Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Liikunpa missä tahansa Suomessa,
nousee keskusteluun haja-asutusalueiden jätevesiasetus. Haja-asutusalueiden
jätevesiasetus tuli voimaan 1.1.2004. Asetus on EU-pohjainen,
ja se lienee laadittu silmällä pitäen
etenkin Keski-Euroopan olosuhteita. Suomen maaseudulle se soveltuu melko
heikosti. Vain vesistöjen läheisyydessä se on
jossain määrin perusteltua. Vaikka asetus on ollut
voimassa jo kuusi vuotta, vieläkään sen määräyksistä ei
ole varmistettua tietoa, ja asetuksen mukaan erityisiä vaatimuksia
ei ole, jos kiinteistön jätevesien määrä on
vähäinen eikä vesikäymälää ole.
Arvoisa ministeri Lehtomäki, edeltäjänne,
entinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam tuli kesällä julkisuuteen,
jossa hän kertoi, että hänet on johdettu
asian valmistelussa erään virkamiehen taholta
harhaan ja jos hän olisi tiennyt, miten asetus vaikuttaa,
hän ei olisi antanut sitä. Kysyn:
Kun nyt vaikutukset tiedetään, aiotteko ympäristöministerinä korjata
tämän edeltäjänne virheen?
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo asetus on annettu
kotimaisen ympäristönsuojelulain nojalla, eli se
ei ole EU-perusteinen. Asetuksessa määritellyt
puhdistustasot perustuvat huolelliseen kotimaiseen tutkimukseen
ja selvitykseen siitä, mikä on niin sanottua parhainta
käyttökelpoista tekniikkaa ja minkälaiset
puhdistustasot voidaan saavuttaa.
Pitää pitää mielessä,
että näidenkin jätevesien käsittelyvaatimusten
tiukentamisen taustalla on se, että on pidettävä huolta
siitä, että itse kunkin talousvesilähteet,
juomavesilähteet, pintavedet, pohjavedet ja yleinen ympäristön
tila saadaan entistä parempaan tolaan.
Ymmärrän hyvin, että yksittäisellä kiinteistöllä tämä investointi
ja ylipäätään näiden
asioiden täyttäminen on haastava kokonaisuus,
mutta noin puolitoista miljoonaa suomalaista elää viemäriverkostojen
ulkopuolella, ja meidän on välttämätöntä pystyä etenemään
myös siellä toisenlaiselle ympäristön-
ja vesiensuojelun tasolle kuin missä me 60-luvulla olemme
olleet.
Monenlaista korjaustoimenpidettä on tehty, korvaustasoja,
tukitasoja parannettu. Nyt saamme neuvontajärjestelmän,
jotta kiinteistönomistajat tietävät,
mistä on kysymys. On tarkoitus tuoda lakiesitys ikäihmisten
vapauttamisesta ja ohjeistaa kuntia entistä paremmin siitä,
millaisissa tapauksissa on syytä myöntää viisi
vuotta lisää toimeenpanoaikaa.
Kari Kärkkäinen /kd:
Arvoisa puhemies! Kun näitä tarkkoja soveltamisohjeita
on tippunut sieltä täältä ja
ne ovat olleet vähissä, niin kalliilla hinnalla
on kaupiteltu heikkoja laitteistoja vedoten asetuksen määräyksiin,
jotka astuivat tosiaan voimaan 1.1.2004. Kun niitä selkeitä määräyksiä ei
ole ollut, ovat maaseudulla asuvat varsinkin ikääntyneet
ihmiset pahimmillaan joutuneet, voisi sanoa epämääräisten,
pienpuhdistamokauppiaiden uhreiksi. Minä haluan toistaa
tuon kysymykseni siitä, mitä ministeri Enestam
väitti kesällä. Kun nuo vaikutukset tiedetään,
niin aiotteko korjata tämän edeltäjänne
virheen? Hän selkeästi sanoi, että tuota
asetusta ei olisi koskaan antanut, jos olisi tiennyt nuo kaikki
vaikutukset, ja kun nyt niistä vaikutuksista on tullut
selkeitä viestejä joka puolelta Suomea, joka torilla
melkein nousee tuo kysymys esiin. Aiotteko korjata aikananne vielä tämän
virheen?
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Minä en pidä perusteltuna,
että jätevesien käsittely voisi olla
Suomessa 1960-luvun tasolla haja-asutusalueilla. Sitä asetuksen poisheittäminen
tarkoittaisi, koska sitä edeltävät määräykset
ovat 1960-luvulta. Edustaja tietää, ettei missään
muuallakaan tässä yhteiskunnassa toimita enää 1960-luvun
ympäristöllisin säädöksin.
Keskustelin Enestamin kanssa tuoreeltaan silloin, kun hän
tuli julkisuuteen, eikä hänkään
tarkoittanut sanoa, että häntä olisi
tarkoituksellisesti johdettu harhaan. Mutta tosiasia on, että arviot siitä,
millaisia kiinteistökohtaisia kustannuksia tästä aiheutuu,
menivät jonkin verran pieleen. Mutta on vaikeaa myöskin
kymmenen tai neljäntoista vuoden aikajänteellä arvioida
etukäteen, millä tavalla esimerkiksi markkinat
kehittyvät.
Tämä neuvonnan ja oikean informaation hankaluus
piilee siinä, että järjestelmän
toteuttamistapa riippuu kiinteistön ominaisuuksista, siitä, minkälainen
se tontti on, kuinka paljon jätevesiä syntyy,
ja yhtä, kaikkiin tilanteisiin soveltuvaa yleisohjetta
yksinkertaisesti on hyvin vaikea tai mahdoton antaa.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä tullaan hieman samaan
kuin äskeisessä kysymyksessä, että myös
ihmiset ja taloudet ovat eri tulotasoilla eläviä ja
moni on hakeutunut sitten ehkä keskuskaupunkialueen ulkopuolelle
juuri halvemman asumisen toivossa ja mahdollisuuksissa.
Mutta varsinainen kysymykseni liittyy, ministeri, siihen, että voisiko
ajatella, että tämän tason säätelyä tehtäisiin
lailla eikä asetuksilla, että jos te sanotte,
että tuotte lakia, joka koskisi esimerkiksi ikääntyneitä perheitä,
niin on aika hassua, että lailla muutetaan asetusta. Tämmöiset
kysymykset, jotka aiheuttavat ihmisille suuria taloudellisia pakkoja,
olisi ehkä hyvä arvioida myös eduskunnassa
ja hakea sille lainsäädäntöperustaa,
eikä pelkällä asetuksella tehdä asioita
ihan myös sen takia, että tästä poliittista
vastuuta aika paljon kantaa jokainen, vaikka tämä on
melkein asetuksella tehty.
Vielä ihan yksittäistasolla, kun asioita katselee,
niin voi olla kevyt kesäasunto, jota tämä sitten
nyt koskisi. Siellä saattaa olla yksi vesipiste, vähäinen
veden käyttö, ja se saattaa sijaita vaikkapa maatalousalueen
suistossa, lähellä. Olisiko mahdollista jopa ajatella,
että siitä voisi pienen lahjoituksen antaa tämän
turvavyöhykkeen laajentamiseksi, koska moninkertainen määrä tuota lähivesienkin
saastetta tulee niiltä pelloilta eikä juuri tämän
pienen vesimäärän käsittelystä?
Jotenkin suhteutettuna.
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Niin kuin edustaja tietää,
niin Suomessakin vesiensuojeluhaasteet tarkoittavat sitä,
että meidän pitää edetä kaikilla
sektoreilla, ei sitä, että toisen sektorin takia
voitaisiin elää jotenkin leväperäisesti
toisella sektorilla. Tässä on hyvin tärkeää muistaa,
että myöskin vaadittava puhdistusjärjestelmä,
että päästään tähän
tehoon, riippuu kovasti niistä kiinteistön ominaisuuksista.
Ja jos esimerkiksi vesivessaa ei ole, niin selviää huomattavan
helpolla, yksinkertaisella ja halvalla systeemillä. Tämän
takia suosittelen lämpimästi esimerkiksi kesäasunnoille
kompostoivaa puuseetä niin kuin ennen vanhaiseen tapaan.
Tämä asetus on annettu ympäristönsuojelulain
nojalla, mutta niin kuin kansanedustajat tietävät,
laissa määritellään, missä puitteissa
voidaan sitten asetuksella määritellä tarkempia,
esimerkiksi teknisiä, puhdistustehoja. Meidän
on nyt tarpeen tämä ikäihmisten kysymys
tuoda nimenomaan laintasoisena esityksenä tänne
eduskuntaan, missä yhteydessä eduskunta pääsee käymään
sitten laajaa poliittista keskustelua asian tiimoilta. Muistutan,
että hallitus yksimielisesti eduskunnan tukemana on vuosi
sitten viimeksi hyväksynyt sen, että tätä asetusta
ja sen toimeenpanoa viedään eteenpäin
vuonna 2003 ajatellulla tavalla.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Ministeri on aivan oikeassa siinä,
että nimenomaan meidän kaikkien täytyy
kantaa vastuu vesiensuojelusta, Itämeren suojelusta jne., mutta
me emme voi olla sitä mieltä, että tämä asetuksen
soveltaminen on ollut onnistunutta. Sitä se ei ole valitettavasti
ollut. Siinä on mielestäni nimenomaan ollut kysymyksessä tiedonpuute,
väärät tiedot ja se bisnes, mikä on
monesti näiden mummonmökkien omistajien kustannuksella
rehoittanut. Selvitysmies Tarasti esitti, että 5 miljoonaa
euroa vuodessa käytettäisiin nimenomaan tiedon
lisäämiseen, nimenomaan siihen, että kiinteistökohtaisesti
asiaa selvitetään, mutta hallituksen budjettiesityksessä ei
ole sen yhden vaivaisen miljoonan euron lisäksi, joka on
tälle vuodelle ja sitten lisäbudjetissa on tullut
hiukan lisää, yhtään varsinaista
lisäeuroa tälle asialle.
Mitä mieltä olette, arvoisa ympäristöministeri ja
myös valtiovarainministeri Katainen, onko tässä nyt
sitten hallituksen budjetissa aukko?
Ympäristöministeri Paula Lehtomäki
Arvoisa puhemies! Mahdollisuus kiinteistökohtaisen
neuvonnan saamiseen on tärkein tae sille, että kun
ihmiset ryhtyvät näitä asioita toteuttamaan,
niin ei tehdä yli-investointeja eikä tehdä vääriä investointeja
vaan tehdään oikeita, juuri sen kiinteistön
olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Ja sinänsä on
minusta merkittävä ja tärkeä asia, että me
nyt tätä neuvontaa saamme jalalle sekä tämän
että ensi vuoden määrärahojen
puitteissa. Sitten tietysti kunnilla on tässä tärkeä rooli,
ja on muistettava, että kunnilla on maankäyttö-
ja rakennuslain nojalla mahdollisuus antaa ohjeistusta ja määräyksiä monenlaisista
rakentamiseen liittyvistä asioista. Tiedossani on, että kunnissa on
annettu muun muassa tähän liittyviä määräyksiä nojaten
asetukseen, vaikkei siihen asetus anna juridista pohjaa, mutta kunta
on muutoin tehnyt omanlaisiaan tulkintoja.