Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto käsittelee lähiaikoina hakemusta, jossa pyydetään suostumusta maakaasuputkiston rakentamiseen Suomenlahden pohjaan maamme talousvyöhykkeelle. Hallitus on pitänyt tätä kysymystä pelkkänä ympäristökysymyksenä. Tosin periaatepäätöskin aiotaan tehdä ennen ympäristöselvitysten saamista, mutta energiapolitiikka on kuitenkin myös turvallisuuspolitiikkaa. Ainakin Venäjän osalta se on sitä ollut; kyllä energiaa on käytetty myös ulkopolitiikan välineenä. Merkittävän energiaväylän luomisella Suomen talousvyöhykkeelle on vaikutuksia niin hyvässä kuin pahassa myös ulko- ja turvallisuuspoliittiseen asetelmaan. Ruotsissa on käyty tästä keskustelua, ja eilen tutkija, dosentti Arto Luukkanen vaati avointa keskustelua ennen muuta eduskunnassa tästä perspektiivistä. Kysynkin hallitukselta:

Aikooko hallitus antaa eduskunnalle Itämeren kaasuputkihankkeesta selonteon, jossa voitaisiin huomioida nämä laajemmatkin poliittiset näkökulmat (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ennen päätöksen tekemistä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole ollut keskustelua selonteosta, mutta kannatan kyllä sitä, että avointa keskustelua käydään. Tämä on asia, joka herättää ihmisten keskuudessa kysymyksiä nimenomaan turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Täällä ei puolustusministeri ole nyt valitettavasti paikalla, mutta ei kannata sitä epäillä, etteikö Suomen hallitus olisi katsonut kaasuputken vaikutuksia myös ulko- ja turvallisuuspolitiikan näkökulmasta. Ei se ole ollut semmoinen kielletty keskustelunaihe, mutta siitä ei ole keskusteltu kansalaistasolla tai eduskunnassa riittävästi, ja sitä keskustelua varmasti pitää käydä.

Arvoisa herra puhemies! Luin tänään työ- ja elinkeinoministeriön lausunnon tästä aiheesta. Siinä kovasti piilouduttiin tämän juridiikan taakse, kun suomalaiset hallituspuolueiden europarlamentaarikot hiljattain vaativat, että tässä yhteydessä pitäisi Venäjältä edellyttää tämän ympäristövaikutusten arviointia koskevan yleissopimuksen ratifiointia ehtona tälle kaasuputkihankkeen hyväksymiselle. Täällä todetaan, että täytyy noudattaa näitä lakeja ja asetuksia päätöstä tehtäessä. Kun tässä kuitenkin on selvästi myös näitä poliittisia ulottuvuuksia, niin kysyn, aikooko hallitus piiloutua tämän juridiikan taakse. Kysyn nyt ministeri Pekkariselta:

Mitä mieltä te olette, voisiko tästä antaa selonteon eduskunnalle, (Puhemies: Minuutti täyttyy!) niin että eduskunta todellakin pääsisi tätä keskustelua käymään niin ympäristöpolitiikasta kuin sitten ulko- ja turvallisuuspolitiikasta?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin todellakin eräät europarlamentaarikot paheksuivat sitä tai kommentoivat siihen tapaan, että on väärin, että Suomen aluevesille ollaan putkea laskemassa ja siitä sitten ei käydä sellaista ja sellaista keskustelua. Ensinnäkään putkea ei olla rakentamassa Suomen aluevesille, ei Suomen valtion suvereenille alueelle, ei sinne, vaan talousvyöhykkeelle, joka ei ole Suomen suvereenia aluetta sillä tavalla kuin aluevedet. Se on kansainvälistä merialuetta. Kansainvälinen merialue jakaantuu kahteen osaan: talousvyöhykkeeseen ja aavaan mereen. Tämä on sitä talousvyöhykealuetta. Siellä meidän oikeutemme ovat radikaalisti rajallisemmat kuin omilla aluevesillämme, joka on sama, tuo aluevesi, kuin normaali manneralue.

Mitä tulee taas siihen, voisiko asettaa ehtoja tälle hakemukselle, hallintolaki määrää sen, minkälaisia ehtoja voidaan tai ei voida kesken hakuprosessin asettaa ylipäänsä hakijalle, Sveitsiin kirjatulle yhtiölle, vaatimuksia kolmannen osapuolen, (Puhemies: Minuutti!) suvereenin Venäjän valtion, suhteen ei kuulu hallintolain mukaan siihen metodiin ja siihen menettelyyn, mikä Suomessa toiminnan kannalta on laillista. Minulle sopii erinomaisesti — on jo sovittu — että asianomainen valiokunta saa selvän ja seikkaperäisen selostuksen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat nimenomaan siihen ainoaan vaiheeseen, missä valtioneuvosto asiaa käsittelee. (Puhemies: Minuutti on jo mennyt!) Se tulee, kun myönnetään tämä suostumus tai ollaan myöntämättä. En ota ollenkaan vielä kantaa siihen, mikä on lopputulos.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Liittyen tuohon Espoon sopimukseen on hyvä muistaa, että Venäjä on tässä prosessissa, joka koskee paitsi näitä ympäristövaikutusten arviointeja Suomen ja muiden rantavaltioitten talousvyöhykkeellä myöskin tätä kansainvälistä arviointia, ollut mukana näissä konsultaatioissa ikään kuin se olisi Espoon sopimuksen sopimusvaltio, mutta sitä se ei ole, koska se ei ole ratifioinut tuota sopimusta. Meillä on edelleen pyynnöt sekä Ruotsin että Venäjän suuntaan tietyistä lisätiedoista, joita me haluaisimme näistä ympäristövaikutuksista, erityisesti siltä osin kuin ne ovat asioita, jotka koskevat Suomen läheisiä alueita, ja me odotamme nyt sitten näitä vastauksia pikapuoliin.