7) Laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta
annetun lain muuttamisesta
James Hirvisaari /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa on kyse kansainvälistä suojelua
hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta seuraavalla tavalla.
Ihmiset ovat huolissaan siitä, miten lähidemokratia
kunnissa toteutuu. Kuntalaiset ovat palveluiden lisäksi
kiinnostuneita kaikista omaa lähiympäristöä koskevista
asioista, ja demokraattisten periaatteiden mukaisesti vuorovaikutus
asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä on
tärkeää.
Lakialoitteeni kansainvälistä suojelua hakevan
vastaanotosta annetun lain muuttamisesta parantaisi lähidemokratian
toteutumismahdollisuuksia kunnissa. On tärkeää ja
hyvin arvokasta, että asukkaat voivat esittää omia
näkemyksiään oman asuinalueensa kehittämisestä,
ja pääsääntöisesti
näin tapahtuukin, mutta nykylainsäädännön
mukaan sisäasiainministeriön valtuuttamalla Maahanmuuttovirastolla
on oikeus rajoittaa kansalaisoikeuksiamme ja siten suoraan vaikuttaa
lähiympäristöömme asukkaiden
mielipiteiden vastaisesti ja mahdollisesti hyvinkin kielteisin vaikutuksin.
Maahanmuuttovirasto ei tarvitse yhteistyökykyistä kuntaa
vastaanottokeskuksen perustamiseen, vaan se voi aloittaa neuvottelut
perustamisesta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen
kanssa riippumatta kunnan tai sen asukkaiden mielipiteistä.
Käytännössä tämä tarkoittaa,
että erilaiset maailmanparantamiseen keskittyvät
järjestöt voivat vapaasti vuokrata tiloja kenen
tahansa naapurista ja sopia pakolaisten vastaanottamisesta ja toiminnan
aloittamisesta ja täysin riippumatta siitä, miten
muut lähiympäristössä asuvat tilanteen
kokevat. Eräs kansalainen kiteytti nykyisen käytännön
seuraavasti: naapuri ei saa rakentaa omalle pihalleen mitään
kysymättä muilta naapureilta, mutta Maahanmuuttovirasto
saa tehdä ihan mitä vain kysymättä keneltäkään
mitään. Kuntalaiset kokevat jo nyt, että valtio
on varastamassa valtaa itselleen ja viemässä kansalaisilta
viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin.
Sisäministeri on vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni
todennut, että jos kunnalla ei ole halukkuutta tai mahdollisuuksia
perustaa vastaanottokeskusta, niin se perustetaan tällaisen
kansalaisjärjestön avustuksella, siis pakolla,
eli tilanne on aivan pöyristyttävä. On
tärkeää huomioida myös tällaisen
pakottamisen vaikutus ihmisten suhtautumiseen maahanmuuttajiin.
Integroituminen ei ole nytkään helppoa. Pakottamalla
ja kuntalaisten oman tahdon yli kävelemällä jännitteitä ja
ristiriitoja synnytetään takuuvarmasti lisää.
Arvoisa puhemies! Tilanne on erittäin ongelmallinen
ja lähidemokratian vastainen, kun kansalaisjärjestöt
voivat ohittaa paikallisten asukkaiden tahtotilan. Asukkaiden mielipidettä ei
lainsäädännössä huomioida
hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa eikä riittävää avoimuutta muutenkaan
edellytetä. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä ongelmat
eskaloituvat, koska kuntia voidaan määrätä varautumissuunnitelman tekemiseen
ja kunnilta voidaan suoraan edellyttää vastaanotto-
ja järjestelykeskuksen perustamista, vaikka kunta itse
hanketta vastustaisi asukkaista puhumattakaan.
Päänvaivaa vastaanottopalvelujen ja suojelun koordinoiduksi
järjestämiseksi aiheuttaa myös se, että suojelua
hakeva tai suojelua saava voi järjestää majoituksensa
myös yksityisesti ja aivan eri kuntaan kuin missä vastaanottokeskus
sijaitsee. Vastaanottokeskusten vaikutusten arviointia lähiympäristöön
ei myöskään ole sisällytetty lakiin,
vaikka perustamisratkaisuilla voi olla huomattava vaikutus muiden
kuin asianosaisten elämään, työntekoon
tai muihin oloihin. Tiedotuksessa on myös merkittäviä puutteita.
Jännitteet kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden
välillä vähenisivät, jos todella
toimittaisiin ihmislähtöisesti, kuten lähidemokratiaan
kuuluu. Kunnallisella päätöksenteolla
ja asukkaiden mielipiteellä on oltava länsimaisen
sivistysvaltion mukainen mandaatti osallistua elinympäristönsä pää-töksentekoon.
Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakevan
vastaanotosta annettua lakia tulee muuttaa siten, että kunnallisella
päätöksenteolla ja asukkaiden mielipiteellä on
vaikutusvaltaa keskusten perustamis- ja siirtopäätöksiin,
ja lisäksi suojelua hakevien tai saavien sijoittuminen
tulee rajoittaa vastaanottopalveluja tarjoavan kunnan sisälle.
Lisäksi tiedonsaantioikeutta pitää maltillisesti
laajentaa, jotta vastaanottopalvelujen tuottamisen tehokkuutta voitaisiin
luottamuksellisesti arvioida.
Toivon, että eduskunta asettuu kansalaisen asemaan
ja parantaa lähidemokratian toteutumismahdollisuuksia tekemällä lainsäädäntöön
tarvittavat muutokset. Lähidemokratia on elinvoimaisten
kuntien ja tyytyväisten asukkaiden elinehto, ja kuntalaisten
mielipidettä tulee sen mukaisesti kunnioittaa antamalla
heille mahdollisuus vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin.
Olli Immonen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hirvisaaren lakialoitteessa
kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta
annetun lain muuttamisesta todetaan, että nykyisessä lainsäädännössä ei
edellytetä riittävästi hyvän
hallintotavan mukaista avoimuutta eikä kuntien ja asukkaiden
mielipiteen huomioimista vastaanotto- tai järjestelykeskushankkeiden
suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Asia on juuri näin,
kuten edustaja Hirvisaari sen esittää. Voimassa
olevan lain mukaanhan Maahanmuuttovirasto voi aloittaa neuvottelut
kansalaisjärjestöjen kanssa, jos kunta ei ole
halukas vastaanottokeskuksen perustamiseen.
Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että Maahanmuuttovirasto
voi perustaa vastaanottokeskuksia oman mielensä mukaan
kunnan ja sen asukkaiden tahdosta riippumatta. Prosessista tulisikin
tämän ehdotetun lakimuutoksen myötä huomattavasti
nykyistä demokraattisempi. Tällä aloitteella
muutettaisiin lakia siten, että kunnan ja kuntalaisten
mielipidettä ei voisi sivuuttaa vastaanottokeskusta suunniteltaessa
ja perustamispäätöstä tehtäessä,
vaan kunnallinen päätöksenteko olisi huomioitava
nykyistä paremmin.
Hyvää tässä aloitteessa
on myös se, että sillä rajattaisiin suojelua
saavien ja sitä hakevien sijoittuminen vastaanottopalveluja
tarjoavan kunnan sisälle. Myös tiedonsaantioikeutta
laajennettaisiin ja avoimuutta lisättäisiin jo
suunnitteluvaiheessa. Lisäksi sopimusmääräyksissä edellytettäisiin
elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten
kausittaista arviointia.
Arvoisa herra puhemies! Tämän lakimuutoksen
myötä Suomessa otettaisiin askel kohti demokraattisempaa
päätöksentekoa. Edellä mainituin
perustein kannatan edustaja Hirvisaaren tekemää lakialoitetta.
Jussi Halla-aho /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kokemusperäisesti vastaanottokeskuksiin liittyy
varsinkin pienillä paikkakunnilla lieveilmiöitä,
jotka vaikuttavat kielteisesti paikallisen väestön
viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen ja jopa todelliseen turvallisuuteen
sekä tätä kautta esimerkiksi vastaanottokeskusta
lähellä olevien kiinteistöjen arvoon.
Jo tästä syystä on hyvin tärkeää,
että paikkakunnan asukkailla on todellinen mahdollisuus
vaikuttaa vastaanottokeskushankkeisiin.
Jos keskus tarjoillaan kuntalaisille tapahtuneena tosiasiana
ja jos kuntalaisten kuuleminen ja vuoropuhelu rajoittuvat siihen,
että Punaisen Ristin edustaja käy haukkumassa
asukkaiden asenteet, kuten eräillä paikkakunnilla
on tapahtunut, tämä on omiaan synnyttämään
negatiivista ilmapiiriä keskusta, sen asukkaita ja viranomaistoimintaa
kohtaan. Sikäli kuin maahanmuutto on rikkaus ja moninaisuus
mukavaa, kuten meille usein kerrotaan, meidän pitää markkinatalouden hengessä antaa
kuntalaisten itsensä päättää,
haluavatko he nauttia niistä kotinurkillaan.
Edustaja Hirvisaaren lakialoite merkitsee ennen kaikkea askelta
kohti parempaa hallintoa, läpinäkyvämpää hallintoa,
ja se on sen vuoksi erinomaisen kannatettava.
Ismo Soukola /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tämä maahanmuuttokeskustelu,
lähti se mistä suunnasta tahansa liikkeelle, yleensä päätyy
jollain tavalla rasismikeskusteluun. Tämä edustaja Hirvisaaren
esille tuoma laki ja nykytilanne on yhtenä osasyynä vaikuttamassa,
kuten edustaja Halla-aho toi esiin, ihmisten asenteisiin maahanmuuttajia
kohtaan, ja kun niihin ei pystytä vaikuttamaan ja saadaan
huonosti tietoa tai ei ollenkaan tietoa, ne ovat myöskin
aiheuttamassa huhupuheita ja niitten kautta epävarmuutta
ja joskus jopa vihan tunteita maahanmuuttajia kohtaan.
Haluaisin vielä tuoda tässä esille
Punaisen Ristin roolin. Olen useammasta suunnasta saanut hiljattain
viime aikoina kuulla, että Punainen Risti suunnittelee
ajokoulutuksen antamista maahanmuuttajille yhtenä sopeuttamistoimenpiteenä ja
myöskin autojen hankkimista maahanmuuttajille. Nyt juuri,
kun ajokoulu-uudistus tuli, korttiuudistus tuli, joka nostaa ajokortin
hintaa 1 000 eurolla vähintään,
tämä ei suinkaan ole edesauttamassa näitten
maahanmuuttajien kotouttamista.
James Hirvisaari /ps:
Arvoisa puhemies! Kaikkien kyselyiden ja mielipidemittausten
mukaan suuri osa kuntien asukkaista ei halua vastaanottokeskusten
synnyttämiä ongelmia ympäristöönsä.
Tavallisella kansalla onkin tolkku tallella. Jos kuntiin ei turvapaikanhakijoita
haluta, pitäisi hälytyskellojen soida. Miksi ihmeessä viedä demokratiassa
eteenpäin sellaista asiaa, jota kansalaiset vastustavat?
Kuntalaiset voivat pääsääntöisesti
päättää esimerkiksi kaavoituksesta
ja muista omaa kotiseutuaan koskevista asioista. Miksi niin merkittävässä asiassa
kuin pakolaiskeskuksen perustamisessa saadaan toimia kunnallisen
demokratian vastaisesti?
Arvoisa puhemies! Pieni Suomi ei voi koko maailmaa pelastaa.
Ajatuskin on täysin hullu. Elintasopakolaisuus on yhteiskunnallemme
kestämätön taloudellinen rasite. Työperättömästä maahanmuutosta
ei ole meille yhtään mitään hyötyä vaan
täysin päinvastoin. Aivan puuta heinää on
myös tässä yhteydessä puhe ulkomaisen työvoiman
tarpeesta. Paljon puhutaan myös kansalaispalkasta, mutta
niin kauan kuin kaiken maailman turvapaikkaturisteille myönnetään kansalaisuus
pelkän puumerkin perusteella, ei perustulostakaan pidä puhua
yhtään mitään.
Arvoisa puhemies! Kenellä tässä yhteiskunnassa
pitäisi olla oikeus päättää lähiympäristöstä:
niillä, jotka siellä asuvat, vai valtion virkamiehillä?
Keskustelu päättyi.