8) Hallituksen esitys pitkäaikaissäästämisen
verotuksen uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Olen erittäin tyytyväinen,
että vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen
verokohtelua laajennetaan nyt koskemaan myös muuta sidottua
pitkäaikaissäästämistä.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä,
että säästäjien kustannuksia
alennetaan, läpinäkyvyys lisääntyy
ja samoin sitten eläköitymisen myöhentäminen
asetetaan myös tässä laissa etusijalle.
Tässä ps-laissa säädettäisiin
uuden säästämismuodon oikeudellisesta
muodosta ja sitten taas verolaissa sen verokohtelusta. Kysehän
on siitä, että säästäjä tekee
talletuspankin, rahastoyhtiön tai sijoituspalveluyrityksen
kanssa pitkäaikaissäästämissopimuksen.
Säästäjä maksaa tällöin sopimuksen
perusteella erityiselle säästämistilille
rahasuorituksia, jotka ovat verotuksessa vähennyskelpoisia
samoin edellytyksin ja samaan määrään
kuin vapaaehtoisen yksilöllisen eläkevakuutuksen
maksut.
Palveluntarjoaja puolestaan sijoittaa nämä rahavarat
säästäjän lukuun noteerattuihin
arvopapereihin, rahasto-osuuksiin tai talletuksiin. Sijoitetuille
varoille kertyvät tuotot olisi maksettava säästämistilille,
eikä niitä verotettaisi säästämisaikana.
Säästäjän saavutettua eläkeiän
palveluntarjoaja realisoisi säästövaroja
ja maksaisi niistä eläkkeen tapaan vuosittain
rahasuorituksia, joita sitten verotettaisiin vapaaehtoiseen yksilölliseen eläkevakuutukseen
perustuvan eläkkeen tavoin pääomatulona.
Tämän esityksen tarkoituksena todellakin on lisätä kilpailua
ja alentaa siten pitkäaikaissäästämisen
kustannuksia sekä myöskin lisätä markkinoiden
ja näiden säästötuotteiden läpinäkyvyyttä.
Myös muille palveluntarjoajille kuin pelkästään
henkivakuutusyhtiölle luotaisiin edellytykset tarjota verotuettua
pitkäaikaissäästämistuotetta,
ja tämä todellakin luo edellytyksiä pitkäaikaissäästämisen
kustannusten alentumiselle. Erikseen sitten valtioneuvoston asetuksella
säädetään tarkemmin palveluntarjoajien
tiedonantovelvoitteista, jotka koskevat muun muassa vertailukelpoisia
tietoja säästökohteiden kuluista, tuotoista
ja riskeistä.
Eläkevakuutuksen maksujen vähennyskelpoisuuden
edellytyksenä oleva vähimmäiseläkeikä muuttuisi
niin, että eläkettä voidaan maksaa vasta
työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkeiästä lähtien.
Sama vaatimus koskisi pitkäaikaissäästämissopimukseen
perustuvien maksujen vähennysoikeutta. Vähennyskelpoisuuden edellytyksenä olisi
lisäksi, että vakuutukseen perustuvaa eläkettä tai
tähän pitkäaikaissäästämissopimukseen
perustuvia suorituksia maksetaan vähintään
10 vuoden ajan ja että vakuutettu tai pitkäaikaissopimuksen
mukainen varoihin oikeutettu on vähintään
18-vuotias.
Eläkeiän korotuksen tavoitteena on todellakin tukea
hallituksen eläkepoliittisia tavoitteita työvoiman
eläköitymisen myöhentämisessä.
Kun nykyisin vaadittu ikä on 62 vuotta, niin muutos merkitsee
sitä, että eläkeikä nousisi
63 vuoteen ja seuraisi sen jälkeen automaattisesti työntekijän eläkelain
mukaista yleistä vanhuuseläkeikää.
Tässä on kyse pitkäaikaisesta säästämistuotteesta,
ja todellakin tätä 10 vuoden takaisinmaksulle
asetettua määräaikaa lyhennetään
2 vuodella jokaista ikävuotta kohden, jolla verovelvollisen
ikä ylittää tuon eläkeiän
silloin, kun eläkkeen tai muiden suoritusten maksu alkaa,
ja takaisinmaksuaika olisi vähintään
kuitenkin 6 vuotta. Myöskään palveluntarjoajan
vaihtamisesta ei tulisi tämän uuden lakiesityksen
mukaan veroseuraamuksia, vaan säästäjällä olisi
oikeus milloin tahansa säästöaikana siirtää kertyneet säästövarat
toiseen pitkäaikaissäästämissopimukseen
tai vakuutussopimukseen. Ja todellakaan tätä verotettavaa
tuloa ei realisoituisi myöskään silloin,
kun vakuutettu tai säästäjä irtisanoo sopimuksen
ja solmii uuden vähennyskelpoisuuden edellytykset täyttävän
sopimuksen tai pitkäaikaissäästämissopimuksen,
mutta silloin nämä varat pitää todellakin
siirtää suoraan uudelle yhtiölle tai
tällaiselle palveluntarjoajalle.
Arvoisa puhemies! Olen hyvin tyytyväinen, että tämä laki
on nyt saatu eduskunnan käsittelyyn, ja minun on ollut
erittäin vaikea kyllä ymmärtää sitä kritiikkiä,
jota tätä lakia kohtaan on esitetty. Vaihtoehto
ei todellakaan ole nykytila, vaan vaihtoehto tälle esitykselle
olisi se, että pitkäaikaissäästämistä ei
verotuettaisi ollenkaan. Tämä esitys todellakin
nyt alentaa säästäjien kustannuksia ja
tuo läpinäkyvyyttä verrattuna nykyiseen
järjestelmään ja todellakin vielä kolmanneksi
tukee hallituksen eläkepoliittisia tavoitteita eläköitymisiän
myöhentämisessä.
Tero Rönni /sd:
Arvoisa puhemies! Ministerille tuosta esityksestä:
Olen kannattamassa sitä, että lopetetaan koko
eläkesäästäminen. Minä haluan
sen esityksen ja kannatan sitä vilpittömästi.
Puhemies! 1990-luvun alussa tein vakuutuksia ja minulle kaupattiin
eläkevakuutusten tekemistä. Tutustuin siihen ideologiaan
ja siihen kuvioon ja totesin silloin, että minä en
lähde tätä tekemään
enkä lähde myymään kenellekään,
tämä on ihmisten pettämistä ja
huijaamista. Siihen samaan lopputulokseen on sitten päätynyt
aika moni muu sen jälkeenkin, kun on todettu, että ne eläkevakuutussijoitukset
eivät olekaan olleet mitään hyviä.
Paremmin olisi saanut jopa pankkikoroista monessa paikassa, kun
nyt muutama vuosi sitten lueskelin tulosta siitä, miten
se on lähtenyt menemään.
Tässä on mielestäni kyllä esitys,
joka kuvastaa hyvin tämän porvarihallituksen meininkiä ja toimintaa.
Tärkeintä tässä taloudellisessa
tilanteessa näköjään on tuoda
lisää verohelpotuksia hyväosaisille ihmisille — siis
hyväosaisille ihmisille tuoda lisää verohelpotuksia.
Minä hyväksyn säästämisen
ja sen, että säästetään,
mutta minkä ihmeen takia täytyy yhteiskunnan,
veronmaksajien, tukea sitä? Siinä ei ole järjen
hiventäkään, ei järjen hiventäkään,
että me rupeaisimme tukemaan toisten säästämiskuvioita.
Ihmiset elävät kädestä suuhun,
monet ovat työttöminä ja lomautettuina
ja muuta ja miettivät, mistä saavat riittämään
rahat. Samaan aikaan valtio velkaantuu ensi vuonna 13 miljardia
euroa. Ja te jaatte lisää verohelpotuksia. Siis
tämä on aivan käsittämätön,
pöyristyttävä esitys.
Hetemäen työryhmä on tekemässä kokonaisesitystä siitä,
miten verotusta yksinkertaistettaisiin ja poistettaisiin mahdollisimman
paljon vähennyksiä. Nyt te kehtaatte tuoda vielä lisää niitä.
Ei tässä ole tolkun hiventäkään.
Viime viikolla ministeri Katainen täällä puhui,
että ei tämä maksa valtiolle yhtään
mitään, ei tästä tule mitään
maksuja. No sitten kun vähän aikaa penättiin,
niin se oli 10 miljoonaa euroa. Mikähän se syy
mahtaa lopulta olla? Minun mielestäni tässä tilanteessa
pitäisi repiä koko esitys ja tuoda sellainen esitys,
missä luovutaan myöskin niistä nykyisistä säästämiskeinoista
ja niitten palkitsemisesta. Ei verokeinoilla pidä missään
tapauksessa säästämistä palkita.
Se on ihan väärä linja.
Markus Mustajärvi /vas:
Arvoisa puhemies! Hallitus on kehittänyt ihan oman
slanginsa, kun puhuu tästä asiasta: he puhuvat
koko ajan "tuotteesta". En ole vielä kertaakaan kuullut,
että kansaeläkettä saava sanoisi tilipäivänä,
että nytpä sinne tilille kilahti minun ikioma
tuotteeni, tosin muutaman euron suuruinen. Kyllä tässä on, niin
kuin ed. Rönni sanoi, taas uusi veroetu, joka painottuu
hyvätuloisille, ei pienituloisille. Tämä tilanne
on aivan selvä.
Käydäänpä läpi,
mitä valtiovarainministeri Katainen sanoi viime torstaina.
Hän sanoi, että "ne ihmiset, jotka ovat halunneet
ottaa lisäeläkkeen, ovat olleet nyt sidottuja
vakuutusyhtiöitten monopoliin - -". Sidottuja?
He ovat tehneet ihan oman valinnan, mihin rahansa käyttävät.
Ja edelleen hän jatkoi, että tämä vapaaehtoinen
eläkevakuuttaminen on ollut hinnaltaan kallista näille
ihmisille. No sitä kuitenkin on vuonna 2006 tuettu 490
miljoonalla eurolla, ja nyt sitten rinnakkaisia tuotteita tuetaan
lisää. Ja edelleen hän sanoo tästä,
että se veromenetys on vain 10 miljoonaa euroa. Kuinka
hän on päätynyt tuommoiseen tulokseen,
kun hallituksen esityksessäkin sanotaan, että "kokonaisvaikutus
riippuu siten monista, osin vaikeastikin arvioitavista osatekijöistä"? Miksi
Katainen ei ole oman ministeriönsä virkamiehille
laskenut tätä mallia, kun kerran virkamiehet valmistelutyössäkään
eivät ole olleet kokonaiskustannuksista selvillä?
Tämähän on hyvin hankala ylipäätään
laskea, koska veronhuojennus tulee voimaan heti, mutta maksu kymmenien
vuosien päästä. Kyllä tässä on
kyse aivan uudesta järjestelmästä, uusista instrumenteista
ja säästämissopimuksesta, joka huojuttaa
nykyisiä eläkejärjestelmiä.
Olin jokin vuosi sitten kuuntelemassa Kuopion yliopistossa väitöskirjaluentoa,
jossa todettiin vapaaehtoisesta eläkevakuuttamisesta, että se
ei ole eläkepolitiikkaa, se ei ole sosiaalipolitiikkaa,
vaan se on sijoitusinstrumentti, ja nyt te haluatte tukea sitä, että pääosin
hyvätuloiset ihmiset (Puhemies: 2 minuuttia!) pelaavat
sellaista peliä, sijoittavat rahaa sinne, missä muutenkin
jo iso raha kyttää omia osinkoja.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Mustajärvi oli huolissaan siitä,
että tämä romuttaa nykyisiä eläkejärjestelmiä.
Tämä esitys omalta osaltaan auttaa meitä selviytymään
tämän taantuman yli. On esitetty kolme keskeistä keinoa,
miten korvata velka, jonka nyt otamme, jotta voimme elvyttää,
jotta voimme työllistää, jotta voimme
pitää huolta kaikista, joita tämä taantuma
koettelee. Ne kolme keskeistä keinoa ovat leikkaukset,
veronkorotukset ja työurien pidentäminen.
Tämä esitys osoittaa, että hallitus
on tarttunut siihen kaikkein miellyttävimpään,
kaikkein eniten kansalaisten keskuudessa hyväksyttyyn vaihtoehtoon
eli työurien pidentämiseen. Tämä esitys
omalta osaltaan nostaa myös vapaaehtoisten eläkevakuutusten
säästäjien eläkeikää 62
vuodesta 63 vuoteen ja erityisesti sen päälle
kannustaa jatkamaan työuraa 63 vuoden jälkeen,
kun nyt takaisinnostoaika pidentyy 10 vuoteen, mutta jokainen vuosi,
jonka henkilö on pidämpään työssä,
lyhentää tuota takaisinnostoaikaa 2 vuodella.
Eli on aivan ilmeistä, että työurien
pidentymiseen voidaan vaikuttaa myös hallituksen toimin.
Olen todella tyytyväinen, että hallitus on
tällä tavalla tarttunut tähän
eläköitymisiän nostamiseen nyt omalla
toiminnallaan eikä odota Rantalan työryhmän
selvityksiä tuolta osin. Toivon, että samanlainen
määrätietoisuus ja kannustus työurien
jatkamiseen ilmenee sitten myös tuon Rantalan työryhmän
esityksessä ja konkretisoituu meillä täällä talossa
päätöksenteossa.
Tämä esitys omalta osaltaan myös
parantaa merkittävällä tavalla kotimaista
omistajuutta. Siitäkin olemme kuulleet salin vasemmalta
laidalta kummallisia puheenvuoroja tässä viime päivien
aikana. Nyt kun olemme kannustamassa kotimaista omistajuutta, niin
jotenkin se nähdään ongelmallisena. Kun
on selvää, että suomalaiset sijoittajat
suosivat kotimaisiin yrityksiin sijoittamista, niin miksi me emme
kannustaisi suomalaisia säästämään
omia eläkkeitään varten, kun totta on,
että he ohjaavat näitä sijoituksia nimenomaan
kotimaisiin yrityksiin. Tämä edesauttaa kotimaisten
yritysten rahoitusta ja sitä kautta auttaa niitä lisäinvestoinneissa
ja työpaikkojen kertymisessä.
Tähän kilpailun lisäämisaspektiin
liittyy kyllä huoli siitä, nyt kun kilpailu lisääntyy
ja sitä kautta kuluttajan mahdollisuudet kasvavat ja toivottavasti
hinnat laskevat, etteivät nämä nykyiset säästösopimusten
haltijat korota näitä siirtokustannuksia niin
korkealle, että se omalta osaltaan rajoittaa tätä kilpailua.
Helsingin Sanomissa tänään annettiin
ymmärtää, että kovin helpolla näistä nykyisistä sopimuksista
ei luovuta. Toivon, että hallitus valvoo sen perään,
että todella pitäydytään vain
todellisissa kustannuksissa, kun siirtoja tehdään,
eikä yritetä hillitä kilpailua näiden
kautta. Kaiken kaikkiaan aivan erinomainen esitys nimenomaan työurien
pidentämisen kannalta.
Anne-Mari Virolainen /kok:
Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi ja ed. Kataja jo varsin hyvin
valaisivat tämän lakiesityksen sisältöä. Olen
heidän kanssaan siinä täysin samoilla
linjoilla. Edustajat Rönni ja Mustajärvi ryttäsivät
tämän esityksen täysin hyvätuloisille
räätälöitynä mallina.
Minun täytyy nyt kyllä oikaista teitä, että teidän
johtopäätöksenne ovat tämmöisiä mutkat
suoriksi -tekeleitä, sillä faktat kertovat näin,
että tällä hetkellä pitkäaikaissäästäjiä on noin
700 000 ja he ovat hyvin erilaisissa taloudellisissa asemissa
ja säästävät hyvin erilaisia summia
vuosittain. Uusia sopimuksia solmivat säästävät
keskimäärin 500 euroa per vuosi. Kaikkein pitkäaikaissäästäjien
keskiarvo on noin 1 500 euroa vuodessa. Eli joku käyttää sen
koko 5 000 euron vähennyksen ja joku säästää sen
50 euroa kuukaudessa.
Te moititte myös sitä, että tämä on
veroetu. Kun katsomme kokonaisuutta, niin aivan varmasti kansantalouden
ja vanhuudenturvan kannalta positiiviset vaikutukset ovat isoimmat,
jos uudistuksella saadaan ihmisiä kannustettua täydentämään
omaa eläketurvaansa lisäsäästöillä ja ennen
kaikkea pysymään työelämässä vielä yhden,
kaksi tai jopa kolmekin lisävuotta. Ed. Kataja otti myös
kotimaisen omistajuuden esiin. Me kaikki varmastikin haluamme, että meidän
työnantajillamme on kasvot, ja kun me edistämme kotimaista
omistajuutta, niin silloin meillä on myös helpommat
neuvotteluasemat.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Meillä on yhteiskunnassa ollut todellakin
epäkohta, joka on kohdellut kuluttajia, tavallisia ihmisiä, eriarvoisella
tavalla ja rajannut kilpailua. Nämä vapaaehtoista
eläkevakuutusta säästäneet henkilöt,
joita, kuten ed. Virolainen totesi edellä, on jo yli 600 000
yksityishenkilöä, ovat olleet kuluttajina poikkeuksellisessa
asemassa siinä mielessä, että vakuutuksen
ottajat ovat sitoutuessaan näihin eläkevakuutuksiin
tehneet elinikäisen sopimuksen yhden yhtiön kanssa,
mikä on hyvin poikkeuksellista ja jopa kyseenalaista, kun
kyseessä on valtion tukema säästömuoto.
Syyskuussa 2008 tein tästä eläkevakuutussäästäjän
oikeudesta vaihtaa palveluntarjoajaa kirjallisen kysymyksen, ja
sain siihen toiveita herättäneen vastauksen, että ministeriö seuraa
mahdollisten lainsäädäntömuutosten
tarvetta ja tekee asianmukaiset ehdotukset nykytilanteen muuttamiseksi,
mikäli ne ovat tarpeellisia. Nyt tämä tarve
on toteutunut ja olemme saaneet käsittelyyn nämä hyvät
esitykset 158 ja 159, joiden myötä on luvassa
tämä paljon kaivattu muutos.
Nythän lain puitteissa syntyy mahdollisuus siihen,
että syystä tai toisesta tyytymätön
kuluttaja voi siirtää säästönsä toiseen
yhtiöön. Ongelma ei kuitenkaan täysin
poistu, kuten ed. Kataja edellä otti esiin, nimittäin
jo tehtyjen sopimusten osalta edelleenkään, vaikka
laki mahdollistaa tarjoajan vaihtamisen, ei yhtiöiden ole
pakko siihen suostua. Lauantain Helsingin Sanomat myös
asiasta kattavasti kertoi. Toiveita tässä asiassa
antaa Ruotsin esimerkki. Siellä nimittäin vastaavanlaisen
lain tultua voimaan vakuutusyhtiöt antoivat asiakkaiden
siirtää eläkesäästönsä toisiin
yhtiöihin ilman suurempia sanktioita.
Nämä esitykset vievät joka tapauksessa
käytäntöjä oikeaan suuntaan
ja lisäävät merkittävästi
kuluttajan suojaa ja valinnan mahdollisuuksia. Säästämisestä aiheutuvat
kulut myös todennäköisesti pienenevät,
kun markkinat kilpailun myötä tehostuvat.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun ed. Kataja kuvasi tämän
asian ja nämä mekanismit, niin nehän
ovat juuri näin. Siis se teoreettinen malli toimii juuri
noin.
Mutta minä arvoisia hallitustovereita varoittaisin
pikkuisen siitä, että tässä finanssi-
ja talouskriisissä, jota nyt eletään,
ei yhtään liioiteltaisi näitä vaikutuksia,
niitä perimmäisiä vaikutuksia, joissa
kysymyksessä on muun muassa työssä pysymisen
iän kartuttaminen. Olemme siinä aivan samaa mieltä.
Tämä mekanismi on nyt hyväksytty näin,
muttei yhtään liioitella.
Ja sitten toinen juttu. Ei ruveta myöskään marxilaisiksi
jättämällä kertomatta sitä,
mikä hallituksen esityksessä on todettu, kun on
kerrottu vaikutukset kunnallistalouteen ja on selvästi otettu
esiin myöskin ne negatiiviset puolet, mitä kunnallistaloudelle
on merkitystä näillä ratkaisuilla. Elikkä kerrotaan
aina tasapuolisesti, niin hallituksen uskottavuus pikkuisen paranee
siitä.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hyvin erikoista keskustelua on käyty.
Ed. Katajan peruste työurien pidentämisestä ja
se, että nimenomaan tämä auttaa selviytymään
Suomen nyt laman yli, kuulostaa hieman huvittavalta suhteessa siihen,
kun tiedetään, että työelämän
puitteita voidaan parantaa ja sitä kautta saada ihmiset
jaksamaan työelämässä paljon pidempään,
eikä niin, että lähdetään
tänne yksittäiselle puolelle verohelpotusten kautta
murentamaan veropohjaa yksityistämällä kaikki
eläkkeet, tarjoamalla näitä etuisuuksia
vain niille, kenellä on varaa säästää ja
sitä kautta mahdollisuus saada verohelpotuksia.
Ihmettelen myös sitä, että hallituspuolueen edustajat
puhuvat tänään kauniisti täällä säästämisen
puolesta. Silloin kun puhutaan veronalennuksista, ansiotulon veronalennuksista,
puhutaan kuluttamisesta, että ihmiset saavat enemmän
rahaa kuluttaakseen. Tänään puhutaan,
että on se hienoa, että he pääsevät
säästämään. Mikä on
nyt talouspoliittinen linja tällä hallituksella, säästää vai
kuluttaa, koska kaikkeen ei välttämättä ole
varaa, paitsi juuri niillä kaikkein suurituloisimmilla?
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Kataja varmasti on asiantuntija yritysasioissa,
veropolitiikassa, talouskysymyksissä, mutta se, että hän
nosti työurien pidentämisen tämän
hallituksen esityksen pääperusteeksi, on kyllä outoa.
Kun me käsittelimme työelämä-
ja tasa-arvovaliokunnassa työelämäselontekoa,
niin sen voisi kiteyttää niin, että suurin
ongelma suomalaisessa työelämässä on
se, että ihmisiltä on kadonnut oman työn
autonomia. Ja se taas johtaa siihen, että kun he eivät voi
päättää siitä useinkaan,
kuinka he työtä tekevät mielekkäällä tavalla,
niin he eivät jaksa töissä ja joutuvat
pakon edessä jäämään
liian aikaisin eläkkeelle. Ja siinä ei kyllä vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen,
tai vastaavat menetelmät, auta. Puhe eläkejärjestelmien
romahtamisesta on osin ollut aivan tietoista lietsontaa, kun on
haluttu tehdä markkinatilaa näille vaihtoehdoille.
Jos katsotaan tuloluokittain, ketkä siellä hyötyvät tästä järjestelmästä ja
vapaaehtoisesta eläkevakuuttamisesta (Puhemies: Minuutti
on mennyt!) eniten, niin se määrä ei
kerro totuutta, vaan se hyödyn suuruus.
Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä nähdään
tämän hallituksen työelämäosaaminen
ja tietäminen. Se on tässä kiteytettynä hyvin
selkeästi. Täytyy myöskin sanoa, että minä olen
haastatellut ihmisiä, tiedän sellaisia, jotka
ovat ottaneet tämän eläkevakuutuksen.
Päinvastoin kuin te puhutte, joka ainoa heistä on
ottanut sen sen takia, että voisi jäädä vähän
aikaisemmin eläkkeelle, siinä minimiajassa, mikä on
ollut, että voi jäädä siinä eläkeiän
minimissä eikä tarvitse tehdä enää 63:sta
68:aan missään tapauksessa, ja oli hirveä haloo,
kun nostettiin eläkeikää 58:sta 60:een.
Te puhutte ihan lööperiä, ette tiedä ollenkaan
ihmisten mietteitä muuta kuin niitten rikkaitten, jotka
mielellään kyllä isoina dirikoina pyörivät
vaikka satavuotiaiksi, jos saavat.
Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomessa on hyvin toimiva työeläkejärjestelmä,
joka merkitsee käytännössä sitä,
että joka kuukausi suomalaiseen työeläkeyhtiöön
menee 22 prosenttia palkasta. Työnantaja maksaa siitä 17
ja jokainen itse noin 5 prosenttia. Tätä järjestelmää pitäisi
kehittää. Tämän tuloksena työeläkkeellä olevat
saavat tällä hetkellä keskimäärin
1 250 euroa kuukaudessa, siis suurin osa saa alle sen,
jotta tulee tämä luku. Tätä tilannetta
tämä ei yhtään paranna, ja sen
takia tämä veroetu on tässä se
käytännön ongelma. Jokainenhan saa ottaa
niin paljon lisäeläkkeitä kuin sielu
sietää, mutta tosiasia on se, että ei
siihen pienituloinen palkansaaja pysty, ja sen takia, kun hänellä on
pieni palkka, hänellä on tulevaisuudessa pieni
eläke. He käymällä kahdessa
tai kolmessakin työssä säästävät
sitä, että heillä olisi (Puhemies: Minuutti
on täysi!) joskus parempi eläke kuin minkä tämä nykyinen
järjestelmä tuo, ja tätä lakisääteistä järjestelmää pitäisi
kehittää.
Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen totesi, että näitä vaikutuksia
ei tule liioitella, mutta kyllä nämä vaikutukset
ovat merkittäviä sekä kuluttajalle että myöskin
yhteiskunnalle. Kuluttajien osalta tämä lisää kilpailua
ja laskee kustannuksia.
Ja ed. Rönnille, kyllä tämä on
selvästi parannus aikaisempaan. Tämä uudistus
nimenomaan kannustaa säästäjää jatkamaan
työelämässä vielä vanhuuseläkkeen
täytyttyäkin.
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minulla ei ole ideologista taakkaa tässäkään
asiassa, mutta totean, että kyllä aivan yksiselitteistä on,
että tämä tuo hyvätuloisille,
hyväosaisille, uusia etuuksia ja veronmaksun siirtoa. Nekin
varat tässä tilanteessa pitäisi käyttää kyllä köyhyyden
ja vaikeuksissa elävien ihmisten ongelmien ja työttömyyden
torjumiseen nyt eikä joskus tulevaisuudessa. Eli tämä on
aivan selvä asia, että pienituloiset ja keskituloiset
lapsiperheet esimerkiksi eivät tietysti pysty tätä etua
juurikaan käyttämään. Se on
aivan selvä asia, ja siksi koko tätä hanketta
pitäisi arvioida täysin uudelleen.
Meillä on, niin kuin ed. Skinnari juuri sanoi, sinänsä hyvä työeläkejärjestelmä,
kattava järjestelmä, mutta siinä on aika
pahoja aukkoja ja sitä pitäisi kehittää niin,
että ne pienituloiset, keskituloiset, jotka joutuvat sitten
pienen palkan jälkeen pienelle eläkkeelle, pärjäisivät
eläkkeellä ja pystyisivät maksamaan (Puhemies:
Minuutti!) sairaus- ja muut kulunsa.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä esitys on erittäin
tervetullut. Selvä on, että sinivihreän
hallituksen tavoite on se, että työeläkejärjestelmää vaalitaan, sitä kehitetään,
mutta sen rinnalla on järkevää, että suomalainen
yhteiskunta kannustaa suomalaisia varautumaan tulevaisuuteen. Monet
pienituloiset, yhä enemmän pienituloiset, keskituloiset,
pätkätyötä tekevät
naiset ovat ottaneet tämän mahdollisuuden, säästävät
ja varautuvat tulevaisuuteen. Pitää katsoa laman
ylikin pidemmälle tulevaisuuteen. Tämä on
järkevää suomalaisen yhteiskunnan kannalta.
Haluan kyllä kysyä ed. Mustajärveltä,
kun te edustatte tuollaista mustavalkoista vasemmistolaista joko—tai-politiikkaa,
kun taas sinivihreän hallituksen politiikka on sekä—että,
työeläkejärjestelmä on tärkeä,
mutta sen rinnalla me voimme kannustaa ihmisiä säästämään,
haluanpa kysyä ne perustelut tässä ja
nyt: Miten tämä muka romuttaa suomalaista työeläkejärjestelmää?
Tämä esitys monin tavoin vahvistaa suomalaisen
hyvinvointiyhteiskunnan säilymistä silloin, kun
ikäluokat pienenevät ja meillä on yhä vaikeampia
haasteita (Puhemies: Minuutti on täysi!) väestön
ikääntyessä. Totean vielä todellakin,
että teidän väitteenne ei pidä paikkaansa,
että tätä säästömuotoa
eivät käytä pieni- ja keskituloiset.
(Puhemies: Minuutti!) Ettekö anna yksinhuoltajaäidille
ja pätkätyötä tekevälle
mahdollisuutta varautua tulevaisuuteen? (Hälinää)
Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ihmetellä ed. Mustajärven
ja ed. Rönnin puheita. Siis kuinka vähän
te säästämiselle pistätte painoarvoa
tässä yhteiskunnassa? Kun yleensä verrataan
tuloja ja verrataan menoja, niin jos me ajattelemme, mitkä ovat
yhteiskunnan pahimmat ongelmat — ylivelkaantuminen, pikavippikierre,
se että kotitalouksien velkaantuminen on historian korkeimmalla
tasolla — eikö olekin järkevää se,
että me tuemme säästämistä?
Ja pienistäkin palkoista voi säästää,
jos vaan menot ovat pienemmät kuin tulot. Tiedän
useita muun muassa ikänsä teollisuudessa työskennelleitä henkilöitä,
jotka ovat erittäin mittavia summia säästäneet
ikänsä aikana. Meidän pitää tukea
sitä, että ihmiset kantavat enemmän vastuuta
omasta taloudestaan, ja sinne annetaan veroporkkana eikä tueta
hulttiomaista kulutusta tai ylivelkaantumista. (Puhemies: Minuutti!)
Kyllä jotain järkeä täytyy olla.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämän esityksen mielestäni merkittävin
vaikutus on nimenomaan se, että se kannustaa ihmisiä pidentämään
työuraansa. Kyse ei ole siitä, että avattaisiin
joku uusi kanava, jota kautta voi saada verovähennyksiä.
Verovähennykset voi saada nykyisessä järjestelmässä. Tämä muuttaa
ja laajentaa sitä kenttää niin, että sen
saman verovähennyksen voi nyt jakaa sitten ja kilpailuttaa
sen palvelun tarjoajan. Mutta ennen kaikkea tämä nimenomaan
pidentää työuraa 62 vuodesta todennäköisesti
65 vuoteen niillä, jotka tässä säästämisessä ovat
mukana. Minusta, aivan kuten ed. Pulliainen totesi, ei pidä kertoa vain
yhtä puolta asiasta. Kerroin tuossa oman näkemykseni
asiaan edustajien Mustajärvi ja Rönni puheenvuorojen
jälkeen, joten ehkä oltiin siinä mielessä tasapainossa.
(Puhemies: Minuutti!) Mutta ei pidä demonisoida hyviä tarkoituksia. Tämä ei
suinkaan poista lamaa (Puhemies: Minuutti on nyt täysi!)
eikä poista sen ongelmia, mutta tämä on
yksi pieni askel oikeaan suuntaan.
Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olin silloin sosialidemokraattisen hallitusryhmän
jäsen, kun lamasta lähdettiin selviämään
1995, ja silloin paljon puhuttiin siitä, että pitää kannustaa
ihmisiä säästämään
omia eläkkeitään. Tämä oli
hyvin tuttu asia myös sosialidemokraateille.
Tässä esityksessä kuitenkin on muutamia
ongelmakohtia. Ensinnä on tämä ajoitus.
Kannattaako antaa veroalennuksia juuri nyt, kun päinvastoin
pitäisi kokonaiskysyntää lisätä elvyttävässä mielessä eikä niinkään
säästämisastetta? Tässä kohtaa
ed. Kataja sortui erehdykseen, tämä ei auta tämän
laman yli. Tulevien lamojen yli tämä voi jonkin
verran auttaa valtiontalouden kannalta.
Toinen kysymys on se, että yleisesti eläkekatto
ja erisuuruiset eläkkeet on torjuttu sillä, että ei mentäisi
yksityisen eläkesäästämisen
piiriin. Jos nyt mennään, pitäisi sitten
ottaa eläkekatto myös pohdintaan.
Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minulle on ihan yksi lysti, säädetäänkö tämä laki
vai ei. Minä en välitä tästä pätkääkään.
Minulla on henkilökohtaisesti niin karmeat kokemukset eläkesäästämisestä, että minä
en
todellakaan kahden kesken keskustellen kehota ketään
säästämään. Tämä oli
1980-luvulla, kun pienipalkkainen toimittaja otti eläkevakuutuksen
ja kuvitteli, että hän voi sitten kuusikymppisenä,
kun on maksanut eläkevakuutuksen, elää rauhassa
65:een ja sitten tulee normaali eläke. Mites kävi?
Tässä ollaan: maksetaan hirvittävää veroa
siitä, että on tämä kansanedustajan
työ ja vielä tämä helevetin,
anteeksi, eläkevakuutus päällä.
Kaikki rahat menee veroihin. Mitään me emme meidän
perheessä ole niin katuneet kuin tätä eläkevakuutusta,
joka vie kaikki rahat veroihin. (Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!)
Ketään en kehota ottamaan. Tämä on
ihan yhtä huijausta. Rahat ennen osakkeisiin tai säästöihin,
ja itse voi hallita sitä eikä ole järjestelmien
armoilla eikä kansanedustajien armoilla siinä,
että vaihdetaan kaiken maailman lait ja systeemit (Puhemies:
Minuutti on nyt mennyt!) kesken kaiken.
Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen nyt vähän hämmästynyt
ed. Ukkolan puheenvuorosta, (Ed. Ukkola: Elä ole!) mutta
vielä hämmästyneempi olen tästä ed.
Mustajärven kommentista, että ihmiset eivät
enää kestä työelämässä.
Me elämme yhä vanhemmiksi, me olemme yhä paremmassa kunnossa,
kun olemme täyttäneet 63 vuotta ja pääsisimme
lakisääteiselle eläkkeelle. Haluaisin nähdä,
että se tietotaito, joka meillä on, säilyisi myös
meidän suomalaisten käytössä mahdollisimman
pitkään. En haluaisi nyt asetella vastakkain julkista
sektoria ja yksityistä sektoria, mutta ehdin olla liike-elämän
palveluksessa 18 vuotta ja johtotähtenämme oli
aina, että henkilöstö on tärkein
voimavaramme. En tiedä, puhutteko julkisesta sektorista
vai mistä, mutta onneksi Sitra on käynnistänyt
julkisen sektorin johtajuusohjelman, jotta saataisiin parempaa työilmapiiriä ja viihtyvyyttä
julkiselle
sektorille.
Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä ed. Ukkola taisi nyt tuoda
tähän keskusteluun juuri sen käyttäjän äänen,
jota täällä ehkä kaivattiin,
ja toivon, että tämä tietoisuus sillä puolella
salia todellakin lisääntyy tässä asiassa,
sillä se on varmasti juuri näin. Tällaisia
kokemuksia löytyy monia.
Kyllä täytyy ihmetellä sitä,
että tämä hallituksen verolinja on ollut
muutenkin aika karua katsottavaa, veropohjaa rapautetaan, kunnat
jätetään samassa tilanteessa yksin hoitamaan
köyhiä ja kipeitä. Sitten vielä näitä hyvätuloisia
tällaisilla uusilla lisäyksillä paapotaan.
Minusta tämä on aivan väärää politiikkaa
tässä ajassa.
Ja sitten kyllä ihmettelen, että jos on kokoomuksella
ollut tämä työelämäasiantuntemus
ennenkin hukassa, niin nyt ovat sen lisäksi hukassa nämä palkansaaja-asiat,
jos väitetään, että pienituloinen
pätkätyöläinen pystyy omista
tuloistaan säästämään
tällaisia vakuutuksia. Kyllä kehotan nyt ottamaan
pikakurssin pätkätyöläisen arjesta.
Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Sarkomaalle, kun hän sanoi,
että minun puheeni oli mustavalkoinen: Minä oikein
vaatimalla vaadin, että te seuraavassa ryhmäkokouksessa
tai täällä salissa nuhtelette tästä samasta
asiasta edustaja Ukkolaa. Hänen puheeseensa verrattuna,
vaikka olen asiasisällöstä aivan samaa
mieltä, minun puheeni oli äärimaltillinen.
Mutta tästä, minkä takia on tehty
tilaa vapaaehtoiselle eläkevakuuttamiselle: ensinnäkin
se mekanismi, että on peloteltu, että nykyiset
eläkejärjestelmät romahtavat, ja on luotu
markkinatilaa näille teidän sanojen mukaan "tuotteille".
Se on se mekanismi. Ja kun minä vielä halusin
varmistaa tämän asian, laitoin tekstiviestin tälle
yhteiskuntatieteiden tohtori Marko Korhoselle, että tulkitsinko
ja muistinko sinun väitöskirjasi lopputuleman
aivan oikein. Hän nimenomaan vahvisti — äsken
sain viestin — että vapaaehtoinen eläkevakuuttaminen
ei ole ollut sosiaalipolitiikkaa, ei eläkepolitiikkaa,
vaan se on ollut sijoitusinstrumentti, jota hallitus haluaa tästä eteenkin päin
tukea yhä laajemmin.
Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä loogista
on. Tämähän on tämän
hallituksen linjalla täydellisesti sinänsä,
että valtiovarainministeriö on todistanut, että pitää elvyttää,
alentaa veroja. Sen tarkoitus on saada raha liikkeelle tämmöisenä aikana.
No niin, nyt tulee huono kohta. Mitenkäs tämä nyt
panee rahan liikkeelle? No, tämä on loogista.
Eli niille, joilla on alennettu veroja ja tehty kaikkea näin,
niillä on ylimääräistä rahaa, niin
niitten täytyy saada nyt raha turvaan johonkin.
Edustaja Ukkola: Puhuitte siinä mielessä puppua,
että unohditte, että me olemme EU:ssa ja nykyään
ei tapahdu sellaisia inflaatioita ja harvoista tulee kansanedustajia,
jotka joutuvat tuohon kierteeseen. Eli siinä mielessä kun
ministeri Kiviniemi puhuu siitä, miten joku voi inhota
tätä, minun mielestäni tämä on
eri viitekehyksissä kokonaan kuin nämä muut
elvytystoimenpiteet. Tämä on nyt taas ihan suoraa
teidän hallituksenne ohjelmasta ja linjasta, että tuette
ainoastaan hyvätuloisia, keskituloisia, jotka niin kuin
nyt hyötyvät näistä kaikista
muista hallituksen toimenpiteistä. Eli tämä on
eri konteksissa ja viitekehyksessä, siinä mielessä epäloogista.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täytyy pyytää oikeasti
salin sitä toista reunaa opiskelemaan pikkusen arkielämää.
Edustaja Ukkola toi sen hyvin esiin. Kiitoksia siitä. Edustaja
Sarkomaa todella puhui täällä pienituloisesta
yksinhuoltajaäidistä, pätkätyöläisestä,
joka säästää myös tässä,
ja emmekö me anna mahdollisuutta. Kysyn: Mistä ihmeen
varoista tämä pienituloinen yksinhuoltajaäiti
säästää? Kuten edustaja Satonen
kertoi sen talouspolitiikan ja talousmatematiikan: kun menot ovat pienemmät
kuin tulot. Tuli sellainen olo, että hei, ei kai. Totta
ihmeessä näin. Mutta kuinka monella pienituloisella
on varaa leikata menoista? Menee syömiseen, menee asumiseen,
menee aivan perustarpeisiin jo nyt. Varat eivät siltikään
tahdo riittää. Jos kokoomuslaisten käsitys
normaalista pienituloisten arjesta on tämä, että senkun
säästätte vielä enemmän
ja säästäkää tänne
vakuutukseen, saatte verohelpotuksia, niin pyydän palaamaan
todella sinne työelämän arkituntemukseen,
pätkätyöläisten, yksinhuoltajaäitien,
pienituloisten arkeen tutustumaan.
Tero Rönni /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tästä on hyvä jatkaa.
On helppo varmaan säästää, jos
pappa ja mamma ovat ostaneet asunnon jo etukäteen, mihin
on päässyt muuttamaan. Minä olen kuudentoista
vanhana lähtenyt kotoa, ja en tarvinnut etumatkaa, vaan lähdin
normaalisti töihin hyvissä väleissä.
Olen siitä lähtien elättänyt
perheeni. Koskaan ei ole ollut, ikinä, varaa säästämiseen
ennen kansanedustajaksi tuloa, ei pienintäkään
mahdollisuutta. Kaikki raha meni perheen ylläpitämiseen,
ja vaimokin on ollut töissä kaiken aikaa. Oli
yksi työttömyysjakso, sellainen vuoden pätkä siellä välissä,
1990-luvun alussa. On asunto ostettu, mutta ei ole mitenkään
reteesti eletty, ja on oltu tosi tiukalla, ja velkaakin on ollut
pitkään. Mutta niistä veloista päästiin.
Mutta kyllä se niin on, ettei tullut pieneen mieleenkään,
että rahaa olisi riittänyt mihinkään
säästämiseen. Ei meillä käyty
ravintolassa eikä hummaamassa. Kyllä ne ruokaostoksetkin
piti katsoa hyvin tarkkaan, mitä ostettiin ja millä tavalla
elettiin, ja juostiin marjat ja kaikki haettiin mahdollisimman tiukasti.
(Puhemies: Minuutti on mennyt!) Niin kyllä vaan täytyy
sanoa, että kyllä minä ihmettelen, jos
joku perheellinen pystyy niistä tuloista säästämään.
Minä sentään koko 1980-luvun ajoin suunnilleen
kahta vuoroa yötä päivää rahtia,
että minä en ollut edes kovin pikkutuloinen siinä.
Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kyllä on niin, että ei täällä ole
kukaan käyttänyt sellaista puheenvuoroa, että me
väitämme, että kaikki pienituloiset säästäisivät
tähän sidottuun pitkäaikaissäästöön. Fakta
kertoo sen, että yhä enemmän tänä päivänä,
kun ollaan katsottu tätä eläkevakuutusta,
niin yhä enemmän siellä on ollut alle
35-vuotiaita pieni- ja keskituloisia naisia, jotka ovat säästäneet. Keskimäärin
säästetään noin 500 euroa vuodessa,
ja silloin se tarkoittaa sitä, että siellä on
hyvin pieniä säästöjä ja
vähän suurempia. Tosiasia on, että hyvin
pienistäkin tuloista säästetään
ja ihmisillä on mahdollisuus varautua siihen tulevaan. Mutta
selvää on, että mitä pienemmät
tulot sen haastavampaa se säästäminen
on.
Mutta en halua, että tässä leimataan
pienituloisia niin, että he eivät olisi myöskin
säästäväisiä. Säästää voidaan,
mutta mielestäni tämä keskustelu on vähän
hullunkurista, kun meillä on faktaa. Me tiedämme,
kuka keskimäärin tämän eläkevakuutuksen
on saanut. Pidän hyvin tärkeänä myöskin
sitä, että tavallinen keskituloinen palkansaaja,
jos hänen tilanteensa on sellainen, että hän
haluaa täydentää sitä työeläkettään,
(Puhemies: Minuutti on nyt mennyt!) hän on ollut esimerkiksi
työelämästä pois, voi säästää.
Mielestäni on viisasta, että valtio siihen kannustaa.
Siinä ei ole mitään väärää.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! On kyllä täysin väärää väittää,
että tässä olisi kyse uudesta etuudesta
hyvätuloisille. Kyllä tämä on tarkoitettu
kaikille pitkäaikaissäästäjille.
Tämä uudistus tulee todellakin alentamaan kustannuksia,
tekemään säästämisestä entistä läpinäkyvämpää ja
siinä mielessä täyttää kaikki
ne vaatimukset, ottaa huomioon sen kritiikin, jota tätä nykyistä järjestelmää vastaan
on esitetty. On kyllä vähän outoa se,
että SDP ei silloin viime vaalikaudella, kun eläkesäästämisen
ehtoja viimeksi muutettiin, millään tavalla nostanut
esiin sitä, että pitäisi luopua kokonaan
tästä verotuesta. On hyvä, että olemme
päässeet nyt siihen samaan tilaan kuin ollaan
monessa EU-maassa, eli on näitä mahdollisuuksia,
instrumentteja, joihin säästää enemmän.
Se on juuri säästäjän näkökulmasta
huomattavasti parempi tilanne. Eli nykyjärjestelmä on
huono, ja sitä on syytä kehittää.
Mitä tulee tähän väitöskirjaan,
johonka tuossa viitattiin, niin sehän on nimenomaan tarkastellut ja
katsonut tätä aikaisempaa järjestelmää,
ei tätä uudistettua järjestelmää,
joka nimenomaan on sellainen, että se tukee myöhempää eläkkeellejäämistä ja
siinä mielessä on järkevää eläkepolitiikkaa.
Täällä edustaja Kataja nosti esiin
sen, että on vielä epäselvää se,
miten eläkevakuutusyhtiöt tulevat sitten suhtautumaan
siihen, miten näitä vanhoja vakuutuksia voi vaihtaa
toiselle palveluntarjoajalle. Hieman huolestuneena itsekin olen
tätä keskustelua seurannut. Toivon todella, että meillä päädytään
siihen samaan järjestelmään kuin Ruotsissa,
että ne ovat vaihdettavia, ja sellaiseen järjestelmään,
että ne kustannukset eivät vaihtamisen yhteydessä ole
kohtuuttomia, että myöskin käytännössä se
vaihtaminen on mahdollista.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Vetää vähän
hiljaiseksi, kun kuuntelee hallituspuolueiden edustajien puheita
tässä ja kuuntelee tosissaan sitä, kun
ministeri Kiviniemi lopetti äsken puheensa siihen, että väitöskirjaan
viittaus on väärä, koska se viittaa nykyjärjestelmään.
Juuri ennen hän käytti lauseen, että tämä ei
tuo mitään uutta, vaan tämä on
se sama mekanismi. Mutta jos väitöskirja viittaa
samaan mekanismiin, nyt vaan laajennetaan sitä systeemiä,
niin kumpi nyt pitää paikkansa? Vai eikö väitöskirjatutkija
voi tietää, että kun sitä vähän
laajennetaan, niin se sama mekanismi toimii samalla tavalla? Mutta tämä on
varmaan sitä hallituksen samaa politiikkaa, että samalla
kun sanotaan, että kulutetaan, niin säästetään
vielä enemmän, kunnes täytyy kuluttaa,
jotta saadaan talouden rattaita pyörimään,
saadaan elvytystä käyttöön ja
saadaan kotimaista kysyntää, kunnes taas täytyy
säästää ja sille täytyy
tarjota veroetuja. Ei mitään järkeä. Aivan
käsittämätöntä hallituksen
politiikkaa etenkin tässä taloustilanteessa.
Täällä löytyy hallituksen
esityksen perusteluissa myös erikoisia ristiriitaisuuksia.
Samalla kun kerrotaan, todella, että "eläkkeen
nostovaiheessa valtio saa maksujen vähentämisen
kautta syntyneen verolainan tuottoineen takaisin. Kysymys on kulutuksen
ja verotuksen siirtämisestä tulevaisuuteen", niin
vähän matkan päässä kerrotaan,
että pitkäaikaissäästäminen
tapahtuu suurimmaksi osaksi muun säästämisen
kustannuksella. Mitä kulutusta siis siirretään,
jos siellä ei ole mitään kulutusta edes,
mihin viitata aiemmin?
Ministeri Katainen sanoi täällä viime
viikolla tähän liittyen, että ei tästä mitään
täydellistä veroetuutta tule, että maksetaanhan
siitä veroa, kun nostetaan vaikkapa sitä säästettyä eläkettä,
niin se tästä vielä puuttuisi, että siitä ei
sitten nostettaessa maksettaisi veroa enää, mutta
hallitus varmasti valmistelee sitten sellaista, jos niikseen näkee.
Mutta täytyy kysellä vielä hallitukselta,
mikä heidän linjansa oikeasti on. Veropolitiikasta
kun puhutaan, on asetettu Hetemäen työryhmä.
Sinne on annettu mandaatti valmistella kokonaisverouudistusta katsellen
nimenomaan verovähennyksiä, katsellen verojärjestelmää,
oikeudenmukaisuutta, kaikkea. Ohi Hetemäen työryhmän valmistelun
tuodaan kuitenkin perusteellisia linjauksia, joilla lyödään
lukkoon yhä laajennettavia verohelpotuksia, samalla kun
tiedetään, että meidän yhteiskuntamme
verojärjestelmässä on verovähennyksiä niin
paljon, että niiden kokonaissumma on noin 10 miljardia
euroa, samalla kun valtio ottaa 13 miljardia euroa vuodessa nyt lainaa.
Ministeri Katainen sanoo, että tämä esitys
ei ole oikein taloudellisesti minkäkäänlainen
merkitykseltään. Toki täällä kerrotaan,
että se on noin 10 miljoonaa euroa. Jos se on ministeri
Kataiselle täysin mitätön summa, niin
me voimme kyllä sosialidemokraattien puolesta kertoa, mihin
sitä voidaan käyttää pienituloisimpia
auttaen, lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin, lastensuojelukysymyksiiin.
Meillä on ties minkälaisia aukkokohtia, jotka
huutavat rahaa, joihin riittäisi edes muutama sata, tuhat
euroa lisää, mutta niille sanotaan, että ei
käy, kun ei ole varaa. Tähän on kyllä varaa.
Sitten kun katsotaan, keihin tämä kohdistuu. Täällä on
puhuttu aikaisemmin siitä, että pienituloiset,
suurituloiset. Ed. Sarkomaa sanoi täällä, että keskimääräinen
säästäminen on noin 500 euroa vuodessa.
Aivan, mutta ne suurituloisemmat, joilla on varaa säästää enemmän,
hyötyvät tästä myös
enemmän. Jos tällä logiikalla väitätte,
että tämä ei kohdennu enemmän
suurituloisille, niin en sitten kyllä ymmärrä sitä logiikkaa
lainkaan. Tämä kohdistuu hyötynäkökulmasta
kaikkein eniten suurituloisiin kahdesta syystä: heillä on enemmän,
mistä säästää, ja heillä on
sitä kautta enemmän sitten myös, mistä vähentää.
Tämä logiikka jatkaa sitä porvarihallituksen
linjaa, että suurituloisia suositaan silläkin
ehdolla, että verotuloja menetetään vuodessa
miljoonia. Sillä ei tunnu olevan mitään
merkitystä.
Eläkejärjestelmästä on puhuttu.
Meillä on lakisääteiset eläkejärjestelmät,
ja nyt tässä puhutaan yksityisestä järjestelmästä.
Kyllä, tämä on johtamassa siihen, että meillä eivät
välttämättä kehity ne lakisääteiset
järjestelmät niin kuin pitäisi, että ihmiset
saavat työelämän kautta kerrytettyä järkevän
suuruiset eläkkeet, joilla tulee toimeen myös
jatkossa. Nämä yksinhuoltajat, kolmivuorotyötä tekevät
ihmiset, pienituloiset tekevät päivässä niin
paljon töitä, jotta kykenisivät elämään
edes tässä hetkessä saadakseen ruuan, saadakseen
asumisensa maksettua. Te vaaditte vielä, että säästäkää yksityistä eläkevakuutusta,
niin
saatte verohelpotusta, ja jollei teillä ole varaa tehdä sitä,
niin ei se mitään, koska me emme välttämättä ole
kehittämässä niitä työeläkejärjestelmiä niin,
että sitä kautta saatte kerrytettyä sen eläkkeenne.
Se on sitten teidän ongelmanne sen jälkeen, että jos
eläke on niin pieni, että kun ei ollut sitä omasta
taloudesta huolehtimista niin vastuullisesti, mihin ed. Satonen
täällä aikaisemmin viittasi. Mutta sitten
on hyvä kertoa ed. Satosen opit todella: vähentäkää menojanne,
että tulonne riittävät niihin.
Tällä linjallahan täällä on
nyt menty, mutta toivon todella, että kun me puhumme siitä,
mihin yhteisiä varoja käytetään,
mistä kerätään veroeuroja, jotta
saamme oikeasti tässä yhteiskunnan tilanteessa
laitettua niitä varoja kaikkein pienituloisimmille, jotka
tarvitsevat niitä maitoon, leipään, asumiseen,
lämmitykseen, vaatteisiin, niin annetaan ja osoitetaan
rahat sinne, eikä niin, että veropohjan murentamista
yhä jatketaan täällä.
Täällä on muuten myös kerrottu
se, että tämä vie kunnilta jälleen
rahoja, mutta missään ei kerrota, kompensoidaanko
nämä menetykset kunnille.
Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on kyse puhtaasti
periaatteellisesta linjaerosta ainakin sosialidemokraattien ja porvarihallituksen
välillä. Siis tämän selkeämpää esimerkkiä ei
voisi oikeastaan keksiä. Tämä järjestelmähän
laajenee, ja tällä suositaan nimenomaan niitä,
joilla on varaa pistää omasta palkastaan syrjään.
Ja kuten ed. Paasio äsken totesi, ne pistävät
enemmän syrjään, joilla enemmän
on sitä laitettavaa, ja toiset, suurin osa, eivät
voi laittaa ollenkaan syrjään, koska kaikki menee
elämiseen. Tämä esitys osoittaa selkeästi
sen, että tämän hallituksen työlistan
tärkeysjärjestys ei ole kunnossa. Meillä on
maassa räjähdysmäisesti kasvava nuorisotyöttömyys.
Työttömyyden kasvu on aivan huikeaa. Näihin
ongelmiin hallitus levittelee käsiään
ja pistää kunnat tekemään näitä leikkauksia.
Jokainen teistä, joka siellä istuu ja on kuntapäättäjä,
joutuu tekemään omassa kunnassaan nämä leikkaukset,
ja samanaikaisesti rahaa pistetään tällaisiin
uudistuksiin. Kyllä todella toivon, että äänestäjät
ovat nyt valppaina ja kuuntelevat, minkälainen on tämän
porvarihallituksen todellinen karva, joka paljastuu, kun pikkusen
pintaa rapsutetaan.
Haluan vielä todeta sen, kun täällä äsken
tätä työeläkejärjestelmää kehuttiin,
ministerikin tuolta aitiosta asti kävi kehumassa, että kyllä työeläkejärjestelmääkin
tässä pistetään kuntoon, niin vastatkaapa
te nyt, miten sitä pistetään kuntoon? Mikä on
se uusi elementti, kun tänne tuodaan laajennus, mikä tulee
työeläkejärjestelmän puolelle?
Päinvastoin, tässähän käydään
jatkuvasti keskustelua siitä, mihinkä nämä työeläkerahat
oikein kohta rohmutaan. Kyllä olen tulevana eläkkeensaajana
hyvin huolissani tällaisesta kehityksestä, että paljon
kerkeää porvarihallitus saamaan jo neljässä vuodessa
pahaa aikaiseksi.
Sari Sarkomaa /kok:
Arvoisa puhemies! Ihan ed. Paasiolle: Kyllä teidän
puheenvuoronne oli aivan käsittämätön.
Mitään perusteita väitteellenne ette
esittänyt. Tuli hieman mieleen se vaalimainos, oliko se
SAK:n vai sosialidemokraattien, SAK:n vaalimainos taisi olla ennen eduskuntavaaleja,
jossa aivan pöyristyttävästi suomalaisia
peloteltiin. Kyllä työeläkejärjestelmän
kehittäminen on sinivihreän hallituksen keskeinen
tavoite. Me haluamme huolehtia työeläkejärjestelmän
kantavuudesta. Samalla me rinnalle haluamme laajentaa tätä.
Tämä ei ole uusi verotuki vaan laajentaa tätä verotukea
sillä tavalla, että tulee uusia säästämisinstrumentteja,
niin että kuluttajille tulee uusia mahdollisuuksia. Tätä nykyistä säästämisjärjestelmää
parannetaan
niin, että se olisi mahdollisimman hyvä suomalaiselle kuluttajalle,
että he löytäisivät oman vaihtoehtonsa
siitä.
Haluankin kysyä tässä, mikä on
sosialidemokraattien linja. Haluatteko te niiltä 700 000
säästäjältä perua tämän
veroedun, tulevilta säästäjiltä,
elikkä kannatatteko te tätä veroetua?
Ettekö te kannata tätä lakiesitystä,
joka parantaa tätä järjestelmää?
Sanokaa nyt selkeästi, mikä teidän kantanne
on. Varmasti suomalaisia se todellakin kiinnostaa. Se ei ole tullut
tässä keskustelussa selväksi. Selvää on
se, että mitä suuremmat tulot, sen suuremmat mahdollisuudet
on varmasti säästää, sitä ei
ole kukaan tässä kieltänyt. On aivan
käsittämätöntä, että te
väitätte, että sellaista joku täällä olisi
väittänyt. Te lähinnä esitätte
täällä sellaisia väitteitä meidän
suuhumme, mitä me emme ole sanoneet. Olisi hyvä kuunnella,
mitä täällä edustajatoverit
puhuvat.
Mutta tässä veroedussa on todellakin kysymys
siirretystä verotuksesta, eli todellakin valtio saa sitten
ne verotulot sen jälkeen, kun säästöt nostetaan
eli silloin, kun nämä säästöt
otetaan käyttöön. Eli valtio kyllä saa
nuo verotulonsa. Ja kun tässä on puhuttu tästä noin
10 miljoonasta, joka ei (Puhemies: 2 minuuttia!) todellakaan ole mitätön
summa, niin pidän kuitenkin hyvänä panostuksena
sitä, että me varaudumme tulevaisuuteen, väestön
ikääntymiseen, ja sillä tavalla valtiovalta
kannustaa tähän pitkäaikaissäästämiseen.
Eli mielestäni (Puhemies: 2 minuuttia!) se on erittäin
hyvä investointi enkä tätä lakiesitystä haluaisi
hylätä, niin kuin ilmeisesti demarit täällä esittävät.
Vielä ei ole tullut selväksi, mikä on SDP:n
linja, mutta eipä ole tasapainotettua vaihtoehtoa budjettiinkaan,
miten se tässä olisi se selvä kanta.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! Suomessa on hyvä työeläkejärjestelmä,
ja se on tästä asiasta täysin erillinen.
Toki se, että kun tällä työuria
saadaan jonkin verran pidennettyä, se tukee myöskin
tätä työeläkejärjestelmän
toimivuutta. Toki sellainen kytkentä näillä asioilla
on keskenään. Mutta kun tätä keskustelua
on nyt kuunnellut, niin onko se nyt tosiaan niin, että ilmeisesti
sosialidemokraattien mielestä Suomessa on ainakin 700 000
hyvätuloista, koska he pystyvät säästämään
näitä. Siis tämä on aivan käsittämätön
tämä keskustelu. On itsestään
selvää, että sillä, jolla on
isot tulot, on enemmän säästämisvaraa,
mutta suinkaan kaikki isotuloisetkaan eivät säästä.
On jopa isotuloisia ylivelkaantuneita, koska he eivät hallitse
omaa taloudellista tilannettaan, on pienituloisia, jotka ovat säästäneet.
Sen vuoksi halusin tuoda tässä sen näkökulman
esille, että ihmisillä on myöskin heidän
kulutuskäyttäytymisessään huomattavia
eroja, ja jos sitä joku ei tunnusta, niin minusta ei kyllä tunne
ollenkaan, mitä arkielämässä tapahtuu.
Arvoisa puhemies! Itse tähän esitykseen. Tämän
paras puoli on siinä, että se lisää valinnanvapautta,
lisää kilpailua pitkäaikaissäästämisen osalta
ja alentaa kustannuksia. On kiistatta ollut niin, että tämä nykyinen
järjestelmä vaatii lisää uudenlaisia
vaihtoehtoja rinnalleen, jotta ne järjestelmät
ovat sen pitkäaikaissäästäjän
kannalta mahdollisimman kustannustehokkaita. Eli siinä mielessä tämä on
erittäin tärkeä muutos ja tärkeä aikaansaannos.
Aivan lopuksi haluan vielä korostaa sitä,
että se ei voi olla huono asia, että ihmiset säästävät
ja jos sille on joku pieni veroporkkana, niin varmasti huonompiakin
asioita tuetaan erilaisilla yhteiskunnan toiminnoilla.
Raimo Piirainen /sd:
Arvoisa puhemies! Tietenkin tästä tulee vähän
semmoinen kuva, että pelätäänkö nyt,
että työeläkejärjestelmät
ovat sortumassa, ja myös se kuva, että kun hallitus
on keventänyt suurituloisten verotusta, niin heille annetaan
nyt tämmöinen edullinen sijoitusmahdollisuus.
Tämä on tietysti vähän huono
kuva siinä mielessä, että mitenkä tämän
kansalaiset näkevät. Kulutuksen kysyntää pitäisi
nostaa tässä tilanteessa, ja tämähän
ei nyt johda siihen, vaan tämä johtaa siihen,
että ruvetaan säästämään. Suurituloiset
pistää säästöt pussiin,
ja pienituloinen yrittää kituuttaa.
Tässä on tietenkin semmoinenkin mahdollisuus
olemassa: suurituloisella on varaa sijoittaa, säästää tuloistaan,
ja sitten suurituloisen aviopuolisolla tietysti on myös
mahdollisuus säästää. Mutta
minä haluaisin näistä tilastoista esille
sen, että ovatko he todella olleet yksinhuoltajia, pienituloisia,
jotka ovat säästäneet, tämä 700 000, joka
täällä on nyt tänä päivänä mainittu.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen lakiesitys pitkäaikaissäästämisestä tarjoaa
varhaiseläkkeen vaihtoehtona kiinnostavan mahdollisuuden.
Kotitalouksien säästöintoa on tarpeen
lisätä. Samalla lailla jatketaan työuraakin.
Tässä esityksessä säästövarat
voidaan nostaa vasta, kun henkilö on saavuttanut määrätyn
iän. Vakuutuksen voi tehdä vain luonnollinen henkilö.
Eläkesäästämisestä minulla
on ed. Ukkolaa paremmat kokemukset. Tämä tuo vaihtoehdon,
jota sekä maaseudulla että kaupungeissa yrittäjät
ja työntekijät voivat käyttää.
Ministeri Kiviniemelle, joka kiirehti pois, lausun kiitoksen
ennakkoluulottomuudesta esityksen tuomisessa. Taustalla tässä on
vuonna 2002 asetetun työryhmän työ. Työryhmä katsoi,
että pitkäaikaissäästämistä tulee
kehittää vanhuusajan menoihin varautumiseksi.
Toisaalta tasapuolisen kilpailun ja tarjonnan monipuolisuuden lisäämiseksi
tarvitaan uusi säästömuoto, ja aivan kuten
täällä on todettu, EU-maissa pitkäaikaisen säästämisen
kilpailua on vakuutus- ja säästötuotteillakin.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Demareiden ei kyllä kannata ollenkaan
hurskastella, että voi kauhistus, minkälainen
lakiesitys. Pitkäaikaissäästämisestä te
suolsitte 1980-luvulla samanlaisia lakiesityksiä, joihin
minä retkahdin. Se on teidän syytänne
itse asiassa.
Toinen asia, mistä minä haluaisin sanoa: Ei siinä mitään,
minusta pitkäaikaissäästämisen kannustaminen
ja tukeminen on ihan hyvä asia, mutta kun ne säännöt
eivät pysykään sellaisina kuin alun perin,
kun se ihminen on siihen pitkäaikaissäästämiseen
haksahtanut. Ne muuttuvat, ja silloin muuttuu myös se,
onko se kannattavaa vai eikö ole kannattavaa, ja näinhän
tässä kävi.
Esimerkiksi ensiksi oli niin, että kun sen tulevaisuudessa
nostaa, se on verotettava pääomatulona. Mutta
sitten muutettiin niin, että se on verotettava ansiotulona.
No, ei siinä mitään, jos jääpi 60-vuotiaana
tai 63-vuotiaana eläkkeelle, niin jo tuota jaksaa maksaa
veroja ansiotulon mukaan 65:een saakka. Mutta auta armias, kun siihen
sitten tulee ihan yllättäviä tekijöitä,
niin kuin tämä kansanedustajuus: maksa sitten
50 prosenttia tai vähän yli veroja. Siinä sitä on
kyllä tekemistä.
Tämä on justiin ongelma tällaisessa
pitkäaikaisessa eläkesäästämisessä — niin
hyvä asia kuin se varmasti onkin — että tilanteet
ja hallitukset eivät pysy samana. Teilläkin tulee
kohta uusi sukupolvi, ja ei tiedä, mitä se keksii
milloinkin. Itse asiassa ihminen ei pysty tässä järjestelmässä hallitsemaan
omaa omaisuuttaan. Ei mitään muuta kuin säästötilille,
osakkeisiin ja veroparatiisiin niillä, joilla on varaa.
Siellä pystyy itse määräämään,
mitä säästää, miten
paljon säästää eikä ole
valtion eikä näiden järjestelmien armoilla.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Kyllä tulee Oiva Lohtander mieleen,
kun kuuntelee noita puheenvuoroja tuolta vasemmalta. Jos käyttäisi
samaa logiikkaa, niin voisi tietysti kysyä, aiotaanko nämä 700 000
suomalaisen säästöt nyt konfiskoida,
sosialisoida. Mutta en missään nimessä usko,
että se on tarkoitus, eikä minusta sellainen keskustelun
sävy olisi ollut asianmukaista tuossa aiemmassakaan vaiheessa.
Mutta se nyt tuli selväksi, että sosialidemokraatit
kokevat nämä verovähennykset ongelmallisiksi.
Se tuli selväksi, että te haluatte vedota Hetemäen
työryhmään. Jos tämä on
teidän suuntauksenne, niin haluatteko sen lisäksi,
että haluatte näiltä 700 000
pitkäaikaissäästäjältä poistaa
tämän veroedun, toteuttaa muutkin Hetemäen
työryhmässä esillä olleet verovähennyskysymykset?
Tämä Hetemäen työryhmän
pohdinta on ainakin hallituksen piirissä tulkittu sen kokonaisuuden
avoimeksi pohdinnaksi, joka tulee, mutta ei sen myöhemmän
kokonaisuuden pohjan arvioinnin ja myöhemmin tehtävien
ratkaisujen perusteella pidä lopettaa ajatustyötä ja
uudistuksia useaksi vuodeksi. Nyt ollaan uudistamassa järjestelmää.
(Eduskunnasta: Laajentamassa!) — Verovähennysoikeus
ei laajene yhtään. Ollaan nyt siinäkin
asiassa rehellisiä. Tällä laajennetaan markkinoita,
mutta verovähennysoikeus ei laajene yhtään.
Sen sijaan tällä pidennetään
työuria. Tämä on selkeä parannus
tähän nykyiseen järjestelmään
nimenomaan työurien pidentämisen kannalta.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Säästäminen luo
yhteiskuntaan vakautta. Samoin yksilö, joka säästää,
luo itselleen ja lähipiirilleen taloudellista turvallisuutta.
Säästäminen on hyvin kannatettava asia,
ja on hyvä, että hallituksen esityksillä,
joita käsittelemme, on haluttu tätä säästämistä myös
tässä muodossa edistää.
Ed. Ukkola kiinnitti huomiota tiettyihin asioihin, jotka ovat
todella huomionarvoiset. Pitemmällä aikavälillä monet
ratkaisut muuttuvat yhteiskunnassa, ja silloin saattaa käydä niin,
että kauas ulottuva säästöratkaisukin,
jolla tavoitellaan juuri vakautta elämään,
saattaakin kadota.
Aikoinaan, paljon, paljon nuorempana otin säästöhenkivakuutuksen.
Laskimme vaimoni kanssa, että tuo säästöhenkivakuutus
yhdessä olisi sellainen, että sillä pystyisi
hyvinkin kolmen huoneen asunnon hankkimaan kotipaikkakunnalta. Kun
sitten tuli säästettyä henkivakuutus aika
täyteen ja nämä maksut tulivat, niin
keittiön lattian sillä pystyi laittamaan. Elikkä inflaatio
oli, onneton, syönyt hyvin olemattomaksi tuon säästöhenkivakuutuksen.
Kun säästöhenkivakuutusta kaupattiin,
vakuutusmyyjä, ihan kunnian kansalainen ja rehti sellainen,
luotetusta yhtiöstä, sanoi, että tämä on
edullinen, tässä saa verovähennyksen
tuloverosta maksetusta summasta. Mutta sitten aika muuttui melko
nopeasti, hallituksia on vaihtunut, en enää muista,
minkä hallituksen aikana nämä verovähennykset
katosivat, mutta maksut jäivät. Elikkä aika
tavalla petetyksi koki tämän säästöhenkivakuutuksen
osalta itsensä maksajana. Vakuutusmyyjä tietysti
saattaisi sanoa, että siinä nyt oli myöskin
osittaisesta vakuutusturvasta kyse, jota maksaja nautti tuona aikana.
Haluan sitä, että kun tehdään
erilaisia pitkäaikaisia säästösopimuksia,
niin todella sopimukset olisivat niin pitäviä,
että ne pitävät sinne ei vain 10 vuoden
päähän vaan 20—30:nkin vuoden päähän,
jotta kansalainen voi niihin luottaa.
Tällä hetkellä meillä ei
ole juurikaan inflaatiota, mutta me emme koskaan tiedä,
milloinka, jos puhumme hivenen vaalikausien mittaisista periodeista,
inflaatio laukkaa hyvinkin voimakkaalla vauhdilla. Mutta pidän
kannatettavana sitä, että halutaan luoda niitä muotoja,
joilla ihmiset itse voivat saada elämäänsä turvallisuutta
ja vakautta. Tämä on yksi valinnan vaihtoehto.
Näin haluan asian positiivisessa valossa nähdä.
Pidän nimenomaan hyvänä, että tässä tarjotaan
kansalaisille, yksityishenkilöille, mahdollisuutta luoda elämään
taloudellista turvaa pankkilaitosten kautta.
Hivenen minä vierastan tässä näitä ulkomaisia
pankkilaitoksia, että ne on tuotu esille. Runsas vuosi
sitten syksyllä vielä eräs islantilainen pankki,
jonka nimen varmasti kaikki muistamme, hyvin edustavin henkilöin
oli kuntamarkkinoilla esittelemässä pankkituotteitaan.
Muutama viikko meni, ja me tiedämme, mitenkä kävi
tuolle rahalaitokselle Islannissa ja mitkä sen seurausvaikutukset
monilta osilta olivat. Sen takia minä suhtaudun hivenen
kriittisesti näihin ulkomaisiin pankkeihin. Ne eivät
ole välttämättä meidän kontrollissamme.
Toivon, että säästäjät
itse valitsisivat niitä pankkeja, jotka ovat kotimaisia,
mielellään vielä paikallisia pankkeja,
joihinka he voivat luottaa, joilla on kasvot paikkakunnalla, perinteet.
Silloin voidaan olettaa, että noilla säästöillä olisi
turvaa.
Arvoisa puhemies! Minä toivon, että tavallisten
ihmisten, eläkeläisten, opiskelijoitten, työttömien,
palkansaajien, pankkitilien, tavallisten käyttelytilien
verollisuus poistettaisiin. Toivon, että päästäisiin
siihen, että se tavallisten pankkitilien vähäinen
korko, joka todella on tällä hetkellä hyvin
olematon ja matala ja jota pienillä talletuksilla ei edes
paljon kerrykään, voitaisiin saada verovapaaksi,
niin kuin oli aikoinaan. Tällä olisi myönteinen
vaikutus: nuoretkin oppisivat siihen, että kun laittaa
rahaa pankkiin, niin saa enemmän rahaa. Nyt siitä pienestä korosta,
joka saattaa olla sen alimman saldon mukaan määräytynyt
ja vuoden lopussa hyvin olematon, muutama euro, siitäkin
vielä menee vero. Toivon, että päästäisiin
siihen, että nämä yksityisten henkilöitten
tavalliset pankkitilit olisivat verovapaita.
Samoin toivon, että säästämisen
innoittamiseksi pankkilaitokset kehittäisivät
myös muita hieman pitempiaikaisia, luotettavia säästämisen muotoja.
Tarvitsee olla asiantuntija, ja silloinkin ihminen voi vahvasti
erehtyä, jos hän sijoittaa tuonne pörssielämään
ja osinkoihin, osakkeisiin rahojaan. Siellä tavallinen
ihminen voi helposti menettää, ellei ole taitava
peluri. Pitäisi olla semmoisia kansalaisen luotettavia
rahalaitoksia, jollaisia ainakin perinteiset pankit yleensä ovat
tottuneet olemaan. Toivon, että näiden asemaa
vahvistettaisiin siten, että talletukset voisivat olla korkotuottojen
osalta verovapaita. Tällä päästäisiin
siihen, että ihmiset voisivat myös itse luoda omaa
taloudellista vakautta nykyistä paremmin ja luotaisiin
tuommoista terveen taloudenpidon tavoiteltavaa ihannetta.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Kokoomus on täällä puhunut
700 000 ihmisestä, säästäjästä.
Myös meitä kiinnostaa 700 000 ihmistä, köyhää ihmistä,
ne, jotka tienaavat alle 1 100 euroa kuussa, jotka tarvitsisivat
yhteiskunnan apua nykyistä enemmän. Me olemme
huolestuneempia niistä kuin näistä teidän
puhumistanne 700 000 säästäjästä.
Ihmiset saavat säästää aivan vapaasti.
Kysymys on siitä, tarjoaako yhteiskunta siihen veroporkkanaa
vai ei. Me olemme kiinnostuneita siitä, että tämä 700 000,
sama määrä, joka elää köyhyydessä,
saa jokapäiväisen asumisensa, vaatteensa, ruokansa,
vähintään sen, mitä tarvitsee.
Me olemme käyneet täällä mielenkiintoista keskustelua
siitä, onko tämä työuria pidentävä vai
lyhentävä vai siihen vaikuttamaton. Työelämäkeskustelu
on äärettömän tärkeää,
ja toivon, että kaikesta tästä keskustelusta
huolimatta työelämään tullaan
puuttumaan. Jos siellä ei jakseta, niin ei pelkästään
näillä etuuksilla auteta siinä, vaan
sinne työelämään täytyy
puuttua, jotta sitä kehitetään. Kuten
ed. Sarkomaa sanoi — annan sen verran tunnustusta — sanoitte,
että työeläkejärjestelmää tullaan
kehittämään. Toivon todella, että näin
tullaan kehittämään. Haluaisin mielelläni
vaan kuulla, mitkä ovat ne porvarihallituksen elementit
tähän kohtaan, koska se iso huoli on siinä,
että se tahtoo jäädä tällaisten
kaikkien esitysten jalkoihin, kun huomataan, että esityksessä toisensa
jälkeen ollaan kyseenalaistamassa olemassa olevia työeläkejärjestelmiä. Mutta
jos kehitetään, hienoa ja hyvä, ja mielelläni
kuulen niitä keinoja.
Sitten täytyy muistaa kuitenkin, kun näistä eri asioista
täällä puhutaan, se, mitä ed.
Huovinen sanoi: meillä on räjähdysmäisesti
kasvava nuorisotyöttömyys tällä hetkellä.
Sen pitäisi olla hallituksen pääkiinnekohta,
koko työllisyys, työttömyys, se, mitä kautta
me saamme ihmiset töihin sinne työelämään
jaksamaan, jotta saadaan veroeuroja yhteiskunnalle, eikä niin,
että veropohjaa rapautetaan kerta toisensa jälkeen.
Ja ed. Lauri Oinonen oli tässä rapauttamassa veropohjaa
vielä entistä enemmän.
Antti Vuolanne /sd:
Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Tämä hallituksen
lakiehdotus tosiaankin kuvastaa sellaisia päätöksentekijöitä,
joilla ei ole huolta kokonaisuudesta, jotka ensimmäiseksi
ajattelevat kaikkein suurituloisimpien palkkapussia ja rahapussia.
Näyttää siltä, että porvarihallituksella
ei ole erityistä intressiä pienituloisten eläkejärjestelmien
kehittämiseen. Sen sijaan suurituloisten verohelpotukset menevät
kaiken muun edelle. Tämä osoittaa sitä, että ei
ole kiinnostusta tämän kansakunnan kokonaisuuden
kehittämiseen, vaan edelleen jatketaan sitä sulle—mulle-edunvalvontapeliä,
jota tämä hallitus on alusta saakka noudattanut.
Järjestelmät ja niiden kehittäminen ovat
olleet valtavan tempoilevia. On keksitty etuja sieltä ja
täältä ilman, että olisi katsottu
sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasapuolisuuden ja tasapainoisten järjestelmien
perään.
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kannattavat sellaista yhteiskuntaa,
missä ihminen voi omalla työllään
ja yrittämisellään myös rikastua,
ja sellaista järjestelmää, joka kannustaa työn
tekemiseen ja panoksensa antamiseen. Täytyy myös
tulla hyötyjä siitä, että ihminen
tekee ja toimii yhteiskunnan hyväksi. Yleensä lähdetään siitä,
että verotuksen pitää olla tasapuolinen
kaikkia kohtaan. Niiden pitää maksaa enemmän,
joilla on enemmän mahdollisuutta siihen, ja taas niiden,
joilla on heikompi osa tässä elämässä,
heikompi asema yhteiskunnassa, niiden pitäisi taas sitten
saada vastaavasti yhteiskunnan tukea ja suojelusta.
Nyt kun porvarihallitus jälleen esittelee tässä salissa
uuden veronalennusideansa, niin ei ole otettu huomioon tätä kohtuullisuutta.
Jos me ajattelemme esimerkiksi erittäin suurituloista palkansaajaa
ja erittäin pienituloista palkansaajaa ja pidämme
sitten hyödyllisenä sitä, että nämä molemmat
säästäisivät omaa eläkettään
eläkeajan toimeentuloansa varten, niin tämä ehdotus
hyödyttää moninkertaisesti suurituloista
palkansaajaa verrattuna pienituloiseen, vaikka tuo eläkesäästämissumma
olisi sama. Tämä johtuu siitä, että tässä se
porkkana ja kannustin ei ole tasapuolinen eri tulonsaajaryhmille,
vaan siitä hyötyvät eniten ne, joilla
on eniten verovähennettävää. Näin
tämä verotuki on suurituloisille suurempi kuin
pienituloisille. Niin kuin täällä on
kuultu, pienituloisten mahdollisuus usein parantaa omaa eläkeajan
toimeentuloaan tämän järjestelmän kautta
on suurin piirtein se, mitä te porvarihallituksessa sanotte:
leikatkaa nykyistä kulutustanne, älkää syökö niin
paljon, älkää vaatettako itseänne,
asukaa huonommin, jotta voitte sitten säästää.
Sen sijaan tässä ei ole otettu kokonaisuutena huomioon
meidän työeläkejärjestelmämme
kehittämistä, siten että se paremmin
turvaisi jokaisen ihmisen toimeentulon ja erityisesti pienituloisten
raskasta työtä tekevien ihmisten.
Toinen tai jo kolmas ongelma on se, että tämä todellakaan
ei vie meitä laman yli vaan syventää lamaa
ja lisää työttömyyttä siten,
että se lisää säästämisalttiutta
ja leikkaa meidän kokonaiskysyntäämme
ja samalla työpaikkoja. Tämä on ajoitukseltaan
veroetu, joka toimii elvytystä vastaan voimakkaasti ja
lisää suomalaista työttömyyttä.
Kolmas asia on se, että porvarihallituksen toimesta
helposti yliliioitellaan sitä, että tässä jotenkin
suomalaista pääomaa valtavasti tuettaisiin. Kyllä tämä talletuspankki,
rahastoyhtiö, sijoituspalveluyritys saattaa sijoittaa nämä pääomat tuottavaan
tarkoitukseen myös kotimaan ulkopuolelle. Me sosialidemokraatit
suhtaudumme erittäin myönteisesti siihen, että suomalainen kasvollinen
omistus, kotimainen omistus, niin sanottu sinivalkoinen pääoma,
voisi hyvin ja että se nimenomaan sijoittaisi Suomeen.
Tässä tällaista pakkoa ei ole, vaan saattaa
olla niin, että tuotanto jopa siirtyy muualle. Tässähän
voi tapahtua myös tällainen paradoksi, että kun
pienituloinen, palkansaaja, tehdastyöläinen esimerkiksi,
säästää, niin sitten nimenomaan
tämän rahastoyhtiön vaatimuksesta hänen
oma työpaikkansa lakkautetaan, jotta tuotto-odotukset olisivat
suuremmat. Mutta tämä on tietysti kapitalismin
sisäiseen toimintalogiikkaan olennaisesti kuuluva riski.
Meillä on pidemmän aikaa keskusteltu siitä, miksi
erityisesti tämä porvarihallitus paapoo sellaista
ajattelua, että ihmisten pitää olla hyvin
eri varallisuustason omaavia niin syntyessään
kuin eläkkeellä. Tämä on perinteinen
oikeiston talouspoliittinen ihanne, että ihmiset olisivat
lähtökohdiltaan hyvin eriarvoisessa asemassa,
mitä tulee heidän varallisuuteensa ja tuloihinsa,
ja tietynlainen tämmöinen luokkayhteiskunnan säilyminen.
Kun sitten ajattelemme, että edes vanhana ihmisten
erilaisia elinolosuhteita ja onnistumisen mahdollisuuksia tasattaisiin,
niin voisi ajatella, että meillä olisi jotain
keinoja siihen, että aivan valtavia tuloja eivät
samaan aikaan toiset saisi eläkkeellä kuin sitten
toiset, ajatellaan nyt esimerkiksi monikymmenkertaisia tuloja. Jos
nyt lähdetään meidän perinteisestä työeläkejärjestelmästämme
eläkkeitten rahoitusta siirtämään
yksityiselle puolelle näihin sidottuihin pitkäaikaissäästämisjärjestelmiin
myös tämän vapaaehtoisen yksilöllisen
eläkevakuutuksen lisäksi, niin silloin on esimerkiksi
eläkekatto ja tasaavampi työeläkejärjestelmä torjuttu
nimenomaan sillä, että tällaista yksityistä eläkejärjestelmää ei
valtavasti paisutettaisi. Jos sitä nyt lähdetään
kuitenkin näin tekemään, niin silloin
täytyisi pohtia näitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
kysymyksiä myös työeläkejärjestelmän
puolella.
Tässä on muutamia tällaisia kriittisiä näkökulmia.
Uskon, että sosialidemokraatit suhtautuvat myönteisesti
siihen, että ihmiset säästäisivät omaa
eläkeajan toimeentuloaan varten. Se, että missä kohtaa
siihen käytetään sitten verohuojennuksia
ja keille ne tulevat ja millä järjestelmällä, niin
siinä pitäisi noudattaa huomattavasti tätä porvarihallitusta
tiukempaa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden vaatimusta.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat onnistuneet vahvasti ylidramatisoimaan
tämän keskustelun vapaaehtoisesta eläkesäästämisestä — taisi
tuo ed. Vuolanne saada sopimaan tähän jopa luokkataistelunkin.
Kyllähän se niin nyt on, että meidän
eläkejärjestelmämme ja siihen kohdistuvien
veroetujen painopiste on vahvasti pakollisissa työ- ja
yrittäjäeläkkeissä, niin kuin
tietysti pitääkin olla. Mutta pitää voida
tukea myöskin vapaaehtoista eläkesäästämistä.
Erityyppisten säästämismuotojen tukihan
on vuosikymmenien mittaan vahvasti laskenut meillä. Moni
meistä muistaa, että esimerkiksi vapaaehtoista
eläkevakuutussäästämistä tuettiin
vielä varsin vahvasti esimerkiksi 1980-luvulla ja 1990-luvulla.
Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana tätä tukea
huomattavasti alennettiin, mutta se kuitenkin päätettiin säilyttää.
Yhdessä sosialidemokraattien kanssa päätettiin
säilyttää vapaaehtoisen eläkevakuutuksen
verotuki ja annettiin sitten vielä varsin pitkä siirtymäaika
niin sanotuille vanhoille eläkevakuutussopimuksille.
Nyt on kysymys kyllä hiukan toisensuuntaisesta askeleesta
mutta vain siinä mielessä, että halutaan
antaa pankkitalletuksille, sijoitusrahasto-osuuksille, sijoituspalveluna
tarjottavalle suoralle arvopaperisijoittamiselle ja henkivakuutukselle
sama asema kuin vapaaehtoisella eläkevakuutuksella on.
Tämä neutraalia veropolitiikkaa merkitsevä esityshän
on itse asiassa peräisin aikanaan toimineelta Siva-työryhmältä,
jota johti tunnettu sosialidemokraatti, ansiokas ja hyvä sosialidemokraatti,
Suomen Pankin entinen johtokunnan jäsen Matti Louekoski.
Kiitos tästä esityksestä sosialidemokraateille!
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Kun ministeri on pois, niin innostuin kommentoimaan
niin paljon, että täytyi tulla tänne,
jos menee yli 2 minuutin.
Tosiaan äsken jo huomautin, että onhan tämä loogista
siinä mielessä kuin politiikassa logiikka käsitetään,
eihän siinä mitään. Minä vaan
ihmettelen tätä oikeiston huonoa omaatuntoa, kun
valtiovarainministerin suulla on kuultu, että kaveria ei
jätetä, ja tämä on ihan täysin
loogisesti kaikilla mitoilla sillä samalla linjalla, mitä hallituspolitiikkaa
tässä on noudatettu. Ainoastaan on se viitekehys,
ettei tätä pidä sotkea sitten jotenkin,
yhtäkkiä tempaista siitä irti ja sanoa,
että säästäminen on sinänsä hyvä.
Saman tien me voisimme lähteä hurskastelemaan — anteeksi,
kun on vähän nuha, niin suhahtelee — sillä,
näillä raamatullisilla jutuilla, että mistä lähtee
se, kun siellähän säästetään
pahojen päivien varalle, mutta eikö meidän
valtiovarainministerimme ole sanonut, että nyt kun on pahat
päivät, niin loogisesti on kulutettava enemmän,
pantava raha kiertoon? Sama herra on sanonut, että kyllä ne
rikkaatkin kuluttavat nyt, kun ovat saaneet niitä verohelpotuksia.
Mihin logiikkaan tämä nyt sitten teillä sopii
sitten, että joku sanoo, että säästöintoa
on syytä lisätä? On perhanan loogista,
arvoisa puhemies, sanoa, että säästöintoa
on syytä lisätä, samaan aikaan kun toinen täällä todistaa,
että kaikille nyt vaan raha kiertämään,
ja ed. Sasikin pistää oikein todella menemään.
Eli kyllä ne ovat minun mielestäni eri viitekehyksissä kokonaan,
nämä jutut.
Saman tien voisi ajatella, minkä takia sitten rikkaammat
vihaavat veroja ja me kaikki tavallaan vihasimme, ennen kuin me
opimme tässä sitten jotain tämmöisiä solidaarisuuden
ja demokratian aakkosia täällä Euroopassa.
Kun aikoinaan Raamatussa pahin juttuhan oli lähteä tosiaan
verolle pantavaksi jonnekin Betlehemiin ja sitten kun oli tämä kaikista
hirvein juttu, tapahtui tämä ihme, että meille
syntyi Vapahtaja. Ehkä se tulee niin syvältä sieltä jo,
että on olemassa rikkaalla miehellä se raskain
taakka, että se jo kuullessaan sanan "vero" tuntee hirttäytyvänsä taas johonkin
lähimmäisenrakkauteen tai välittämiseen.
Mutta nämä asiat eivät ole siis kerta
kaikkiaan mitenkään loogisia.
Sen verran ehdin aikoinaan approbaturin opiskella — vaikka
olin kyllä töissä sinä aikana
70-luvun alussa Tampereen yliopistossa enkä Kaupin luennoilla
saanut logiikkaa suoritettua, kun meillä ei voinut kuin
approon asti vaan opiskella — että sen opin, että ei
tämänkaltainen riitä logiikaksi. Kuvitellaan,
että jos todistelee sitä, kun oikeistolla on nyt
media hallussaan aika hyvin, että kun täällä inttää tarpeeksi
ja ottaa aina välillä jotain vanhan hallituksen
virheitä esiin, niin se riittää sitten
logiikaksi, ihan niin kuin on tällä nykyiselläkin,
että aina kun tulee vähän vaikeampi asia,
niin silloin ajetaan köyhemmän ja sorretun ja
kaiken väestön etua ja sitten sanotaan pari fraasia
tosiaan, että eikö säästäminen
olekin kaunista ja ihanaa, ikään kuin se sitten
niin kuin sinetöisi sen alitajuisesti, että onhan
se.
Oikeastaan Tampereella jos missä, kun tuossa äsken
tuota kuntapolitiikkaakin oli, toteutuu se, kun ulkoistetaan, että ei
välitetä tavallaan siitä yhteiskunnasta
eikä todella ihmisten elämästä niin
että oltaisiin solidaarisia, ja minä olen sanonut,
että esimerkiksi vihreät klopit ja nuoret likat ovat
semmoisia, että ne eivät ole koskaan sisäistäneet
tätä yhteiskuntaa. Sama oikeastaan liittyy oikeistoon.
Te ette ole koskaan sisäistäneet sitä, miten
demokratia toimii, joten te olette pihalla siitä niin,
että te olette itsekin tavallaan luonnollisessa tilassa,
kun te ulkoistatte kaikki jutut. Ja sitten kun tulee tämä hirvittävä vero-sanakin,
niin
loputtomiin periaatteessa pitää sen, joka tienaa
enemmän, saada verohelpotuksia. Minkä takia?
Minä aikoinaan kirjoitin tämmöisestä — yritin
löytää, arvoisa puhemies, uutta sanaa
nuorison vastakohdaksi, "vanhaiso"-, tai jotain semmoista, "ikäisö"-ilmaisua — että
ikäihmisetkin kokisivat
elämänsä arvokkaaksi. Sitten kun säästää sinne,
ei siis pahojen päivien varalle — nythän
on justiin se aika, jolloin pitäisi tuhlata rahaa, koska
nyt on ne pahat päivät, sitten tulee nousukausi
taas joskus — ja sitten kun tämmöinen
katkera hapannaamainen säästäjä vetää oikein
kaikki tuosta välistä ja pankkitileille, joilla sitä rahaa
on hullun lailla, niin sitten ehkä sen loppuhuokaisukin
on, että "hapanta, sanoi katkera elämästä".
Ehkä tämä "hapanta" liittyy myös tähän
alkoholinkulutukseen, mutta onneksi saa juoda parempia juomia vähemmällä verolla
nykyään — ai niin, se taisi vähän
nousta.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Sellainen väärinkäsitys,
että tällä lainsäädännöllä oltaisiin
korvaamassa lakisääteistä eläketurvaa,
täytyy oikaista. Itsekin kun olen yhden eläkeyhteisön
luottamuselimissä mukana, niin on välttämätöntä tuoda
tässäkin esiin, että suomalaisten eläketurvasta
tullaan huolehtimaan jatkossakin. Mutta tämäkin
esitys omalta osaltaan parantaa edellytyksiä sen eläketurvan
hoitamiseen. Jokainen työuraa pidentävä vuosi
helpottaa sitä taakkaa, joka näiden eläkkeiden
maksusta tulee. On aivan erinomainen asia, jos työuraa
voidaan pidentää tämän vapaaehtoisen
järjestelmän kautta. Se, miksi tämä asia
tulee nyt irrallisena eikä osana lakisääteisen
eläketurvan uudistamistyötä, johtuu yksinkertaisesti
siitä, että nyt halutaan nopealla aikataululla
korjata tätä järjestelmää.
Tässä ei tuoda yhtään uusia
verohelpotuksia. Tässä käytännön
suuri merkitys on se, että työurien pidentäminen
todennäköistyy. Sitten tuolla Rantalan työryhmässä pohditaan
sitä eläketurvan kokonaisuutta. Toivon, että sama
huoli tuosta eläkeiän pidentämisestä,
mikä nyt on täällä myös
vasemmiston suunnasta esitetty, konkretisoituu päätöksenteossa
sitten, kun noita Rantalan työryhmän esityksiä täällä käsitellään.
Jari Leppä /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä äsken
ed. Vuolanne monisanaisesti ja värikkäin sanakääntein
kertoi, kuinka isänmaallista ja sinivalkoista omistusta
ja sijoittamista SDP haluaa ja ammattiyhdistysliike haluaa. Juuri
muutama päivä sitten tuli tilasto siitä,
mihin päin rahat ovat menneet ja mihin päin ne
on sijoitettu. Se oli kyllä aika toisenlaista luettavaa,
ed. Vuolanne. Kyllä tässä jonkin asteinen
epätasapaino nyt teidän puheidenne ja todellisuuden
välillä on. Mutta tämähän
on johdonmukaista siihen nähden, että muistan,
miten viime kaudella, kun käytiin keskustelua lisäeläkejärjestelmästä ja
sen laajentamisesta, aivan samoin kuin on tässä pitkäaikaissäästämisen
lakiuudistuksessa kysymys siitä, että laajennetaan
mahdollisuuksia säästämiselle, silloin
lisäeläkkeiden osalta SDP vastusti sitä ja halusi
edelleenkin, että ne lisäeläkkeet otetaan ulkomaisen
sijoitusyhtiön ja yhtiöiden siipien suojiin. Sitä emme
keskustassa kyllä käsittäneet silloinkaan,
miksi te demarit vastustitte sitä. No, nythän
onneksi asia on oikaistu tällä vaalikaudella,
tosin tämä jäi itseäni ihmetyttämään,
mutta nyt kun kuuntelin ed. Vuolannetta, niin ei se nyt enää ihmetytä.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Tänä päivänä pitää suhtautua
varsin varoen kaikkiin vähennysoikeuksien laajentumisiin,
mutta täytyy sanoa, että tässä tapauksessahan
meillä on jo vapaaehtoiset yksityiset eläkevakuutukset
ja kysymys on oikeastaan saman instrumentin rajojen muuttamisesta,
ei sinänsä uudesta vähennyksestä.
Ja tietysti, minkä takia varautuminen tuleviin eläkkeisiin
on erittäin tärkeätä? Siitä syystä,
että me olemme liian paljon ehkä tässä yhteiskunnassa
oppineet tuhlaamaan jo elämän aikana emmekä ole
oppineet siihen, että myös tulevaisuutta varten
pitäisi enemmän varautua, ja siinä suhteessa
on hyvä, että ihmiset alkavat oppia siihen, että huonompaakin
päivää varten myöskin omassa
kotitaloudessa pitää varautua.
Tällä esityksellä on myönteisiä puolia.
Ensinnäkin tärkeätä on se, että kilpailu
lisääntyy, mikä tarkoittaa sitä,
että kuluttaja hyötyy siitä, että kilpailu
lisääntyy, ja saa tätä kautta
paremman tuoton itselleen näistä eläkevakuutuksista.
Sen lisäksi myöskin tässä on
se hyvä puoli, että nyt tämä raja
ei kannusta ennenaikaiseen eläköitymiseen kuten
tähän asti, vaan raja nostetaan siihen, jolloin
jäädään eläkkeelle.
Jos nyt työmarkkinajärjestöjen neuvottelut
johtavat siihen, että eläkeikä nousee
65:een, 66:een, niin samalla tämä eläkeikäraja
nousee ja se on erittäin hyvä. Ja myöskin
se, että kahta vuotta pidennetään kymmeneen
vuoteen, on sinänsä ihan hyvä, ettei
ole vain sijoituksista kysymys, vaan ihan aidosta eläketurvan
parantamisesta, joten tätäkin elementtiä voidaan
pitää kaiken kaikkiaan myönteisenä.
Täytyy sanoa, että tätä ei
voi nähdä sosiaalisestikaan ongelmaksi, siitä syystä,
että enimmäisvähennys kuitenkin vuosittain
on 5 000 euroa, joka on semmoinen tavallisen, sanoisiko
pienipalkkaisen naistoimihenkilön tapa säästää tulevaisuutta
varten, eli pitää pitää huolta
siitä, että eläketurva on myöskin
hänen osaltaan kunnossa.
Ja myöskin se sosiaalinen elementti, joka säilyy,
on tärkeä, että puoliso voi puolisolleen myöskin
tätä kautta hankkia tätä eläketurvaa. Esimerkiksi
meillä on paljon naisia, jotka ovat olleet aikanaan kotona
hoitamassa pitkään lapsia, ja kun se työssäkäyvä puoliso
tältä osin täydentää tätä eläketurvaa,
niin näen sen sosiaalisesti (Puhemies: 2 minuuttia!) erittäin
myönteisenä elementtinä.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Vieläkään en ymmärrä ed.
Katajan puheita siitä, että tämä esitys
pidentää työuria sinänsä.
Sen ymmärrän, että mitä pidemmälle
me saamme ihmiset kestämään työelämässä,
sitä enemmän me saamme verotuottoja kotiutettua
ja niillä taas rahoitettua vaikka eläkkeitä.
Tämän ymmärrän. Mutta miten
konkreettisesti tällä esityksellä vaikutetaan
siihen, kun ihminen uupuu tänä päivänä jo työelämässä,
mikä on suurin työelämämme ongelma,
juuri se, että ei kestetä edes siihen normaaliin
eläkeikään asti? Sitä työelämäähän
tulee kehittää, jotta saadaan sitä työuraa
pidennettyä, eikä ole niin, että tämä esitys
itsessään on autuaaksi tekevä ja sinänsä tulee
pidentämään työuria, kuten ed.
Kataja täällä on viitannut. Sen takia
minun mielestäni on käsittämätöntä puhua tästä irrallaan,
että tämä pelastaa sen, että työurat automaattisesti
pidentyvät, ilman että puututaan millään
lailla itse työelämän sisältöön.
Työelämän sisältöön
on puututtava, ja myös niitä nuorempia, jotka
eläköityvät vielä varhaisemmin kuin
normaalissa eläkeiässä, täytyy
saada nimenomaan olemaan mukana, maksamaan veroja, olemaan osallisia
yhteiskunnassa. Siitä isosta kysymyksestä mielestäni
pitää puhua, eikä niin, että väitetään,
että tällä esityksellä pelastetaan
ja pidennetään työuria ja sitä kautta
se tosissaan muka tekee autuaaksi.
__________
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies
Johannes Koskinen.
__________
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä ei yksinään
paranna maailmaa, mutta tämä vie askeleen oikeaan suuntaan.
Tällä nimenomaan kannustetaan siihen, että tämän
verohelpotuksen kautta säästetään
ja pysytään työelämässä nyt
jatkossa 62 vuoden sijasta 63 vuoden ikään, ja
vielä tämän nostokertymän kautta
sitten myös pysytään 65 vuoden ikään
lopulta.
On aivan selvää, että me tarvitsemme
toisaalta lakisääteisen eläketurvan piirissä pohdintaa kokonaisuudesta
ja myöskin työhyvinvoinnin osalta pohdintaa kokonaisuudessaan,
mutta ei niitä pidä jäädä odottamaan.
Yhtä lailla me tarvitsemme elämäntapakeskustelua
siitä, elämmekö ylipäätään
niin, että meidän vapaa-ajalla tapahtuva toimintamme
(Puhemies: Minuutti!) lisää työelämän
hyvinvointia, vai vähentääkö se sitä.
Ei pidä jättää yksittäisiä muutoksia
odottamaan kaikkien näiden maailman asioiden ja ajatuksien
käsittelyä.
Antti Vuolanne /sd:
Arvoisa puhemies! Tulin pitämään
täältä pöntöstä puheenvuoroni,
jos nyt menee yli kahden minuutin, varmuuden vuoksi.
Keskustelun kuluessa ed. Leppä kysyi minulta henkilökohtaisesti,
miksi ammattiyhdistysliikkeeseen kuuluvat ammattiliitot ovat tehneet
ulkomaisia sijoituksia. Voi olla, että kysyjällä on sellainen
ehkä aika perinteinen maalaisliittolainen ongelma suhtautumisessa
palkansaajaliikkeeseen ja ammattiyhdistysliikkeeseen, että ei välttämättä tunne
sitä kovin hyvin eikä omakohtaisesti.
Tämä on huomattu monissa työelämää koskevissa
kannanotoissa, joita keskustapuolueelta on tullut. Ei ole välttämättä minkäänlaista
kontaktia ammatilliseen työväenliikkeeseen. Omalla
paikkakunnalla välttämättä ei
ole kovin aktiivista ammattiyhdistystoimintaa, ja silloin tulee
tällaisia ylilyöntejä ja ylireagointeja.
Siksi ehkä on paikallaan muistuttaa sellaisestakin
tosiasiasta, että meillä ammattiyhdistysliikkeeseen
kuuluvia ihmisiä on noin 1,8 miljoonaa suomalaista, lähes
2 miljoonaa palkansaajaa, jotka muodostavat suomalaisen talouden
selkärangan omalla päivittäisellä työllään.
Jos joku osa ammattiyhdistysliikkeestä on sitten sijoittanut
jäsenten varoja ulkomaisiin kohteisiin ehkä parempien
tuotto-odotusten perässä, minä en voi
henkilökohtaisesti siitä vastata, vaikka minut
täällä siitä vastuuseen yritettiin
laittaa, koska ammattiyhdistysliike on niin suuri ja minä olen
vaan yksittäinen henkilö. Kukaan sosialidemokraattinen kansanedustaja
ei vastaa lähes 2 miljoonan palkansaajan ja heidän
etujärjestöjensä toiminnasta. Voisin
kuitenkin semmoisen valistuneen veikkauksen esittää,
että nykyiset ammattiyhdistysliikkeen varainkäytöstä päättävät,
demokraattisesti valitut elimet varmastikin jäsentensä varat
pyrkivät käyttämään
jäsenten edunvalvonnan kannalta parhaalla mahdollisella
tavalla, on sitten kysymys sijoituksista tai tuesta vaaleissa.
Toinen kysymys koski sitä, miksi viime kaudella sosialidemokraatit
eivät suunnattomasti vastustaneet sitä, että eläkesäästämiseen
käytettäviä varoja voidaan myös
ulkomaisiin kohteisiin sijoittaa, jos sillä parhaiten turvataan
eläkkeensaajien toimeentulo tulevaisuudessa.
Minä en niinkään tätä yksisilmäisesti
arvostele, että voidaan myös korkeamman tuoton
kohteisiin sijoittaa eläkevaroja, jos se on kansantaloudellisesti
järkevää ja kannattavaa. Mutta tarkoitin
sitä omassa puheenvuorossani, että suhdannepoliittisesti
tämä ei ollut sellainen kuin ed. Kataja alussa
puheenvuorossaan mainitsi, että tämä suhdannepoliittisesti
veisi meidät tämän laman yli, vaan päinvastoin
tämä sijoittaa suomalaista pääomaa
enenevässä määrin ulkomaille
ja lisää ihmisten säästämisalttiutta,
leikkaa meidän kokonaiskysyntäämme ja
siten aiheuttaa Suomessa työttömyyttä ja
leikkaa niitä elvyttäviä vaikutuksia,
joita me sosialidemokraatit olemme täällä vaatineet,
ja tässä kohtaa porvarihallitus tekee suhdannepoliittisen,
aikataulua koskevan virheen, kun antaa verohelpotuksia jälleen
siten, että niiden työllistävä vaikutus
ei ole välitön ja tehokas.
Tämä on huonoa tai ehkä jopa ala-arvoista suhdannepolitiikkaa
ja vastuuttomuutta työttömyydestä, mutta
se on meille tuttua. Me tiedämme tämän
jo edellisen porvarihallituksen ajalta, jolloin vain neljässä vuodessa
Ahon hallituksen aikana työttömyys kolminkertaistui
ja siitä seurannut valtionvelan valtava kasvu aiheutti
sen, että valtionvelka viisinkertaistui. Sieltä on
kova velkataakka kotoisin, ja siihen päälle tulee
vielä roimasti lisää tämän
porvarihallituksen virheellisten toimien lisäksi.
Minä haluaisin muistuttaa porvarihallituksen edustajia
täällä salissakin, että kuitenkin
täytyy muistaa, että velkaantuminen ei ole aina
mikään positiivinen asia. Velat täytyy
joskus maksaa, ne ovat tulevaisuuteen siirrettyjä kiristyneitä veroja ja
hyvinvointipalvelujen leikkauksia hyvinkin monet kerrat. Siksi,
jos me velkaa otamme, niin kuin meidän nyt pitääkin
ottaa, niin täytyy käyttää mahdollisimman
tehokkaasti jokainen euro ja jokainen sentti sellaisiin kohteisiin,
jotka mahdollisimman nopeasti ja tuottavasti tuovat suomalaisille
työtä ja toimeentuloa. Sillä me pääsemme
laman yli, emme näillä hokkuspokkustempuilla,
missä sulle—mulle-politiikalla porvarihallitus
jakaa omille viiteryhmilleen henkilökohtaisia etuja, jotka
sitten tulevaisuuden sukupolvet joutuvat maksamaan, kun velanmaksun aika
tulee.
Arvostamani kansanedustaja Sasi sanoi, että tässä ei
ole minkäänlaista sosiaalisen oikeudenmukaisuuden
kysymystä että tämä on sosiaalisesti
täysin oikeudenmukaista, koska voidaan osoittaa, että myös
pienituloiset säästävät eläkkeitä varten.
Se oli mielenkiintoinen näkemys, koska nimenomaan näin
ei ole, vaan me annamme verohelpotuksen, verotuen, joka tulee suurituloisille
paljon suurempana kuin pienituloisille. Vaikka tuo eläkesäästämiseen
käytetty raha olisi sama, niin antamalla verovähennyksen
tuloverotuksesta me tuemme nyt nimenomaan suurituloisia, emmekä tue
pienituloisia, niin kuin pitäisi.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Ed. Vuolanne osui arkaan paikkaan, eli suhdannepoliittisesti
tämä on väärään
aikaan tuleva, koska valtiovarainministeri Katainen on koko ajan
todistanut, että lisätään kulutusta,
elvytetään, liikutetaan rahaa. Voisikin kysyä,
ovatko esimerkiksi keskustan tai kokoomuksen kansanedustajat henkilökohtaisesti
lisänneet pienyrittäjien ja keskisuurten, voisiko
sanoa, yrittäjien tukemista, panneet rahaa kiertämään.
Siinä mielessä tämä on täysin
väärään aikaan tuleva, jolloin
tämä on jollain muulla asteikolla looginen. Tämä on
looginen sillä asteikolla, että ajetaan niitten
kaverien etua, joita nyt ei jätetä, viedään
tämä hallitusohjelma loppuun, ja tämä on
suunnattu siis heille, joille se on tarkoitettu.
Ed. Sasi sanoi, että kilpailu lisääntyy,
että tämä on hyvää tässä asiassa.
Minä olen kirjoittanut tänne, että kilpailu
lisääntyy siitä, kuinka paljon rahaa
saadaan pois markkinoilta ja kulutuksesta. Eli tätä voisi
verrata eduskunnan taksinkäyttöön, kun
toisella on tavallaan monopoli. Eli meillä on suositus
tuolta kansliatoimikunnasta, että käyttäkää taksia.
Se on taloudellista ja ennen kaikkea turvallista, koska se on EU-määräys, mutta
meillä onkin toinen rinnakkaisjärjestelmä, että jotkut
ajelevat koko ajan omilla autoilla ja vetävät
välistä. Puhutaan vaan Brysselistä. Mutta
nyt, miten saataisiin tämä ed. Sasin kilpailu toimimaan:
nostetaan oman auton käyttörahaa ja otetaan näiltä taksiyrittäjiltä,
pienyrittäjiltä, se kiertoon pantava raha pois.
Se on yhtä loogista ja yhtä älytöntä.
Ja tätä ei nouse puolustamaan kansliatoimikunta,
puhemies, ei kukaan, kuinka kurjasti tästä taksiasiasta
on annettu mediassa väärää tietoa,
vaan sallitaan tällainen keplottelu, keinottelu ja epälooginen
käyttäytyminen ja oikeastaan kansanedustajien
oma hyötyminen tällä välistävetorahalla.
Tämä on yhtä loogista kuin tavallaan
tämän puheen sisältö, siinä looginen,
että tämä ajaa hallitusohjelmaa.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Vastaus ed. Virtasen kysymyksen: on. Sitten mitä tulee
ed. Vuolanteen näkemyksiin tämän suhdannepoliittisesta
ajoituksesta, niin kannattaisi nyt lukea se esitys, ennen kuin alkaa
siitä puhua. Tällä esityksellä ei
lisätä verovähennyksiä, vaan
tällä laajennetaan markkinaa ja sitä kautta halutaan
edistää kulutusta.
Mutta se pääasiallinen funktio, mikä tällä on, on
työurien pidentäminen, ja se on oikea toimenpide.
Toisin kuin äskeisissä puheenvuoroissa tuli esiin,
niin porvarihallituksen tarkoitus, sinivihreän hallituksen
tarkoitus, ei ole ensisijaisesti leikata, ensisijaisesti korottaa
veroja, vaan me haluamme ensisijaisesti pidentää työuria,
ja tällä esityksellä on se vaikutus.
Minua hiukan jännittää, mitä tapahtuu,
jos sosialidemokraatit tulevat hallitukseen, jos teidän
keinonne rajoittuvat leikkauksiin ja veronkorotuksiin. Tämä ei
ole kansantalouden kannalta kovinkaan kestävä tie.
Ed. Paasion huomiot siitä, että pitää pohtia
kokonaisuutta, ovat aivan oikeutetut. Itse olen arvioinut niin,
että meidän pitäisikin siirtyä tässä eläkeikä—eläköitymisikä-keskustelussa
jo vähitellen siihen, että meillä ei
ole kouluikää, työikää, eläköitymisikää,
vaan meillä on nykytilannetta vastaava joustava elämänkaari,
joka sallii erilaiset vaiheet ihmiselämän varrella.
Siihen kuuluu ajoittain koulutusta, työtä, välillä vähän
enemmän lepoa, mutta niin, että kaikki se osaaminen, mitä ihmisellä on
annettavana, on käytössä koko elämänkaaren
ajan.
Pertti Virtanen /ps:
Arvoisa puhemies! Sen verran vielä, että olen
täysin samaa mieltä ed. Katajan kanssa siitä,
että toki tämä on hyvä, että sitoutetaan
tiettyyn ikään, koska näkeehän
sen tästä, että se on sillä samalla
logiikalla kuin hallituksen juttu, että korotetaan niitä ikiä laskennallisesti
ja muutenkin, koska me pääsemme tässä yhteiskunnassa
eläkkeelle. Mutta nyt kun tullaan taas siihen, mihin tämä kolahtaa,
niin ne, jotka kaikista vähiten tästä hyötyvät
eli jotka vähistään saisivat jotain säästettyä,
ovat myös semmoisissa töissä, jossa he
vammautuvat, eivät ole niin joustavassa kunnossa, että he
jatkaisivat sitten tässä uudessa järjestelmässä sitä työssäoloaikaansa
niin kuin naureskellen pitemmälle.
Eli tavallaan tässäkin, kun otetaan käytäntö mukaan
ja miten tämä yhteiskunta toimii, niin tämä kokonaan
suuntautuu teidän omien edustajienne tai omien äänestäjienne
eduksi tämä koko juttu. Ja minun mielestäni
siinä ei pitäisi olla mitään
hävettävää, vaan pitäisi
sanoa, että me toteutamme hallitusohjelmaa, kun kerran
olemme vallassa tällä komealla, Rkp ja vihreät
vielä oikein siinä ääriaineksena
mukana, niin me viemme loppuun tämän hallitusohjelman,
ja media onneksi on vielä tässä puolella,
niin olemme iloisia siitä, että tämä näyttää jopa
siltä, että koko kansan etua ajetaan ja pienen
ja köyhän ja työntekijänkin.
Keskustelu päättyi.