Jouko Skinnari /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on Suomen ... (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Käsiteltävänä on tämä eduskunnan pankkivaltuuston kertomus viime vuodelta, joka yleensä sillä tavoin ei niin kovin paljoa innosta, koska se on katsaus ja on menneisyyden valvonnasta kysymys. Mutta me olemme lähestymässä nyt sitä taitekohtaa, jonka ennustaminen on se vaikein asia, missä kohden talouden nousukausi tulee taittumaan ensiksikin maailmassa, Euroopassa ja kuinka paljon se vaikuttaa sitten Suomeen. Kun laitetaan yhteen talousvaliokunnassa vuoden aikana olleet asiantuntijat ja muutoinkin esimerkiksi talousvaliokunnan Intiaan ja Kiinaan tekemän matkan yhteydessä olleet asiat, niin olemme lähestymässä sitä aikaa, kun tutkimuslaitokset toisensa jälkeen saattavat ilmoittaa toisenlaisista näkymistä kuin tähän asti.

Talousvaliokunnan mietinnössä tästä pankkivaltuuston kertomuksesta on pyritty varautumaan näihin uusiin haasteisiin. Ensinnä tässä kuitenkin tuodaan esille tämä merkittävä tutkimustoiminta, joka Suomen Pankissa on tehty ennen kaikkea Venäjän ja Kiinan osalta. Nyt kun valiokunta oli Intiassa, niin todettiin myös niin, että tämä tutkimustoiminta laajennettaisiin näissä siirtymätalouksissa myös Intiaa koskevaksi.

Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen mielellään aina viittaa siihen, kuinka tarkkaan Venäjän keskuspankin pääjohtaja seuraa viikoittaista Suomen Pankin Bofit-raporttia, joka ilmestyy myös Suomen Pankin kotisivuilla kaikkien kansanedustajien luettavaksi, ja näkee siitä, mitä Venäjällä todella tapahtuu. Tämä on selkeä tunnustus siitä, että me Suomessa osaamme laittaa asioita järjestykseen. Varmaankin yksi sellainen lähtökohta on se, mikä viimeaikaisessa keskustelussakin on tullut esille, että Euroopan unioni koittaa rakentaa sellaista järjestelmää, jossa vakuutus- ja rahoituslaitosten ongelmien osalta olisi jonkinlainen early warning -järjestelmä silloin, kun taloudet alkavat mennä sellaiseen tilanteeseen, että kansakuntien Euroopan unionin alueella kannattaa olla siitä huolestuneita. Suomen kokemukset silloin 80-luvun lopussa, 90-luvulla, ovat kuin pienoiskoossa se, mitä tällaisissa markkinatalousmaissa voi tapahtua, ja tätä taustaa vasten myös käytiin tätä keskustelua valiokunnassa, ja jokaisella on tietysti hieman erilainen lähtökohta käyttää hyväksi näitä 90-luvun tapahtumia. Mutta tämäkään lama ei kaikilta osin ole vielä päättynyt, kun uusi alkaa olla ovella.

Valiokunta kiinnittää huomiota Kiinan mahdollisuuksiin yhteistyökumppanina, jos Suomen osalta niin voidaan puhua ja oikein hyvin voidaankin, koska suomalaisia on siellä ollut ja on asiantuntijatehtävissä. Esimerkiksi suomalaisen yrityksen, vaikka ulkomaalaiset sen pääasiassa omistavatkin Nokiankin osalta, matkapuhelinmarkkinat ovat lähes 40 prosenttia Nokian hallinnassa, ja monet suomalaiset yritykset ovat Kiinan infrastruktuurin ja ympäristöongelmien kanssa tekemisissä. Voidaankin oikeastaan sanoa, että Kiinassa ja Intiassa ovat kaikki maailman parhaat yhtiöt tekemässä jotain näiden kansojen hyväksi, ja siellä on 40 prosenttia koko maailman väestöstä.

Tässä talousvaliokunnan mietinnössä tuodaan esille myös se, että Kiinassa on maailman suurin valuuttavaranto, tällä hetkellä yli 1 300 miljardia dollaria. Venäjällä, jota koskeva seminaari oli tänään Sitran järjestämänä, on kolmanneksi eniten, noin 500 miljardia euroa, siis toisin sanoen käytännössä noin puolet siitä, mikä on Kiinan valuuttavaranto. Mutta molemmat Suomelle tärkeät valtiot ovat selkeästi nousseet ja ovat erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita, kun nyt näyttää siltä, että entinen maailman veturi Yhdysvallat alkaa hiipua ja Eurooppa nyt sitten ikääntyvän väestön osalta katselee paitsi sitä, miten eläkkeet rahoitetaan, niin myös sitten sitä, mihin kannattaisi panostaa.

Mutta joka tapauksessa valiokunta nyt päätyy tässä omassa mietinnössään siihen, että Intia pitäisi ottaa mukaan. Vähän yli miljardin asukkaan Intia pitäisi ottaa mukaan tähän Suomen Pankin tutkimustoiminnan tarkasteluun, joista raporteista olisi hyötyä sitten paitsi eduskunnalle, joka valvoo Suomen Pankkia, niin myös suomalaiselle elinkeinoelämälle ja tutkimustoiminnalle, mutta myös sitten laajemminkin, koska nämä raportit ilmestyvät ainakin englannin kielellä.

Tähän rahoitusmarkkinoitten epävakauteen tässä valiokunnassa kiinnitetään huomiota. Vuosi sittenhän me toimme esille yhtenä pienenä yksityiskohtana nämä niin sanotut pikavipit, ja vuosi on siitäkin jo kulunut ja pikavippien merkitys on vain kasvanut ja niitä myöntävien pikavippipankkien määrä on kasvanut ja ongelmat ovat kasvaneet. Mutta hallitus on nyt siihen sitten omalta osaltaan vastannut niin, että on laittanut eräiltä osin asiaa tutkimaan työryhmän, jonka toimikausi on yksi vuosi.

Mutta tämän lisäksi tähänhän kuuluu myös Rahoitustarkastuksen toiminta, joka on suomalaisten pankkien kannalta se merkittävin valvoja. Me kävimme läpi näiden subprime-lainojen vaikutusta Suomeen, ja lopputulos nyt on ainakin tässä vaiheessa se, että tämä vaikutus ei olisi kovin suuri täällä, mutta subprime-lainathan ovat vain yksi osa koko taloutta, ja taas kansainväliset esimerkit, esimerkiksi Citigroupin, suurimman pankin, vaikeuksiin joutuminen Yhdysvalloissa ja monien muitten rahoituslaitosten vaikeuksiin joutuminen, ovat yksi oire siitä, että jotain tulee tapahtumaan.

Kotitalouksien velkaantumiseen tässä kiinnitettiin huomiota, ja asuntolainakanta onkin noussut aika reippaasti. Kun se oli 48,5 miljardia vielä 2005, niin nyt se on noin 60 miljardia euroa. Toisin sanoen yli 10 miljardia lainakanta on lisääntynyt, ja siinä on varmasti sitten monenlaisia mahdollisuuksia, koska korot ovat nousseet. Ja jos on ollut ongelmia yleensäkin suurten lainojen hoitamisessa, niin vaikka korot ovat edelleen alhaisia, noin 5 prosenttia, verrattuna siihen, mitä ne olivat 90-luvun lamavuosina, niin ne ovat kuitenkin nousseet 50 prosenttia. Yhdessä lainanlyhennyksien kanssa sekin on jotain, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että käytettävissä olevien tulojen osuus kotitalouksissa on niukentunut.

Mutta sellaista vaaraa kuin meillä oli 80-luvun loppupuolella, kun siirryttiin sitten vaikeimpiin aikoihin, ei kotitalouksien osalta, ei yritysten osalta eikä kansantaloudessa muutoinkaan ole. Ehkä sellainen vaara on kyllä olemassa näitten kansainvälisten vastuitten osalta, joita Euroopan unioni koittaa saada aikaan, että kun tulee tällainen solidaarinen vastuu, niin silloin jos menee oikein hyvin, saattaa olla, että joutuu vastaamaan enemmän nyt ainakin teoreettisella tasolla näitten direktiivien pohjalta kuin sitten muut. Eli jälleen joudutaan kysymään sitä, mikä on se Suomen etu Euroopan unionissa näissä asioissa, kun katsotaan, miten vastuu ja taakka jaetaan sitten, jos rahoituslaitokset ja vakuutuslaitokset joutuvat vastaamaan siitä, että asiakkaat tulevat saamaan sen, mitä asiakkaille on luvattu.

Mutta tässä valiokunnan mietinnössä tuodaan esille myös se luottolaitosten vastuu, vaikka tietysti jokaisen oma vastuu on siitä, paljonko lainaa ottaa. Mutta myöskään lainaa ei pitäisi tyrkyttää. Yhä enemmän on tiedossa lainoja, jotka ovat sataprosenttisia esimerkiksi asuntojen rahoituksen osalta.

Tässä ihan lopuksi, arvoisa puhemies, tuon esille myös rakennemuutokset rahoitusmarkkinoilla. Suomen osaltahan merkittävää oli Sampo Pankin myyminen. Nyt suomalaisten rahoituslaitosten osalta on tilanne, jossa puolet on ulkomaalaisten käsissä ja toinen puoli lähinnä OP—Pohjolan ansiosta on sitten kotimaisissa käsissä. Jos verrataan Ruotsiin, niin Ruotsissa 90-prosenttisesti rahoituslaitokset ovat ruotsalaisten omissa käsissä. Virossahan se on juuri päinvastoin. Siellä on 10 prosenttia omissa käsissä ja 90 prosenttia ulkomaalaisten käsissä.

Suomessa pankkitoiminnan kansainvälistyminen on jatkunut ja vuonna 2006 suuntautunut erityisesti Venäjälle. Tänään kun oli tämä Sitran järjestämä Venäjä-seminaari, niin täytyy todeta Venäjän talousministerin katsauksesta kyllä se, että kaikissa niissä toiminnoissa, joita länsimaissa on luotu näitten rahoitusmarkkinoitten tukijärjestelmien ja vastaavien osalta, ainakin otsikkotasolla Venäjällä on päästy nyt samaan ja siellä talousministeri voi esitellä näitä ihan samalla tavoin kuin Suomessakin valtiovarainministeri. Käytännössä tilanne tietysti on monessa asiassa aivan toinen.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitän huomiota sellaiseen asiaan, johon talousvaliokunta ei ole kiinnittänyt huomiota, mutta johon olisi voinut kiinnittää huomiota tätä pankkipuolen kertomuskokonaisuutta arvioidessaan. Nimittäin talousvaliokunta toteaa täällä kannanottojensa toisessa kappaleessa: "Talousvaliokunta kiinnittää huomiota seikkoihin, joilla on ulottuvuuksia kertomusvuotta laajemmin." Sitten kerrotaan siitä, kuinka kysymys on seurannasta, joka kohdistuu Euroopan keskuspankkiin ja myöskin euroalueeseen ja sitten myöskin Suomen Pankin toimintaan ja reaktioihin suhteessa näihin edellä mainittuihin.

Talousvaliokunnan puheenjohtaja kertoi niistä näkökohdista, jotka on kirjattu tähän mietintöön, jossa ei mitään yllättävää ole. Ne olivat näitä suuren luokan asioita, Intiaan ja Kiinaan ulottuvia jnp., jotka ovat varmasti ihan mielenkiintoisia asioita.

Mutta euroalueella tapahtuu myöskin jotakin, jossa on hyvin mielenkiintoisia ulottuvuuksia ja jossa reaktiot muualla euroalueella ja Suomessa ovat olleet aivan päinvastaisia, ja tietysti olen liikkeellä arvioimassa harmaan talouden roolia. On erinomaisen hyvä, että pankkivaltuuston arvoisa puheenjohtaja on pakkotilanteessa kuuntelemassa tämän saarnan, joten hän voi välittää myöskin pankkivaltuutetuille tämän viestin.

Nimittäin euroalueen lounaisessa osassa tällä hetkellä ollaan todella hankalassa tilanteessa, kun on siirrytty kaikenlaisessa liiketoiminnassa käteisvaluuttaan. 500 euron seteleillä ja vastaavilla hoidetaan maksut. Kiinteistökaupat hoidetaan tällä tavalla ja kaikki muut, ja sillä tavalla julkinen talous jää ihan paitsi näistä asioista. Tämä on tietysti näkynyt sillä tavalla, että liikkeellä olevien suurten seteleitten määrä on ollut erittäin voimakkaassa kasvussa. Se on ollut paljon voimakkaammassa kasvussa kuin talouden kasvu sinänsä on ollut, elikkä toisin sanoen siis pallo on karkaamassa käsistä.

Nyt sitten tähän liittyy erittäin mielenkiintoinen kotimainen havainto. Nimittäin Suomen Pankki julkisti äskettäin tilaston, jonka mukaan aivan sama ilmiö on nähtävissä myöskin Suomessa. 500 euron seteleitten määrä on aivan lyhyessä ajassa kaksinkertaistunut, jopa 2,5-kertaistunut. Se, mikä on tässä kaikkein mielenkiintoisinta, on se, millä tavalla Suomen Pankki reagoi tähän: ilmoittamalla Kari Takala -nimisen virkamiehen suulla, että ei tässä mitään, tämä on ihan tavallista vaan, että ihmiset nyt vaihtavat isoja seteleitä, kulkevat viissataset taskussaan, vaikka ollaankin eurotaloudessa, eurokulttuurissa.

Ja tästähän syntyi erittäin mielenkiintoinen sanailu viranomaisyhteistyöprojektin johdon ja Suomen Pankin kesken, miten tämä katsottiin aivan erityisesti tällä tavalla julkistettavaksi ja kannanotettavaksi asiaksi, ja siitä sitten on käyty hyvin seikkaperäinen keskustelu, joka on johtanut siihen, että Suomen Pankki joutuu nyt tarkistamaan suhtautumistaan tähän, koska juuri siihenkin harmaaseen talouteen, jota täällä Suomessa ja Suomesta käsin operoidaan, liittyy nimenomaan suurten setelien käteistalous, siis kuljetetaan salkussa miljoonia euroja, jos sen voisi näin ilmaista.

Se, minkä näitten rahojen käytössä Suomen Pankkikin oli havainnut, tukee tätä, mutta Suomen Pankin oma tulkinta oli tästä kokonaan poikkeava, elikkä että se on ihan tämmöistä tavanomaista puuhailua vaan, ei nähty ollenkaan sitä, ketkä puuhaavat, juuri millä tavalla puuhaavat ja millä tavalla rahaa samalla pestään, kun kysymys on siis eräällä tavalla tai toisella rikollisesti hankitusta varallisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tässä on minusta ehdottomasti sellainen asia nyt, kun Suomen Pankki on saatu kaidalle tielle tässä asiassa, että toisaalta pankkivaltuutetut ja toisaalta sitten talousvaliokunta seuraavaa mietintöä tehdessään tekevät tässä suhteessa myöskin perustavaa laatua olevaa työtä.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa, että ed. Pulliainen vuodesta toiseen muistuttaa tästä erittäin tärkeästä asiasta, koska harmaan talouden merkitys on edelleen kaikissa kansantalouksissa suuri, kasvava, ja sen lisäksi on vielä sitten tämä musta talous, josta hän ei puhunut mitään. Mutta tämä varmasti olisi kyllä sellainen asia, jota myös pankkivaltuuston pitäisi Rahoitustarkastuksen kanssa yhdessä katsoa. Muistan vaan, että kun ministeriaikanani nämä asiat kuuluivat minulle, niin Markku Hirvonen, joka siellä valtiovarainministeriössä tai jossain sen byrokratioissa on, on jäänyt ainoaksi sellaiseksi voisi sanoa eleeksi siitä, että yritetään valtion taholla jotain tehdä, mutta raha ei niin paljon sitten näköjään kiinnosta, että tässä pystyttäisiin tekemään enemmän, että saataisiin pelisäännöt kentälle. Siitähän tässä on kysymys.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Erinomainen puheenvuoro talousvaliokunnan puheenjohtajalta. Totean vaan, että puhuin rikollisesti hankitusta rahasta ja sitten muutoin puhuin harmaasta taloudesta laajemmassa kontekstissa. On hienoa, että tämä viesti meni perille, ja jännityksellä vuoden kuluttua käymme saman keskustelun ja katsomme, mitä olette saaneet aikaiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Pankkivaltuusto ja Suomen Pankki viime vuodelta ansaitsevat ihan kiitoksen. Kertomus on hyvin tasainen eikä sisällä mitään dramatiikkaa. Arvoisa puhemies on ollut siellä vastuussa, vai oliko viime vuonna? Ei ollut viime vuonna vielä, mutta tänä vuonna on ja ed. Kalliomäki toisena.

Mutta viime vuodesta tähän hetkeen taloudessa on tapahtunut tavattoman paljon muutoksia, jotka sitten talousvaliokunnassa nousivat esille, ja niitä on tänne talousvaliokunnan mietintöön myös sisällytetty. Tämä Venäjä, Kiina ja Intia -kohta on vankkaa asiaa, ja siinä valiokunta ensi sijassa kehottaa sekä poliittista päätöksentekijää että Suomen Pankkia ja sen siirtymätalouksien tutkimuslaitosta keskittymään tutkimaan näitä mahdollisuuksia, joita Suomen taloudella on ottaa oma osuutensa näistä nopeasti kasvavista talouksista. Se on tärkeä asia, ja siitä on paljon talousvaliokunnassa viime aikoina puhuttu, ja siihen on helppo yhtyä.

Sitten keskustelussa olivat nämä rahamarkkinoiden levottomuudet ja Suomen asema niissä. Erityisesti saimme selvitystä Yhdysvaltain asuntolainoihin liittyvistä subprime-lainariskeistä. Meitä kyllä voimakkaasti rauhoiteltiin, tai ehkä voimakkaasti on väärä sana, mutta kuitenkin mietintöön on kirjoitettu, että riskit ovat erittäin pienet Suomen osalta. Mutta emme voi tästä olla tietystikään täysin vakuuttuneita, mitkä ne riskit ovat. Monet merkit antavat viitteitä siihen, että voi olla tulossa vielä isompia vaikutuksia kuin on nähty.

Yhdysvalloissa Citigroupin pääjohtajan ero kertoo siitä, että siellä on tapahtunut aikamoisia muutoksia, ja se heijastuu globaaleilla markkinoilla Eurooppaan ja aina meille asti. Onko Suomessa näitä subprime-lainoja, ostettuina niitä paketteja, sen näemme lähiaikoina. Tämä kertoo kuitenkin siitä järjettömyydestä, minkälaista saattaa vielä rahamarkkinoilla maailmalla olla eli miten tehdään aivan käsittämättömiä paketteja ja päätöksiä pankkisektorilla ja vieläpä Yhdysvalloissa. Meillä on tehty samanlaisia aikanaan. Siitä on nyt syytä ottaa oppia. Mutta on korostettava, että tätä on syytä kyllä niin Suomen Pankin kuin hallituksenkin tarkoin seurata, mitä tapahtuu rahoitusmarkkinoilla jatkossa, ja varautua myös hankaliin kysymyksiin.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarinen antoi haastattelun viime tiistaina Keskisuomalaiseen. Se julkaistiin viime keskiviikkona. Hänen viestinsä oli tietysti poliittista varovaisuutta osoittaen vakava suomalaisille. Hän totesi metsäteollisuuden vaikeuksista, ylikapasiteetista ja sen purkautumisesta ja myös siitä, että metallin osalta on suuri vaara, että tullaan perässä telakoiden aloittaessa ja siitä eteenpäin. Hän viittasi näihin Yhdysvaltain ongelmiin.

Tiedämme, kuten tänäänkin kyselytunnilla esillä oli, että metsäteollisuudessa raaka-aineiden hinnat ovat olleet viime aikoina varsin korkealla, energiakustannukset ovat voimakkaassa nousussa päästökaupan ja monien muiden tekijöiden osalta. Työn hinta on nousussa, korot ovat nousussa ja valuuttariskit tai -ongelmat ovat metsäteollisuudessa varsin isoja. Myös sitten osaltaan on metallin puolella samanlaisia ongelmia. Ministeri Pekkarinen kyllä näytti olevan syvästi huolissaan tästä kehityksestä. Oikeastaan mitkään tekijät eivät osoita, että oltaisiin menossa vakaampaan suuntaan, kun vielä kilpailukyky näitten tekijöitten vuoksi uhkaa heikentyä jatkuvasti. Tämä on sellainen kysymys, joka on meillä koko ajan tarkkaa seurantaa edellyttävä myös.

Talousvaliokunta on paneutunut kotitalouksien velkaantumiskysymykseen, koska Ratan toimintakertomus on tässä myös mukana. Täällä mietinnössä ovat nämä luvut, jotka kertovat aika karua kieltä muun muassa kotitalouksille myönnettyjen asuntolainojen määristä ja korkojen kehityksestä. En summiin lähde, mutta totean, että ne ovat huikeita lukuja ja suunta on varoittava. Miten käy kiinteistöjen arvojen jatkossa ja varsinkin sellaisilla paikkakunnilla, missä esimerkiksi suuri yritys lopettaa, niin kuin nyt on käynyt tämänkin hallituksen aikana? Silloin asuntojen hinnat samalla helposti romahtavat ja se johtaa ihmiset suuriin vaikeuksiin, ja sitten toisaalla taas, kun väestön muuttoliike on kiihkeää ja aluepolitiikka on täysin ajettu alas ja epäonnistunut, nyt sitten tämä epäterve kehitys nostaa asuntojen hintoja hurjasti näillä muutamilla seuduilla, tähän asti on nostanut ainakin, ja edelleen tilanne näyttää kärjistyvän.

Eli tämä kotitalouksien velkaantumiskehitys saattaa laueta kyllä tässä kansantaloudessa myös käsiin, ellei sitä saada hillittyä. Ja täällä todetaan, että kilpailu lainamarkkinoilla on kireää eivätkä pankit Rahoitustarkastuksen havaintojen mukaan juurikaan hinnoittele kotitalousluottoja riskin mukaan. Tällainen tilanne on syytä pankkivaltuustossakin noteerata ja ottaa hyvin vakavasti.

Arvoisa puhemies! Viimeinen kappale tässä talousvaliokunnan mietinnössä, johon siis valiokunta on paneutunut, on nämä pankkimaailman ja rahoitusmarkkinoiden rakennemuutokset. Meillä tulee näitä pankkifuusioita tai oikeastaan paikalliset pankit fuusioituvat kansainvälisiin pankkeihin, ja se aiheuttaa valvonnalle suuria haasteita ja myöskin monella tavalla edellyttää sen selvittämistä, mikä on suomalaisten veronmaksajien vastuu, jos vaikeuksia pankkimarkkinoilla tulee näille pankeille. Tämä on hyvin vakava ja iso kysymys.

Tänään on valiokunnassa esillä ollut vakuutuspuolen samanlainen kysymys valvonnan osalta, ja näissä tarvitaan tavattoman selkeitä malleja ja järjestelmiä, ja niiden aikaansaaminen tässä markkinatilanteessa ja näiden suurten pankkien ja vakuutusyhtiöiden osalta on suuri haaste, mutta niissä on myös takana niin suuret riskit, että siihen on kyllä todella vakavasti paneuduttava.

Euroopan unionissa näyttää, että suuret jäsenmaat ajavat erilaisia malleja kuin esimerkiksi Suomen edun mukaista olisi, ja kun määräenemmistöllä tehdään sitten siellä nämä päätökset, niin meillä on todella tiukat paikat, että pystytään järjestämään valvonta, ettemme joudu joihinkin sen tapaisiin ongelmiin kuin oli 15 vuotta sitten. Samanlaisiin emme varmaan tässä tilanteessa ihan helposti joudu, mutta kun viittasin ministeri Pekkarisen haastattelussa esillä olleisiin asioihin ja sitten näihin kotitalouksiin ja rahamarkkinoiden myllerrykseen aina Yhdysvaltoja myöten, niin siinä on kokonaistilanne sellainen, että hallituksen ja eduskunnan olisi syytä käydä ehkä erillinen talouspoliittinen keskustelu näistä asioista ja miettiä, mitä on tehtävissä ja miten on varauduttavissa siihen tilanteeseen, joka saattaa laueta meillä hyvinkin yllättävällä tavalla jopa nopeasti ja ikävällä tavalla.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Kuten ed. Pulliainen täällä totesi, niin pankkivaltuuston puheenjohtaja puhemiehenä toimiessaan joutuu vaikenemaan, ja siksi ehkä pari sanaa täältä pankkivaltuuston syvemmistä riveistä.

Tämähän on sillä tavalla menneen talven lumia valtuuston kannalta, että se on edellisen eduskunnan ja pankkivaltuuston aikana rakennettu paperi. Mutta mielenkiintoinen se kyllä on ennen kaikkea siksi, että tässä pankkivaltuuston kertomusten pitkässä virrassa tämä on hyvin poikkeava paperi sen vuoksi, että siellä ei oikeastaan ole yhtään pahaa sanaa Suomen talouden kehityksestä kertomusvuonna 2006. Se on todella poikkeavaa. Totta kai se minua vähän kismittääkin, koska sitten tulivat vaalit ja nyt on muun muassa ed. Kääriäinen pankkivaltuuston puheenjohtajana.

Talousvaliokunta on mietinnössään kyllä toiminut niin kuin sen pitääkin, eli se on pyrkinyt kaivamaan täältä joitakin syöppöjä, aivan oikein: Kiina, Intia ja nämä kaikki. Erityisenä asiana on se, mikä tässä kertomuksessa on vain lyhyesti mainiten viitattu tulevaisuus: rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat häiriöt saattavat hyvin nopeasti vaikuttaa, hyvin dramaattisesti, globaalilla tasolla ja Suomeenkin ulottuen.

Siitä tosiaan tämä Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden subprime-luottokriisi on hyvä esimerkki. Nimi on kyllä muuten mielenkiintoinen, koska voisi suoraan sanoa myöskin roskaluotto, koska sen rakenne on sen kaltainen, että ei sellaisia luottojärjestelyjä pitäisi ylipäänsä olla. Mutta reagointihan on ollut sitten sen kaltaista, että korkopolitiikassa, jossa sekä Fed että Ekp olivat aiemmin nostamassa korkoja mieluummin, tämän seurauksena käännyttiinkin toiseen suuntaan. Taloutta lähdettiin tällä tavalla kannustamaan. Se kertoo siitä, että todella keskuspankkien pitää olla valppaina.

Lopuksi vain myöskin kannatus tuolle ed. Pulliaisen suuret setelit -puheenvuorolle. Kyllä näissä asioissa kannattaa olla hyvin tarkkana. Rahamäärän kasvu tätä kautta, suurten setelien kautta, on huolestuttavaa ennen kaikkea rikollista toimintaa estämään pyrittäessä.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa herra puhemies! Talousvaliokunta on mielestäni mietinnössään nostanut esiin monia ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Venäjä, Intia ja Kiina ovat Suomelle erittäin tärkeitä maita niin vientikohteina kuin mahdollisina Suomeen investoijinakin. Näiden maiden osalta on helppo yhtyä talousvaliokunnan mietinnössään esittämiin johtopäätöksiin.

Hyvin ajankohtainen aihe on myös kotitalouksien velkaantuminen, joka on ollut viime aikoina selkeästi nousussa. Kotitalouksilla lienee tällä hetkellä velkaa jokseenkin käytettävissä olevien vuositulojen verran. Eniten kotitalouksien velanottoa ovat lisänneet asuinrakennusinvestoinnit sekä vilkas vanhojen asuntojen kauppa, mutta näiden ohella myös velaksi kuluttaminen näyttää kasvaneen. Tähän talousvaliokunnan puheenjohtajakin viittasi. Mietinnössä on mielestäni erinomaista faktatietoa Suomen tämänhetkisestä kotitalouksien velkaantumisesta. Velaksi kuluttaminen ei ymmärtääkseni voi jatkua pitkään. Säästämisen täytyy ennen pitkää lisääntyä, ja silloin yksityisen kulutuksen kasvu väistämättä hidastuu.

Kulutusmahdollisuuksia leikkaavat myös korkojen nousun myötä kohoavat lainanhoitomenot. Mietinnön mukaan keskikorot ovat nousseet vuoden 2005 lopun 3,22 prosentista tämän vuoden elokuun lopun 4,85 prosenttiin. Eli koronnousu on ollut melko tuntuva, ja ilmeisesti edessä on vielä ainakin yksi Ekp:n koronnousu.

Maailmantalouden epävarmuus ja sen heijastusvaikutukset Suomeen ovat myös erittäin tärkeä ja ajankohtainen asia. Yhdysvaltojen dollari vajoaa tasaisen varmasti suhteessa euroon, ja öljyn tynnyrihinta on lähennellyt 100 dollarin haamurajaa. Onko niin, että dollarin jatkuva heikentyminen viestii siitä, että sijoittajien usko maailman suurimpaan talouteen tällä hetkellä horjuu?

Raha- ja osakemarkkinoiden keinunta sai tällä kertaa alkunsa Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta, joilla heikon maksukyvyn omaaville lainanottajille oli myönnetty runsaasti näitä täälläkin jo mainittuja subprime-luottoja. Tässä tilanteessa pankeilta oli unohtunut se, että lainaamiseen kuuluu aina myös riski.

Euroalueen viennille edellä mainitsemani dollarin halventuminen on kova haaste. Se vaikuttaa epäilemättä myöskin suomalaisiin yrityksiin, niiden kilpailukykyyn, metsäteollisuuteen muun muassa. Mitä sitten tulee subprime-kriisin vaikutuksiin Suomeen, niin on todettava yleisesti, että kansainvälisten luottomarkkinoiden vakaus on tärkeä asia Suomelle joka tilanteessa, ja jos näillä luottomarkkinoilla esiintyy häiriöitä, niin ne välittömästi heijastuvat Suomen talouteen.

Tässä tilanteessa on kuitenkin lohdullista, että suomalaisissa pankeissa, niiden taseissa, ei ilmeisesti juurikaan ole subprime-lainoihin sidottuja arvopapereita. On myös äärettömän hyvä, että pankkien taseet Suomessa ovat hyvässä kunnossa. On nimittäin niin, että yleensä kriisien aikana kovimman hinnan laskusta maksavat ne, jotka ovat raskaassa velkakuormassa.

Arvoisa puhemies! Ehkä vielä on syytä todeta mietinnön ulkopuolelta, että tällä hetkellä talouttamme ja rahamarkkinoitamme uhkaavana asiana on kiihtyvä inflaatio, mistä pääjohtaja Liikanenkin on useampaan otteeseen varoitellut. Tästä inflaation kiihtymisestä on selviä viitteitä, ja on syytä todeta, että hallitus on omalta osaltaan ensi vuoden talousarvioehdotukseen sisältyvillä toimilla, lähinnä maksujen ja verojen korotuksilla, lisäämässä inflaatiopaineita.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Meillä näitä erilaisia kertomuksia tekevät Suomen Pankki, valtiovarainministeriö ja yleensä pankit sekä finanssitavaratalot. Nämä tulkinnat ovat sitten hyvinkin mielenkiintoisia siinä mielessä, kenen pitää tehdä semmoiset oikeat ja syvemmät johtopäätökset siitä, missä mennään kunakin vuonna, esimerkiksi nyt tässä tapauksessa vuonna 2006.

Kun ajattelee näitä subprime-juttuja, niin kumminkin tänä päivänä erilaiset talouselämän vaikuttajat toteavat sen, että meillä on jo jonkin näköinen taloudellinen lama päällä, että itse asiassa valtiovarainministeriö arvuuttelee, onko laskukausi jo alkanut vai onko se tulossa. Ja kun ajatellaan, että Suomen Pankin minusta pitäisi olla jonkin näköinen, sanoisinko, myöskin kriittinen arvioitsija kustakin talousvuodesta, niin tämä on aika siloteltua tarinaa, mitä talousvaliokunta on tehnyt.

Kotitalouksien velkaantumisesta puhutaan aika yleisesti, ja siinä väitteet kuuluvat aika pitkälle, että meillä on jo aika syvä kriisi elikkä monen omakotitalon lainat ovat niin isot, että pankinjohtajat ennustelevat jo pikkuhiljaa, että on monta perikuntaa, joka ei pysty maksamaan niitä velkoja, mitkä jäävät komeista isoista taloista.

Siinä mielessä toivoisi, että — sinänsä hyvä esitys — mutta toivoisi, että täällä olisi myöskin kritiikkiä vuonna 2006 harjoitetusta talouspolitiikasta eikä pelkästään myönteistä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi ehti häipyä tuosta, mutta hän peräänkuulutti tämmöistä seminaaria tai keskustelua, joka oli siis eilen, kesti kolme tuntia muistaakseni, kolmisen tuntia. Tulevaisuusvaliokunta järjesti seminaarin kyseiseen aiheeseen hyvin vahvasti liittyen.

Ed. Uusipaavalniemi oli ansiokkaasti tuonut tämän kysymyksen, miksei tätä nähdä, mitä tässä on tullut esiin, miksi tätä ei yhtään ennakoida, mihin me olemme menossa. Pankinjohtajien, nimekkäidenkin, joita nyt on turha mainita, mielipide oli suunnilleen se, että ei tässä nyt mitään hätää oikeastaan ole, joka on tavallaan samanlainen asenne, joka tavallaan on ihan hyväkin, mutta toisaalta saattaa olla jotenkin poliittisesti valittukin, kun on taas saatu tällainen ... Kaikkien pitää muistaa aina se, että se oli oikeistohallitus, joka myös teki tämmöisen jättipotin, jonka jälkihoidonkin vielä vasemmistoliiton eksä, ex-puheenjohtaja Siimes, vielä siunasi kaikkine roskapankkeineen, mikä tuntui aika järkyttävältä siihen aikaan.

Eli kyllä tässä näkyy koko ajan semmoinen tai tuntuu välillä, että mitä tässä nyt oikein ollaan tekemässä, koska meikäläinenkin, vaikka on pienen puolueen edustaja — tai juuri ehkä sen takia minä en ole näihin pankkiasioihin niin paljon perehtynyt, kun ei ole toivoa päästä mihinkään pankkipomoksi, pankinjohtajaksi, oikein hyville palkoille — niin minäkin ymmärrän, että tästä puuttuu selkeästi joku tämmöinen tulevaisuuden visio näitten asioitten todellisesta laadusta.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä kotimaisen kulutuksen kasvu perustuu sekä tuloveron alennuksiin että kotitalouksien suureen lainanottoon. Se, että kotitalouksilla on ollut käytettävissä olevaa rahaa, on tietenkin lisännyt talouskasvua. Mutta ennemmin tai myöhemmin tulee maksun aika, ja se maksun aika alkaa koittaa. Enää nämä kotitalouksien velat eivät nouse siinä suhteessa kuin aikaisemmin, ja kun ottaa huomioon, että tuo maailman suurin talous USA ja sen vaikeudet heijastuvat koko maailmaan, koko Eurooppaan ja myöskin näin ollen Suomeen, niin on aivan selvä asia, että kuljemme kohti ei laskua missään nimessä mutta kohti huonompia aikoja.

Minä en jaksa uskoa, että tähän maahan tulisi lähivuosina lama, niin ettei meillä olisi talouskasvua. Kyllä minä luulen, että meillä on talouskasvua, mutta se talouskasvu on aika pieni varsinkin verrattuna siihen, mitä meillä on ollut. Kyllä nämä ovat asioita, mitä meidän tulisi ottaa huomioon ja huolehtia kaikin tavoin siitä, että suomalaisten tuotteiden kilpailukyky säilyisi, ja hyvä olisi, jos vielä paranisi.

Ne päätökset, jotka nyt pian tulevat vielä tämän vuoden aikana, ikävällä tavalla kyllä lisäävät yritysten kustannuksia ja sellaisia kustannuksia, joita ei aina voida tuotteisiin siirtää, ja jos voidaan siirtää, niin siirretään, mutta silloin ne myöskin heikentävät meidän kilpailukykyämme. Ajattelen nyt lähinnä polttonesteiden veronkorotuksia ja eräitä muita korotusesityksiä, mitä on tullut.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Edelleen kotitalouksista. Yhtenä suurimpana riskinä kotitalouksien velkaantumiselle ovat mielestäni avo- ja avioparien mittavat hankinnat ja sitten usein pesänjako, työpaikan menetys, sairaus tai korkokanta. En myöskään lakkaa edelleenkään mainitsemasta ed. Pulliaisen puhetta pimeästä taloudesta. Se on vähän paranemaan päin, mutta paljon on tehtävissä sillä alueella.

Miapetra  Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Talousvaliokunnassa kävimme niin Suomen Pankin johdon kuin pankkivaltuuston johdon kanssa ehkä arvokkaampaa keskustelua kuin on luettavissa tästä käsittelyssä olevasta talousvaliokunnan mietinnöstä, mutta se taas johtuu siitä, että meidän tehtävämme oli antaa mietintö pankkivaltuuston kertomuksesta, joka taas oli kertomus vuodesta 2006. Tämähän on vuosittain se ongelma, että katsomme kertomusta, joka kertoo vanhasta vuodesta, eikä siihen yhteyteen ole mahdollista ottaa kovinkaan tiukkaa kantaa tai edes saatuja tietoja ajankohtaistilanteesta.

Mutta tuossa keskustelussa ja myös muissa keskusteluissa, mitä talousvaliokunta on viime kauden ja tämän kauden aikana käynyt, kun olen siinä mukana ollut, ajankohtaiskeskusteluissa Suomen Pankin johdon kanssa, jotta meillä myös olisi jonkinlainen kuva siitä, missä mennään, esimerkiksi ajankohtainen subprime-korko ja sen heijastusvaikutukset Amerikasta Eurooppaan ja edelleen Suomeen ovat olleet hyvin esillä.

Myös huolta on kannettu ja seuraamista on harjoitettu koskien velanottoa ja sen kasvavaa määrää ja erityistä huolta on kiinnitetty siihen velan määrän kasvuun mutta erityisesti kohdentumiseen. Taisi ed. Laxell mainita juuri tämän saman, että lainoja, suuria ja yhä suurempia lainoja, ehkä vähemmin vakuuksin ottavat erityisesti lapsiperheet ja nuoret perheet, ja jos tapahtuu jotain perheelle tai jos tapahtuu suuria muutoksia koroissa, niin silloin meillä on käsissämme ongelma, ja tätä keskustelua pitäisi pystyä joillain foorumeilla käymään. Siinä sitten ovat eduskunnan valta ja mahdollisuudet kovin kapeat.