Matti Ahde /sd:

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on eduskunnan aseman ja tehtävien kannalta tärkeä esitys. Hallitus ehdottaa, että eduskuntaan perustetaan tarkastusvaliokunta, jolle keskitetään valtiontalouden parlamentaarinen valvontatehtävä. Uudistuksessa valiokunnalle siirretään Valtiontilintarkastajien ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston tehtävät. Koen tarkastusvaliokunnan perustamisen osaksi eduskunnan 100-vuotisjuhlallisuuksia sekä uudistuksen merkittävyyden että sen ajankohtaisuuden vuoksi. Päätös voidaan eräällä tapaa rinnastaa eduskunnan juhlaistunnossa 1.6. tehtyyn juhlapäätökseen.

Tarkastusvaliokunta ja sen tehtävä mainittaisiin perustuslain 90 §:ssä. Jos tämä perustuslain muutos julistetaan hallituksen esityksen mukaisesti kiireelliseksi, se tulee olemaan ensimmäinen muutos vuonna 2000 voimaan tulleeseen perustuslakiimme. (Ed. Laakso: Ei ole!) — Parhaillaan vireillä oleva perustuslain muutos on hyväksytty lepäämään vaalien jälkeen pidettäville valtiopäiville, ed. Laakso. (Ed. Laakso: Oikein!) — Tarkastusvaliokunnan on määrä aloittaa toimintansa seuraavan vaalikauden alkaessa eli ensi maaliskuun alussa.

Uudistuksen keskeinen tavoite on parlamentaarisen valtiontalouden jälkikäteisvalvonnan vahvistaminen. Samalla parlamentaarinen valvonta siirtyy lähemmäksi eduskuntatyön ydintä, mikä tukee mielestäni parlamentarismia ja on omiaan parantamaan valvonnan reaktiivisuutta ja joustavuutta.

Hallituksen esitys on laadittu eduskunnan valtiontalouden parlamentaarisen valvontatoimikunnan työn pohjalta ja vastaa sisällöltään toimikunnan ehdotuksia. Olen päässyt seuraamaan tarkastusvaliokunnan perustamiseen liittyvää valmistelutyötä läheltä toimiessani puheenjohtajana tehtävää varten asetetussa toimikunnassa. Toimikunta istui vajaat kaksi vuotta. Valmistelutyö vakuutti uudistuksen tarkoituksenmukaisuudesta ja tarkastusvaliokunnan tarpeellisuudesta. Toimikunnan työhön osallistuivat kaikkien eduskuntaryhmien edustajat, jotka yhtyivät yksimielisesti ehdotukseen. Myös eduskuntaryhmät sekä keskeiset ministeriöt tukivat lausunnoissaan ehdotusta, mikä osoittaa vahvaa yksimielisyyttä tarkastusvaliokunnan perustamisesta.

Valtiontalouden parlamentaarisen valvonnan uudelleenorganisoimiseen on vahvat perusteet. Monelta taholta on havaittu tarpeelliseksi vahvistaa eduskunnan budjettivaltaa ja uudistaa sen käyttötapaa. Toimikunnan työssä vakuutuimme edelleen muutoksen tarpeellisuudesta, ja selvitys osoitti uudistukselle selkeän suunnan. Voisin kuvata työtä poluksi, jonka päässä hahmottunut kuva täsmentyi työn edetessä.

Valtiontalouden valvonnan kokonaistarkastelu osoitti ensinnäkin, että eduskunnan harjoittama parlamentaarinen valvonta on hajautunut Valtiontilintarkastajien sekä valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston kesken. Toisaalta parlamentaarisessa valvonnassa tehtiin kahdenkertaista työtä Valtiontilintarkastajien kertomuksen käsittelyssä. Valtiontalouden tarkastusviraston siirtyminen vuoden 2000 perustuslain yhteydessä eduskunnan yhteyteen on merkinnyt, että eduskunta saa enemmän ja täsmällisempää tietoa valtion taloudenhoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Vaarana on toisaalta pidetty tarkastusviraston toimintatarkastuksen aiheiden ja Valtiontilintarkastajien valvonta-aiheiden päällekkäisyyttä.

Valtion tilinpäätösuudistus edellyttää osaltaan parlamentaarisen valtiontalouden valvonnan uudelleenjärjestämistä. Valtiovarainvaliokunta totesi tilinpäätösuudistuksen käsittelyn yhteydessä, että eduskunnan on omalta osaltaan syytä varautua tulevaan uudistukseen. Eduskunnalle tulee valmiudet valvontatiedon hyödyntämiseen ja sen käyttämiseen niin valtiontalouden suunnitteluun kuin erityisesti talousarviosta päättämiseen. Valtiontalouden valvonnassa korostuu nyt vahvemmin hallituksen tilivelvollisuus, mikä samalla asettaa vaatimuksia jälkikäteisvalvonnalle.

Tilinpäätöskertomus tarjoaa eduskunnalle nykyisellään jo sellaista tietoa ja näkemyksiä, jotka ovat tarpeellisia valtiontaloutta koskevassa päätöksenteossa ja laajemmin talouspolitiikan linjauksissa. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarjoaa puolestaan eduskunnalle niin sanotun tilintarkastajan näkökulman. Yhdessä valtiovarainvaliokunnan kanssa tämä kokonaisuus tuo mahdollisuuden valtion taloudenhoidon tarkasteluun ja talousarviosta päättämiseen oikeanlaisen tiedon ja terävöityneen valvontanäkökulman pohjalta.

Valtiontilintarkastajien suorittama parlamentaarinen valvonta on ajan myötä eriytynyt talousarvioprosessista. Valvonta ei kosketa talousarvion talouspoliittisia lähtökohtia tai tavoitteita eikä tuota tietoa tulostavoitteiden saavuttamisesta siihen tapaan, kuin talousarvion toteuttamisen arviointi nykyisellään edellyttäisi. Parlamentaarinen valvontajärjestelmä ei siis nykyisellään tue eduskunnan päätöksentekoa valtiontalouden hoidossa ja valvonnassa tapahtuneiden uudistusten hyödyntämiseksi riittävästi.

Asiaa valmistellut toimikunta totesi, että valvontajärjestelmä tulee uudistaa palvelemaan nykyistä paremmin eduskunnan budjettivaltaa ja samalla hallituksen tilivelvollisuutta. Ei riitä, että eduskunta saa valvonnan kannalta asiallisesti ja laajuudeltaan oikeaa ja ajantasaista tietoa, vaan valtiontaloudesta päättämiseksi eduskunnalla tulee olla käytössään toimiva ja korkeatasoinen parlamentaarinen valvontaelin.

Yhteiskunnan rattaat pyörivät pitkälti siihen suuntaan, mihin valtiontaloutta koskeva päätöksenteko niitä ohjaa. Eduskunnan tulee kyetä nopeaan reagointiin vaadittaessa, mutta päätöksenteko edellyttää myös syvälle ja pitkälle ulottuvaa näkökulmaa valtiontalouteen. Uskon, että tarkastusvaliokunta tulee tarjoamaan eduskunnan käyttöön riittävää asiantuntemusta ja terävää näkökulmaa yhteiskunnallisen ohjauksen välineiksi. Uudistus merkitsee parlamentaarisen valvonnan kehittämistä kokonaisuutena palvelemaan eduskunnalle perustuslaissa määriteltyä valtiontalouden valvontatehtävää.

Arvoisa puhemies! Perustuslain pykäläehdotuksen mukaan tarkastusvaliokunnan toimenkuva on valtion taloudenhoidon ja valtion talousarvion noudattamisen valvonta. Tämä vastaa nykyistä Valtiontilintarkastajien tehtävänmäärittelyä, mutta tehtävän sisältö on tarkoitettu erilaiseksi. Valiokunta tarkastelee sille toimitettua raportointia talousarvion noudattamisesta ja nostaa tältä sekä muutoin hankkimansa tiedon pohjalta esille eduskunnan kannalta tärkeimmät tarkastushavainnot, jotka sitten ohjautuvat hallituksen tietoon ja talousarvion valmisteluun eduskunnan täysistunnon kautta. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on nopeuttaa valtiontalouden tarkastuksen sykliä ja mahdollistaa tarkastustulosten hyödyntäminen talousarvion käsittelyssä samoin kuin muussa valtiontaloutta koskevassa päätöksenteossa.

Näyttää oikeastaan siltä, että parlamentaarinen valvontatoimi kytketään uudistuksessa alkuperäiseen tarkoitukseensa. Vuonna 1917 valtiontilintarkastajia koskevan hallituksen esityksen tavoitteena oli nimittäin eduskunnan oikeuksien turvaaminen valtiontalouteen nähden ja raha-asiain käsittelyn helpottaminen valtiopäivillä. Tarkastustulosten oli tarkoitus palvella eduskunnan valtiovarainvaliokuntaa seuraavan vuoden tulo- ja menoarvion käsittelyssä. Käytännössä Valtiontilintarkastajat ovat keskittyneet laajapohjaisen vuosikertomuksen laatimiseen ja valtiovarainvaliokunta on kertomusmenettelyssä perehtynyt talousarvion toteuttamisen seurantaan ja arviointiin. Valtiontilintarkastajien kertomukset lukuisine aiheineen ovat olleet hyödyllisiä monin tavoin, mutta valtiontalouden hoito ja valvonta edellyttävät tänä päivänä parlamentaarisen valvonnan järjestämisen toisella tapaa.

Tarkastusvaliokunnan vahvuus on ennen muuta sille säädetyssä vireillepano-oikeudessa, mikä on eduskunnan toimielinten kannalta poikkeuksellista. Oikeus varmistaa samalla sen, että käsiteltävät asiat ovat ajankohtaisia ja että asioiden tilaan on mahdollista puuttua ripeästi. Tarkastusvaliokunta voi ottaa käsiteltäväkseen jonkin valtiontalouden kannalta keskeisen asian ja antaa siitä mietintönsä kannanottoineen täysistunnon käsiteltäväksi. Eduskunnan päätös saatetaan edelleen hallituksen tietoon ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Esille nostettavissa aiheissa tulee keskittyä eduskunnan kannalta merkittäviin havaintoihin puuttumatta yleensä päivänpoliittisiin kysymyksiin. Valiokunta voisi käsitellä esimerkiksi kysymyksiä, jotka liittyvät vaikkapa valtionyhtiöiden ylimmän johdon optiojärjestelmiin, tai asia voi koskea lainsäädännöllä määrättyjen tavoitteiden saavuttamista sosiaali-, ympäristö- tai työllisyysasioissa. Valiokunnan toimenkuvan kautta sen työhön kytkeytyy monen tyyppisiä yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita.

Tarkastusvaliokunnan rooli on valtiontalouden valvontajärjestelmässä selkeä. Sille keskitetään parlamentaarinen valtiontalouden jälkikäteisvalvonta. Valtioneuvostolle kuuluu sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen johtaminen, ja Valtiontalouden tarkastusvirasto toimii riippumattomana ulkoisena ammattitilintarkastajana. Valtiovarainvaliokunnalle kuuluvat puolestaan tulevaisuuteen suuntautuvat valtiontaloudelliset asiat, kuten talousarvio, talousarvioaloitteet ja budjettilainsäädäntö.

Samalla selkeytyy työnjako eduskunnan sisällä. Kun valtioneuvosto on toteuttanut tilinpäätösuudistuksen, on luonnollista, että valtiontalouden parlamentaarisesta valvonnasta huolehtii tarkastusvaliokunta eikä valtiovarainvaliokunta, jolle kuuluu talousarvion käsittely. Osakeyhtiöissä hallitus hyväksyy budjetin, mutta sen sijaan on selvää, että osakeyhtiön tilinpäätös käsitellään toisaalla.

Tarkastusvaliokuntaan ehdotetaan 11:tä jäsentä. Muita valiokuntia pienempi koko mahdollistaa tehokkaan työskentelyn ja ripeän päätöksenteon. Samalla se kuitenkin turvaa parlamentaarisen edustuksellisuuden sen mukaan kuin perustuslaissa säädetään valiokunnan vähimmäiskoosta.

Arvoisa puhemies! Eduskunta tulee saamaan tarkastusvaliokunnan avulla valtion taloudenhoitoa ja valtion talousarvion noudattamista koskevat havainnot tuoreina ja käyttökelpoisina tietoonsa. Uskon, että uudistus johtaa eduskunnan valtiontalouden valvontanäkökulman terävöitymiseen ja edesauttaa eduskuntaa käyttämään täysimääräisesti budjettivaltaansa.

Pidän tarkastusvaliokunnan perustamista tärkeänä ja mittavana askeleena eduskuntatyön kehittämisen historiassa. Valiokunnan työlle luotavat puitteet ja sen tehtävä mahdollistavat sille arvostetun aseman valiokuntalaitoksena. Sen asema sekä työskentely valtiontalouden näköalapaikalla tarjoavat myös työn vaikuttavuudelle hyvät edellytykset. Valiokunnan valvontahavaintoihin perustuvat raportit ja keskustelut tulevat varmuudella herättämään laajaa kiinnostusta sekä eduskunnassa että tiedotusvälineissä.

Tarkastusvaliokunnan työn käynnistyminen on haasteellinen tehtävä, ja ensimmäiset askeleet on otettava huolella ja oikeaan suuntaan. Voidaan sanoa, että asetettava valiokunta on merkittävän tehtävän edessä. Toivon, että esityksen käsittely perustuslakivaliokunnassa käynnistyy pian ja että saamme täysistuntoon asiaa koskevan mietinnön siten, että suunniteltu aikataulu voi toteutua.

Arvoisa puhemies! Toivotetaan perustuslakivaliokunnalle ahkeruutta.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Ahde selitti tämän hallituksen esityksen historian ja perusteet varsin laajasti, joten en käy niitä kertaamaan tai toistamaan, mutta haluan myös hallinto- ja tarkastusjaoston jäsenenä muutaman sanan asiaan tuoda näkökulmastani. Olen jo toista vaalikautta toiminut siinä jaostossa ja katson, että kokemuksen äänellä voin puhua.

Täytyy kyllä sanoa, että on ääni muuttunut kellossa. (Ed. Elo: Kokoomuksellako?) Perustuslakia on suojeltu ja vaalittu koskemattomana edustajien esittäessä ihan varteenotettavia uudistuksia eduskuntatyöhön ja on sanottu, että näitä uudistuksia ei voida tehdä, koska perustuslaki on juuri vuonna 2000 uusittu, mutta nyt ollaan uudistuksia tekemässä ihan ilman natinoita.

Totta kai tässä on kysymys erittäin tärkeästä asiasta ja ymmärrän ja olen sitä mieltä, että tämä uudistus tulee tehdä. Mielestäni tämä uudistus on hyvä eikä se millään tavoin liity pelkästään siihen, että eduskunta täyttää 100 vuotta, vaan siihen, että maailma kehittyy, ja vaikka olisimme 200 vuotta vanhoja täällä eduskunnassa historialtamme, niin ihan yhtä lailla se tulisi tehdä. Tätä en katso miksikään perusteluksi vaan asioiden yleisen kehityksen ja sen, että varmasti meidän kaikkien toiminnan on oltava taloudellista ja tehokasta. Onhan sitäkin moitittu, että eduskunnan pääluokka on kasvanut nopeammin kuin kuntien ja valtion pääluokat. Uudistus on omalta osaltaan tukemassa sitä, että tähän toimintaan saadaan kaikin tavoin taloudellisuutta ja tehokkuutta, ja varmasti tämä uusi valiokunta sen tuo tullessaan.

Puhun vain ihan omasta puolestani. Uskon, että kokoomuksen varsinainen edustaja valmistelevassa toimikunnassa valottaa asiaa tarkemmin ja syvemmin omalta kannaltaan. Mutta olen sitä mieltä, että kun täällä on tehty useita aloitteita esimerkiksi kansanedustajien varamiesjärjestelmästä ja muistakin asioista, niin samassa yhteydessä, kun perustuslaki nyt avataan, tulisi katsoa kaikki nämä aloitteet läpi ja tehdä ne uudistukset samalla kertaa ja käydä ne läpi. Silloin ne menisivät virtaviivaisesti, tehokkaasti, funktionaalisesti ja nopeasti eteenpäin eivätkä jäisi roikkumaan sinne ikuisina keskustelunaiheina.

Katson, että tämä uudistus lisää eduskunnan valtaa, mikä on aivan oikein, koska meillä on edustuksellinen demokratia, ja nopeuttaa tarkastustoimintaa ja antaa nopeammin meille mahdollisuuden ottaa kantaa asioiden kulkuun. Varmasti on hyvä, että tämä valiokunta on pienempi kuin tavallinen valiokunta.

Mutta kuinkas sitten, kun sihteeristöä ruvetaan palkkaamaan, kuinka paljon siellä sitten poliittiset jäsenkirjat merkitsevät? (Ed. Pulliainen: Ne kuuluvat eduskuntaan, ne poliittiset jäsenkirjat!) — Niin ne kuuluvat, nimenomaan. — Haluan vaan tuoda sen tässä puheenvuorossani julki, että sitten kun sihteeristöä laajennetaan, niin myös sitten poliittisia virkanimityksiä laajennetaan, ja kuinkahan monta sihteeriä sinne tulee, ja tulevatko paikat täytetyiksi puolueitten suuruusjärjestyksen mukaan vai millä perustein?

Nyt olemme saaneet tämän hallituksen esityksen eteemme ja voimme perehtyä siihen tarkemmin. Uskon, että tästä viriää vielä vilkas keskustelu.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde jo varsin perusteellisesti kuvasi sen, missä mielessä ollaan nyt perustuslakia hiukan täydentämässä.

Haluaisin palauttaa mieleen, että tässähän on kysymys minun mielestäni prosessista, joka käynnistyi jo toistakymmentä vuotta sitten. Silloin kun ed. Matti Ahde oli eduskunnan puhemiehenä, hän käynnisti valiokuntauudistuksen. Meillähän ennen sitä uudistusta oli hyvin mielenkiintoisen nimisiä valiokuntia täällä. Oli laki- ja talousvaliokunta ja lakivaliokunta ja toinen lakivaliokunta ja ties mitä, oli pankkivaliokuntakin jnp. Sitten ruvettiin miettimään, voisiko tämä valiokuntasysteemi vastata suurin piirtein ministeriöiden hallinnonaloja, jolloinka nämä työnjaot näkyisivät jo valiokuntien nimistä. Tämä uudistus, joka sitten täydentyi puhemies Sorsan aikana suuren valiokunnan uudistuksella, oli äärimmäisen tervetullut ja kiitos siitä vielä kerran ex-puhemies Ahteelle, että hän tämän prosessin silloin aikoinaan käynnisti.

Silloin käydyssä käytäväkeskustelussa nämä tarkastusasiat olivat esillä. Ne ehkä eivät olleet täällä isossa salissa esillä, mutta ne olivat käytäväasioina ja kuppila-asioina esillä, ja nekin ovat merkittäviä instituutioita tässä talossa. Erikoisen mielenkiintoiseksi tämän keskustelun teki se, että keskusteltiin Valtiontilintarkastajien roolista. Minä muistan elävästi, mikä pikantti yksityiskohta siihen liittyi. Siihen liittyi sellainen yksityiskohta, että arvioitiin, että Valtiontilintarkastajien pitää olla vähän niin kuin erillään tästä parlamentaarisesta arvioinnista ja ikään kuin katsoa valtionhallintoa toisenlaisesta perspektiivistä. Nyt kun kuuntelimme ed. Ahteen äskeisen puheenvuoron, niin siinähän juuri lähestyttiin aivan toisella tavalla, siis parlamentaarisen valvonnan näkökulmasta, ja tämä näkökohta minusta on aivan oikea. Sen täytyykin olla juuri näin.

On syytä todeta, että samanaikaisesti, kun meillä on ollut tämä eräällä tavalla hajautettu valtiontalouden arviointi- ja tarkastusjärjestelmä, niin meillä on 5 500 miljoonan euron tarkastus ollut meneillään täällä, jota ed. Kuosmanen on johtanut Valtion vakuusrahaston valtuustossa. Siis toisin sanoen kysymys on meidän verorahoistamme, puhtaasti verorahoista, niiden käytöstä ja tässä tapauksessa 5 500 miljoonan euron menettämisestä.

Siis nämä eivät ole pikkujuttuja, ja minä henkilökohtaisesti koen sen työn, jonka ed. Ahde aikoinaan käynnisti puhemiehenä ja joka nyt on saanut tämän vaiheen, prosessina, jota on toteutettu kahden hiukan erilaisen perustuslain aikana. Näin sen täytyykin olla. Minusta tämä on luontevaa, ja sillä, että perustuslaki tässä vähän muuttuu, ei ole mitään muuta merkitystä, kuin että siinä sitten vaan muutetaan sitä perustuslakia, joka kulloinkin on voimassa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Kiitän myöskin tässä työryhmän puheenjohtajaa ed. Ahdetta ja sihteeri Marja Wallinia sitkeästä työstä. Olin itse tämän jäsen. Tämä on vaikea, intohimoja herättävä asia niin kuin aina, kun tehdään muutoksia. Siellä käytiin keskusteluja ja hiottiin kompromisseja ja saatiin aikaan yksimielinen esitys. Tämä on monelta osin iso asia. Luulen, että tästä tulee tärkeä valiokunta, johonka tulee runsaasti olemaan pyrkijöitä ja tunkua. Ed. Ahde sanoi, että 11 jäsentä tulee ja edustavuus hoituu tätä kautta aika pitkälle. Näin onkin, mutta toivon, että varajäsenjärjestelmän kautta jatkossa huolehdittaisiin ikään kuin suuren valiokunnan tavoin siitä, että jokainen eduskuntaryhmä saisi vähintään varajäsenen paikan, jotta tieto kulkisi myös tämän valiokunnan toimista.

Mitä sitten poliittisuuteen tulee, niin Englannissa hieman vastaavan näköinen järjestelmä on hoidettu niin, että tämän valiokunnan puheenjohtaja on aina oppositiopuolueesta. Se on mielestäni myöskin sellainen harkinnan arvoinen käytäntö. Ja sitten iloitsen erityisesti siitä, että tämä on kansallinen keksintö eikä Brysselin johdannainen. Päinvastoin, Brysselissähän tilit ovat tarkastamatta ja hyväksymättä jo usean vuoden ajalta, ja toivon, että tällainen ei tässä tule kutyymiksi ja tavaksi vaan lähdetään tältä hyvältä pohjalta, minkä yksimielinen esitys on saanut aikaan.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä oleva tarkastusvaliokunnan perustaminen on varmasti perusteltua tehtyjen selvitystenkin mukaan. Haluan kuitenkin kysyä nyt tässä hankkeen vetäjältä ed. Ahteelta, kun puheenvuorossanne totesitte, että tämä elin voi myöskin arvioida valtionyhtiöiden optiojärjestelmää, ja kuitenkin totesitte, että tämä tekee jälkikäteisvalvontaa: Minkälaisia uusia valtuuksia tälle tulee suhteessa valtion omistajaohjaukseen, joka on tänäkin päivänä ollut täysin hampaaton, kun on käyty keskustelua näistä nyt olevista optioista? Jos yhtiöiden hallinto hyväksyy optiojärjestelmän, voiko tarkastusvaliokunta kumota sen?

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä yhtyä ed. Soinin kiitoksiin työryhmää vetäneille ed. Ahteelle sekä työryhmän sihteerille Marja Wallinille. Työ oli tosiaankin mielenkiintoista, ja uskon, että tämä lopputulos on sitä, mitä on lähdetty hakemaan.

Tuossa työryhmän työssä on, niin kuin ed. Ahdekin täällä edellä sanoi, nimenomaan kysymys siitä, että eduskunnan budjettivaltaa halutaan vahvistaa, ja toisaalta sitten tämän valiokunnan työ toivon mukaan tarjoaa tilaisuuden arvioida sitten tätä valtiontalouden valvontajärjestelmää kokonaisuudessa ehkä vähän uudestakin näkökulmasta. Nyt kun elämme tätä kehysbudjetoinnin aikaa, niin on monesti kuullut kollegojenkin valittavan sitä, että tällainen varsinainen budjettivalta on hävinnyt täältä eduskunnasta. Se on ministeriöitten virkamiehillä valmisteluvaiheessa. Toivottavasti nyt tätä kautta, kun lähdemme tarkastamaan jälkikäteisesti sitä, onko budjetin rahoilla saatu aikaiseksi sitä, mitä on toivottu, tämä omalta osaltaan voisi vahvistaa tätä eduskunnan budjettivaltaa.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmä kannattaa tämän kaltaisen valiokunnan perustamista, mutta osa ed. Ahteen perusteluista karahti korvaan, ennen kaikkea tämä kysymys valtionyhtiöiden optioihin puuttumisesta. Tämä perustelu on sikäli mielenkiintoinen, että se tässä esitettiin tavalla, jossa ed. Ahde antoi ymmärtää, että ikään kuin eduskunnan nykyiset valtuudet eivät riittäisi optiojärjestelmän tarkasteluun ja optiojärjestelmässä olevien epäkohtien esille nostamiseen ja muuttamiseen. Totta kai eduskunnan valtuudet riittävät, jos niitä halutaan käyttää. Pelkään, että aivan samalla tavalla kuin eduskunnan talousvaliokunta myös tämä tuleva tarkastusvaliokunta päätyy äänestyksen jälkeen siihen johtopäätökseen, että optiojärjestelmissä ei kerta kaikkiaan ole mitään huomauttamisen, saati sitten perumisen, aihetta. Eli, kun ed. Ahde antaa sellaisen kuvan, että tästä olisi tulossa jonkinlainen supervaliokunta, niin luulenpa, että kuitenkin hallitus—oppositio-asetelma myös tämän valiokunnan työskentelyssä heijastuu samalla tavalla kuin muidenkin valiokuntien työskentelyssä.

Arvoisa puhemies! Toteaisin myöskin sen, että missä nyt ovat ne kansanedustajat, jotka niin kovasti kauhistelivat perustuslain muutosta. Ed. Nurmi jo viittasi tähän samaan asiaan, että uutta perustuslakia ei muka voitaisi muuttaa. Me olemme jo aikaisemmin täällä hyväksyneet yhden muutoksen, joka on parhaillaan lepäämässä. Nyt on tulossa toinen muutos. Erityisesti vihreät kauhistelivat kovasti uuteen perustuslakiin kajoamista. Missäs nämä varoittelevat puheenvuorot tällä hetkellä ovat? Emmekö me kaikki ole sitä mieltä, että silloin kun laki tarvitsee muutosta, sellainen muutos on syytä tehdä?

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Olemme tekemässä historiallisesti merkittävää päätöstä. Olemme päättämässä pitkään toimineen Valtiontilintarkastajien toiminnan. Ymmärrän tämän parlamentaarisen ehkä tiivistämistarpeen, joskaan en sitä täysin allekirjoita. Olen nähnyt tilintarkastajien puheenjohtajana myös paljon myönteisiä puolia siinä, että Valtiontilintarkastajain kanslia on voinut toimia autonomisesti, olla riippumaton ja puuttua kaikkiin epäkohtiin.

Viimeisen neljän vuoden ajan Valtiontilintarkastajien toiminta on ollut ajassa. Kertomukset on annettu kunkin vuoden joulukuussa, ja niiden käsittely valtiovarainvaliokunnassa on kertonut niiden käyttökelpoisuudesta ja niiden käyttöasteesta. Emme myöskään ole enää vuosiin tehneet kertomusta kaikilta hallinnonaloilta, vaan esimerkiksi tällä kaudella yleisotsikkona on ollut työllisyys ja kilpailukyky ja kaikki tarkastukset ja tutkimukset ovat kohdentuneet juuri tämän otsikon alle siten, että ne palvelevat eduskunnan työtä ja ovat parlamentaarista tarkastustyötä.

Pahoittelen sitä, että työryhmän raportissa ei ole asiantuntevasti käsitelty Valtiontilintarkastajain kanslian pitkän historian aikaista työtä, vaan se on suhteellisen ylimalkaisesti ja ylimielisesti ohitettu. Pahoittelen myös sitä, että kun muutoksen tekemisestä on poliittinen yhteisymmärrys, on tehtävä myös henkilöstön ja toiminnan alasajo. Pahoittelen sitä, että alasajoa on vaikeuttanut erittäin suuresti se, että tämä työryhmä ei ole kyennyt kertomaan, kuten ei vielä valitettavasti tämä lakiesityskään, miten tämä valiokunta tulee toimimaan. Täällä on kovasti kiitelty sitä. Iloitsen, jos niin moni tietää, mitä tämä valiokunta tulee tekemään. Meidän työryhmämme, joka on suorittanut sitten valtion tilintarkastustoimen ohella tämän henkilöstön uudelleen sijoituksen ja alasajon, ei ole kyennyt vastaamaan tähän kysymykseen. Se on sanottu, että se on supervaliokunta, jonka puheenjohtajalle maksetaan ykkösluokan palkka. Jos se on kriteeri, niin toivon, että se sisältää myös jotain muuta.

Sen, että voimme toimia ajassa, olisimme voineet tehdä myös Valtiontilintarkastajain kanslian kautta. Päätös on nyt kuitenkin käsissämme ja näin menettelemme. Arvostan parlamentarismia ja enemmistön tahtoa ja toivon, että yksitoistahenkinen valiokunta jalkautuu yhtä sitoutuneesti ja täyslukuisena kuin viisihenkinen Valtiontilintarkastajien ryhmä on toiminut.

Toivon, että se ei tule ajankohtaisaiheita hakiessaan astumaan valiokuntien varpaille käsittelyssä olevien asioiden osalta. Tämä optio-asia oli minusta aika yllättävä. Varmasti kannattaisi ottaa talousvaliokunnan nämä tiedot vastaan. Jos tällaisia lääkkeitä on, niin ehkä kykenemme jo Outokummun osalta ottamaan ne käyttöön eikä vasta valiokunnan nimeämisen jälkeen.

Matti Ahde /sd:

Arvoisa puhemies! Ehkä muutama kommentti, kun on toivottu, tältä paikalta vielä.

Mitä ensinnä tulee tähän valtionyhtiöiden optiokysymykseen, niin ei tietenkään tarkastusvaliokunta eikä mikään muukaan eduskunnan valiokunta päätä yksittäisen yhtiön palkkiojärjestelmistä. Osakeyhtiöitten yhtiöjärjestykset määritellään toisella tavalla, ja palkkioperusteet määritellään siellä.

Se, mitä tämä tarkastusvaliokunta voi tehdä, kun sen tarkastamisen funktio muuttuu ja ennen kaikkea työskentelytapa nykyisiin parlamentaarisiin valvontaelimiin nähden, on se, että se voi ottaa merkittävän yhteiskunnallisen tarkastushavainnon käsiteltäväkseen, käsitellä sen, tuoda sen eduskunnan täysistunnon käsittelyyn, ja tämä täysistunto sitten päättää, lähetetäänkö tämä hallitukseen vain tiedoksi vai lähetetäänkö se hallitukseen tiedoksi toimenpiteitä varten tai minkä muun johtopäätöksen eduskunta siitä tekee. Ne kysymykset eivät voi olla sinänsä jokapäiväisiä, päiväkohtaisia, vaan suuria periaatteellisia kysymyksiä, joissa arvioidaan, onko toimittu tehtyjen päätösten mukaisesti. Se on tietenkin tämän tarkastuselimen se tärkein lähtökohta.

Mitä sitten tulee tähän Valtiontilintarkastajien lähes satavuotiseen toimintaan, niin sehän on ollut äärettömän tärkeä osa julkisen talouden ja ennen kaikkea valtiontalouden valvontaa, niin kuin perustuslaissa on säädetty, mutta kiistatta se on osoittautunut valtion talousarvion vuosittaisen käsittelyn näkökulmasta hitaaksi järjestelmäksi. Se tuo arvokasta tietoa ja tarkastushavaintoja siinä laajassa kertomuksessaan vuosittain eduskunnan käyttöön, mutta sitä ei pysty hyödyntämään siinä nopeudessa kuin nykyaikana tarkastushavaintojen täytyisi voida vaikuttaa. Sen takia oli tärkeää valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston ja tilintarkastajien toimien yhdistäminen yhdeksi voimakkaaksi keskitetyksi parlamentaariseksi valvontajärjestelmäksi, joka tuodaan vielä tänne eduskunnan sisään ja eduskunnan käsiin.

Toinen tärkeä peruste tälle ehdotukselle oli se, että hallitus ei enää anna kertomuksia eduskunnalle vuosittaisesta budjetin toteutumisesta, vaan on siirtynyt tilinpäätösmenettelyyn. Valtiovarainvaliokunta on tähän saakka käsitellyt myös Valtiontilintarkastajien kertomukset ja suorittanut valvontatehtävää myös valtion talousarvion toteutumisen osalta. Nyt kun hallitus on siirtynyt tilinpäätösmenettelyyn, on luontevaa, että sama elin, joka käsittelee talousarvion, ei käsittele tilinpäätöstä. Sillä tavalla tämän asian eriyttäminen, hallinto- ja tarkastusjaoston tehtävien siirtäminen valtiovarainvaliokunnasta itsenäiselle valiokunnalle, on täysin perusteltu. Pidän sitä jopa välttämättömänä.

Sitten tästä puheenjohtajan palkkiosta: Tämä palkkio tulee tietenkin määräytymään eduskunnan valiokunnan puheenjohtajille maksamien palkkioitten mukaan, niin että tänne ei tule mitään erillistä palkkiojärjestelmää, vaan tässä puretaan erilliset palkkiojärjestelmät. (Ed. Puisto: Se lukee siellä työryhmän raportissa!) — Se on painovirhe sitten, mutta näin ei kuitenkaan tule tapahtumaan.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Lähtökohtahan on se, että valtiontilintarkastajat valitaan eduskunnasta ja samoin valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston jäsenet ovat kansanedustajia. Nyt on tilanne se, että kun perustetaan uusi tarkastusvaliokunta, niin minun käsitykseni mukaan niiden 11 edustajan, jotka sinne valitaan, täytyisi olla ammattiosaajia siten, että he pyrkivät todella valvomaan eduskunnan budjettivaltaa ja ohjaamaan yleensä tarkastustoimintaa. Esityksellä on Valtiontilintarkastajat tarkoitus siirtää tänne eduskunnan alaisuuteen ja läheisyyteen. Se minusta on hyvä asia. Totean, että tämän tarkastusvaliokunnan toiminta riippuu siitä, kuinka pätevää henkilökuntaa sinne saadaan valiokuntaneuvoksiksi, ja sitten ennen kaikkea puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan pitää olla ammattinsa osaavia.

Ed. Ahteelle totean, että te olette tehneet todella hyvän työn, kun tämmöisen tarkastusvaliokuntaesityksen olette pystyneet tuomaan tänne eduskuntaan. Kiitoksia!

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Vastaan ed. Laaksolle tästä perustuslaillisuudesta. Perustuslakiuudistushan oli suuri uudistus, askel kohti merkittävämpää parlamentarismia, ja siltä osin nimenomaan sitä on puolustettava, ja siltä osin siinä edellisessä riidassa oli kysymys siitä, ettei muuteta perustuslakia, tuoretta perustuslakia, joka puolustaa parlamentarismia, taka-askeleella takaisin kohti presidentinvaltaa ja yksinvaltaa.

Tässä uudistuksessa, jota taas ed. Ahde on vetänyt loistavasti, on kyse askeleesta kohti parlamentarismia. Silloin ei ole alkuunkaan kyse siitä, että tämä loukkaisi jo tehtyjä parlamentarismia vahvistavia uudistuksia, ja sillä tavalla näissä nimenomaan on kyse yhdenlinjaisesta toiminnasta vihreiden osalta. Ed. Laakso, olisi aika jo oikeasti kuunnella, mitä tarkoitetaan sillä, että jatkossakin entistä useammin kansan valitsema eduskunta on se kansaa edustava ylin päättävä elin.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni ed. Brax käytti hyvän puheenvuoron. Silloin kun kansanvalta eli demokratia tulee enemmän esiin, niin silloin perustuslakia voidaan muuttaa ja silloin tulee toimia.

Mielestäni varamiesjärjestelmä on eräs sellainen: Jos ihminen on kansanedustajana ja on pitkäaikaisella sairauslomalla, pitkäaikaisesti asevelvollisuutta suorittamassa taikka vaikkapa äitiyslomalla pitkään poissa, niin miksi sitten hänen sijalleen ei voi tulla varamies? Varsinkin pienissä ryhmissä tämä teettää paljon työtä muilla ryhmän jäsenillä. Mielestäni tämä uudistus juuri lisäisi kansanvaltaa ja toteuttaisi kansan tahtoa, kun jonkin puolueen mandaatilla olevan henkilön, kun hän on poissa, tilalle tulisi toinen eikä tuoli olisi tyhjänä. Tämä on mielestäni loogista, ja asiasta voidaan olla eri mieltä, mutta toivoisin, että myös tämä asia otettaisiin nyt, kun perustuslaki avataan, käsittelyyn.

Koska monet varmasti teistä ovat jo valmistautumassa eduskuntavaaleihin ja talousarvion käsittelyyn, niin haluan kuitenkin valottaa tätä, että tämä hallituksen esitys siis kohdistuu menoiltaan eduskunnan pääluokkaan. Valtiontilintarkastajien toiminnan päättyessä poistuu talousarviosta momentti 21.09.21 Valtiontilintarkastajien toimintamenot. Valtiontilintarkastajille Valtiontilintarkastajien johtosäännön 15 §:n nojalla maksetut palkkiot ovat olleet vuositasolla noin 77 000 euroa. Nämä nyt poistuisivat, mutta kaikkien selvitysten jälkeen katsotaan tämän hallituksen esityksen mukaisesti, että vanhojen ja uusien menojen välinen erotus merkitsisi noin 66 000 euron säästöä vuosittain.

Nyt kun puhutaan tästä supervaliokunnasta, niin supervaliokunnan puheenjohtajan palkkaus vuodessa on tavallisen rivikansanedustajan lisäksi 11 000 euroa vuodessa. Sen puheenjohtajan tehtävän vaativuuden vuoksi on tarkoitus maksaa siis 920 euron palkkio kuukaudessa, joka vastaa suuren valiokunnan sekä perustuslakivaliokunnan, ulkoasiainvaliokunnan ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle maksettavaa palkkiota eli 920 euroa kuukaudessa kansanedustajan tavallisen palkkion lisäksi. Muissa valiokunnissa puheenjohtajille maksetaan 550 euron palkkio.

Nyt kun tämä perustettava valiokunta on pienempi, mikäli tämä lakiesitys menee nyt läpi, niin sihteeristö tarvitsee siis suuremman henkilöstön. Eduskunnan kansliatoimikunta päättää tarkastusvaliokuntaan perustettavien virkojen määrästä tietenkin sen jälkeen, kun eduskunta on hyväksynyt nämä lainmuutokset. Vielä korostan sitä, että tarkastusvaliokunta saisi — eli saa, kun katson, että nähtävästi, kun yksimielisyys vallitsee, tämä menee läpi — suuremman henkilöstön kuin muilla valiokunnilla nykyisin on. Tietenkin on tarkoituksena, että tarkastusvaliokunta osallistuisi uusien valiokuntaneuvosten nimittämiseen. Valiokuntaneuvoksen viran vuotuiset kustannukset vaihtelevat noin 82 000—90 000 euron välillä. Mielestäni se on kohtuuhyvä palkka. Mahdolliset henkilöstömenojen lisäykset täsmentyvät vasta, kun uusista viroista on päätetty ja niitä koskevista nimityksistä on päätetty. Eli sitten kansliatoimikunta päättää liki 100 000 euron vuosipalkan omaavien henkilöitten palkkauksesta.

Tässä nämä selkeät luvut, koska uskon, että monet teistä eivät ole tähän asiaan ehtineet perehtyä, ja tämä tarkastustoiminta ehkä ei ole kaikista — saanen sanoa — mielenkiintoisinta hommaa, mitä tässä salissa on. Monet muut aiheet nostavat paljon enemmän keskustelua kuin tarkastustoiminta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Laaksolle tämän vihreisiin kohdistuneen kommentin johdosta (Ed. Laakso: Ei kaikkiin vihreisiin!): Arvoisa ed. Laakso, muistutan, mitä minä sanoin tuolla edessä. Minä tässä nimenomaisessa tapauksessa pyrin kuvaamaan prosessin alusta eli käynnistymisestä 90-luvun alkupuolelta tähän päivään, ja kysymys on siitä, että sen prosessin tulokset aina joudutaan projisoimaan siihen perustuslakiin, joka kulloinkin on voimassa, elikkä siitä ei synny muuta ennakkotapausta kuin se, että hoidetaan homma kotiin loppuun saakka.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! Siinä keskustelussahan, mitä perustuslain muuttamisesta käytiin viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa, oli kyse presidentin aseman selkiyttämisestä, nykyisen käytännön vahvistamisesta. Tässä keskustelussa useakin vihreä kansanedustaja arvosteli perustuslain muuttamista nimenomaan sen argumentin pohjalta, että perustuslaki on ollut voimassa vasta niin vähän aikaa ja se on pyhä, siihen ei pitäisi puuttua. Samanlainen arvostelu kohdistui tähän muutosesitykseen myös kokoomuksen eräiden kansanedustajien taholta. Mutta kuten ed. Brax totesi aivan oikein, niin myös osa vihreiden kansanedustajista vastusti tätä perustuslain muutosta sillä perusteella, että kyse olisi, kuten hän nytkin asian ilmaisi, askeleesta takaisin kohti yksinvaltaa ja etääntymisestä parlamentarismista.

Mielenkiintoista vain, että nämä samat kansanedustajat, jotka arvostelivat, juuri niin kuin ed. Brax arvosteli, olivat valmiit hyväksymään sitten juuri täsmälleen sellaisen muutoksen mutta poikkeuslakina, joka teidän mielestänne merkitsi askelta takaisin kohti yksinvaltaa tai pois parlamentarismista. Tuntuu aika oudolta se, että te kuitenkin sitten loppujen lopuksi hyväksyitte tällaisen muutoksen, jonka kannalla itse olin ja joka mielestäni olisi ollut selkeämpi tehdä perustuslain muutoksena, koska silloin eduskunnan, hallituksen ja presidentin välinen työnjako olisi tullut selkeästi kirjatuksi myös perustuslakiin tavalla, joka on nykyinen käytäntö.

Sari Essayah /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Puisto toi esille sen tärkeän seikan, että valiokuntien välillä on tietenkin selkeästi pidettävä työnjakorajoja. Tämä problematiikka nousi esille myöskin tuossa toimikunnan työssä, ja siellä todettiin, että on pidettävä yhteyttä muihin valiokuntiin sen varmistamiseksi, että kun näitä valvontateemoja valitaan, ei tehdä välttämättä sitten kaksinkertaista työtä. Tänäkin vuonna Valtiontilintarkastajat ovat ottaneet sellaisia valvontateemoja, jotka ovat olleet hyvin, voisiko sanoa, ajassa kiinni. Muun muassa tämä omaishoidon tilanteen selvittäminen on ollut sellainen, joka on saanut paljon kiitoksia ja on ollut tavallaan viitoittamassa sitä työtapaa, johon toivon myös tarkastusvaliokunnan tulevan sitten omassa työssään ryhtymään. Elikkä juuri niihin seikkoihin, jotka nousevat julkisuuteen hälyttävinä ja kertovat siitä, että yhteiskunta ei ole oikealla tavalla pystynyt reagoimaan niihin ongelmiin, mitä on, tulee puuttua välittömästi ja tehdä tarvittavat selvitykset. Ehkä sen verran vielä siitä sisällöstä, että totta kai sitten tämmöinen valiokuntakin on poliittinen elin ja siellä sitten poliittisesti tehdään viime kädessä päätöksiä siitä, mitkä asiat katsotaan sillä hetkellä juuri niin akuuteiksi, että otetaan tällaisiksi valvontateemoiksi.

Sen verran myöskin tämmöisestä tarkastustyön sisältöseikasta haluaisin mainita, että ihan niin kuin, sanotaan vaikka, muunkin tyyppisessä valvontatyössä se valvonta-aineisto, mitä käytetään, on myöskin ratkaisevassa roolissa. Tässähän aika paljon joudutaan käyttämään ministeriöitten itse tuottamaa aineistoa, ja tietysti siinä mielessä sitä aina miettii, onko se varmasti puolueetonta aineistoa silloin, kun tutkitaan jonkin ministeriön omaa toimialaa, vai voidaanko ajatella, että jotakin muutakin riippumatonta tai riippumattomampaa aineistoa voitaisiin näissä yhteyksissä käyttää. Tietenkin sitten kaikkein ratkaisevinta on se, kun tämä kertomus annetaan, millä tavalla siihen suhtaudutaan, ottavatko ministeriöt sitten onkeensa sen, mitä tarkastuskertomuksissa nostetaan esille.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Nurmen puheenvuoron osalta, kun pyysin vastauspuheenvuoroa, olisin vaan esittänyt hämmästykseni siitä, kun itse en löytänyt niitä kohtia täältä, mitä hän sanoi, kansanedustaja-aloitteita. Käsitykseni mukaan valiokunta ei voi ottaa niitä muuten kuin siltä osin kuin pykälät ovat auki. Tässä ei minun mielestäni sellaisia pykäliä ole.

Mutta, arvoisa puhemies, kun en ole ollut asianomaisen työryhmän jäsenenä, en osaa ottaa kantaa siihen, millä tavoin tarkemmin siellä on nähty tämän uuden perustaminen ja muuttaminen. Mutta toivoisin, että kun se laki varmasti hyväksytään ja tulee voimaan ja uusi valiokunta valitaan, siltä osin ainakin noudatettaisiin sitä periaatetta, mitä muun muassa nykyisen tarkastajien puheenjohtajan ed. Puiston johdolla on noudatettu. Minun mielestäni se työ on ollut erinomaista ja on ainakin edesauttanut jopa minun työtäni vastaamisessa kansalaiskirjeisiin. Sellainen ajankohtaisiin asioihin puuttuminen on minun mielestäni tärkeää.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Tähän sivukeskusteluun ed. Laaksolle nyt vielä kerran: Poliittinen todellisuus on se, niin kuin ed. Laaksokin aivan hyvin muisti, että meillä, jotka halusimme puolustaa sitä parlamentarismia, joka mielestäni on ollut eduskunnan pitkä linja, lopulta oli valittavana kahdesta vaihtoehdosta joko se, että perustuslakia olisi muutettu taaksepäin, pysyvä askel perustuslain muutoksella taaksepäin, tai kompromissina myönnetään, että tässä rajatussa tilanteessa on kysymys poikkeuksellisesta asiasta ja poikkeuslaista. On päivänselvää, että jokaiselle parlamentarismia puolustavalle valinta silloin on, että tämä mielestäni huono ratkaisu tehdään kuitenkin niin, että se nimenomaisesti ja laajalla enemmistöllä todetaan rajatuksi poikkeukselliseksi ratkaisuksi eikä pysyväksi suunnanmuutokseksi kohti vahvaa presidentin valtaa.

Tämä on aivan käsittämätöntä, että ed. Laakso tässä vaiheessa yrittää muuttaa historiaa, mutta onneksi meillä on eduskunnan pöytäkirjat. Nämä kaikki löytyvät sieltä, ja jokainen voi — varmasti ne tuhannet ihmiset, jotka haluavat tähän palata — löytää nämä keskustelut sieltä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kaiken kaikkiaan kuitenkin tämä uusi tarkastusvaliokunta vahvistaa parlamentarismia selvästi verrattuna aikaisempaan käytäntöön, ja kokoomus on suhtautunut koko ajan tämän lain valmisteluun positiivisesti. Meillä ei ole vallinnut tästä eriäviä näkemyksiä ryhmän sisällä. Muistelen vaan sitä aikaa, kun myöskin kunnissa perustettiin tällaiset tarkastuslautakunnat, ja nyt voi jälkikäteen todeta tietenkin, että niittenkään asema ei ole vielä selkeästi asemoitunut, mitkä ovat ne tehtävät ja mitkä ovat ne toimintatavat, kun esimerkiksi kunnissa tarkastuslautakunnat toimivat.

Minä luulen, että myöskin tässä tulee käymään niin, että kestää ehkä vaalikauden, kaksikin, ennen kuin tämä valittava tarkastusvaliokunta löytää ihan omat toimintatapansa, millä tavalla se puuttuu riittävällä terävyydellä niihin ajankohtaisiin asioihin, jotka kiinnostavat kansalaisia ja myöskin parlamentin jäseniä. Suuri rooli varmaan tulee olemaan valittavalla puheenjohtajalla ja 11 kansanedustajajäsenellä siinä, minkälaisen roolin tämä uusi valiokunta aikanaan ottaa. Itse uskon kuitenkin, että tässä mennään askel ihan oikeaan suuntaan.

Toivoisin kuitenkin, että vaikka siellä on 11 jäsentä, jotka ovat tietenkin tällaisessa jälkikäteisessä toiminnassa suhteellisen suuri porukka, se osaisi olla tarpeen vaatiessa riittävän teräväliikkeinen reagoimaan yhteiskunnassa vallitseviin ongelmiin ja sen toimialaan kuuluviin tehtäviin.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtiontilintarkastajain kanslian väki tuolla lehtereillä varmaankin seuraa vähän surullisella mielin tätä keskustelua, etenkin kun tiedän, millä antaumuksella he ovat työtään tehneet. Tämän uuden valiokunnan perustaminen on käytännössä jo päätetty, koska kaikki eduskuntaryhmät ovat yksimielisesti sen takana. Kukaan ei voi kiistää, etteivät tässä esitetyt tavoitteet olisi hyviä, mutta mielestäni arviot tämän uuden valiokunnan vaikutuksista ovat kyllä lievästi sanottuna vähintäänkin yliarvioituja.

Onko lopputulos sitä, mitä haetaan, nähdään kyllä jälkikäteen. Resurssit tulevat olemaan selkeästi pienemmät uudessa valiokunnassa kuin ne tällä hetkellä Valtiontilintarkastajain kansliassa ovat. Voin tietysti olla jossain määrin jäävi arvioimaan, koska olen yksi näistä viidestä valtiontilintarkastajasta, mutta kokemuksesta voin sanoa, että valtiontilintarkastajat ovat tähän mennessä voineet toimia hallitusvallasta riippumattomina ja tarkastustoimintaa on kyllä kehitetty entistä ajantasaisemmaksi monella tavalla.

Ehkä suurin uhka tässä uudessa valiokunnassa on kuitenkin tämä riippumattomuus tai ehkä jossain määrin riippumattomuuden menettäminen. Kaikissa valiokunnissa on olemassa hallitus—oppositio-asetelma, ja tällaisessa tilanteessa voi olla vaikeata puuttua hallituksen kannalta kipeisiin asioihin. Mutta täällä nyt on yksi ratkaisuehdotuskin jo esitetty, että uuden valiokunnan puheenjohtaja olisi oppositiopuolueesta.

Mutta kun kunnioitan parlamentarismia ja eduskunnan enemmistö on tämän takana, niin hallituksen esityksen takana pitänee olla. Vielä sanon, että pitää olla tarkkaan ja perustellusti harkittu, koska tämä edellyttää perustuslain muutosta.

Jaakko Laakso /vas:

Rouva puhemies! En enää puutu siihen keskusteluun, mikä on todellakin sivujuonne. Meille varmasti tarjoutuu mahdollisuus ed. Braxin kanssa palata tähän asiaan, kun ed. Sasi taas jälleen kerran tuo jonkun asian, esimerkiksi sen, että presidentti uskaltaa istua täällä salissa, tai jonkun muun tällaisen yhteyden palata tähän presidentin valtaoikeuksia koskevaan kysymykseen.

Mutta toteaisin, että Valtiontilintarkastajien nykykäytäntö ei myöskään ole ollut ongelmaton. Se, että valtiontilintarkastajina on toiminut kansanedustajia, jotka tarkastavat sitten oman kautensa, sen vaalikauden, asioita, jolloin he ovat olleet itse kansanedustajia, on tuonut koko lailla ongelmia. Meillähän oli muun muassa sellainen tapaus, että valtiontilintarkastajat eli entiset kansanedustajat tutkivat sen, onko Suomi ostanut saksalaisia panssarivaunuja liian kalliilla hinnalla. Samat henkilöt, jotka olivat tässä salissa painamassa nappia sen puolesta, että hinta on aivan sopiva, käypä hinta, tutkivat sitten muutama vuosi myöhemmin omat toimensa ja tutkivat sen, onko hinta ollut liian suuri vai liian pieni, ja he päätyivät, kumma kyllä, sellaiseen johtopäätökseen, että hinta on ollut aivan sopiva, ei ole maksettu ylihintaa. Onhan tämä aivan outo käytäntö. Samat henkilöt, jotka ovat vastuussa tehdyistä päätöksistä, toteavat sitten omat päätöksensä täysin aiheellisiksi. Ongelmia on sisältynyt myöskin tähän nykyiseen Valtiontilintarkastajien käytäntöön.

Matti Ahde /sd:

Puhemies! Ihan lyhyt kommentti. Eräs lähtökohta koko tälle työlle oli, että Valtiontilintarkastajain kanslian henkilökunnalle, joka on pätevöitynyt todella hyvin tekemään tarkastustyötä valtionhallinnossa, taloushallinnossa, turvataan tässä eduskuntaorganisaatiossa — jokaiselle — työpaikka, koska tämä eduskunta tarvitsee heidän asiantuntemustaan. Tämä asia oli kuitenkin yksi lähtökohta.

Toinen tärkeä asia ed. Kettuselle on tietenkin se, että eihän eduskunta ole hallituksen luottamusta nauttiva elin vaan tämä nyt menee kuitenkin toisinpäin, että hallituksen täytyy nauttia eduskunnan luottamusta ja eduskunta kyllä toimii siis täysin itsenäisenä perustuslain mukaan ja tämä valiokunta täysin itsenäisenä eduskunnan valvontaelimenä suhteessa hallitukseen. Se on nyt tässä äärettömän tärkeää todeta.

Lopuksi vielä, kyllä julkishallinnon tarkastustointa on kehitetty. Niin kuin ed. Petri Salo totesi, kuntiin on tullut tarkastuslautakunnat. Ne ovat joissakin kunnissa päässeet jo tosi pitkälle, hyvään vauhtiin, joissakin vähän vähemmän, mutta se on ollut tärkeä askel. Sitten valtioneuvosto on omaa tarkastustointaan kehittänyt, laittanut tämän kontrollitoiminnon käyntiin. Se on käynnistynyt mielestäni hyvin, etsii vielä vähän sitä lopullista muotoaan mutta on askel oikeaan suuntaan. Eduskunnan on myös nykyaikaistettava, modernisoitava, tehostettava omaa valvontatoimintaansa, koska se on vallankäyttöä. Sen takia minusta tuntuu, että ollaan nyt tässä kyllä oikealla tiellä.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Laaksolle: Tuon tilanteen jälkeen, jolloin entiset kansanedustajat ikään kuin tarkastivat omia aikaisempia töitään, Valtiontilintarkastajia koskeva lainsäädäntö on jo muuttunut. Se muutettiin tämän vaalikauden alusta, elikkä tämä on ollut hyvin voimakkaassa liikehdinnässä. Tämän uuden lain mukaan vain kansanedustajat voivat toimia tilintarkastajina, ja siksi tällainen ei ole enää mahdollista, ja tämä tapahtuu vuosittain. Mutta tällainen, että kansanedustaja valvoo kansanedustajan työtä, tulee vielä enemmän esiin tässä valiokuntamallissa. Näen myös sen vaaran, että hallitusryhmän edustaja ei herkästi puutu hallituksen tekemiin virheisiin. Se on politiikkaa.

Kiitoksiin yhdyn siltä osin — henkilökunnan uudelleensijoittaminen ei ollut sen työryhmän esitys — että siitä kuuluu kiitos pääsihteeri Tiitiselle, apulaispääsihteeri Jarmo Vuoriselle ja hallintojohtaja K. T. Ahoselle, jotka ovat ottaneet tämän asian omakseen, hoitaneet sen asiallisesti, tukeneet sitä työryhmää, joka on tämän uudelleensijoittamisen tehnyt. Meillä Valtiontilintarkastajain kanslian henkilökunta on ollut todella kovilla siinä vaiheessa, kun ei tiedä, missä ensi vuonna tekee töitä, ja samaan aikaan tehdään vaativaa kertomuksen luomistyötä ja selvitysten tekoa jne. Mutta nyt tämä asia on kunnossa ja siitä kiitos niille, joille se kuuluu.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Minulla ei tätä asiaa vastaan tietysti ole mitään, mutta koen, että tässä on edetty puoliväliin. Järkevin ja rationaalisin ratkaisu olisi ollut se, että valtiovarainvaliokunnan tarkastusjaosto olisi lopetettu ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle olisi perustettu johtokunta tai vastaava elin, joka olisi koostunut kansanedustajista, ja hallinto olisi ollut silloin kuten Kansaneläkelaitoksen. Tämä on tarpeeton välivaihe ja kompromissi, johon ei tietysti meikäläisellä ollut nokan koputtamista, kuten ei myöskään eduskunnan alaisen tutkimuslaitoksen perustamiseen, josta ei paljon kyseltykään, kun vielä Venäjän ja Itä-Euroopan instituuttia sen varjolla yritetään lakkauttaa.

Rauno Kettunen /kesk:

Arvoisa puhemies! Pakko on ed. Ahteelle sen verran vastata, että toki tiedän, että hallitus toimii eduskunnan luottamuksen varassa. Jostain syystä vain on niin, että hallituspuolueiden edustajat täällä eduskunnassa ja valiokunnissa puolustavat hallituksen esityksiä ja myös hallituksen tekoja, ja kun valiokunnissa on hallituspuolueilla enemmistö, niin tulos on siinä mielessä selvä eikä tilanne tältä osin ole täysin ongelmaton.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tarkastusvaliokunta selkeyttää vastuunjakoa, eli valtiontalouden parlamentaarinen jälkivalvonta kuuluu tälle tulevalle tarkastusvaliokunnalle. Sitten kun valtiovarainvaliokunnasta poistuu hallinto- ja tarkastusjaosto, valtiovarainvaliokunnan tehtävät rajoittuvat, eli valtiovarainvaliokunta suuntautuu jatkossa tulevaisuuteen: sille kuuluvat sitten valtion tulo- ja menoarvion laatiminen, talousarvioaloitteitten ja talousarvioon sidotun lainsäädännön käsittelyyn liittyvät asiat. Sitten taas puolestaan valtioneuvosto hoitaa hallinnon sisäisen valvonnan ja järjestää sisäisen tarkastuksen. Minusta tämä tarkastusvaliokunta on hyvä ratkaisu. Eli lykkyä tykö vaan.