Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Suomalainen väestötietojärjestelmä on yksi maailman kehittyneimpiä. Jokaiselle syntyvälle lapselle muodostetaan henkilörekisteriin tallennettava identiteetti, joka muodostuu syntymäajasta ja henkilötunnuksen loppuosasta. Rekisterin perusteella on helppo milloin tahansa antaa kansalaiselle henkilökortti, jonka avulla hän voi tarvittaessa todistaa, kuka hän on. Kun henkilötodistukseen liitetään valokuva tai muu vielä varmemmin yksilöllinen biometrinen tunniste, voidaan hyvin suurella varmuudella osoittaa rekisteritietojen ja henkilön yhtäpitävyys.

Suomesta turvapaikanhakijoina kansainvälistä suojelua etsivät ihmiset tulevat maahamme usein maista, joissa ei tällaista henkilörekisterijärjestelmää ole. Vaikka lähtömaassa jonkinlainen järjestelmä olisikin, tilanne on usein se, että maasta on jouduttu lähtemään sekavissa oloissa, sodan tai muun vakavan kriisin keskeltä. Henkilöpaperit ovat saattaneet tuhoutua, tai niitä ei ole ehtinyt ottaa mukaan. Tilanne lähtömaassa voi olla edelleen niin kaoottinen, ettei sieltä löydy mitään henkilötietojärjestelmää auttamaan turvapaikanhakijan henkilöllisyyden selvittämisessä.

Turvapaikkamaan tehtäväksi tuleekin pyrkiä selvittämään tulijan henkilöllisyys, mikäli tämä vain on mahdollista. Jos henkilöllisyyttä ei pystytä selvittämään, on turvapaikan hakijalle määriteltävä henkilöllisyys sen perusteella, mikä saatavilla olevien tietojen valossa hänen oman ilmoituksensa perusteella on todennäköisimmin oikea henkilöllisyys.

Hallituksen esityksellä tähdätään siihen, että oleskeluluvan hakija ja myönnetty oleskelulupa voidaan luotettavalla tavalla liittää toisiinsa. Kokemukset osoittavat, että henkilöiden identiteetin osalta on tällä hetkellä horjuvuutta: yksi ja sama ihminen voi esiintyä eri henkilöinä. Henkilön liittäminen tiettyyn henkilötietoidentiteettiin pysyvästi on siksi tarpeen. Ulkomaalaisrekisterin mukaan kaikista vuonna 2008 kansainvälistä suojelua hakeneista henkilöistä, joita oli 4 035, 2 317 henkilön henkilöllisyyttä ei ole pystytty varmistamaan. Eli aika iso prosentti, yli 50 prosenttia. Vastaava luku vuodelta 2009 on 2 716 henkilöä.

Tällä esityksellä säädettäisiin biometristen tunnisteiden käyttöön ottamisesta oleskeluluvan myöntämisen yhteydessä. Biometrisenä tunnisteena olisivat valokuvan lisäksi henkilön sormenjäljet, joita koskeva tieto tallennettaisiin oleskeluluvan saaneen henkilön henkilökorttiin. Näin voitaisiin varmistua siitä, että tietty oleskelulupa on juuri tietyn yksilön oikeus ja etuus.

Hallituksen esityksessä todetaan: "Biometristen tunnisteiden liittämisellä oleskelulupaan pyritään estämään oleskelulupien väärinkäytöksiä luomalla entistä luotettavampi yhteys oleskeluluvan ja sen haltijan välille." Esitetyssä muutoksessa ei ole kyse suuresta maahanmuuttopoliittisesta uudistuksesta. Silti sitä voi pitää tärkeänä kehityksenä. Biometristen tunnisteiden käyttöön ottaminen lisää johdonmukaisuutta ja varmasti myös oikeudenmukaisuutta oleskelulupakäytäntöihin sekä hakijoiden että myöntäjien puolelta.

Säädösmuutoksella toimeenpannaan Euroopan unionin lainsäädäntöä. Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään oleskelulupia korttimuodossa. Oleskelulupakortin teknisessä osassa on oltava biometrisenä tunnisteena kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa.

Arvoisa puhemies! Biometristen tunnisteiden käyttöön ottaminen ei tee oleskelulupakortista asiakirjaa, joka todistaisi henkilön henkilöllisyyden. Hallituksen esityksessä todetaan: "Oleskelulupa ei ole matkustusasiakirja eikä itsessään myöskään henkilöllisyyttä osoittava asiakirja. Se on osoitus kolmannen maan kansalaisen oikeudesta oleskella maassa. Henkilöllä on matkustaessaan erillisen oleskelulupakortin lisäksi oltava voimassa oleva matkustusasiakirja. Näiden asiakirjojen perusteella ei voida aukottomasti katsoa henkilön henkilöllisyyden olevan todennettu."

Nyt käsiteltävänä oleva hallituksen esitys on mielestäni tarpeellinen. Tärkeintä on, että samalla säädetään siitä, mihin tarkoitukseen uutta rekisteriä voidaan käyttää ja miten rekisterin tietoturvasta huolehditaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ulkomaisen tilapäistyövoiman määrä Suomessa on noussut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Keikkatyöntekijöiden määristä ei ole ollut luotettavia arvioita, eikä heidän työpanoksensa ole tullut mukaan taloustilastoihin. Erityisesti ongelma koskee rakennusalaa.

Suomalainen yhteiskunta tarvitsee kotimaisen työvoiman tarjonnan vähetessä joskus 2010-luvun loppuvuosina enemmän työ- ja yritysperäistä maahanmuuttoa. On kuitenkin tärkeätä erottaa pysyväisluonteisesti Suomeen muuttavat ulkomaalaiset ja täällä vain väliaikaisesti työllistyvät keikkatyöläiset. Suomessa on yli 150 000 ulkomaalaista. Pysyväisluonteista työ- tai yritysperäistä maahanmuuttoa on vähän. Asiantuntijoiden mukaan työperäinen muutto on ollut vain noin 5—10 prosentin luokkaa maahanmuutosta. Useimmiten Suomeen tullaan perhesyiden, paluumuuton — ruotsinsuomalaiset, inkeriläiset jne. — tai pakolaisuuden vuoksi.

Arvoisa puhemies! Euroopan unionin lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot ryhtyvät myöntämään oleskelulupia korttimuodossa. Oleskelulupakortissa on biometrisinä tunnisteina kasvokuva ja kaksi sormenjälkikuvaa. Myös unionin kansalaisten perheenjäsenille myönnettävät oleskelukortit ehdotetaan muutettavaksi unionin lainsäädännön mukaisiksi sirullisiksi korteiksi. Pidän tätä erittäin hyvänä järjestelmänä, kunhan se koskee kaikkia oleskelulupaa hakevia ulkomaalaisia. On tärkeätä, ettei yksikään maahan väliaikaisesti tai pysyvästi muuttava ole ilman biometrisiä tunnisteita ja sirua olevaa korttia.