Arvoisa puhemies! Turvallinen ja varmistettu toimeentulo on monen ihmisen huoli nyky-yhteiskunnassamme. Toimeentulo, jolla voi hankkia elämäänsä välttämättömän asumisen, terveys- ja muut palvelut sekä hyvinvoinnin, ei ole lainkaan itsestäänselvyys kaikille kansalaisillemme. Näin on myös liian monen eläkeläisen kohdalla.

Työeläkeyhtiö Ilmarisen tekemä selvitys toi esille vakavan tilanteen myös sukupuolten välisestä eriarvoisuusnäkökulmasta. Selvitys kertoi, että naisten saaman eläkkeen suuruus on keskimäärin 700 euroa pienempi kuin miehillä. Tämän johdosta eläkkeellä olevilla naisilla on paljon suoranaista köyhyyttä. Kysynkin eläkeasioista vastaavalta ministeriltä: miten pienellä eläkkeellä olevien naisten asemaa aiotaan parantaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Herra puhemies! On aivan totta tämä selvitys, mikä nyt on hiljattain julkistettu, että todellakin naisten eläkkeiden määrä on pienempi kuin miesten, ja se osittain johtuu tai oikeastansa aika pitkälle johtuu siitä samasta epätasa-arvosta, mikä on työelämässä. Eli jonkin verran meillä on eroja palkkauksessa, eli on pienemmät palkat. Sitten on myöskin hoitovapaat ja äitiyslomat, jotka vaikuttavat siihen, että naisille kertyy sitä eläkettä vähemmän. Nämä ovat ne syyt, mitkä ovat siellä taustalla.

Mitä on tehty sitten vuosien varrella: 2005 tehtiin eläkeuudistus, jossa parannettiin näiden hoito- ja vanhempainvapaiden aikaisten eläkkeiden kertymistä, mikä on sinänsä erittäin hyvä asia. Sitten on tehty viime kaudella eläkkeiden tasokorotus, takuueläke ja myöskin sitten nimenomaan pienten eläkkeiden verotukseen korjausta. Näillä kaikilla yhdessä on pyritty aikaansaamaan parannusta, mutta peruslähtökohta on nimenomaan se, että meidän pitäisi saada ne naisten palkat mutta myöskin sitten nämä työurat pidemmiksi. Siitä on kysymys. On kuitenkin pakko sanoa myös se, että kun naiset ovat pidemmän aikaa eläkkeellä, koska heillä on pidempi elinaika, niin he kyllä hyötyvät siitä maksetusta eläkkeestä enemmän kuin miehet.

Arvoisa puhemies! Eriarvoisuutta kokevat myös eläkeikäiset ihmiset, jotka asuvat yksin. Suomessa arvioidaan asuvan yli miljoona ihmistä yksin taloudessaan, ja heistä yli 65-vuotiaita on yli kolmannes. Yksinäisyys voi merkitä myös taloudellista taakkaa nimenomaan korkeiden asumiskustannusten vuoksi, ja toisaalta yksin asuminen, eläminen, tuo myös lisää ehkä yksinäisyyttä. Haluaisin tiedustella ministeri Viitaselta: mitenkä voimme asumispolitiikan keinoin vähentää tätä eriarvoisuutta, tukea yhteisöllisyyttä, jossa ihminen voi kohdata toisen ihmisen arjessaan nykyistä paremmin?

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen

Arvoisa herra puhemies! Lämmin kiitos erittäin tärkeästä kysymyksestä. Yksinäisyys on iso ongelma, yhteisöllisyyttä tarvitaan, kukaan ei jaksa yksin, ja varmasti tämänkaltaiset seikat kuin yhteisöllisyyden lisääminen voivat myös toteutua hyvin asuntopoliittisin keinoin.

Meillä on meneillään esimerkiksi ikäihmisten asumisen kehittämisohjelma, jossa kiinnitetään juurikin huomiota siihen, että meidän asuinalueemme muodostuisivat sellaisiksi mukaviksi ympäristöiksi, joissa esimerkiksi ikäihmiset voivat kohdata nuoret ja kaikilla olisi miellyttävä ympäristö siellä. Yhteisöllisyyttä voidaan lisätä asuntopoliittisin keinoin myös siten, että rakennamme ylipäätään monipuolisia asuinalueita, ja yksi ihan konkreettinen asia, mitä olemme nyt voineet jo tehdä ja edistää, on se, että kun tällainen asukastila-asia on noussut esiin, niin me olemme pystyneet Aran rahoituksella tukemaan esimerkiksi lähiöissä asukastilojen rakentamista. Tämä on mielestäni todella tärkeä asia, ja tätä on kovasti kaivattu, kun olen kiertänyt siellä lähiöissä ihmisten kanssa juttelemassa. Eli yhteisöllisyyttä lisää, kukaan ei jaksa yksin.

Arvoisa puhemies! Tässä eläkeläisten edustajana totean, että viimeisen 15 vuoden aikana ansiot ovat nousseet 70 prosenttia mutta eläkkeet vain 34 prosenttia eli Suomen 1,5 miljoonaa eläkeläistä on jäänyt jälkeen lähes puolet eli 36 prosenttia — tai enemmän kuin puolet. Kysymys kuuluu, arvoisa ministeri: missä makaa se selvitys siitä, kumpi on järkevämpää tänä päivänä, puoliväli-indeksi vai joku muu menettely?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tämä selvitys on noin toista vuotta sitten valmistunut, ja siitä on meillä ollut lausunnot, ja lausunnot ovat todenneet sen, että on monia mielipiteitä, niin kuin ymmärrätte. Mutta nyt on sitten odotettu sitä eläkeratkaisua, mikä tulee syksyyn mennessä, ja sitä käsitellään myös siellä ilman muuta, koska katsotaan kokonaisuutena. Mutta nyt täytyy muistaa kuitenkin se, että tilanteessa, jossa palkat eivät ole nousseet ja painopiste on nimenomaan tässä kulutuksessa ja kulutuksen indeksissä, on ollut erittäin hyvä, että tämä on ollut näin päin, mutta en sano sitä, etteikö pidä koko ajan arvioida tilannetta, varsinkin jos tilanne yhteiskunnassa muuttuu.

Arvoisa herra puhemies! On kysytty eduskunnan kyselytunneilla, mitkä ovat hallituksen terveiset työryhmälle, joka valmistelee eläkeuudistusta. Meillä ei ihan joka vuosi tällaiseen savottaan lähdetä. Me olemme saaneet vähän haparoivia vastauksia siitä, mihin suuntaan hallitus haluaa linjata. No nyt te, ministeri, sanoitte edustaja Tuupaisen kysymykseen, että tämä indeksiasia on siellä neuvottelupöydässä. Tämä oli kyllä uusi tieto ja tämän päivän uutinen.

Minun alkuperäinen kysymykseni liittyy edustaja Mäkisalo-Ropposen kysymykseen. Arvoisa ministeri, luettelitte historiasta asioita, joilla on pyritty kohentamaan pienimpiä eläkkeitä, nostamaan niitä ylöspäin. Te äsken avasitte, että hallitus viestittää indeksiasian nyt sinne neuvottelupöytään. Millaisia viestejä teillä, arvoisa ministeri, hallitus, on siihen, että meillä maassa olisi sellainen eläkejärjestelmä ja sen tasoiset eläkkeet, että niillä pärjää?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! En ole sanonut, että siellä kolmikantaneuvotteluissa ja työmarkkinajärjestöjen pöydässä on indeksiasiat tällä hetkellä, vaan nimenomaan siellä on kysymys erityisesti tästä työurasta: miten työuraa pystytään pidentämään, mitä tarkoittavat sitten siellä työuran loppuvaiheessa nämä eläkeratkaisut. Ne ovat siellä pöydässä. Mutta se, mitä tarkoitin, on, että nämä indeksiasiat, joita arvostettu edustaja kysyi, ovat kaikki osa tätä isompaa kokonaisuutta, eli kun me saamme ne ratkaisut sieltä työmarkkinajärjestöiltä, hallitus arvioi niitä, käy keskustelun ja näitä kaikkia tarkastellaan, kaikkia, mitä nyt on pöydällä, ja pitää tarkastella ihan kaikkea työuraan liittyvää asiaa.

Te kysytte, miten me olemme edistäneet ja miten voidaan edistää työeläkkeitä. Sillä tavalla, että ihmiset voivat olla työssä. Sillä tavalla edistetään työeläkkeitä ja yleensä eläkkeitä, ja myös sillä, että ihmiset pystyisivät todella sitä työuraa pidentämään ja käymään koulutusta voidakseen olla työssä ja että niitä työpaikkoja on. Ja niitä kaikkia tekoja tämä hallitus tekee.