Jukka Kärnä /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lakialoitteessa on kyse ryhmäkanneoikeuden laajentamisesta koskemaan kaikkia siviilioikeudellisia riita-asioita. Yleinen ryhmäkanne tulisi mahdolliseksi jokaiselle yleisessä ryhmäkanteessa erikseen määritellyn ryhmän jäsenelle sekä rekisteröidyille yhdistyksille, kuten esimerkiksi ammattiliitoille. Yleisen ryhmäkanteen pääasiallinen soveltamisala keskittyisi todennäköisimmin työlainsäädännön piiriin kattaen esimerkiksi irtisanomis- ja lomautustilanteita, liikkeen luovutusta, määrä- ja osa-aikaisten työsopimusten perusteiden laillisuutta, vuokratyövoiman käyttöä, työsuhde-etuja, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä syrjintää ja tasa-arvoista kohtelua työelämässä. Toinen hyvin mahdollinen yleisen ryhmäkanneoikeuden soveltamisala on laajamittaiset ympäristöoikeudelliset siviiliriita-asiat.

Nykyinen ryhmäkannelaki tuli voimaan Suomessa vuonna 2007. Ennen lain voimaantuloa ryhmäkannelainsäädäntöä on vuosina 1992—2006 pohdittu useissa eri oikeusministeriön työryhmissä ja selonteoissa. Niissä käsiteltiin myös ryhmäkannemahdollisuuden ulottamista erilaisiin siviiliriita-asioihin. Lain säätämisvaiheessa päädyttiin sen soveltamisala rajaamaan kuitenkin koskemaan vain varsin suppeasti eräitä kuluttajaoikeudellisia riita-asioita.

Rajauksen taustalla vaikutti erityisesti elinkeinoelämän voimakas ryhmäkanneoikeuden vastustus. Se ei kuulemma käynyt päinsä, että tavalliset mattimeikäläiset alkaisivat perätä ihan porukalla oikeuksiaan vääryyksien sattuessa. Tästä rajauksesta johtuen voimassa oleva ryhmäkannelaki on jäänyt lähinnä kuolleeksi kirjaimeksi. Sen soveltamisala ja soveltamisedellytykset ovat niin suppeat, että laki ei täytä sitä tehtävää, joka sille alun perin tarkoitettiin. Ensinnäkin, lakia voidaan soveltaa vain kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisissä riita-asioissa. Lisäksi kuluttaja-asiamies on ainut osapuoli, joka voi nostaa kanteen ja edustaa kuluttajaryhmää oikeudessa. Kolmanneksi, kuluttajan on jätettävä kuluttaja-asiamiehelle kirjallinen kuittaus, mikäli haluaa liittyä kanteen osapuoleksi. Näiden rajaavien ehtojen vuoksi kanneoikeus ei ole pystynyt suojaamaan heikomman markkina-aseman omaavan osapuolen eli kuluttajan asemaa elinkeinonharjoittajaa vastaan, vaan on pikemminkin kääntynyt ylösalaisin suojaten pitkälti yksityisiä elinkeinonharjoittajia kanneoikeuden soveltamiselta.

Arvoisa puhemies! Nykyinen oikeudenkäyntimenettely ja voimakkaasti rajattu ryhmäkanneoikeus eivät tarjoa riittävästi keinoja kollektiivisten, hajaantuvien tai pirstoutuneiden siviilioikeudellisten oikeussuojatarpeiden tyydyttämiseen. Järjestöjen kanneoikeutta on Suomessa käsitelty esimerkiksi yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistamista koskeneessa toimikunnassa. Toimikunta ei kuitenkaan ottanut kantaa asiaan, vaikka moni toimikunnan jäsen ja työhön osallistunut yhdistys ilmoitti kannattavansa kanneoikeutta.

Useat kansalaisjärjestöt vaativat ennen eduskuntavaaleja antamassaan kannanotossa järjestöjen kanneoikeutta koskevan lainsäädännön valmistelun aloittamista. Järjestöjen kanneoikeuden laajentaminen on siten ollut viime vuosina kasvavassa määrin esillä kotimaisessa lainsäädäntökeskustelussa. Nyt käsillä oleva esitys yleiseksi ryhmäkannelaiksi sisältäisi kanneoikeuden sekä rekisteröidyille yhdistyksille että kanteessa määritellyn ryhmän jäsenille.

Ryhmäkanne on varsin tavallinen oikeuksien ajomuoto angloamerikkalaisissa maissa, ja joukkokannejärjestelmä on laajassa muodossa käytössä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Englannissa, Kanadassa ja Australiassa. Näissä maissa on voimassa ryhmäkannejärjestelmän soveltamisalaltaan yleinen malli, joka mahdollistaa hyvin erilaisten siviilioikeudellisten kanteiden ajamisen ryhmän puolesta. Euroopassa yleinen ryhmäkannejärjestelmä on voimassa esimerkiksi Ruotsissa.

Arvoisa puhemies! Ryhmäkanneoikeuden laajentamisen keskeinen tavoite on oikeudenloukkauksesta kärsineiden oikeusturvan lisääminen ja oikeusjärjestelmän väärinkäytöksiä ehkäisevän voiman lisääminen sekä prosessiekonomisten etujen saavuttaminen korvaamalla useita erillisiä oikeudenkäyntejä yhdellä kollektiivisella oikeudenkäynnillä. Mahdollisuus ryhmäkanteen ajamiseen parantaa oikeussuojan saatavuutta etenkin pirstoutuneissa asioissa tasapainottamalla oikeudenkäyntiin liittyvien riskien, kuten oikeudenkäyntikulujen, ja siinä saavutettavissa olevien etujen suhdetta.

Tilanteissa, joissa oikeudenloukkauksen kohteeksi joutuneen passiivisuus johtuu esimerkiksi varallisuuteen liittyvistä, tiedollisista, taidollisista, terveydellisistä tai muista vastaavista esteistä tai joissa oikeudenloukkauksen kohteeksi joutunut on muista syistä toiseen nähden selvästi alistetussa asemassa, loukatun yksilön oikeussuojaa on ryhmäkanteen avulla perusteltua parantaa. Tällainen alisteinen asema voi ilmetä esimerkiksi työsuhteessa, luotonantosuhteessa tai muussa sopimussuhteessa.

Vastaavasti työelämään liittyvissä asioissa työnantajan saattaa nykyisellään olla jopa kannattavampaa rikkoa lakia ja työehtosopimusta, koska kaikki eivät välttämättä tiedä oikeuksistaan tai eivät eri syistä uskalla niitä ajaa, työpaikat kun ovat taloudellisen alamäen takia niin tiukassa, ettei yksittäiseltä työntekijältä voida kohtuudella edellyttää epäkohtiin puuttumista. Kukapa haluaisi itselleen hankalan työntekijän maineen.

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan ammattiliiton on saatava jokaiselta työntekijältä valtakirja ennen kuin se voi viedä jutun oikeuteen. Menettely on hidasta ja vaivalloista. Työntekijältä vaaditaan myös rohkeutta esiintyä oikeudessa omissa nimissään, eivätkä kaikki loukkausten kohteiksi joutuneet edes löydä tietään ammattiliittojen tarjoaman avun pariin. Samalla työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet valvoa työehtoja ovat resurssi- ja rakennesyistä jatkuvasti heikentyneet.

Kanneoikeus täydentäisi viranomaisvalvontaa ja tehostaisi sitä. Kanteen nostamismahdollisuus jo sinällään hillitsisi esimerkiksi ulkomaalaisen työehtojen polkemista. Tällöin työntekijöiden suoja heikompana sopimuspuolena paranisi. Useasti esimerkiksi ulkomaalainen työntekijä ei välttämättä edes tunne suomalaisia työehtoja ja oikeuksiaan täysimääräisesti. Voidaan myös ajatella, että syrjimättömyys on niin tärkeä ihmis- ja perusoikeus, ettei yksilö voi siitä tehokkaasti luopua. Siitä syystä kanneoikeus on perusteltua rakentaa niin sanotun opt-out-järjestelyn varaan, jossa ryhmän jäsen tulee automaattisesti tuomion oikeusvaikutusten piiriin, ellei hän nimenomaisesti siitä erikseen irtaudu.

Ryhmäkanneoikeus on sikäli myös elinkeinoelämän etu, että se ehkäisee epäasiallista kilpailua esimerkiksi työntekijöiden työehtoja polkemalla, kun uhkana on vaikkapa ammattiliiton nostama ryhmäkanne. Näin ollen se ehkäisee epäasianmukaista toimintaa ja luo tilaa terveelle kilpailulle.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Olen yksi edustaja Kärnän lakialoitteen allekirjoittajista ja kannatan vilpittömästi ryhmäkanneoikeuden laajentamista. Kannatin sitä jo laajemmassa muodossa edellisellä kierroksella, mutta sitten valitettavasti käsittelyn aikana päädyttiin tähän riisutumpaan, kapeampaan malliin.

Tuolloin — jos historiasta sananen — pelättiin todellakin sitä, että Suomessa yleistyisivät amerikkalaistyyliset, ehkä turhatkin oikeudenkäynnit, joissa vaadittaisiin valtavia vahingonkorvauksia. En pidä tätä mahdollisuutta kovin todennäköisenä, koska eihän Suomen lainsäädäntö muutenkaan noudattele Yhdysvaltain lainsäädäntöä. Meidän korvaussummamme ovat muissakin oikeudenkäynneissä erikokoisia.

Mielestäni tämä lain laajentaminen vain vahvistaisi yksilön oikeusturvaa, se karsisi päällekkäisiä oikeudenkäyntejä ja ylipäätään mahdollistaisi sen, että ihan tavallinen ihminen, jonka oikeuksia loukataan, saattaisi lähteä viemään asiaansa eteenpäin. Kenties nykyisessä tilanteessa hän ei siihen jostain syystä, joko talouden tai muiden voimavarojensa vuoksi, pysty. Eli vilpittömästi kannatan, että tämä asia menee eteenpäin.

Eeva-Johanna Eloranta /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lähetekeskustelussa oleva lakiehdotus yleisestä ryhmäkanneoikeudesta näissä siviiliriita-asioissa on erittäin tervetullut ja lämmittää sydäntä näin ystävänpäivänä oikein kovasti. Tämä on sellainen asia ja toive, joka silloin pari vuotta sitten, kun kaikki kävimme eduskuntavaalikampanjaa, todella usein tuli kansalaisten kanssa keskusteluun. On todella kiva, että tämä on nyt täällä käsittelyssä.

Niin kuin edustaja Kärnä aloitteessaan toteaa, tosiaankin nykyinen oikeudenkäyntimenettely ja tämä aika voimakkaasti rajattu ryhmäkanneoikeus ei tarjoa riittävästi keinoja näitten kollektiivisten oikeussuojatarpeitten tyydyttämiseen. Olisikin todella hyvä, että meillä olisi ryhmäkannelaki, joka sisältäisi kanneoikeuden sekä näille rekisteröidyille yhdistyksille että sitten kanteessa määritellyn ryhmän jäsenille.

Tämä lakialoitteen tavoitteessa todettu mahdollisuus ryhmäkanteen ajamiseen parantaisi oikeussuojan saatavuutta muun muassa siinä mielessä, että se tasapainottaisi näiden oikeudenkäyntiin liittyvien aika isojenkin riskien, kuten oikeudenkäyntikuluriskien, ja saavutettavissa olevien etujen suhdetta. Tämä on aika merkittävä asia yksilöiden kannalta. Ryhmäkanteella myöskin saavutetaan näitä prosessuaalisia etuja, niin kuin tässä aloitteessa todetaan. On paljon järkevämpää ajaa samanlaisiin perusteisiin nojautuvaa asiaa samaa vastaajaa vastaan ryhmäkanteella, kun oikeudenkäynti voi pohjautua tähän ihan samaan todistelu- ja oikeudenkäyntiaineistoon. Tosiaankin tämä tulee myöskin vastaajan hyväksi, se on hyvä huomata. Ja uskoisin, että myöskin oikeuslaitoksen resursseja tulee mahdollisesti säästymään tällä tavalla, kun ei samaa asiaa tarvitse käsitellä niin kauhean monta kertaa.

Myöskin muun muassa ympäristövahingot, jotka Kärnä tässä ottaa esille, joissa voi olla kysymyksessä hyvinkin laaja vahinko, joka voi pirstoutua hyvin pieniin osiin, voidaan saada helpommin tuomioistuimiin, kun tämä yhteinen intressi voi olla hyvinkin merkittävä. Minä näkisin, että myöskin nämä ympäristövahingot olisivat tosiaan yksi semmoinen tärkeä asia, jonka me saisimme paremmin sitten korvausten piiriin, jos tämä aloite hyväksyttäisiin.

Mutta tämä ryhmäkannemahdollisuus olisi ehkä kaikkein tärkein näissä työelämään liittyvissä asioissa, koska on tietenkin totta, että kaikki työntekijät eivät välttämättä edes tiedä oikeuksiaan tai sitten he eivät uskalla niitä ajaa. Esimerkiksi moni pelkää sitä, että menettää työpaikkansa, jos lähtee asiaansa ajamaan, ja voimassa olevan lainsäädännön mukaanhan ammattiliittojen pitää saada jokaiselta työntekijältä se valtakirja ennen kuin voi viedä jutun sinne oikeuteen, ja tämä on aika hankalaa. Työntekijältä myöskin vaaditaan aika paljon rohkeutta esiintyä oikeudessa omissa nimissään, ja kaikki ihmiset, jotka joutuvat tämmöisten loukkausten kohteeksi, eivät edes löydä tietään sinne ammattiliittojen avun piiriin.

Järjestöjen ja muiden yksilöityjen ryhmien kanneoikeus mahdollistaisi lainsäädännön tehokkaamman täytäntöönpanon ja sen tarkoituksen paremman toteutumisen, niin kuin täällä todetaan. Se myöskin täydentäisi viranomaisvalvontaa ja tehostaisi sitä. Kanteen nostamismahdollisuus jo sinällään hillitsisi esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen polkemista, joka on todellinen ongelma meillä tämän päivän Suomessa. Useasti tämmöinen ulkomaalainen työntekijä ei välttämättä edes tunne suomalaisia työehtoja ja oikeuksiaan täysimääräisesti, ja näin sitten, jos tämä ryhmäkanneoikeus olisi, tämä epäterve kilpailu työehtoja polkemalla voisi tulla ehkäistyksi.

Minä todella toivon tälle aloitteelle menestystä.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Vaikka oppositio ja hallitus aina aika ajoin ottavat täällä kovastikin yhteen ja olemme eri mieltä asioista, niin tässä kyseisessä lakialoitteessa, jonka itsekin olen allekirjoittanut, en voi olla mitään muuta kuin samaa mieltä tämän ryhmäkanneoikeuden tarpeellisuudesta, ja toivotan tälle laki-aloitteelle menestystä. Tämä on äärimmäisen tärkeä asia.

Olen itse tehnyt kirjallisen kysymyksen ryhmäkanteesta liittyen vakuutus- ja potilasvahinkoasioihin ja saanut siitä vastauksen oikeusministeri Henrikssonilta, että hän ei katso sitä mahdolliseksi. No, se keskustelu varmaan vielä jatkuu.

Tässä asiassa olisi tietysti toivottavaa, että ymmärrystä löytyisi. Vaikka täällä on vain kahden perussuomalaisten kansanedustajan nimi eli allekirjoittaneen ja edustaja Mölsän nimi, niin uskon, että meidän ryhmästä tälle aloitteelle ja tälle ajatukselle löytyy enemmänkin tukea, vaikkei täällä nimiä ole tämän enempää. Erittäin hyvä lakialoite.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Ryhmäkanneoikeus lakialoitteena edustaja Kärnän toimesta on erittäin hyvä, ja olisin itsekin allekirjoittanut lakialoitteen, jos olisin sen nähnyt, mutta tässä kuitenkin haluan puoltaa tätä lakialoitetta puheenvuorollani.

Olisi lukemattomia esimerkkejä siitä, millä voitaisiin puolustaa tämänkaltaista lakialoitetta, ja haluan yhden erittäin tärkeän esimerkin nostaa tässä vaiheessa. Me muistamme kaikki, kuinka tällä Pandemrix-rokotteella usea lapsi ja varsinkin nuori sai elinikäisen sairauden sen johdosta, että saatiin vääränlaista lääkettä, lääkettä, joka ei ollut valmis ja jota ei olisi pitänyt ihmisille antaa.

6.2.2013 mennessä on nyt rekisteröity 145 narkolepsiatapausta, ja näille on erilaisia korvauksia suoritettu. Tunnen itse yhden perheen ja heidän lapsensa, joka sai 14-vuotiaana tämän sairauden, narkolepsian, ja heille maksettiin korvausta siten, että he saivat ennakkokorvauksena 8 700 euroa ja pysyvänä haittakorvauksena 1 133 euroa 33 senttiä eli yhteensä alle 10 000 euroa. Lisäksi heille on luvattu, että kun lapsi täyttää 18 vuotta — hän juuri nyt tänä vuonna täyttää 18 vuotta — silloin neuvotellaan uudelleen lisäkorvauksesta, mikä tulee täysi-ikäiselle. Kaivamieni tietojen mukaan se uudelleenkorvausten keskiarvo on 22 000 euroa 18 vuoden ikään tullessa. Mutta käytännössä se noin 30 000 yhteensä on kokonaiskorvaus elinikäisestä sairaudesta, joka vie monelta työkyvyn, jopa kyvyn opiskella, kyvyn iloita elämästä, kuten tälläkin nuorella pojalla. Hän ei pysty esimerkiksi nauramaan, koska se laukaisee sen narkolepsian.

Tämmöisissä tilanteissa ne omaiset, jotka ovat saaneet tämän sairauden lapsillensa, olisivat voineet nostaa ryhmäkanteen ja saada aivan toisenlaisen lopputuloksen lastensa tulevaisuuden turvaamiseksi. Tämän esimerkin johdosta jo meidän lainsäätäjien tulee suoda se mahdollisuus, että vanhemmat saavat oikeutta kokemalleen vääryydelle näin isoja lääkejättejä ja tässä tapauksessa myös THL:ää kohtaan.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaisten viime eduskuntavaaliohjelmassa todetaan seuraavaa: "Tarpeeksi kovat sanktiot työntekijöittensä työehtoja laiminlyöville työnantajille, ay-liikkeen kanneoikeus sekä veronumeron luominen ulkomaisille työntekijöille ovat ensimmäisiä askeleita erityisesti ravintola- ja rakennusalamme saamisessa tasapainoon." Lisäksi meillä on täällä maininta myös tilaajavastuulaista ym. ja myös näitten sanktioitten korottamisesta.

Itse ainakin näen, että tämä kanneoikeus on sekä työntekijän että työnantajan etu eikä jaa siten mitenkään omasta mielestäni millään poliittisella akselilla tätäkään salia, tai ainakaan näin ei saisi olla. Eli kannatan tätä edustaja Kärnän tekemää lakialoitetta.

Ehkä perussuomalaiset odottivat, että SDP kun on hallituksessa, niin tämä olisi saattanut tulla ihan hallituksen esityksenäkin, mutta näin ei nyt käynyt. Mutta tässähän on menossa erilaisia poliittisia hankkeita, jotka myös siinä tilanteessa, että allekirjoituksia on alle sata lakialoitteessa — jos siinä on hallituksen riveistä mukana porukkaa — saattavat edetä. Jos siis ajattelee sitä tilannetta, niin tämä aloitehan saattaa vielä mennä ihan eteenpäin. Toivoisin nimenomaan, että sen aloitteen sijaan, mistä nyt tässä mainitsin esimerkkinä, tämä aloite voisi olla sellainen. Tietysti meillä muillakin on paljon hyviä aloitteita, eli jos se pää saataisiin tästä nyt auki, niin olisi paljon hyviä aloitteita, mitä voitaisiin viedä yhdessä eteenpäin.