Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomalainen lapsiköyhyys on kasvanut
viimeisten parinkymmenen vuoden aikana hälyttävästi.
Stakesin mukaan Suomen lapsista 12 prosenttia elää köyhyydessä.
Köyhien lapsiperheiden määrä on
yli kaksinkertaistunut sitten vuoden 1990. Vuonna 2005 Suomessa
oli Stakesin mukaan yli 52 000 toimeentulotukea saavaa
lapsiperhettä, joissa asui yli 97 000 lasta.
Lapsiperheiden tulokehitys on myös eriarvoistunut.
Samaan aikaan, kun suurin osa lapsiperheistä on päässyt
mukaan nousukauden hyvään tulokehitykseen, ovat
yksinhuoltajaperheet, alle 3-vuotiaiden lasten perheet ja monilapsiset
perheet köyhtyneet.
Lasten luokkayhteiskuntakehitys näkyy muuallakin kuin
perheiden tulotasossa. Koulupudokkuus ja lisääntyneet
huostaanotot puhuvat omaa kieltään. Viimeviikkoiset
Jokelan tapahtumat ovat viimeistään herättäneet
meidät kaikki siihen, että jotain on lasten ja
nuorten pahoinvoinnin ehkäisemiseksi tehtävä.
Tulonsiirtojen korottaminen on tärkeä, mutta ei
yksin riittävä toimenpide. Perheiden, lasten ja nuorten
ennalta ehkäisevien palvelujen rapautuminen on pysäytettävä.
Laadukkaat kunnalliset palvelut ovat tasa-arvoa tavoittelevan hyvinvointivaltion
kivijalka. Palvelujen alennustilasta voidaan päästä eroon,
jos vain poliittista tahtoa löytyy.
Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen ohjelmassa
todetaan, että hallitus on sitoutunut vähentämään
lasten, nuorten ja perheiden pahoinvointia ja ehkäisemään
lapsiperheiden syrjäytymiskehitystä. Hallitus
haluaa vähentää perheiden köyhyyttä ja
kohentaa niiden taloudellista asemaa. On perustettu myös
lasten, nuorten ja perheiden oma politiikkaohjelma.
Syitä kohentamiseen onkin. Samaan aikaan, kun työssä käyvien
reaaliansiot kasvoivat vuodesta 1993 vuoteen 2005 yli 25 prosentilla,
laski lapsiperheiden saamien tulonsiirtojen reaaliarvo taloutta
kohden noin 10 prosenttia. Vähimmäisetuuksien
ja indeksiin sitomattomien etuuksien taso on jäänyt
jälkeen paitsi palkkojen, myös hintojen kehityksestä.
Suomalaisen perhepolitiikan tavoite on ollut antaa vanhemmille
yhtäläiset mahdollisuudet osallistua lastensa
hoitamiseen ja turvata perheille tähän tarkoitukseen
riittävä ansiotaso. Ehkä tärkein
perhepoliittinen etuus on lapsilisä, jonka tarkoituksena
on tasata lapsiperheiden ja lapsettomien perheiden tuloja.
Erityisesti tulontasausta tarvitsevat yhden vanhemman perheet,
joiden asemaan hallitus onkin ensi vuoden alusta tuomassa helpotusta,
kun lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla
kuukaudessa. Tämä on toki hyvä asia, niin
kuin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen
sekä sairauspäivärahan nosto työmarkkinatuen
tasolle 1.1.2009 alkaen.
Yksi asia hallitukselta on kuitenkin päässyt unohtumaan.
Kaikkein köyhimmille yksinhuoltajaperheille, jotka saavat
toimeentulotukea, ei lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen
kasvusta koidu mitään hyötyä.
Heillä nimittäin lapsilisä syö pois
vastaavan summan toimeentulotuesta. Tämä ei voi
olla oikein.
Arvoisa puhemies! Toimeentulotuesta annetun lain 11 §:n
mukaan toimeentulotuen suuruuteen vaikuttavia tuloja ovat kaikki
kyseisen henkilön ja hänen perheenjäsentensä käytettävissä olevat
tulot lukuun ottamatta niin kutsuttuja etuoikeutettuja tuloja, joita
ovat muiden muassa äitiysavustus, hoitotuki, vammaistuki
ja vähäisiksi katsottavat avustukset ja ansiotulot
sekä eräät kulukorvaukset. Lapsilisä ei
kuulu näihin etuoikeutettuihin tuloihin ja vähentää siis
toimeentulotukea.
Tällä lakialoitteella halutaan korjata tätä seikkaa
edes niiden 10 euron osalta, jotka hallitus yksinhuoltajille antoi.
Ehdotamme, että 10 euroa kuukaudessa lapsilisästä tehtäisiin
etuoikeutetuksi tuloksi niille, jotka saavat toimeentulotukea. Näin
myös kaikki toimeentulotukea saavat yksinhuoltajat saisivat
osuutensa korotuksista, jotka muille yksinhuoltajille vuoden alusta
tulevat. Pidemmällä aikavälillä lapsilisä on
myös sidottava indeksiin, jotta sen ostovoima säilyisi
tulevaisuudessa.
Lapsiperheet saavat toimeentulotukea keskimäärin
5,5 kuukautta vuodessa. Näin ollen tämän
lakialoitteen hyväksymisen seurauksena budjettiin tulisi
ottaa noin 5,4 miljoonaa euroa lisää rahaa vuositasolla.
Uskon, että tämä on pieni hinta siitä,
että kaikkein köyhimpien perheiden asemaan saataisiin
edes jonkinlainen korotus.
Voin tässä mainita, että muun muassa
Rkp:n edustaja Anna-Maja Henriksson on tehnyt vastaavan sisältöisen
lakialoitteen, joka minun ymmärrykseni mukaan eroaa tästä omasta
lakialoitteestani ainoastaan siinä, että siinä on
ajateltu, että lapsiperheet saavat toimeentulotukea koko vuoden
aikana, kun taas itse olen ottanut huomioon tämän
tilastollisen faktan, joka on se, että toimeentulotukea
saadaan keskimäärin 5,5 kuukautena vuodessa. Eli
tämän ed. Henrikssonin lakialoitteen hintalappu
on muutama miljoona euroa enemmän kuin tämän
omani, mutta tietysti sitäkin kannatan, jos vain rahaa
riittää.
Keskustelu päättyi.