituloisten verotus on kevyempää kuin EU-maissa keskimäärin tai sanotaan nimenomaan läntisissä EU-maissa keskimäärin ja suurituloisten verotus on runsaan 100 000 vuosituloilla noin 6—7 prosenttiyksikköä korkeampaa kuin EU-maissa keskimäärin. Tältä osin täytyy sanoa, että Suomi on niitä maita, joissa verotus poikkeuksellisen paljon tasaa tuloja, eli Suomen tuloverojärjestelmä tänä päivänä hyödyttää nimenomaan pieni- ja keskituloisia huomattavasti enemmän kuin missään muussa Euroopan unionin jäsenmaassa. Tässä suhteessa täytyy sanoa, että meidän tuloverojärjestelmämme on poikkeuksellisen solidaarinen.

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi tietysti, että verotus on ollut hyvin oikeudenmukaista, niin tietysti sosiaalipolitiikassa on panostettu niihin ryhmiin, jotka ovat vaikeassa asemassa. Otan vain yhden luvun: eläkeläiset saavat kaiken kaikkiaan 680 miljoonaa euroa vuositasolla. Se on suuri summa kaikkein pienituloisimmille suomalaisille.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun kuuntelin tätä ed. Kimmo Sasin hyvin vuolasta ylistystä hallituksen budjettiesityksestä, en malta olla mainitsematta, että kesällä meitä haastateltiin Aamulehdessä ihan samassa jutussa ja siinä jutussa ed. Sasi itse sanoi, että hän ei ymmärrä ollenkaan tämän ruuan arvonlisäveron alennuksen päälle, se on täysin huono toimenpide tai jotain tällaista. Nyt on sitten teidän mielipiteenne ilmeisesti tästä asiasta vähän muuttunut.

Ihan halusin käyttää tämän puheenvuoron korjatakseni muutamia teidän väitteitänne esimerkiksi suhtautumisesta tähän metsäverotukseen. Kyllä ainakin itse silloin, kun tämä päätös tuli, sanoin nimenomaan, että tämä tulee veronmaksajalle hyvin kalliiksi siinä suhteessa, että nyt tällaisilla toimilla paikataan hallituksen epäonnistunutta, äärimmäisen passiivista politiikkaa suhteessa puutulleihin. Jos tällaisia asioita ei hoideta, seurauksena on kallis lasku veronmaksajille. Useampia satoja miljoonia menee nyt tähän, kun samaan aikaan hallituspuolueista sanotaan, että esimerkiksi esityksemme maksuttomasta päivähoidosta, joka itse asiassa maksaa paljon vähemmän kuin se, on täysin epärealistinen ja taloudellisesti mahdoton.

Mitä tulee sitten näihin tuloveronkevennyksiin, niin ed. Sasi kyllä unohti kokonaan sen, että kaikkein pienituloisimmat, ne, joilla ei ole työtuloja, jäävät tästä kokonaan paitsi. Monet pienituloiset eläkkeensaajat, työttömät, opiskelijat (Puhemies: Minuutti on mennyt!) eivät saa mitään.

Veijo Puhjo /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Sasi vertaili suomalaisia tuloveroasteita eurooppalaisiin tasoihin. On tietysti hieman hankala asia suoraan näitä verotasoja verrata, koska kansalaisille menevä maksujen ja verojen vertailu pitäisi tehdä sen mukaan, minkä verran ovat tuloverotaso ja erilaiset sosiaaliturvamaksut yhteensä. Jonnekin Saksaankin kun vertaamme, niin siellä on tuloverotaso selvästi alhaisempi kuin täällä Suomessa keskimäärin, mutta sosiaaliturvamaksut puolestaan ovat suuremmat, joten suurin piirtein kansalaiset molemmissa maissa joutuvat kuitenkin suhtkoht saman summan prosentuaalisesti tuloistaan maksamaan yhteiskunnalle.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Viitasen puheenvuoroon viitaten olisi syytä muistaa se, että Venäjän federaatio tänä päivänä harjoittaa omaa teollistamispolitiikkaa sen mukaan, miten suurvalta sen tekee, kysymättä naapureilta. Ja pitää muistaa, että sitä työryhmää, joka aikanaan suunnitteli näiden puutullien läpivientiä Venäjän federaation päätöksentekoelimissä, muistamani mukaan johti nykyinen presidentti Medvedev. Hän on varmaan sen esityksen kannalla edelleen ja tiukasti, elikkä ei pidä luottaa tässäkään vieraan apuun. Meillä on 100 miljoonan motin vuotuinen kasvu metsissä. Sieltä pitää ottaa maksimaalinen määrä sekä runkopuuta metsäteollisuuden tarpeisiin että energiapuuta normaaliin energiakäyttöön. On muistettava myös, että 70 prosenttia bioenergian käytöstä tulee metsäteollisuuden kautta, ei pidä luottaa vieraan apuun tässäkään asiassa.

Ja mitä tulee näihin verohelpotuksiin, niin niille ihmisille, joilla on pienet tulot, sitten toki pitää räätälöidä muita keinoja, joilla voidaan heidän tulotasoaan ja elämän olosuhteitaan parantaa. Meillä on monta (Puhemies: Minuutti kului jo!) keinoa siihen, mutta niitä käsiteltiin toisten pääluokkien kohdalla.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnä tästä ed. Viitasen puheenvuorosta tähän ruuan arvonlisäveroon liittyen. Kiistatta siinä on se ongelma, että meidän täytyy varmistaa, että myös tämä arvonlisäveron alennus menee todella sinne kuluttajahintoihin. Sehän tässä on suurin haaste, kuinka pystymme huolehtimaan siitä, että se näkyy myös kuluttajan kukkarossa, kun veroa alennetaan.

Puutulleihin liittyen mielestäni täysin posketon oli ed. Viitasen väite siitä, että tällä metsäveroalella ikään kuin paikattaisiin omaa passiivisuutta puutullikysymyksessä. Se ei todellakaan ole pelkästään ollut Suomen hallituksen käsissä, vaan vastassa on Venäjä, jolla on omat tavoitteensa, eikä ole ollut niin helppoa heidän kanssaan löytää sitä yhteistyötä. On tärkeää, että Suomi tekee nyt kaikkensa, että metsäteollisuudesta ei menetetä yhtään työpaikkaa sen vuoksi, että puuta ei saataisi. Nythän puukauppa on lähtenyt hyvin käyntiin.

Vielä viimeksi tästä maksuttomasta päivähoidosta. Emme ole vastustaneet sitä väittäen, että se olisi epärealistista ja niin poskettoman kallista, mutta emme pidä sitä kiireellisyysjärjestyksessä ensimmäisenä, vaan meidän mielestämme ensinnä päivähoidossa tulee satsata laatuun ja joustavuuteen eikä maksuttomuuteen.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvostamalleni ed. Viitaselle haluan todeta sen, että mitä tulee ruuan arvonlisäveroon, niin on totta, että kesällä epäilin sitä, meneekö se hintoihin ja onko tuo muutos tarkoituksenmukainen. No, nyt hallitus on tehnyt selkeitä toimenpiteitä, joilla seurataan sitä, että se menisi hintoihin, mikä lisää luottamustani tähän muutokseen. Mutta sen lisäksi, kun nyt on tullut tietoja siitä, että inflaatio on 4,4 tai 4,7 prosenttia, niin ne ovat sen verran korkeita lukuja, että täytyy miettiä, millä keinoilla voitaisiin inflaatiota hillitä, ja ruuan arvonlisävero on tässä suhteessa suhteellisen hyvä täsmäase.

Mitä tulee puun myyntiin, niin tältä osin täytyy sanoa, että jo edellinen hallitus oli hyvin passiivinen Venäjän kanssa eikä saatu yhtään mitään aikaan. Tietysti oikeastaan ennen vanhaan presidentit hoitivat nämä hommat, mutta eivät ole presidentit Halonen ja Medvedev saaneet ratkaisua tässä suhteessa aikaiseksi. Kysyn nyt vain ed. Viitaselta, mitä Suomen pitäisi tehdä selättääkseen Venäjän tässä puutullikysymyksessä, mitkä ovat ne keinot, millä me saamme ratkaisun aikaiseksi.

Lopuksi vielä se, että mitä sosiaaliturvamaksuihin tulee, ne ovat suhteellisia veroja, ja se vaikuttaa siihen, että progressio Suomessa on suhteellisen voimakas verrattuna esimerkiksi Saksaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Anttila poistui. Hän ihmetteli sitä logiikkaa, mikä liittyy siihen, että esitin nimenomaan eläintensuojelua, luonnonvaraisten eläinten suojelua, ympäristöministeriölle pois maa- ja metsätalousministeriöltä. Logiikka on se sama kuin että "kettua ei pidä laittaa kanatarhan vartijaksi".

Mitä tulee vielä noiden suurpetojen tuloon yli itärajan, niin tiedämme, että Venäjän puolella tapahtuu aivan tolkutonta metsästystä ja se reservi siellä on kyllä ehtymässä.

Mutta aivan muutama asia, puhemies, minkä takia olen pyytänyt puheenvuoron.

Ensinnäkin perusradanpitoon ilmoitti toimija, VR-osakeyhtiön pääjohtaja Kuitunen Loviisassa viime maanantaina, että hänen näkemyksensä mukaan pitäisi saada 190 miljoonaa euroa tähän vuositasolla nyt heti alkuun. Ja meiltä puuttuu edelleenkin kiskot Pääkaupunkiseudulta suoraan itään eli rantarata.

Maksuista eli palvelumaksuista. Kun asiaa täällä käsiteltiin lähetekeskustelussa viime keväänä, niin vihreän eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron pitänyt ed. Ojansuu sanoi, että ne ovat tasa-arvoa edistäviä, tärkeitä asioita. Todellakin kummeksun sitä. Ne ovat taakka pienituloisille ja yleensäkin kaikille niille, joille raha merkitsee myös rajoittavana tekijänä, taakka ja vaikeus palvelujen saamisessa. Nyt sitten, kun kunnat ovat tehneet tämän likaisen työn hallituksen ikään kuin käskystä, siellä päätöksentekijöinä usein ovat olleet valitettavasti hyväksymässä myös ne, kuten sosialidemokraatit ja kristilliset, jotka täällä ovat vastustaneet tätä hanketta eli palvelumaksujen ja potilasmaksujen nostamista.

Sitten vielä Merikeskuksesta, joka on Merentutkimuslaitoksen esitys tämän lopettamisen sijasta. Täällä kuulimme tänään, että ministeri olisi sitä mieltä vastatessaan asiassa, että Kumpulan Dynamicumissa olisi laboratoriotilat edelleenkin käytössä. Näin kuitenkaan ei ole. On täsmälleen tilanne se, että ainoastaan osa Dynamicumin tiloista, jotka on alun pitäen nimenomaan tehty erikoispuhtaiksi tiloiksi, on nyt sitten muutaman vuoden sopimuksella Kumpulassa käytössä, mutta eivät kaikki nämä tilat. Hakuninmaalle ollaan ilmeisesti rakentamassa uutta laboratoriotilaa, jonka kustannuksista ei todellakaan ole tietoa. Näin ollen sekä ministeri Lehtomäki että ministeri Vehviläinen ovat näissä vastauksissaan olleet epätarkkoja tämän asian suhteen. Olisi hyvin tärkeätä, että eduskunta pystyisi paneutumaan vielä Merentutkimuslaitoksen tulevaisuuteen ja siihen esitykseen myönteisellä tavalla, minkä Merentutkimuslaitos on tehnyt Merikeskuksen perustamisesta.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen budjettilakiesitysten mukana on laki tuloverolain muuttamisesta. Lakiesityksessä lisätään uusia säännöksiä verovapaiden matkakustannusten korvausehtoihin. Lakiesityksen perusteluissa väitetään täysin virheellisesti, että verovapaisiin korvauksiin oikeutettujen määrä laajenee. Se ei pidä paikkaansa.

Tätä lakiesitystä on odotettu. Epäselvät ja tulkinnanvaraiset tuloverolain säännökset ovat ylläpitäneet yli kuusi vuotta täysin järjetöntä jälkiverotusrulettia ja oikeusriitoja, joista ovat kärsineet tuhannet metalli- ja laivanrakennusteollisuuden komennusmiehet ja sadat alan alihankkijayritykset ja tietenkin koko telakkateollisuus. Tämä lakiesitys ei valitettavasti vastaa odotuksia.

Lakiesityksen sisältämät verovapaan päivärahan uudet maksamisehdot muun muassa telakkateollisuuden ja ylipäätään teollisuuden asennus- ja huoltokohteissa liikkuvaa työtä tekevien osalta kiristyvät ja heikkenevät. Lakiesitys edellyttää, että työntekijä, jonka työnantajayrityksen toimipistettä ei pidetä työntekijän varsinaisena työpaikkana, on oikeutettu komennuksensa ajalta verottomaan päivärahaan vain, jos hän yöpyy komennuspaikkakunnalla ja jos samaan aikaan täyttyy toinen ehto eli matkaa kotiin on yli 100 kilometriä. Nämä ehdot sulkevat käytännössä verovapaiden matkakorvausten ulkopuolelle jopa noin 3 000 telakkateollisuuden komennusmiestä ja tuhansia teollisuuden asennus-, seisokki- ja huoltokohteissa työskenteleviä komennusmiehiä eri puolilla maata.

Esimerkiksi Turussa asuva komennusmies, jonka työnantajayrityksen verstasta ei siis enää katsota varsinaiseksi työpaikaksi, ei ole enää oikeutettu verovapaaseen päivärahaan työskennellessään komennuksella Rauman telakalla, jonne Turusta on 96 kilometriä. Saman kohtalon jakaa Raumalla asuva komennusmies työskennellessään Turussa. Lisäksi verovapaiden matkakorvausten ulkopuolelle jäävät kaikki länsirannikon, muun muassa Vakka-Suomen, komennusmiehet. Onko tämä lakiesitys räätälöity juuri niin, että telakkateollisuuden ydinalue, Turun ja Rauman seutu, suljetaan verovapauden ulkopuolelle? Turun ja Rauman seudulta olevat komennusmiehet saisivat päivärahaa vain työskennellessään Helsingin telakalla. Mutta kuten tiedämme, Helsingin telakka onkin ollut jo pitkään lakkautus- ja alasajolistalla. Onko lakimuutoksen perimmäisenä tavoitteena lakkauttaa verovapaiden matkakorvausten maksaminen kokonaan laivanrakennusteollisuudessa? Ei tästä muuta voi päätellä.

Arvoisa herra puhemies! Kuten hyvin tiedätte, päivärahan ja ateriakorvauksen edellytykset on määritelty tarkemmin Verohallituksen verovapaita matkakustannusten korvauksia koskevassa päätöksessä. Päivärahan maksamisen edellytyksenä on, että erityinen työntekemispaikka, siis komennuspaikka, on yli 15 kilometrin etäisyydellä joko palkansaajan varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta riippuen siitä, kummasta matka on tehty. Tätä kilometrirajaa sovelletaan muun muassa valtion ja kuntien sopimusaloilla. Meillä teknologiateollisuudessa, metalliteollisuudessa siis, matkaedellytys on 40 kilometriä. Yöpymisedellytystä ei ole. Edellytetään, että työntekijälle voidaan määritellä varsinainen työpaikka, josta hänet lähetetään tilapäiseen työntekemispaikkaan komennukselle.

Nyt tässä lakiesityksessä tuodaan telakka- ja metalliteollisuuden liikkuvaa projektityötä, asennuksia, huoltoja jne. tekeville työntekijöille uusi, aivan oma asunnon ja komennuspaikan etäisyysedellytys. Päivärahaan on oikeus vasta, jos työntekijä yöpyy komennuspaikkakunnalla ja samanaikaisesti matkaa kotiin on yli 100 kilometriä.

Eriarvoisuus muun muassa valtion, kuntien ja muiden, muun muassa rakennusalan, aivan saman kaltaisissa olosuhteissa työskenteleviin työntekijöihin on silmiinpistävän räikeä. Jos esimerkiksi Varsinais-Suomen verojohtaja, jonka asemapaikka on Turussa, matkustaa lähikuntiin, hän saa päivärahan, jos 15 kilometrin edellytys ja työmatkan 10 tunnin kesto täyttyvät. Mutta jos turkulainen telakkatyöläinen, joka on komennuksella Rauman telakalla, tekee normaalin, pitkän työpäivän eli 12 tuntia, hän ei saa verotonta päivärahaa, vaikka yöpyisi Raumalla. Hallituksen esityksessä edellytetään, että hän 12-tuntisen talvisen työpäivän jälkeen tuulessa ja räntäsateessa lähtee ajamaan kiharaista Kasitietä Turkuun. Hänen liikenneturvallisuudestaan ja jaksamisestaan ei esityksessä kanneta huolta.

Autonkuljettajaltakin edellytetään lepovuoroa 12-tuntisen työrupeaman jälkeen ja sitä valvotaan poliisien tehoiskuin ja ajopiirturein, mutta telakkateollisuuden alihankkijatyöntekijän oletetaan raskaan työpäivän päätteeksi ajavan 1,5—2-tuntisen työmatkan, jolloin työpäivän kokonaiskestoksi tulee vähintään 15 tuntia. Työsuojelullisestikaan tässä ei ole mitään järkeä, puhumattakaan, että ajateltaisiin osaavan ammattityövoiman joustavaa liikkuvuutta.

Siksi toivon, että matkaedellytys muutetaan 100 kilometristä merkittävästi lyhyemmäksi, esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksessa olevaksi 40 kilometriksi. Järkevintä kuitenkin olisi, että verottoman päivärahan maksamiselle olisi edellytyksenä vain yöpyminen komennuspaikkakunnalla, siis todellisten elantokulujen todellinen lisääntyminen. Nämä komennusmiesten toiveet, joista keskustelin muun muassa tänä aamuna Helsingin telakalla, haluan välittää teille, edustajatoverit, ja samat terveiset valtiovarainvaliokuntaan ja verojaoston jäsenille.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olemme varmaan kaikki siitä yhtä mieltä, että ilmassa on vakavia merkkejä talouden heikkenemisestä. Mielestäni kuitenkaan meidän ei tarvitse olla täällä paniikkinappulaa painamassa.

Suomella menee edelleen verrattain hyvin, vaikka emme talouskasvussa pääsekään tänä vuonna viime vuosien tasolle. Mielestäni ne puheet, joissa halutaan lietsoa yhteiskuntaa epätoivoon, ovat tässä salissa lausuttuina hieman moraalittomia. En oikein jaksa hyväksyä niitä.

Tällaisessa tilanteessa ensi vuoden budjetin rakentaminen vaatii todellista taitoa ja vahvaa harkintaa. Uskon kuitenkin, että löydämme ne keinot, joilla voidaan tukea hyvän talouskehityksen jatkumista Suomessa, niin hyvän kuin tässä tilanteessa on mahdollista. Nyt meidän on annettava mieluummin selkeä sellainen viesti kansalaisille, joka vahvistaa ihmisten uskoa tulevaisuuteen, siis hyvää tulevaisuuspolitiikkaa.

Arvoisa puhemies! Oppositio on väheksynyt budjetin elvyttävää voimaa. Minusta siellä on paljon sellaista, jonka elvyttävään voimaan voi helposti uskoa. Hyvää siinä on se, että tämä elvyttävä budjetti on tehty ennen kuin Amerikasta tulivat nämä huonot uutiset amerikkalaisten investointipankkien kunnosta.

Vuodenvaihteessa voimaan tuleva kotitalousvähennyksen korottaminen 3 000 euroon sekä vähennyksen piiriin kuuluvien palvelujen merkittävä lisääminen ja käyttörajojen poistaminen on hyvää tulevaisuus- ja elvytyspolitiikkaa.

Samoin tässä budjetissa tehdään tulonsiirtojen historiaa korottamalla pienimpiä vanhempain-, sairaus-, äitiys- ja isyyspäivärahoja peräti 170 eurolla. Nämä helpottavat useiden pienituloisten lapsiperheiden arkea. Koti- ja yksityisen hoidon tukea korotetaan, jotta perheille annetaan aitoja valinnanmahdollisuuksia heidän sujuvan arkensa turvaamiseksi. Lisäksi työtulovähennyksen kautta veronkevennystä pystytään suuntaamaan pieni- ja keskituloisille. Näin myös pienipalkkaisen työn tekemisestä ja vastaanottamisesta tehdään kannattavampaa. Kokoomus on tällä tavoin erittäin paljon työtä tukevaa politiikkaa suosimassa.

Myös eläkkeensaajien verotusta kevennetään vastaavasti ja eläkepuolisoiden verotus korjataan korkeintaan palkansaajan verotuksen tasolle, vuoden alusta voimaan tulleen kansaneläkkeen korotuksen lisäksi tietenkin. Tämä oli yksi niitä suuria aiheita, joista ennen edellisiä eduskuntavaaleja jouduttiin tuolla turuilla ja toreilla keskustelemaan.

Sokerina pohjalla voidaan sanoa, että veroastetta alennetaan ja verotuksen progressio pidetään nykytasolla. Näkyvä kevennys tulee kaikille palkansaajille. Näillä ansiotason nousuilla, veronkevennyksillä ja inflaation hidastumisen seurauksena voidaan suomalaisten ostovoimaa kasvattaa jopa 3,5 prosenttia, ja se on paljon meille kaikille.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt näyttää siltä, että ministeri Holmlund ei tule silloin myöhemmin iltapäivällä enää eduskunnan eteen budjettia ruotimaan, joten käytänkin nyt tässä mahdollisuuden joittenkin asioiden läpikäymiseen.

Nimittäin yksi tärkeä asia on hätäkeskuslaitosten tilanne. Lyhyessä ajassa läpiviety hätäkeskusuudistus osoittaa näin jälkikäteen tarkasteltuna, että hätäkeskusuudistus ei ole vieläkään sovittujen tavoitteiden osalta valmis.

Alkuperäiset tavoitteet ovat vieläkin tämän päivän totistakin totisempaa totta. Valitettavasti tilanne ei ole edes merkittävästi parantunut hallituksen hätäkeskusselonteon valmistuttua. Hätäkeskus ei ole kyennyt saavuttamaan vastaamistavoitteita, vaikka kansalaisten kannalta olennainen palvelu on hätäkeskuspuheluun vastaaminen viivytyksettä ja ammattitaidolla.

Keskeisin ongelma on yhä tulevanakin vuonna hätäkeskusten liian alhainen henkilöstömäärä, eikä tilannetta helpota yhtään, että tuottavuusohjelmalla pitäisi vielä vähentää nykyisiäkin virkoja, vaikka uusia päivystäjiä tarvittaisiin jopa sata. Hätäkeskus tarvitsee vakituisia ja koulutettuja päivystäjiä, joiden työhyvinvoinnista on pidettävä huolta.

Arvoisa puhemies! Hätäkeskuslaitoksen toimivuudessa on kyse kansalaisten turvallisuudesta, ja sen varmistamisen tulee olla ensisijainen tehtävämme. Hallituksen ja eduskunnan vastuulla on varmistaa, että hätäkeskuksella on riittävät resurssit, jotta hätäkeskus pystyy suoriutumaan tehtävistään. Tosiasiassa kuitenkin Hätäkeskuslaitoksen resurssit jäävät ensi vuoden talousarviossa liian pieniksi suhteessa sen tehtäviin, eikä tilannetta auta ollenkaan tulevien vuosien menokehysten jääminen laskeviksi hätäkeskusten osalta jopa vuoteen 2011 asti.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Alamme pikkuhiljaa saada esimakua siitä, mitä tuleman pitää, vaikkakaan emme vielä mitään ole nähneet. Edessäni minulla on kirjoitettuna muutama puhe, jotka olen printannut aikaisemmista istunnoista, omia pitämiäni puheita. Aion pitää tämän puheeni lyhykäisyydessään, koska jos jotakin asiat kiinnostavat, niin voivat käydä katsomassa, mistä olen yrittänyt puolitoistavuotta varoittaa. Mennään siis hieman eteenpäin, historian voi katsoa sieltä takaa.

Meillä puhutaan edelleen, että lamasta ei saa puhua, että silloin siitä tulee itse aiheutettu ja se kiihtyy. Asia ei näin suinkaan ole. Piilottelemalla asioita teemme lamasta entistäkin pahemman. Nyt on puhuttu siitä, että subprime-kriisi on aloittanut tämän niin sanotun laman tai taantuman tai hitaan kasvun ajan, mutta taustalla on paljon suurempia asioita. Ei kyseessä ole suinkaan muutamat miljoonat amerikkalaiset köyhät ihmiset, joille on väkisin tungettu asunto käteen ja annettu huomattava määrä luottoa. Mikäli näiden luottojen vakuutena olisi ollut realistisesti mitoitettu asunto, asuntovarallisuus, niin ei tällaisia lukuja, joita nyt jo on nähty, missään tapauksessa nähtäisi. Jos siellä on muutama tuhat miljardia lainaa annettu asuntoja vastaan, niin vaikka ne lainat jäisivät maksamatta, niin takkiin ei olisi tullut kuin parisataa miljardia, jos niillä asunnoilla olisi jotakin realistista arvoa, ja tässä vaiheessa ynnäillään, että maailmantalous on ottanut takkiin tuhansia miljardeja. Jos tosiaankin subprime olisi se syy, josta tämä nykytilanne on lähtöisin, niin antamalla parisataa miljardia elvytystä homma olisi hoidettu, ja talous olisi jatkanut kasvuaan.

Takana kuitenkin on tosiaankin luottoekspansio, joka on ollut valitettavasti samassa syklissä ympäri maailmaa, myöskin Euroopassa, vaikka kuljemmekin pari vuotta Yhdysvaltojen lukuja jäljessä. Jos katsotaan Euroopan lukuja, niin noin 18 000 miljardia on velkaa, ja velan vuosimuutos viime aikoina on ollut 2 000 miljardia. Palkkatuloja on ollut euroalueella vajaa 6 000 miljardia. Jos tästä karkeasti lasketaan, että 6 000 miljardia palkkoja, 2 000 miljardia lisääntynyttä luottoa, saadaan ostovoimaksi 8 000 miljardia.

Mitä tapahtuu, kun tämä luottoekspansio saavutettuaan matemaattisen mahdottomuuden, katkeaa? Meille tulee luottojen lisääntymisen luvuksi nolla tai se kääntyy jonakin vuonna negatiiviseksi. Silloin tämä on ostovoimasta pois. Vedetäänpä tuosta 6 000 miljardia plus 2 000 miljardia pois tämä 2 000 miljardia. Oletteko nähneet kukaan laskelmaa tai edes sinnepäinkään arviota, mitä tulee tapahtumaan Euroopan talousalueella, kun sieltä lähtee ostovoimasta parituhatta miljardia pois? Kukaanhan ei tällaisia kauhuskenaarioita tietenkään viitsi laskea. En ymmärrä, miksi. Ehkä siksi, että ainoat ihmiset, jotka näitä isoja lukuja ymmärtävät, ovat itse hyötymässä siitä suunnattomasta vaihtelusta, joka tässä syntyy.

Täydellinen varallisuuden uusjako on jälleen edessä, kuten oli 20 vuotta sitten. Valitettavasti näyttää jälleen siltä, että täällä Suomessa ei kyetä tai uskalleta ottaa asiaa todenteolla käsittelyyn. Hallitus vain hyssyttelee, että ei saa puhua pahasta tai se tulee tänne. Valitettavasti me emme pysty siltä millään piiloutumaan. Olisi aika ottaa härkää sarvista ja ryhtyä todenteolla eduskunnan missä tahansa instanssissa, isossa salissa tai edes talousvaliokunnassa tai jossakin muualla, selvittämään, mitä oikeastaan on tapahtumassa, ennen kuin työeläkerahastot ja muut ovat kuihduttaneet maailman tuuliin vaivalla kerätyt miljardit.

Toivon, että hallitus tuo meille hieman ajankohtaisempaa tietoa ja yrittää laskeskella, mitä tässä on tulossa, ja kertoo myöskin suunnitelmansa, mitä pankkien kaatumisen hetkellä aiotaan tehdä. Tätä olen useamman kerran pyytänyt, että meille selvitys annettaisiin, minkä näköisiä variaatioita ovat pähkäilleet. Talousvaliokuntaan ainakaan eivät selvitystä ole toimittaneet. Mutta kaikille edustajille toivon voimia ja toivon, että ette paina nappia vain sen takia, että hallitus niin määrää, kun nämä todella isot asiat tänne tulevat ja meille jälleen kerran kerrotaan, että nyt pitää tehdä pikaisesti päätöksiä, huomenaamulla pitää olla jo firmat uusissa osoitteissa.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kiuru otti esille tämän meidän hätäkeskusongelmamme ja syytti siitä hieman tuottavuusohjelmaa. Tämä asia nyt hieman kuuluu minun entiseen rooteliini, niin haluaisin ottaa hieman siihen kantaa, koska itse näen kyllä, että tämä on enemmänkin palkkausongelma. Hätäkeskuspäivystäjän työ on erittäin vaativaa ja stressaavaa työtä. Työn arvostus ei tällä hetkellä ole niin hyvä kuin sen pitäisi olla. Helsingissä tämä ongelma näkyy kaikkein parhaiten. Täällä on erittäin hyvä työllisyystilanne, täällä on työpaikkoja, ja täällä pystyy hankkimaan saman elannon huomattavasti helpommalla kuin hätäkeskuksessa. On turha lähteä sanomaan, että se ongelma olisi tuottavuusohjelmassa, vaan kyllä se on hoidettavissa ihan paremmalla palkalla.