Arvoisa puhemies! Jos nämä asiat eivät ole hallituksen hallinnassa, niin myös valtion omistajapolitiikka ja suomalaiset metsät ovat sellaisia, jotka eivät ole valtion toiminnan ja hallituksen hallinnassa. Suomi elää vihreästä kullastaan, metsistä. Itsenäisyytemme aikana olemme panneet paljon verovaroja metsiin ja niiden tuotteiden kehittämiseen, ja kuitenkin nyt tällä hetkellä olemme joutuneet tilanteeseen, jossa suomalaisissa kodeissa, monissa kodeissa, pelätään, mitä Stora Ensossa tai muissa metsäalan yhtiöissä Kemijärvellä, Summan tehtailla Kotkassa, Lahdessa M-realin ja UPM:n työpaikoilla tulee tapahtumaan. Tuntuu, että ikään kuin pelolla ohjataan asioita.

Millä tavoin hallitus turvaa metsäalan työpaikat Suomessa, kehittää metsäalan tuotteita ja osaamista sekä ottaa isännän otteen valtio-omistajana muun muassa Stora Ensossa?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tässä on niin monta kysymystä, että varmastikin ministeri Pekkarinen omistajaohjauksen osalta ja sitten ministeri Häkämies myös vastaisivat.

Tietysti muistan, että myös sosialidemokraattien hallituksessa ollessa UPM- ja M-real-yhtiöt tekivät tuhansien ja tuhansien ihmisten vähennyksiä sekä Suomesta että muualta maailmalta, ja tämä sama kannattavuuskriisi, joka metsäteollisuudella on ollut pitkään, edelleen jatkuu. Hallituksen osalta on tähän tematiikkaan liittyen aika nopeasti valmistumassa Kansallinen metsäohjelma, liikennepoliittinen selonteko, jossa tullaan käsittelemään niitä edellytyksiä, joita erityisesti puunhankintaan ja teollisuuden kilpailukykyyn liittyy, myös puutuoteohjelma. On asetettu erillinen työryhmä, korkeatasoinen työryhmä, nopealla aikataululla valmistelemaan toimia, toisaalta nopeita toimia raaka-ainehuollon varmistamiseksi ja sitten pidempivaikutteisia toimia metsäteollisuuden yleisten toimintaedellytysten parantamiseksi.

Suomi saa erittäin vahvaa tukea komissiolta Venäjän kanssa käytäviin puutullineuvotteluihin. Itse asiassa juuri tänään on Venäjän talous- ja kehitysministeri vierailulla Suomessa. Hänen kanssaan käydään tätä puutullikeskustelua. Samoin teema tulee olemaan tässä kuussa pääministerin ja ulkomaankauppaministerin Moskovan-matkalla esillä. Kyllä tämä aihe on, voi sanoa, monella rintamalla (Puhemies: Minuutti on kulunut!) tiiviissä valmistelussa, ja muut ministerit voivat jatkaa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Todellakin hallitus on tarttunut toimiin, jotka yhtäältä merkitsevät puun tarjonnan lisäämistä, joilla eri tavoin sekä puunkasvua vauhditetaan että myöskin metsänomistajien myyntihalukkuutta parannetaan. Toisekseen hallitus on ryhtynyt toimiin, joilla logistisia ongelmia, pullonkauloja, joita ilmiselvästi oli edellisen hallituksen aikaan ja varmaan vieläkin, pyritään helpottamaan, ja tutkimukseen ja kehittämiseen, teollisten prosessien tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseen ollaan panemassa rahaa enemmän kuin koskaan Suomen historian aikaan tällä toimialalla on laitettu.

Tämän lisäksi niillä paikkakunnilla, joilla sitten ongelmia on, joilla on näitä lakkautuksia tai henkilöstön vähentämisiä tapahtunut, hallitus on ryhtynyt välittömästi, kun on siihen tilaisuus tullut, välittömästi toimiin, joilla paikataan se kaikki, mikä suinkin paikattavissa on.

Maailmanlaajuisestihan kävi niin, että vuosituhannen vaihteessa maailma yli-investoi tälle toimialalle rutkasti sen, mitä tosiasiassa nyt sen jälkeen kysyntä maailmalla on ollut, ja tämä tosiasia puree. Katsokaa, mitä Euroopassa tapahtuu. Katsokaa, mitä muualla maailmalla tapahtuu. Erityisesti meidän vertaisessamme maailmassa, teollisessa maailmassa, kapasiteettia joudutaan nyt sitten vuosituhannen vaihteen yli-investointien jälkeen ajamaan kovalla vauhdilla alas, valitettavasti.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen selvitti niitä toimia, joita näillä paikkakunnilla, jotka ovat joutuneet tämän ikävän päätöksen kohteeksi, on käynnistetty, ja valtio on myös osoittanut rahaa siihen, ja edellytämme, että Stora Enso osallistuu myöskin näihin toimiin.

Edelleen pääministeri totesi niistä toimista, joita metsäteollisuuden osalta tämä nimetty työryhmä on käynnistänyt, ja siinä tietysti tämä puun saatavuus on ykköskysymys, erityisesti sen kysymyksen ratkaisu, miten voimme estää sen, että Venäjä toimeenpanee nämä puutullit Suomeen tuotavalle puulle. Se on hyvin tärkeä kysymys, hyvin tärkeä kysymys myös Stora Ensolle.

Stora Enson osalta päätökset on tehty, niin kuin täällä on aikaisemmin todettu, yhtiön hallituksessa. Ed. Skinnari tämän pörssiyhtiön päätöksenteon hyvin tuntee. Edelleenkin muistutan siitä, että kun näistä Stora Enson vuoden 2000 Amerikan-kaupoista puhuttiin ja kysyttiin silloiselta omistajaohjaajalta, kauppa- ja teollisuusministeriltä, miksi hän hyväksyi nuo kaupat, hän totesi: "Kyse ei ollut enää sellaisesta yrityksestä, jossa valtio olisi voinut edes teoriassa suorittaa omistajaohjausta." Näin siis vuonna 2000, sama omistusosuus kuin tänä päivänä. Kysymys on pörssiyhtiön päätöksenteosta.

Arvoisa puhemies! Stora Ensossahan valtio omistaa yhdessä Kansaneläkelaitoksen kanssa 35 prosenttia äänivallasta, joten sillä on mahdollisuus toimia tässä. Kysynkin:

Millä tavoin te ja muut hallituksen edustajat olette olleet yhteydessä hallituksen puheenjohtajaan, ruotsalaiseen Claes Dahlbäckiin ja Wallenbergin suvun edustajiin, jotka omistavat suurin piirtein saman verran äänivallasta kuin Suomen valtio? Oletteko te aikoneet — te viittasitte näihin Amerikan-kauppoihin — oletteko te aikoneet kutsua osakeyhtiölain mukaisesti, se on mahdollista, ylimääräisen yhtiökokouksen, jossa kaikille osakkaille selvitetään tasapuolisesti, mitkä ovat olleet hallituksen päätöksen perustelut, ja onko siinä toiminnassa hallituksen osalta ollut mitään järkeä?

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kyseisen yhtiön yhtiökokous on alkukeväästä, ja silloin tietysti käsitellään paitsi mennyttä myöskin tulevaa, ja se on se paikka, jossa omistaja on läsnä. Olemme tavanneet kyseisen yhtiön, Stora Enson, hallituksen jäseniä, muun muassa hallituksen puheenjohtajan. Mutta nyt erityisesti tulee keskittyä niihin toimiin, joilla näillä paikkakunnilla voidaan näitä korvaavia työpaikkoja luoda, keskittyä niihin toimiin, kuten vaikkapa kohtuuhintaisen energian turvaamiseen.

Mutta mitä tulee siihen kysymykseen, aiommeko vaatia ylimääräisen yhtiökokouksen koollekutsumista, niin siihen vastaus on ei.

Arvoisa puhemies! Puun kasvu kiihtyy, näin myös tuolla Lapissa ja Itä-Lapissa, jossa Stora Enso on lopettamassa selvästi kannattavan sellutehtaan. Suomen valtiolla on 35 prosentin äänivalta käytettävissä tässä yhtiössä, ja nyt te katselette vaan sivusta, kun tällaista tapahtuu. Mitään toimia ei tule. Ei se, ministeri Häkämies, laastari auta, kun jalka amputoidaan. Se on vain laastari silloin, ja sitä te tyrkytätte.

Kyllä tässä on saatava koolle nyt Stora Enson ylimääräinen yhtiökokous, niin kuin sosialidemokraatitkin esittävät. Katsotaan vielä kertaalleen, mitä järkeä tällaisessa päätöksessä on. Minusta siinä ei ole mitään järkeä, että kannattavaa tuotantoa lopetetaan metsän kasvun kiihtyessä tässä maassa. Jos toisin olisi, niin totta kai silloin monia muitakin mietteitä voisi tulla, mutta näin se nyt on. Eli ottakaa nyt otetta, Häkämies ja myös Pekkarinen, ja pankaa se yhtiö järjestykseen. Siellähän on myös suomalaisia siellä hallituksessa, ja tietääkseni myös yksi KTM:n asettama henkilö istuu Stora Enson hallituksessa.

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Tennilä sanoi, niin totta on, että Kemijärven tehtaassa on tehty paljon hyvää työtä ja se on ollut plusmerkkinen. Se on aivan totta. Yhtiö on perustellut tätä päätöstä juuri puun saatavuuden turvaamisella, jotta sitten sitä puuta riittää sinne Uimaharjuun ja Veitsiluotoon. Kyllä puun saatavuus ja sen hinta, ed. Tennilä, on aivan avainkysymys. Se on sitä tänään, tässä ja nyt, mutta se on sitä ennen kaikkea tulevaisuuden kannalta. Sen vuoksi nimenomaan tämä Venäjän ilmoitus näistä puutulleista on yksi keskeinen tekijä, että me voimme turvata myöskin ulkomaisen puuntuonnin mutta myöskin sen, että voimme käynnistää niitä toimia, joilla voidaan lisätä kotimaisen puun saatavuutta mutta pitää myös hinnasta huolta.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ehkä kannattaa vielä muistaa se muukin ikävyys, mikä toimialalla on tapahtunut. UPM:n toimesta on sanottu muutama tuhat ihmistä irti. Metsäliiton kohdalla samat sanat, ei ihan niin paljon, mutta todella merkittäviä irtisanomisia. Tehtaitten sulkemisia, koneitten kiinnipanemisia. Tämä on maailman tämän toimialan tilanne nyt, yli-investoinnit joku aika sitten ja nimenomaan alikysyntä tarjontaan nähden tällä hetkellä.

Mitä tulee vielä siihen, miten Kemijärven tehdas toimii, kuinka se kannattaa, minä ainakin myönnän, että minulle on ollut yllätys se, kuinka hyvää tulosta tuo tehdas on tehnyt 2000-luvun ensimmäisten vuosien aikana. (Ed. Laakson välihuuto) Mutta aivan yhtä vaikeaa, ed. Laakso, on mennä sanomaan tuolle yritykselle, että teidän pitää toimia niin tai näin Kemijärven suhteen, jos ratkaisu Kemijärvellä vaikuttaa Kemiin, Ouluun (Ed. Tennilä: Ei se Kemiin vaikuta!) tai Uimaharjuun jollakin tavalla. Ja niin kauan kun ei tiedä esimerkiksi teollisuuspolitiikasta vastaava, mitkä todelliset vaikutukset ovat, niin on aika vaarallista mennä määräämään yrityksen johtoa.

Arvoisa puhemies! Suomen kansallinen metsästrategia ja teollisuuspolitiikka on perustunut hyvin pitkälti kemiallisen metsäteollisuuden tuotteisiin. Ja niin kuin ministeri Pekkarinen totesi, tämän vuoden osalta ja jo viime vuonna maailmanmarkkinat eivät ole vetäneet ja sen seurauksena kyseiset yhtiöt ovat joutuneet tekemään tiettyjä päätöksiä. Tänä vuonna kuitenkin Suomen yksityismetsiä on hakattu hyvin paljon ja on syntynyt valtiolle valtavat määrät verotuloja. Kysynkin ministeri Pekkariselta:

Olisiko nyt syytä lisätä metsäklusterin tietotaidon koulutukseen ja tutkimukseen enemmän rahaa, jotta löytyisi uusia tuotteita eikä pelkästään kemiallista metsäteollisuutta?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Näin on syytä tehdä ja näin tehdään. Itse asiassa on totta se, että paperiteollisuus, selluteollisuus, sen omat panostukset tutkimus- ja kehittämistyöhön ovat olleet reilusti alle puoli prosenttia tuon toimialan liikevaihdosta, kun keskimäärin suomalaisessa teollisuudessa liikutaan reilusti yli kahden prosentin liikevaihto-osuuksilla. Nyt on kuitenkin metsäteollisuuden ja valtion yhteistoimin käynnistetty tällainen strategisen huippuosaamisen keskittymän pystyynpaneminen, alkupääoma 50 miljoonaa euroa. Siinä mukana ovat keskeisesti kaikki keskeinen suomalainen metsäteollisuus ja myöskin muun muassa neljä yliopistoa, muutamia tutkimuslaitoksia ja vastaavia. Tämä valitettavasti tulee liian myöhään tähän akuuttiin tilanteeseen, mutta tämä on välttämätön, jotta Suomen metsäteollisuus pitkässä juoksussa pärjäisi ja olisi maailmalla kilpailukykyinen.

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta vieraili tänään Summan tehtailla ja kuulosteli siellä tunnelmia. Tapasimme myöskin Haminan kaupungin ja työvoimatoimiston edustajia. Kun ihmisten kanssa siellä keskusteltiin, niin vaikka yt-neuvottelut ovat toki käynnissä ja ne pitää asianmukaisesti käydä, niin aika moni miettii jo sitä, mitä seuraavaksi tehdään, jos työpaikka vaihtuu. Sillä alueella on mahdollista tehdä huomattavia investointeja muun muassa satamaan, logistiikkaan ja teollisuuteen sinne satamaan liittyen. Näihin tarvitaan työllisyysperusteisia investointeja ja ne työllisyysperusteiset investoinnit on nimenomaan varmaan viisasta kohdentaa näille äkillisen rakennemuutoksen alueille. Kysynkin työministeriltä:

Aikooko hallitus kohdentaa näitä työllisyysperusteisia investointeja nimenomaan näille alueille, ja onko mahdollista nostaa sitä tukiprosenttia normaalista, jotta pystytään nopeammin vastaamaan tähän korvaavien työpaikkojen tarpeeseen?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Hallitus aikoo kohdentaa työllisyysperusteisia investointimäärärahoja nimenomaan näille alueille. Tässä lisäksi ovat kyseessä myös rakennerahastorahat, jotka tulevat kyseeseen monilla alueilla, esimerkiksi Kemijärvellä. Sen lisäksi ovat äkillisen rakennemuutoksen rahat, joista hallitus on tehnyt päätöksen, että 15 miljoonaa kohdennetaan juuri näille alueille.

Haluaisin todeta, että työllisyysnäkökulmasta metsäteollisuus, nimenomaan kemiallinen metsäteollisuus, on pitkään ollut laskevalla kehityskäyrällä. Tällä hetkellä nimenomaan puun hankinnan korvaaminen Suomessa, Venäjältä tuodun puun korvaaminen suomalaisella puulla, työllistää erittäin paljon. Olemmekin aloittamassa ohjelmia nyt nimenomaan metsäkoneenkuljettajien, autonkuljettajien ja metsänkorjuuseen liittyvien työpaikkojen lisäämiseksi. Esimerkiksi metsäkoneiden kuljetukseen tarvitaan tuhat uutta työntekijää vuoteen 2010 mennessä.

Arvoisa puhemies! Tähän kohtaan onkin hyvä kysyä, kun sain tässä juuri pari tuntia sitten eräältä ison sahan omistajalta puhelun, jossa hän kertoi, että puusta ei päästä kauppoihin. Tässä ovat monet puhuneet, että metsä kasvaa vaikka kuinka. Viime kevään surkean korjuutilanteen takia puun hinta nousi ennätyskorkealle, ja nyt siitä hinnasta ei olla luopumassa missään tapauksessa. Metsänomistajilla ei ole tarvetta myydä, he panttaavat tätä myyntiä, ja sahoja on nyt jo pistetty toppiin, ja osa on supistanut toimintaa. Kysyisinkin:

Onko nyt olemassa hallituksella joitain keinoja, joilla voitaisiin katsoa niin, että tätä suomalaista puuta todella saataisiin? Voitaisiinko tämmöiselle hakkuukypsälle metsälle tehdä joitain toimia, joilla se saataisiin kaatokuntoon, niin että kun veroeuroja on sinne sijoitettu, niin myöskin sieltä tuloja saadaan?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ministeri Anttila ei ole paikalla, mutta meillä on Kansallinen metsäohjelma valmisteilla. Se tulee ymmärtääkseni muutaman kuukauden sisällä käsittelyyn. Hallitusohjelmassa metsänparannusvaroja lisättiin tuntuvasti, niitä portaittain kasvatetaan koko hallituskauden ajan. Perintö- ja lahjaverotusta ollaan uudistamassa tavalla, joka toivottavasti aktivoi tämmöiseen ammattimaiseen metsän omistamiseen, mihin liittyy olennaisena osana myös puun myynti.

Sinällään itse tämän kysymyksen perustan vähän asettaisin siinä mielessä kyseenalaiseksi, että ymmärtääkseni, nyt minulla ei ole tilastoja, mutta ymmärtääkseni yksityismetsistä on nyt viimeisen vuoden kahden aikana myyty aivan ennätysmäärä puuta. Erittäin tärkeää on huolehtia ja kantaa huolta siitä, että myös sitten laskevien kantohintojen oloissa puun myynti säilyy korkealla tasolla. Tähän kysymykseen tietysti liittyy olennaisesti myös se, millä tavalla me pystymme sitten pitkäjänteisesti myös infraamme hoitamaan niin, että puun kuljetuskyky säilyy.

Arvoisa puhemies! Suomen valtio ja Kela ovat yhdessä Stora Enson suurin osakkeenomistaja, mutta Wallenbergit käyttävät siellä valtaa. Miten se on mahdollista, arvoisat ministerit? Ovatko nämä Suomen hallituksen asettamat edustajat siellä pelkkiä palkkionnostajia? Eivätkö he voi puolustaa suomalaista teollisuutta ja suomalaista työtä? (Ed. Skinnari: Ruotsin vallan aika ei ole ohi!)

Puolustusministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Tietysti olisi hyvä tietää se, mihin tuo ed. Kuopan näkemys perustuu. Jos me katsomme Stora Enson historiaa, tätä yhteistä ruotsalais-suomalaista historiaa, niin kyllä työpaikkavähennykset, jotka ovat valitettavia Ruotsissakin, ovat olleet suurempia kuin Suomessa, niin että siinä mielessä nämä faktat eivät kyllä nyt tue tätä teidän näkemystänne. (Ed. Kuoppa: Kuka käyttää valtaa?) — Yhtiön hallitus, jossa on useita jäseniä.

Herra puhemies! Viime kesäkuussa ajankohtaiskeskustelussa varoitimme, että puuraaka-aineen saatavuuden vaikeutuminen puutullien seurauksena ja kantohintojen raju nousu vaikuttavat rajusti työllisyyteen ja talouteemme. Nyt on järissyt Itä- ja Pohjois-Suomessa. Tässä yhteydessä hallitus ei voi olla enää sivustakatsoja.

Pääministeri, kesäkuussa ja alkusyksystä te ette ollut halukas suoriin välittömiin, toimiviin yhteyksiin Venäjän viranomaisiin näiden solmujen aukaisemiseksi.

Oletteko te nyt valmis Brysselin eteisen sijasta suoriin neuvotteluihin, jotta voidaan myöskin näissä asioissa kansallisen keskeisen etumme turvaamiseen tähdätä paremmin?

Ja toinen asia. Metsäpolitiikan toimintaedellytykset vaativat laajoja toimenpiteitä. Meillä oli 90-luvun puolivälissä parlamentaarinen metsälakikomitea. Nyt tarvittaisiin myös ensiharvennusten, metsän uudistamisen toimia infran ja monien muiden koulutusasioiden ohella.

Eikö nyt olisi myös parlamentaarisen metsäpolitiikan yhteistyön aika, jotta tämä kansallinen selkäranka varmistetaan tulevaisuuteen?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Hallituksen puolelta on ainakin noin viimeisen kahden vuoden ajan käyty myös Venäjän viranomaisten kanssa keskusteluja puutulleihin liittyen, taisi olla jo 2004 metsähuippukokouksessa, jossa ensimmäisen kerran varoitin aiheesta, mutta on oltava nyt hyvin tarkka siinä mielessä. Neuvottelut käydään komission ja Venäjän välillä, mutta se ei tarkoita sitä, että Suomen tarvitsee tässä hiljaa olla. Suomi käy omia keskusteluja Venäjän kanssa, suoria keskusteluja. Ministeri Väyrynen myöhästyi tästä kyselytunnista sen tähden, että hänellä on juuri ollut kahden tunnin keskustelu Venäjän ministerin kanssa, (Ed. Rajamäki: Miksei kesällä, kun pyydettiin!) ja itse tapaan hänet — kun kelloa katson — 27 minuutin päästä. Kyllä tämä on ollut Suomen Venäjä-politiikassa ainakin pääministereiden tapaamisissa viimeisen kahden vuoden aikana ylivoimaisesti eniten esillä ollut yksittäinen kysymys.