Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Meillä on Suomen tiestössä kiinni
mittava kansallisomaisuus, ja tieverkon kunto ja huolto ovat keskeisen
tärkeitä niin kansalaisten tasapuolisen liikkumisen,
liikenneturvallisuuden kuin elinkeinoelämänkin
näkökulmasta. Täytyy sanoa, että suhtauduin
alun perin aika kriittisesti tähän hallituksen
esitykseen, jossa tämmöinen keskeisesti ihmisten
arkeen vaikuttava palvelu, tienpito, annetaan täysin markkinavoimien
armoille. Kannoin myös Tieliikelaitoksen osakeyhtiöjärjestelyssä erityistä huolta
myös henkilöstön asemasta. Voisi tähän
taustaksi sanoa, että kun aikoinaan Tielaitos liikelaitostettiin,
niin tuolloin oli ministerinä kokoomuslainen Olli-Pekka
Heinonen, ja hän vilpittömin katsein vakuutti
meille, että tätä yhtiöittämis-sanaa
ei tulla koskaan sanomaan. Olin silloin tämän
liikelaitostamisen kannalla, ja olen sitä ihan luvalla
sanottuna vähän harmitellut sen jälkeen,
kun on nähty ne laajamittaiset irtisanomiset ja jossain
määrin myös — joka puolella
valtakuntaa ei ole toteutunut huonompi tienpito — mutta
jossain määrin myös heikentynyt tienpito.
Tiedän, että tämän lain
valmistelu oli käynnissä jo viime kaudella, mutta
ministeri Luhtanen ja häntä seurannut ministeri
Huovinen eivät koskaan tuoneet tätä lakia
eduskuntaan. Se tuli siis nyt vasta porvarihallituksen aikana. Tämä yhtiöittäminen
on herättänyt henkilöstössä ymmärrettävästi
aikamoisia pelkoja, joita on tuotu ainakin joidenkin valiokunnan
jäsenten tietoon. Ristiriitaista kyllä, itse valiokuntakuulemisessa
ei mikään taho, eivät siis myöskään
henkilöstöjärjestöt, joita kuultiin
neljä kappaletta, vastustaneet Tieliikelaitoksen yhtiöittämistä,
joten yhdymme tässä asiassa esitykseen, ja joudun
kannattamaan sen vuoksi tätä hallituksen esitystä, koska
tuntuisi aika vaikealta ihan, sanotaan yksittäisten henkilöiden
kannanottojen pohjalta, alkaa vastustaa asiaa, jota sitten valiokunnan
kuulemisessa kuullut pääluottamusmiehet kuitenkin kannattavat.
Itse yhtiöittämistä ei siis vastustettu,
mutta valiokuntakuulemisessa eläketurvajärjestelyjen
rahoitus oli muodostua kynnyskysymykseksi ja asiaan puuttui useampikin
valiokunnassa kuultu asiantuntija esittäen huolensa hallituksen
kaavaileman järjestelmän vaikutuksesta perustettavan yhtiön
lähtötilanteeseen. Vaarana oli se, että yhtiön
omavaraisuusaste olisi jäänyt liian alhaiseksi,
hallituksen esityksen mukaan jopa alle mainitun 32 prosenttiyksikköä,
kun eläkevastuut oltaisiin siirretty täysin perustettavan
yhtiön rasitteeksi. Asia saatiin kuitenkin sovittua valiokunnan
kuulemisissa ja mietintöä tehtäessä hyvässä yhteisymmärryksessä.
Tähän meidän yksimieliseen mietintöömme liittyykin
sitten kaksi pontta, joista valiokunnan ensimmäinen lausumaehdotus
on, että eduskunta edellyttää, että valtio
mahdollisimman suuressa määrin osallistuu siirtyvälle
henkilöstölle ryhmäeläkevakuutuksena
vakuutuslaitoksilta hankittavan lisäeläketurvan
maksamiseen. Taustana tässä on se, että kun
Valtiokonttori on laskenut näitä eläkevastuita,
niin ensin on saatu ensimmäinen summa 36 miljoonaa, sitten
on perästä tullut toinen summa 7 miljoonaa ja
vielä sitten asiantuntijakuulemisessa tämän
perustettavan yhtiön näkökulmasta asioita
esitellyt asiantuntija totesi, että jos sitten vielä tulisi
jotain, minkä Valtiokonttori olisi arvioinut väärin,
alkaisi se olla jo aika hankalaa tälle yhtiölle.
Nyt, kun tiedetään, että yhtiö tulee
kilpailemaan aika kilpaillulla, kovalla sektorilla, jossa on pienet
katteet, niin tämä on ihan kyllä merkittävä lähtökohta
tämän yhtiön tulevaisuutta ajatellen.
Hallituksen esityksen mukaan siis perustettava osakeyhtiö vastaisi
kokonaisuudessaan henkilölle otettavasta lisäeläketurvasta,
ja niin kuin tässä ponnessa kuultiin, me esitämme,
että eduskunta edellyttää, että valtio
osallistuu mahdollisimman suuressa määrin lisäeläketurvan
maksamiseen. Mitään määriä ei
sen tarkemmin rajattu, mutta tämäkin on edistysaskel
siihen alkuperäiseen suunnitelmaan.
Mitä tulee itse näihin eläkkeisiin,
niihin liittyen pääsimme myös yksimielisesti
laittamaan toisen ponnen, jossa edellytetään,
että eduskunta edellyttää, että siirtyvälle
henkilöstölle hankittavan eläkevakuutuksen
ehtojen tulee vastata täysin voimassa olevia eläke-etuuksia.
Eli se henkilöstö, joka tässä nyt
sitten siirtyy tämän perustettavan yhtiön
palvelukseen, jatkaa samalla tavallaan eläkeuraa kuin aikaisemminkin,
ja se on mielestäni aivan oikein, ja siitä olen
myös tyytyväinen, että valiokunta siinä oli
täysin yksimielinen.
Se pelko sitten, mitä myös valiokuntakuulemisessa
tuli ilmi, että yhtiö kenties pilkotaan, yksityistetään,
myydään, että siinä tapahtuu
mitä vaan, vaikka ulkomaalaisomistusta, on tietysti täysin
mahdollinen pelko. Ja niin kuin joku asiantuntija sanoi, se olisi
seuraava askel tässä tämän yhtiön
elämänkaaressa. Mutta täytyy toivoa kuitenkin,
että ihan niin pitkälle ei mentäisi vaan meillä säilyisi
edes jonkinlainen ote tähän meidän omaan
tieverkostoomme, sen kuntoon ja huoltoon ja sitä kautta
myös siihen, minkälaisilla teillä valtakunnassa
suomalaiset voivat yksityisiä matkojaan tehdä,
kuinka turvallisia nuo tiet ovat ja kuinka meidän kumipyöräliikenteemme, elinkeinoelämämme
pystyy siellä teillä kulkemaan.
Yleiskeskustelu päättyi.