Arvoisa puhemies! Suomesta tehdään ydinvoimalaparatiisia. Viidettä ydinvoimalaa rakennetaan vimmaisesti, tosin pahasti myöhässä. Samalla suunnitellaan niin sanotusti vakavasti kolmea uutta ydinvoimalaa. Jäteongelmaa ei ole ratkaistu. Uraanikaivoksia etsitään myös vimmaisesti. Hallitus tekee vähän energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian edistämiseksi, vaikka Suomi on sitoutunut rakentamaan jokaista ydinvoimamegawattia kohden 380 kilowattia uusiutuvaa energiaa eli 38 prosenttia.

Elinkeinoministeri Pekkarinen, olette todennut julkisuuteen: Tällä vaalikaudella voidaan tehdä päätös korkeintaan yhdestä ydinvoiman suuryksiköstä.

Samoin työministeri Tarja Cronberg, olette lehtitiedon mukaan todennut: Ainakin kuudennen jälkeen kaikki ydinvoimalat ovat turhia.

Kysynkin arvoisalta pääministeriltä: Kun kerran myös työministeri Cronberg on antanut periksi kuudennen ydinvoimalan rakentamiselle, onko hallituksen linja kuudennen ydinvoimalan rakentamiseen jo selvä ja yksimielinen? (Kokoomuksen ryhmästä: Näyttää olevan!)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensin tulee hakemus, ja se sitten käsitellään. Käsittely sitten aikanaan nähdään. Ensin hallitus ottaa kantaa. Jos hallituksen kanta on myönteinen, se tulee periaatepäätöksenä myös eduskuntaan sitten hyväksyttäväksi. Viime eduskuntakaudellahan selonteon yhteydessä hallitus ja eduskunta yksimielisesti hyväksyivät sen, että kaikki nämä päästöttömät energiamuodot ovat samalla viivalla. Sama henki on nykyisen hallituksen ohjelmassa. Nyt meillä on kolme hakemusta eri vaiheissaan. Hallitus ottaa niihin kantaa sitten, kun hakemus tulee. Se valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja tulee hallituksen päätettäväksi. Kaikki ne hakemukset olivat hieman toisistaan poikkeavia, ja jokaiseen otetaan kantaa aikanaan.

Jos käy jopa niin, että olisi kolme hakemusta, niin ollaan aika uudenlaisen tilanteen edessä. Uskon, että ministeri Pekkarinen voi, jos haluaa, esittää arvioitaan siitä, miten tämä yhteiskunnan kokonaisetu tässä huomioidaan. Minäkään en usko siihen, että kolmesta voitaisiin tehdä myönteistä päätöstä, ei meidänkään sähköverkkomme mitä hyvänsä vedä.

Arvoisa herra puhemies! Energiateollisuus käynnisti kauppa- ja teollisuusministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön tuella toukokuussa 2007 rakentamiskelpoisen vesivoiman selvitystyön, joka julkistettiin eilen. Energiateollisuus esittää muun muassa Iijoen, Kollajan, Vuotoksen, Ounasjoen ja Kymijoen koskien rakentamista. Nämä kaikki on suojeltu koskiensuojelulailla vuonna 1987. Perusteluna Kymijoen Pernoonkosken, Kultaan- ja Ahvionkosken rakentamiselle esitetään ydinvoimaloiden säätövoimatarvetta. Kysynkin ympäristöministeri Tiilikaiselta:

Onko hallitus avaamassa koskiensuojelulain ja murtamassa 57:n eri puolella Suomea sijaitsevan vapaan kosken ja vesistön osan kuten Ounasjoen suojelun, ja onko Kollajan yva-menettelyn ennakkopäätös muiden suojeltujen koskien yva-hankkeiden kohdalla voimassa, eli valtion viranomainen määrätään lainvastaisessa hankkeessa yhteysviranomaiseksi?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Kysymyksen ensimmäiseen osaan, onko valmisteilla koskiensuojelulain muutosta, vastaus on sellainen, että ympäristöministeriössä ei ole valmisteilla koskiensuojelulain muutosta.

Tähän toiseen kysymykseen liittyen sitten Kollajan altaan yva-menettelyyn totean, että ympäristövaikutusten arviointilaki määrää ympäristökeskuksen yhteysviranomaiseksi hankkeisiin, jotka edellyttävät ympäristövaikutusten arviointia. Nyt voimayhtiö on laatinut tämmöisen arviointiselostuksen ja se on toimitettu ympäristökeskuksille. Ympäristökeskus lain mukaan ottaa siihen kantaa. Uskon, että ympäristökeskus tuossa kannassaan sitten myös tulee toteamaan sen, että jos kaavailtu hanke on vallitsevan koskiensuojelulain vastainen, niin ympäristökeskuksen velvollisuus on kertoa se hakijalle.

Arvoisa herra puhemies! Minä nyt vähän vielä palaan tähän kokonaisenergiapoliittiseen linjaan hallituksen osalta. Se näyttää valitettavasti hyvin epäselvältä näiden monien asioiden suhteen. Tässä jatkuvasti me kuulemme viestiä, milloin ollaan Kollajaa rakentamassa, milloin Vuotosta, ja ristiriitaisia viestejä. (Ed. Laukkanen: Osa demareista kannattaa!) Niille ei vain kerta kaikkiaan tunnu tulevan loppua. Eli viimeksi eilen täällä kokoomus puhui, että kun Vuotos tulee, niin sillä sitten Lapin ongelmat ratkeavat jnp. Minä toivon, että hallitus ei tekisi tällaista huonoa päätöstä.

Mutta minä haluaisin ihan aidosti kysyä pääministeri Vanhaselta ja mielellään myös vihreiltä ministereiltä: Mikä on hallituksen energiapoliittinen linja? Minusta eduskunnalla on oikeus tietää siitä. Tämä on kestämätöntä, kun emme tiedä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Uskon, että energia-asioista vastaavan ministeri Pekkarisen on paras vastata tähän kysymykseen.

Meillä on tammikuulta komission ehdotus, joka on nyt lähdössä neuvoston käsittelyyn ja joka tulee vaikuttamaan syvästi ei vain meidän, vaan jokaisen jäsenmaan energiapolitiikkaan. Meidän pitää 12 vuodessa lisätä 9,5 prosenttiyksiköllä uusiutuvaa energiaa. Meidän pitää samanaikaisesti pystyä päästöjä vähentämään päästökauppajärjestelmän ulkopuolisilta sektoreilta, ja me aiomme tuoda kesäkuussa jo eduskuntaan hallituksen kokonaisnäkemyksen siitä, miten tämä aiotaan tehdä. Älkää nyt, hyvänen aika, syyttäkö, että tämä on jotenkin haparoivaa. Tässä tehdään kokonaisesitys erittäin vaativasta kokonaisuudesta. Se on parhaillaan hallituksen valmistelussa, ja sen yhteydessä hallitus ratkoo kaikki nämä kiistat, joita liittyy vesirakentamiseen, tuuleen, kaikkiin muihin energiamuotoihin. Meidän pitää pystyä tekemään ohjelma, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) jolla näytetään tie, millä tavalla nämä hommat ratkaistaan. Mutta toivon, että vaikka kysymystä ei esitetty, niin varsinainen energiaministeri voi vastata.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Polemiikilla siitä, rakennetaanko vettä vähän enemmän vai vähän vähemmän, ei ole tämän suuren linjan kanssa kyllä oikeastaan minkään vertaa tekemistä. Otettiin esimerkiksi Vuotos käyttöön ja Kollaja käyttöön tai ei, niin niillä on nolla pilkku jotain -rooli koko energian kapasiteetin kannalta. (Välihuutoja) Minkä takia tämän sanon? Sanon, että se kokonaisuus pitää etsiä muualta. Tosin tämä vesivoima on strategisesti tavattoman tärkeä, koska se on sitä säätövoimaa, jolla ne monta kymmentä kertaa korkeammat kulutushuiput voidaan ajaa alas. Mutta sen ison linjan kannalta olennaista on se, että on havaittu, että ne toimet, joihin on ryhdytty energian säästämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi, ovat johtaneet siihen, että me emme tarvitsekaan niin paljon ennen kaikkea sähköä lähiaikojen kuluessa, lähivuosikymmenten kuluessa, kuin aikaisemmin otaksuttiin. Ja tämän seurauksena, kun samaan aikaan uusiutuvaa energiaa ja myös uusiutuvaa sähköä joudutaan tuottamaan tai saadaan tuottaa enemmän, näyttää siltä, että ei tänne Suomeen kovin monta lisäydinvoimalaa sovi. Jos tämän vaalikauden aikaan yhden osalta päätöksien tekemiseen ainespuut syntyvät, niin hyvä niin. Missään tapauksessa en usko, että siitä useamman kohdalla (Puhemies: Minuutti on kulunut!) täällä keskustelua tarvitsee käydä.

Arvoisa herra puhemies! Sähköenergian hinta on erittäin rajussa nousussa, ja kuluttajan on oikein tietää, miltä se visio näyttää, tämä iso linja, 5—10 vuoden kuluttua, ja päästötavoitteet ovat hyvin haasteellisia. Eli nyt, jos täällä alkuperäisen kysymyksen esittäjä haluaa torjua ydinvoiman, toinen kysymyksen esittäjä haluaa torjua vesivoiman rakentamisen, mitä teille, energiaministeri, jää vielä käteen? Millä me huolehdimme kohtuuhintaisen energian ja sähkön saatavuudesta tässä maassa kuluttajille ja teollisuudelle? Tämä on nyt se avainkysymys, jos sitä isoa linjaa haetaan.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On totta, että on paljon niitä, jotka torjuvat samaan aikaan turpeen käytön ja vesivoiman lisärakentamisen ja ydinvoiman, ja tämä yhtälö ei kyllä toimi. Jostakin sitä energiaa pitää nyt kuitenkin kerta kaikkiaan saada tälle maalle. Näyttää tällä hetkellä, että se malli, mihinkä Suomi olisi päätymässä tai hallitus olisi päätymässä, lähtee siitä, että kyllä sillä uusiutuvalla, biopohjaisella, ennen kaikkea metsään tukeutuvalla energialla tulee olemaan suurin merkitys sen lisäkapasiteetin, siis puhtaan lisäkapasiteetin, rakentamisessa, ja sen jälkeen mielellään jonkun verran vettä, jonkun verran maalämpöä ja sitten me joudumme kyllä rakentamaan myöskin tuulta.

Kun täällä huudettiin tuulen varaan, ne myllyt eivät kuulkaa pyöri kaikkina aikoina ja meillä tuuliolosuhteet ovat 30 prosenttia heikommat kuin jossakin muualla, Hollannin tai Britannian edustalla jnp. Tästä syystä tuulivoima meillä on kalliimpaa, mutta siitä huolimatta me joudumme myöskin tuulivoimaa rakentamaan merkittävästi. Ja kun sitä rakennetaan, niin silloin me tarvitsemme, ystävät hyvät, myöskin säätövoimaa.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimalasta johdetaan huomattavia määriä lämpöä mereen. Saamani tiedon mukaan esimerkiksi Loviisasta johdettaisiin mereen niin paljon lämpöä, että se vastaisi 10:tä prosenttia tämänhetkisistä hiilidioksidipäästöistä, eli täällä olisi ydinvoimalassa hyvin paljon energiatehokkuuspotentiaalia. Kysyisinkin:

Onko ministeri Pekkarisella parempaa tietoa, kuinka paljon Suomesta johdetaan lämpöä mereen ja mitkä olisivat suurimmat lämmönlähteet?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt meni niin kuin melkein tietokilpailupuolelle, mutta minä voisin vastata ehkä en ihan tarkasti, mutta seuraavalla tavalla:

Suomen kokonaisenergiankäyttö on noin 400 terawattituntia silloin, kun se lasketaan primaarienergiasta, mutta silloin, kun se lasketaan loppuenergiasta, se on vähän yli 300 terawattituntia. Ja näiden välisen eron suurin selittävä tekijä on ydinvoima, ydinraaka-aineen käyttö, siinä se, mitä raaka-ainetta käytetään ja mikä lopputuotteena sähkönä ulos saadaan, ero on kaikista suurin. Voisin kuvitella, että ihan merkittävä määrä jää tätä kautta hyödyntämättä. Laskekoon siitä, ken osaa.

Arvoisa puhemies! Pöyryn tekemässä selvityksessä arvioitiin, että Suomen energiasektorin päästöjä voitaisiin leikata lähes puolella vuoteen 2020 mennessä ilman lisäydinvoimaa panostamalla energiatehokkuuteen, uusiutuviin energialähteisiin ja maakaasun lisäkäyttöön.

Mutta olisin vielä elinkeinoministeri Pekkariselta vähän tarkennusta pyytänyt tähän teidän arvioonne, kun työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty arvioita kapasiteettitarpeesta tulevaisuudelle. Kun EU velvoittaa meitä parantamaan energiatehokkuuttamme viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä ja kun uusiutuvien energialähteiden osuutta pitää kasvattaa 38 prosenttiin, niin onko todella enää tarvetta merkittävälle muulle kuin uusiutuvilla tuotetulle sähkölle tulevaisuudessa? Mihin sitä merkittävää lisäkapasiteettia tulevaisuudessa tarvitaan? (Ed. Zyskowicz: Eihän teidän mukaan tarvittu viidettäkään ydinvoimalaa!)

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Meille tuodaan toistakymmentä prosenttia sähköstä Venäjältä tällä hetkellä, ja näissä suunnitelmissa, mitä me teemme, me varaudumme siihen, että meille ei jonkun ajan päästä tuoda lainkaan Venäjältä, mutta ei myöskään Ruotsista eikä muista Pohjoismaista. Me rakennamme järjestelyä, jolla Suomi olisi omavarainen tässä mielessä, ei energiaraaka-aineitten osalta, mutta Suomessa tuotetun sähkön osalta. Tämä malli, kun samaan aikaan joudutaan ajamaan hiilivoimaa alas maassa näitten päästöjen vuoksi, valitettavasti vaan nyt merkitsee sitä, että me tarvitsemme näillä näkymillä yhden suuren voimalalaitosratkaisun, ja tällä hetkellä näyttää siltä, että tämän yhden ydinvoimalaitosyksikön käsittely täällä eduskunnassa tämän vaalikauden aikaan on mahdollista. Mikä se on, niin se on oma proseduuri, mutta kun sitä ei nyt kysytty, niin jääköön se toiseen kertaan.

Värderade talman! Pääministeri Vanhanen on vaatinut, että kaasuputkesta Viipurista Saksaan, joka suunnitelmien mukaan kulkisi Itämeren pohjalla, tehdään vaihtoehtoinen yva maalla kulkevasta putkesta. Myös Ruotsin pääministeri Reinfeldt on tällä viikolla vaatinut tätä samaa asiaa. Kysynkin: Kuinka tämä asia nyt etenee?

Talman! Jag frågar statsminister Vanhanen hur frågan om en parallell mkb-miljökonsekvensbedömning om ett gasrör, som skulle dras över land i stället för över havsbotten från Viborg till Tyskland, hur den framstkrider?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Jossain täytyy olla väärinkäsitys. En ole vaatinut ikään kuin kokonaan toisen reitin selvittämistä maalla kulkevana, vaan olemme esittäneet, että tarvitsemme Suursaaren eteläpuolelta menevästä reitistä myös vaihtoehtoisen selvityksen. Tämä on se toive, jonka olemme esittäneet Venäjälle, olemme esittäneet tämän tälle yhtiölle. Mutta ne hakemukset, jotka Suomelle tulevat: me käsittelemme tietysti vain ne hakemukset, joita yhtiö esittää. Mutta poliittisena toiveena on esitetty tämän vaihtoehtoisen linjan tekeminen. Se vastasi paremmin myös sitä henkeä, joka yva-menettelyssä noin yleensä on, että on olemassa vaihtoehtoiset reitit.

Arvoisa puhemies! Vähän hämmentynein mielin mietin, miten tämä hallituksen kyselytunti on muuttumassa, kun hallituksen avustajana työskentelevä edustaja (Ed. Skinnari: Neuvonantaja!) — tai neuvonantaja — kysyy hallitukselta, mitä ollaan tekemässä. Voisi ajatella niin, että tämän keskustelun voisi käydä hallituksen sisällä. (Ed. Jaakonsaari: Se on vähän kummaa parlamentarismia!) Mutta tämä on tärkeä asia, ja kun ministeri Pekkarinen esitti erittäin mielenkiintoisen arvion sähkön tulevasta tarpeesta, niin haluaisin kysyä:

Perustuuko tämä arvio siihen, että jatkamme Venäjältä tulevaa sähköntuontia, joka on noin kymmenesosa käytöstä, ja oletteko arvioineet, että tuo sähkö Venäjältä on jatkossakin saatavilla meille, niin että he eivät Pietarin alueella tarvitse sitä itse omaan talouskasvuunsa? Jos tätä Venäjän sähköntuontia jatketaan, niin olisitteko valmiit harkitsemaan siihen tämmöistä vihreätä sertifikaattia, mistä olemme keskustelleet myös täällä Suomessa, jota demarit ovat esittäneet ratkaisuksi uusiutuvaan energiaan? Elikkä olisi vihreä sertifikaatti Venäjältä tuotavalle sähkölle, jolloin se ei olisi siis samalla tavalla tätä ydinvoimasähköä, koska pidän sitä vähän sitten kaksinaamaisena, että Venäjältä tuodaan ydinvoimasähköä tänne. Käykö vihreä sertifikaatti, arvoisa ministeri, Venäjältä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Nyt minä en ole ihan varma, ymmärsinkö. Minä yleensä aina hyvin selkeästi ymmärrän, mitä ed. Heinäluoma puhuu, mutta toisaalta ed. Heinäluomakaan ei kuullut, mitä minä vastasin äsken, kun minä sanoin, että nämä laskelmat on tehty sillä tavalla, että ne päätyvät siihen, että sähköntuonti Venäjältä loppuu kokonaan. Me varaudumme siihen, että meille ei tuotaisi siis Venäjältä sähköä vuoteen 2020 mennessä.

Mitä tulee nyt siihen spekulaatioon siitä, että jos sieltä jostain suunnalta tuotaisiin meille ydinsähköä tai ylipäänsä sähköä, voitaisiinko sille antaa vihreä sertifikaatti ... (Ed. Heinäluoma: Sitä en tarkoittanut!)

Arvoisa puhemies! Tarkoitin sitä, voisiko Venäjältä tuodulle sähkölle olla voimassa vihreä sertifikaatti, että se tuotetaan uusiutuvalla energialähteellä, jolloin tämä ongelma vältetään, niin että sieltä tulee sitten uusiutuvaan energiaan perustuvaa sähköä.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Olen pahoillani, etten heti ymmärtänyt tuota. Mutta vähän vaikea ajatella tällä tavalla. Nyt siis ylipäänsä puhutaan vihreistä sertifikaateista, oli se ilmansuunta mikä tahansa. Se sama koskee myöskin Venäjää. Suomi saa nämä uusiutuvat velvoitteet. Ne ovat maakohtaisia velvoitteita. Jos me jaamme täällä Suomessa velvoitteet yhtiöille x, y ja z, että ne hankkivat vihreitä sertifikaatteja vaikkapa Venäjältä, niin se yhtiö kyllä selviää siitä velvoitteestaan, mutta miten käy Suomen? Se velvoite on maakohtainen, jonka Suomi saa, ja tästä syystä se ei toimi tällä tavalla kuin ed. Heinäluoma sanoi, valitettavasti.

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tässä pääministeri eilen viittasi, että hallituksella ei ole jakomielitautista linjaa hallitusohjelmassa, mutta kyllä tämä kaikki alkaa viitata siihen, että jotakin linjavikaa siellä täytyy olla. Täällä ilmastoasiantuntija kysyy hallitukselta, te lopetatte bioenergiaa tuottavan yksikön Lapista ilman mitään järkeviä perusteita, teiltä tulee koko ajan hyvin erilaista viestiä.

Onko nyt niin, että kun te tuotte ilmasto- ja energiapoliittisen selonteon tähän eduskuntaan, niin te linjaatte oikeasti tämän loppukauden ohjelman, ja onko siellä sisällä se ydinvoimala vai eikö sitä ole, ja jos siellä se ydinvoimala on, niin onko siellä lisää vesivoimahankkeita siitä syystä, että sitä säätövoimaa sinne löytyy?

Onhan tämä ihan kummallista tämä keskustelu, mitä julkisuudessa käydään. Yks sun toinen ministeri sanoo aivan mitä tahansa, ilmastoasiantuntija puhuu yhtä linjaa, energiaministeri puhuu kolmatta linjaa. Kyllä tähän joku linjaus pitäisi alkaa pikkuhiljaa löytyä. (Hälinää — Puhemies koputtaa)

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei hallitus ole lakkauttamassa mistään biovoiman tuotantoa. (Ed. Skinnari: Kemijärven tehdas!) Niin kuin kerroin, komissio teki ehdotuksen näistä pääsuuntaviivoista, jotka mekin joudumme ottamaan huomioon. Nyt me näiden kuukausien kuluessa kesäkuuhun mennessä rakennamme tästä sellaisen toteutuskokonaisuuden, jolla mennään vuoteen 2020. Ja niin kuin hyvin tiedetään tästä keskustelusta, niin myös hallituksen sisällä on vielä näkökulmaeroja siitä, mitkä ovat niitä keinoja, joilla me pääsemme tähän tavoitteeseen.

Todennäköisesti, kun tämä työ tehdään, tullaan näkemään, etteivät oikein meinaa keinot riittää, joudutaan kaivamaan kaikki mahdolliset keinot käyttöön. Hallitus kuitenkin tähtää selkeästi siihen, että kesäkuussa eduskunta saa selonteon, jossa tämä linja on määritelty, ja minusta on ihan hyvä, että yhteiskunnassa käydään nyt monipuolinen keskustelu tämän valmistelun yhteydessä, jossa nämä erityyppiset hankkeet asetetaan järjestykseen ja saavutetaan hyvä, myönteinen lopputulos.

Tuohon äskeiseen Venäjän sähkökeskusteluun vielä sanon sen, että siis yritykset tietysti ostavat mielellään, jos saavat Venäjältä sähköä, mutta hallituksen pitää varautua siihen, että Venäjä ei enää pysty myymään. Heillä oma kulutus kasvaa niin paljon, ja ei voida luottaa siihen, että Venäjä pystyy myymään loputtomasti sähköä Suomeen.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Pääministeri vastasi niin täydellisesti, että siihen ei ole oikeastaan paljon jatkamista, mutta kun nyt sain puheenvuoron, niin sanonpa kuitenkin, että oikeastaan, kun olen nyt ollut useammassa hallituksessa valmistelemassa näitä energiastrategioita, voin sanoa, että me olemme kyllä harvinaisen yhdensuuntaisesti rakentamassa sitä strategiaa, jonka työhön käymme taas tämän kyselytunnin päätyttyä välittömästi ministeriryhmässä tuolla.

Meillä on isoista linjoista yhteinen ymmärrys. Ennen tämän hallitustyön alkamista meillä oli vielä hivenen erilaisia käsityksiä monista yksityiskohdista, kuten esimerkiksi siitä, millä tavalla uusiutuva energia yritetään saada markkinoille. Tämän työn aikana meidän käsityksemme ovat lähentyneet kaiken aikaa toisiaan, jopa ydinvoimankaan suhteen ei ole niin hirveän suuria erimielisyyksiä enää. (Välihuutoja vihreiden ryhmästä) Ed. Martti Korhonen, kannattaa olla tyytyväinen.

Arvoisa herra puhemies! Ed. Gestrin nosti esille kaasuputken meren alitse Venäjältä Keski-Eurooppaan. Suomi on todennut, että tämä kysymys on meille ennen kaikkea ympäristöpoliittinen, ei turvallisuuspoliittinen.

Tästä näkökulmasta, jos tähän merikaapeliin, tähän putkeen, päädytään, niin voidaanko ajatella, kun tiedämme, että Venäjä on Itämeren ja Suomenlahden suurin saastuttaja, että Venäjältä edellytetään, jos ei jopa näitä asioita koplattaisi yhteen, konkreettisia tekoja Itämeren suojelemiseksi ja omien ravinnepäästöjensä vähentämiseksi?

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Suomi suhtautuu tähän kaasuputkihankkeeseen puhtaasti ympäristökysymyksenä, mikä etenee meillä aivan normaalien käytäntöjen mukaan. Ensin laaditaan ympäristövaikutusten arviointi, mihin Suomen viranomaiset ottavat kantaa. Koska kyseessä on kansainvälinen hanke, tarvitaan myös kansainvälinen ympäristövaikutusten arviointi. Sen jälkeen, jos näyttää, että toteutusedellytyksiä on, siirrytään lupavaiheeseen, jota sitten erikseen harkitaan.

Mitä tulee sitten tämän asian kytkemiseen joihinkin muihin asioihin, niin Suomen hallituksella ei ole tapana koplata asioita. Venäjän hallitus on sitoutunut Helcom-sopimuksessa, siis Itämeren rantavaltioitten sopimuksessa, vähentämään tuntuvasti omaa fosfori- ja typpikuormitustaan Itämereen. Pietarin alueella työ on erittäin hyvässä käynnissä. Myös Kaliningradin alueella työ on alkamassa, ja palataan taas kerran siihen mielenkiintoiseen kananlantaongelmaan, mikä on muhimassa Pietarin alueella: myös siihen ollaan ratkaisuja pikkuhiljaa käynnistelemässä.

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että tuo 20 prosenttia on maaginen luku. Me olemme puuhuollosta tuoneet Venäjältä 20 prosenttia, ja kaikki tietävät, missä tilanteessa nyt olemme. Sähköstä tulee 20 prosenttia. Siksi on viisasta, kuten ministeri Pekkarinen sanoi, että pyritään siihen, että jatkossa ollaan täysin omavaraisia. Kysyisin:

Onko ajatuksia, suunnitelmia, mihin mennessä se voisi toteutua ja kuinka paljon ja montako ydinvoimalaa tai muuta kapasiteettia se vaatii, että me pystymme tämän korvaamaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä tarvelaskelmat lähtevät siitä, että 2010-luvulla — ihan tarkkaa vuosimäärää ei ole laitettu paikalleen — meillä on valmius siihen, että viimeistään vuoteen 2020 mennessä me emme olisi enää tuontisähkön varassa ja että samaan aikaan me panemme toimeen todella tehokkaita energiansäästötoimia, energian tehokkuutta parantavia toimia. Ne vievät sitä tarvekäyrää vähän alaspäin.

Kun samaan aikaan uusiutuvaa energiaa, myös uusiutuvaa sähköä tulee markkinoille entistä enemmän, tästä seuraa se, että se gäppi, johon aiemmin ajateltiin tarvittavan yhtä useampi ydinvoimalaitos, on nyt pienentynyt sen verran pieneksi, että, niin kuin on sanottu, näillä näkymillä yksi riittää hyvinkin tämän vaalikauden aikana tehtäväksi päätökseksi. Joskus koskien 2040, 2035, siitä eteenpäin, 2040: ne ajat ovat vähän sitten toinen juttu, mutta niihin liittyvät päätökset ennätetään tehdä varmasti sitten myöhemmin.