Inkeri Kerola /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eduskunta on toistuvasti puuttunut alkoholimainonnan ongelmiin, erityisesti mielikuvamainontaan. Se on toistuvasti niin ikään tehnyt esityksiä nykylainsäädännön alkoholimainonnan vaihtoehdoista. Mielikuvamainonnan rajoittamisen perusteluina eri valiokunnat ovat käyttäneet mainonnan merkittävää vaikutusta nuorten alkoholimyönteiseen elämäntapaan.

Mainonnan rajoittamisen vaatimuksia on esitetty vuoden 2008 sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa, vuoden 2008 sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnöissä, vuoden 2009 sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnossa ja edelleen viimeisimpänä vuoden 2009 lakivaliokunnan mietinnössä. Siinä vaaditaan ...

Kiitos, puhemies! Siinä vaaditaan alkoholimainonnan rajoittamista siten, että sallittua mainontaa olisi vain tuotetietojen esittäminen. Lakivaliokunnan mietinnön mukaan tämä menettelytapa tukisi vanhempien, koulun, nuorisotyön ja muiden lasten hyvinvointia edistävien tahojen toimintaa ja lisäisi päihdevalistuksen tehoa.

Vuonna 2009 ministeriö asetti työryhmän selvittämään alkoholimainonnan vaikutuksia. Työryhmän henki oli kaksijakoinen. Asiantuntijalausuntojen vastaisesti työryhmä ei katsonut lopputuloksessaan, että alkoholin mielikuvamainontaa koskevat lainsäädäntötoimenpiteet olisivat tarkoituksenmukaisia. Tämän ministeriön asettaman työryhmän tulos on saanut suomalaisessa järjestö- ja poliisikentässä erittäin ristiriitaisen vastaanoton. Kummastusta on herättänyt se, ohjaako suomalaista päihdepolitiikkaa ja terveyden edistämistä eduskunta ja ministeriö vai tekeekö sen puolestamme kauppa, markkinat ja teollisuus. Kenen on vastuu suomalaisen päihdepolitiikan seurauksista ja kustannuksista? Siihen kysymykseen meiltä kansanedustajilta kysytään nyt vastausta.

Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikan päämääränä on vähentää alkoholinkäytöstä syntyviä haittoja. Nämä haitat luulisi olevan riittävä syy ottaa käyttöön kaikki mahdolliset keinot ongelmien vähentämiseksi ja eliminoimiseksi. Tämä tavoite koskee kaikkia hallinnonaloja.

Suomessa väkevien alkoholijuomien mainostaminen on kiellettyä mutta mietojen sallittua. Tutkimusten mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista olisi valmis kieltämään alkoholimainonnan kokonaan. Vaikka alkoholimainonnan kohdistaminen alaikäisiin on lailla kiellettyä, mielikuvamainonnan vastaanottajat ovat niin täysi- kuin alaikäisiäkin. Tämänhetkisen lainsäädännön hallinta on varsin vaikeaa, ja lakia rikkoviin mainoksiin pystytään puuttumaan vasta, kun mainos on jo ilmestynyt ja esitetty useita kertoja. Alkoholimainonnasta syntyvät merkittävät haitat eivät rajoitu vain lapsuuteen ja nuoruuteen, vaan ne heijastuvat pitkälle aikuiselämään.

Arvoisa puhemies! Yhteiskunnan tehtävä on tukea vanhempia lasten kasvatuksessa. Mielikuvamainonnan täyskielto tukee vanhempia kasvatustehtävässä. Jopa pienet lapset havaitsevat ja muistavat alkoholimainoksia. Tämä on tutkimuksin todistettu. Mainokset muokkaavat lasten asenteita alkoholinkäytölle myönteisiksi ja liittävät alkoholin osaksi aikuistumista. Lapset ja nuoret uskovat yhä useammin juomisen seurausten olevan tavallista myönteisempiä. Alkoholimainonta kannustaa nuoria käyttämään alkoholia aikaisemmin ja enemmän. Jo nyt alkoholi on kuitenkin harmillisen usein osana nuorten seurallista ja "hauskaa" elämää.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tahto ilmenee tekemäni lakialoitteen suuressa allekirjoittajamäärässä. Lisäksi järjestöt ovat tukeneet tekemääni lakialoitetta kautta linjan. Kysymykseni kuuluukin: Johtaako siis eduskunta lainsäädäntötyötä vai haluammeko olla pullonkorkin avaajia?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Olen kovasti ihmetellyt alkoholilain muuttamista koskettavan hallituksen esityksen 84/2008 käsittelyä eduskunnan täysistunnossa ja lakivaliokunnassa. Käsittelyhän alkoi vuonna 2008 ja päättyi kesäkuussa 2009 täysistunnossa suoritettavaan äänestykseen. Tuolloin äänestyksessä 33 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta tulisi kieltää, mutta silloin kansanedustajien selkeä enemmistö eli 119 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta pitää edelleen sallia, niin emme saaneet tätä hyvää lakimuutosta silloin 2009 kesällä aikaiseksi.

Jostakin syystä alkoholin mielikuvamainonnan sallimisen puolesta kesällä 2009 äänestäneet useat kansanedustajat ovat vuoden 2010 aikana tulleet toisiin ajatuksiin ja ryhtyneetkin aktiivisesti kirjoittelemaan aiheesta kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita. Nyt he ovat sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta tulisikin kieltää, kuten käy selkeästi ilmi käsittelyssä olevasta ed. Inkeri Kerolan lakialoitteesta, jossa todellakin näyttää olevan 106 kansanedustajan allekirjoitukset. On sinänsä hienoa, että valtaosa kansanedustajista on tämän vuoden aikana tullut toisiin ajatuksiin alkoholimainonnan aiheuttamista haitoista lapsille ja nuorille. Näin on, vaikka asiaa selvittäneen, ainakin osittain poliittisesti kokoonpannun työryhmän enemmistö olikin alkoholiteollisuuden edustajien kanssa samoilla vanhoilla linjoilla.

Oli mielenkiintoista kesäkuussa 2010 lukea Helsingin Sanomien sunnuntaidebatista lakivaliokunnan puheenjohtajan tehtävää 2008—2009 hoitaneen kansanedustajan Heidi Hautalan kirjoitus otsikolla "Teollisuus torpedoi alkoholimainonnan rajoitukset". Hautalan puolen sivun mittainen kirjoitus johti mielestäni lehden lukijoita osittain harhaan. Kun käsittelimme alkoholimainonnan rajoitusmahdollisuuksia lakivaliokunnassa 2008—2009, oli meillä riittävän paljon tietoa, jonka pohjalta olisimme voineet hyvin helposti tehdä pykälämuutoksen, joka olisi kieltänyt lapsille ja nuorille suunnatun alkoholin mielikuvamainonnan, siinä vaiheessa kun asia oli täällä käsittelyssä ja ajankohtainen. Tein lakivaliokunnassa muutosesityksen, jossa esitin alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä. Kun kyseisestä muutosesityksestä äänestettiin eduskunnan täysistunnossa, hävisimme äänestyksen. Kesäkuussa 2009 kansanedustajista 33 kannatti alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä, kun taas teollisuuden näkemysten puolesta äänesti 119 kansanedustajaa, näiden joukossa myös lakivaliokunnan tuolloinen puheenjohtaja Heidi Hautala.

Kesäkuussa 2010 alkoholin mielikuvamarkkinoinnin kieltämisestä laadittiin julkisuuteen useiden kansanedustajien tiedotteita, joista myös tehtiin paljon uutisia maakuntalehtiin. Näissä uutisissa kansanedustajat vaativat tiukkasävyisesti alkoholin mielikuvamainonnan rajoittamista. Ihmetyttää, miksi samat edustajat äänestivät vastoin omia näkemyksiään vuosi sitten, kun asia oli ajankohtainen. Eli kyllähän se näin on, että silloin kun eduskunnassa tässä täysistunnossa äänestetään jonkun asian puolesta tai sitä vastaan, se on se oikea hetki toimia, ja hämmästelen suuresti sitä, kuinka tämä näkemys nyt on tullut toisenlaiseksi kuin se oli vuosi sitten, kun asia oli virallisesti täällä käsiteltävänä ja päätettävänä. Että tämä on minun mielestäni suurta populismia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ruohonen-Lernerille ystävällishenkisesti totean, että kyllä kansanedustaja voi toteuttaa henkilökohtaisen nokanvalkaisunsa ja käyttäytyä kehittyvästi ja sivistyneesti, kun tulee siihen tuntemukseen.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ruohonen-Lerner muisteli tässä, miten lakivaliokunnassa alkoholimainonnan rajoitusta on käsitelty. Mielestäni se ei ollut aivan oikeanlainen tulkinta siitä meidän käsittelystämme. Tämä mielikuvamainonta tuli yhtenä asiana mukaan alkoholimainonnan rajoituksiin, ja mielestämme emme asiantuntijakuulemisessa paneutuneet tarpeeksi tähän mielikuvamainontaan. Halusimme mietinnössä kuitenkin laittaa kirjauksen, että tähän asiaan on palattava ennen kaikkea niin, että oikeusministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö tekevät tässä asiassa tiivistä yhteistyötä ja tähän palataan vielä uudestaan ja paneudutaan tässäkin salissa vielä entistä tiukemmin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onkohan tässä tapahtunut sillä tavalla, että alkoholimainonta on jollakin tapaa villiintynyt aivan tämän vuoden aikana, ja sen takiahan tämä ed. Kerolan lakialoite onkin erittäin perusteltu nyt tässä vaiheessa. Toivon, että seuraava hallitus ottaa tämän ohjelmaansa.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tätä asiaa kun lakivaliokunnassa pohdittiin, sitä pohdittiin monelta kantilta. Pohdittiin myös siltä kantilta, mikä on muun muassa kotimaisen työllistävän panimoteollisuuden kilpailuasetelma kansainvälisiin panimoihin nähden. Kuten puhemieskin varmasti esimerkiksi jalkapallon MM-kisoissa havaitsi, niin sieltähän välittyi pelikentän laidalta mainoksia ulkomaisista merkeistä, ja käytännössä tällaisilla kielloilla on vaikutus siihen, miten markkinaosuuksia jaetaan suomalaisten ja ulkomaisten tuotteiden välillä. Asia ei suinkaan ole yksistään alkoholipolitiikkaa, vaan se on mitä suurimmassa määrin myös elinkeinopolitiikkaa ja työllisyyspolitiikkaa. Näitä kysymyksiä haluttiin lakivaliokunnassa pohdittavan huolellisemmin, ja tämä työ on käynnissä. Sen takia tämä lakialoitekin on sinänsä hyvä keskustelunavaus mutta ei varmaan sellaisenaan valmis laiksi säädettäväksi.

Satu Taiveaho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Ruohonen-Lernerille haluaisin itsekin sanoa sen, että nimenomaan eduskunta on ollut tässä hyvin yksimielinen, on halunnut viedä tätä asiaa eteenpäin. Monessa valiokunnassa asia on ollut esillä, ja yksimielisellä ponnella eduskunta myös edellytti, että tämä asia tulee käsitellä.

Minun mielestäni on hienoa, että tästä on nyt tehty aloite, jonka takana on suuri joukko kansanedustajia, jotta tämä asia todella menisi eteenpäin. Nimittäin sosiaali- ja terveysministeriössä oli työryhmä, joka tämän ponnen perusteella sitten laitettiin työskentelemään, ja siellä valitettavasti johtopäätös oli erilainen. Muut asiantuntijat ovat sen kannalla, että tämä pitäisi kieltää, mutta työryhmän johtopäätökset olivat valitettavasti toisenlaiset. Siksi tarvittiin tämä aloite.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Taiveahon puheen sisältö oli juuri niin kuin olin itsekin ajatellut. Luen suoraan täältä lakivaliokunnan mietinnöstä, jonka takana ovat kansanedustajat, ja mielestäni tästä lausumasta ilmenee se, että he ovat olleet tasan tarkkaan tämän mielikuvamainonnan kieltämisen takana:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 2010 loppuun mennessä 1.1.2008 voimaan tulleiden alkoholimainontarajoitusten vaikutukset sekä arvioi mielikuvamainontaa koskevien lisätoimenpiteiden tarpeen." Nyt kun tämä tarve on kartoitettu, kansanedustajat ovat tulleet siihen tulokseen, että mielikuvamainonnan kieltäminen on ajallisesti paikallaan tässä ja nyt.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onko vuoden aikana jotakin tapahtunut? Muistaakseni kyllä, kun alkoholiohjelma oli tässä salissa käsitelty ja kaikki ne keinot, joilla haluttiin puuttua alkoholin liialliseen käyttöön, olivat olemassa, niin siinä kohtaa jo mainonta oli yksi niistä. Nämä muut ovat jonkin verran edenneet elikkä myyntikiellot, rajoitukset aikarajoihin, mini-interventiot, nopeat puuttumiset, testaukset, mutta tämä asia, mainontakielto, ei ole edennyt, niin kuin oli silloin alkoholiohjelmassa ajateltu. Samoin olemme jopa joutuneet tässä salissa peruuttamaan osan näistä toimenpiteistä, muun muassa nämä laput, joiden oli tarkoitus varoitustarroina tulla pulloihin, alkoholiteollisuuden vuoksi.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Päihteiden käyttö on melkoinen ongelma suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on suurena osatekijänä silloin, kun ihmiset jäävät ennenaikaiselle eläkkeelle. Monet kuolonkolarit ovat sellaisia, joissa päihteet ovat mukana, perheväkivaltatilanteet, ja nykyisin erityisesti korostuu nuorten humalahakuinen juominen.

Mainonta kyllä tavoittaa kaikki ikäluokat, ja sinällään tämä mielikuvamainonnan kieltäminen olisi ollut jo vuosia sitten ajankohtainen toteutettavaksi. En usko, että tämä viimevuotinen mainonta olisi sen kummemmin ryöstäytynyt käsistä, vaan me emme ole vain uskaltaneet tätä ongelmaa ratkaista. Kaikilla keinoin täytyy vaikuttaa siihen, että päihteiden käyttö vähenee, ennen muuta runsas alkoholin käyttö, ja mainonta on yksi sellainen tekijä, jolla me pystymme tähän käyttöön vaikuttamaan ja tavallaan ohjaamaan ihmisiä terveellisimmille toimintamalleille yhteiskunnassa.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Väätäinen puhuu asiaa. Esimerkiksi Ranskassa on kielletty alkoholin mielikuvamainonta jo vuosia sitten kokonaan, koska Ranskassa on haluttu nimenomaan edistää aidosti kansanterveyttä. Mehän käsittelimme lakivaliokunnassa lähes vuoden ajan alkoholirikoksia ja kuulimme lukuisia asiantuntijoita, ja panimoteollisuuden edustajat vetivät jälleen pidemmän korren, sillä heidän näkemyksensä painottuivat sitten lopullisessa päätöksenteossa.

Kaikki tietävät, mitä alkoholin mielikuvamainonta on saanut aikaiseksi erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa Suomessa. Meillä oli sosiaali- ja terveysvaliokunnan useita mietintöjä aiheesta vuosilta 2008 ja 2009, joten mitään erityistä ei ole tapahtunut tämän viimeisen vuoden aikana. Kaikki tieto meillä oli silloin jo kesällä 2009, mutta onhan se kuitenkin hyvä asia, että nyt suurin osa edustajista on tullut toisiin ajatuksiin kuin vuosi sitten. Toivotaan, että tämä muutoshenki johtaa lopulta sitten myös lainsäädännön muutokseen.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisestä on erittäin tärkeä ja on linjassa eduskunnan aiempien kannanottojen ja lausumien kanssa. Alkoholimainonnan rajoittaminen olisi edullista ja tehokasta ehkäisevää päihdetyötä. Ehkäisevä päihdetyö on osa laajaa hyvinvointia ja terveyden edistämistyötä, jota tehdään monella sektorilla, muun muassa oppilaitoksissa, kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminnassa, yhdyskuntasuunnittelussa, elinkeinoelämässä sekä luonnollisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa ja monissa järjestöissä. Ehkäisevä päihdetyö on paljon muuta kuin pelkästään valistusta, johon se helposti pelkästään liitetään. Ehkäisevä päihdetyö on muun muassa alkoholilupakäytäntöjä ja -valvontaa, muun muassa anniskelupaikkojen sijoittelua ja vastuullista anniskelua. Ehkäisevä päihdetyö on myös tiedon jakamista päihdehaitoista, päihdekasvatusta sekä varhaista tukea orastavissakin päihdeongelmissa, muun muassa mini-interventioiden käyttöä riskien ehkäisyssä, puheeksi ottamista ja terveysneuvontaa terveydenhuollossa.

Alkoholipolitiikassahan on oleellista kysynnän ehkäisy ja haittojen vähentäminen. Ehkäisevä päihdetyö pyrkii vähentämään päihteiden kysyntää, saatavuutta ja tarjontaa sekä haittoja. Alkoholihaittojen ehkäisemisessä tulee yhdistää kansalaisten oma juomisen säätely, viranomaisten toiminta sekä alkoholia myyvien markkinoiden toimintatavat. Tässä alkoholin mielikuvamainonnan kieltämisessä on kyse yhdestä keskeisestä osasesta tässä kokonaisuudessa.

Kaikessa toiminnassa tulisi painottua ennalta ehkäisevä työ ja varhainen tuki, niin myös alkoholipolitiikassa. Tämä on aina inhimillisintä mutta myös taloudellisinta politiikkaa. Tämä alkoholin mielikuvamainonnan kieltäminen on erinomainen tapa ehkäistä päihteiden käyttöä erityisesti lasten ja nuorten osalta. Olen erittäin kummissani ja ihmeissäni siitä, että loppukeväällä valmistunut alkoholimainontaa käsitelleen työryhmän loppuraportti ei sisällä tätä tärkeää toimea. On käsittämätöntä, että alkoholimainontaa pohtinut työryhmä ei esittänyt mielikuvamainonnan kieltoa vastoin kaikkien alan asiantuntijoiden näkemyksiä. Myös eduskunnan eri valiokunnat ovat moneen otteeseen ilmaisseet ja koko eduskunta vuosi sitten ponnella ilmaissut tahtotilansa asiassa. Vaikuttaa valitettavasti siltä, että työryhmän asiantuntijanäkemykset on siirretty johtopäätösten sijaan liitteisiin, josta työryhmän loppuraportissa näkyy vahvasti asiantuntijoiden eri näkemys työryhmän päätelmiin nähden. Elinkeinoelämän intressit ovat menneet tässä lasten ja nuorten edun ja hyvän edelle. Valitettavasti työryhmän enemmistö ei siis halunnut vähentää nuorten kärsimiä alkoholihaittoja. Kieltämisen puolesta on hyvin vahvaa näyttöä myös EU-tasolla. Muun muassa tutkimusnäyttö mainonnan vaikutuksista lasten alkoholinkäytön aloittamisikää laskevasti ja juomisen yleisyyttä lisäävästi on vankka.

Kysymys ei ole myöskään alkoholimainonnan kieltämisestä kokonaan. Tavoitteena on rajata mainonta hinta- ja tuotetietoihin, kuten tuosta aloitteestakin käy ilmi, tuotteen kuvaan, hintatietoihin, saatavuuteen kaupasta, valmistusreseptiin, raaka-aineisiin ja ruokasuosituksiin. Mielikuvamainontakielto poistaisi mainoksista erityisesti nuoriin vetoavat elementit, kuten nuorisokielen ja nuoriin vetoavan huumorin käyttämisen, musiikin, biletystarinat ja kuvat jne. Monesti mielikuvamainokset on suunnattu juuri nuo-riin, sillä niissä viitataan baareihin, juhliin, alkoholiin hyvän tunnelman luojana ja seksuaalisuuteen.

Mielikuvamainonnan kiellolla on myös vahva kansan tuki, sillä tutkimusten mukaan valtaosa suomalaisista puoltaa alkoholin mielikuvamainonnan kieltoa ja sallisi ainoastaan hinta- ja tuotetietojen esittelyn, kuten tässä aloitteessa esitetään. Alkoholin mielikuvamainonta on kielletty Ranskassa ja Ruotsissa. Meidän tulisi seurata heidän esimerkkiään. Lisäksi Maailman terveysjärjestö, Who, on julkilausumassaan kehottanut valtioita rajoittamaan alkoholin mielikuvamainontaa.

Aikaisin nuorena aloitettu juominen ja juomisen säännöllisyys vahingoittaa lasta ja nuorta suuresti. Se myös lisää päihde- ja riippuvuusongelmien todennäköisyyttä myöhemmällä iällä. Laki kieltää alkoholimainonnan kohdistamisen lapsille. Käytännössä kuitenkin jo pienet lapset havaitsevat alkoholimainontaa ja muistavat sitä. Käytännössä lapset ja nuoret törmäävät alkoholimainontaan kaikkialla yhteiskunnassa. Asiantuntijoiden mukaan alkoholimainonnan havaitsemisen yhteydestä alkoholin myöhempään käyttöön ja haittoihin on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä. Tiedetään, että mainonnalle alistuminen aikaistaa käytön aloittamista. Se myös lisää käytön määrää. On erittäin hyvä, että asiasta on tehty lakialoite yhteistyössä järjestöjen kanssa. Kiitos aloitteen ensimmäiselle allekirjoittajalle, sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajalle Inkeri Kerolalle. Onneksi takana on myös laaja tuki ja paljon allekirjoittajia, joten toivon todella, että tämä aloite etenisi myötätuulessa.

Arvoisa puhemies! Ehkäisevää päihdetyötä meidän tulee vahvistaa myös päihdepalveluissa. Ehkäisevän päihdetyön resurssit on valitettavasti ajettu hyvin vähiin kunnissa. Lisäksi tulee huolehtia myös korjaavien päihdepalveluiden saannista. Olen erittäin huolissani Suomen päihdehuollon tilasta tällä hetkellä. Nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kunnat eivät ole myöntäneet maksusitoumuksia päihdekuntoutukseen riittävästi, saati riittävän pitkille jaksoille. Päihdeongelmaisten oikeuksia poljetaan, eivätkä he saa heille kuuluvia palveluja. He hyvin harvoin myöskään jaksavat tai ovat kykeneviä peräämään oikeuksiaan, valittamaan tai kantelemaan. Samaan aikaan päihdekuntoutuslaitokset ovat suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja monessa yksikössä ovat yt-neuvottelut meneillään. Tämä kaikki siitä huolimatta, että päihteiden käyttö on yhteiskunnassa kasvavaa ja päihteiden käyttöön liittyvät muut sosiaaliset ongelmat sitä myöden ovat vahvassa kasvussa. Näkisinkin tärkeäksi, että päihdeongelmaisten oikeuksia vahvistettaisiin ja säädettäisiin hoitotakuu koskemaan myös päihdehuoltolain mukaisia päihdepalveluja. Päihdepalveluihin satsaaminen tulisi nähdä myös taloudellisesti järkevänä toimintana, joka tuottaa mittavia säästöjä muilla sektoreilla.

Lisäksi, kun viime aikoina on paljon puhuttu työurien pidentämisestä, niin tässäkin päihdeongelmien ehkäisy ja hoito tulisi nähdä oleellisena asiana. Mielenterveys- ja päihdeongelmathan ovat yleisin ennenaikaisen eläköitymisen syy maassamme. On uskomatonta, että tällä hetkellä työikäisilläkin on vaikeuksia päästä palveluiden piiriin. Samoin perheosastoillakin on tyhjiä paikkoja ja Ensi- ja turvakotien liiton päihdeäitipalvelut ovat taloudellisissa vaikeuksissa, vaikka näihin panostamalla saataisiin ihmisten hyvinvointia edistettyä ja esimerkiksi lasten huostaanottoja vähennettyä merkittävästi ja ehkäistyä monen sektorin taloudellisia tulevia kustannuksia.

Stakesin arvio valtiolle ja kunnille aiheutuvista alkoholin välittömistä kustannuksista vuonna 2004 oli 750 miljoonaa euroa. Tästä poliisille ja oikeusjärjestelmälle alkoholiin liittyvä rikollisuus maksoi noin 260 miljoonaa, terveydenhuollon kulut noin 190 miljoonaa ja sosiaalihuollon kulut noin 154 miljoonaa. On uskomatonta, että yhteiskunnalla on varaa jättää päihdeongelmat hoitamatta. Edellä mainitut kustannukset vielä moninkertaistuvat, jos niihin lasketaan alkoholinkäyttöön liittyvien sairauspoissaolojen, ennenaikaisten eläkkeiden ja alkoholikuolemien vuoksi menetetty työpanos. Näiden kustannusten arvioitiin vuonna 2004 olevan noin 520 miljoonaa euroa.

Hyvät kuulijat, arvoisa puhemies, näidenkin esimerkkien valossa on siis selvää, että päihdehaittoja tulisi kaikin keinoin ehkäistä, ja yksi keino tässä on tämä aloitteen sisältämä alkoholin mielikuvamainonnan rajaaminen.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! On mielenkiintoista tulla tukemaan tätä lakialoitetta, kun pitäisi olla itsestään selvää, että tästä olisi jo tehty lakiesitys kauan sitten, jos kerran yli puolet tämän salin ihmisistä on tämän kirjoittanut ja useampi valiokunta jo tähän mennessä ollut sitä mieltä, että tämän asian pitää edetä. Miksi siis joudumme lakialoitteen kautta tuomaan tämän asian nyt käsiteltäväksi? Tämä on minun mielestäni aika iso kysymys.

Perusteet tähän uudistukseen ovat vahvat. Monet kansainväliset tutkimukset, täällä talossakin on pidetty seminaareja aiheesta, kertovat sen tosiasian, mitenkä mainonta vaikuttaa. Muistan, kuinka Altian entinen toimitusjohtaja kertoi, että ei niillä juuri vaikutuksia ole, niillä mainoksilla. Enkä mielestäni saanut minkäänlaista tolkullista vastausta, kun kysyin, mitähän varten niitä tarvitsee sitten tehdä. Miksi on hyvä syy laittaa sinne satoja tuhansia euroja, jos ne eivät kerran vaikuta? Alkoholipolitiikka onkin, kuten näistä esimerkeistä ja tästä käsittelystä voidaan huomata, ollut jotain muuta kuin kansanterveyspohjaista viime vuosina. Erityisesti näiltä osuuksilta se on ollut elinkeinopoliittista vetoa.

Me olemme kansanterveysperustein puhuneet täällä, kun mietimme verotuksen vaikutuksia alkoholin käyttöön. Monessa muussa asiassa olemme miettineet kansanterveysperusteita. Miksi siis tässä kohden kansanterveysperusteet on voitu heittää romukoppaan ja nostaa elinkeinoelämän etu ensisijaiseksi, mutta alkoholin lisääntyvät haitat on vaan nähty pienenä sivuhaittana elinkeinotoiminnan harjoittamisesta?

Viime kesänä ollut työryhmä on tehnyt oman työnsä. Mutta kun jo katsoo sen työryhmän koostumusta, (Ed. Pulliainen: Voi tehdä havainnon!) voi huomata, mitenkä sinne on tehty valinta niin, että yli puolet on ihan yllättäen tullut juomateollisuuden puolelta valvomaan omia etujaan STM:n työryhmään. Toivottavasti tämä malli ei etene meidän kaikissa muissakin ministeriöissämme niin, että varsinaiset lobbaajat, hyödyn itselleen saajat, ovat yliedustettuina työryhmissä, jotka valmistelevat lakiesityksiä. Ei voi olla totta.

Meillä tässä esityksessä on rajaukset mainonnan kieltoon, koska tämänhetkinen laki tältä osalta on varsin epäselvä, vaikeaselkoinen. Itse olisin kannattamassa jopa muotoa, jossa mainontaa ei sallittaisi lainkaan, kuten muun muassa Ranskassa tällä hetkellä tehdään. Mutta jos mainontaa on sallittava jonkun verran, niin siinä tapauksessa tämä pelkästään tuotteen ominaisuuksista kertova mainonta on mahdollista.

Suomi on saanut huomautuksen Who:lta Lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomuksista siitä syystä, että meillä lapset altistuvat alkoholimainonnalle plus alkoholin käytölle liian paljon. Tästä syystä kaikki keinot, aivan kaikki keinot, on otettava käyttöön siinä kohtaa, kun mietitään lasten ja nuorten tulevaisuutta. Siihen kuuluu tietenkin ykkösenä se saatavuuden rajoittaminen, jotta lapset eivät saa käsiinsä alkoholia. Siihen kuuluu tietenkin myöskin mainonta, mutta myös se valistus, terveystieto, jota tällä hetkellä on sitten seuraava työryhmä esittämässä poistettavaksi kouluista. Se terveystieto, joka on sinne juuri muutama vuosi sitten koulun oppiaineeksi saatu, joka sisältää myöskin tämän omasta terveydestä huolehtimisen ja päihteiden välttämisen, halutaan nyt työryhmän esityksellä nykyisen opetusministerin aikana poistaa. Mielestäni aivan käsittämätön linja.

Nurinkurista on myös se, että meillä on kyllä voitu tehdä tiukka lainsäädäntö mainontaan tupakalle. Meillä on tämän vuoden aikana tässä salissa käsitelty riippuvuuksista peliriippuvuutta ja tiukennettu lainsäädäntöä pelien mainontaan. Miksi siis meille tämä pyhä alkoholi on semmoinen, jonka mainontaan ei saada puuttua? Kyllä aivan varmasti meillä on kaikilla tiedossa, että huomattavasti enemmän haittoja on alkoholin käytöstä kuin pelaamisesta, vaikka niitä haittoja ei tietenkään pidä vähätellä. Jotenka perusteluita kaikille niille keinoille, joilla voidaan mitenkään välttää nykyisiä ja tulevia alkoholihaittoja, niin suoria kun välillisiä, kaikkia niitä pitää käyttää. Siitä tämä on yksi pieni edustaja.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholilainsäädäntöä tässä salissa on käsitelty tämän vaalikauden aikana aika runsaastikin, ja on hyvä, että olemme tänään käsittelemässä aihepiiriä, joka koskee nimenomaan lapsia ja nuoria, ja voimme sillä tavalla yhteiskuntana puuttua ongelmiin, jotka näemme tänä päivänä ympärillämme.

Alkoholipolitiikkaa voidaan siis ohjata lainsäädännöllä ja esimerkiksi hinnalla, verotuksella, johon myöskin on puututtu tämän vaalikauden aikana tuntuvasti. Alkoholipolitiikkaan myöskin vaikuttavat alkoholin saatavuus ja sitten yhteiskunnan asenteet, joihin tässä on jo monessa puheenvuorossa viitattu, mainonta yhtenä asiana, mutta myöskin aikuisten ja yhteiskunnan asenteet ja esimerkit alkoholia kuluttaessa.

Meidän kaikkien toiveena tietysti on, että alkoholipolitiikalla voidaan vähentää alkoholin haittoja, ja etenkin tämä nuorten alkoholinkäyttö on tässä nyt suurennuslasissa. Vaikka tilastot näyttävät siltä, että alkoholinkulutus nuorten keskuudessa on vuosien varrella vähentynyt, niin silti tämä humalahakuinen juominen on suuri ongelma ja riski meidän yhteiskunnassamme tällä hetkellä.

Lakivaliokunnassa todellakin tätä alkoholimainontaa ja alkoholipolitiikkaa on käsitelty useammassa otteessa ja alkoholilainsäädäntöä ajateltu kriminaalipoliittisesta näkövinkkelistä. Ed. Paatero edellä ihmetteli sitä, miksi ei ole esimerkiksi tätä mielikuvamainontaa saatu jo aikaisemmin lainsäädännöllisillä keinoilla päätettyä. Sitä ihmettelin myöskin itse esimerkiksi silloin, kun käsittelimme asiaa, saavatko viranomaiset tarkistaa alaikäisten kasseja ja pusseja ja vaatteita silloin, kun he epäilevät esimerkiksi, että nuorella on hallussaan alkoholia. Tästäkin asiasta valiokunnassa oltiin montaa mieltä, mutta päädyimme onneksi hyvään ratkaisuun, että viranomaisilla on mahdollisuus puuttua tilanteisiin, joissa epäilevät alaikäisellä olevan hallussaan alkoholia. Lapsella on oikeus erityiseen suojaan, ja siitä meidän pitää pitää kiinni, ja kasvattajilla, vanhemmilla, pitää olla yhteiskunnan tuki siihen tärkeään kasvatustehtäväänsä ja esimerkkiin.

Sosiaali- ja terveysministeriö on todellakin tämän työryhmän asettanut jo viime vuoden puolella miettimään alkoholin mielikuvamainonnan lisätoimenpiteiden tarpeita, ja niin kuin edellä on kuvattu, niin tämä työryhmän loppuraportti ei vastannut tämän salin suurimman osan mielipidettä tästä mielikuvamainonnan rajaamisen tarpeellisuudesta eikä tuo työryhmän työ todellakaan ollut myöskään yksimielinen. Siellä moni asiantuntija kyllä oli toista mieltä kuin ihan lopputulema.

Mutta tuossa työryhmän raportissa oli paljon hyviä asioita, jotka eivät tarvitse tämän salin lainsäädännön toimenpiteitä. Siellä oli esimerkiksi ehkäisevä päihdetyö, sitten omaehtoinen valistuskampanja juuri näitten alkoholimyyjien ja panimoteollisuuden ja -tuotteiden valmistajien kohdalla. Sitten siellä ehdotettiin myöskin, että lasten ja nuorten medialukutaitoa edistetään ja kehitetään, tämäkin hyvä asia. Sitten alkoholituotteiden ikärajavalvontaa tehostetaan. Yhtenä pointtina siellä myöskin oli, että vanhempien ja muiden aikuisten vastuuta korostetaan, tämäkin hyvä. Sitten siellä pureuduttiin myöskin siihen asiaan, johon lakivaliokunta on jo aikaisemminkin kiinnittänyt huomiota, ja se oli tämä alaikäisten alkoholijuomien hallussapito ja sen valvonnan tehostaminen edelleenkin tästä eteenpäin.

Olen itse sitä mieltä, että tämä useiden edustajien allekirjoittama laki alkoholilain muuttamisesta ja tämän mielikuvamainonnan rajaamisesta on tänä päivänä aiheellista viedä eteenpäin suuressa yksimielisyydessä. Me tarvitsemme lainsäädännöllisiä keinoja siihen, että mainonnan tehokkuutta vähennetään, kun kyseessä ovat nuoret ja lapset, jotka altistuvat tälle mainonnalle televisioiden, internetin, katumainonnan ja painetun mainonnan kautta. On siis syytä rajata alkoholimainontaa tästä edelleenkin, ja tämä rajaaminen tuotetietoihin on yksi hyvä keino.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pikkuisen yllätyin ed. Ruohonen-Lernerin puheenvuoron sisällöstä, että hän tällä tavalla teknokraattisesti ryhtyi harjoittamaan sellaista populismia, josta en nyt vaan pidä. Niin kuin täällä niin monen edustajan siteeraama työryhmätyö on tullut oikealla tavalla esille, näillä asioilla politikoidaan tämän talon ulkopuolella vihonviimeiseen saakka. Tässäkin tapauksessa, kun tämä työryhmä asetettiin, ilmiselvästi varmennettiin se, että mitään sellaista, mitä tässä hyvässä laki-aloitteessa on, ei päästäisi missään nimessä sen työryhmän työhön vedoten ja ehdotukseen vedoten hallituksen esityksenä esittämään ja sitten lainsäädäntönä säätämään, ei missään nimessä, vaan kysymys on taktikoinnista, jossa on intresantteja ja erittäin kovia intresantteja. Tavallaan eduskunnalle sen rakenteellista kokonaisuutta havainnollisesti indikoivaa oli se — oliko se ed. Orpo, joka täällä kerkisi jo kertomaan — kuinka tämä on suuri, merkittävä työllisyys- ja elinkeinopoliittinen asia, jossa kilpailijat ovat ulkomailla näillä alkoholituotteilla, ja on erinomaisen tärkeää, että me varjelemme tässä tapauksessa suomalaista tuotantoa, suomalaisia työpaikkoja. Niinhän se suurin piirtein tämä puheenvuoro meni. Tämähän on kaikki totta.

Arvoisa puhemies! Tämä on täsmälleen totta, mutta kysymyshän nyt onkin tällaisessa kansanedustuslaitoksessa siitä, että täällä arvotetaan asiat ja ne, jotka ovat tismalleen sitä mieltä kuin tämä puheenvuoron käyttänyt edustaja oli, arvottavat sen noin, ja nyt hienoa on tässä, että toistasataa kansanedustajaa selvästi arvottaa tämän mielikuvamainonnan kieltoasian sillä tavalla kuin tästä lakialoitteesta käy ilmi. Tässä on tämä villakoiran ydin. Jos nyt villakoiralla tämmöinen ydin on kuin alkoholiydin, niin tässä se alkoholipoliittinen ydin luuraa.

Täällä on puhuttu ehkäisevästä päihdetyöstä. Eduskunnassa on ollut semmoinen raittiusryhmäkin. Minäkin kävin muutamissa tilaisuuksissa, kun sattui sopivasti ohjelmaan käymään, joissa aivan oikein juuri tästä asiasta puhuttiin, ja siinä katsannossa ollaan aivan oikealla tiellä, ja siinä asiassa työkenttää on todella paljon olemassa, koska yhteiskunnan dynamiikka toimii aivan päinvastaiseen suuntaan. Elikkä meillä on vastuu näistä asioista. Onneksi kai semmoinen humalahakuinen päihteittenkäyttö on nuorison piirissä siirtynyt laskupuolelle, mikä on hyvä asia. Näin minä olin jossakin aviisissa havaitsevinani.

Silloin kun tähän taloon luiskahdin 23 vuotta ja risat sitten, puhuttiin paljon alkoholipolitiikasta, siis alkoholipolitiikka-nimellä, johon veropolitiikka oli keskeinen kansanterveyttä palveleva väline. Minusta on aivan mainiota, että nyt analysoidaan nämä asiat tarkemmin ja syvällisemmin, ja ed. Vehkaperän puheenvuorot samoin ed. Paateron puheenvuorot ovat muun muassa osoittaneet sen, kuinka monipuolisesti voidaan tarkastella näitä asioita ja päätyä silloin yhteiskunnan kokonaisedun kannalta ratkaiseviin, hyviin tuloksiin, ja siinä suhteessa minä todella toivon, että tämä ei ole vaan vinkki tuleviin hallitusneuvotteluihin vaan tämä lakialoite johtaa lainsäädäntöön.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan todeta, että ed. Kerolan ynnä muiden lakialoite on hyvä, perusteltu ja ajankohtainen. Suomessa käytetään erittäin runsaasti alkoholia: viime vuonna kulutus absoluuttisena alkoholina oli 10,2 litraa per asukas. Meillä alkoholin kulutus on ollut jo oikeastaan vuosikymmenien ajan nousussa, poikkeuksena viime vuosi, jolloin se hieman laski, ja näyttää siltä, että tänä vuonna meillä on jonkinmoisia mahdollisuuksia päästä alle 10 litran. Sitä, onko tämä sitten alku pitkäaikaiselle laskevalle trendille Suomessa, on vaikea sanoa. Toivottavasti näin on, ja jos näin on, niin silloin seuraisimme muita länsimaita, joissa alkoholin kulutus on ollut selkeässä laskussa jo pitkään.

Mielestäni on selvää, että alkoholin liiallinen käyttö on Suomessa keskeinen kansanterveydellinen ongelma. Mitä sitten tulee nuorten alkoholinkäyttöön, niin suomalaiset nuoret aloittavat alkoholinkäytön kansainvälisesti vertaillen hyvin nuorina ja juovat humalahakuisesti, kuten täällä on todettu. On tietysti myös niin, että aikaisin aloitettu alkoholinkäyttö on merkittävä riskitekijä alkoholiriippuvuuden syntymisessä. Meillä on myös runsaasti tutkimustietoa siitä, että altistuminen mielikuvamainonnalle aikaistaa alkoholinkäytön aloittamista ja lisää käytön määrää. Erityisen riskialttiina ovat ne lapset ja nuoret, joiden vanhemmat ovat alkoholin suurkuluttajia.

Mielestäni alkoholipolitiikan keskeisenä läh-tökohtana tulee olla terveyden edistäminen ja alkoholin sosiaalisten haittojen vähentäminen. Puuttuminen alkoholin mielikuvamainontaan olisi epäilemättä oikeansuuntainen askel nuor-ten päihdeongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Se myöskin muokkaisi päihteisiin liittyvää asennekulttuuria. Minulla on se käsitys, että Suomessa alkoholin mielikuvamainonnan avulla rekrytoidaan uusia nuoria kuluttajia. Alkoholimainonta on ollut erityisesti viime vuosina varsin läpitunkevaa ja nuorisoa kosiskelevaa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä todeta sen, että Maailman terveysjärjestön jäsenmaana Suomikin on sitoutunut suosituksiin, joiden mukaan kaikilla lapsilla ja nuorilla on oikeus varttua ympäristössä, joka on suojattu niin pitkälle kuin mahdollista alkoholijuomien markkinoinnilta.

Anna-Maja Henriksson /r:

Värderade talman! Alkoholen förorsakar kostnader för vårt land, ungefär en miljard euro om året. De indirekta kostnaderna rör sig kring 3,5—5 miljarder euro. Det handlar alltså om ett enormt folkhälsoproblem och vi borde i det här huset göra allt vad vi kan för att i förebyggande syfte nå bättre resultat och en sundare alkoholkonsumtion i vårt land.

Arvoisa puhemies! Jotenkin meillä tässä hyvässä maassa vallitsee kaksinaismoraali. Suomessa tupakan mainonta on kokonaan kielletty, alkoholimainonta sen sijaan on edelleen sallittua, vaikkakin joitakin rajoituksia tuli vuonna 2008. Me kaikki tiedämme, että alkoholi on suuri kansanterveysongelma. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos laskee, että alkoholin aiheuttamat haitat maksavat yhteiskunnallemme noin miljardi euroa vuodessa. Se on erittäin, erittäin paljon rahaa. Tämän lisäksi välilliset kustannukset kuten työstä poissaolot jne. ovat paljon, paljon suuremmat. Väitetään, että jopa 5 miljardissa liikuttaisiin.

Eduskunta edellytti viime vuonna, että hallitus selvittää kevätistuntokauden 2010 loppuun mennessä 1.1.2008 voimaan tulleiden alkoholimainontarajoitusten vaikutukset sekä arvioi mielikuvamainontaa koskevien lisätoimenpiteiden tarvetta. Samalla työryhmän piti pohtia laajemminkin nuoriin vaikuttavaa alkoholijuomien markkinointia, nuorten alkoholinkäyttöön vaikuttamista sekä mahdollisuuksia vaikuttaa alkoholinkäytön aloittamisikään.

Tämä kaikki pohjautui lakivaliokunnassa käytyyn erittäin hyvään keskusteluun ja tuli tavallaan sivutuotteena, kun säädettiin näistä nuorten kassien ja vaatteiden tutkimisesta. Samalla nousi myös keskusteluun se, olemmeko me sosiaali- ja terveysvaliokunnan asioitten parissa, kuuluuko tämä meille vai pitäisikö ensin tehdä tämä selvitys. Tästä johtuen päädyimme tähän ratkaisuun. Meillä ei ollut riittävästi tietoa vielä ja olimme tavallaan toisen valiokunnan alueella. Käytiin myös ministeri Risikon kanssa tästä keskustelua. No, joka tapauksessa voidaan todeta, että tällä hetkellä meillä on liberaalimpi alkoholimainontalainsäädäntö kuin monessa muussa EU-maassa. Esimerkiksi, niin kuin tässäkin keskustelussa on tullut esille, Ranskassa mielikuvamainonta on kiellettyä.

Työryhmä julkaisi kantansa kesäkuun alussa, ja suorastaan hämmästyttävää oli, että niukimmalla mahdollisella enemmistöpäätöksellä työryhmä päätti, ettei lähde ehdottamaan mielikuvamainonnan kieltämistä. Mutta toki työryhmän kokoonpano, niin kuin tässäkin on todettu, oli sellainen, että puolet jäsenistä edusti teollisuutta ja toinen puoli terveyttä edistäviä tahoja, ja niin muistioon jätettiinkin neljä eriävää mielipidettä.

Jos joku väittää, ettei mainonnalla voida vaikuttaa ihmisiin, niin voi perustellusti tietysti kysyä, miksi ihmeessä sitten mainostetaan ylipäänsä. Tänään et voi millään välttyä alkoholin mielikuvamainonnalta, kun liikut ympäri maatamme. Mainokset tulevat vastaan niin kaduilla kuin toreilla ja ennen kaikkea televisiossa. Nuoria ihmisiä kuvataan onnellisina ja kauniina jonkun alkoholijuoman kanssa, ja totta kai sillä voidaan vaikuttaa myös lapsiin, jotka ovat mainonnalle erityisen alttiita.

Siis jos todella haluamme vaikuttaa nuorten ja lasten alkoholinkäyttöön, niin pitäisi käyttää kaikkia käytettävissä olevia keinoja. Eipä tietenkään mainonnan rajoittaminen yksin riitä, mutta ilmiselvää on, että nuorten alkoholinkäyttöön sillä ei ainakaan olisi kielteistä vaikutusta. Tämän myös valtiosihteeri tunnusti, kun lakivaliokunnassa kuultiin tästä asiasta vielä tämän vuoden kesäkuussa.

No niin, tätä taustaa vastaan on kovin kummallista, että sosiaali- ja terveysministeriön kokoomuslainen valtiosihteeri oli enemmistön kannalla eikä puoltanut mainonnan rajoittamista, ja toivon, että asiasta vastaava ministeri Paula Risikko olisi nyt asiasta toista mieltä ja että saisimme eduskuntaan käsiteltäväksi asiaa koskevan lakimuutoksen tämän lakialoitteen johdosta vielä tämän vuoden puolella. Ellei tämä onnistu, niin sitten eduskunnan pitäisi näyttää, missä on kaapin paikka.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Iloitsen siitä, että ed. Kerola heti tultuaan valituksi sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajaksi ryhtyi tätä tärkeää asiaa pontevasti ajamaan ja sai näin suuren kansanedustajajoukon tuekseen tälle lakialoitteelle. Lupaan kyllä, että olen myös kaikin voimin valiokunnassa tukemassa, että tämä hanke etenee ihan tämän vaalikauden aikana nyt maaliin saakka.

Maailman terveysjärjestö on listannut kolme tärkeintä tapaa vähentää alkoholihaittoja, ja ne ovat alkoholin hintaan vaikuttaminen, alkoholin saatavuuteen vaikuttaminen ja sitten alkoholimainonnan rajoittaminen. Eli tämä on yksi tärkeä keino todellakin vaikuttaa asiaan. Kyllä valitettavasti, vaikka tämä mielikuvamainonnan kielteinen vaikutus on pitkään ymmärretty, alkoholibisnes on toistaiseksi vienyt tästä kansanterveysnäkökulmasta voiton, mutta kyllä tämä suuri kansanedustajien joukko nyt tässä aloitteessa osoittaa, että tahtoa asian muuttamiselle löytyy.

Totean vielä, että olen jättänyt itsekin ihan samansisältöisen, samaa tavoitetta ajavan lakialoitteen, joka oli jo valmisteilla siinä vaiheessa, kun ed. Kerola ryhtyi näitä nimiä keräämään, mutta todellakin laitoin ilolla nimen alle tähän laki-aloitteeseen, jolle toivon lämpimästi menestystä.

Risto Kuisma /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan tätä ed. Kerolan aloitetta. Itse kyllä menisin paljon pitemmälle, kieltäisin koko alkoholimainonnan. Mutta tämä aloite, jos se tulee hyväksytyksi, on askel oikeaan suuntaan. Miksi sitten minun mielestäni pitäisi alkoholimainonta kieltää kokonaan? Perusteita on paljon, ehkä mainitsen muutaman.

Alkoholihan on huume. Se on laillinen huume, mutta meillä monilla laittomilla huumeilla on terveydellisesti ja muilla seuraamuksilla arvioiden vähemmän haitallisia vaikutuksia kuin alkoholilla. Tämä ehkä kuvaa sitä, miten vaarallisesta aineesta on kysymys, kun puhutaan alkoholista.

Alkoholihan uhkaa koko ihmiskunnan olemassaoloa. Sen monet tiedemiehet ovat todenneet. Muun muassa täällä eduskunnassa jo noin kymmenen vuotta sitten pidetyssä seminaarissa professori Matti Rimpelä piti pitkän luennon, jossa hän nojautui täysin tieteellisiin tutkimuksiin ja totesi, että suurin ihmiskunnan olemassaoloa ja asemaa ja kehitystä uhkaava tekijä on kemiallinen riippuvuus, ja hän tarkoitti sillä alkoholia, näitä niin sanottuja laittomia huumeita ja mielialalääkkeitä. Ja täytyy muistaa, että koko maailmassa ja meillä Suomessa, vaikka puhutaan huumeista, alkoholi on se varsinainen huume. Nämä muut huumeet ovat tietysti myös haitallisia, mutta niiden vaikutus- ja käyttäjämäärät ovat huomattavasti pienempiä kuin alkoholin. En vähättele millään tavoin, etteikö näitä laittomia huumeita vastaan pitäisi toimia, ja on helppo toimiakin, kun ne ovat laittomia. Alkoholi on laillinen, ja se tekee monta ongelmaa.

Siis alkoholi on niin vaarallinen aine, että ilman muuta sen mainonta pitäisi kieltää. Alkoholi on paljon vaarallisempi aine millä tavalla hyvänsä mitattuna kuin esimerkiksi tupakka, jos kaikki vaikutukset otetaan huomioon.

Minulla on hyvin varmat mielipiteetkin alkoholista, mutta sen lisäksi väitän, että ymmärrän asiaa monelta kannalta. Niin kuin tiedätte, parikymmentä vuotta olen juonut ja harjoitellut sitä. Sitten olen nyt sattumalta juuri 20 vuotta ollut raitis ja melkein 20 vuotta olen tehnyt joka päivä vapaaehtoista päihdetyötä. Eli olen nähnyt ennen kaikkea tämän 20 viime vuoden aikana, kun olen yrittänyt päihdeongelmaisia auttaa monella tavalla ja ollut johtotehtävissä näissä päihdejärjestöissä ja hoitolaitoksissa, sen todellisuuden, mikä siellä vallitsee ja miten paljon olisi tekemistä.

Alkoholiriippuvuus on sairaus, joka paranee ihan yhtä hyvin kuin mikä hyvänsä sairaus. Moni muu sairaus on paljon vaikeampi parantaa, mutta siitä huolimatta siihen ei käytetä suunnitelmallisesti hoitoa, vaan kyllä täällä eduskunnassakin, kun yksityisesti menneinä vuosina jututti paljon kansanedustajia ja ministereitä, aina siellä pullahti usein semmoinen näkemys, että se juoppojen hoitaminenhan on rahan hukkaan heittämistä, että ne juopot raitistuvat vain, jos he tulevat uskoon tai rakastuvat. No, saattaa joku silleenkin raitistua, mutta kyllä se hyvä hoito on se varmin tie. Selvyyden vuoksi sanottakoon, että kun minä raitistuin, en rakastunut enkä tullut uskoon, vaan oli ihan järkiperäiset syyt. Ehkä sitten sen jälkeen, kun raitistui, katsoi elämää muiltakin kannoilta vähän toisella tavalla.

Eli on vahinko, ettei yhteiskunnan resursseja anneta päihdehoitoon. Ja olen surullisena seurannut, että tämä nykyinen hallitushan on vapauttanut alkoholipolitiikkaa. Eihän se tiukkaa ollut edellistenkään hallitusten aikana, ja siitähän näkyvin osoitus on se, että juomateollisuus on tullut sosiaali- ja terveysministeriöön asiantuntijaelimeen. Ja minusta se on pöyristyttävää, jos ajattelee, mikä tehtävä on sosiaali- ja terveysministerillä: haittoja ehkäistä. Sinne otetaan asiantuntijoiksi ja valmistelemaan asioita ne, joiden intressi on täysin päinvastainen. Siis minusta se on täysin uskomatonta. Se on melkein sama kuin oikeusministeriön työryhmiin otettaisiin rikollisten edustajia. (Ed. Pulliainen: Elämme uskomattomassa maailmassa!) Ja heitä on päihde- ja raittiusasioiden neuvottelukunnassa. Kyllä heillä on puhevalta, mutta eiväthän he kuulu sinne, missä tehdään päinvastaista työtä. Siis ihan täysin uskomatonta.

Myös rahankäytössä, Raha-automaattiyhdistyksen avustukset, sosiaali- ja terveysministeriön määrärahat, on ollut pieni laskeva suunta päihdetyöhön, kun pitäisi olla päinvastoin. Ja niin kun tiedetään, aina sanotaan, että ei ole hoitopaikkoja Suomessa. Niitä on paljon, ja potilaita olisi paljon, kun joku maksaisi. Siitähän on kysymys, rahasta vaan. Ja nythän kunnat eivät anna maksusitoumuksia ja valtio ei millään tavalla toimi siihen suuntaan. Esimerkiksi siinäkään, kun Järvenpään sosiaalisairaala, jolle valtio antoi sitoumuksen, että valtio hoitaa sen talouden, kun se siirrettiin valtiolta säätiölle, valtio ei pitänyt lupauksiaan. Niin kuin tiedätte, sehän on suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Siis se ei ole mikään liikeyritys, vaan yleishyödyllinen säätiö, lähinnä kuntien omistama. On paljon muitakin esimerkkejä.

Itse olen esittänyt ja toistan taaskin, että me tarvitsisimme yhden puolueettoman tutkimuksen, jolla pystyttäisiin osoittamaan, miten päihdehoito tuo tulosta. Eli tarvitsisi tutkia, mitä tapahtuu, kun hoidetaan ihmisiä, ja kuinka paljon heistä toipuu ja millä tavalla. Siinä samalla pitäisi verrata näitä eri hoitomuotoja. Ja se antaisi pohjaa myös sille, että näitä resursseja kannattaa sijoittaa sinne ja niille todella tulee valtava taloudellinen tuotto, puhumattakaan sitten niiden inhimillisten kärsimysten vähentämisestä. Tämmöinen perusteellinen tutkimus ei maksaisi varmaan kuin muutaman miljoonan, ja siitä pitäisi tehdä luotettava.

Monessa maassa, maailmalla kun olen tässä asiassa liikkunut, on paljon parempia ja tehokkaita hoitomuotoja, joita meillä ei oteta käyttöön, koska tietysti jos on hyvä hoito, niin se maksaa enemmän kuin semmoinen huono hoito, jossa juoppoja säilötään vaan, jotta he toipuvat sen verran, että he jaksavat taas juoda. Semmoisia on meillä paljon, ja kun kunnat kilpailuttavat, niin tietysti ne pärjäävät kilpailussa, kun siellä on muutama ihminen. Kunnon laitoksessa pitää olla melkein yhtä paljon asiantuntijoita kuin potilaita ja ajat ovat pitempiä. Tietysti maksaa, mutta tulee tuloksia.

Esimerkiksi niissä maissa, joissa vakuutusyhtiöt tai työnantajat maksavat hoidon, semmoisia maita on, nämä toiset hoitomuodot ovat tietysti vallanneet markkinat kokonaan, tehokkaat, jotka tuovat tuloksia, raitistavat ihmisiä työkykyisiksi. Meillä ei ole mitään tätä. Kunnat ohjaavat omiin laitoksiinsa, ja tasosta tingitään, koska hoitopäivän hinta on se, mikä ratkaisee. Eihän muiden sairaiden osalta, joita sairaaloissa hoidetaan, tulisi kuuloonkaan tämmöinen.

Myös se on ihmeellistä, että kun päihderiippuvuus tai huumeriippuvuus on sairaus, ihan meillä Kelakin myöntää sen, muissa sairauksissa kun lääkäri kirjoittaa lähetteen, niin potilas pääsee erikoissairaanhoitoon. Mutta meillähän ei pääse, jos laitetaan päihdehoitoon, vaan jos kunnalla on rahaa, niin pääsee ja pääsee sinne mikä on halvempi. On joitain kuntia, joissa on hieman poikkeusta, mutta hyvin, hyvin vähän. Eli paljon olisi tekemistä ihan pienissä asioissakin.

Toivoisin todella, että jostain kautta saataisiin tällainen puolueeton tutkimus ja selvitys, jotta sitten voitaisiin osoittaa, että ei se raha suinkaan mene hukkaan, jos päihderiippuvaisia hoidetaan tehokkaasti. Siinä varmasti tulisi vastiketta myös yhteiskunnalle. Kaikkihan me tiedämme, että esimerkiksi vankilavangeista 70—80 prosenttia on päihderiippuvaisia, ja on tutkittu, että yli puolet näistä vangeista ei olisi vankilassa, jos heillä ei olisi tätä päihderiippuvuutta. Eli rikokset on tehty joko päihteiden hankkimiseksi tai päihtyneenä. Samoin sekä väkivallan tekijöistä että uhreista on enemmistö päihteiden vaikutuksen alaisena jne.

Siis itse mainonnan rajoittaminen on hyvä. Mainoksen kieltäminen olisi vielä parempi, ja jos olisin diktaattori, niin huolimatta kielteisistä käytännön kokemuksista alkoholin julistamisessa laittomaksi huumeeksi itse asiassa tilanne on niin, että jos me olemme eräät muut aineet säätäneet laittomiksi, niin myös alkoholi pitäisi samoilla tieteellisillä ja kemiallisilla perusteilla julistaa laittomaksi aineeksi.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tääl on piretty jykevää tekstiä, puheita alkohoolin haittavaikutuksista. Täytyy sanoa, että ed. Kerolan lakialoite alkoholilain tiukentamiseksi mainonnan suhteen on ehrottomasti paikalla. Kaikki meistä kuulkaa tietää, kuinka nuoret, puolittaiset lapset on manipuloitavissa. Ne ihaaloo, ku tämän päivän mainonta vielä kaiken lisäksi on tehty huolella ja sillä lailla, jotta se varmahan myy. Se on tavallaan jo huumetta, kun nuoriso sitä katteloo. Alttius on jo lähellä, että tuollaasta iloa ja nautintoa tuloo siitä, ku otetahan. Kyllä ne haistaa, mist on kysymys, että tässä on alkoholimainonnasta kysymys. Eli kannatan tätä, että mainontaa pitääs vähentää, kokonaan jopa kieltää kaikki, jokka viittaa alkoholin suhteen.

Mutta asian ydinhän on siinä, jok ei paljo maksa. Meirän kaikkien vanhempien pitääs mennä peilin etehen ja miettiä, kuinka siellä omien lapsien kans toimii. Omat isät ja äitit on niitä, jokka ovat kuninkaita ja kuningattaria omalle lapselle. Ne ottaa sieltä esimerkkiä. Ne saa sieltä turvallisuurentunnetta, ja jos omat vanhemmat esiintyy lapsiensa kans rehellisesti sillä lailla esimerkkiä näyttäen, kyllä se puroo. Siellä tuloo myös samalla tavat esiintyä sillä lailla, ku lapsen pitää sivistyneesti kasvaa, ja ennen kaikkea siellä tuloo kellonajat täysin nouratettua sillä lailla, että siellä mennähän nukkumahan sillon, ku on nukkumisen aika, eikä kukuta.

Eli kyllä minä näin kehoottasin, varsinkin ku Suomi on mennyt aina vain kaiken suhteen liberaalimpahan suuntahan. Aivan joskus jopa vanhaa miestä siinä mielessä — minä tulin aika vanhana isäksi — ällöttää, kuinka tämän päivän lapsien nuoret isät ja äitit saattaa melkein lyörä rahat kourahan: lähtekää nyt johonkin, jotta mekin päästään viettämähän iltaa. (Ed. Tallqvistin välihuuto) — No, kyllä siinä on sen suhteen, jotta omat vanhemmat on ne, jokka edesauttaa sen, jotta lapsille ei mene nämä mainokset perille. Tästä on kysymys.

Kyllähän tämän päivän opiskelijoilla myös, kun ne opiskeloo, retosteloo siellä vuositolokulla, siellä kyllä viinat, jopa huumeet virtaa. Se on valitettava tosiasia. Meirän pitää pystyä sekin asia tunnustamahan.

No, nyt sitten jos mietitähän yhteiskunnallisesti tätä asiaa, mikkä terveyshaitat näistä tuloo, ne on mielettömät. Pitää muistaa: tämän päivän nuoret liikkuu fyysisesti niin vähän. Niillä ei ole kulutusta. Niiren terveyshaitat alakaa ilmenemähän hyvin nuorena monitehoosesti. Eli näistä tuloo meille yhteiskunnallinen pommi terveyrenhoiron suhteen. Eli näm on sellaasia kiperiä asioita. Pitää moniulotteisesti nämä asiat ottaa.

Ed. Ukkola puristeloo päätänsä. Hän on markkinatalousihmisiä niin kuin itte kukin meistä osittain on. Mutta joku tietty rääpy pitää tällases liberaaliski yhteiskunnassa olla. Eli meirän vanhempien vastuuta mä korostasin, joka ei maksa yhtään mitään. Niistä tuloo ajallaan kunnon työntekijöitä. Ne rakentaa tätä Suomia. Ei tuu sitä eläkepommia, ku pistetähän kaikki suomalaiset töihin. Ne rupiaa tekemähän töitä, mutta jos ne sairauslomilla alkaa nuorista pitäen maleksimahan, — minä käytän sanaa maleksimahan, koska ei ne pysty töihin — niin se pommi on. Sitä ei pysty kukaa enää hanskas pitämähän. Näillä sanoilla haluan lopettaa tämän. En oo alkoholin vastustaja. Se on hyvä lääke, mutta se ryöstäytyy yllättävän nopiaa käsistä, ja samalla siinä tuloo huumeet ja sellaaset ohjelmahan mukahan, jotenka vanhempien vastuuta korostaasin.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Kerolan tekemä lakialoite alkoholilain 33 §:n muuttamisesta on mielestäni erittäin hyvä ja kannatettava. Ed. Kerola uutena sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtajana on ottanut jämäkästi tämän hallinnonalansa haltuun ja näyttää lakialoitteellaan esimerkkiä meille muille. Se, että Suomessa säädellään alkoholipolitiikalla alkoholiin liittyvien haittojen määrää tässä maassa, on eduskunnan käsissä kokonaan. Eduskunnan tulee pitää huoli siitä, että alkoholipolitiikka ja alkoholiin liittyvä lainsäädäntö on aina ajan tasalla ja reagoimme ajassa niihin tapahtumiin, mitä ympärillämme tapahtuu. Alkoholihan on aine, joka tuottaa Suomen valtiolle kohtuullisen paljon tuloja verojen kautta, mutta valitettavasti alkoholista aiheutuvat haitat näkyvät sitten sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla menoina. Tässä asiassahan on järkevän tasapainon hakemisesta kysymys.

Alkoholimainonta vapautettiin, kuten tässä aloitteessa sanotaan, vuonna 1995 mietojen juomien osalta. Ja todellakin alkoholimainonta pyrkii luomaan mielikuvia, että alkoholia käyttävät ihmiset ovat vapaita, vapautuneita ja silloin elämä on hauskaa, kun on alkoholia saatavilla ja sitä voi nauttia. Mutta valitettavasti totuus on ihan muuta, ja kuten tiedämme, alkoholin aiheuttamat haitat suomalaisessa yhteiskunnassa ovat todella merkittävät. Kaikista karmeimpia tapauksia ovat ne äidit, jotka odotusaikanaan käyttävät alkoholia ja aiheuttavat näin ongelmia ja vakavia terveysvaikeuksia jo syntymättömälle lapselle. Tällaiset tapaukset pitäisi ehdottomasti Suomessa pystyä karsimaan ja tällaiset päihdeäidit ohjaamaan hoitoon, että emme tuhoaisi pientä elämää ennen, kun se edes kunnolla on kerinnyt alkaa. Nuorten juominen on onneksi vähentynyt 2000-luvulla. Se on positiivinen asia, ja siinä voin sanoa, että tämä valistustyö ja ennen kaikkea kodin ja koulun välinen yhteistyö on toiminut hyvänä esimerkkinä ja se on tuottanut tulosta.

Ed. Juha Mieto omassa puheenvuorossaan aivan oivallisesti korosti perheen merkitystä alkoholin kanssa käyttäytymisessä. On aivan ensiarvoisen tärkeää, että isä ja äiti opettavat lapselleen sen oikean tavan, miten alkoholiin tulee suhtautua. Se on varmaan hyvä nautintoaine, mutta se pitää osata nauttia. Valitettavasti, kun esimerkiksi viime kesänä näki erilaisiin juhliin liittyen nuorten alkoholinkäyttöä, niin tuli hieman surulliseksi, että ehkä joiltakin osin tämä kasvatustyö on vielä kesken. Mutta toivon, että perheet jaksavat tätä asiaa korostaa ja nuorillemme opetetaan alkoholin haitalliset puolet ja ennen kaikkea se, miten alkoholista tulisi oikein nauttia, jos sellaisen valinnan sattuu tekemään.

Tosiasiahan on, että alkoholin käytössä emme pysty olemaan kansainvälisen mainonnan ulottumattomissa. Vaikka tämä ed. Kerolan laatima ja 106 kansanedustajan allekirjoittama aloite menestyisikin eduskuntakäsittelyssä ja eduskunta hyväksyisi sen lakimuutoksen sitten hyvässä järjestyksessä voimaan, niin kuitenkin elämme tilanteessa, että kansainvälisen mainonnan seuraamuksilta emme tässä maassa voi välttyä. Internet työntää jatkuvasti erilaisia mainoksia meidän ulottuvillemme. Urheilukilpailuissa — otetaan nyt vaikka formula 1 -ajot — helposti on nähtävissä erilaista alkoholimainontaa, jos nyt ei suoraan niissä autoissa, mutta sieltä ratojen varsilta sitä tulee. Nuoriso on tänä päivänä aktiivista ja ottaa asioista selvää ja seuraa Facebookia ja vaikka mitä, ja todella sieltä se mainonta pursuaa joka paikasta esille. Tätä kansainvälistä mainontaa emme millään pysty pysäyttämään, mutta oman kotimaisen mainontamme pystymme laittamaan oikeisiin mittasuhteisiin.

Veropolitiikka on tärkeä osa alkoholipolitiikkaa, mutta siinäkin meidän on muistettava se kylmä tosiasia, että emme elä "pullossa", vaan olemme kansainvälisesti avanneet rajamme vapaalle kaupalle. Jos Suomessa alkoholin hinta nousee liian korkealle muihin maihin verrattuna, se johtaa siihen, että ulkomailta tuodaan Suomeen yhä enemmän alkoholia, kun tuontikin on vapautettu. Se johtaa siihen, että valtio menettää verotuloja yhä enemmän, mutta alkoholista aiheutuvat budjettimenot kasvavat.

Toivon, että ed. Kerolan oivallinen lakialoite menestyy ja tulee hyväksytyksi, ja toivon, että eduskunta voi omalla esimerkillään muutenkin edistää sitä, että lapsemme ja nuoremme voivat elää päihteettömässä maailmassa huomenna paljon paremmin kuin tänä päivänä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kaikkiin edellisiin puheenvuoroihin voi yhtyä lähes täydellisesti. Yksi asia tässä aloitteessa häiritsi, ja siksi minä en tähän nimeä laittanut. Se on tämä perusteluosan viimeinen kappale, nimittäin tämä ei ota huomioon tätä päivää, kun tässä todetaan, että "alkoholimainontaa ei saisi myöskään esittää televisiossa tai radiossa nuorten katselu- ja kuunteluaikoina eli ennen kello 23:a". Kysehän on siitä, että nykytekniikka on semmoinen, jotta useimmiten monissa perheissä nauhoitetaan nämä yölähetykset. Ei silloin viitsitä katsoa, ja sitten käydään katsomaan, mikä aika on sopiva, ja tämähän tarkoittaa sitä, että tällähän kuitenkin kierrettäisiin hyvin paljon sitä ajatusta, mitä ed. Kerola tässä ajattelee. Minusta tämä pitäisi ehdottomasti nyt käsitellä ja ottaa huomioon, jotta jos tämän tyyppisiin mennään, niin kuin voidaan ihan hyvin mennä, mitä tässä esitetään, niin tämän pitäisi olla siten, jotta ei ollenkaan, ei siis yölläkään, koska tämähän vuotaa tämä systeemi. Ei tehdä sellaista lainsäädäntöä, josta ihan etukäteen tiedetään, jotta tämä ei toimi. Otetaan huomioon tämä nykyinen tekniikka, joka on olemassa.

Toinen asia, joka jo aikaisemmin tässä ennen juhannusta taisi olla täällä käsittelyssä, on tämä ravintoloiden aukioloaika. Tässä ed. Mieto totesi ihan oikein, että pitää mennä oikeaan aikaan nukkumaan. Tarkoittaapi myös aikuisia ihmisiä, ja silloin, kun pannaan ravintolat aikaisemmin kiinni, niin silloin me pääsisimme paljon terveempään ajatteluun. Silloin taisin puhua siitä, että kyllä yhden aikaan yöllä jo voidaan panna ravintolan ovet kiinni. Kuka sitten ryyppää, niin ryyppäilköön kotonaan tai missä hyvänsä, mutta ei suosittaisi tämmöistä ajattelua, että kukutaan sitten sinne aamuun asti ja sitten silmät ristissä mennään aamusella töihin. Se olisi minusta tervettä politiikkaa, ja siinä mielessä tämä ed. Miedon ajatus siitä, että oikea aika nukkumiseen on kello 1 nyt sitten tässä tapauksessa. Monet protestoivat tässä oikein viimeisen päälle, jotta siitä se paras elämä vasta alkaa, mutta minusta se oli-si semmoinen yhteiskunnallinen signaali, joka osoittaisi sen, mihin suuntaan me haluamme tämmöistä tervettä ajattelua kehittää ja sitä, jotta ihmiset jaksaisivat olla töissä ihan oikeasti. Ainakin nuoremmissa piireissä, olette varmasti seuranneet, hyvin monet ovat aika väsyneitä aamusta, kun tulevat töihin, tai sitten tulee myös poissaoloja siitä, ettei jakseta tulla ollenkaan. Ja niin kuin tuossa on aikaisemmin puhuttu, että kun se kierre lähtee alkuun, niin sitä on vaikea pysäyttää. Sen takia sen tyyppinen yhteiskunta olisi kaikkein paras, jossa olisi aika selkeät pelisäännöt, että miten halutaan tämän toimivan. Sen takia toinen asia on tämä nimenomaan, että ravintolat aikaisin kiinni, ja tämä ed. Kerolan ajatus siitä, että yöllä voisi mainostaa, kanssa vielä tästä pois.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tohtori Matti Rimpelä on ollut merkittävä henkilö, joka on onnistunut omilla ehdotuksillaan ja myöhemmin eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden päätöksellä vähentämään suomalaisten tupakointia vuodesta 1976 alkaen, jolloin tupakan mainoskielto tuli Suomeen, aivan olennaisesti. Tupakka kuitenkin alkoholiin verrattuna on selvästi vähemmän haitallinen tekijä kuin alkoholi, jonka väärinkäytön vaikutukset ovat dramaattisia ja laajoja, minkä johdosta tähän alkoholiasiaan pitää suhtautua äärimmäisen vakavasti. Asiaa on varmasti vuonna 1995 harkittu, jolloin vapautettiin mainontaa, mutta epäilen, että jos tänään tehtäisiin tieteellistä selvitystä, niin asia harkittaisiin vielä huomattavasti huolellisemmin. Kun tupakan mainoskielto tuli, tupakan käyttö vähitellen loppui tietyissä väestöryhmissä aivan selkeästi ja kokonaisvaikutuksetkin todennäköisesti ovat sitä myöden paljon vähäisemmät.

Voitaisiinko ajatella tässä alkoholimainonnassa veroa? Alkoholimainonnalle siis vero. Aina kun valmistaja tai maahantuoja mainostaa tuotettaan, hän joutuisi maksamaan mainontaan liittyvän veron. Alkoholipolitiikassa Alkon tutkimuslaitos aikanaan ja todennäköisesti edelleenkin on tehnyt aivan merkittävää tieteellistä työtä. Näitä varoja, joita tällä lailla mainosverolla voitaisiin kerätä, olisi ehkä syytä ohjata samaan tarkoitukseen. Asia on kuitenkin äärimmäisen monimutkainen. Otan vain esimerkin, kun täällä puhutaan televisiomainonnan vapauttamisesta kello 23:n jälkeen, jos näin tehdään, tarkoittaa se myös muistutusta monissa (Puhemies: 2 minuuttia!) kotitalouksissa siitä, että talossa on näitä tuotteita saatavilla käden ulottuvilla, mikä ei ole ollenkaan hyväksi.

Mielestäni tämä televisio- ja radiomainonta voitaisiin itse asiassa kieltää kokonaan ja mahdollisesti printtimainontakin rajoittaa esimerkiksi vain ruokasivuille ja vielä ennen kaikkea kieltää vähintään kaikki sellainen televisiomainon-ta, jossa ohjelmaympäristö yhdessä mainonnan kanssa luo sen kokonaisvaikutuksen, jota usein markkinoija tavoittelee. Kyllä kansalliset ja kansainväliset televisioyhtiöt osaavat sijoittaa mainokset tämän kello 23:n jälkeen oman tarkoituksensa mukaisesti eli mainonnan myynnin vauhdittamiseksi ja asiakkaan jatkuvaan pitämiseen tähtäävällä tavalla.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Kerolan tekemää aloitetta. Tämä on hyvä aloite. Minä olisin ennen kaikkea lasten kohdasta huolissani. Nytkin kun koulut alkoivat, niin ympäri Suomea koululaiset juhlivat koulun alkamista, niin muun muassa Helsingissä ja monissa isommissa kaupungeissa poliisit takavarikoivat paljon keskiolutta ja viinaksia alaikäisiltä lapsilta. Tämä on huolestuttavaa tällainen.

Täällä ed. Kuisma totesi, että alkoholiongelma on paljon isompi ongelma kuin huumeongelma. Päihdeongelmista noin 10 prosenttia on huumeitten osuus ja loput ovat alkoholia, että tämä kertoo siitä, mikä ongelma se yhteiskunnassa on. Toki huumeongelmakin on erittäin vakava ja pitää torjua. Se kohdistuu usein lapsiin ja nuoriin.

Täällä ed. Hoskonen sanoi, että formulakisoissa näkyy viinamainoksia, mutta kun minä olen noita pienempiäkin urheilukisoja käynyt, pesäpallo- ja jalkapallo-otteluja ja mitä muuta, niin ei ole semmoista urheilutapahtumaa, missä ei ole kaljatarjoilu, jossakin siinä on semmoinen naruilla vedetty alue, ja siellä otetaan, ja siellä on lapset ja siellä on nuoret ja kaikki. He oikein niin kuin mallin saavat sieltä. Ja kyllähän avioerojen aiheuttaja suurimmaksi osaksi on viina ja sen aiheuttamat ongelmat, mitä perheisiin tulee. Ja työpaikoilla tiedän, itse olin 12 vuotta ison työpaikan päätoiminen työsuojeluvaltuutettu, ja siellä se näkyi kanssa aika lailla ongelmina. Täällä on paljon puhuttu, että työuria pitää jatkaa ja muuta. Tässä olisi yksi sellainen keino, kun tähän puututaan (Puhemies: 2 minuuttia!) ja vaikeutetaan viinojen saantia ja niin kuin täällä on, että mainostaminen pitää kieltää. Että kun pidetään ihmiset raittiina, niin he ovat monta kymmentä vuotta enemmän töissä.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut sinänsä erittäin hyvää alkoholipoliittista keskustelua. Minä suurin piirtein allekirjoitan kaikki ne haittavaikutukset ja ne onnettomuudet perheissä ja kustannukset valtiolle, mitä alkoholi aiheuttaa. Tästä ei ole mitään epäselvyyttä. Näin asia todella on. Alkoholi on paljon pahempi terveyden tuhoaja kuin esimerkiksi tupakka. Tupakkaakaan minä en enää polta, kuten olen muutaman kerran täällä sanonut, koska sekin on terveydelle vaarallinen päihde.

Mutta kysymys onkin siitä, onko mainontakielto oikea tapa. Onko sillä mitään merkitystä, kielletäänkö mielikuvamainonta vai ei vai sallitaanko se nykyisellään? Minä en ihan oikeasti esimerkiksi muista, milloin minä olisin televisiossa nähnyt alkoholimainontaa. En todellakaan. Jos se kielletään todellisesti, täydellisesti, te ette voi kieltää esimerkiksi ihmisiä menemästä internetin kautta ulkomaisille sivuille, lehtien sivuille. Te ette voi kieltää nuoria näkemästä urheilukilpailussa kaljatelttoja, ellette te kiellä koko kaljateltan kaljan olemassaoloa, ellette kiellä kaljan myyntiä siellä. Te ette voi kieltää täydellisesti alkoholin tuhoja, ellette kiellä koko alkoholinkäyttöä.

Meillä on aika surkeat kokemukset siitä, mitä aiheuttaa täydellinen alkoholin kielto, mitä kieltolaki Suomelle aiheutti silloin 1930-luvulla. Meidänhän oli pakko se perua. Kotipoltto oli niin valtavaa, ja se tuhosi, jos mikä, ihmisten terveyttä ja perheitä. Elikkä ei kielloilla eikä käskyillä tässä asiassa kyllä päästä eteenpäin, vaan valistuksella, valistuksella ja valistuksella, ja kodit ovat tässä valistuksen antamisessa ensiarvoisen tärkeitä. Kotien esimerkki on ensiarvoisen tärkeä. Jos kotona ei juoda, niin ei se lapsikaan niin herkästi tartu nuorena aikuisena, teini-ikäisenä viinaan, jos kotona on selkeät rajat, että ei juoda.

Tässä on kysymys siitä, minkälainen kasvatus, minkälainen ilmapiiri kodissa on, ja tämä on kaikkein pahin asia, ed. Kerola, tässä alkoholiongelmassa. Meillä juodaan kotona aivan liikaa. Jos juotaisiinkin silloin, kun seurustellaan, käytettäisiin alkoholia silloin, kun ollaan ulkona, seurustellaan kavereitten kanssa tai ollaan kokkareilla, eihän siinä mitään. Sitä eivät lapset näe. Mutta kun isä ja äiti juovat kotona ja opettavat sitä kautta lapsille sen, että kotona voi juoda, niin siitä se alkaa.

Minä en usko tämmöisiin kieltolakeihin, en ole koskaan uskonut, en sen enempää alkoholin mainontakieltoon enkä myöskään täydelliseen alkoholin käyttökieltoon, alkoholin kieltolakiin, en usko niihin. Minä uskon valistukseen, ja minä uskon ihmisten järkeen, ja minä uskon siihen, että jos me tämän mainonnan kieltolain nyt laatisimme, se olisi vaan yhteiskunnalle tämmöinen excuse, että muuta ei tarvitse tehdäkään tässä alkoholipolitiikassa kuin kieltää. Nyt on kaikki hyvin.

Elikkä ei tällaista kannata laatia ihan noin vaan. Yhteiskunnan täytyy ottaa vastuu siitä ja meidän ihmisten itse täytyy ottaa vastuu ja perheitten täytyy itse ottaa vastuu siitä, minkälaiseen yhteiskuntaan, minkälaiseen alkoholinkäyttöön tai raittiuteen lapset opetetaan. Jos me kiellämme tämän, niin tämä on vaan semmoinen peite sitten, että nyt on kaikki hyvin yhteiskunnassa alkoholipolitiikassa, kun on alkoholimainonta kielletty. Siksi minä en tätä kannata, koska tämä on minusta vääränlaista politiikkaa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aina kun ed. Ukkola nousee pönttöön, niin aina palaa hänen liberaalisen kansanpuolueen edustajakautensa, ja silloin kaikki puheenvuorot suurin piirtein olivat, että mitään ei saa kieltää.

Tämä nyt kuultu puheenvuoro oli siinä suhteessa erinomaisen mielenkiintoinen, että hänen oma havaintonsa oli se, jos ymmärsin oikein, että hän ei ole nähnyt näitä mainoksia, siis mielikuvamainoksia, varmaan 50—70 vuoteen viime elämänsä aikana. Tämähän on mielenkiintoinen asia sen takia, että jos me onnistuisimme nyt tässä hankkeessa, niin sehän tarkoittaisi sitä, että se olisi valmiiksi kielletty ja se ei sitten kenellekään tulisi enää mieleenkään.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! On aina erityisen mielenkiintoista kuunnella ed. Pulliaisen analyysiä toisten edustajien puheenvuoroista. Jälleen kerran hän osui asian ytimeen.

Ed. Kerolan lakialoite alkoholimainonnan kieltämisestä on hyvä ja kannatettava. Täällä on esitetty vahvoja mielipiteitä pääasiassa puolesta. Nyt ed. Ukkolan mielipide oli ehkä hiukan vastaan, mutta ei siinäkään nyt suorastaan kielletty, mutta kieltolaistahan tässä ei tietenkään ole kysymys.

Ed. Kerolan aloite on mainontaa, ja mainonnan tehtävähän on aina tuoda tuotetta positiivisesti julkisuuteen, luoda mielikuvia, antaa esimerkkiä ja tavallaan myös valistaa, mutta niin, että myyntiä edistetään ja tuotetta edistetään ja tuotteen menekkiä edistetään. Kaikki tiedämme, että kodin esimerkki tässä on kaikkein paras ja vanhemmilla pitää olla kasvatukselliset tavoitteet, jotta lapset saavat oikean kuvan alkoholinkäytöstä ja siitä, mitä se sitten onkin. Se, että kotona ei juoda, on varmasti yksi parhaimpia esimerkkejä siitä.

Mutta mainonnan tehtävä on tosiaan tuoda tuote myönteisesti esille, ja se on minun mielestäni tämän lakialoitteen tärkein pointti. Me, jos jotkut, tässä salissa tiedämme, kuinka tärkeää mainonta on ja kuinka tärkeää on tuoda myönteisesti asia esille, kun ensi vuonna taas 17.4. pyrimme tähän saliin takaisin. Kaikki mainostamme, jotta saisimme myönteisiä asioita itsestämme julkisuuteen. Näin myös alkoholimainonnassa on, ja siksi pidän tätä ed. Kerolan aloitetta hyvänä ja kannatettavana. Siitä on hyvin positiivisia merkkejä, että kun tupakan mainontaa rajoitettiin, niin myös myynti ja käyttö laskivat.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan ensimmäiseksi haluan tuoda esille, että ed. Inkeri Kerolan aloite on todella hyvä ja kannatettava. Alkoholinkäytöstä ja esimerkkinä olemisesta nuorille on tietenkin vanhemmilla ensisijainen vastuu. Vanhemmat seuraavat kotona, kuinka lapset katsovat tv:tä, kuinka he katsovat internetiä ja kuinka sitten niitten avulla joutuvat tavallaan alkoholimainonnan piiriin. Yhteiskunnan tehtävänä on lähinnä tukea vanhempia kasvatustehtävässä.

Ed. Kerolan lakialoitteessa kiinnitetään huomiota nimenomaan mainontaan ja sen rajoittamiseen. Erilaisissa tutkimuksissa on selvästi osoitettu, että altistuminen alkoholijuomien mainonnalle aikaistaa alkoholin käytön aloittamista ja lisää alaikäisten alkoholinkäyttöä. Siksi mainonnan rajoittaminen on tarkoituksenmukainen, halpa ja näyttöön perustuva keino vaikuttaa nuorten alkoholinkäyttöön.

Kaiken kaikkiaan Suomessa alkoholipolitiikka on hakoteillä. Usein puhutaan vaan hinnasta ja alkoholin saatavuudesta ja tietysti tästä mainonnastakin. Kaiken kaikkiaan asenteissahan on vikaa. Suomessa pitäisi päästä keskustelussa pintaa syvemmälle ja nähdä terveyshaittojen koko kirjo ja alkaa purkaa ongelmia sieltä päästä. Miksi meillä esimerkiksi pidetään sitkeästi yllä kohtuukäytön myyttiä? Ajatus, että kyllä aikuiset tietävät, on vaan tietynlaista poliittista kosiskelua.

Miksi meille ei selvästi tuoda esille nuoruuden aikaisen alkoholin liikakäytön vaaroja? Miksei suoraan ja rehellisesti sanota, että aivot saavuttavat täyden toimintakykynsä vasta 20—24 vuoden iässä? Alkoholi heikentää nuoren muistia ja oppimista sääteleviä aivojen alueita. Tätä nuorempana alkoholia ei pitäisi käyttää lainkaan. Tämä pitäisi kertoa meidän nuorille selvin sanoin.

Sosiaali- ja terveysministeriö voisi aloittaa valistuskampanjan nuorille ja myös aikuisille, jossa tuodaan reaalisesti esille alkoholin aiheuttamia sairauksia, ja samoin tässä kohtaa voi nostaa esille myös tupakan ihan yhtä lailla. Pitäisi kampanjan avulla kertoa, miltä tuntuu elää vaikean keuhkoahtauman kanssa, tuoda esille alkoholin aivoille aiheuttamien neuropsykologisten häiriöiden vaikutuksia, esitellä alkoholin haittavaikutukset vielä syntymättömän lapsen sikiön aivoille, kertoa, miten alkoholi vaikuttaa poikien sperman laatuun, mikä vaikutus sillä on sukupuoliseen kypsymiseen. Näitä asioita ministeriön pitäisi tuoda kansantajuisesti esille, selvin uhkakuvin. Toivon, että tässä suhteessa tavoitteet ovat yhteneväiset tässä asiassa.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä maailma on raadollinen. Edellä mainitut esimerkit eivät paina yhtään mitään, kun puhutaan alan teollisuuden eduista ja taloudellisista arvoista. Tästä on näyttöä vahvasti esimerkiksi tupakkaoikeudenkäynneistä.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On ollut todella mielenkiintoista kuunnella tätä keskustelua. Itse olen tuolla lakivaliokunnassa nyt toista vaalikautta elikkä kahdeksatta vuotta, ja tämä asia on aina silloin tällöin tullut siellä esille ja on mietitty niitä keinoja ja toimenpiteitä, kuinka tämän asian suhteen lähdettäisiin eteenpäin. Edellisen kerran, niin kuin täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on jo todettu, tämä oli esillä pari vuotta taaksepäin erään mietinnön yhteydessä.

Itse olen allekirjoittanut tämän ed. Inkeri Kerolan lakialoitteen, ja minun mielestäni tässä on nyt sellainen parlamentaarinen voima taustalla. Tämän on toistasataa kansanedustajaa kirjoittanut, joten uskon, että tämä todella etenee ja otetaan syvään harkintaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, johonka tämä nyt sitten puhemiesneuvoston mukaan lähetetään.

Alkoholin haitat on kiistatta todistettu monissa yhteyksissä: sosiaaliset ongelmat, terveydelliset ongelmat, ja monta kertaa se hajottaa myös perheitä ja tuhoaa ihmisen elämää monessakin mielessä. Sen takia tällainen mielikuvamainonta, mitä nähdään ja millä pyritään markkinoimaan ... Niin kuin täällä ed. Pakkanen taisi omassa puheenvuorossaan todeta, mainonnallahan pyritään luomaan tiettyä mielikuvaa elikkä sitä kimmoketta ihmiselle hankkia se tuote, ja kyllä tämä alkoholimainonta on ihan saman tyyppinen.

Minä olen televisiossa kyllä nähnyt usein alkoholimainoksia. Siellä luodaan sellaista mielikuvaa, sellaista hyvän olon tunnetta, jotta nuoret lähtisivät sitä kokeilemaan. Minä olen valmis tämän lakialoitteen mukaan kieltämään tämän mielikuvamainonnan, ja jopa olisin valmis sille tielle, että koko alkoholimainonta kiellettäisiin.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Anteeksi, mun ei ollu tarkootus enää puheenvuoroja ottaa, mutta mielenkiinnolla kuuntelin ed. Ukkolan puheenvuoroa, joka oli mun mielestä erinomaanen. Ma ajattelin, et tuloo lunta tupahan ja jäitä porstuahan. Mutta hän oli vain kiinnittäny huomiota siihen yhteen seikkaan eli alkoholimainontahan, ja totuushan on, että kyllä se vain kiihoottaa, lapset aistii tai nuoret aistii. Ne saa sieltä kimmokkeita.

Mutta ed. Sihto oli huolissaan Suomen nuorten miesten perman laarusta. Sehän on 10—15 vuotta sitten maailman eliitissä tutkittu, ja Suomen nuorten miesten, se on huippuluokkaa, numero yks maailmassa, ja ex-pääministeri Vanhanen kehootti täs taannoin takavuosina, että Suomehen pitää väkiluku, pitää ruveta teköhön lapsia lisää. Eli nyt kannattaa ed. Sihiron huomautuksen perusteella tutkia tosissaan, onko todella Suomen nuorten miesten perman laatu niin heikko, että lisääntyminen vain vähenöö.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Keskustelu todella on moninaista, mutta ihan hyvääkin.

Tähän ed. Sihton puheenvuoroon vaikeasta keuhkoahtaumasairaudesta on tietysti todettava, että se esiintyy naisilla miehiä enemmän. Ainut selittävä tekijä on tupakointi, ja se on varmasti sellainen ongelma tämän taudin suhteen.

Mutta myöskin ed. Sihto totesi niin, että aikuisten tulisi kertoa selvin sanoin nämä asiat. Ongelma on vain se, että usein aikuiset eivät ole selviä itsekään, ja tämä ongelma on ihan valtakunnallinen suomalainen ja tietysti enemmänkin myös muualla, ei vain Suomessa. Nämä alkoholin moninaisvaikutukset ihmisen terveyteen ovat selviä, aivan pahanlaatuisista kasvaimista alkaen. Siihen on omat syynsä.

Ed. Kerolan aloite on siis erittäin hyvä, ja yli sata allekirjoitusta kuvaa sitä. Tässä on tietysti varsin varovaisesti menty, kun sanotaan, että kello 23:n jälkeen voitaisiin alkoholimainonta sallia. Tässä mielessä yhdyn ed. Lehden esittämään näkökulmaan, että se pitäisi kieltää myös myöhemmin illan jälkeen.

Kaiken kaikkiaan alkoholimainonta on moraalitonta ja sitä ei pitäisi yleisesti ainakaan televisiossa, radiossa millään lailla suosia. Ehkä alan lehdet, viinilehdet, tuollaiset Alkon julkaisut voisivat olla perusteltuja. Tietysti viini on kulttuurijuoma, jos sitä todellakin käytetään ruokajuomana, mutta eivät niin sanotusti normaalit ruokajuomat, joka termi aikoinaan esiintyi tuolla Viron matkalla. Siis ei sellaista, vaan viiniä muuten.

Puhemies! Hyvä esitys ja tätä sopii tietysti kannattaa.

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan pikkuisen oikaista tässä ed. Miedolle ja ed. Tiusaselle, että en tokikaan väittänyt, että suomalaisten miesten sperma on mitään huonoa, vaan että alkoholilla on vaikutusta siihen, että sperman laatu huononee ja että se pitäisi kertoa näille nuorille miehille, mitä se tarkoittaa.

Samaten ed. Tiusaselle sen verran, että en minä odotakaan, että vanhemmat kertovat, vaan että yleisesti tällaista valistusta annetaan, mitä vaikutuksia alkoholilla on, ja vertasin myös tupakkaan. Tarkoitin sillä nimenomaan keuhkoahtaumaa tupakankäytön seurauksena. Pitäisi valistuskampanjoin tuoda selvin sanoin esille, mitkä todella ovat alkoholin todelliset vaikutukset ihmisen terveyteen. Siitähän tässä on niin kuin periaatteessa kysymys ja siitä ainakin henkilökohtaisesti minulla on suurin huoli.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholin riskikulutus on tärkeimpiä vaikuttavia tekijöitä sairauksien, tapaturmien, perhe- ja muun väkivallan, invaliditeetin, sosiaalisen syrjäytymisen ja ennenaikaisten kuolemien esiintymisessä. Se voidaan yhdistää myös mielenterveyden ongelmiin ja vaikuttaa osaltaan sosiaaliseen ja terveydelliseen epätasapainoon. Jotta alkoholin terveydelle ja yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja voitaisiin vähentää, tulee pyrkiä laskemaan sen kokonaiskulutusta eikä kohdistaa toimenpiteitä pelkästään tunnistettuihin riskikuluttajiin. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei onnistu yksinomaan terveydenhuollon keinojen ja voimavarojen avulla, vaan tarvitaan yhteiskunnan kaikkien sektorien toimintaa.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tehokkaimpia tapoja vähentää alkoholin kulutusta on vaikuttaa sen hintaan, saatavuuteen ja markkinointiin. Kannatan ed. Kerolan aloitetta, vaikka samalla on ymmärrettävä, että erityisesti verotuksellisin keinoin voidaan vaikuttaa vielä tehokkaammin alkoholin käytön vähenemiseen. Kun valtiolla on lisäksi paljon velkaa, pidän perusteltuna alkoholiveron nostamista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Kerolan aloite on saanut erinomaisen hyvän vastaanoton ja onneksi olkoon siitä.

Minä kiinnittäisin yhteen semmoiseen pikanttiin yksityiskohtaan huomiota, josta viime aikoina ei ole täällä paljon puhuttu ja jota ei ole palautettu mieliin. Se on se, että puhemies Suominen aikanaan sai niin sanotun Suomisen säännön aikaan, jonka idea oli se, että puhemiesneuvostossa sovittiin siitä, että jos allekirjoittajia lakialoitteessa on yli sata, niin silloin valiokunta pyrkii ottamaan sen käsittelyyn ja siihen joka tapauksessa reagoidaan. Jos sitä ehdotettua asiaa ei katsota voitavan siinä yhteydessä suoraan lainmuutokseksi saattaa, niin joka tapauksessa siihen vastataan ja ponnella kehotetaan hallitusta hoitamaan se asia. Tässä nyt on juuri sellainen erinomaisen hyvä aloite tässä suhteessa, kun viimeisen parin vuoden aikanakin me olemme tästä asiasta täällä puhuneet ja keskustelu on ollut tämän suuntaista kuin tämäkin keskustelu on nyt ollut.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa puhemies! Tahtoisin käyttää ihan viimeisen puheenvuoron, joten kun taas pari puhujaa ehti tuohon perään, siirrän puheenvuoroni ihan viimeiseksi.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on ihan oikea menettely, että ed. Kerola saa sanoa loppuyhteenvedon.

Itse tähän väliin haluaisin vain sen tuoda esiin, jonka aina aikaisemminkin olen todennut, että urheilun ja alkoholin yhdistäminen mainostarkoituksessa mutta myöskin käytännön urheilutilaisuuksissa on aivan tuomittavaa. Ilman olutta, kaljaa, alkoholia, lievää juopumista ei ilmeisesti myöskään jääkiekkoilu onnistu, monista muista niin sanotuista urheilutapahtumista puhumattakaan. Ei ole pitkä aika siitä, kun pääkaupungin jääkiekkojoukkue otteli ikään kuin oluttölkkeinä: oluen nimi, tuotemerkki joka paikassa näkyvissä. Toinen tällainen esimerkki on myöskin ralliautoilu ainakin silloin, kun se tapahtuu EU:n rajojen ulkopuolella. Samoin formula ykköset ovat tällainen alkoholimainontakohde. Näin ollen on aika vaikeata näiden lasten vanhempien tai muiden, ovatko selvinä tai humalapäissään tai miten tahansa, selittää näitä asioita lapsille, sitä että alkoholi, tämä oluen kittailu ja tissuttelu, on huono juttu, kun se kuitenkin yhdistetään periaatteessa niin hienoon asiaan kuin urheilu.

Esko Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Pulliainen innoitti minut pitämään tämän puheenvuoron ja kannattamaan nimenomaan hänen tekemäänsä esitystä. Todella tässä lakialoitteessa on yli sata nimenkirjoittajaa tällä hetkellä. Tämä on eduskunnan enemmistön tahto. Valiokunnan on otettava tämä asia vakavasti, mutta myös tämän täytyy olla signaali ministeriölle ja hallitukselle lainsäädäntöä tehdessään, että tällainen tahtotila täällä eduskunnan isossa salissa on.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan aluksi kiitän kaikkia edustajia. Olemme käyneet parituntisen keskustelun tämän lakialoitteeni johdosta, ja olen erittäin otettu ja yllättynyt siitä, kuinka perusteellisesti, analyyttisesti ja hyvin edustajat ovat perehtyneet tähän aloitteeseen ja analysoineet ympäröivää elämää, joka tapahtuu alkoholipolitiikan seurauksena yhteiskunnassamme. Siksi kiitos kaikille niille edustajille, jotka ovat allekirjoittaneet aloitteen ja vielä jaksaneet osallistua tähän keskusteluun.

Lakialoitteeni sisältöhän konkretisoituu nimenomaan niin, että siinä puututaan seikkaan, jolla on nähty olevan vaikutuksia yhteiskunnassa negatiivisesti, elikkä puututaan siihen, että halutaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lasten ja nuorten silmiltä estää mielikuvamainonta, joka liittyy alkoholin hyvänolon tunteeseen. Miettikääpä, mitä varten yleensä psykologeja palkataan alkoholiteollisuuteen. Eikö juuri sitä varten, että psykologit osaavat katsoa sen reiän, mistä on hyvä hoitaa mainoskanavia nuoriin ja lapsiin päin, ja tämän totta totisesti he osaavat, ja siinä he ovat totta totisesti myös onnistuneet, elikkä tämä meidän on hyvä aikuisina ihmisinä huomata.

Ihan, puhemies, muutamia kommentteja edustajien puheenvuoroihin.

Ed. Lahtela puuttuu yhteen tärkeään asiaan, jota itsekin mietin tuota aloitetta tehdessäni, elikkä siihen, eivätkö muut väylät anna mahdollisuutta alkoholimainonnan vastaanottamiseen ja eivätkö 23:n jälkeen tulevat mainokset altistaisi lapsia ja nuoria tämmöiselle mainonnalle. No, itse lähdin tietenkin siitä käsityksestä ja siitä lähtökohdasta, että 23 on jo sellainen aika, jolloin lapset ainakin ovat nukkumassa; nuorten kohdallahan aikataulu venyy ja venyy varsinkin viikonloppuisin, joten se siitä. Kaikki me tiedämme myös sen, että internet ja muut kanavat antavat mahdollisuuden katsella mainoksia, jos niitä haluaa katsella ympäri vuorokauden kaikista tietolähteistä. Mutta tässä lakialoitteessa pyritään nimenomaan rajoittamaan katseluaikaa tuohon 23:een.

Sitten tästä lakialoitteesta vielä. Kun me yhteiskunnassa haemme ratkaisuja erilaisiin ongelmiin, ajattelen niin, että syy, miksi moni edustaja varmaan on halunnut allekirjoittaa tämän aloitteen, on se, että tämä on erittäin kustannustehokas: ei maksa yhtään mitään ja kuitenkin saatavat hyödyt lasten ja nuorten hyvinvointina varmasti tulevat meille takaisin monin eri muodoin. Moni lapsi ja nuori voidaan pelastaa tämän myötä ja siten välttää alkoholihaittoja tulevaisuudessa ja iän myötä kasvavina kuluina.

Meidän on myöskin muistettava se, että mielikuvamainonnan seuraukset voidaan nähdä monen vuoden kuluttua. Ei ole siis kysymys mistään lyhyen tähtäimen ratkaisusta, vaan kun jaksamme odottaa, niin seuraukset alkavat näkyä. Mielestäni mielenkiintoinen ehdotus ed. Lehdellä oli muun muassa tähän asiaan, kun hän viittasi siihen, että voitaisiin säätää tällainen mainosvero, jolla verolla ja sen veron tuotolla sitten katettaisiin mahdollisten haittojen kustannuksia. Minusta tässä asiassa on miettimisen paikka. Hän vielä viittasi tutkimustietoon, millä tavalla voidaan osoittaa, että mainonnasta on haittoja.

Lueskelin tässä vähän taustatiedoksi eri aineistoista asioita ja löysin kirjan Terveyden edistäminen, jonka toimittajina ovat Timo Ståhl ja Arja Rimpelä. He viittaavat kirjassaan tutkijan näkökulmaan ja kirjoittavat: "Tutkijan näkökulmasta kuitenkin vaikuttaa, että tietojärjestelmien tuottamaa toimenpiteiden ja politiikan arviointitietoa käytetään heikosti hyväksi. Vai onko kyse siitä, että lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi sopivat paremmin poliitikkojen ja järjestöaktivistien korulauseisiin kuin todelliseen investointiin tuleviin sukupolviin?" Elikkä hekin taistelevat sen tosiasian kanssa, että he tuottavat tietoa, mutta me poliitikot emme ole valmiita käyttämään sitä hyödyksi. Tämä tästä viestinä myös ed. Lehdelle.

Sitten ed. Kangas viittasi urheilutapahtumiin ja siellä alkoholittomuuteen. Itse tiedän muutamia pesäpallo-otteluita, joissa nimenomaan markkinakanavana käytetään sitä, että siellä ei sallita alkoholitarjoilua. Mielenkiintoista on se, että näihin tilaisuuksiin on pyydetty muun muassa ministeriön projektirahoitusta, mutta sitä ei ole annettu, ja tätä minä kyllä ihmettelen. Soisin, että sellaiset tahot, jotka altistavat itsensä tällaisille tapahtumille, joissa ei tarjoilla alkoholia, erikoisesti saisivat tukea yhteiskunnalta näihin tapahtumiinsa. (Välihuuto) — Näin oli.

Sitten ed. Ukkolan puheenvuoro oli mielestäni erittäin mielenkiintoinen. Hän ei ollut ehtinyt lukea tätä lakialoitettani ihan ilmiselvästi. Hän viittasi kieltolakikulttuuriin ja muuhun. Tosiasia on kuitenkin se, että tässä tutkimustietoon perustuen pyritään siihen, että alkoholihaittoja voidaan vähentää nimenomaan tämmöisellä mainostamisen rajoittamisella, ei siis totaalisella kiellolla. Hän ei vastannut siihen kysymykseen, koituuko suuria haittoja siitä, jos tämä mielikuvamainonta kielletään, ja siihen jos joku pystyy minulle vastaamaan, niin olen vakuuttunut ja olen valmis vetämään myöskin tämän aloitteeni pois. Mutta yhtäkään sellaista henkilöä, joka kykenisi vastaamaan siihen, mitä haittaa on siitä, jos tämä mainostaminen kielletään, ei ole vielä eteeni eikä vastaani tullut.

Puhemies! Tässä muutamia asioita, jotka mieleeni nousivat. Ja se tärkein asia, ja haluan sen nostaa tähän loppuun, jota on korostettu monien edustajien puheenvuoroissa, on juuri se, että se, kuinka aikuiset käyttäytyvät ja kuinka perheessä eletään, vaikuttaa myös lasten elämään. Tämän voi todistettavasti lukea samaisen viittaamani kirjan tekstistä, jossa kerrotaan sivulla 96, että nuorten käyttäytyminen on seurannut aikuisten trendejä, ja viitataan alkoholin kulutukseen. Aikuisten alkoholin kulutus kasvoi 1980- ja 1990-luvuilla, ja yleisesti ottaen suomalainen yhteiskunta oli hyvin alkoholimyönteinen, ja täällä on tutkijoina Mäkelä vuodelta 2003 ja myös sosiaali- ja terveysministeriö vuodelta 2006.

Arvoisa puhemies! Totean lopuksi, että kun huomenna tai tulevina päivinä saamme oman valiokuntamme pöytään tämän lakialoitteen, niin varmasti, kun lakialoitteen allekirjoittajia löytyy myös omasta sosiaali- ja terveysvaliokunnan pöydästä, me varmasti käsittelemme tätä perusteellisesti ja hunteeraamme sitten, kuinka tämän kanssa toimimme. Olen erittäin otettu myös siitä ehdotuksesta, minkä ed. Pulliainen esitti. Hän vanhana valtiopäivämiehenä varmasti tämän metodin hallitsee, ja toivon, että tätä voisimme tämän lakialoitteen kohdalla käyttää.