Arvoisa puhemies! Hallituksen ministerit Katainen ja Urpilainen, eilen ensimmäisessä kuntavaalipaneelissa te irtisanouduitte siitä kuuluisasta 70 kunnan kartasta. Kuitenkin saman hallituksen ministeri Virkkunen tuntuu tekevän hartiavoimin työtä sen eteen. (Timo Heinonen: Ei pidä paikkaansa!) Joka tapauksessa selvää on, että te olette jättäneet sivuun, eristäneet tästä sen kaikkein tärkeimmän: terveyspalvelut. Te keskitytte vain kuntarajoihin. (Ben Zyskowicz: Höpö höpö!)

Keväällä te julkistitte selvät sävelet siitä, millaiset kunnat hallitukselle kelpaavat. Te sanelitte, montako lasta pitää syntyä, missä pitää käydä töissä ja että asukkaita pitää olla 20 000. Selväksi on käynyt, että ellei suurkuntia synny hyvällä ja kunnat taivu yhteen, te teette sen pakottamalla selvitysmiesten kautta. Miten on, pääministeri Katainen, ajaako hallitus yhä 70 suuren kunnan Suomea?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa oli hyvin monta väitettä, joista oikeastaan kovinkaan moni ei pitänyt paikkaansa.

Hallituksella ei ole tähänkään saakka ollut eikä ole tarkoituskaan asettaa mitään tarkkaa lukumäärää. Minkä takia kuntien lukumäärää ei voi etukäteen päättää? Siksi, että me emme tiedä, mihin kunnalliset päättäjät päätyvät. Valtiovarainministeriön kuntaosastolla määriteltiin selvitysalueet, ja sen jälkeen hallitus päätti kriteereistä, mikä on terveen, elinvoimaisen, itsenäisen kunnan kriteeri siinäkin tilanteessa, että meillä on enemmän eläkkeensaajia ja vähemmän työikäisiä ihmisiä. Eli tässä on käytännössä nyt valittava se linja, uskooko itsenäiseen, vahvaan, taloudellisesti ja palvelujen kannalta turvallisempaan kuntaan vai monitoimikuntayhtymään. Kummanko asukas ihminen haluaa olla? Haluaako hän olla monitoimikuntayhtymän asukas vai haluaako hän olla itsenäisen, vahvan, elinvoimaisen kunnan asukas?

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te ette vastannut kysymykseeni siitä, ajatteko te yhä 70 kunnan Suomea. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Lähtökohtaisesti on niin, että 20 000 asukkaan kunnista muodostuu yhteensä 70 kunnan Suomi.

Ristiriitaiset lausuntonne herättävät epävarmuutta. Voi vain kuvitella, miten hankala tässä ajassa on olla kunnan työntekijä. On vuosia eletty muutospaineessa, tehty selvityksiä. Sairaalassa hoitaja potilaan verenpainetta mitatessaan miettii, mitä tästä kaikesta tulee; ennen kaikkea: koska puramme hoitojonot ja mistä saamme lisää työntekijöitä kasvavaan palvelujen tarpeeseen?

Eniten tässä kaikessa kuitenkin, arvoisa pääministeri, hämmästyttää se, että teidän hallituspuolueiden, erityisesti kokoomuksen ja sosialidemokraattien, maakunnalliset päättäjät tuntuvat olevan kanssanne kovin eri linjoilla. Tekisi mieli sanoa, että te ajatte kaksilla rattailla. Oletteko te varmasti kertoneet niille ihmisille, joita ehkä nyt pyydätte ehdokaslistoillenne kuntavaaleissa, että hallituspuolueiden (Puhemies koputtaa) edustajina te ajatte lopulta Suomea suurkunniksi ja heikennätte reuna-alueiden palveluja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä vastasin hyvin selkeästi teidän kysymykseenne, se voidaan vaikka tuolta pöytäkirjoista tarkastaa. Mutta ei ruveta siihen nyt, se oli ehkä enempi retorinen toteamus edustajalta.

Itse asiassa hallitus ajaa semmoista Suomea, jossa ihmiset voivat luottaa omiin palveluihinsa siinäkin tilanteessa, jota me emme ole koskaan aikaisemmin historiassa nähneet, että meillä on todella paljon enemmän ikäihmisiä, jotka saavat eläkettä, ja kun eläkkeestä maksetaan aina vähemmän veroja kunnalle ja valtiolle kuin palkasta, että siinäkin tilanteessa meillä olisi vahvoja, itsenäisiä peruskuntia, jotka voivat hoitaa palveluita.

Esimerkiksi jos me saamme useamman kunnan hallintoa supistettua, me saamme silloin käytettyä sen rahan vaikkapa hoitajien palkkaamiseen tai pienten opetusryhmien varmistamiseen, niin että on ammattitaitoisia opettajia. Jos kunnan minimikoko tulevaisuudessa on noin 20 000, niin ei se kovin suurkunta vielä ole. (Mauri Pekkarinen: Euroopan ylivoimaisesti suurin!) Tämän lisäksi on tarpeellista huomioida, että kuntauudistuksen osana on tarkoitus parantaa demokraattisen vaikuttamisen keinoja niin, että eri kunnanosien ääni kuuluu kunnallisessa päätöksenteossa paremmin (Puhemies koputtaa) kuin tällä hetkellä.

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, teidän linjauksenne näistä suurkunnista ei perustu yhtään mihinkään tutkimukseen, analyysiin eikä selvitykseen. (Martti Korhonen: Käytännön elämään!) Se perustuu mielikuviin. Miksi te kiellätte toimivan kuntien välisen yhteistyön? Monilla alueilla, esimerkiksi Etelä-Karjalassa, on toimiva sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue. Nyt tämän rakennelain mukaan heidän täytyisi sitten lähteä tekemään siitä asiasta jättikunta.

Te ajatte kaksilla rattailla. Paikallisella tasolla monet päättäjät — nimenomaan kokoomuslaiset — sanovat, että me emme hyväksy tätä hallituksen linjaa, vaan me haluamme kuntayhteistyötä. Teidän olisi syytä puhua selkeästi niin kuin asiat ovat. Miksi ei voi sitten tässä selvitystyössä selvittää perusteellisesti myöskin sitä, miten hyvä ratkaisu saadaan kuntien välisellä yhteistyöllä aikaan? Sain tämän vastauksen, (Puhemies koputtaa) että tähän selvitykseen ei tätä voi sisällyttää.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomen malli on poikkeuksellinen kansainvälisestikin vertaillen. Tuskin missään muualla kunnilla on yhtä laaja tehtäväkenttä kuin Suomessa, ja kunnat ovat hoitaneet tuota tehtäväänsä todella erinomaisesti.

Hallitus haluaa jatkossakin pitää kiinni tällaisesta hyvinvointiyhteiskunnan mallista, jossa kunnat keräävät verot ja sen vastineeksi järjestävät asukkaiden palvelut. Mutta tällä hetkellä tiedämme, että jo suurin osa Suomen kunnista on niin pieniä, etteivät ne kykene tähän palveluiden järjestämisvastuuseen. Kunnan koon täytyy olla sellainen, että kunta pystyy hoitamaan kunnan pääasialliset tehtävät itse. Ja tiedämme, että suurin osa Suomen kunnista ei tällä hetkellä tähän kykene. Siksi hallitus omassa ohjelmassaan lähti siitä, että muodostamme kaikkialle Suomeen niin vahvat ja elinvoimaiset kunnat, että ne kykenevät tulevaisuuden näkökulmasta järjestämään turvallisesti asukkaidensa palvelut ja kehittämään omia alueitaan. Erityisesti kaupunkiseuduilla tarkoitus on koota työssäkäyntialuetta yhtenäiseksi kunnaksi, jolloin se pystyy paremmin myös ympäristön, talouden ja asukkaiden arjen näkökulmasta (Puhemies koputtaa) suunnittelemaan tuota aluetta kokonaisuutena.

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin surullista, että sekä pääministeri että kuntaministeri tässä väheksyvät ja halveksivat kuntien välistä yhteistyötä. Te annatte ymmärtää, että tämän maan palvelut tulisi hoidettua vain siten, että kunnat tekevät sen työn yksin. Se ei tule onnistumaan, ei onnistu missään maailman maassa, eikä onnistu myöskään Suomessa. Kunnat tarvitsevat myös yhteistyötä ja tarvitsevat näitä kuntayhtymiä. Vai onko niin, arvoisa pääministeri, että pitää sitten pakolla liittää Espoo, Vantaa ja Helsinki toisiinsa, kun te ette halua sitä, että näitä kuntayhtymiä on olemassa? Kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan jatkossakin, ja sitä on jokaisessa maassa, ja ilman sitä palveluja ei pystytä järjestämään.

Mutta epäselväksi on jäänyt se, aikooko hallitus niissäkin kunnissa, joissa ollaan tyytyväisiä siihen nykytilaan, siihen kuntien väliseen yhteistyöhön, ja joissa pystytään palvelut hyvin järjestämään eikä nähdä mitään järkeä liitosselvityksen tekemisessä, aikooko hallitus nyt kuitenkin tällaisissakin kunnissa pakolla nämä selvitykset tehdä. Tuleeko jokaiseen kuntaan pakkoselvittäjät?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntien välistä yhteistyötä ei aiota suinkaan kieltää. Sitä tarvitaan jatkossakin. Hallitus lähtee kuitenkin siitä, että kunnan tulisi pääasiallisesti itse pystyä kunnan palvelut järjestämään; ei niin kuin tällä hetkellä, että yhä suurempi osa kunnista on joutunut lähes kaikki peruspalvelunsa siirtämään jo ylikunnallisiin organisaatioihin. Siinä katoaa tehokkuus ja läpinäkyvyys toiminnasta. On huomattavasti demokraattisempi, läpinäkyvämpi malli silloin, kun sama kunnanvaltuusto sekä kerää verot että saa valtionosuudet ja sama valtuusto päättää, miten asukkaiden palvelut järjestetään ja miten aluetta kehitetään. Hallitus on linjannut ne kriteerit, jotka tulevat olemaan tuon kuntarakennelain pohjana, ja niille kunnille, jotka eivät näitä kriteereitä täytä, tulee velvollisuus tehdä ensi vuoden aikana selvitykset ja päätökset siitä, miten alueelle voidaan muodostaa nykyistä vahvempi ja elinvoimaisempi kunta. Tuo rakennelaki on parhaillaan valmistelussa, ja se tulee kunnille vielä nähtäville ja lausuntokierrokselle tämän syksyn aikana.

Arvoisa herra puhemies! Suomessa korostetaan usein sitä, että päätöksenteko meillä on avointa ja läpinäkyvää. Myös korostetaan sitä, että osaamme tehdä sopimuksia. Nyt kuitenkin tämä kuntauudistus on valmisteltu aivan suljetussa piirissä, kabineteissa, ja sitten valtava lakipaketti yritetään juntata läpi eduskunnassa pikaisesti. Aikaisemmin kaikki vastaavanlaiset uudistukset on toteutettu siten, että kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat päässeet osallistumaan valmistelutyöhön, joka on usein kestänyt jopa useampia vuosia, ja sillä tavalla ovat päässeet myös vaikuttamaan jokaista suomalaista koskettavaan lainsäädäntöön. Nyt kun tämä uudistus on menossa eteenpäin ja tämä on historiallisen suuri kaiken kaikkiaan, minä kysyisin: millä perusteella tällä kerralla ei otettu kaikkia eduskuntapuolueita mukaan valmistelemaan tätä asiaa?

Sitten vielä tästä seurantaryhmästä (Puhemies koputtaa): se on syyskuussa (Puhemies: Nyt aika on mennyt, arvoisa edustaja! Ministeri Virkkunen vastaa, olkaa hyvä!) istunut yhden kerran ja ilmeisesti istuu joulukuussa seuraavan kerran.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kuntauudistus on todella laaja kokonaisuus, johon liittyy useita lainsäädäntö- ja kehittämishankkeita. Näistä vain yksi osa on tämä kuntien uudistumista ohjaava rakennelaki, joka on parhaillaan valmistelussa ja joka tulee nähtäville ja lausuntokierrokselle valmistelun jälkeen nyt syksyn aikana. Kuntauudistukseen liittyy myös kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen siten, että se tukee vahvojen, elinvoimaisten kuntien muodostumista, ja kokonaisuuteen kuuluu myös kuntalain kokonaisuudistus. Tuo kuntalain kokonaisuudistus on juuri käynnistynyt, ja sen tueksi on koottu parlamentaarinen seurantaryhmä, jossa myös perussuomalaiset ovat mukana. Tuo seurantaryhmä piti tällä viikolla ensimmäisen, erittäin hyvän, evästyskokouksensa ja tulee keskittymään seuraavan vuoden aikana erityisesti näihin teemoihin, miten kuntien hallintoa ja johtamista uudistetaan, miten kuntalaisten demokratiaa parannetaan, miten kuntien toiminta markkinaympäristössä tulee huomioida uudessa kuntalaissa ja kuinka kuntien talouden hallintaa tullaan parantamaan. Tässä työssä kaikki eduskuntapuolueet ovat mukana.

Arvoisa puhemies! Koko kuntauudistuksen tarkoitus on se, että jokainen suomalainen saisi tasavertaisesti palvelut.

Täällä edustaja Saarikko kysyi, mitähän se sairaanhoitaja miettii, kun verenpainetta mittaa. Uskon, että kun Sari Sairaanhoitaja mittaa verenpainetta, hän miettii, että hyvä on, että hallitus toimii ja varmistaa sen, että jokainen potilas saa terveydenhuoltopalvelut silloin, kun niitä tarvitsee. (Hälinää) On hyvä, että kuntaministeri on tämän asian kanssa ahkeroinut, mutta tämän uudistuksen keskeinen sisältö on sosiaali- ja terveydenhuollonuudistus. Kun sosiaali- ja terveysministeriö on tätä työtä tehnyt ja peruspalveluministeri aika kovin sanoin tyrmäsi sen valmistelun, mitä tähän asti oli tehty Välimäen johdolla, niin olisi hyvä nyt kuulla, että milloin saamme seuraavat askeleet. Kunnissa niitä odotetaan, ja kyllä täällä eduskunnassakin erittäin mielenkiinnolla odotetaan, millä tavalla tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus etenee.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä se näin on, että kunta- ja palvelurakenneuudistus, ne ovat tämmöinen käsipari, ei niitä voi viedä tuonne kuntakenttään erikseen. Kuntauudistuksen parametrit määrittelevät pitkälti sitä, millä tavalla sitten sosiaali- ja terveydenhuollon parametrit pystyvät määräytymään. Meillä on työryhmän kanssa päästy jo aikamoisia hyviä askeleita eteenpäin. Me olemme pysyneet aikataulussa. Työryhmän puheenjohtaja on vaihtunut, mutta työryhmä on ottanut sitten aikataulua kiinni siltä osin kuin, niin kuin edustaja totesi, tämän edellisen puheenjohtajan esitys ei sitten ollut hallitusohjelmalinjausten mukainen eikä niiden linjausten mukainen, joita meillä sitten myöskin hallituksen iltakoulussa oli määritelty.

Arvoisa puhemies! Hieman ihmettelen keskustan jyrkkyyttä tässä salissa kuntauudistukseen, kun esimerkiksi Oulun seudulla olemme aivan sulassa sovussa olleet yhdessä tekemässä uutta Oulua, josta tulee ensi vuoden alusta Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Olemme Oulussa löytäneet sen yhteistyön ja ymmärtäneet sen, mikä merkitys on vahvemmalla kunnalla ja paremmilla palveluilla, sillä siitähän kuntauudistuksessa on kysymys: kuinka me turvaamme erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut myös ikääntyvässä Suomessa.

On juuri näin, niin kuin edustaja Sarkomaa täällä sanoi: kysymys on terveyspalveluista, ja siinä mielessä myöskin meneillään oleva sote-palvelurakenneuudistus on erittäin tärkeä. Kysyisin nyt vuorostani kuntaministeri Virkkuselta: kuinka te näette, että sote-palvelurakenneuudistus kytketään kuntauudistusprosessiin?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus teki jo hallitusohjelmassaan sen tärkeän linjauksen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista järjestämis- ja rahoitusvastuu on jatkossakin nimenomaan kunnilla. Kyllä se on yksi tekijä, joka edellyttää myös sitä, että meidän on vahvistettava kuntarakennetta, koska tiedämme, että jo tällä hetkellä ihmisten saamissa palveluissa on erittäin huomattavia eroja kuntien välillä. Meillä kuitenkin on ikään kuin perustuslaillinenkin vastuu siitä, että kaikkialla Suomessa voidaan turvata yhtäläiset sosiaaliset ja sivistykselliset perusoikeudet, ja se on myös yksi tekijä, joka vauhdittaa sitä, että meidän on kuntauudistus saatava aikaan.

On kuitenkin huomioitava, että ei kuntarakennettakaan voi tietenkään pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon ehdoilla suunnitella, vaan siinä on otettava todella monet muutkin tekijät huomioon. Mutta kaikkialle Suomeen on tavoitteena alueen omista lähtökohdista luoda riittävän vahvat ja elinvoimaiset kunnat, joissa pystytään järjestämään muun muassa asukkaille tärkeät opetuksen palvelut, tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut, ja tätä vaativaa työtä ollaan parhaillaan tekemässä yhdessä kuntapäättäjien kanssa. Kyllä kuntapäättäjät ansaitsevat (Puhemies koputtaa) erittäin suuren kiitoksen ja tunnustuksen siitä uudistustyöstä, mitä viime vuosina on tehty. Mutta tiedämme...

...että haasteet huomioon ottaen se ei vielä ole riittävää, vaan meidän on vauhditettava uudistusta.

Arvoisa puhemies! Pääministeri ja kuntaministeri myöntävät, että 20 000 asukkaan minimikoko on tavoitteenne. Tällä hetkellä tuon rajan ylittää runsaat 50 kuntaa. Jos tuon teidän asettamanne kriteerin pohjalta toimitaan, se johtaa 70 suurkuntaan, jotka eivät välttämättä ihmisten määrällä ole suuria mutta ottaen huomioon Suomen laajan maantieteen pinta-alallisesti Euroopan suurimpia, missä reuna-alueilta keskukseen on jopa yli 100 kilometrin välimatka. Tämä on teidän tavoitteenne, ja se on läpinäkyvää.

Kuntaministeri, te puhutte kauniisti, että samaan aikaan terveysuudistusta ja kuntauudistusta. Missä on se terveysuudistus? Ei sitä ole kuntiin näkynyt. Kuntakartta sinne on räväytetty, terveysuudistus puuttuu. Milloin saamme tiedon, miten ihmisten terveyspalvelut turvataan, milloin lääkäriin pääsee?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Suomen kuntia ei suinkaan olla jakamassa 20 000 asukkaan blokkeihin, mutta on arvioitu, että noin 20 000 asukasta on se riittävä väestöpohja, jolla voidaan hyvin järjestää asukkaiden tarvitsemat peruspalvelut, ja tällöin kunnalla on jo riittävästi sitä omaa elinkeinotoimintaa, omaa verotulopohjaa, kykyä alueen kehittämiseen. Se on asetettu lähtökohdaksi, mutta hallitus on samalla varautunut kyllä siihen, että tähän kriteeriin on myönnettävä myös poikkeuksia, koska tiedämme, että Suomessa on hyvin erilaisia alueita. Meille tulee kaupunkiseutuja, joissa kunnassa on satojatuhansia asukkaita, mutta toisaalta taas meillä on harvaan asuttuja pitkien etäisyyksien alueita, joissa ei voida mielekkäällä tavalla tällaista väestöpohjaa koota samaan kuntaan. Eli joka tapauksessa jatkossa tullaan alueellisesti huomioimaan erilaiset poikkeukset ja alueiden erilaisuus.

Terveyspalvelu-uudistus on merkittävä osa kuntauudistusta. Peruspalveluministerin kanssa teemme tässä hyvää yhteistyötä, ja hänen työryhmänsä parhaillaan tekee hartiavoimin töitä ja pitää kokouksia ja rakentaa mallia siitä, millä tavalla (Puhemies koputtaa) tuo sosiaali- ja terveydenhuollon uusi palvelujärjestelmä tullaan rakentamaan.