Arvoisa puhemies! Joko hallitus on nyt valmis kuuntelemaan SDP:tä, (Oikealta: Ei!) kun myös Oecd:n raportin mukaan Suomi ei ole juurikaan lisännyt aktiivisia työmarkkinaohjelmiaan edes työttömyyskriisin puhkeamisen jälkeen? Saman tutkimuksen mukaan Suomi on panostanut aktiivisiin työllisyystoimiin Oecd-maista kolmanneksi vähiten, vain Belgia ja Kreikka jäävät Suomesta jälkeen. Ministeriössä on parhaillaan lausuntokierroksella myös lakiesitys, jossa työllistämiseen annettavaa palkkatukea rajoitetaan joko euromäärissä tai prosentuaalisesti. Jos toimitaan hallituksen kaavailemalla tavalla, vaarassa on jopa 10 000—30 000 kolmannen sektorin työpaikkaa. Pelkästään Satakunnassa ja Kainuussa voidaan menettää 400—500 työpaikkaa.

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta mahdollisuudet työllistämiseen ja erityisesti kolmannen sektorin tukityöllistämiseen säilyvät ja entisestään paranevat?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Kysymys kolmannen sektorin mahdollisuuksista työllistää sen jälkeen, kun olemme ottaneet mukaan lainsäädäntöömme EU:n valtiontukisäännökset, on herättänyt paljon hyvää keskustelua. Lainsäädäntö pyritään käsittelemään lokakuun aikana, ja koska on ehdottoman tärkeää ja hyödyllistä, että kolmas sektori kaiken kaikkiaan pystyy työllistämään ihmisiä, pyrimme löytämään sellaiset ratkaisut lainsäädäntöön, että tämä olisi myös jatkossa mahdollista, itse asiassa mahdollista niin, että kolmannen sektorin työllisyysmahdollisuudet olisivat kasvu-uralla.

Kun Oecd:n raportissa puhutaan aktiivisesta työllistämispolitiikasta, pelkään, että Oecd ei ole ehtinyt nähdä täällä käsittelyssä olevaa talousarviota, jossa on lisätty nuorten työllistämiseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja kuntien työllistämiseen yli 200 miljoonaa euroa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos olen oikein ymmärtänyt tätä Oecd:n tutkimusta, niin siinä on katsottu muutosta, ei esimerkiksi lähtötasoa, eli jossakin maassa on voinut olla täysin olematon lähtötaso ja muutos on suuri. Tämä on siis käsitykseni, miten Oecd on tehnyt, eli jos otettaisiin työllisyystoimenpiteiden rahoitus kokonaisuudessaan, Suomi sijoittuisi toisella tavalla.

Toiseksi tässä ei ole otettu huomioon esimerkiksi niitä valintoja, mitä hallitus on tehnyt ensi vuodelle ja tämän vuoden loppuun lisätessään opiskelijapaikkoja, koska niitä ei katsota aktiivitoimenpiteiksi, vaikka ne mitä suurimmassa määrin niitä ovat, kun nuorille annetaan aito koulutusmahdollisuus.

Kolmanneksi, niin kuin ministeri Sinnemäki totesi, tässä ei ole huomioitu lisäbudjetin eikä ensi vuoden budjetin lisäyksiä.

Arvoisa puhemies! Jos ja kun hallituksen kaavailemat vaihtoehdot palkkatukiehtojen muuttamiseksi lakiin ovat huonoja, niitä ei tule hyväksyä. Mielestäni hallitus ei saa mennä nyt EU:n taakse ja syyttää EU:ta työllistämisen vähentymisestä kolmannella sektorilla. Hallituksen on oltava itse aktiivinen toimija, ei passiivinen EU:n lakeija.

Hyvä hallitus, onko vapaa kilpailu ja sen ihannointi ottamassa nyt niskalenkin ihmisten välittämisestä ja heidän tarpeistaan? Jo joka kolmas työvoiman piiriin kuuluva nuori on työtön. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien määrä lisääntyy koko ajan. Jos kolmannen sektorin mahdollisuus työllistämiseen vaarannetaan hallituksen kaavailemalla tavalla, oletteko te, ministeri Kiviniemi, ollenkaan huolissanne, että kuntien työttömyydenhoidon kustannukset lisääntyvät merkittävästi? Entä te, ministeri Katainen, joka menitte vielä äsken arvostelemaan tätä Oecd:n selvitystä ja väititte, että siellä on virheitä?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Ei ole suinkaan tarkoitus mennä EU:n selän taakse vaan ratkaista tämä kysymys kolmannen sektorin työllistämisestä. (Vasemmalta: Miten?) Tällä hetkellä käymme läpi sitä, millä tavalla muissa maissa tätä asiaa on hoidettu. Tässähän on perusratkaisuja useitakin. Järjestöjä kuullaan tällä hetkellä, niiden näkemyksiä siitä, mikä olisi ehkä kaikkein paras perusratkaisu. Sinänsähän yritystukisäännöstössä suuressa mittakaavassa pyritään valvomaan sitä, että ei voi olla sellaista tilannetta, että valtio maksaa jonkun yrityksen palkkakustannukset, joten kokonaisuudessaan ei ole hyödytöntä, että meillä on tällaista EU-tason säätelyä. En tiedä, olenko tässä vaiheessa liian optimistinen, mutta olen kuitenkin nyt siinä uskossa, että pystymme tämän asian Suomessa ratkaisemaan niin, että järjestöjen hyvää työllistämistyötä voidaan jatkaa ja laajentaa.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Parasta kuntatalouspolitiikkaa on hyvä työllisyyspolitiikka, ja hallitus on monin eri tavoin pyrkinyt estämään, etteivät työttömyysluvut tässä taantumassa karkaisi todellakaan kovin korkeiksi. Erilaisia toimenpiteitä on kohdistettu myöskin kuntapuolelle juuri sen mahdollistamiseksi, että kunnat pystyisivät tekemään työllistäviä investointeja esimerkiksi kouluihin, sairaaloihin, terveyskeskuksiin. Näitä määrärahoja on kasvatettu tänä vuonna ja myös ensi vuoden budjetissa.

Mitä tulee sitten tähän kuntouttavan työtoiminnan lain muuttamiseen, jossa kuntien velvoitteet jonkin verran kasvavat, niin parhaillaan neuvottelemme ministeriöiden kesken ja Kuntaliiton kesken siitä, minkälainen se arvioitu kustannusten lisäys tulisi olemaan.

Arvoisa puhemies! Ensin kolmannen sektorin toimijat houkuttelemalla houkuteltiin kantamaan vastuuta kaikkein vaikeimmin työllistyvistä työttömistä, ja nyt kun yhdistykset haasteeseen vastasivat, niiden toiminta uhataan amputoida. Komission asetuksista, jotka liittyvät julkisiin tukiin, ei seuraa, että yhdistykset pitää laittaa samalle viivalle yritysten kanssa. Sellaista pakkoa ei vain ole. Kyllä tämä ajatus, tai paremminkin typeryys, on lähtöisin teidän omasta ministeriöstänne, ministeri Sinnemäki. Työvoimapalvelulaissa te voitte jakaa tukea saavat työnantajat kahteen ryhmään: elinkeinotoimintaa harjoittaviin työnantajiin ja muihin työnantajiin. Se ratkaisee sen ongelman, ja silloin vaikeasti työllistyvillä ihmisillä on sentään jotain toivoa. Vai haluatteko te, ministeri Sinnemäki, jäädä historiaan vihreänä ministerinä, joka lopetti esimerkiksi kierrätyskeskusten toiminnan?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Mielelläni en jäisi. (Ed. Skinnari: Tahdon paikka!) Aivan kuten ed. Mustajärvi totesi, kaiken kaikkiaan nämä säädökset ja se ratkaisu koskevat nimenomaan elinkeinonharjoittamista, ja joka tapauksessakaan se ei koske kaikkea kolmannen sektorin työllistämistä, vain osaa siitä.

Ehkä isoimpia haasteita omasta mielestäni on se, miten tämä kysymys ratkaistaan sosiaalisten yritysten osalta, jotka meillä ovat kehittyneet valitettavan vähän, mutta uskon, että siihenkin löytyy ratkaisu. Olisi hyvä, että sosiaalisilla yrityksillä olisi nimenomaan mahdollisuus kasvaa ja työllistää kasvavassa määrin ihmisiä. Järjestöjen toiminnan osalta myös pyritään tilanteeseen, jossa niillä on aiempaa enemmän mahdollisuuksia työskennellä.

Hallituksen kaavailuja toistaiseksi mikään niistä luonnosteluista, miten tämä asia ratkaistaan, ei vielä ole, koska hallituksen esitystä ei vielä ole, ja siitä pyritään tekemään sellainen, että se olisi järjestöjen työllistämisen kannalta hyvä.

Arvoisa puhemies! Tämmöisessä tilanteessa, jossa työttömyys lisääntyy koko ajan, kaikki toimenpiteet, jotka luovat epävarmuutta kansalaisten keskuuteen työttömyyden lisääntymisen, taloudellisen ahdistuksen ja monien muitten kautta, on tarkkaan harkittava, niin että ne eivät kohdistu näihin ryhmiin. Minä luulen, että aika moni ihminen on epävarmuuden tilassa, mitenkä tässäkin tapauksessa sitten tämä mahdollinen palkkatukimuutos kohdistuu. Sen takia toivoisin, että ministeri tarkastelisi esimerkiksi sitä asiaa, mitkä olisivat tämän tyyppisen ratkaisun seuraukset ja mitenkä aiotaan menetellä kuntien myöntämien tukien osalta, estävätkö kuntien maksamat kuntatuet esimerkiksi palkkatuen myöntämisen. Ja sitten vielä tähän liittyy oleellisesti (Puhemies: Minuutti!) tämä pitkäaikaistyöttömien eläketukiasia, joka päättyy lain mukaan tänä vuonna.

Onko ministeriössä pohdiskeltu tätä asiaa, että tätä eläketukea voitaisiin jatkaa ja näitä ihmisiä sitten edelleen auttaa tässä kurjuudessa, jossa he työttömänä ovat?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! En oikeastaan osaa edellisiin vastauksiini lisätä sen kummempaa kuin sen, että ennen kuin mitään esitystä tuon hallitukseen, pyrin ratkaisemaan tämän asian niin, että järjestöjen työllistämistoiminta on turvattu.

Arvoisa puhemies! Arjen toimijoiden kentältä on tullut paljon viestiä kyseisen asian suhteen. Sosiaalisten yritysten osalta lainsäädäntöä arvostellaan hankalaksi, ja useat isotkaan toimijat eivät ole hankkineet itselleen sosiaalisen yrityksen statusta. Kuitenkin esimerkiksi korttelikodit, erilaiset työttömien yhdistykset toimivat ja tukevat omalla toiminnallaan esimerkiksi vähävaraisten vanhusten kotona asumista.

Miten voi olla mahdollista, että nyt ministeriössä katsotaan, että vähävaraisten kansalaisten tukeminen ja vaikeasti työllistettävien kansalaisten työllistäminen on kilpailulle alistettavaa toimintaa?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Hyvä asia tämän asian käsittelyssä on mielestäni ollut se, että järjestöt ovat olleet aktiivisia ja ministeriössä on haluttu ottaa niiden näkemykset huomioon ja ratkaista tämä asia sillä tavalla ottaen huomioon ne asiat, joita järjestöt ovat tuoneet omasta toiminnastaan ja omista realiteeteistaan tietoon. Toistan ehkä vielä sen, että ei ole niin, ettei järjestöjen toimintaa pidettäisi tärkeänä; sitä pidetään tärkeänä ja järjestöjen työllistäminen on tarpeellista suomalaiselle yhteiskunnalle. Näistä syistä tämä asia pyritään ratkaisemaan niin, että tämä työllistäminen voi jatkua.

Arvoisa puhemies! Äskeiseen ed. Kosken kysymykseen eläketuesta en osaa tällä hetkellä vastata vaan vastaan myöhemmin, kun olen selvittänyt asiaa.

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä ministerit ovat todenneet, tämä Oecd:n tutkimus ei laadullisesti eikä määrällisesti kuvaa oikealla tavalla suomalaista aktivointipolitiikkaa. (Vasemmalta: Ei tietenkään!) Mutta sen sijaan huoli kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksista on aiheellinen. Siinä mielessä oli hyvä, että ministeri sanoi siihen puuttuvansa.

Haluaisin kysyä kuitenkin myöskin laadullisesta parannuksesta. Edellisen hallituksen jäljiltä on ollut olemassa järjestelmä, että jos henkilö iltaopiskelijana suorittaa esimerkiksi teknikosta insinööriksi tutkintoa, niin jos hän jää työttömäksi, hänen on ollut pakko lopettaa tämä opiskelu ammattikorkeakoulussa, koska se on katsottu pääasialliseksi opiskeluksi ja hän on menettänyt työttömyysturvansa. Nyt olen kuullut, että työ- ja elinkeinoministeriössä on valmistelussa sellainen lainsäädäntö, että kaikki sellainen opiskelu, joka edesauttaa työttömän työhön pääsyä, voidaan katsoa hänen kannaltaan hyödylliseksi. Kysynkin ministeriltä:

Millä aikataululla tämä hyvä esitys on tulossa tänne eduskuntaan?

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! En ehkä itse arvioisi niin, että Oecd:n tutkimus on heikko, sehän on itse asiassa aika järeä kokonaisuus ja järeä puheenvuoro aktiivisen työvoimapolitiikan puolesta. Juuri tästä syystä hallitus on ensi vuodelle lisännyt aktiivisen työvoimapolitiikan rahoja, koska olemme tästä asiasta samaa mieltä kuin Oecd.

Aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus, jota opetusministeriö on vetänyt, sisältää työttömien työnhakijoiden kannalta ed. Satosen kuvailemia muutoksia eli parantaa työttömien mahdollisuuksia opiskella työttömyyden aikana. Tämä uudistus on järkevä, ja se tuodaan eduskunnan käsittelyyn tänä syksynä.

Arvoisa puhemies! Kysyisin nyt ihan suoraan, miten tuo tulossa oleva de minimis -sääntö aiotaan kiertää tai mitä sen tilalle otetaan tai miten sitä sovelletaan käytännössä, kun se aivan selvästi kohtelee erikokoisia, erilaisia kolmannen sektorin työllistäjiä tässä maassa eri tavalla. Ei voi olla niin, että jos on onnistunut työllistämään tähän saakka reilut sata työntekijää, niin sama yritys voi työllistää viisi.

Onko se ryhmäpoikkeusasetus? Onko se notifiointi? Millä tavalla tämä ongelma nyt sitten ratkaistaan? Se on aika pian kuitenkin tulossa tänne saliin.

Työministeri Anni Sinnemäki

Arvoisa puhemies! Itse asiassa kaikki mahdolliset tavat käydään vielä läpi ja myös järjestöiltä on kysytty näkemystä siihen, olisiko esimerkiksi ryhmäpoikkeusasetus loppujen lopuksi paras tapa hoitaa tämä asia Suomessa. Eli eri vaihtoehdoista on vielä kysytty järjestöjen näkemystä, jonka jälkeen sitten tehdään arvio, mikä vaihtoehto on paras.