Arvoisa puhemies! Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämiseen tähtäävä toimenpideohjelma sisältää muun muassa esityksen siitä, että kaksiportaisen tutkintorakenteen myötä opiskeluoikeutta yliopistoissa rajataan ja vielä siten, että tutkinto on suoritettava viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua laajuutta pidemmässä ajassa. Opetusministeri vastasi marraskuussa, siis ennen tämän työryhmän muistion luovutusta, tässä salissa suulliseen kysymykseen, ettei tarkkarajaista aikagiljotiinia opintojen lopettamiseksi olla toteuttamassa. Kysymykseni kuuluu opetusministerille:

Voivatko opiskelijat nyt luottaa siihen, että tätä toimenpideohjelmassa olevaa ajatusta ei toteuteta eikä näin heidän opiskelujensa aikarajaa muuteta?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tämä työryhmän esitys, josta ed. Rauhala puhui, on nyt ollut lausuntokierroksella, ja siitä on saatu lukuisa joukko lausuntoja, joista osa on rajauksen puolesta ja osa rajausta vastaan. Valtaosa lausunnoista sisältää sen suuntaista, että muilla keinoilla pitäisi kuin tarkkarajaisilla rajauksilla eteenpäin mennä. Nyt tätä kokonaisuutta valmistellaan ja siitä linjaukset tullaan ihan lähitulevaisuudessa tekemään. Tämän työryhmän esityksissähän oli lukuisa joukko eri toimenpiteitä ja keinoja, joilla voidaan vauhdittaa ja sujuvoittaa opintoja, muun muassa henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tekeminen.

Kaksiportainen tutkintojärjestelmä, johon viittasitte, on yliopistolakiesityksessä tulossa. Se on valmisteltu ministeriössä ja tulossa hallituksen kautta eduskunnalle ihan lähiviikkoina. Siinähän esitetään Bolognan prosessin mukaista järjestelmää, jossa kandin tutkinto olisi noin kolme vuotta pitkä ja maisterin tutkinto sen päälle kaksi vuotta, jolloin pitäisi viidessä vuodessa pystyä valmistumaan.

Tähän liittyy myös se, että yliopistoissa samassa yhteydessä täytyisi nyt tehdä niin sanottu ydinainesanalyysi eli käydä läpi se, mitkä opinnot ovat olennaisia tutkinnon suorittamiseksi ja riittävien taitojen ja tietojen saavuttamiseksi. Ilman tätä työtä tämä ei voi onnistua, ja tähän työhön nyt yliopistoissa sitten on jo ryhdytty.

Arvoisa puhemies! Ehkä juuri vastaus siihen, aiotaanko sitä rajausta tehdä, olisi tärkeä nyt saada ajatellen opiskelijoita, koska opiskelijat ovat todella stressaantuneita tästä tiedosta ja ajatuksesta.

Vielä, arvoisa puhemies, kun meidän nykyinen yliopistojärjestelmämme mielestäni on hyvinkin joustava ja mahdollistaa opiskelun hyvin erilaisissa elämäntilanteissa ja se on mielestäni opiskelijoille hyvin hyvänä asiana, nyt kysyn, miten, arvoisa ministeri näette, jos ajatellaan osaamisen vahvistamista, opetuksen laadun vahvistamista, tutkimuksen laadun vahvistamista ja nimenomaan sitä, että opiskelijoiden työelämään siirtyminen olisi mahdollisimman joustavaa, miten priorisoidaan nyt näitä toimenpiteitä? Onko jotakin, mitä asetatte tärkeysjärjestykseen ja mikä on mahdollisesti opinto-ohjauksen kehittämisen ajatus?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Nykyopiskelijoillehan ei tämä työryhmä ole edes esittänyt näitä rajauksia, eli tällä hetkellä opiskeleville ei esitetty tällaisia eikä niitä myöskään ole tulossa. Ne esitykset, joita työryhmä teki, koskivat opiskelijoita, jotka aloittaisivat vuodesta 2005 eteenpäin.

Otitte esille opinto-ohjauksen. Minusta se on aivan olennainen asia, kun puhutaan siitä, missä iässä tullaan opiskelemaan yliopistoon. Tähän kysymykseen siitä, missä iässä tullaan työmarkkinoille, liittyy hyvin olennaisesti se, kuinka nopeasti ylioppilaskirjoitusten jälkeen päästään jatko-opintoihin kiinni. Tämän suhteen on valmistelutyö käynnissä siten, että selvityshenkilö on tuomassa tämän kuun loppuun mennessä esitykset siitä, miten pääsykoejärjestelmää tulisi kehittää niin, että tämä 2—3 vuoden tauko, joka tällä hetkellä yleisesti ottaen vallitsee, supistuisi mahdollisimman lyhyeksi ajaksi ja opiskelemaan päästäisiin sujuvasti.

Tällä tavalla pystyisimme alentamaan sitä ikää, jossa tullaan työmarkkinoille. Siitähän tämä koko hallituksen huoli on lähtenyt liikkeelle, että me voimme tätä työuraa pidentää sekä loppupäästä että alkupäästä. Näillä keinoilla pyrimme nyt edesauttamaan sitä, että saisimme valmiita tutkinnon suorittaneita ihmisiä riittävästi työmarkkinoille siinä vaiheessa, kun tämä suuri eläkkeelle siirtyminen alkaa, ihan lähivuosina.

Arvoisa puhemies! Hyvä, toimiva opintotukijärjestelmä on yksi asia, jolla voidaan vauhdittaa opintojen päättymistä. Selvitysmies Kurrin esitys opintotuesta korkeakouluopiskelijoille ei lupaa kovinkaan paljon lisää, ainoastaan vuokrakaton mahdollista korottamista ja eräänlaista lainan osan verotusvähennysmahdollisuutta.

Haluaisinkin kysyä opintotuesta vastaavalta ministeriltä, näkeekö hän nämä selvitysmies Kurrin esitykset riittävinä vai löytyykö opetusministeriöstä tahtoa myös lähteä viemään eteenpäin vahvempia esityksiä, joilla todella mahdollistettaisiin niille opiskelijoille, jotka täysipäiväisesti haluavat opiskella, se mahdollisuus.

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa herra puhemies! Näistä selvitysmies Kurrin tekemistä toimepide-ehdotuksista, joita on useita koskien sekä korkeakoulujen että toisen asteen opiskelijoita, tulemme keskustelemaan paitsi sivistyspoliittisessa ministeriryhmässämme myös hallituksen kesken. Edustaja kysyi, ovatko nämä toimet mielestäni riittäviä. Toki on selvää, että kun ministerityöryhmässä kokoonnumme, me pohdimme useita erilaisia vaihtoehtoja. Selvitysmiehen toimenpide-ehdotukset ovat toki pohjana keskustelulle, mutta olemme myös keskustelleet avoimesti koko kokonaisuudesta katsoen, minkälaisia vaihtoehtoja tuohon kokonaisuuteen mahdollisesti voisi mahtua.

Puhemies! Oli huojentavaa kuulla ministeri Haataisen suulla, että aikarajoitusta ei mahdollisesti toteutetakaan, koska mistäpä maailmalle saisi tällaisia kekseliäitä miehiä kuin Linus Thorvalds tai pääministeri Vanhanen, jos tämä aikarajoitus olisi olemassa. Mutta tähän rajoitusongelmaan liittyy toinenkin problematiikka, eli ministeri viittasi henkilökohtaisiin opintosuunnitelmiin, joiden pointtina on kuulemma ollut myös se, että kun jo ensimmäisenä tai toisena vuonna sitoudutaan tiettyihin aiheisiin, myös tiettyihin sivuainemääriin, niitä sivuaineita mahdollisesti oltaisiin rajoittamassa.

Näkeekö ministeri asian niin, että tulevaisuuden ratkaisu on se, että tällaiset putkitutkintolaiset tuottavat innovatiivisia keksintöjä, joille muun muassa Linus Thorvalds on ollut maailmaansaattajana Suomessa?

Opetusministeri  Tuula Haatainen

Arvoisa puhemies! Nämä kyseiset henkilöt ovat opiskelleet aikana, jolloin minkään näköisiä rajoituksia ei ole ollut eikä ole käytössä ollut juuri opinto-ohjaustakaan. Perään ei ole kyselty, jos opinnot ovat viivästyneet. Tähänpä juuri halutaan nyt saada muutosta, että yliopistoissa olisi parempi, opiskelijaystävällinen ote siihen, että opiskelusuunnitelmat tehdään ja niitä myös pyritään noudattamaan. Uskon, että tämä kaksiportainen tutkintorakenne, joka nyt tulee, omalta osaltaan antaa meille paljon paremmat mahdollisuudet rakentaa sellainen kokonaisuus, jossa myös todella opiskelija pystyy näkemään järjellisiä ajallisia jaksoja niihin omiin opintoihinsa.

Mitä tulee opintomäärien rajaamiseen, sellaiseen rajaamiseen ei minun mielestäni pidä mennä. Jos opiskelija opiskelee yli vaadittujen opintoviikkomäärien opintoja ja samassa ajassa, toki siihen pitää olla mahdollisuus. Mutta kuten sanottu, tästä kokonaisuudesta, johon liittyy opintotuki ja siihen tehtävät ratkaisut, tullaan tekemään linjauspäätökset ihan lähitulevaisuudessa. Tuomme sitten ne esitykset eteenpäin niiltä osin kuin ne lainsäädäntömuutoksia edellyttävät.

Herra puhemies! Tässä myös yksi ikä-civis ilmoittautuu.

Julkisuudessa ovat ylioppilaskuntien hallitukset ja ylioppilaskunnat yleisesti, Helsingin ylioppilaskunnan hallitus ja Ylioppilaskuntien liitto vahvasti kiinnittäneet huomiota tähän opinnot katkaisevaan takarajaan ja sen selvään mahdottomuuteen. He ovat perustelleet sitä erityisesti sillä, että riippumatta mahdollisuudesta saada lainoitusta opintoihin yhä suurempi osa opiskelijoista ei halua velkaantua, vaan haluaa tehdä työtä ja päästä velattomana työmarkkinoille. Opiskelijat kokevat kohtuuttomana taakkana sen, että tullessaan työmarkkinoille heillä on jo valmis velka päällään, kun pitäisi ryhtyä hankkimaan asuntoa ja perustaa perhettä. Minusta aktiivinuoret opiskelijat ovat tämän sektorin parhaita asiantuntijoita. Kysynkin:

Otetaanko riittävän vahvasti ja vakavasti huomioon näiden nuorten aktiivisten opiskelijoiden ajatukset, jotka edustavat ylioppilaskuntien hallituksia ja Suomen ylioppilaskuntien liittoa?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Siltä osin kun edustajan kysymys viittasi työntekoon, haluan kuitenkin korostaa sitä, että tälläkin hetkellä on opiskelijalla toki mahdollisuus tehdä työtä. Meillä on tulorajat niin tuki- kuin tuetonta kuukautta kohti. Nämä toimenpide-esitykset, joita on tehty, eivät suinkaan ole lähteneet siitä, että tuo kaikki työnteko olisi pahasta. On olemassa selvää näyttöä siitä, että tietyillä linjoilla esimerkiksi työnteko tukee opiskelua ja on perin positiivinen asia. Mutta toki on myöskin tapauksia, jolloin työtä tehdään toisista syistä. Tämän tyyppisiin tilanteisiin hallitus haluaa tilannetta kehittää.

Arvoisa puhemies! Varmasti on niin, että opintojen viivästymiseen on monia syitä, muun muassa opintojen ohjaus. Kahdella eri vuosikymmenellä opiskelleena voin kyllä sanoa, että muutosta on tapahtunut tavattoman paljon parempaan suuntaan, opintojen ohjausta kyllä on. Oma katugallupini kertoo myöskin siitä, että opiskelijat myöskin haluavat käydä työssä sen vuoksi, että voisivat paremmin motivoitua opintoihinsa ja löytää sen oman alueensa. Mutta sitten on myöskin näitä käytännön asioita, kuten esimerkiksi se, että valmistuminen merkitsee sitä, että oikeus asua opiskelija-asunnoissa päättyy ja monet muut opintososiaaliset etuudet.

Olisinkin kysynyt kuntaministeri Manniselta, kun hänellä on ollut nyt ehdotuksia muun muassa Pääkaupunkiseudun asuntotilanteen ratkaisemiseksi, ja sehän tulee koskemaan myöskin opiskelijoita: Mitä nyt aiotaan tehdä kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon tarjonnan lisäämiseksi niin, että opiskelijoiden ei tarvitsisi roikkua kirjoilla sen takia, että heillä ei ole vuokramarkkinoilta saatavissa asuntoja?

Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen

Arvoisa puhemies! Hallitushan on hyväksynyt pari viikkoa sitten reilun 30-kohtaisen asuntopoliittisen ohjelman, jossa kiinnitetään erityistä huomiota Pääkaupunkiseutuun ja tämän alueen asunto-ongelmiin. Siinä on hyvin monia erilaisia toimenpiteitä. Opiskelijoiden osalta todetaan muun muassa se, että opiskelija-asumiseen voidaan myöntää avustuksia, koska opiskelijat kuuluvat tiettyihin erityisryhmiin, ja tällä tavalla alentaa kustannuksia opiskelija-asumisessa. Kun tämänviikkoisen keskustelun perusteella on voitu todeta, että tonttimaastakaan ei ole pulaa Pääkaupunkiseudulla, näin kuntien edustajat ovat vakuuttaneet, niin uskon, että asiat lähtevät tässäkin suhteessa sitten liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Samanaikaisesti kun puhumme opintoaikojen rajoittamisesta, jota itse en kannata, pitäisi kyllä nostaa esille myöskin se mahdollisuus, että opiskelijat voisivat täysipäiväisesti ja täysipainoisesti opiskella. Yksi tärkeä asia on myöskin opintorahan korottaminen, josta on käyty keskustelua, ja tämä Kurrin raportti ei pidä sisällään opintorahan korottamisehdotusta. Haluaisinkin tässä yhteydessä vielä varmistaa ministeriltä, onko tämä vielä mahdollista, että opintorahaa tultaisiin korottamaan?

Kulttuuriministeri  Tanja Karpela

Arvoisa puhemies! Tarkoituksemme on löytää sellainen kokonaisuus, joka yhtä lailla nopeuttaa opintoja, nopeuttaa valmistumista ja siirtymistä työelämään, jotta hallituksen työllisyystavoite toteutuisi myös sieltä työuran alkupäästä, kuin samaan aikaan myös parantaa opiskelijan opintososiaalista asemaa. Minkälainen tuo kokonaisuus on ja millä tavalla näitä opintotuen eri elementtejä tulemme siinä korostamaan, ne päätökset, kuten ministeri Haatainen aikaisemmin jo sanoi, tulemme tekemään aivan lähitulevaisuudessa.