James Hirvisaari /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lakialoitteessa on kyse kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta seuraavalla tavalla.

Ihmiset ovat huolissaan siitä, miten lähidemokratia kunnissa toteutuu. Kuntalaiset ovat palveluiden lisäksi kiinnostuneita kaikista omaa lähiympäristöä koskevista asioista, ja demokraattisten periaatteiden mukaisesti vuorovaikutus asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä on tärkeää.

Lakialoitteeni kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta parantaisi lähidemokratian toteutumismahdollisuuksia kunnissa. On tärkeää ja hyvin arvokasta, että asukkaat voivat esittää omia näkemyksiään oman asuinalueensa kehittämisestä, ja pääsääntöisesti näin tapahtuukin, mutta nykylainsäädännön mukaan sisäasiainministeriön valtuuttamalla Maahanmuuttovirastolla on oikeus rajoittaa kansalaisoikeuksiamme ja siten suoraan vaikuttaa lähiympäristöömme asukkaiden mielipiteiden vastaisesti ja mahdollisesti hyvinkin kielteisin vaikutuksin.

Maahanmuuttovirasto ei tarvitse yhteistyökykyistä kuntaa vastaanottokeskuksen perustamiseen, vaan se voi aloittaa neuvottelut perustamisesta kiinnostuneiden kansalaisjärjestöjen kanssa riippumatta kunnan tai sen asukkaiden mielipiteistä. Käytännössä tämä tarkoittaa, että erilaiset maailmanparantamiseen keskittyvät järjestöt voivat vapaasti vuokrata tiloja kenen tahansa naapurista ja sopia pakolaisten vastaanottamisesta ja toiminnan aloittamisesta ja täysin riippumatta siitä, miten muut lähiympäristössä asuvat tilanteen kokevat. Eräs kansalainen kiteytti nykyisen käytännön seuraavasti: naapuri ei saa rakentaa omalle pihalleen mitään kysymättä muilta naapureilta, mutta Maahanmuuttovirasto saa tehdä ihan mitä vain kysymättä keneltäkään mitään. Kuntalaiset kokevat jo nyt, että valtio on varastamassa valtaa itselleen ja viemässä kansalaisilta viimeisetkin mahdollisuudet vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin.

Sisäministeri on vastauksessa kirjalliseen kysymykseeni todennut, että jos kunnalla ei ole halukkuutta tai mahdollisuuksia perustaa vastaanottokeskusta, niin se perustetaan tällaisen kansalaisjärjestön avustuksella, siis pakolla, eli tilanne on aivan pöyristyttävä. On tärkeää huomioida myös tällaisen pakottamisen vaikutus ihmisten suhtautumiseen maahanmuuttajiin. Integroituminen ei ole nytkään helppoa. Pakottamalla ja kuntalaisten oman tahdon yli kävelemällä jännitteitä ja ristiriitoja synnytetään takuuvarmasti lisää.

Arvoisa puhemies! Tilanne on erittäin ongelmallinen ja lähidemokratian vastainen, kun kansalaisjärjestöt voivat ohittaa paikallisten asukkaiden tahtotilan. Asukkaiden mielipidettä ei lainsäädännössä huomioida hankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa eikä riittävää avoimuutta muutenkaan edellytetä. Laajamittaisen maahantulon yhteydessä ongelmat eskaloituvat, koska kuntia voidaan määrätä varautumissuunnitelman tekemiseen ja kunnilta voidaan suoraan edellyttää vastaanotto- ja järjestelykeskuksen perustamista, vaikka kunta itse hanketta vastustaisi asukkaista puhumattakaan.

Päänvaivaa vastaanottopalvelujen ja suojelun koordinoiduksi järjestämiseksi aiheuttaa myös se, että suojelua hakeva tai suojelua saava voi järjestää majoituksensa myös yksityisesti ja aivan eri kuntaan kuin missä vastaanottokeskus sijaitsee. Vastaanottokeskusten vaikutusten arviointia lähiympäristöön ei myöskään ole sisällytetty lakiin, vaikka perustamisratkaisuilla voi olla huomattava vaikutus muiden kuin asianosaisten elämään, työntekoon tai muihin oloihin. Tiedotuksessa on myös merkittäviä puutteita. Jännitteet kantaväestön ja turvapaikanhakijoiden välillä vähenisivät, jos todella toimittaisiin ihmislähtöisesti, kuten lähidemokratiaan kuuluu. Kunnallisella päätöksenteolla ja asukkaiden mielipiteellä on oltava länsimaisen sivistysvaltion mukainen mandaatti osallistua elinympäristönsä pää-töksentekoon.

Arvoisa puhemies! Kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annettua lakia tulee muuttaa siten, että kunnallisella päätöksenteolla ja asukkaiden mielipiteellä on vaikutusvaltaa keskusten perustamis- ja siirtopäätöksiin, ja lisäksi suojelua hakevien tai saavien sijoittuminen tulee rajoittaa vastaanottopalveluja tarjoavan kunnan sisälle. Lisäksi tiedonsaantioikeutta pitää maltillisesti laajentaa, jotta vastaanottopalvelujen tuottamisen tehokkuutta voitaisiin luottamuksellisesti arvioida.

Toivon, että eduskunta asettuu kansalaisen asemaan ja parantaa lähidemokratian toteutumismahdollisuuksia tekemällä lainsäädäntöön tarvittavat muutokset. Lähidemokratia on elinvoimaisten kuntien ja tyytyväisten asukkaiden elinehto, ja kuntalaisten mielipidettä tulee sen mukaisesti kunnioittaa antamalla heille mahdollisuus vaikuttaa oman lähiympäristönsä asioihin.

Olli Immonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Hirvisaaren lakialoitteessa kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetun lain muuttamisesta todetaan, että nykyisessä lainsäädännössä ei edellytetä riittävästi hyvän hallintotavan mukaista avoimuutta eikä kuntien ja asukkaiden mielipiteen huomioimista vastaanotto- tai järjestelykeskushankkeiden suunnittelu- ja toteutusvaiheessa. Asia on juuri näin, kuten edustaja Hirvisaari sen esittää. Voimassa olevan lain mukaanhan Maahanmuuttovirasto voi aloittaa neuvottelut kansalaisjärjestöjen kanssa, jos kunta ei ole halukas vastaanottokeskuksen perustamiseen.

Arvoisa puhemies! Ei ole oikein, että Maahanmuuttovirasto voi perustaa vastaanottokeskuksia oman mielensä mukaan kunnan ja sen asukkaiden tahdosta riippumatta. Prosessista tulisikin tämän ehdotetun lakimuutoksen myötä huomattavasti nykyistä demokraattisempi. Tällä aloitteella muutettaisiin lakia siten, että kunnan ja kuntalaisten mielipidettä ei voisi sivuuttaa vastaanottokeskusta suunniteltaessa ja perustamispäätöstä tehtäessä, vaan kunnallinen päätöksenteko olisi huomioitava nykyistä paremmin.

Hyvää tässä aloitteessa on myös se, että sillä rajattaisiin suojelua saavien ja sitä hakevien sijoittuminen vastaanottopalveluja tarjoavan kunnan sisälle. Myös tiedonsaantioikeutta laajennettaisiin ja avoimuutta lisättäisiin jo suunnitteluvaiheessa. Lisäksi sopimusmääräyksissä edellytettäisiin elinympäristöön kohdistuvien vaikutusten kausittaista arviointia.

Arvoisa herra puhemies! Tämän lakimuutoksen myötä Suomessa otettaisiin askel kohti demokraattisempaa päätöksentekoa. Edellä mainituin perustein kannatan edustaja Hirvisaaren tekemää lakialoitetta.

Jussi  Halla-aho  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kokemusperäisesti vastaanottokeskuksiin liittyy varsinkin pienillä paikkakunnilla lieveilmiöitä, jotka vaikuttavat kielteisesti paikallisen väestön viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen ja jopa todelliseen turvallisuuteen sekä tätä kautta esimerkiksi vastaanottokeskusta lähellä olevien kiinteistöjen arvoon. Jo tästä syystä on hyvin tärkeää, että paikkakunnan asukkailla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa vastaanottokeskushankkeisiin.

Jos keskus tarjoillaan kuntalaisille tapahtuneena tosiasiana ja jos kuntalaisten kuuleminen ja vuoropuhelu rajoittuvat siihen, että Punaisen Ristin edustaja käy haukkumassa asukkaiden asenteet, kuten eräillä paikkakunnilla on tapahtunut, tämä on omiaan synnyttämään negatiivista ilmapiiriä keskusta, sen asukkaita ja viranomaistoimintaa kohtaan. Sikäli kuin maahanmuutto on rikkaus ja moninaisuus mukavaa, kuten meille usein kerrotaan, meidän pitää markkinatalouden hengessä antaa kuntalaisten itsensä päättää, haluavatko he nauttia niistä kotinurkillaan.

Edustaja Hirvisaaren lakialoite merkitsee ennen kaikkea askelta kohti parempaa hallintoa, läpinäkyvämpää hallintoa, ja se on sen vuoksi erinomaisen kannatettava.

Ismo Soukola /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämä maahanmuuttokeskustelu, lähti se mistä suunnasta tahansa liikkeelle, yleensä päätyy jollain tavalla rasismikeskusteluun. Tämä edustaja Hirvisaaren esille tuoma laki ja nykytilanne on yhtenä osasyynä vaikuttamassa, kuten edustaja Halla-aho toi esiin, ihmisten asenteisiin maahanmuuttajia kohtaan, ja kun niihin ei pystytä vaikuttamaan ja saadaan huonosti tietoa tai ei ollenkaan tietoa, ne ovat myöskin aiheuttamassa huhupuheita ja niitten kautta epävarmuutta ja joskus jopa vihan tunteita maahanmuuttajia kohtaan.

Haluaisin vielä tuoda tässä esille Punaisen Ristin roolin. Olen useammasta suunnasta saanut hiljattain viime aikoina kuulla, että Punainen Risti suunnittelee ajokoulutuksen antamista maahanmuuttajille yhtenä sopeuttamistoimenpiteenä ja myöskin autojen hankkimista maahanmuuttajille. Nyt juuri, kun ajokoulu-uudistus tuli, korttiuudistus tuli, joka nostaa ajokortin hintaa 1 000 eurolla vähintään, tämä ei suinkaan ole edesauttamassa näitten maahanmuuttajien kotouttamista.

James Hirvisaari /ps:

Arvoisa puhemies! Kaikkien kyselyiden ja mielipidemittausten mukaan suuri osa kuntien asukkaista ei halua vastaanottokeskusten synnyttämiä ongelmia ympäristöönsä. Tavallisella kansalla onkin tolkku tallella. Jos kuntiin ei turvapaikanhakijoita haluta, pitäisi hälytyskellojen soida. Miksi ihmeessä viedä demokratiassa eteenpäin sellaista asiaa, jota kansalaiset vastustavat? Kuntalaiset voivat pääsääntöisesti päättää esimerkiksi kaavoituksesta ja muista omaa kotiseutuaan koskevista asioista. Miksi niin merkittävässä asiassa kuin pakolaiskeskuksen perustamisessa saadaan toimia kunnallisen demokratian vastaisesti?

Arvoisa puhemies! Pieni Suomi ei voi koko maailmaa pelastaa. Ajatuskin on täysin hullu. Elintasopakolaisuus on yhteiskunnallemme kestämätön taloudellinen rasite. Työperättömästä maahanmuutosta ei ole meille yhtään mitään hyötyä vaan täysin päinvastoin. Aivan puuta heinää on myös tässä yhteydessä puhe ulkomaisen työvoiman tarpeesta. Paljon puhutaan myös kansalaispalkasta, mutta niin kauan kuin kaiken maailman turvapaikkaturisteille myönnetään kansalaisuus pelkän puumerkin perusteella, ei perustulostakaan pidä puhua yhtään mitään.

Arvoisa puhemies! Kenellä tässä yhteiskunnassa pitäisi olla oikeus päättää lähiympäristöstä: niillä, jotka siellä asuvat, vai valtion virkamiehillä?