Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi Kansaneläkelaitoksesta sekä laiksi kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta on varsin pitkän valmisteluprosessin ei vielä päätöspiste mutta ainakin merkittävä välietappi.

Kansaneläkelaitoksen hallintoa on pyritty uudistamaan jo 80-luvulla. Se oli myös esillä viime vuosikymmenen lopulla. Nyt ollaan vaiheessa, jossa eduskunnan käsissä on toivottavasti hyväksyä tämä ehdotus, jota on pyritty valmistelemaan mahdollisimman hyvässä yhteistyössä eduskuntaryhmien ja Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen kanssa. Näin olen halunnut tehdä siitä syystä, että Kansaneläkelaitos perustuslain mukaan on eduskunnan alainen eikä tätä lähtökohtaa ole haluttu horjuttaa.

Kela on luonnollisesti kansalaisten kiinnostuksen kohteena yksinkertaisesti siitä syystä, että se on niin tärkeä yhteiskunnallinen instituutio toimeenpannessaan suurimman osan siitä sosiaaliturvasta ja niistä etuuksista, joita lainsäädännöllä on sen tehtäväksi annettu.

Kelaa on aika ajoin syytetty sisäänlämpiävyydestä, on siihen sitten ollut aihetta tahi ei. Mielestäni on sekä Kelan etu toisaalta että päättäjien ja kansanedustajienkin etu toisaalta, että tällä hallinnon uudistuksella tällaisilta väitteiltä saadaan pohja pois siitä syystä, että tämän esityksen keskeisin asia on Kelan pääosin ulkopuolisen hallituksen muodostaminen, jolla hallituksella on hyvin laaja yhteiskunnallinen kontaktipinta juuri niihin tahoihin, jotka rahoittavat tai joiden jäsenistö näistä etuuksista pääsee osalliseksi.

Varsinainen hallinnonuudistus todella pitää pähkinänkuoressa sisällään uuden enintään kymmenjäsenisen hallituksen, jossa Kelan johtajistosta on edustettuna pääjohtaja ja hänen varamiehensä, sitten on työmarkkinakeskusjärjestöjen, maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöjen sekä sosiaali- ja terveysministeriön edustus ja sen lisäksi korkeintaan neljä erikseen nimeämätöntä paikkaa. Kaiken kaikkiaan hallitukselta edellytetään sosiaaliturvan, johtamisen ja sijoitustoiminnan tuntemusta.

Lisätty hallitus jää uudesta organisaatiosta pois. Se lakkautetaan ja pääosa sen tehtävistä siirtyy hallitukselle.

Laki antaa mahdollisuuden laajapohjaisen neuvottelukunnan asettamiseen, jonka tarkoituksena olisi nimenomaan toimia keskustelufoorumina, tiedonvaihtofoorumina, niille tahoille, jotka edustavat käyttäjäkuntaa, esimerkiksi sosiaaliturvan alueella toimiville kansalaisjärjestöille. Toivon, että tästä foorumista voisi tulla mahdollisimman hyvä vuorovaikutuskanava hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välille.

Operatiivinen johtaminen jää edelleenkin Kelan johtajistolle, ja varmasti tuleva hallitus on valmis järkevään työnjakoon. Toiminnan vakiintuessa mahdollisuus delegoida tiettyjä hallitukselle nimettyjä tehtäviä voidaan ottaa käyttöön, mikäli se nähdään tarkoituksenmukaiseksi.

Lakiehdotus pitää sisällään myös sen, että Kelan johtajistolle asetetaan kelpoisuusvaatimukset, soveltuva korkeakoulututkinto sekä kokemusta sosiaaliturvan alalta ja johtamiskokemusta.

Kolmantena asiana ehdotuksesta kannattaa mainita varojen sijoittamista koskevien säännösten ajanmukaistaminen. Nykysäännöthän rajaavat varsin tiukasti sijoitustoimintaa. Ne perustuvat osittain maamme jälleenrakentamisen historiaan. Monesta eri syystä on perusteltua saattaa ne ajan tasalle ja tavallaan luoda saman tyyppinen järjestely kuin on työeläkevarojen sijoittamisessa, jossa on kysymys siitä, että eläkevarat sijoitetaan turvaavasti sekä tuottavasti.

Valmistelussa on todella ollut hyvin monia eri tahoja mukana. Sitä on perusteellisesti pohdittu, sitä on eduskunnan toiveiden mukaan korjattu, sitä on pyritty viemään eteenpäin hyvässä yhteistyössä Kelan kanssa, jonka edustajat ovat osallistuneet valmisteluun. Luonnollisesti toivon ja ainakin, mitä ennakkokeskusteluja on käyty, olen saanut sen kuvan, että tällä kertaa ehdotus tässä salissa olisi läpivietävissä.

Niilo  Keränen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen hallinnonuudistusta on puuhattu pitkään, enkä tässä ryhdy sen historiaa nyt käymään läpi. Asiahan on varsin perusteellisesti selvitetty hallituksen esityksessä. Nyt lähetekeskustelussa olevaan lakipakettiin sisältyy muutoksia kansaneläke- ja sairausvakuutuslakeihin sekä uusi laki Kansaneläkelaitoksesta, johon on sijoitettu Kelan hallintoa koskevat asiat. Ministeri Perho esitteli tämän asian äsken. Samalla kumotaan kansaneläke- ja sairausvakuutusasetuksen eräitä pykäliä, joissa on ollut hallintoa koskevia määräyksiä. Minun mielestäni hallintoasioitten kokoaminen yhteen lakiin on oikea ja perusteltu toimenpide, joka selkeyttää Kelan kokonaisuutta. Tällöin kansaneläkelaki ja sairausvakuutuslaki ja asetukset jäävät säännöksiksi, joissa säädetään kansalaisia koskevista etuuksista.

Kun Kansaneläkelaitoksen hallintoa on pyritty uudistamaan, lähtökohtana on ensinnäkin ollut, että valittava hallinto- ja toimintamalli takaa tehokkaan, taloudellisen ja joustavan toimintatavan näissä Kelalle säädetyissä tehtävissä. Toinen tavoite on ollut, että Kelan itsenäisyys ja riippumattomuus etuuksien ratkaisutoiminnassa säilytetään. Sen lisäksi nyt annettujen lakiehdotusten taustalla on pyrkimys siihen, että laitoksen hallinnossa lisätään ja monipuolistetaan johtamisen sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemusta. Nimenomaan talousasiantuntemuksella on merkitystä, koska merkittäväksi katsottava osa Kelan tuloista on sijoitustoiminnan tuottoja. Niin ikään ehdotuksen taustalla on, että sosiaaliturvan kehittämisessä olevat tahot ovat uudistuksen jälkeenkin edelleen vaikuttamassa Kelan hallinnossa, kuten ovat olleet tähänkin saakka lisätyn hallituksen kautta. Myös henkilöstön edustus hallinnossa tulee nyt mahdolliseksi.

Vaikka hallituksen esityksen perusteluissa ei erikseen olekaan painotettu sitä, että uudistuksen tarkoituksena on myös vaikuttaa positiivisesti Kansaneläkelaitoksen varsinaiseen toimintaan jokseenkin kaikkien kansalaisten yleisenä sosiaaliturvalaitoksena, myös tämä seikka on minun käsittääkseni ollut uudistuksen taustalla.

Arvoisa puhemies! Ministeri Perho pyysi vuosi sitten eri eduskuntaryhmiltä kannanottoja siihen, miten Kelan hallintoa tulisi uudistaa. Minä muistan, kuinka itse suhtauduin erilaisiin kaavailuihin varsin kriittisesti ja kuinka myöskin meidän ryhmässämme, keskustaryhmässä, Kelan hallinnon uudelleenjärjestelyjä kritisoitiin. Annoimme kuitenkin ministeriölle lausunnon, jossa esitimme muun muassa lisätyn hallituksen supistamista ja sen muuttamista niin kutsutuksi ulkoiseksi hallitukseksi. Ehdotimme jotakin sen kokoonpanosta, valintaprosesseista jne.

Nyt on hyvä todeta, että myös meidän lausuntomme on otettu varsin hyvin huomioon muiden ryhmien antamien lausuntojen rinnalla. Samoin on hyvä todeta, että hallitus on onnistunut ehdotuksessaan hyvin. Näin opposition edustajana jätän paremmat adjektiivit hallituspuolueitten käyttöön.

Arvoisa puhemies! Uuden perustuslakimme henki on, että eduskunnan asema korostuu muiden valtioelinten rinnalla ja valtakunnan ylimmän vallan haltijana. Myös ehdotuksessa Kelan hallinnosta eduskunnan valitsemien Kelan valtuutettujen asema saa lisää painoarvoa. Kelan valtuutetuillahan on jo nykyisin varsin merkittävä valvontatehtävä. Sen lisäksi valtuutetut ovat olleet valitsemassa Kelan nykyistä hallitusta eli päätoimisia johtajia tekemällä nimityksistä esitykset. Tasavallan presidentti on sitten tehnyt nimitykset. Nämä tehtävät valtuutetuilla säilyvät edelleen. Sen lisäksi valtuutetut valitsevat uudistuksen jälkeen Kelan hallituksen.

Valtuutettujen valvontatehtävää täsmennetään niin, että valtuutetut voisivat antaa lausuntoja ja esittää näkemyksiään Kelan toimintaan ja toimialaan kuuluvista asioista kuten esimerkiksi palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Itse pykälässä, se on 5 §, tätä ei näin suoraan todeta, mutta hallituksen esityksen perusteluissa tällainen aiemmasta laajennettu tehtäväkuvaus löytyy. Selkokielellä tämän voisi katsoa tarkoittavan sitä, että valvonnan lisäksi eduskunnan valitsemille valtuutetuille tulee uudistuksen jälkeen myös eräänlaista ohjaustehtävää. Valtuutettujen lausunnot ja näkemykset ovat toki toimivalle johdolle osoitettu painava sana, joka on toiminnassa syytä ottaa huomioon. Kun Kelan valtuutetut ovat pääasiassa kansanedustajia, tämän voi myöskin selvästi katsoa parantavan eduskunnan mahdollisuuksia tuoda esiin tärkeitä ja merkittäviä Kelan toimintaan vaikuttavia seikkoja.

Edelleenkin valtuutetuille tulee uutena tehtävänä tilinpäätöksen perusteiden vahvistamistehtävä. Myös tällä on merkitystä, kun otetaan huomioon Kelan järjestämän sosiaaliturvan rahoitus sekä edellä mainittu valvontatehtävä.

Hallituksen tehtävistä on lain 7 §:ssä luettelo, enkä käy sitä tässä kertaamaan. Mielestäni tehtäväluettelo on oikeaan osunut ja jättää riittävästi tilaa laitoksen käytännön johtamiselle. Tässä yhteydessä todettakoon, että nykyisen johtajista koostuvan hallituksen asema uudistuksen jälkeen ei laista ja sen perusteluista käy kovin yksiselitteisesti ilmi. Kelan uuteen hallitukseen tulevat johtajistosta kuulumaan, kuten ministeri Perho äsken kertoi, pääjohtaja ja hänen varamiehensä, mutta jossakin perustelujen kohdassa olisi ollut ehkä syytä tuoda esiin koko johtajistokollegion asema. Onko se esimerkiksi eräänlainen laitoksen sisäinen johtoryhmä, joka paitsi johtaa omia osastojaan tekee kollegiona esityksiä uudelle hallitukselle, vai tuodaanko esitykset hallituksen päätettäväksi yksin pääjohtajan toimesta vaiko kenties yksin itse kunkin johtajan esityksinä? Tämä asia tultaneen määrittelemään Kelan uuden hallituksen toimesta, kun se tekee tehtäviensä mukaisesti laitokselle työjärjestystä. Saattaa olla, että kun lakiehdotuksia valiokunnassa käsitellään, tähän asiaan olisi hyvä kiinnittää jonkin verran huomiota.

Arvoisa puhemies! Muutama sana hallituksen kokoonpanosta. Kuten edellä jo totesin, pääjohtaja ja hänen sijaisensa kuuluvat hallitukseen. Samoin valtuutetut valitsevat hallitukseen yhden edustajan sosiaali- ja terveysministeriöstä, joka edustaa valtionhallinnon asiantuntemusta. Hallituksessa olisi lisäksi yksi edustaja työnantajakeskusjärjestöistä, yksi palkansaajakeskusjärjestöistä ja yksi maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestöistä. Kelan valtuutetut määräävät, kuten lakiehdotus sanoo, heidätkin. Hallituksessa voi olla enintään 10 jäsentä, joten valtuutettujen määrättäväksi jää vielä neljä muuta jäsentä, joiden pakollisia taustoja lakiehdotus ei määrittele. Kuitenkin valtuutettujen valintoja rajoittaa jonkin verran se, että "Hallituksen jäseniä määrättäessä on otettava huomioon sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemus". Saattaa olla, että tässä tilanteessa valtuutetut joutuvat jonkinmoisen lobbauksen kohteeksi, mutta siihenhän kyllä olemme tottuneet.

Arvoisa puhemies! Talous- ja sijoitustoimintaan tai lakiehdotuksen muihin yksityiskohtiin en halua puheenvuorossani puuttua. Ne voi kukin tutkia hallituksen esityksestä. Mutta muutama sana kaavaillusta Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunnasta. Sen tarkoitus on edistää ja kehittää niiden tahojen yhteistyötä, jotka osallistuvat sosiaaliturvan toteuttamiseen. Neuvottelukunnan tarkoitus on myös tuoda palvelujen käyttäjän tuntoja Kelan johdon tietoon. Toivottavasti tämä neuvottelukunta ei kehity pelkästään herrakerhoksi, koska sillä ei ole muodollista päätösvaltaa (Ed. Ihamäen välihuuto) tasa-arvolain mukaisesti, vaan että neuvottelukunta ottaisi todellakin sen roolin, että senkin sana painaa.

Vielä yksi kysymys eli Kela-lain 2 §, jossa säädetään Kansaneläkelaitoksen tehtävistä. Kela järjestää ja hoitaa tänä päivänä varsin laajaa, kaikkia kansalaisia koskevaa sosiaaliturvaa, joista säädetään etuuksia koskevissa eri laeissa. Erikseen tämä mainittu 2 § nostaa esiin muun muassa tiedotuksen, jonka tarpeellisuudesta voimme tässa salissa varmaan olla yhtä mieltä. Pykälässä on nostettu esiin myöskin etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palveleva tutkimus sekä tilastointi ja arviointi ja ennusteiden laatimistehtävä. Näiden tehtävien mainitseminen erikseen on minusta hyvin perusteltua.

2 §:n 3 momentin viimeisenä erityistehtävänä on tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Vaikka tämän laatuinen tehtävä on Kelalla ollut aiemminkin, pidän tätä kohtaa tehtäväluettelossa erityisen perusteltuna. Hallituksen esityksessä ei tätä kohtaa ole sen kummemmin perusteltu ilmeisesti siitä syystä, että mainittu tehtävä on kuulunut Kelalle ennenkin. Itse haluaisin perustella tätä seuraavasti. Kela hoitaa tänä päivänä niin laajaa kansalaisten sosiaaliturvaa, että eri sosiaaliturvalaitoksista, kuntien sosiaalitoimi mukaan luettuna, Kelan tuntuma tämän päivän ihmisten arkeen on ehdottomasti parhaita. Kelalla asioivat niin työttömät, opiskelijat, eläkeläiset, lapsiperheet kuin eri tavoin köyhät ja sairaatkin. Monet Kelan sosiaaliturvaa käyttävistä ihmisistä ovat yhteiskunnan kaikkein vähäosaisimpia, joitten tilanne ei laman hellittämisen myötä ole väistämättä yhtään parantunut. Luulisin, että Kelan toimistoissa nähdään tänä päivänä monta epätoivoista ihmistä, jotka yrittävät etsiä itselleen mahdollisuuksia selvitä taas päivän kerrallaan eteenpäin. Erilaiset väliinputoajaryhmät lienevät Kelan paikallistoimistoissa tuttuja. Niinpä toivoisin, että valiokunta tästä mietintöä antaessaan kiinnittäisi jonkinlaista huomiota lain tähän kohtaan ja jollakin tapaa pyrkisi kannustamaan uudistettua Kelaa puuttumaan entistä herkemmin niihin epäkohtiin, joita jokapäiväisessä työssä ruohonjuuritasolla tulee eteen. Kun näitä havaitaan ja tiedostetaan, Kelalla on erinomaiset mahdollisuudet tehdä ehdotuksia niistä uudistuksista, joita sosiaaliturvassa aina varmaan tarvitaan.

Arvoisa puhemies! Vielä kaksi lyhyttä virkettä. Pidän hallituksen esitystä Kela-laista ja siihen liittyvistä muista lainmuutoksista kannatettavana. Ministeri Perho ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat tehneet hyvää työtä.

Pirkko Peltomo /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelemme hallituksen esitystä, yksimielistä esitystä, eduskunnalle laiksi Kansaneläkelaitoksesta sekä laeiksi kansaneläkelain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta. Heti tässä alkuun mielelläni annan lämpimät kiitokset myös minäkin ministeri Perholle siitä, että valmistelussa on huomioitu eri tahot ja myöskin kiitettävästi valtuutettujen esille nostamia asioita. Kun esitys on yksimielinen, sillä on myös siten hyvä pohja jatkokäsittelylle.

Kansaneläkelaitoksen ylimpiä hallintoelimiä ja hallintoa koskeva säännöstö onkin jo aika nykyaikaistaa ja selkeyttää. Voimassa olevat säännöksethän ovat 50- ja 60-luvuilta. Siitä, onko tämä esitys vieläkään riittävä, voidaan olla monta mieltä, mutta koska nyt on päästy yksimieliseen kompromissiin, toivon, että tämä asia myös eduskunnassa etenee.

Ehkä merkittävin uudistus hallinnossa on juuri pääosin ulkopuolisista koostuva hallitus. Vastaavasti on tarkoitus lakkauttaa lisätty hallitus. Edelleenkin Kelan hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut, eli Kela pysyy itsenäisenä laitoksena. Tämä kolmiportaisuus säilyy jatkossakin. On valtuutetut, tämä niin sanottu ulkopuolinen hallitus ja neuvottelukunta. Siltä osin myöskin tämä raskassoutuisuus säilyy.

Hyvänä näen myöskin sen, että Kelan hallintoa koskevat säännökset kootaan yhteen lakiin Kansaneläkelaitoksesta. Se selvästi selkeyttää ja ajanmukaistaa asioita, varsinkin kun nyt voidaan todeta, että nämä säännökset ovat hajallaan kansaneläke-, sairausvakuutuslainsäädännössä sekä laitoksen sisäisissä ohje- ja johtosäännöissä.

Arvoisa puhemies! Täällä on jo todettu, että uudessa hallituksessa on enintään kymmenen jäsentä. Onko tuo määrä oikea, se tietysti jää myöhemmin nähtäväksi. Valtuutetut ovat pitäneet tärkeänä sitä, että hallitukseen kuuluvat jäsenet nimenomaan määräävät Kelan valtuutetut, ja näin myös lakiesityksessä esitetään. Pidimme myös tärkeänä sitä, että varsinkin siirtymävaiheessa hallitukseen kuuluvat varsinaisina jäseninä Kelan pääjohtaja ja hänen sijaisekseen määrätty johtaja. Ja kuten on kerrottu, siellä on myös sosiaali- ja terveysministeriön edustaja sekä yksi edustaja keskeisistä työmarkkinajärjestöistä sekä MTK:sta. Tämän lisäksi minusta on myös hyvä todeta se, että henkilöstön edustajalla on hallituksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

Valtuutettujen tehtävää tämä lakiesitys tulee vahvistamaan monellakin tavalla, ja lisätyltä hallitukseltahan valtuutuille siirtyy tilinpäätösperusteiden vahvistaminen. Muilta osin valtuutettujen tehtävät säilyvät pääosin ennallaan eli jälkikäteisvalvonta on valtuutettujen tehtävänä. Myös valtuutettujen määrä pysyy ennallaan, eli kahtenatoista.

Kun Kelan operatiivisesta johtamisesta ja hallituksen päätösten toimeenpanosta vastaavat pääjohtaja ja johtajat, voin esittää pikkuisen epäilyjä tässä vaiheessa, miten hallituksen ja operatiivisen johdon välillä toimivaltakysymykset tulevat ratkaistua. Tämä on varmasti myös ajan kysymys eli se muotoutuu pikkuhiljaa. Mutta se on asia, joka mielestäni on edelleenkin auki.

Johtajien määrästä todetaan, että on pääjohtaja ja sen lisäksi enintään viisi johtajaa. Tämä on hyvä sanoa tässä vaiheessa: enintään viisi johtajaa, koska näkemykseni on, että kun sielläkin tapahtuu luonnollista kautta eläkkeelle siirtymistä, tätä lukumäärää valtuutetut tulevat tarkastelemaan uudelleen. Johtajien nimittämisestä päättää edelleen presidentti valtuutettujen esityksestä. Oli myöskin aivan paikallaan, että pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusedellytyksiä tarkistettiin, nykyaikaistettiin.

Paljon on puhuttu viime aikoina Kelan julkisuudesta ja mitä asioita se antaa julkisuuteen. Liekö nyt varsinkin lehdistölle mieluisaa, kun ainakin Kelan ylimmän johdon palkkatiedot tulevat julkisiksi. Uusi julkisuuslakihan edellyttää sitä avoimuutta, jota varsinkin Kelan valtuutetut ovat toivoneet eri asioissa. Julkisuus lähtee siitä, että kaiken, mikä ei ole salassapidettävää, pyrimme käsittelemään avoimesti.

Kelan yhteyteen voidaan nimetä neuvottelukunta. Kertomuksessa sanotaan, että "voidaan nimetä". Tämä näyttäisi, että tämä ei olisi kuitenkaan velvoittava. Toivon kuitenkin, että tämä neuvottelukunta nimetään. Sen tehtävistä pidän erittäin tärkeänä juuri sitä, että yhteydet sidosryhmiin toimivat ja erityisesti palvelujen käyttäjien näkökulma otetaan huomioon laitoksen työskentelyssä. Toivoisin myös, että neuvottelukunta ei jäisi pelkästään keskustelufoorumiksi, vaan sillä olisi jopa itsenäistä esitys- ja selvitysoikeutta. Tämäkin on varmasti asia, joka muotoutuu pikkuhiljaa käytännössä.

Rouva puhemies! Varojen sijoittamistilannetta täällä myös jo selviteltiin. Ei voi sanoa, ettei tälläkin hetkellä Kelan varoja olisi hoidettu hyvin. Niitä on hoidettu lakien ja säädösten mukaisesti. Mutta nyt on uudistettu, ajanmukaistettu, varojen sijoittamista koskevia säännöksiä. Kuitenkin periaatteena on edelleen se, että varat sijoitetaan varmasti, tuottavasti ja että ne on helposti rahaksi muutettavissa. Myös edellytetään, että laitoksen tulee laatia sijoitussuunnitelma. Nämä kaikki ovat varmasti hyviä asioita.

Rouva puhemies! Koska kysymyksessä on laajasti kansalaisten perusturvan maksatuksesta ja toimeenpanosta Kelan osalta, niin minusta on tärkeää, että, niin kuin tässä lakiesityksessä esitetään, pyydetään myös perustuslakivaliokunnan lausunto. Uskon vahvasti siihen, että myös sosiaali- ja terveysvaliokunta lausunnon saatuaan tekee hyvän mietinnön ja voimme sen sitten täällä salissa yksimielisesti hyväksyä.

Margareta Pietikäinen /r:

Fru talman! Jag vill också börja med att ge en eloge åt minister Perho och det sätt beredningen av det här ärendet har skett. Jag tycker att det är bra och den här öppenheten och möjligheten att komma med synpunkter som har präglat beredningen är någonting man gärna kunde ta exempel av också när andra viktiga frågor bereds.

Folkpensionsanstaltens omstrukturering kommer att ge större yttre insyn och det är bra att det sker, trots att det i själva verket också är så att utförda undersökningar visar att Fpa i huvudsak fungerar bra redan nu. En större genomskinlighet skall i varje fall ses som en preventiv åtgärd, en åtgärd som är på sin plats inom vilken förvaltning som helst. I förslaget ingår till exempel ett stadgande om en modernare bevakning av anstaltens placeringsmedel och styrelsen kommer inte heller mera att bestå av anstaltens direktörer, utan i stort sett av utomstående.

Vi i svenska rikdagsgruppen har ansett att det har varit viktigt att Fpa bibehålls som ett organ som är underställt riksdagen, eftersom Fpa fördelar allmänna medel som det beslutas om i riksdagen. På denna punkt blir beroendeförhållandet i själva verket till och med lite starkare. Styrelsen för organisationen tillsattes tidigare av presidenten på framställning av fullmäktige. I framtiden kommer sex av styrelsens tio medlemmar att utses av fullmäktige, som i sin tur återspeglar riksdagens styrkeförhållanden. De fyra övriga utses av social- och hälsovårdsministeriet. En styrelsemedlem kommer nu att utses för tre år i sänder, tidigare fanns inte någon sådan gräns.

Detta i kombination med att fullmäktige får rätten av avge utlåtanden och framföra sin syn på Fpa:s verksamhet och till exempel servicens kvalitet, kommer, hoppas jag, att skapa en intressant spänning mellan fullmäktige och den nya styrelsen. För att hänvisa till den debatt som fördes här i salen förra veckan, kan man säga att det skapas en viss form av parlamentarism.

Ryhmämme on pitänyt tärkeänä Kelan säilyttämistä eduskunnan alaisena toimielimenä, koska Kela jakaa yleisiä varoja, joista eduskunta päättää. Tältä osin riippuvuussuhde jopa hieman vahvistuu. Aikaisemmin presidentti nimitti hallituksen valtuutettujen esityksestä. Tulevaisuudessa valtuutetut valitsisivat kuusi hallituksen kymmenestä jäsenestä, jotka puolestaan vastaavat eduskunnan voimasuhteita. Hallituksen neljä muuta jäsentä valitsisi sosiaali- ja terveysministeriö. Hallituksen jäsen valittaisiin nyt kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Aikaisemmin tällaista rajoitusta ei ollut. Tämä yhdistettynä valtuutettujen oikeuteen antaa lausuntoja ja esittää näkemyksiään Kelan toiminnasta ja esimerkiksi palvelujen laadusta tulee luomaan mielenkiintoisen jännitteen, näin toivon ainakin, valtuutettujen ja uuden hallituksen välille. Viitatakseni viime viikolla käytyyn keskusteluun syntyy tietty parlamentarismi.

Johtajien rooli muuttuu. Hallitukseen kuuluisi edelleen pääjohtaja ja pääjohtajan sijainen, mutta johtajat vastaisivat jatkossa selkeämmin operatiivisesta johtamisesta ja hallituksen päätösten toimeenpanosta. Perusteluissa todetaan, että kansainvälisten yhteyksien määrän kasvaessa monipuolinen kielitaito on eduksi johtajia nimitettäessä. Lisäksi vaaditaan tietysti kokemusta ja sopiva koulutus. Kansalaisten oikeusturvan kannalta on tärkeää, että ainakin yksi johtaja hallitsee ruotsinkielen täydellisesti. Siksi on erittäin tärkeää, että tähän lakiin liittyvässä asetuksessa määrätään tästä.

Fru talman! En reform av Fpa:s struktur har diskuterats i flera etapper. Nu blir den av. Som medlem av Fpa:s nuvarande förstärkta styrelse tycker jag att det här nya förslaget är bra.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi Kansaneläkelaitoksesta on tervetullut ja aiheellinen näiden monien kehitysvuosien jälkeen, niin kuin olemme jo monesta suusta kuulleetkin. Sehän on yksimielinen hallituksen esitys n:o 10. Sehän ei muuta Kansaneläkelaitoksen itsenäistä asemaa. Ministeriö on saanut läpi muun muassa semmoisia periaatteita, että se on nykyistä selkeämpi, kaikki on yhden lain alla ja myös se on avoimempi hallintomalli. Edelleen koko Kelan hallintoa valvovat ja toiminnasta pitävät huolta eduskunnan valitsemat kaksitoista valtuutettua. Siinä mielessä siis asiat ovat ihan hyvällä mallilla.

Nyt kuitenkin, kun tämä on lähetekeskustelu, rohkenen puuttua yhteen asiaan, jota itsekseni olen ainakin miettinyt. En tiedä, kuinka paljon se on jo mahdollisesti neuvotteluissa ollut mukana, mutta soisin, että sitä vähän mietittäisiin, vaikka tuskinpa se tässä vaiheessa vielä tulee minkäänlaisen päätöksenteon kohteeksi. Kohdistaisin päähuomioni tässä hallitukseen. Siinähän tulee olemaan kymmenen jäsentä, jotka valitaan kolmeksi vuodeksi, ja valtuutetut valitsevat näistä kahdeksan. Tästä joukostahan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja myöskin valitaan. Tämä joukko itse valitsee heidät.

Mitä sitten tulee näiden jäsenten pätevyyksiin ja siihen, keitä sinne tavallaan itseoikeutetusti otetaan, olen jäänyt miettimään, onko se nyt sitten läpinäkyvää ja huippumodernia vai onko siinä jotain vanhakantaisuutta mukana. On tietysti ihan oikein, että hallituksen jäseniltä edellytetään sosiaaliturvan tuntemusta, mutta toivon silloin, että tämä käsite pitää sisällään myös terveydenhuollon asiat. Terveydenhuoltoahan ei tässä erikseen mainita lainkaan, mutta oletan, että näin on ilman muuta.

On aivan oikein, että heiltä vaaditaan johtamisen kokemusta ja pätevöitymistä hallinnossa, taloudessa ja sijoitustoiminnassa, mihin täällä eräät muutkin ovat jo kiinnittäneet huomiota. Mutta tietysti mielenkiintoista on, että näin ison talon hallituksen jäseniltä ei vieläkään vaadita ylempää korkeakoulututkintoa. Itse asiassa sitä ei mainita ollenkaan. Jättäähän se harkinnanvaltaa, ja on se tietyllä lailla oikein, mutta vähän vierastan tämmöistä seikkaa ja haluan sen nostaa esille.

Toinen, ehkä tärkeämpi seikka, jonka takia tätä puhetta, rouva puhemies, tänne tulin pitämään, on se, kuinka pitkälle on mietitty, että siellä edelleen ilman muuta itseoikeutettuina jäseninä pitää olla keskeisten työnantajajärjestöjen jäsenet, palkansaajien keskusjärjestön jäsenet ja myös maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestön jäsenet. Minä ymmärrän ihan hyvin, että paine on poliittinen. Se on ollut näin, ja se nähdään reviiriajatteluna, ja jos tasapuolisuus siltä pohjalta säilyy, se mahdollisesti on hyvä asia. Mutta moni näistä asioista tässä maailmassa, joka globalisoituu tosi suurella nopeudella, voitaisiin hoitaa neuvottelukunnan kautta varmasti, jos haluttaisiin. Jos tämä ulkoinen hallitus haluttaisiin tehdä operatiivisesti vahvaksi, niin silloin tämmöinen itseoikeutettujen tiettyjen organisaatioiden edustus hallituksessa tuntuu minusta vanhanaikaiselta, ei sen sen kummempaa tarvitse olla.

Arvoisa puhemies! En ehkä tätä olisi tullut ajatelleeksi, mutta olen seurannut Suomen eläkejärjestelmän kehittelyä. Siinä Ilmarisen toimitusjohtajan Puron vetämä työryhmä on samalla lailla syntynyt ryhmittymä, joka ei ole edes virallisesti sosiaali- ja terveysministeriön nimeämä työryhmä, jolla ei ole raportointipakkoa ministeriölle, ja kuitenkin se kehittelee meidän eläkejärjestelmäämme eteenpäin. Totta kai siellä ovat parhaat voimat liikkeellä, enkä minä tietotaitoa tässä ollenkaan epäilekään, mutta sisäänlämpiävyyttähän siinä on mukana, jos ei laajalla rintamalla ja avoimesti ja läpinäkyvästi toimita, niin kuin nykyaikana pitäisi tehdä. Tämä kaikki on ihan hyvin sitten pätevyyden osalta kunnossa, kun ajatellaan operatiivisten johtajien kelpoisuusvaatimuksia. Heiltä vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Niin se pitää ollakin.

Vielä pikanttina seikkana loppuun: Päätöksenteon osalta kiinnitän vähän huomiota siihen, että kun aikaisemmin kaksi kolmasosaa vaadittiin läsnäoloksi, jotta voitiin tehdä päätöksiä, nyt hyväksytään lakitasolla se, että kunhan paikalla on puheenjohtaja ja puolet hallituksen jäsenistä. Minusta se on mielenkiintoinen ilmaisu tälle asialle. Käytännössä nyt luulisi, että siellä pitäisi vähän aktiivisempi olla, ja enemmistöpäätöksiinhän luonnollisesti kaikki perustuu eli siellä äänestetään.

Joka tapauksessa, arvoisa puhemies, toivon, että lakiehdotus tässä vaiheessa toteutuu juuri näin, kuin hallituksen yksimielinen esitys on, mutta että valiokuntakeskustelussa kiinnitettäisiin näihin muutamiin asioihin huomiota ja ehkä ennen kaikkea tähän tiettyjen piirien itseoikeutettuun asemaan, onko se perustuslain mukainen vai miten asia on tulkittavissa ja tutkittavissa.

Timo Ihamäki /kok:

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelaitoksen hallintouudistusta on yritetty monta kertaa Kelan olemassaolon aikana. Aina aikaisemmin ovat uudistuspyrkimykset kaatuneet viimeistään eduskunnassa. Tämänkertainen hallituksen esitys syntyi pitkällisten neuvottelujen jälkeen, joita ministeri Perho kävi eri tahojen kanssa. Noita tahoja olivat eduskuntaryhmät, Kelan valtuutetut, Kela, eri ministeriöiden virkamiehet jne. Lopulta syntyi riittävä yhteisymmärrys ja sen perusteella tämä hallituksen esitys. Täytynee antaa ministeri Perholle tunnustus sitkeästä työstä ja nyt ilmeisesti läpi menevästä Kelan hallintouudistuksesta.

Uudistuksessahan on kysymys Kelan ylimmän hallinnon, päättävien elinten ja niiden välisten suhteiden uudelleenjärjestämisestä. Käytännössä pääkysymys on ulkopuolisen hallituksen asettamisesta. Tähän asti Kelassa on ollut johtajista muodostunut, itse asiassa niin sanottu sisäinen hallitus ja sitten laajempia ja periaatteellisempia kysymyksiä käsittelevä niin sanottu lisätty hallitus, johon on kuulunut kuuden johtajan lisäksi eri tahojen ja intressipiirien edustajia. Lisätty hallitus ei ole toiminut arvostelijoiden mielestä riittävän hyvin, eikä sitä ole toisaalta kutsuttu koolle, vaikka Kelassa on päätetty periaatteellisesti tärkeistäkin asioista.

Hallitusta, jonka ovat muodostaneet Kelan kuusi johtajaa, on moitittu sisäänlämpiävyydestä, vallan keskittymisestä, yksipuolisesta vallan käytöstä ja demokratiavajeesta. Nyt muodostetaan lähes täysin ulkopuolinen hallitus, jonka valtuutetut valitsevat. Valtuutetut valitsevat vapaasti neljä hallituksen jäsentä ja määräävät lisäksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitukseen kuuluu lisäksi pääjohtaja ja hänen sijaisensa. Lisäksi lakiesityksessä todetaan, että hallituksessa on yksi sosiaali- ja terveysministeriön, yksi työnantajien keskusjärjestön, yksi palkansaajien keskusjärjestön ja yksi maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestön edustaja.

Pääjohtajan ja hänen sijaisensa kuuluminen hallitukseen on herättänyt arvostelua ja esimerkiksi muiden Kelan nykyisten johtajien keskuudessa tyytymättömyyttä. Toinen vaihtoehto olisi ollut — ja itsekin olisin pitänyt sitä onnistuneempana ratkaisuna — ratkaisu, jossa pääjohtaja olisi toiminut Kelan hallituksen esittelijänä, kuten on asianlaita kunnallishallituksissa. Kunnallishallituksissahan kunnanjohtaja toimii hallituksen esittelijänä, ei enää siellä hallituksen jäsenenä. Pääjohtajan sijainen esittelisi pääjohtajan ollessa estynyt tai hänen ollessaan poissa ja tällöin toimittaisi pääjohtajan tehtäviä. Mutta poliittinen ratkaisu näyttää nyt olleen enemmän hallituksen mieleen.

Samoin on kritisoitu sitä, että hallituksessa tulee olla yksi sosiaali- ja terveysministeriön, yksi työnantajain, yksi palkansaajain ja yksi maataloustuottajain keskusjärjestön edustaja. Koska lakiesityksen mukaan perustetaan nyt myös Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta, olisi tähän neuvottelukuntaan voitu kerätä eri tahojen ja intressipiirien edustus eikä niitä olisi tarvinnut erikseen nimetyttää hallitukseen, jolloin hallitus olisi voinut olla pienempi ja toimivampi.

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen asema ja tehtävät eivät muutu, paitsi että uutena tehtävänä tulee valtuutetuille hallituksen jäsenten määrääminen. Tästäkin oli spekulaatioita ennen lakiesityksen antamista, kuka määrää hallituksen jäsenet. Valtuutettujen toivomuksesta ja ehdotuksesta laissa säädetään, että valtuutetut valitsevat hallituksen. Tässä korostuu valtuutettujen valvontatehtävän onnistumisen edellytys, valitseva elinhän myös voi erottaa. Valtuutetuilla tulee nyt olemaan vain yksi varajäsen aikaisemman kahden varajäsenen sijasta, ja tämä uudistus on toki täysin hyväksyttävä.

Lisäksi laissa annetaan määräykset Kelan sijoitustoiminnoista ja kirjanpitoa koskevat säännöstöt, joissa yleinen tavoite on säännösten keventäminen, nykyaikaistaminen ja pikkutarkan säätelyn purkaminen sekä lainsäädännön selkeyttäminen. Kaiken kaikkiaan Kela säilyy eduskunnan alaisena laitoksena, mikä säädös on kivetty myöskin uudessa perustuslaissa. Kaiken kaikkiaan uudistus on askel eteenpäin. Se selkeyttää Kelan hallintoa ja huomautuksista huolimatta on täysin hyväksyttävissä. Ennen kaikkea on annettava tunnustus ministeri Perholle hyvän yhteisymmärryksen ja siedettävän kompromissin saavuttamisesta.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näin uutena Kelan tilintarkastajana ihan muutamia näkemyksiä hyvin lyhyellä kokemuksella.

Mielestäni tämä esitys on hyvä, joka tässä on. Tässä on monesti ministeri Perhoa jo kiitelty siitä. Näen myöskin, koska tiedän taustoja jonkin verran neuvotteluasetelmista, jotka siinä olivat, että tämä on hyvä ratkaisu. Näkisin kuitenkin hallituksen vastuun, sen että se on näin laaja, hyvänä asiana, koska silloin siellä tulee kuitenkin asiat paremmin käsiteltyä, niiden vakuutettujen ja ihmisten asiat, joita tässä hoidetaan. Jos laajuus jäisi yksistään neuvottelukunnan varaan, uskoisin, että sillä ei ole mahdollisuutta käyttää sitä todellista ääntä, mikä sillä pitäisi olla.

Tuo ihmetytti, että noin isolla talolla ei ole sijoitussuunnitelmaa millään tavalla tähän saakka ollut eikä mitään määriteltyjä tuottoarvoja, miten rahoja sijoitellaan. On hyvä, että se tulee tähän mukaan ja pystytään myöskin sitä kautta seuraamaan.

Näkisin myöskin, että valtuutettujen asema korostuu mielestäni tässä uudessa ratkaisussa huomattavasti, sillä kyllä heillä on myöskin velvollisuus tuoda kentän ääntä hyvin pitkälle, miten siellä käytännössä toimitaan ja asioita hoidetaan ja miten ihmiset kokevat päätöksentekoprosessin Kelan toiminnassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho

Arvoisa puhemies! Muutamia kommentteja käytetyistä puheenvuoroista.

Ensimmäisenä asiana, ed. Keränen kaipasi mainintaa toimivan johdon, nykyisen hallituksen, asemasta tulevaisuudessa, mainintaa esimerkiksi johtoryhmästä. Johtoryhmäkysymys on ollut valmistelun kuluessa esillä, mutta Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen entisen puheenjohtajan, nykyisen pääjohtajan toivomuksen ja näkemyksen mukaan tämä maininta jätettiin laista pois. Minusta sinänsä se on ihan asianmukainen, koska tämän kaltaiset asiat mielestäni kuuluvatkin hallituksen työjärjestykseen ja toimivan johdon omaan harkintaan ja päätösvaltaan. Toki esimerkiksi valiokunnan lausunnossa voidaan mainita siitä, että tätä asiaa pidettäneen itsestäänselvänä, mutta on varmasti tarkoituksenmukaista se, että johtoryhmän kokoonpanoa ei lailla sementoida ja rajata.

Neuvottelukunnan roolille täällä asetetaan aika paljon toivomuksia. Yhdyn näihin toivomuksiin. Näen varsin tarpeelliseksi, että tällainen elin toimii, mutta kokoonpano ja tarkempi toimenkuva jäävät sitten hallituksen tarkemmin määriteltäviksi.

Ed. Keränen kiinnitti myös huomiota jo voimassakin olleeseen Kelan tehtäviä koskevaan 2 §:n 4 momenttiin siitä, että Kelan tulee tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Pidän tätä erittäin tärkeänä, koska Kelalla, jos millä, on laaja kontaktipinta tiheän verkostonsa ja henkilöstönsä kautta. Valitettavasti, vaikka täällä pyritään tekemään hyvää lainsäädäntötyötä, usein johtuen juuri sosiaaliturvalainsäädännön pirstaleisuudesta sinne aina silloin tällöin jää epäkohtia, puutteita, niin sanottuja porsaanreikiä tai väliinputoajaryhmiä, joita ei ole lakia säädettäessä tarkoitettu.

Ed. Margareta Pietikäinen korosti puheenvuorossaan johtajiston kelpoisuusehtoihin liittyen sitä, että vähintäänkin yhden johtajista tulee hallita täydellisesti ruotsin kielen taito. Kelpoisuusehtoja koskevan pykälän perusteluissa todetaan aika yksiselitteisesti se, mitä tulevan asetuksen tulee pitää sisällään. Siellä tämä toivomus on yksiselitteisesti todettu. Näin tämä asetus tullaan kirjoittamaan.

Ed. Akaan-Penttilä asetti vähän kyseenalaiseksi työmarkkinakeskusjärjestöjen edustuksen hallituksessa. Mielestäni varsin pätevä perustelu löytyy siitä, että sosiaaliturvaa, sosiaalivakuutusta, rahoittavat toisaalta työnantajat ja toisaalta palkansaajat. Alan lainsäädäntöä valmistellaan kolmikantaisesti, ja mielestäni myös tämän lainsäädännön toimeenpanoa seuraamassa, sitä tietyllä tavalla ohjeistamassa, on tärkeää olla mukana maksajien edustajat.

Mitä MTK:n edustukseen tulee, MTK:n jäsenistössä on hyvin runsaasti henkilöitä, jotka ovat perusturvan edunsaajia. Tästä näkökulmasta myös heidän edustustaan pidän tässä yhteydessä tarpeellisena. Kysymys ei kuitenkaan ole kuin kolmesta paikasta kymmenen joukossa. Keskusjärjestöthän sitten erikseen sopimallaan tavalla kierrättävät edustusta keskusjärjestöstä toiseen.

Samassa yhteydessä viitattiin myöskin Puron, voisi sanoa, jo legendaariseen työryhmään. Kysymyshän on samasta asiasta, joka on perusteluna tälle edustukselle, eli siitä, että maksajat keskenään ensin hakevat yhteisymmärrystä siitä, millä tavalla sosiaaliturvaa kehitetään, on sitten kysymys eläketurvasta tai työttömyysturvasta. Itse lainsäädäntövalta on tietenkin viime kädessä täällä, ja valmistelu tapahtuu niin, että yhteisymmärryksen löydyttyä ministeriössä lait laaditaan ja valtioneuvoston kanssa tänne tuodaan.

Lopuksi haluan vielä kiittää eduskuntaryhmiä hyvästä yhteistyöstä ja haluan myöskin kiittää kiitoksista, jotka vakaalle varsinaissuomalaiselle nostavat ihan punan poskille.