Juha Korkeaoja /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esityksen 79, esitys laeiksi asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta. Puolustusvaliokunta on asian käsitellyt, ja perustuslakivaliokunta on antanut asiaa koskevan lausunnon. Asevelvollisuuslain kokonaisuudistushan tuli voimaan vuoden 2008 alusta, ja tätä isoa lakikokonaisuutta valmisteltiin perusteellisesti, ja laki on osoittautunut käytännössä hyvin toimivaksi.

Lain toimeenpanon seurannan yhteydessä on kuitenkin tullut esille tiettyjä tarkistustarpeita, joita nyt käsittelyssä olevassa esityksessä pyritään korjaamaan. Perustuslakivaliokunta on antanut, kuten sanoin, hallituksen esityksestä lausuntonsa. Perustuslakivaliokunnan 1. lakiehdotuksen 96 §:n 3 momentista tekemä valtiosääntöoikeudellinen huomautus on otettu puolustusvaliokunnan mietinnössä asianmukaisesti huomioon. Asevelvollisuuslain 109 ja 110 §:n muotoilu on aiheuttanut tulkintaongelmia. Samasta asiakokonaisuudesta on saattanut olla vireillä muutoksenhaku aluetoimistossa, kutsunta-asiain keskuslautakunnassa ja hallinto-oikeudessa. Valiokunta pitää tärkeänä, että muutoksenhakujärjestelmää saadaan nyt esitetyn mukaisesti selkeytettyä ja valitustie yhdenmukaistettua. Järjestelmän selkiyttäminen on tarpeellista etenkin varusmiesten oikeusturvan kannalta. Tämä asia tulee nyt kuntoon.

Toinen kokonaisuus on terveystietojen saanti viranomaisilta, yhteisöiltä ja yksityisiltä henkilöiltä. Tähän esitetään lakiehdotuksen 96 §:n 3 momentin lisääminen. Perusteluissa todetaan, ettei nykyisten säännösten perusteella ennakkoterveystarkastusta toimittava lääkäri voi suoraan konsultoida kollegoidensa kanssa. Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan säännösmuutoksella parannettaisiin tiedonkulkua ja se vähentäisi virhemahdollisuuksia, kun terveydenhuollon ammattihenkilöt pystyvät keskustelemaan keskenään. Säännös myös oikeuttaisi, se ei siis olisi velvollisuus, palveluskelpoisuuteen vaikuttavien terveystietojen oma-aloitteisen luovutuksen siviiliterveydenhuollosta sotilasterveydenhuoltoon ilman sotilasviranomaisen eri pyyntöä. Valiokunta korostaa mietinnössään, että arkaluontoisten terveydentilaa koskevien tietojen luovuttamisessa tulee aina noudattaa perusteellista tapauskohtaista harkintaa sen suhteen, ovatko tiedot tarpeellisia ja välttämättömiä luovutuksen saajalle.

Millaisia tietoja yksilöstä halutaan? Toimenpiteitä ohjaavat Pääesikunnan antama terveystarkastusohje sekä sosiaali- ja terveysministeriön antama ohjeistus mielenterveystyötä tekeville tahoille psykiatristen terveystietojen luovuttamisesta Puolustusvoimille kutsuntaikäisistä asevelvollisista. Mielenterveystietojen sujuvammalla toimittamisella Puolustusvoimille tavoitellaan turvallisuuden ja palveluskelpoisuusarvioinnin perusparantamista sekä varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrän vähentämistä. Tämä on ehdottomasti kannatettava päämäärä.

Perustuslakivaliokunta toteaa lausunnossaan, että ehdotetun kaltainen tietojenvaihdon joustavoittaminen on omiaan parantamaan edellytyksiä selvittää tapauksia, joissa asevelvollinen voisi olla vaaraksi omalle tai muiden turvallisuudelle. Säännös ei merkitse luovutettavan tietosisällön tai tiedonsaantiin oikeutettujen piirin laajentamista. Hallituksen esityksessä oli kuitenkin ongelmallista se, että tietojen luovuttamisoikeutta ei ollut rajattu asevelvollisen palveluskelpoisuuden tai palveluksen järjestämisen kannalta vain välttämättömiin tietoihin. Tätä koskevan muutoksen valiokunta esittää tehtäväksi nimenomaan perustuslakivaliokunnan ehdotuksen mukaisesti, eli tietoja voidaan luovuttaa vain silloin, kun katsotaan, että ne ovat välttämättömiä tietoja. Tämä säännöksen tarkentaminen on perustuslakivaliokunnan mielestä edellytyksenä lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, ja näin valiokunta ehdottaa tehtävän.

Herra puhemies! Muutoin tämä laki on näin muutettuna nähtävä tarpeellisena ja perusteltuna ja muun muassa oikeusturvaa ja palvelusturvallisuutta parantavana.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja täällä luki perusteet. Haluaisin painottaa, että keskeisintä ja tärkeintä on juuri tämä: Terveydenhuoltohenkilöstöllä on oikeus saada tarpeellisiksi katsottavat tiedot, koska on äärimmäisen hyvä, että historiatiedot ovat tiedossa silloin, kun varusmiehen tai -naisen mahdollisuutta jatkaa palvelusta arvioidaan. Se on myöskin varusmiehen kannalta oikeudenmukaisinta näin.

Toinen todella tärkeä on, että kutsunta-asiain keskuslautakunta säilyttää sen roolinsa, joka sillä historiassa on ollut, eikä hallinto-oikeuksiin työnnetä näitä asioita käsiteltäväksi, joissa on muutenkin ihan tarpeeksi. Näin ollen nämä muutokset ovat perusteltuja niin miesten kuin naistenkin varusmiespalveluksen suorittamisen kannalta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja esittelivät tämän lain täydellisesti. Haluan kohdaltani tässä korostaa juuri tätä palvelusturvallisuutta niin varusmiehen itsensä kuin palvelustovereidenkin kannalta, johon tällä lainmuutoksella halutaan tähdätä.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama sana näistä terveystietojen luovuttamisista. Tämä lakiesitys on ihan tarpeellinen ja kannatettava tietyistä syistä, niin kuin voidaan valiokunnan lausunnosta lukea. Mutta haluaisin ohitse sen tai lisäksi kiinnittää huomiota siihen, että kaikissa terveysasioissa on erittäin tärkeätä, että potilas ja lääkäri keskustelevat luottamuksellisesti toistensa kanssa, ja siinä yhteydessä lääkärin pitää pystyä onkimaan kaikki potilaan terveystiedot omiin hanskoihinsa ja niiden perusteella tehdä jatkopäätökset. Jos potilaan takana olevia tietoja potilas itse salaa, niin on aina vaikeampaa saada niitä niin sanotusti mutkan kautta esille. Vakavat mielenterveyshäiriöt ovat aivan oma luku sinänsä, mutta useimmissa näissä asioissa kannattaisin, että vaikka tämä lakimuutos tehdään, niin edelleen terveydenhuoltohenkilökunta erityisen systemaattisesti ja huolellisesti keskustelee näiden tulevien varusmiesten kanssa heidän tilanteestaan, jolloin kaikki tulee selkeällä suomen kielellä selväksi.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys parantaa tiedonkulkua ja vähentää virhemahdollisuuksia varusmiespalvelusta suorittavien terveydentilaan vaikuttavien tekijöiden osalta. Se on hyvä asia. Tässä on myös mahdollisuus vähentää varusmiespalveluksen keskeyttämisiä, jotka ovat lisääntyneet viime vuosina, ja kaikki sellaiset tekijät, mitkä vähentävät niitä palveluksen keskeyttämisiä, parantavat palveluksessa viihtymistä ja palveluksen laatua, ovat toivottavia. Kyseessä on varusmiesten oikeusturvaan liittyvä asia ja myös muiden varusmiesten ja kantahenkilökunnan palveluturvallisuuteen liittyvä asia.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys ja tämä ensimmäinen käsittely sekä puolustusvaliokunnan lausunto tässä asiassa ovat varmasti paikallaan, ja siltä osin oikeusturvaa parannetaan. Sääli vain, ettei ole tartuttu varsinaiseen isoon asiaan, ja siihenhän tietysti pitäisi tarttua, joka koskee ylipäätään asevelvollisuusjärjestelmää Suomessa ja ennen kaikkea sitä, että meillä edelleen siviilipalvelus on osin rangaistusluonteinen.

Ennen kaikkea on tietysti kohtuutonta, kun tässäkin viitataan naisten asepalveluun, että meillä on siis tilanne Suomessa sellainen, että ihmisellä, joka ilmoittautuu vapaaehtoisesti johonkin prosessiin mukaan ja tietyn harkinnanajan jälkeen ja saatuaan tiettyä kokemusta kuukauden tai 45 päivän jälkeen päätyykin siihen, että hänen vapaaehtoinen harkintansa onkin perustunut väärille oletuksille, ja sen jälkeen kieltäytyy, on vaihtoehtona joko siviilipalvelus, tai jos hän kieltäytyy edelleen siitä totaalikieltäytymisen kautta, ehdoton vankeusrangaistus. Kyseessä on absoluuttisesti kansainvälisesti katsottuna mielipidevanki, ja on häpeä Suomen oikeusjärjestelmälle ja ihmisoikeusskandaali se, että meillä on naisia, jotka vapaaehtoisesti ilmoittautuvat asevelvollisuuden suorittajiksi ja kieltäytyvät siitä 45 päivän jälkeen ja joille langetetaan ehdoton vankeusrangaistus. Minä tiedän hyvinkin, että voidaan katsoa rikoslainsäädäntöä ja katsoa, minkä tyyppisistä rikoksista tulee ehdoton vankeusrangaistus. Se, että jollakin mielipide vaihtuu, johtaa ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Tämä on iso iso iso häpeäpilkku, ja tähän tietenkin toivoisin, että olisi hallituskin vakavasti paneutunut ja saisimme tässä suhteessa oman käytäntöjärjestelmän asevelvollisuuden osalta vastaamaan tätä aikaa.

Arja Karhuvaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä laki ajatellen myöskin näitä nuoria, jotka eivät jostain syystä kerta kaikkiaan selviä siitä asepalveluksesta normaalisti. Mutta toivoisin, että siinä vaiheessa, kun yleensäkin tätä armeijamme miehistön määrää ja rakennetta tulevaisuudessa tarkastellaan, mietittäisiin myöskin jonkinlainen rinnakkainen peruskoulutuspolku niille ihmisille, jotka lievän vamman taikka heikomman sukupuolen takia eivät peruskoulutusjaksosta normaalisysteemillä selviä, koska kuitenkin asejärjestelmät ja yhä erikoistuvammat osaamisvaatimukset esimerkiksi tietotekniikan tai valvontatehtävien osalla ovat varmasti sovellettavissa Puolustusvoimien työtehtäviin ja tuntuu aika pahalta, että tällä hetkellä motivoituneet nuoret, joilla on joku lievä este fyysiselle peruskoulutusjaksolle, jäävät kokonaan pois armeijasta, vaikka haluaisivat sinne.

Tässä PeVin perusteluissa puhutaan siitä, että asevelvollinen voisi olla vaaraksi omalle tai muiden turvallisuudelle. Olisin halunnut lisättävän siihen vielä "tai omalle terveydelleen".

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Sinällään koko esitys on oikein hyvä ja perusteltu, ja totean itse asiassa ed. Karhuvaaran puheeseen jatkoksi, että tuo terveydenhuoltohenkilöstöhän on sinällään aina vaitiolovelvollista, ja kun katsotaan tätä 96 §:n 3 momenttia, minkä puolustusvaliokunta yhdessä muutti, sinällään näkisin näin, että se on niin sanotusti varmuuden maksimointia. Se on hyvä näin, että se on nyt näin vahvasti sanottu.

Kokonaisuudessa kuitenkin totean sen, että se, mikä tällä on keskeisin merkitys, on nimenomaisesti tuo, että näiden kaikkien terveystietojen toimittamisella tavoitellaan turvallisuutta ja aiemmin täällä mainittua varusmiespalveluksen keskeyttäneiden määrän vähentämistä, ja se kokonaisuus on varmasti kaikkien etu.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten keskustelussa on käynyt ilmi, tässä muun muassa esitetään, että siviilipuolen terveydenhuollon henkilöstö voisi antaa Puolustusvoimien terveydenhuoltohenkilöstölle, jolla on siis täydet vaitiolovelvollisuudet, varusmiehiä koskevia terveystietoja, joilla tiedoilla sitten taas pyritään vahvistamaan sekä asianomaisen itsensä että muiden turvallisuutta muun ohella. Esitys on kaikin puolin perusteltu.

Haluan tässä yhteydessä kuitenkin kiinnittää huomiota asiaan, johon olen aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota, eli meillä olevien perustuslain tulkintojen tiukkuuteen. Hallitus esitti, että tällaista tietoa voitaisiin antaa, jos "tiedolla on merkitystä" näiden seikkojen kannalta. Perustuslakivaliokunta totesi yksimielisesti, että näin esitettynä ja näin kirjoitettuna lakiesitys on ristiriidassa perustuslakimme kanssa ja sopusointu perustuslain kanssa löydetään, kun muotoilu "tiedolla on merkitystä" korvataan muotoilulla "tieto on välttämätön". Minun mielestäni kumpikin muotoilu on erinomaisen riittävä, ja pidän ongelmana sitä, että meillä perustuslakitulkinnat tuntuvat tiukkenevan jatkuvasti esimerkiksi tämän kaltaisissa asioissa. Kuten sanoin, tiedon vastaanottajat ovat terveydenhuollon ammattilaisia, joilla on täysi vaitiolovelvollisuus. Luulisi olevan perustuslakimme mukaista, että heille voidaan antaa tietoa, jolla on merkitystä tässä esillä olevien asioiden kannalta, ja että tällainen muotoilu ei olisi perustuslain vastainen, toisin kuin perustuslakivaliokunta on nyt katsonut.

Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljunen nosti esille tähän lainsäädäntöön kuulumattoman asevelvollisuuteen liittyvän kysymyksen, mutta haluan kuitenkin kommentoida sitä siltä osin, että meillähän on meneillään sekä asevelvollisuuden sisältöä koskeva selvittelytyö että myöskin siviilipalvelun sisältöä koskeva kehittämistyö. Todella on tietysti pyrittävä siihen, että niin asevelvollisuuden sisältö, varusmiespalvelun sisältö kuin siviilipalvelun sisältö on mahdollisimman mielekästä ja tarkoituksenmukaista ja motivoivaa niihin osallistujille ja myöskin yhteiskunnan kannalta hyödyllistä.

Mitä sitten tulee tähän hyvin harvinaiseen ja erikoiseen tapaukseen, jossa nimenomaan vapaaehtoista varusmiespalvelua suorittava nainen haluaa keskeyttämisjakson jälkeen keskeyttää totaalisesti palvelunsa, niin kyllä minä pidän tätä nyt erittäin harvinaisena. Tämä on naisille vapaaehtoinen, ja heillä on hyvin riittävä aika arvioida haluaan ja sopeutumistaan varusmiespalvelukseen sen aloitettuaan ja sitten keskeyttää sen, eikä tällainen tilanne, johon tässä nyt viitataan, enää sitten ole kyllä ongelma minun mielestäni.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Ed. Zyskowicz kiinnitti mielestäni aiheellisesti huomiota tähän "tiedolla on merkitystä, tieto on välttämätön" -näkökulmaan, koska nyt ainoastaan silloin, kun tieto on välttämätön, niin tällöin terveydenhoidon ammattihenkilöllä on oikeus esittää aikaisemmin tutkitun ja asepalvelukseen astuneen terveydentilasta tietoja. Tämä välttämättömyyden määritelmä on aika tiukka, jolloinka se kynnys kyllä nousee. Se on korkeampi kuin se, että sillä on merkitystä. Mielestäni kyllä parempi olisi ollut soveltaa tätä merkityskäsitettä, koska muuten ehkä tärkeä asiaa jää huomioimatta.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Sallitteko, vaikka ei suoraan liity tähän kohtaan mutta liittyy asevelvollisuuslakiin, että vielä olisin reagoinut puolustusvaliokunnan puheenjohtajan kommenttiin? 30 sekuntia käytän vain aikaa.

Ensimmäinen huomio on tietysti se, että yksittäinenkin tapaus on järkyttävä. On ongelma, jos joku mielipiteensä vuoksi, kun vaihtaa vielä kantansa, joutuu ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Se on suuri suuri ongelma, ja siihen kiinnitetään myöskin kansainvälisesti huomiota.

Toiseksi on tietysti yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista se, että meillä on Jehovan todistajat katsottu erityisryhmäksi ja myöskin Ahvenanmaalla asuvat katsottu erityisryhmäksi, jotka eivät ole tässä mielessä asevelvollisuuslain piirissä. Tämä on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta ongelmallista, että jonkun mielipideryhmän sallitaan pidättäytyä ulkopuolelle ja toisten ei. Me emme voi mitään sille, että Amnesty Internationalin ja muiden listoilla Suomi luokitellaan maaksi, jossa on mielipidevankeja, ja tämä on vakava asia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tiusanen kiinnitti huomiota näiden kahden ilmaisun eroon käytännön toiminnassa, ja saattaa olla juuri niin kuin hän sanoi, että käytännön työssä tämä alkuperäinen muotoilu "tiedolla on merkitystä" olisi parempi ja enemmän asianomaisen itsensä ja kansalaisten turvallisuutta vahvistava muutos. Kiinnitän huomiota siihen, että varusmies aseineen voi olla erittäin vaarallinen sekä itselleen mutta valitettavasti vielä myös muille, jos hänellä on esimerkiksi sellaisia mielenterveysongelmia, jotka ovat jääneet pimentoon.

Itse halusin kiinnittää huomiota tähän perustuslailliseen näkökulmaan, eli minä koen, että meillä mennään en nyt sano hiustenhalkomiseen, vaan mennään vielä pidemmälle silloin, kun katsotaan, että hallituksen esittämä muotoilu "tiedolla on merkitystä", on vastoin meidän perustuslakiamme. Siis perustuslakivaliokunta yksimielisesti ja varmasti asiantuntijoidensa tukemana on päätynyt tähän tulkintaan ja edellyttänyt, että jotta tämä esitys olisi sopusoinnussa meidän perustuslakiemme kanssa, niin tämä piti korvata muotoilulla "tieto on välttämätön".

Eli taas kerran haluan sanoa, että toivoisin, että Suomessa perustuslakivaliokunnassa ja valtiosääntöoikeudellisessa kirjallisuudessa kiinnitettäisiin huomiota siihen, että nämä meidän yhä tiukentuvat kantamme johtavat kyllä aika omituisiin tilanteisiin.