Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta on mielestäni kannatettava. Uskon, että lakimuutos toteutuessaan lisää järjestelmän joustavuutta ja kustannustehokkuutta ja vastaa vanhaa käytäntöä paremmin nykypäivän vaatimuksia.

Tiedoksiantojen tehostaminen oikeudenkäynneissä on tärkeä tavoite, jota puhelintiedoksiantojen ja muiden sähköisten viestintämenetelmien, kuten sähköpostin käytön, lisääminen hyvin palvelee. Etenkin riidattomissa velkomisasioissa, jotka viime vuosina ovat lisääntyneet ja varmaan nyt laman aikana lisääntyvät entisestään, olisi perusteltua siirtyä pääosin puhelintiedoksiantoihin. Haastemiehen käyttö on monissa tapauksissa tarpeetonta, ja sen kustannukset ovat huomattavasti suuremmat kuin muiden tiedoksiantotapojen. Lainmuutos on kuitenkin toteutettava siten, ettei asianosaisten oikeusturva missään olosuhteissa vaarannu. Vaikeimmat tapaukset on jatkossakin syytä jättää haastemiehen ja poliisin tehtäväksi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin ed. Ruohonen-Lerner totesi, tämä hallituksen esitys varmasti on kannatettava. Täytyy todeta, että käytännön elämässä joskus todella tuntuu turhauttavalta, kun on seurannut, millä tavalla haastemiehet joutuvat siviilijutuissa suorittamaan haasteenantotehtävää.

Mutta sen haluan vaan tuoda esiin nimenomaan tässä, että oikeusturvaan pitää kiinnittää todellista huomiota ja kantaa siitä huolta valiokunnassa, kun erityisesti tätä puhelintiedoksiantoa käsitellään, eli siihen, mikä on tilanne, jos kuitenkin tämä henkilö, jolle asia on puhelimitse tiedoksi annettu, kiistääkin sen, vaikka täällä pykälässä on todettu se, että asiakirja on lähetettävä sen jälkeen haastettavalle tiedoksi. Lähinnä tämä oikeusturva-asia minun mielestäni on erittäin tärkeä.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kiitos jo käytetyistä puheenvuoroista!

Todellakin tällä hallituksen esityksellä haetaan tehoa ja järkeä tiedoksiantamisprosesseihin ja haetaan keinoja, joilla tiedoksiannot tapahtuisivat nykyistä nopeammin mutta myös tavalla, joka vie vähemmän veronmaksajien rahaa ja oikeuslaitoksen resursseja. Näin vapautuu myös muun muassa haastemiesten kallista aikaa niihin todella vaikeisiin ja tärkeisiin asioihin, joissa heidän ammattitaitoaan tarvitaan.

Ed. Vistbacka puhui viisaasti myös tästä oikeusturva-asiasta, ja se on se asia, mitä tietysti valmistelussa oikeusministeriössäkin on paljon mietitty. Valiokuntakäsittelystä toivon, että sekä lakivaliokunta että tarpeiden mukaan perustuslakivaliokunta katsovat, olemmeko me kääntäneet kaikki kivet ja pysyneet oikeassa kohdassa rajaa siltä osin, että tehokkuus lisääntyy ja tosiasiassa myös oikeusturva lisääntyy, koska tosiasiassa tuomioistuinlaitos toimii tehokkaammin tästä eteenpäin, resurssit ovat oikeassa kohdassa.

Kun me mietimme oikeusturvaa, niin täytyy muistaa myös, että Suomen oikeuslaitoksen suurin oikeusturvaongelma on tietyissä rikosjutuissa liian pitkät oikeudenkäynnit. Silloin täytyy osata punnita se resurssinkäyttö, että käytetään oikeissa paikoissa rahaa, että joissakin asioissa etsitään näitä moderneja, uusia tapoja tehdä asioita joustavammin ja uudella tavalla. Oikeusturva ei aina tarkoita sitä, että pitää tehdä prikulleen sillä tavalla kuin on tehty 1950-luvulla. Tämmöisiä tulkintoja välillä nähdään, että se on oikeusturvaa, että mitään ei muuteta.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuosta, mitä ministeri Brax sanoi, totean, että kaiken kaikkiaan hallituksen linjauksissa on ollut se ongelma, että siellä on tuottavuusohjelmaa noudatettu. Se on vaikuttanut sekä hallinto-oikeuksien että myös muun oikeuslaitoksen toimintaan ja laajemmin koko valtiovallan toimiin hidastavasti ja heikentävästi. Varmasti tuota tuottavuusohjelmaa pitäisi entisestään vielä tarkistaa, niin kuin ministeri Brax on aikaisemmin todennut, että osin sitä on tehtykin, mutta vielä enemmän tarkkuutta ja vähentäen sen vaikutusta.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on ongelma, johon on kiinnitetty monella taholla huomiota. Tässä pieni parannus tulee, mutta todellakin toivotaan sitä, että meillä koko oikeudenkäyntien kestoaika lyhenisi nykyisestä huomattavasti, että voitaisiin laajentaa erilaisia prosesseja, joilla sitten voidaan edistää sitä, että todella ihmiset saavat oikeuden riittävän ajoissa. Tämä ei tähän kuulu, mutta esimerkiksi lasta koskevissa oikeudenkäynneissä tulisi huomattavasti nopeuttaa käsittelyaikoja. Yleisestikin usko suomalaiseen yhteiskuntaan tämmöisenä oikeusvaltiona on uhattuna silloin, kun näin pitkiä oikeuden käsittelyaikoja on kuin nyt on vallinnut.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri poistui, mutta ihan lyhyesti vaan oma käsitykseni. Nimenomaan rikosten käsittelyn jouduttamiseksi olisi tärkeätä se, että määrätyissä tilanteissa, joissa on sellainen vastaaja, jota mahdollisesti ei heti saada haastettua, olisi pyrittävä siihen, niin kuin aikaisemmin ainakin oli, että kun esitutkinta saadaan mahdollisesti päätettyä ja vastaaja on paikalla, niin silloin voitaisiin haastaa suoraan ja määrätä se päivä. Mutta nyt on se ongelma, mihin ed. Vuolanne osittain viittasi, että kun on jutturuuhkaa, niin käräjäoikeuksista ei saa edes sitä päivää silloin heti, ja se vaikeuttaa sitä tilannetta ja kokonaisuutena pitkittää juttujen käsittelyä, varsinkin jos ei vastaajaa saada haastettua.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Monet ministerit ja hallitus kokonaisuudessaan ovat olleet huolestuneita Suomi-brändistä. Sen parantamiseksi on perustettu kokonainen työryhmä, joka on saanut laajalti julkisuutta. Yksi Suomen kuvaa heikentävistä seikoista on se, että Suomelle langetetaan jatkuvasti tuomioita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa sen takia, että oikeudenkäyntien käsittelyajat ovat liian pitkiä. Tavan takaa tulee langettavia päätöksiä, joissa Suomen valtio tuomitaan siitä, että itse asiassa valtio on rikkonut yksityisten kansalaistensa ihmisoikeuksia sen takia, että oikeudenkäynnit ovat pitkittyneet jopa kuusi—seitsemänvuotisiksi ennen päätöstä. Tämä kysymys olisi hoidettavissa lisäämällä resursseja, mutta mitään ei näytä tapahtuvan. Tämä meno jatkuu vuodesta toiseen, ja tuntuu oudolta, että Suomi-kuvasta huolestunut hallitus ei pane tikkua ristiin resurssien lisäämiseksi, jotta käsittelyajat supistuisivat nykyisestä olennaisesti.

Juha Hakola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laakso totesi tuossa, että nämä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimesta tulleet tuomiot liittyvät siihen, että asioiden käsittely ei ole ollut riittävän nopeaa. Tämä hallituksen esitys puuttuu juuri tuohon epäkohtaan. Juuri tuolla tavoin tämä hallituksen esitys nopeuttaa tätä, koska suurin syy, minkä takia oikeudenkäyntejä lykätään eteenpäin, on se, että kaikkia asian, prosessin, osapuolia ei pystytä haastamaan, koska heitä ei löydetä. Juuri tämä on nyt vastaus siihen ed. Laakson esittämään kritiikkiin siitä, miksi nämä oikeudenkäynnit pidentyvät.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Hakola totesi, tämä on yksi konkreettinen osoitus siitä, että tuohon ed. Laakson esille nostamaan ongelmaan on puututtu tämän hallituksen toimesta — tuo oli se, mitä ed. Hakola totesi. Mutta näitä muita keinoja, joita nyt on otettu käyttöön, on muun muassa parhaillaan käsittelyssä oleva hovioikeusmenettelyn uudistaminen ja valituslupajärjestelmän käyttöönotto. Toinen merkittävä seikka on syyttäjän ja poliisin yhteistyön lisääminen. Myös käräjäoikeusuudistuksella on suuri vaikutus siihen, että käräjäoikeudet voivat erikoistua ja siten tuottaa hyviä tuomioita, oikeusvarmoja tuomioita, nopeammin. Myös lautamiesjärjestelmän uudistaminen kohdentaa resursseja nimenomaan sinne oikeaan päähän, ja tuomiot ovat oikeusvarmempia ja nopeampia.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Mielestäni käsillä oleva hallituksen esitys on aivan oikean suuntainen. Jollain tavalla välillä pohdituttaa se, että meillä teknologia on tuonut valtavan määrän uusia mahdollisuuksia toimittaa tietoja, toimia eri tavalla, ja tässä kohdin on aivan loistava esimerkki siitä, että aina ei tarvita henkilökohtaista vientiä, vaan se tieto voidaan myös toimittaa puhelimitse. Tässä kohdin me voimme sitten kohdistaa niitä resursseja sinne oikeudenkäynteihin ja tuomariresursseihin, joissa erityisesti tarvitsemme lisää resursointia.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Laakson esille tuoma ongelma ei koske pelkästään ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita siitä, että oikeudenkäynnit viipyvät. Vielä suurempi ongelma tulee siitä, että koko järjestelmä ihmisoikeustuomioistuimineen ei toimi, sillä kun sieltä tulee tuomio, niin meidän oikeuslaitoksemme kieltäytyy perumasta sitä tuomiota, jonka suomalainen oikeuslaitos on antanut ja jonka Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on todennut vääräksi. Joillakin konstein tällainen seikka kyllä pitäisi meidän järjestelmässämme pystyä oikaisemaan. Se ei tule oikaistuksi tällä lakiesityksellä, joka nyt on käsiteltävänä. Halusin käyttää vain tästä puheenvuoron, että oikeusministeriön pitäisi tähän asiaan kyllä vähän enemmän panostaa. Jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin esimerkiksi sananvapaustuomiossa toteaa, että suomalainen oikeuslaitos on väärin tuominnut, niin se tuomio pitäisi purkaa täällä suomalaisessa oikeuslaitoksessa. Nyt niin ei tehdä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys todellakin tulee tarpeeseen ja lähtee niistä käytännön tarpeista, kun epäkohtia on havaittu. Tämä esitys on myös hyvä osoitus siitä, miten oikeusministeriöllä on nyt hyvä tahto uudistaa ja yksinkertaistaa, tehdä toimenpiteitä ja käytäntöjä tarkoituksenmukaiseksi yhteiskunnassamme nykyaikaisten toimintatapojen myötä.

Se, mihin oikeastaan haluaisin kiinnittää huomiota, on tämä lupaus näistä taloudellisista vaikutuksista. Täällä esityksessä todetaan, että vapautuvia resursseja tulisi suunnata jatkossa vaikeiden tiedoksiantotehtävien hoitamiseen ruuhkaisissa käräjäoikeuksissa. Tuntien tilanteen käräjäoikeuksissa pidän tätä erittäin tärkeänä.

Antti Vuolanne /sd:

Arvoisa puhemies! On ilahduttavaa huomata, että olen täysin samoilla linjoilla kuin ed. Jaakko Laakso ja ed. Tuulikki Ukkola, ehkä jossakin näiden ääripäitten välissä, mutta molemmissa puheenvuoroissa tuotiin todella tärkeä asia esille. Tämä on perustuslakivaliokunnassa meillä ollut paljon esillä, että nämä meidän oikeudensuoja-aikamme ovat todella Euroopan oikeusperiaatteitten valossa niiden vastaisia ja tämä ei voi olla oikea tilanne. Me ihan turhaan Euroopan erilaisissa foorumeissa ylpeilemme sillä, että me hoidamme asiamme hyvin. Ehkä me hoidammekin joitain byrokraattisia asioita huomattavasti tehokkaammin kuin monet muut EU-maat, mutta kansalaisten oikeusturvan osalta me olemme hoitaneet asiat huonommin.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on äärettömän tervetullut lakialoite hallituksen puolelta. Tällä nopeutetaan prosessien alkua mutta ei varsinaista prosessia. Sekään, että näitä haastettuja ei saada kiinni, ei ole kaikista kalleinta meidän oikeusprosessissamme, vaan kaikista kalleinta on se, että he eivät tule vastaamaan käräjäoikeuksiin teoistaan, ennen kaikkea syytetyt, joskus myöskin asianomistajat ja todistajat. On paljon ollut semmoisiakin tapauksia, että kun on haastettu oikeuteen ja sinne on tullut todistajia jopa ulkomailta, jopa USA:sta saakka, ja sitten kun vastaaja ei ilmestykään paikalle, niin tällaiset joudutaan uusimaan. Tällaisia istuntoja joudutaan uusimaan jatkuvasti, satoja — ellei tuhansia — kertoja vuodessa. Se on kaikista kalleinta Suomen oikeuslaitoksessa.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Olen parinkymmenen vuoden ajan joutunut tutustumaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen toimintaan. Se on ainutlaatuinen tuomioistuin, sillä se on juuri se, mihin suomalaiset voivat kääntyä sen jälkeen, kun kaikki instanssit on käyty Suomessa lävitse. Kansankielessähän tämä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin elää EU:n tuomioistuimena, vaikka sillä ei ole mitään tekemistä EU:n kanssa. "Käännyn EU:n puoleen saadakseni oikeutta", sanovat monet tuolla turuilla ja toreilla.

Mutta joka tapauksessa tämä on ainoa tuomioistuin, joka voi tehdä toisenlaisia päätöksiä kuin suomalaiset tuomioistuimet ovat tehneet, ja se on se viimeinen instanssi, johon suomalaiset voivat kääntyä. Sen takia on tietenkin tärkeää, että ne päätökset, joita Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tekee, otetaan vakavissaan Suomessa ja lainsäädäntöä tarkistetaan sen mukaisesti kuin langettavia tuomioita tulee.

Suurin ongelma, kuten jo aikaisemmin totesin, on resurssipula. Tämä lakiesitys, jota me nyt käsittelemme, vaikka se nopeuttaakin jonkin verran nimenomaan käsittelyä ennen prosessia, ei ratkaise kuitenkaan tätä resurssipulakysymystä. Siihen meidän on paneuduttava, sillä tavan takaa tulee — tämänkin kuukauden aikana on taas tullut — langettavia päätöksiä Suomelle, ja Suomella on, mitä tulee oikeudenkäyntien käsittelyaikojen pituuksiin, huono maine Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen piirissä.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä esitys, joka tässä on nyt käsittelyssä, on erittäin odotettu ja toivottu, jotta voidaan menettelyjä nopeuttaa.

Olen saanut aivan viime aikoina palautetta oikeudenkäynteihin liittyen siitä, että kun myönnetään valtion varoista korvaus oikeudenkäynnistä, niin sitä käyttävät monta kertaa henkilöt, jotka itse syyllistyvät rikkomuksiin, ovat varattomia ja toistamiseen syyllistyvät, mikä myöskin venyttää oikeudenkäyttöä, ja että se, että syyllistymällä rikkomuksiin saa sitten kuitenkin valtion varoista maksuttoman oikeudenkäynnin, ei ole oikeudenmukaista. Monet joutuvat jättämään oikeudenkäynnit väliin, kun ei ole itsellä varoja ottaa omia oikeuksiaan esille oikeudessa. Tähän pitäisi puuttua ja säätää jonkinnäköinen laki siitä, että vain kerran voi saada korvauksen silloin, kun on tällaisista hämärämiehistä tai -naisista kysymys.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä on tervetullut hallituksen lakiesitys ja varmaan selkeyttää asioita ja, voisiko sanoa, Suomen imagoa parantaa. Toivottavasti näin tapahtuu. Ihmisoikeusasiamiehelle tulee valituksia, mutta myös EU:n oikeusasiamiehelle. Entistä enemmän suomalaiset kokevat, että kotimaassa ei saa oikeutta erilaisissa asioissa, ja sitten valitetaan EU:hun. Sieltä on tullut myönteisiäkin päätöksiä, ja hyvä, että on tämmöinen mahdollisuus. Käytetään EU:ta hyväksi tässäkin asiassa, ja ihmiset kokevat myönteisenä EU:n sitten.