Valto Koski /sd (esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kerrankin kohdallani käy niin, että perjantaina pääsen sovitun esittelyn tekemään. En käytä koko tätä istunnon aikaa siihen, mutta käyn nyt läpi keskeiset asiat, mitä valiokunta on Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomuksen kautta halunnut sanoa.

Ensinnäkin on myönteisesti todettava, että Kansaneläkelaitos, joka on organisaatioltaan varsin mittava ja käyttää mittavan määrän rahaa etuuksien hoitamiseen kansalaisten edellyttämällä tavalla, on kertomusvuoden aikana kehittänyt asiakaspalveluaan myönteiseen suuntaan, ja tätä on tietysti tervehdittävä kaikin puolin tyydytyksellä. Kun asiaa on palvelustrategian ja tietojenkäsittelyn toimintastrategian kannalta tarkasteltu erilaisin tutkimuksin, niin Kelan toimistojen asiakkaiden selvityksissä antaman palautteen perusteella tyytyväisyys toimintoihin ja palveluihin näyttää olevan korkealla tasolla, korkeammalla kuin Kelaan kohdistuvasta julkisuuskeskustelusta voitaisiin päätellä.

Meillä on kuitenkin Kansaneläkelaitoksen puitteissa tehtävää vielä palveluhenkisyyden lisäämisessä ja asiakaspalveluosaamisen syventämisessä ja ehkä toimintatapojen yhtenäistämisessäkin, joka kyllä on tämän sähköisen tietojärjestelmän käyttöönoton kautta antanut ihan uudet mahdollisuudet Kelan toimintojen järjestelemiseen konttorista toiseen.

Erityisen keskeinen asia on se, että lainsäädäntöä pystyttäisiin uudistamaan siellä, missä käytännön ongelmat ovat kaikkein suurimmat, ja Kansaneläkelaitoshan on laitos, joka joutuu eduskunnan päätösten jälkeen käytännössä ne lainsäädäntökysymykset hoitamaan. Sen takia nämä selkeyttämisvaatimukset ovat erityisen merkittäviä, koska on useita esimerkkejä siitä, että lainsäädäntö on monimutkaista ja varsinkin kansalaisen, jonka toiminnan tukemiseen ja tilanteiden auttamiseen nämä on tarkoitettu, on vaikeata lainsäädäntöä ymmärtää. Jokainen, joka on nähnyt Kansaneläkelaitoksen etuuskartan, voi jo pelkästään sen perusteella päätellä, minkälainen vyyhti on kysymyksessä, kun Kansaneläkelaitoksen ... (Hälinää)

Niin, on tarvetta selkeyttää lainsäädäntöä, ja miellyttävää on tietysti Kelan valtuutettuna todeta, että keskustelut Kelan ja valtuutettujen kanssa ovat johtaneet siihen, että Kelalla on lukuisa joukko esityksiä, jotka on tarkoitus esitellä ministeriölle ja käydä ministeriön kanssa keskeisesti neuvottelut siitä, mitä selkeyttämishankkeille voidaan tehdä. Valiokunta yhtyy kertomuksessaan näkemykseen siitä, että asioiden käsittelyä on tarpeen edelleen helpottaa ja lainsäädännön ymmärrettävyyttä parantaa.

Sen lisäksi poimin täältä muutaman kohdan. Yksi asia, joka on paljon aiheuttanut keskustelua tässäkin salissa, on 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyvät väliinputoamiskysymykset. Tärkeänä esimerkkinä edellä mainitun tehtävän toteuttamisesta voidaan mainita 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyvien väliinputoamisriskien käsittely ja valtuutettujen sosiaali- ja terveysministeriölle toimittama kirjelmä, jossa nimenomaan korostettiin, ettei kuntoutus saisi keskeytyä vain 65. ikävuoden täyttymisen takia. Valtuutetuthan esittivät myös pikaisen selvityksen tekemistä vanhuuseläkeiän täyttäneiden vaikeavammaisten kuntoutuksen rahoituksen ja kuntoutusvastuun järjestämisestä.

Eduskunta edellytti vastauksessaan Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksia koskevaan hallituksen esitykseen HE 3/2005 vp, että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin sellaisten yksiselitteisten menettelytapaohjeiden laatimiseksi, joiden perusteella turvataan myös 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen joustava jatkuminen yksilöllisen kuntoutustarpeen mukaisena. Hallituksen toimenpidekertomuksen mukaan menettelytapaohjeet on laadittu syksyllä 2005 yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön, Kansaneläkelaitoksen ja Kuntaliiton kesken ja ne on jaettu muun muassa sairaanhoitopiireille ja terveyskeskuksille. Valiokunta pitää tärkeänä, että ohjeiden toimivuutta ja kuntoutuksen toteutumista edelleen seurataan.

Valiokunta on kiinnittänyt mietinnössään huomiota Kansaneläkelaitoksen merkittävään rooliin sairausvakuutuksen lääkekorvausten kehityksen seurannassa ja kustannuskehityksen hallinnan vaihtoehtojen arvioinnissa. Erinomaisena esimerkkinä on kertomuksen liitteessä mainittu selvitys kolesterolilääkkeiden käytön yleistymisestä ja lääkevaihdolla saavutettavissa olevista kustannussäästöistä. Valiokunta pitää tärkeänä, että Kansaneläkelaitos edelleen seuraa aktiivisesti ja aloitteellisesti lääkekustannusten kehitystä ja tekee tarvittaessa ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi.

Meillä oli Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen, sosiaali- ja terveysvaliokunnan, Kansaneläkelaitoksen johdon ja sosiaali- ja terveysministeriön johdon seminaari maanantaina ja tiistaina. Siellä Kela oman organisaationsa kautta antoi meille selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin tässä lääkekustannusten kasvun hillitsemisessä on aikomus ryhtyä, että hallituksen asettama 5 prosentin korotuskatto ei tulisi ylitetyksi. Voin tässä yhteydessä todeta, että tämän kolesterolilääkekokeilun jälkeen meillä on aika paljon vielä muitakin mahdollisuuksia, kun lääkevalikoimaa käydään uudelleen läpi. Kansaneläkelaitos on tältä osin tehnyt merkittävää työtä ja uraauurtavaakin, voidaan sanoa, tällä alueella. Uskon, että tämä toiminta jatkuu ja tulee omalta osaltaan edesauttamaan sitä, että lääkekustannukset saadaan kohtuulliselle tasolle.

Sen lisäksi meille jokaiselle, varsinkin nyt eduskuntavaalien alla, kenttäkeskustelussa tulee esille Kansaneläkkeiden hylkäyspäätökset. Kansaneläkelaitoksen ja työeläkejärjestelmän yhteistyönä on nyt ryhdytty kokeilemaan työ- ja toimintakyvyn arvioinnin uusia menetelmiä. Tämä on tänne toimintakertomukseenkin kirjattu niin sanottuna pca-mallina, joka on Englannissa ollut käytössä. Tämän menetelmän tavoitteena on lisätä työ- ja toimintakykyarvion läpinäkyvyyttä ja vähentää asiakkaan, hoitavan lääkärin ja eläkelaitoksen vakuutuslääkärin näkemyseroja. Uskon, että tämän asian käytäntöön ottamisella pystytään monta ongelmaa, jotka nyt aiheuttavat turhaa byrokratiaa ja kirjeidenvaihtoa ja ihmisille inhimillistä hätää, kun eläkepäätös jää roikkumaan, kohtuullisen hyvin hoitamaan. Uskon ja toivon, että tämä asia etenee nopealla tavalla ja pystytään saamaan se käytäntöön.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi haluan vielä korostaa Kelan toiminnan uudistamista lähinnä eläkepolitiikkaan ja yhteistyöhön liittyen, jota on ehdottomasti kaivattu. Tässä on nyt kysymys Kelan mukanaolosta työvoiman palvelukeskuksissa, joidenka toiminta alkoi vuonna 2002. Tarkoituksena oli vastata 1990-luvun laman jälkeiseen työttömyysongelmaan ja tarjota palveluja erityisesti niille työttömille, jotka olivat vaarassa syrjäytyä työelämästä kokonaan.

Palvelukeskuksissa eri hallinnonalojen toimijat pyrkivät tiiviillä yhteistyöllä edistämään asiakkaan elämänhallintaa ja työllistymismahdollisuutta. Kelan ohella mukana ovat olleet muun muassa työvoimatoimistot sekä sosiaali- ja terveystoimi. Tältä osin on paljon vielä tehtävää, mutta se, että Kela on tässä keskeisesti mukana, edesauttaa toivottavasti näitten ihmisten sijoittumista työelämään, ja tarvittaessa terveydenhuollon kautta kuntoutuminen työelämään voidaan saavuttaa.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kelan valtuutetut ovat viime vuoden aikana käsitelleet ansiokkaasti Kelan asiakaspalvelua, henkilöstöasioita ja, kuten valiokuntamme puheenjohtaja mainitsi, lääkekustannusten kehitystä. Valtuutetut ovat pyrkineet vaikuttamaan lääkekustannuksia hillitsevästi. Erilaiset toimenpiteet ovatkin johtaneet hyvään tulokseen. Vuonna 2005 korvaukset kasvoivat enää 6,1 prosenttia, kun ne 1990-luvun lopulla kasvoivat jopa 13 prosenttia vuodessa. Tämän vuoden alkupuoliskon aikana lääkekustannukset kasvoivat enää 2,7 prosenttia.

Kalleimpia korvattavia ovat kolesterolilääkkeet eli statiinit, joita viime vuonna käytti lähes puoli miljoonaa suomalaista. Eniten käytettiin halvinta lääkettä eli simvastatiinia, mutta myös kalliita uudempia statiineja, kauppanimiltään Lipitor ja Crestor, käytettiin lisääntyvässä määrin.

Tänä vuonna Kelan valtuutettujen tulisi valvoa, että hintalautakunnan 18.5.2006 antama päätös ei johda kohtuuttomuuksiin eräiden potilaiden kohdalla. Hilan päätöksen mukaan kalliita kolesterolilääkkeitä ei korvata, ellei lääkäri ole erikseen todennut kalliimman lääkkeen tarpeellisuutta juuri tälle potilaalle, eikä silloin, jos potilas ei ole noudattanut laihdutus- ja ruokaohjeita. Lisäksi potilaan tulee määräyksen mukaan kokeilla halvempia lääkkeitä, ennen kuin hänelle määrätään kalliimpi.

Kelan tulisi tarkistaa erikoiskorvattavuuden rajoittaminen sepelvaltimotautiin ja perinnöllisiin rasvahäiriöihin sairastuneiden, etenkin diabetes- ja aivohalvauspotilaiden, kohdalla, sillä oikea statiini voi sulattaa valtimoseinämän tukoksen ja kansalainen jatkaa elämäänsä terveenä. Yksikään potilas ei ehdoin tahdoin saa jäädä ilman lääkitystä, jos on vaarana, että hän ilman asianmukaista lääkitystä sairastuu hengenvaaralliseen infarktiin tai aivohalvaukseen ja jää loppuiäkseen invalidiksi.

Kelakorvauksiin ei ole tehty vuosikymmeniin tasokorotuksia, joten viimeistään seuraavan hallituksen tulee korottaa Kelan varsinkin hammashoidon palautustaksoja. Aikaisemmat valtuutetut eivät ole tähän puuttuneet. Nyt suurissa kaupungeissa hammashoitojonot kasvavat hillitsemättömästi, ja ainoa tapa purkaa jonot on kelakorvausten nostaminen, jolloin hoitoa tarvitsevat hakeutuisivat yksityisille hammaslääkäreille. Nyt kunnat joutuvat kilpailuttamaan näitä yksityisiä hammaslääkäreitä. Seurauksena on usein valituskierre markkinaoikeudessa, ja näitä palveluntuottajia ei saada määriteltyä. Jos meillä olisi kunnolliset kelakorvaukset, ihmiset itse hakeutuisivat hammaslääkäriin, enkä usko, että kukaan meistä vapaaehtoisesti menee hammaslääkäriin. (Naurua)

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En provosoidu äskeisen ulvahduksen johdosta. Sen sijaan johdannoksi totean erään mielenkiintoisen yleisluontoisen asian. Aivan tieteellisluontoisissakin kirjoituksissa viitataan siihen, että suomalaisen tunnistaa siitä, että hänelle on tärkeintä se, mitä muut minusta ajattelevat. Se liittyy tähän mietintöön, joka nyt pöydällä on.

Kun alueen kansanedustajat ovat käyneet alueen Kelan toimistossa lakisääteisellä visiitillä — sehän tapahtuu muutaman vuoden väliajoin, se kuuluu kutyymiin, että näin tehdään — niiden parin vuosikymmenen aikana, kun olen siellä käynyt, aina muutaman vuoden väliajoin muitten mukana, aina kaikki tilaisuudet ovat alkaneet sillä, että aluejohtaja ryhtyy kertomaan, mikä on asiakastyytyväisyys meihin, ja se aina paranee, se on aivan selvästi aina paraneva trendi. Sehän on hienoa kuin mikä.

Kun tämä mietintö tuli tuohon pöydälle, niin ensimmäisenä luin ensimmäisen kappaleen, ja kuinka ollakaan, siellä lukee: "- - toimistojen asiakkaiden selvityksissä antaman palautteen perusteella tyytyväisyys toimistojen palveluihin on korkeammalla tasolla kuin Kelan julkisuuskuvan perusteella voisi päätellä." Kun valiokunnan arvoisa puheenjohtaja esitteli tämän mietinnön, niin hänkin toimi täysin kansallisten sääntöjen mukaan ja alkoi tällä samalla esittelyllä.

Arvoisa puhemies! Minulla on harras toivomus sosiaali- ja terveysvaliokunnalle: Kun seuraava kertomus tulee, voisitteko pohdiskella vähän sitä ja ottaa selville, mistä ihmeestä tämä ristiriita syntyy, sillä kummankin täytyy perustua johonkin objektiiviselta tuntuvaan selvitykseen. Silloin saatettaisiin aloittaa joskus jokin tilaisuus, jokin mietintö jollakin muulla kuin asiakastyytyväisyyskatsauksella, joka aina Kelan puolelta osoittaa, että aina ollaan menossa parempaan suuntaan. Jos tämä on totta, niin hyvä on.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En oikein ymmärrä tätä ed. Pulliaisen, sanoisinko nyt, pilkkaa, näitä selvityksiä kohtaan, jotka ovat osoittaneet kiistattomasti, että Kelan asiakkaat ovat olleet monilta osin tyytyväisiä siihen palveluun, mitä Kelalta saavat. Mielestäni se on erittäin myönteinen asia, että näin on, ja erittäin myönteinen asia on se, että Kela kiinnittää huomiota tähän oman palvelunsa kehittämiseen. Kyllähän on sitten taas toiseen suuntaan olleita esimerkkejä, kun on lähetetty joku kirje laajalle joukolle, joka on ollut niin monimutkaista kieltä, että pitää olla melkein juristi, jotta siitä saa selvää, ja kyllä siitä sitten on kritiikkiä taas Kelan suuntaan tullut.

En itse usko, että Kelan asiakkaiden tyytymättömyys kohdistuu Kelan palveluihin. Sen sijaan varmasti tyytymättömyyttä kohdistuu erilaisten sosiaaliturvaan liittyvien etuuksien (Puhemies: Minuutti!) ehtoihin, (Puhemies koputtaa) joista päätetään ihan muualla kuin Kelassa. Niissä (Puhemies koputtaa) poliitikot lupaavat liikoja, ja se aiheuttaa tyytymättömyyttä.

Maija Perho /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erittäin tarpeellista, että näitä asiakaspalvelukyselyjä tehdään, mutta se ei toki tarkoita sitä, etteikö siihen kritiikkiin, jota tulee tämän asiakaspalautteen mukana, puututtaisi. Kela-valtuutettujen kokouksissa aina nousee esille joitakin epäkohtia, joita on tullut. Viimeksi esimerkiksi nämä vammaistukipäätökset ovat aiheuttaneet tavattomasti huolta ja murhetta.

Valtuutetut ovat edellyttäneet, että saamme selvityksiä, edellytämme sitä, että kirjeiden, joita asiakkaat saavat, sisältöä parannetaan ja ymmärrettävyyttä kehitetään jne. Eli tämä on aivan jatkuva prosessi, ja sitä tarkoittaa asiakaspalaute, ja sitä tarkoittaa myöskin Kela-valtuutettujen valvontavelvollisuus.

Valto Koski /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella iloinen, että tässä pienessä joukossa on näinkin vilkas keskustelu siitä, mitä Kelan toimintakertomukseen liittyy. Varmasti on tarpeen tarkastella, koska Kansaneläkelaitos on eduskunnan valvonnan alainen laitos, kaikin puolin tätä asiaa.

Ed. Pulliainen varmasti otti tämän asian esille ihan tietyistä syistä, jotka nyt on hyvä käydä läpi. Yksi vaikuttava tekijä on tietysti tämä kansanedustuslaitos. Meillä on vähän tapana kiirehtiä joulun alla kansaneläkelainsäädäntöön isoja uudistuksia, joita ei keritä kunnolla henkilöstön koulutuksen kautta saamaan käytäntöön, ja sitten tietokoneohjelmat ja kaikki sellaiset on viritettävä. Kyllä, kun ottaa huomioon koko sen lainsäädännön, johon viittasin tämän etuuskartan kautta, ihmeen hyvin Kansaneläkelaitoksen henkilökunta tästä vaikeasta työstään on selvinnyt. Pitää ottaa sekin huomioon, että vaikkei kansalaisissa itsessään ole mitään vikaa, niin heissä on usein erilaisia ihmisiä, joilla on erilaiset luonteet, ja he suhtautuvat palveluun eri tavoin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti. Nämä muutamat puheenvuorot ovat osoittaneet juuri sen, että se analyyttinen lähestymistapa, jota nyt äsken peräänkuulutin tuossa, on äärimmäisen suureen tarpeeseen. Elikkä siis toisin sanoen kai se sillä tasolla voisi tämmöinen toimintakertomus ja analyysi olla, että juuri tämänlaatuiset asiat tulisivat esille kuin mitä edustajat Perho ja Koski äskeisissä puheenvuoroissa toivat esiin, koska silloinhan sillä olisi jotakin merkitystä tämän talon kannalta, kun siis on meidän laitoksestamme niin sanotusti kysymys.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kun täällä puhuttiin palveluista ja niihin liittyvästä problematiikasta, niin varmasti kaikki olette lukeneet tämän Kelan tiedotuslehden, jossa johtaja Mikael Forss, joka vastaa siis Kelan sairausvakuutuksesta ja tutkimustoiminnasta, lähti kokeilemaan käytännön työtä ja häkeltyi siitä laajasta tietomäärästä, joka Kelan työntekijöillä täytyy olla hallinnassaan. Hehän joutuvat hallitsemaan yli 150 säädöstä, ja sitten heiltä vaaditaan myös hyvää psykologista silmää.

Johtaja Forss on sitä mieltä ja on vakuuttunut siitä, että kaikkia asioita ei voida hoitaa puhelimitse taikka internetissä edes tulevaisuudessa. Esimerkiksi kuntoutukseen liittyvät seikat ovat näitä. Aika häkellyttävää, että nyt otetaan tällainen kanta, kun esimerkiksi tiedän, että kansliapäällikkö Erkki Virtanen on ollut sitä mieltä, että tulevaisuudessa ei tule olemaan lainkaan työpaikkoja, joita voitaisiin hoitaa ilman atk:ta. Mutta valistustoiminta voidaan tehdä ilman atk:n apua.

Mutta Kansaneläkelaitoksen, siis Kelan, tehtävänä on tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä. Tätä Kela on tehnytkin. Ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville. Tarpeellisista muutoksista mainittakoon esimerkiksi taksojen tarkastus, täällä jo aiemmin ed. Asko-Seljavaaran esiin ottamat hammaslääkärihoidon taksojen korotukset, joita esimerkiksi johtaja Mikael Forss on ajanut, mutta jotka on ammuttu alas sillä syyllä, että sitten yksityiset hammaslääkärit korottavat taksojaan. Tästä hammaslääkärit ovat erittäin huolissaan, koska hampaat jäävät hoitamatta ja, kuten tiedetään, hoitamattomat hampaat voivat aiheuttaa vakavia terveysuhkia ihan kokonaisvaltaisen terveydentilan kannalta.

Ehkä olisikin syytä kansanterveydellisistä syistä terästää niin sairaanhoitajien, lääkäreitten kuin myös opettajien terveyskasvatukseen liittyvien ajankohtaisten tietojen, miten sanoisin, terävöittämistä, että he osaavat tarkemmin kohdentaa tietoutta siitä, että hampaat on hoidettava asianmukaisesti ja pian ja niiden on oltava kunnossa, joko terveinä taikka yleensäkin hyvin hoidettuina. Toivon siis taksoihin korotusta muun muassa hammaslääkärin hoidossa. Varmasti muissakin taksoissa on tarkistamisen varaa.

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on mietinnössä ihan hyvin otettu huomioon nämä 65 vuotta täyttäneiden vaikeavammaisten kuntoutukseen liittyvät väliinputoamisriskit. Mielestäni pelkät selvitykset eivät tässä riitä, vaan on pidettävä huolta siitä, että vaikeavammaiset 65 vuotta täyttäneet henkilöt saavat edelleen kuntoutusta. Tiedän tällaisia tapauksia itse omasta tuttavapiiristäni, ja voimme esittää mielestäni vaatimuksen, että näiden henkilöiden täytyy saada kuntoutusta, jotta he pystyvät elämään mahdollisimman hyvää elämää ja pärjäämään kotioloissaan. Kuntoutus on taattava. Heitä ei kuitenkaan ole niin paljon, että tämä maa tähän kaatuisi.

Toinen seikka on takaisinperintä. Opiskelijat ovat olleet äänessä, kun budjetin teko lähestyy ensi viikolla. Olen sitä mieltä, että opiskeluaikana opiskelijoitten pitäisi vapaasti saada tienata, mikäli he opinnoiltaan jaksavat vielä työssä käydä. Tämä lainsäädäntö vaatii kokonaan uudistusta ja korjausta. Mielestäni tämä koko ajattelutapa, että opiskelija ei saa tienata opiskelun ohessa kuin tietyn määrän ja sitten pitää palauttaa opintorahat takaisin, on vanhanaikaista kateuspolitiikkaa.

Viimeisenä asiana, arvoisa puhemies: Matkakorvaukset ovat kohonneet. Olen sitä mieltä, että Kela ei ole oikea taho maksamaan sitä, että Suomessa joukkoliikennettä on alas ajettu. Suomi on siitä poikkeuksellinen maa, että meillä joukkoliikenne eli bussiyhteydet ovat enimmäkseen yksityisten toimijoiden hallinnassa, kun taas muualla Euroopassa niitä hoitavat julkiset tahot. Näinpä matkakorvaukset Suomessa ovat jo pitkään nousseet. Tietenkin se summa, kuinka paljon korotettavia matkoja on, riippuu siitä, kuinka pitkiä matkat ovat ja millä välineillä ne tehdään.

Mutta ehdottomasti meidän on tarkasteltava budjettiamme ja eduskuntamme työskentelyä poikkihallinnollisesti eikä vain aina pilttuujärjestelmällä, muuten emme saa näitä matkakustannuksiakaan kuriin. Yleensäkin uskon, että suomalaiset pikemminkin kärsivät siitä ja päätöksenteko kaventuu, kun poikkihallinnolliseen päätöksentekoon ei päästä.