Eila Tiainen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minunkin kysymykseni pysyttelee maaseudulla. Ulkomaiset marjanpoimijat ovat suomalaisittain erittäin tärkeää työvoimaa. Heitä ahkeroi kesäisin mansikkapelloilla ja metsissä tuhansittain. Yhteiselo kantaväestön kanssa ei tänäkään kesänä ole sujunut ongelmitta eikä myöskään marjayritysten kanssa, jotka majoittavat ja huoltavat heitä mitenkuten ja maksavat meikäläisittäin heille surkeaa palkkaa. Alkuviikosta tilanne kärjistyi keskisessä Suomessa, ja 50 thaipoimijaa on tehnyt rikosilmoituksen ihmiskaupasta poliisille, joka on alkanut tutkia tätä asiaa. Nämä rikosilmoituksen tehneet poimijat katsovat tulleensa petetyiksi: marjoja ei ole ollut riittävästi, ansiot ovat jääneet olemattomiksi, ja he ovat jääneet velkaa heidät Suomeen järjestäneelle välittäjälle.

Arvoisa työministeri, miten on mahdollista, että vuodesta toiseen meille tulee turistiviisumilla poimijoita, joita eivät näytä koskevan säällisen työehdot sen enempää kuin inhimillinen kohtelukaan?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Inhimillinen kohtelu ja säällinen kohtelu ehdoissa, joilla työtä tehdään, on tietysti meille kansallisesti tärkeä asia. Nämä syytöksethän ovat erittäin vakavia, ja niitä nyt tutkitaan ja katsotaan niiden tutkimusten tulokset ja reagoidaan sitten niihin.

Kysymys on vähän vaikea myös työehtojen näkökulmasta tai pelisääntöjen kannalta, koska täällä ei ole työsuhdetta takana. He ovat itsenäisiä yrittäjiä, tai sellaisiksi heidät koetaan, ja silloin tavallaan nämä työaikasäädökset, vuosilomasäädökset, työsuojeluun liittyvät säädökset eivät suoraan heitä koske, eikä niihin liittyvä valvonta, kun he ovat siis itsenäisiä ammatinharjoittajia. Viisumilupakäytännön kautta he tänne tulevat. Totta kai ne tuotot ovat verovapaita, niin kuin marjanpoiminta yleensäkin, mutta kyllä tässä varmasti pulmia on.

2011 tehtiin aika kattava selvitys ulkomaisten marjanpoimijoitten asemasta Suomessa, ja siinä tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota kahteen asiaan, missä meidän pitää tapoja parantaa: Ensinnäkin tämmöisen ennakko- ja jälkitarkastuksen niihin yrityksiin, jotka tätä yritystoimintaa harrastavat, pitäisi olla vankempi. Toisaalta (Puhemies koputtaa) tämän viranomaiskoordinaation ja -yhteistyön pitäisi olla parempaa. Nyt tämä on hyvin monien eri viranomaisten käsissä, ja meidän pitäisi saada vahvemmin koordinoitu työ kuin mitä tässä nyt tehdään.

Lopuksi haluaisin sanoa, että Ruotsissahan on sekä työsuhdeperusteisia...

No, ehkä se mahdollistaa vastauksen.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Itse asiassa haluaisin juuri tästä Ruotsista kysyä tarkemmin, koska Ruotsissa myöskin on näitä marjanpoimijoita tosi paljon, mutta siellä ei tämänkaltaisia konflikteja ole ollut kuin meillä. Sitten toisekseen, vaikka nämä marjanpoimijat ovat yrittäjän asemassa täällä Suomessa, he ovat erinomaisen tiukasti riippuvaisia näistä yrityksistä, jotka heiltä näitä marjoja ostavat. Siinä mielessä jotenkin toivoisi, että tätä marjanpoimijan suhdetta tähän yritykseen voitaisiin vielä selkeyttää. Hehän joutuvat pakosti myymään ne marjat juuri sille yritykselle, joka heidät on Suomeen tuonut, niin että siinä mielessä tämä yrittäjyys ei oikein toteudu.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Olen tästä samaa mieltä, että kyllä tämä näiden pelisääntöjen selkeyttämistä kaipaa. Ruotsin kokemukset — olin sanomassa, että siellä ovat marjanpoimijat osittain työsuhdeperusteisia, osittain eivät — ovat kyllä vähän ristiriitaisia myös siinä, niin että ei sekään ihan pulmaton tapa ole. Mutta se, mitä meidän pitäisi tehdä, on se, että tämä on keskitetympien viranomaistoimenpiteitten seurannassa. Niitä yrityksiä, jotka tämmöistä yritystoimintaa harrastavat, pitäisi vähän etukäteen valistaa ja näistä pelisäännöistä kertoa, jotta inhimillisellä tasolla ei tapahdu sitä, mitä nyt kaikki nämä tiedot kertovat, mitä on tapahtunut. Ei Suomessa saa ihmisiä kohdella miten vain.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Työelämävaliokunta aikoinaan kuuli hyvin laajasti kaikkia niitä asiantuntijoita, jotka liittyvät tähän marjanpoimintaan, ja silloin tuli kiistatta ilmi se, että vaikka on tietty osa työsuhteen piirteitä tässä suhteessa marjanpoimijan ja yritysten välillä, niin kuitenkaan työsuhteen ehdot eivät toteudu. Mutta viisumikäytäntöjen kiristäminen semmoisten yritysten, jotka eivät täytä velvoitteitaan, ja semmoisten maitten kohdalla — se työkalu on jo nytten käytössä. Tiedän, että esimerkiksi Vietnamissa tällainen menettely on otettu käyttöön, ja se varmasti puree.

On olemassa hyviä yrityksiä ja huonompia yrityksiä. Osa hoitaa velvoitteensa, osa ohjeistaa: pitää olla marjanpoimijoilla vakuutukset kunnossa, asianmukainen majoitus ja tulo- ja menolippu valmiina. Mutta kysymyshän on siitä, näkeekö vastuuministeri sitten niin, että on parempi jättää tällainen luonnonvara hyödyntämättä äärimmäisen tiukoilla ohjeilla ja kiristyksillä.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Lienee selvää, että metsämarjojen poimiminen on tärkeä asia, ja jos meillä ei näitä poimijoita ole ulkomailta, niin ne useimmiten jäävät metsään, niin että ei kai siihen voi suhtautua sinänsä torjuvasti. Kysymys on sitten siitä, millä pelisäännöillä tehdään. Niin kuin itsekin totesitte, tässä on monenlaisia yrittäjiä: on niitä, jotka hoitavat asiansa hyvin, ja on niitä, jotka eivät ehkä välitä tästä puolesta niin paljon.

Tähän viisumijuttuun: Minä tiedän, että ulkoministeriö on jo tehnyt paljon sen eteen, että kun viisumilupia myönnetään, niin valistetaan niitä ihmisiä siitä, mistä maasta on kysymys, millä pelisäännöillä täällä tehdään töitä. Ehkä tätä meidän pitäisi vielä vahvistaa, sen viisuminannon yhteydessä tapahtuvaa tiedottamista siitä, millä pelisäännöillä Suomessa voidaan ja pitää tehdä työtä.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaupalliseen marjanpoimintaan liittyy monia ongelmia. Tässä on näitä ihmiskauppaan liittyviä piirteitä kyseenalaistettu. Toisaalta erittäin usein tulee myös vastaan tilanteita, joissa tänne aivan toisenlaisiin olosuhteisiin tuodut poimijat eivät tunne jokamiehenoikeuksiamme, eivät tunne sitä, mikä on sallittua maastossa, kuinka lähellä asutusta voi marjoja poimia ja näin edelleen.

Arktiset Aromit ry on yrittänyt ohjeistaa alan toimijoita, yrityksiä, jotka organisoivat marjanpoimintaa, sekä tuottanut myös materiaalia poimijoiden käyttöön heidän äidinkielellään. Nyt ilmeisesti kuitenkin Arktisten Aromien toimintaa ollaan rajoittamassa ja sen määrärahoja leikkaamassa. Tätä olisin tiedustellut maa- ja metsätalousministeriöltä. Ja kun ulkoministeriö myöntää näitä viisumeita, niin talvella ei ole pienintäkään käsitystä tulevan kesän marjasadosta. (Puhemies koputtaa) Kuitenkin viimekin vuonna viisumeitten määrää lisättiin. Tullaanko viisumeitten määrää rajoittamaan ennen tulevaa satokautta?

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Tämä on asia, joka tietysti tehdään sen harkinnan perusteella, mitä meillä kotimaassa on silloin, kun viisumianomukset tehdään, ja varmasti näiden hakemusten suostumisen määrään vaikuttaa se tieto, mikä meillä silloin on. Mutta on myöskin niin, että ei sitä tietyn viisumin käsittelyä voida sen vuoksi pantata, että meillä ei ole täydellistä tietoa tulevasta marjasadosta, vaan henkilöillä on oikeus saada viisumihakemuksensa käsiteltyä siinä normaalijärjestyksessä kuin ne jätetään.