Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä on kyse merkittävästä lakiehdotuksesta sikäli, että jatkossa perhepäivähoitajien työ tulisi työaikalain soveltamisalan piiriin, johon se ei ole tähän asti kuulunut, mikä käytännössä tulee lyhentämään perhepäivähoitajien työaikaa. Tähän liittyy kuitenkin olennaisena osana se, että ehdotetaan muutettavaksi työaikalain säännöstä jaksotyöajasta siten, että myös lasten päivähoidosta annetussa laissa tarkoitetussa perhepäivähoidossa voidaan käyttää jaksotyöaikaa.

Tämä jälkimmäinen on ihan olennainen tässä sen vuoksi, että kuten tässä lakiesityksessä ja sen 3. kohdassa "Esityksen vaikutukset" kerrotaan, niin jos tämä lyhentyvä työaika korvattaisiin joillakin ylityöjärjestelyillä tai palkkaamalla uusia perhepäivähoitajia, joita tarvittaisiin 600, siitä heijastuisi valtavia kustannuksia, niin että on ihan olennaista se, että voidaan käyttää näitä erilaisia työajan tasoittamisjärjestelyjä niin, että yksittäinen päivä voi olla pidempi, jolloin voidaan vastata siihen kysyntään, jota lasten vanhemmat tarvitsevat, mutta sitten voidaan muina päivinä ottaa lyhyempiä työaikoja ja sitä kautta voidaan sitten tasoittaa tätä työaikaa. Sinänsä lähtökohtaisesti on ihan hyvä asia se, että perhepäivähoitajat ovat samassa asemassa kuin lapsia päiväkodeissa hoitavat henkilöt ja heidän työaikaansa kunnioitetaan samalla tavalla kuin muiden samassa asemassa olevien henkilöiden.

Tämä asia etenee työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, ja siellä varmaan asiasta käydään varsin pitkä asiantuntijakuuleminen siltä osalta, että käydään läpi se, mitkä ne käytännön vaikutukset ovat ja miten näihin käytännön vaikutuksiin voidaan myöskin reagoida sillä tavalla, että kunnat voivat palvelun tarjota tästä työaikalain muutoksesta huolimatta.

Markus  Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen sanoi aivan oikein, että tässä on kyse tärkeästä asiasta. Mutta kyllä minä painottaisin sitä, ettei ole kyse myöskään työajasta. Työaika pitää aina suhteuttaa siihen, mikä on palkka, mitkä ovat työnteon ehdot, työjärjestelyt, ylipäätään sen työn kiinnostavuus. Siltä osin aika paljon jää niitä asioita, mitkä perhepäivähoitajien osalta vaativat parannusta kiistatta. Sitten se, mikä on ydinkysymys, jos halutaan tuoda positiivisia joustoja työelämään ja myöskin siihen, kuinka perheet toimivat, kuinka lapsesta huolehditaan, on se, että meillä on hyvin monenlaisia tosiasiallisia vaihtoehtoja, kuinka lapsia hoidetaan. Silloin se tarkoittaa myöskin sitä, että perhepäivähoitajien tilanne on katsottu läpi myöskin muuten kuin pelkän työajan osalta.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Aina kun puhutaan naisten aseman parantamisesta ja asemasta työmarkkinoilla, se on kannatettavaa. Tältä osin laki on hyvä. Mutta kun lähdetään tarkemmin sitä tarkastelemaan, niin tämä sisältää myös riskitekijöitä. Meillä on jo viime vuosina perhepäivähoitajien lukumäärä tipahtanut niin, että on noin 20 000 perhepäivähoitajaa vähemmän. Tämän lainsäädännön vaikutukset todennäköisesti tekevät sen, että tulevaisuudessa on yhä vähemmän.

Kuntien näkökulmasta voi olla vaikeaa lähteä tekemään näitä varajärjestelyitä, joita tässä jaksotyöajan käyttö lisäisi. Jo tänä päivänä kunnissa on ongelmia tilanteessa, jossa perhepäivähoitaja sairastuu. On perheitä, jotka jäävät silloin myös jopa ilman hoitopaikkaa. Jaksotyö, jota tässä ei ole selkeästi edes arvioitu, kuinka paljon sitä tullaan tarvitsemaan, tuo tietyn riskin siihen, miten kunnissa jatkossa perhepäivähoitoa tarjotaan.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi on siinä ihan oikeassa, että perhepäivähoitajan työ on todella pienipalkkaista ja raskasta. Tämän vuoksihan heidän määränsä on koko ajan laskenut. Toivottavasti löytyy vielä sellaisia ihmisiä, jotka tähän ammattiin ryhtyvät. Mutta täytyy olla onnellinen, että nyt he kuitenkin pääsevät työaikalain puitteisiin, ja meillä on erinomainen päivähoito, johon melkein kaikki lapset ovat nykyisin Suomessa osallistuneet, niin että kyllä meillä on edistystä tässä asiassa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Päivähoidon suhteen voimme olla kyllä sitä mieltä, että ihan kaikkialla ne lapset, jotka haluaisivat päästä päivähoitoon, eivät todellakaan sinne pääse. Eli meidän erittäin tasokkaaseen varhaiskasvatukseen ei kaikissa kunnissa kaikki lapset pääse edes jonottamalla. Osassa kuntia yritetään jopa rajoittaa päivähoito-oikeutta. Onneksi eduskunta toistaiseksi on vielä torjunut nämä rajoitukset.

Mutta itse perhepäivähoitajien määrään, mikä tässä keskustelussa nousi esille, menneinä vuosina tähän määrään ovat kyllä vaikuttaneet kuntapäättäjien omat toimet. Eli perhepäivähoitajia on pidetty kaatoluokkana, johon aina silloin, kun päiväkotien seinät ovat olleet tupaten täynnä, on pikkasen niitä lapsia lisätty. Työn rasittavuus perhepäivähoitajilla on ollut erittäin kovaa. Sen vaativuus on huomattavasti suurempi kuin mikä se korvaus palkkana on, mitä näille perhepäivähoitajille maksetaan.

Sitten perhepäivähoitajien oma mahdollisuus vaikkapa oman perheen ja työn yhteensovittamiseen on ollut takkuileva. Minä väittäisin, että perhepäivähoitajat ovat sydämestään olleet tässä mukana ja varmaan jatkossakin ovat, mutta kyllä on tärkeätä, että tätä perhepäivähoitajien mahdollisuutta harjoittaa omaa ammattiaan tuetaan niin, että se on myös inhimillisesti hyvä ja ihmisen jaksamista tukeva.