Pentti Tiusanen /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän lakialoitteen nimikkeenä on laki rikoslain 48 a luvun muuttamisesta, joka tarkoittaa metsästyslakia. Lakialoitteessa ehdotetaan törkeän metsästysrikoksen säätämistä ankarammin rangaistavaksi erillissäädöksellä. Uusi säännös mahdollistaisi salametsästyksen tuomitsemisen ankarammalla asteikolla silloin, kun salametsästystä harjoitetaan laajamit-taisesti tai teko tehdään erityisen suunnitelmallisesti taikka teko tehdään metsästysrikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä. Näissä tapauksissa salametsästykseen tulee sisältyä kokonaisuudessaan sellaisia piirteitä, joiden vuoksi teko tulee tuomita törkeänä metsästysrikoksena. Aloitteessa säännös sisällytettäisiin rikoslain luonnonvararikoksia koskevaan lukuun.

Salametsästys on Suomessa saanut uusia ammattimaisia järjestäytyneen rikollisuuden tunnusmerkkejä. Nykytilanteessa ammattimaisesti toimivaa järjestäytynyttä metsästysrikollisuutta joudutaan tutkimaan ja syyttämään samojen pykälien perusteella kuin yksittäisiä tai taloudellisesti merkitykseltään vähäisiä metsästysrikoksia. Ammattimainen ja järjestäytynyt rikollisuus edellyttää onnistuakseen myös ammattimaista laittoman saaliin kätkemistä, kuljettamista, välittämistä ja kauppaamista. Koko rikollinen tuotantoketju on vakavissa metsästysrikoksissa arvioitava rikosoikeudellisen vastuun kannalta.

Kirjallisessa kysymyksessä, jonka jätin vuonna 2006, kysyin ministeriltä, mitä valtioneuvosto aikoo tehdä organisoidun, ammattimaiseksi kasvaneen salametsästyksen lopettamiseksi, ja onko valtioneuvosto valmis tuomaan lainsäädäntöön törkeän metsästysrikoksen. Oikeusministeriön tuolloin antamasta vastauksesta ilmenee muun muassa se, että ennen metsästysrikosten ja -rikkomusten siirtoa rikoslakiin 1990-luvun lopulla valtaosa rangaistuksista oli sakkoja ja ehdollista vankeutta tuomittiin keskimäärin kerran vuodessa vankeuden pituuden ollessa 1—2 kuukautta. Vuodesta 2002 alkaen ehdollisten vankeusrangaistusten määrä on kuitenkin lisääntynyt 5—7 tuomioon vuodessa. Edelleen vastauksesta ilmeni, että vuonna 2004 tuomittujen 7 ehdollisen vankeusrangaistuksen keskimääräinen pituus oli myös aikaisempaa pidempi eli 10,3 kuukautta ja että viime vuoden tilastojen valossa on havaittavissa suuntaus metsästysrikoksista annettujen tuomioiden hienoiseen ankaroitumiseen ehdollisen vankeusrangaistuksen lisääntyneen käytön muodossa. Vastaus puhuu siis sen puolesta, että organisoitujen ja ammattimaisten rikosliigojen vastainen toiminta edellyttää törkeän metsästysrikoksen ottamista rikoslakiin.

Aloitteessa ehdotetaan, että jos metsästysrikoksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai rikoksentekijä toimii rikoksen laajamittaiseen tekemiseen erityisesti järjestäytyneen ryhmän jäsenenä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Aloitteessa törkeän metsästysrikoksen tunnusmerkkien täyttyminen edellyttää aina tekijän tahallisuutta.

Viranomaispalautteen perusteella ei järjestäytyneen, menetelmiltään törkeäksi salametsästykseksi luokiteltavan salametsästyksen torjunta nykylainsäädännön vallitessa onnistu. Salametsästykseen liittyvä uhkailu ja piittaamattomuus laista ovat viime vuosina lisääntyneet erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Arvoisa puhemies! Uskon, että useampikin kansanedustaja tietää, että Itä- ja Pohjois-Suomessa todellakin vallitsee hiljaisuus. Tilanne muistuttaa sitä kuuluisaa omertaa, mafiamaista tilannetta, mikä esimerkiksi Italiassa on ollut ominaista rikollisuudelle. Myöskin viranomaiset ovat varsin turhautuneita, koska he katsovat, että heidän ei ehkä odotetakaan valvovan metsästyslakia ja -oikeutta alueella, jolla resurssit ovat heikot ja ne on jätetty heikoiksi myös Metsähallituksen toimesta toimitetun valvonnan osalta.

Arvoisa puhemies! Tämä lainmuutos antaisi poliisille paremman mahdollisuuden seurata tilannetta, valvoa ja myös tutkia rikoksia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen allekirjoittanut tämän ed. Tiusasen ensimmäisenä allekirjoittaman lakialoitteen. Pidän sitä erinomaisen tarpeellisena ja ajankohtaisena lainsäädäntötoimena.

Totuus on se, niin kuin ed. Tiusanenkin tässä esittelypuheenvuorossaan jo totesi, että metsästysrikokset ovat ammattimaistuneet mitä suurimmassa määrin. Ne ovat todella järjestäytynyttä rikollisuutta, ja niissä liikkuu paljon rahaa ja paljon tuottoja, ja niissä ei piitata metsästyslainsäädännöstä sinänsä eikä paljon muustakaan lainsäädännöstä yhtään mitään. Törkeä tekomuoto on siten paikallaan aikaansaada rikoslakiin metsästysrikoksesta, ja toivon, että tämä toteutuu mahdollisimman pian.

Tanja Karpela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomessa salametsästys on erittäin yleistä ja, mikä valitettavinta, se myös muodoissaan esiintyy äärimmäisen raakana. Menetelmät ovat todellakin ammattimaisia, kuten ed. Tiusanen ja ed. Pulliainen edellä totesivat. Pidän tätä lakialoitetta varsin hyvänä. Uskon, että lakialoite on koko yhteiskunnan kannalta varsin hyödyllinen, koska tällä hetkellä nimenomaan laajamittainen salametsästys on suurin este muun muassa petoeläinten suojelutoimille. Kun esimerkiksi myönnetään kaatolupia metsästysaikana, niin salametsästys on silloinkin esteenä tarkkojen kaatolupien määrittelyssä ja myös siinä mielessä, kuinka laajasti suojelutoimia ulotetaan millekin lajille. Hyvä aloite. Toivon, että ministeriöstä näytettäisiin positiivista valoa, ja toivon, että valiokunnassa tämä aloite nostetaan tarkasti esille ja voisimme tältä kohdin lakia parantaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kiitän näistä puheenvuoroista ed. Pulliaista ja ed. Karpelaa, jotka ovat allekirjoittaneet tämän lakialoitteen, ja totean, että oikeusministeriössä on valmiuksia, näin on ministeri Brax kertonut, viedä asiaa eteenpäin.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Muutamalta osin haluan kommentoida käytyä keskustelua ja ed. Tiusasen alustusta tästä asiasta. On totta, että salametsästys muun muassa Lapissa on lisääntynyt. Siitä on selviä näyttöjä muun muassa viime keväänä tehtyjen tehoiskujen kautta, joissa eri viranomaiset yhteistyössä tähän asiaan kiinnittivät huomiota. Laajoilla kairoilla tietysti on paljon sellaista, jota ei tiedetä, ja siinä mielessä tällaiset valvontaiskut antavat suuntaa-antavan kuvan siitä, missä mennään. Mutta aika vahvoja ilmauksia ed. Tiusanen käytti. Hän puhui mafiatoiminnasta meillä Pohjois- ja Itä-Suomen alueella. Ehkä siinä voisin sanoa, että ilmaukset olivat turhankin vahvoja.

Riittääkö lainsäädännön tiukentaminen näiden rikosten osalta? Ei varmasti riitä. Täytyy huolehtia siitä, että suurpetokannat pysyvät kohtuullisina niin, että elinkeinon harjoittaminen ja eläminen noissa kairoissa on mahdollista. Kun näitä vahinkoja syntyy muun muassa elinkeinoille, poro- ja maataloudelle esimerkiksi, niin tuolloin petovahinkojen korvaamisen täytyy olla oikeassa mittasuhteessa syntyneisiin vahinkoihin. Näillä kaikilla on vaikutus ja merkitys yleiseen yhteiskuntamoraaliin ja lain noudattamiseen. Yksistään se, että on rangaistusasteikot olemassa ja tiukkoina, ei tuo lopulta muutosta tähän tilanteeseen.

Pentti Tiusanen /vas:

Puhemies! Kiitän ed. Seurujärveä, joka pohjoisen, siis todella pohjoisen Lapin kansanedustajana tietää tilanteen siellä. Hänhän puheenvuorossaan vahvisti, että metsästysrikokset ovat merkittävä ongelma.

Viittaan tuohon mafiaan ja tuohon hiljaisuuteen ja painostukseen sen takia, että tiedot esimerkiksi Kainuun seudulta ja siellä myös hyvin tärkeätä virkatehtävää suorittavan henkilön välittäminä kertovat nimenomaan siitä, että ei uskalleta todistaa, ei uskalleta kertoa. Siellä tilanne on yllättävän heikko yleensä lain kunnioituksen näkökulmasta. Niin kuin täällä ed. Pulliainen totesi, ei ainoastaan metsästyslakia vaan yleensäkin lakia poljetaan. Yleisen lain kunnioituksen ja lain toteutumisen näkökulmasta tämä ei voi olla kokonaisyhteiskunnallisesti hyväksyttävä tilanne.

Sitten elinkeinoihin. On selvää, että esimerkiksi porotalouden menetykset pitää korvata täysimääräisesti. Se on tärkeätä myös tämän ed. Karpelan viittaaman suurpetosuojelun näkökulmasta, näin pitää menetellä. Mutta yhtä hyvä on huomata se, että meillä on jo sellaisia elinkeinoja, jotka ovat merkittäviä ja pohjautuvat siihen, että meillä on esimerkiksi suurpetokantaa. Tämä liittyy matkailuun muun muassa Kainuun alueella.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Rikollisuutta kaikissa muodoissaan on vastustettava. Kesällä olen allekirjoittanut ed. Tiusasen esitettyä tämän aloitteen. Sitten olen paneutunut tuohon teemaan. Yleensä kun on rikos ja sitten on törkeä rikos, niin toisaalta meidän pitäisi olla hyvin pidättyväisiä siinä, missä me tuomme tämän törkeän rikoksen esille, jotta tämä ei kärsisi inflaatiota. Törkeän rikoksen rangaistukset ovat yleensä kaksinkertaiset verrattuna normaaliin rikokseen. Tässä tapauksessa olen ajatellut, olisivatko jotkut muut lait mahdollisesti tehokkaampia. Jos uhkaillaan niin, että joku fyysisen väkivallan pelossa tai muuten ei uskalla toimia todistajana, niin löytyykö tähän sitten jostakin muusta lainsäädännöstä selkeämmät keinot, joilla ihmisten fyysinen turvallisuus myöskin uhkailua ja kiristystä kohtaan voitaisiin paremmin kenties toteuttaa? En ole tässä asiassa asioista perillä, mutta ajattelen, että juuri uhkailu ja kiristys on varmasti muussa lainsäädännössä käsitelty ja siellä myöskin löytyy varmasti törkeä aste. Varmastihan siinä voi olla vaarana jopa hengen vaarantaminen äärimuodoissa, joten minä luulen, että sieltä löytyy tehokkaammatkin sanktiot.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä muutama vuosi, olisiko pari kolme vuotta sitten oli oikein iso projekti Oulun läänissä, jossa selviteltiin näitä asioita, mistä ed. Lauri Oinonen äsken juuri puhui. Se selvitys, joka poliisipäällikkö Karjalaisen johdolla tehtiin, osoitti hyvin selvästi sen, että itsessään nämä helposti noteerattavissa, no, helpohkosti todistettavissa olevat teot jo sellaisinaan täyttivät tahallisuuden ja merkittävyyden osalta tämän törkeän tekomuodon tunnusmerkistöt. Mutta sen sijaan sitten, kun me siirryimme siihen uhkailun ja kiristyksen puoleen, niin kyllä niiden todistaminen on hirmuisen vaikeaa, koska ne tapahtuvat siellä, missä ihmisiä ei paljon ole.