Arvoisa herra puhemies! Eilettäin käytiin todella vakava keskustelu suomalaisesta työsuhdeturvasta, ja se keskustelu jatkui näköjään tänään, kun työsuhdeturvan ja työoikeuden asiantuntija antoi lausunnon, jossa hän sanoi suoraan, että hallitus liikkui todella hatarilla tiedoilla, kun antoi eilisen vastauksensa eduskunnalle liittyen työsuhdeturvaan ja niin sanottuun Kiina-ilmiöön siinä sivussa. Minä kysyn, arvoisa herra puhemies, pääministeriltä:

Oliko teillä oikeaa tietoa, oliko sitä tietoa riittävästi, kun te annoitte hallituksen vastauksen? Mikä teidän käsityksenne on, olitteko te oikeassa niissä väittämissä, mitä te eilen väititte?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallitus oli oikeassa siinä, mitä se väitti. Olen myös huomannut tänään annettuja lausuntoja. Niissä on kiinnitetty huomiota irtisanomisen välittömiin kustannuksiin. Hallituksen vastauksessa, jonka ministeri Filatov esitti, käsiteltiin irtisanomisen kustannuksia laajempana.

Arvoisa herra puhemies! Vastaus oli kyllä kovin löysä nytkin, kun väittämät ovat näin kovat, mitä tässäkin asiantuntija väittää, että ministeri antoi täysin virheellisen kuvan myös väittäessään, että irtisanomispituudet ovat Euroopan kärkeä, ja kun asiantuntija väittää, että työministeriön asiantuntemus ontuu ja näyttää olevan valikoivan yksipuolista.

Kysymys kuuluu: Kuinka työministeriö selviytyy lainvalmistelutehtävästään, jos sillä ei ole edes oikeaa kuvaa näistä asioista, mistä vastaus annettiin?

Ministeri Filatoville tietenkin kysymys: Kuka tässä nyt on oikeassa, tämä SAK:n johtaja Kirsti Palanko-Laaka vaiko ministeriö?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Ministeriön asiantuntemus varmasti täydentyy sillä, että meillä perinteisesti tehdään lainvalmistelua yhteistyössä kolmikantaosapuolten kanssa, ja Palanko-Laakakin on monissa työryhmissä hyvin aktiivisesti mukana.

Mutta tuossa vastauksessa lähdettiin siitä, että ei voi yksioikoisesti sanoa, että irtisanominen Suomessa olisi halvempaa ja helpompaa, jos katsotaan tätä mekanismin kokonaisuutta. Siinä ei väitetty sitä, että Suomessa olisi irtisanomisraha- tai joitakin vastaavia kustannuksia, vaan kustannusten kokonaisuutta tarkasteltiin sitä kautta, miten työsuhdeturva määräytyy, minkälaisia ikään kuin estoja irtisanomisille on sekä työsopimuslain että yhteistoimintamenettelyn puolella, mutta myös sitä kautta, että työnantaja osallistuu kustannuksiin, jotka seuraavat irtisanomisesta kollektiivisen järjestelmän kautta, niin kuin suomalaisessa sosiaaliturvassa yleensä. Meillä on hyvin erilaisia maita, joissa työnantaja on suuremmassa vastuussa suoraan työntekijälle, mutta myös sellaisia kuin Suomi, joissa kannetaan kollektiivisemmin vastuuta, oli sitten kyse yritysten riskitilanteista tai ihmisen riskitilanteesta, jolloin hän joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan.

Arvoisa puhemies! Ministeri Filatov todella antoi eilen noin puoli tuntia kestäneen vastauksen, josta kyllä totesimme, että se oli aika kiertelyä, selittelyä ja kaartelua. Nyt on herätetty vakava epäilys, pitikö se sisällään myös niin sanottua muunneltua totuutta. Tähän on puututtu jo eilen illalla eduskunnan käytävillä. Täällä ovat myöskin monet sosialidemokraatit ihmetelleet ministerin vastauksen sisältöä. Kyllä tämä edelleen jää nyt leijumaan, kuinka laajalla keskustelulla tämä vastaus hallituksessa syntyi vai syntyikö se kenties työministeriön sisällä liian pienellä asiantuntemuksella ja hatarin perustein.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Se syntyi niiden vertailutietojen perusteella, joita erilaisten tilastojärjestelmien kautta on saatavissa, jotka ovat EU-tiedostoja, jotka ovat Oecd:n kautta saatuja tietoja tai suoraan maista tarkistettuja tietoja sen suhteen, miten niiden lainsäädännön järjestelmät toimivat. Tuossa vastauksessa sanottiin, että jos puhutaan irtisanomisajoista, niin pidemmän työsuhteen kohdalla Suomessa irtisanomisaika on verrattain pitkä. Mutta on aivan totta, että alle vuoden kestävissä työsuhteissa Suomessa on kohtuullisen lyhyt irtisanomisaika, ja meillä on myös hyvin paljon sellaisia pätkätyösuhteita, joissa käytännössä irtisanomisaikaa ei ole, joissa ihminen otetaan töihin päiväksi, kahdeksi tai viikoksi sen mukaan kuin ruuhkahuippu on. Hallituksen vastaus pyrki siihen, että se problematisoi tilannetta vähän enemmän kokonaisuuden kannalta eikä poimi ainoastaan yhtä muuttujaa ja tee sen perusteella johtopäätöksiä.