Valtiovarainministeri   Eero  Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Hallitus antaa esityksensä ensi vuoden talousarvioksi suotuisassa taloudellisessa tilanteessa. Talouskasvu on tänä vuonna ollut erittäin nopeaa, ja valtiovarainministeriön ennusteen mukaan se ensi vuonnakin nousee 3 prosenttiin. Hyvän talouskehityksen takana on useita tekijöitä. Hallituksen talouspolitiikan peruslinja on toiminut koko vaalikauden hyvin, ja hallituksen talouslinja tuki voimakkaasti kotimarkkinoiden kehitystä vaalikauden alussa. Nyt saamme vetoapua myös viennistä.

Työllisyys on kasvanut nopealla vauhdilla jo kaksi vuotta. Tilastokeskuksen lukujen mukaan työllisten lukumäärä on jo 60 000 korkeammalla tasolla kuin hallituksen aloittaessa. Viimeisten runsaan kahden vuoden aikana uusien työpaikkojen synty on ollut peräti 80 000:n luokkaa. Kaikki tämä kertoo, että olemme oikealla tiellä ja talouden kehityksen kautta myös työllisyyteen on vaikutettavissa.

Tärkeällä sijalla tässä työllisyyskehityksessä ja suotuisassa talouskehityksessä on ollut myös hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välinen onnistunut yhteistoiminta. Pitkän tuloratkaisun synty on ollut erittäin tärkeä tekijä yritysten toiminnan ennustettavuuden kannalta, mutta myös kotitalouksien uskon kannalta. Usko parempaan huomiseen on ollut se tärkeä tekijä, joka on vaikuttanut siihen, että kotimarkkinat ovat meillä toimineet ja työllistäneet silloinkin, kun vienti on vetänyt huonommin. On siis kaikki syyt arvostaa tätä yhteistyölinjaa, nähdä, että se on meidän suomalainen vahvuutemme. Se on talous- ja työllisyyskehityksen tärkeä tekijä. Meillä ei ole ehdoin tahdoin syytä tätä menestysreseptiä antaa pois tai pilata. (Ed. Kanerva: Oikein!)

Talouskasvun jatkuessa suotuisana työllisyys tulee kasvamaan myös tämän syksyn ja ensi talven aikana. Budjetin taustalla oleva ennuste talouskehityksestä arvioi ensi vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,5 prosenttia. Se on vähemmän kuin tänä vuonna, mutta silti yhä liian korkea. Siksi työllisyyskehityksen tukeminen pysyy hallituksen talouspolitiikan keskeisenä tavoitteena. (Ed. Pulliainen: Katkeraan loppuun saakka!)

Talousarvioesitys jatkaa kotimaista kysyntää tukevaa verolinjaa, jossa aikaisemmin tulosopimuksen yhteydessä päätetyllä tavalla jatketaan tuloverotuksen keventämistä. (Ed. Outi Ojala: Köyhät kyykkyyn!) Ensi vuonna tehtävät kevennykset alentavat valtion tuloveron tuottoa noin 590 miljoonaa euroa. Lisäksi tuloveroasteikkoihin tehdään inflaatiotarkistukset.

Määrärahat kasvavat talousarvioesityksessä noin 2 prosentilla suhteessa tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon. Lisäysehdotusten painopiste on kasvun ja työllistymisen kannalta keskeisissä hankkeissa sekä kuntapalveluissa unohtamatta sosiaaliturvaan esitettäviä kohennuksia.

Kasvun esteeksi uhkaavat nousta työvoiman kapeikko-ongelmat. Avointen työpaikkojen määrä kasvaa, vaikka samaan aikaan meillä on edelleenkin paljon työttömiä. Toisella vuosineljänneksellä avoimia työpaikkoja oli 52 000, missä lisäystä vuotta aikaisempaan oli lähes 10 000 henkeä. Toisaalta meillä on edelleenkin yli 200 000 ihmistä vailla työtä. Siksi budjettiehdotus tarttuu tähän pulmaan. Jokainen täyttymättä jäävä työpaikka on tappio. Se on tappio yritystoiminnalle, se on tappio näille paikkakunnille, ja se on tappio työttömälle, joka ei löydä oikeata työllistymismahdollisuutta.

Hallituksen keskeinen tavoite on saattaa työ tekijöiden luokse ja tekijät työn ääreen. Uusien työpaikkojen syntymistä koko maassa tuetaan määrätietoisella elinkeinopolitiikalla ja muun muassa aluekeskusohjelmilla. Valtionhallinnon osalta jatketaan myös tehtävien alueellistamista, jolla silläkin tuetaan tasapainoista aluekehitystä. Työvoiman ammatillista ja alueellista liikkuvuutta tuetaan monin tavoin. Niin sanotun Tupo 2 -työryhmän esitysten pohjalta talousarvioesitykseen on otettu mukaan 15 miljoonan euron määrärahalisäykset työllistymistä helpottaviin toimiin.

Kaiken kaikkiaan budjetti pitää sisällään ylimääräisen 100 miljoonan euron työllisyyspaketin, johon kuuluu muun muassa työvaltaisten palvelualojen arvonlisäveron alennus sekä täsmätoimia työllisyyden tukemiseksi. Liikkuvuuden lisäämiseksi verotuksen työmatkakuluvähennykseen esitetään erittäin tuntuvaa nostoa: 4 017 eurosta 7 000 euroon.

Työnhakijoita kannustetaan myös ammatilliseen sekä alueelliseen liikkuvuuteen. Uutena toimenpiteenä esitetään tuettavaksi 700 euron muuttoavustuksella niitä, jotka joutuvat hakemaan työtä pidemmän matkan takaa. Samoin liikkuvuusavustuksen kilometrikorvausta korotetaan ja harkinnanvaraisen matka-avustuksen enimmäiskestoa pidennetään kahdesta kuukaudesta neljään. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävään ammatilliseen lisäkoulutukseen ehdotetaan 3 000 opiskelijan lisäystä, niin että ensi vuonna voisi syntyä 25 000 uutta oppisopimussuhdetta.

Äkillisistä talouden rakennemuutoksista ja suurista työpaikkamenetyksistä kärsivien paikkakuntien avustamiseen varataan yhteensä 30 miljoonaa euroa. Se on erittäin tuntuva summa, jolla on todellista merkitystä, kun se kohdennetaan juuri niille paikkakunnille, jotka ovat joutuneet tai joutuvat kärsimään äkillisistä työpaikkojen menetyksistä. Tämä näkyy sekä sisäasiainministeriön, kauppa- ja teollisuusministeriön että työministeriön hallinnonalan määrärahoissa.

Arvonlisäveropuolella lähdimme mukaan kokeiluun arvonlisäveron alentamiseksi osana muita Euroopan yhteisön maita. Parturi- ja kampaamopalveluiden sekä eräiden pienten korjauspalveluiden arvonlisäverokantaa ehdotetaan alennettavaksi 22 prosentista 8 prosenttiin vuosiksi 2007—2010. Tällä uudistuksella pyritään lisäämään näiden työvaltaisten palvelualojen työpaikkatarjontaa ja osaltaan myös vähentämään harmaata taloutta.

Työnantajan sosiaaliturvamaksun alennuskokeilua laajennetaan koskemaan Pielisen Karjalan sekä Ilomantsin ja Rautavaaran kuntien yksityisiä, mutta myös kunta- ja seurakuntatyönantajia.

Vaikeassa taloudellisessa asemassa elävien asemaa hallitus helpottaa yleisen työllisyyttä tukevan politiikan rinnalla sosiaalipolitiikan täsmätoimin. Yhdessä kuntien kanssa tehtävä panostus nousee yli 80 miljoonan euron. Eläkkeensaajien asumistuen ylärajoja korotetaan, elatustukea nostetaan, vammaisten asemaa parannetaan ja omaishoitajien jaksamista tuetaan. Muun muassa vammaisten tulkkipalveluihin tulee erittäin huomattava korotus.

Yrittäjien perheenjäsenten osalta työttömyysturvaoikeutta parannetaan, ja uskomme, että sillä on sekä sosiaalipoliittisesti perusteltu vaikutus että myös yrittäjyyttä rohkaiseva vaikutus.

Sotainvalidien hoitoonpääsyä helpotetaan ja heidän puolisoidensa sekä rintamaveteraanien kuntoutustoimintaa parannetaan. Raha-automaattiyhdistys on mukana näiden toimien toteuttamisessa.

Lapsiperheiden kannalta sosiaalipolitiikan täsmätoimien rinnalla tehtävä yhteensä 15 miljoonan euron panostus kouluhyvinvoinnin toimenpidekokonaisuuteen sekä lasten aamu- ja iltapäivätoiminnan laajentamiseen on merkittävä parannus.

Hyvinvointipalveluiden kannalta ovat ratkaisevan tärkeitä talousarvioesitykseen sisältyvät kuntien rahoitusasemaa parantavat toimet. Indeksikorotukset mukaan luettuna kuntien rahoitusasema paranee valtion toimenpitein yli 400 miljoonaa euroa. Kyseessä on 15 vuoteen paras vaikutus kuntatalouteen valtion toimilla, (Välihuutoja) ja kun samaan aikaan työllisyys kehittyy ja vahvistuu, myös kuntien verotulot voivat ensi vuonna hyvin selvästi nousta. Näin syntyy edellytykset satsata yhtä hyvin vanhustenhoitoon, terveydenhuoltoon, kouluun kuin päivähoitoonkin.

Nyt esitettävä budjetti merkitsee, että kuntien verotulot ja valtionavut kasvavat yhteensä noin 5 prosentilla vuonna 2007. Samanaikaisesti on erittäin tärkeätä, että kunnat lähtevät vahvasti mukaan kuntauudistuksen toteuttamiseen. Sitä kautta löydämme uusia parempia tapoja palveluiden järjestämiseen kustannustehokkaalla tavalla myös palveluiden laatua nostaen ja saattaen ne palvelut, jotka ovat laatutasoltaan vielä jäljessä, sille tasolle, millä niiden pitäisi Suomessa olla. Ajattelen nyt erityisesti vanhustenhoitoon liittyviä odotuksia.

Talousarvioesitystä voidaan perustellusti kutsua työllisyyttä ja hyvinvointia vahvistavaksi budjetiksi, mutta siinä on mukana myös vahvat tulevaisuuspanostukset. Tulevaisuuden kasvuedellytyksiä parannetaan tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahojen yli 40 miljoonan euron lisäyksellä ja myös laajalla väylähankepaketilla.

Ensi vuonna käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta, joiden kokonaiskustannukset nousevat 800 miljoonaan euroon. (Ed. Sasi: Syö seuraavan hallituksen kehyksiä!) Nyt esitettävän väyläpaketin mittakaavasta saa ehkä paremman kuvan, kun toteaa sen vastaavan noin 5:tä miljardia vanhaa markkaa. Tämän kokoluokan ratkaisuja ei ole Suomen taloushistoriassa kovin usein tehty. Talousarvioesitykseen sisältyvän väyläpaketin lisäksi nyt sovittiin myös Valtatie 5:n Lusi—Mikkeli-hankkeen aloittamisesta vuonna 2008. (Ed. Pulliainen: Seuraava hallitus!) Näin eduskunnan viime vuonna hyväksymä lausuma tulee kokonaisuudessaan toteutetuksi.

Talousarvioesityksen tulevaisuuspanostuksiin voidaan laskea myös kehitysapumäärärahoihin tehty korotus, 75 miljoonaa euroa. Haluamme olla rakentamassa uutta parempaa tulevaisuutta myös avustamme riippuvaisissa kehitysmaissa.

Veronalennuksista ja lukuisista menojen lisäyksistä huolimatta hallituksen talousarvioesitys päätyy 163 miljoonan euron ylijäämään. Se ehdotetaan käytettäväksi valtionvelan lyhentämiseen. (Ed. Outi Ojala: Miksei köyhyyteen?) Talousarvioesityksen taustalaskelmien mukaan kansantalouden tilinpidon mukainen valtiontalouden ylijäämä olisi ensi vuonna 0,3 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Hallitusohjelman yksi keskeinen tavoite — tasapainoinen valtiontalous vaalikauden lopussa — voi näin toteutua.

Suhdannesyyt kehottavat käyttämään hyviä vuosia hyväksi, lyhentämään valtionvelkaa ja huolehtimaan eläkevastuista. Talouskasvun ollessa merkittävästi pitkän aikavälin kasvunäkymiä nopeampaa on perusteltua lyhentää velkaa ja siten luoda tilaa myös elvyttävälle politiikalle, sillä senkin tarve aikanaan tulee. Nykyinen nopea talouskasvu ei tietenkään ole ikuista.

Talousarvioesityksessä on asetettu tavoitteeksi Valtion eläkerahaston varojen kartuttaminen aikaisempaa nopeammin ja rahastointitavoitteen saavuttaminen vastaavasti aikaisemmin. Samalla on syytä yleisemmin varautua siihen, että lähivuosina on tarve nostaa eläkemaksuja noin 0,2 prosenttia vuodessa, jotta tämän päivän ja tulevaisuuden eläkkeet voidaan taata. (Ed. Kallis: Viisas hallitus tekee niin!) Esitys on valtionvelan lyhentämistä koskevan suunnitelman tavoin suhdannepoliittisesti perusteltu; tulevaisuuden menoihin on varauduttava silloin, kun siihen on parhaat mahdollisuudet. Tämä on myös yleiseurooppalainen viesti. Myös viime viikonvaihteen Euroopan unionin valtiovarainministerikokouksen yksi yhteinen sanoma oli, että edessä tänä vuonna olevaa hyvää vuotta ja myös ensi vuotta on käytettävä hyväksi tulevaisuuden panostuksia rakentaen. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan, sitä perustellumpia ovat talousarvioesityksessä tehdyt julkisen talouden rahoitusasemaa vahvistavat linjaukset.

Nyt työelämässä olevat sukupolvet tulevat jättämään lapsilleen ja lastenlapsilleen velkaisemman valtiontalouden kuin itse saivat kantaakseen. Tämä on tosiasia tämänkin ehdotuksen jättämisen jälkeen. Talousarvioesitys tarkoittaa noin 35 prosenttiin nousevaa julkisen velan kansantuoteosuutta. Vaikka kehityksemme on viime vuosina ollut julkisen talouden vahvistumisen suuntaan — kiitos määrätietoisten toimien ja yhteisten linjausten — on syytä muistaa, että vielä 1980-luvun lopussa valtionvelka oli vain noin kymmenesosa suhteessa kokonaistuotantoon. Olemme siis tuntuvasti tänäänkin tuon tason yläpuolella. (Ed. Pulliainen: Sehän on totta!)

Noin 25 prosenttiyksikön velkaero vajaan 20 vuoden takaiseen tilanteeseen nähden vastaa 40:tä miljardia euroa. (Ed. Outi Ojala: EU-tasolla olemme vähävelkaisia!) Tässä summassa on jokainen sentti pois lapsiemme ja lastenlapsiemme hyvinvointipalveluista, ja korot tulevat vielä tämän laskun päälle. (Ed. Pulliainen: Miksei harmaata taloutta panna kuriin?) Toinen näkökulma asiaan on, että lapsemme maksavat osan niistä veloista, joihin viimeisen 20 vuoden aikainen hyvinvointi on perustunut. On siis kaikki syyt laittaa voimakkaan talouskasvun vuosina myös jotain sivuun eikä lähteä siitä, että kaikki lähellä 5 prosentin kasvulukuja olevat rahat ovat jaossa. (Ed. Outi Ojala: Miten ne käytetään?) Näin toimimme sekä ensi vaalikauden että tulevien vaalikausien ja tulevien sukupolvien kannalta vastuullisella tavalla.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! On aihetta muistuttaa mieliin, että talouspolitiikassa perinteisesti suurimmat virheet on aina tehty silloin, kun kasvu on ollut kaikkein nopeinta. Hallitus on omassa talousarvioesityksessään lähtenyt siitä, että vältetään tämä kiusaus ja toimitaan pitkän ajan luottamuksen kannalta oikein. Hallituksen esitys toteuttaa tiukasti ja johdonmukaisesti eduskunnan viime keväänä hyväksymää kehysbudjettia. Menojen enimmäismääristä on pidetty kiinni, ja tämänkin liikkumatilan muodossa on pystytty tekemään erittäin tuntuvia panostuksia peruspalveluihin: terveydenhuoltoon, kouluun, päivähoitoon, vanhustenhoitoon, sekä käynnistämään erittäin mittava liikenneinvestointiohjelma, lisäämään tutkimus- ja tuotekehittelymenoja ja kaiken tämän lisäksi tekemään parannusehdotuksia myös sosiaaliturvaan. (Ed. Tennilä: Köyhät unohditte kokonaan!) Eli vastuullisuuteen voidaan yhdistää myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus.

Toivon koko hallituksen puolesta, että maltti säilyy myös käsiteltäessä budjettiehdotusta eduskunnassa. On viisasta varautua siihen, että taloudellinen tilanne ei säily ikuisesti yhtä suotuisana, kuin mitä se tänä vuonna ja juuri nyt on. On siis suuren vastuullisuuden aika. Näin toimien myös tulevat polvet antavat tämän päivän päätöksenteolle sille kuuluvan arvon. Maailma ei ole tämän budjettiehdotuksen jälkeen valmis, mutta Suomi menee parempaan suuntaan.

Timo Kalli /kesk (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen Matti Vanhasen hallituksen eduskunnalle antamaan budjettiehdotukseen. (Ed. Pulliainen: Yllätys! — Ed. Zyskowicz: Eläkeläiset eivät ole eivätkä opiskelijat!) Budjetti korostaa palveluita, yrittäjyyttä ja tasapainoista aluekehitystä.

Keskustan eduskuntaryhmä asetti hyvissä ajoin jo viime keväänä keskeisiksi tavoitteiksi vuoden 2007 budjetissa kuntatalouden parantamisen ja EU:n laajentumisesta koituvien leikkausten kompensoinnin maaseudulle. Riittävien liikenneinvestointien liikkeellesaattaminen oli myös keskustan eduskuntaryhmän tavoitelistalla. (Ed. Ollila: Itsestäänselvyyksiä!) Kaikissa näissä kolmessa tavoitteessa onnistuttiin varsin hyvin. (Ed. Ollila: Ne olisi saanut pyytämättäkin!) Kuntatalouden vahvistuminen näkyy erityisesti vanhustenhuollossa ja lapsiperheiden palveluissa. Nämä panokset yhdistettynä sosiaalipaketin noin 80 miljoonan euron kohdennettuihin toimiin heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseksi ovat sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa.

Matti Vanhasen hallituksen vuodet ovat olleet hyvän talouskehityksen aikaa. Työllisten määrä vähentyi hallituksen ensimmäisen vuoden aikana ja julkisen talouden tasapaino heikentyi. Vaalikauden alussa hallitus teki määrätietoisesti talouskasvua vahvistaneet veronkevennykset ja tarkoin harkitut sekä välttämättömät menonlisäykset muun muassa perhe-etuuksiin.

Hallituksen tekemä yritysverouudistus kannustaa yrityksiä kasvuun ja investointeihin. Yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on myös helpotettu. Työnantajamaksujen alentamisella on edistetty ikääntyneiden työntekijöiden palkkaamista myös matalan tuottavuuden työpaikkoihin. Kotitaloustyön jalostumista työpaikoiksi ja yrityksiksi on helpotettu korottamalla kotitaloustyön verovähennysoikeutta. Näin on luotu kaivattua dynamiikkaa myös palvelualalle.

On erittäin myönteistä, että nyt vihdoin saatiin korjattua yrittäjien työttömyysturvaan liittyvä epäkohta, joka on kohtuuttomalla tavalla estänyt työttömyyskorvauksen maksamisen yrittäjän perheenjäsenelle. Päätös sopii hyvin Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyttä ja yhteisvastuuta korostavaan linjaan ja poistaa yrittäjyyteen liittyviä esteitä.

Myös ansiotulojen veronkevennys jatkuu. Se lisää ostovoimaa ja kysyntää sekä luo työllisyyttä ja yrittäjyyttä. (Ed. Sasi: Eikä vaaranna palveluita!) Kunnianhimoinen 100 000 uuden työpaikan tavoite ei karkaa hallituksen käsistä. Sitä lähestytään tasaisen varmasti. (Ed. Ollila: Ja hitaasti!)

Hallitus on vahvistanut talouden ja työllisyyden pidemmän ajan kehitysnäkymiä siis monin tavoin, ennen kaikkea panostamalla tutkimukseen, kehitystoimintaan, koulutukseen ja infran parantamiseen.

Oppositio on suunnannut tällä vaalikaudella järeimmän arvostelunsa Matti Vanhasen hallituksen kahteen avainasiaan: 100 000 uuden työpaikan luomiseen sekä kuntien ja valtion välisen kustannustenjaon tarkistuksen maksamiseen. Kun hallitus nyt esittää vaalikauden viimeistä budjettiehdotustaan, on syytä myös arvioida tuloksia opposition mittareiden mukaan. (Ed. Ollila: Oppositio on saanut aikaan!) Kaikilla mittareilla tulokset ovat erinomaisia. Vielä enemmän tuloksia voi arvostaa, kun palauttaa mieliin lähtökohdat vuonna 2003 ja sen perinnön, jonka hallitus sai. (Ed. Zyskowicz: Perintö oli hyvä!)

Opposition puheenvuorot sekä oikealta että vasemmalta pelkistivät hyvin syksyn 2003 tilanteen. Näin kokoomus ryhmäpuheessaan syksyllä 2003: "Tänään julkistettujen työllisyystilastojen mukaan työllisten määrä on laskenut 5 000:lla. Nyt ollaan pahasti jäämässä hallituksen itselleen asettamasta tavoitteesta lisätä työllisten määrää 100 000:lla." Näin siis silloin. (Ed. Outi Ojala: Tottahan se olikin!) Ja vasemmistoliitto samana syksynä: "Heikon talouskasvun pilvet lepäävät tällä hetkellä sakeina sekä Suomen että maailmantalouden päällä, ja sään selkenemisen merkit ovat ekonomistien toistuvista plusmerkkisistä ennusteista huolimatta edelleen epäselvät." (Ed. Outi Ojala: Silloin näytti niin!) — Ei kuitenkaan ollut, kun hallitus teki täsmätoimia.

Suomalaisten onneksi hallitus piti kiinni linjastaan: yrittäjyydestä ja yhteisvastuusta. Opposition opeilla ei olisi päästy tavoitteisiin. Opposition opeilla ei olisi vahvistettu yrittäjyyttä, ei olisi luotu vahvaa perustaa 100 000 uudelle työpaikalle. Piti selvitä samanaikaisesti yli hankalan suhdannekuilun ja rakentaa uuden talouden nousun perustaa. Tässä onnistuttiin.

Nyt kuluvalle vuodelle ennakoidaan jopa 5 prosentin bkt:n kasvua ja työllisten määrän kasvua 36 000:lla. Ensi vuonna kasvu tasaantuu jo ehkä reiluun 3 prosenttiin. Nämä lukemat merkitsevät sitä, että hallitus on hyvin lähellä tavoitettaan 100 000 työpaikan luomisesta. (Ed. Ollila: Toteutuuko se?) Edellisellä vaalikaudella alimitoitetuista valtionosuuksista aiheutunut laina kunnilta tulee pois hoidetuksi. (Ed. Dromberg: Liian myöhään!) Mitä hallituksen suuresta linjasta oppositiolle jää arvosteltavaksi? Hallitus on kasvattanut suomalaisen yhteiskunnan vaurautta. On synnytetty uutta, on kasvatettu kakkua, jotta olisi myös tulevaisuudessa jaettavaa.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvion yksi tärkeimmistä painopisteistä on peruspalvelujen vahvistaminen kuntien rahoitusasemaa parantamalla. Budjetin positiivinen vaikutus kuntatalouteen on 414 miljoonaa euroa, (Ed. Outi Ojala: Teidän laskelmanne! Kuntaliitto on laskenut toisin!) mikä on enemmän kuin 15 vuoteen, minkä jo kuulimme valtiovarainministeri Heinäluoman puheessa. Potti tuntuu konkreettisimmin eniten kunnallisia palveluja käyttävien ryhmien, etenkin eläkeläisten ja lapsiperheiden, osalta. (Ed. Zyskowicz: Siinäpä se on, kun se ei tunnu!) Valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen viimeinenkin erä, 185 miljoonaa euroa, maksetaan nyt takaisin kunnille. (Ed. Ollila: Ne ovat kuntien omia rahoja!) Tämä päätös vahvistaa siis kuntien verotulopohjaa ja normalisoi kunta—valtio-suhteen.

Hallitus uudistaa sekä rakenteita että vahvistaa kuntataloutta. Myös Paras-hankkeen myötä kunnilta velvoitettava palvelujen järjestämissuunnitelma parantaa kuntataloutta pitkällä aikavälillä. Palvelutarpeen ennakoitavuus paranee kuntalaisten, päättäjien ja palveluntuottajienkin näkökulmasta. Palveluille rakennetaan kestävää rahoituspohjaa. Kuntien yhdistymisavustuksiin suunnataan tässä budjetissa myös 55 miljoonaa euroa. (Ed. Outi Ojala: Entäs kuntaliitokset?)

Keskustan tavoite vahvistaa maakuntia ja niiden keskuksia toteutuu myös talousarvioesityksessä. Alueiden kilpailukykyä vahvistetaan ja tasapainoista aluekehitystä kehitetään tukemalla osaamista, yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Samalla luodaan edellytyksiä peruspalveluille. (Ed. Sasi: Perustienpito heikkenee!) Maakunnan kehittämisrahaa korotetaan ensi vuoden budjetissa 1,5 miljoonaa euroa, ja se nousee 31,5 miljoonaan euroon. (Ed. Korhonen: Entäs harkinnanvaraiset?) Tulevan EU:n ohjelmakauden julkinen rahoitus kasvaa noin 400 miljoonalla eurolla. Aluekehityksen kansallinen rahoitusosuus pysyy entisellään uudellakin rahoituskehyskaudella, ja myös Etelä- ja Länsi-Suomen aluekehitysvarat pysyvät entisellään. Se on tärkeä alueellinen ratkaisu.

Hallituksen budjettiesitys jatkaa myönteisellä tavalla jo aiemmin hyväksyttyä linjaa lasten, perheiden ja köyhien aseman parantamiseksi. (Ed. Outi Ojala: Höpö höpö!) Niin eläkeläisten kuin lapsiperheidenkin saamat etuudet tässä budjetissa osoittavat, että nykyisen hallituksen linja on sosiaalisesti oikeudenmukainen ja kestävä. (Ed. Tulonen: Mitä eläkeläiset saavat?) Myönteinen suunnanmuutos sosiaali- ja perhepolitiikassa on siis tapahtunut.

Perhevapaauudistus on merkittävä parannus lapsiperheiden asemaan. Se edesauttaa tasa-arvon toteutumista sekä työmarkkinoilla että perheiden sisällä. Lastenhoidon tasainen jako molempien vanhempien kesken tukee keskustan näkemystä vastuullisesta vanhemmuudesta. (Ed. Laakso: Korvat heiluvat!) Tehdyt uudistukset osoittavat myös, että kodeissa tehtävää työtä arvostetaan. Palkaton kotitaloustyö on jokaiselle ensisijainen hyvinvoinnin lähde. Kotitaloustyö on merkittävä voimavara koko kansakunnalle.

Tulevaisuudessa joudumme myös miettimään, miten eri sosiaaliturvan osiot sovitetaan yhteen ja luodaan kokonaisuus, jossa jokaiselle voidaan taata perustoimeentulo. (Ed. Outi Ojala: Kun ette nyt voi!) On mietittävä, mitä tehdään sille osalle väestöä, joka tekee palkkatyötä mutta ajautuu silti köyhyysrajan alapuolelle, (Ed. Kuoppa: Nostetaan palkkoja!) koska työn tekemisen tulee aina olla ensisijainen vaihtoehto. (Ed. Zyskowicz: Miksi vasta tulevaisuudessa?)

On totta, että budjetissa ei huomioitu riittävällä tavalla opiskelijoita. (Ed. Pulliainen: Hyvä huomio!) Kuitenkin on syytä muistaa, että opintotukea on kehitetty tämän hallituksen aiemmissa budjeteissa muun muassa opintolainan valtiontakausta korottamalla, opintolainan verovähennysoikeudella sekä opintotuen asumislisän ylärajaa nostamalla. Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opintojen edistymisen kannalta edullinen ja laadukas opiskelijaruokailu on perusedellytys. Ateriatuki kohdentuu tasapuolisesti kaikille päätoimisesti opiskeleville opiskelijoille. Ateriatuen tulee seurata yleistä kustannustason kehitystä, jotta sillä voidaan edistää opiskelijoiden terveellistä ja säännöllistä ateriointia. (Ed. Dromberg: 20 sentillä sitä ei tehdä!) Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että eduskunta korjaa asian ja tekee päätöksen opiskelijoiden ateriatuen korottamiseksi ministeri Saarelan esittämällä mallilla vuoden 2007 budjettiin. (Ed. Pulliainen: Pannaanko hallitus järjestykseen nyt?)

Arvoisa puhemies! Sähkön pohjoismainen markkinahinta on noussut huolestuttavan korkealle. Uutta kotimaista hiilidioksidivapaan sähkön tarjontaa on lisättävä hinnan hillitsemiseksi. (Ed. Ollila: Tehän olette vastustaneet; aikooko Pekkarinen erota?) Ruotsissa korkea sähkön hinta uhkaa jo pysyvästi sulkea metsäteollisuuden tuotantolaitoksia.

Energiapolitiikan keskeisenä tavoitteena tulee olla energiahuollon omavaraisuuden nostaminen. Siinä bioenergialla ja muulla uusiutuvalla energialla tulee olla tärkeä rooli. (Ed. Pulliainen: Hyvä, hyvä!) Bioenergiaa on perinteisesti käytetty paikallisesti siellä, missä se on tuotettukin. Bioenergian käytön edistäminen on myös tehokasta maaseutu-, alue- ja työllisyyspolitiikkaa. (Ed. Pulliainen: Terävä havainto taas!)

Myös luonnonkatastrofi viime syksynä Yhdysvalloissa ja vähäsateinen kesä Pohjolassa osoittivat, että energia-ala ja energian hinta ovat hyvin riippuvaisia luonnonolosuhteista. Ennalta-arvaamattomiin kriiseihin on syytä varautua omavaraisuutta nostamalla ja energiapalettia laajentamalla. Energiapolitiikkammekin vaatii monipuolisia toimintatapoja: bioenergiaa, tuuli-, vesi- ja myös ydinvoimaa. Hallituksen tulee varautua selvittämään eduskunnalle kuluvan syksyn aikana tulevan talven mahdolliset sähkönsaantiongelmat, jos syntyy tilanne, jossa vähäsateisuus edelleenkin jatkuu.

Arvoisa puhemies! Taloudellisen menestyksen tulokset kuuluvat kaikille suomalaisille hyvinvointina, terveytenä, työpaikkoina, parempina palveluina, oikeudenmukaisena tulonjakona, turvallisena ja puhtaana elinympäristönä sekä verotuksen keventämisenä. Talouspolitiikan keinoin pitää tukea suomalaisen työnteon, yrittämisen ja osaamisen kilpailukykyä markkinoilla. Keskeisiä arvoja tulee olla kansalaisten välisen tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja mahdollisuuden toimia omaehtoisesti. (Ed. Outi Ojala: Eihän se teillä näytä olevan!) Talouspolitiikan päätehtävänä on lisätä työllisten määrää, alentaa työttömyyttä, kasvattaa tuottavuutta ja laajentaa ihmisten mahdollisuuksia päättää itse elämänsä keskeisistä asioista.

Verotusta on käytettävä yhteiskunnan ohjaamiseen tilanteeseen sopivalla tavalla. Politiikkaa pitää tehdä ajassa. Kireä verotus ei takaa hyvinvointia, eikä verojen keventäminen välttämättä tuota parasta kokonaistulosta. Seuraavankin vaalikauden veropäätöksillä on edistettävä työn tarjontaa ja kysyntää, yrittäjyyttä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Lisäksi verotuksen kautta on vahvistettava suomalaista omistajuutta. Työn verotuksen keventäminen on tuottanut tulosta. Yhä useammalla on työtä, palkasta jää enemmän käteen ja käyttöön, ja myös valtiontalous on kunnossa. (Ed. Zyskowicz: Kertokaa se Jäätteenmäelle!) Tätä tarkoin harkittua linjaa on jatkettava.

Arvoisat edustajat! Elintarvikkeiden arvonlisävero on Suomessa korkea. (Ed. Zyskowicz: Päästiin vaalilupauksiin! Mitä sille tapahtuu?) Sen alentaminen helpottaa eniten lapsiperheiden ja pienituloisten tilannetta. Siksi elintarvikkeiden arvonlisäveroa pitää seuraavan vaalikauden aikana alentaa. (Välihuutoja)

Myös perintö- ja lahjaveroa on uudistettava. (Naurua) Verovapaan perinnön osuutta pitää korotta ja sosiaaliset ja yksilölliset seikat ottaa paremmin huomioon. (Ed. Zyskowicz: Puhuitte ennen viime vaalejakin seuraavasta vaalikaudesta! — Hälinää — Puhemies koputtaa)

Ed. Zyskowicz, yrittämisen edistämiseksi ja työllisyyden parantamiseksi yritysten sukupolvenvaihdosten verokohtelua on huojennettava. Keskustan tavoitteena on, että perintö- ja lahjavero poistetaan kokonaan yritysten sukupolvenvaihdoksista. Yritysverokantaa on alennettu reippaasti nykyisen hallituksen aikana. Yhteisöverokanta on pidettävä kilpailukykyisenä.

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen yrittäjyyden ja yhteisvastuun tuloksia tuottavalla vakaalla linjalla on hyvä jatkaa.

Virpa  Puisto  /sd (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen edus-kuntaryhmä pitää tätä käsittelyssä olevaa talousarviota sekä painotuksiltaan että kokonaisuudeltaan hyvänä ja tasapainoisena esityksenä. Tämä on hyvä käsittelypohja meille kansanedustajille toteuttaa parlamentaarista budjettivaltaa. Tässä salissa tiedämme, että talouspolitiikka on mitä suurimmassa määrin arvot ja asenteet sisältävää keskustelua ja päätöksentekoa.

Sanotaan, että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa, eikä se ole pelkkä hokema. Työllisyyden lisääminen on hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite. Toimenpiteet työllisyysasteen nostamiseksi ovat purreet ja tuottaneet tällä kaudella lähes 70 000 uutta työpaikkaa, ja tavoite, että saamme 100 000 tällä vaalikaudella, pyrkimyksenä tavoittaa 75 prosentin työllisyysaste, (Ed. Pulliainen: 30 minuutissa 30 000 lisää!) on kova tavoite, mutta kuten tänään jo olemme kuulleet, ei mahdoton saavuttaa.

Tulopoliittisen kokonaisratkaisun vero-ohjelman vaikutukset työvoimakustannuksiin ovat ilmeisiä. Tulopoliittisen sopimuksen mukaisesti sovitut työehtosopimukset ovat kustannuksiltaan maltilliset. Toimenpiteet ovat osaltaan luoneet vakautta ja tehneet mahdolliseksi suotuisan talous- ja työllisyyskasvun. Suomella on kaikki edellytykset kohtuullisen kasvun ylläpitämiseen. Tässä meitä auttavat eräiden keskeisten vientimaiden suotuisat näkymät sekä kotimarkkinoillamme vallitseva myönteinen luottamus ja usko tulevaisuuteen.

Tähän käsitteillä olevaan budjettiesitykseen sisältyy 100 miljoonan euron työllisyyspaketti, jolla uusien työpaikkojen syntyä tuetaan edelleen. Työmarkkinoilla olemme törmänneet uuteen ongelmaan, kun kaikkia avautuvia työpaikkoja ei saada täytettyä. Korkean työttömyyden keskellä on syntynyt kohtaanto-ongelma. Työ ja tekijä eivät löydä toisiaan. (Ed. Outi Ojala: Kohtaanto-ongelma?) — Se on kohtaanto-ongelmakin. — Ongelman ratkaisu edellyttää useita samanaikaisia toimia, ja hallitus on ollut tässäkin asiassa valppaana. Työvoiman liikkuvuutta edistetään nostamalla harkinnanvaraista muuttoavustusta ja korottamalla verotuksen matkavähennyksen enimmäismäärää. Äkillisistä suurista työpaikkamenetyksistä kärsiviä paikkakuntia tuetaan erityistoimin. Budjettiesityksessä aktiivista työvoimapolitiikkaa tehostetaan 15 miljoonalla eurolla.

Arvoisa puhemies! Kesällä saavutettu hallituspuolueiden yksimielisyys kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta avaa väylän uudelle kuntauudistukselle, jolla pyritään takaamaan kansalaisille välttämättömien palveluiden saatavuus ja rahoitus tulevina vuosina.

Ensi vuoden talousarvioesityksessä valtion toimet vahvistavat kuntataloutta, kuten tänään olemme jo kuulleet, 400 miljoonalla eurolla. Kokoomuksen pakkolainaksi nimeämä maksatuksen porrastus, josta aiemmin käytettiin nimitystä puolitus ja jäädytys, (Ed. Ollila: Se oli sellainen!) aloitettiin aikanaan kokoomuslaisen valtiovarainministerin johdolla. Ensi vuonna valtio maksaa kunnille kustannusten noususta johtuvan maksuerän kokonaan, ja tältä osin seuraava hallitus voi lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä. (Ed. Outi Ojala: Ette uskaltaneet olla maksamatta, vaalitappio olisi odottanut!) Onnistuneen talouspolitiikan johdosta myös kuntien verotulojen arvioidaan nousevan ensi vuonna. Kuntauudistuksen yhteydessä on päätettävä myös valtion ja kunnan välisestä taloudellisesta vastuunjaosta. Ensi vuoden budjetti sisältää jo pienimuotoisia muutoksia tähän suuntaan.

Monet kysymykset, kuten esimerkiksi omaishoidon tuen mahdollinen siirto kuntien vastuulta Kelalle, jäävät kuitenkin seuraaviin hallitusneuvotteluihin. (Ed. Outi Ojala: Onneksi!) Hallituksen esitys yhden lisäpäivän myöntämisestä omaishoitajille on oikean suuntainen askel. Kuitenkin pitää huolehtia omaishoitajien mahdollisuudesta pitää nämä lakisääteiset vapaapäivänsä. (Ed. Outi Ojala: Se on totta, eivät he voi nytkään pitää!) Omaishoitajista huolehtiminen on niin sanottu tuhannen taalan paikka: Jos he eivät jaksa, uusien hoitolaitosten ja sairaaloiden tarve kasvaa suuresti. On holtitonta ajatella, että rakkauden ruuvia voi vääntää loputtomasti. Se menee pois jengoiltaan.

Arvoisa puhemies! Suurten taloudellisten linjausten ohi — valtion budjetin ja jopa kunnan budjetin — meitä jokaista kiinnostaa arjen toimivuus, avun saanti hädän hetkellä. Terveydenhuollon tulevaisuuden turvaamiseksi käynnistetyt Kansallinen terveyshanke sekä Sosiaalialan kehittämishanke ovat alueellisista eroista huolimatta parantaneet kansalaisten hoitoonpääsyä kautta maan. Ohjelmansa mukaisesti hallitus on päättänyt vaalikauden mittaisesta merkittävästä lisäpanoksesta peruspalveluihin. .

Budjettiesityksessä on ehdotukset äitiys- ja vanhempainrahojen nostamisesta sekä perhekustannusten tasaamisesta nais- ja miesvaltaisten alojen kesken, samoin ehdotukset perhehoitajien korvauksesta sekä vammaisten tulkkipalvelujen nostamisesta. Vaikka nämä kaikki eivät vielä tavoita tarvittavaa tasoa, nämä ovat merkittävää edistystä. Kaikkia yhteiskunnan kahtiajaon uhkia ei voi korjata yhdessä budjetissa, vaan ihmisten toimeentulo ja palvelut on turvattava pitkäjännitteisesti. (Ed. Outi Ojala: Teillä on ollut koko vaalikausi aikaa!) Työtä täytyy tehdä hyvin menestyneen ja näitä asioita edistäneen hallituksen jälkeenkin tulevalla vaalikaudella.

Kunnille on taattava taloudelliset resurssit selvitä lakisääteisistä tehtävistään. Toisaalta valtio ei voi olla äänetön maksumies ja seurata lakien laiminlyöntiä. Yksittäisen kuntalaisen perusoikeutena on turvallisuus, eikä hänen pidä olla valtion ja kunnan välisen talousottelun peliväline.

Taloudellinen kehitys Suomessa on ollut suotuisaa jo pidemmän aikaa. Talouskasvun hedelmät eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti, kuten täällä jo välihuudoista oli kuultavissa. Vastikään valmistui Stakesin julkaisema raportti suomalaisten hyvinvoinnista vuonna 2006. Sen keskeisin johtopäätös on ilmaistavissa lyhyesti. Hyvinvointimme on kohentunut, mutta hyvinvointierot ovat kasvaneet. Valtaosa suomalaisista voi entistä paremmin, tulee kohtuullisesti toimeen ja elää terveenä. Hyvinvointieroja lisäävät muun muassa työmarkkinatilanne, ikä ja perhetilanne. Aivan liian moni suomalainen elää Euroopan unionin määrittämän köyhyysriskirajan alla, ja 100 000 lasta elää köyhyydessä. (Ed. Outi Ojala: Näin on, miksi ette tee mitään?)

Vaalikauden viimeisenä vuonna on tulossa täsmätoimia taloudellisesti vaikeassa tilanteessa olevien ryhmien auttamiseksi. Köyhyyttä ja syrjäytymistä esiintyy kaikkein selvimmin lapsiperheiden ja pitkäaikaistyöttömien sekä pienten eläkkeiden varassa elävien keskuudessa. Lisääntyvän köyhyysriskin piirissä ovat selvitysten mukaan yksinhuoltajat sekä ne perheet, joissa on pieniä ja useita lapsia, (Ed. Kangas: Paljonko panostetaan?) asioita, joita ei todellakaan voi ohittaa olankohautuksella. (Ed. Outi Ojala: Olette rehellinen kuitenkin!)

Hallituksen esityksessä yksinhuoltajille maksettavaa lasten elatusmaksua nostetaan ja kotihoidon tuen hoitorahaa korotetaan. Asumistuessa luetaan lasten perhe-eläkkeet etuoikeutetuksi tuloksi, mikä korottaa yleistä asumistukea enimmillään 90 euroa kuukaudessa. Pienituloisten eläkkeensaajien asumistuen asumiskustannusten enimmäismäärää korotetaan ja erityistukea parannetaan. Pitkäaikaistyöttömien työkykyä ylläpitävistä terveystarkastuksista käynnistyy kokeilu. Kehitysvammaisten päivähoitotoimintaa laajennetaan koskemaan myös muita vaikeavammaisia.

Sosiaaliturvaa kehitettäessä on uskallettava puhua myös puuttumisesta sen perusrakenteisiin. Perustoimeentulon on löydyttävä yhdeltä luukulta, ja kohdennettujen muutosten on varmistettava, ettei tulonsiirtojen yhteensovitus nollaa tai heikennä köyhimpien ostovoimaa.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä vuodelle 2007 on merkittäviä tulevaisuuden investointeja osaamisen ja alueiden kehittämisen osalta. Ensi vuonna käynnistetään kymmenen uutta väylähanketta. Vuosien 2007 ja 2008 aikana käynnistyvät kaikki loput infraministerityöryhmän esittämät jäljellä olevat ykköskorin hankkeet.

Tulevaisuuden kannalta merkittäviä ovat budjettiriihen lisäpanostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Tutkimus- ja kehittämismäärärahoja lisätään talousarvioesityksessä yli 40 miljoonaa euroa. Rahaa jaettaessa on huolehdittava myös ammattikorkeakoulujen tarvitseman ja elinkeinoelämää palvelevan soveltavan tutkimuksen määrärahan riittävyydestä.

Suomen kansainvälinen asema on vankka ja arvostettu. Maailmantaloudessa Suomi on kokoaan merkittävästi näkyvämpi. Erilaisissa tutkimuksissa ja kansainvälisissä vertailuissa Suomi on arvioitu kärkisijoille. Hallitus jatkaa koulutuksen kehittämistä ensi vuoden budjetissakin. Koululaisten hyvinvoinnin tueksi käynnistetään laaja valtakunnallinen toimenpidekokonaisuus, johon kohdennetaan yhteensä 8 miljoonaa euroa. Koulutukseen osoitetut lisävarat parantavat erityisesti kouluhyvinvointia, sillä ne sisältävät toimenpiteitä koulukiusaamisen vähentämiseen, maahanmuuttajien opetuksen kehittämiseen sekä perusopetuksen opetus- ja työmuotojen kehittämiseen. Lisäksi tehostetaan varhaista puuttumista oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksiin parantamalla esimerkiksi erityislastentarhanopettajien palveluiden saatavuutta. Lasten aamu- ja iltapäivätoimintaa laajennetaan yhdellä päivittäisellä lisätunnilla. Tämä on myönteistä sekä lasten arjen turvaamiseksi että työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen kannalta.

Opiskelijoiden elämänlaatuun ja toimeentuloon on tulevaisuudessa panostettava siten, että viimeistään seuraavan hallituksen tulee nostaa opiskelijoiden opintorahaa, koska sitä ei ole nostettu 15 vuoteen. (Ed. Zyskowicz: Taas tulevaisuus!) Elämiseen riittävällä opintotuella takaamme tasavertaiset lähtökohdat opiskeluun kaikille. Opintojenaikaisen työnteon tulorajojen korottamisen sijaan opiskelijoita tulisi kannustaa tehokkaaseen täysipäiväiseen opiskeluun.

Opiskelijoiden ateriatuen nostaminen olisi pitänyt hoitaa jo budjettiriihessä, (Ed. Zyskowicz: Miksi ette kannusta?) mutta on hyvä, että hallituspuolueet ovat jo tässä vaiheessa sitoutuneet tuen nostamiseen eduskunnassa. Opintotuen lainaosuuden kasvattamista ei voida pitää riittävänä ratkaisuna opiskelijoiden toimeentulo-ongelmiin.

Myös ammatillisen koulutuksen arvostus on saatava nousuun. Se, miten tuemme ja kannustamme ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, on suorassa yhteydessä siihen, kuinka saamme alan oppilaitoksiin opiskelijoita ja kädentaitoja edellyttäviin ammatteihin työvoimaa. On tärkeää, että myös kipeästi kaivattuja oppisopimuskoulutuksen aloituspaikkoja lisätään.

Arvoisa puhemies! Verotuksella on tuettu kotitalouksien ostovoiman myönteistä kehitystä. Tulopolitiikassa on pyrittävä jatkamaan nykyisellä linjalla. Maltillisiin palkankorotuksiin on sovitettu oikeudenmukainen veropolitiikka, ja se takaa suotuisan reaaliansiokehityksen ja pitää kustannuskehityksen hallinnassa. Veroratkaisujen yhteydessä on oikeudenmukaisesti huomioitava kaikki kansalaiset, myös tulonsiirroilla elävät. Lisäksi eläkkeensaajien kokemat veroepäkohdat on selvitettävä.

Vaalien lähestyminen näkyy monina populistisina esityksinä. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) Erityisesti pääoppositiopuolue kokoomus on niittänyt viime aikoina kyseenalaista mainetta lupaamalla milloin minkin veron poistamista. Puolueen maineesta vastuullisen talouspolitiikan kannattajana on vain muisto jäljellä.

Viime aikoina on keskusteltu paljon perintöverosta. Koko veroa ei ole mahdollista poistaa. Veroa on kuitenkin kohtuullistettava, ja selvät epäkohdat tulee korjata, kuten esimerkiksi lesken ja lasten omassa käytössä olevan asunnon käyttömahdollisuuden turvaaminen.

Sosialidemokraattinen ryhmä painotti jo kesäkokouksessaan, että budjetissa on huomioitava heikossa asemassa olevat kansalaiset. Vaikka yksittäisellä budjetilla ei köyhyysongelmaa ratkaista, näkyy ensi vuoden budjetissa selkeästi sosialidemokraattinen kädenjälki. (Välihuutoja) Sosialidemokraatit haluavat myös jatkossa sitoutua syrjäytymisen ehkäisemiseen ja kaikkien kansalaisten yhteiskunnassa mukana pysymisen tukemiseen. Työ tasa-arvoisemman ja reilumman Suomen puolesta jatkuu!

Jyri  Häkämies  /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on hyvän talouden oloissa tehty yllätyksetön hukattujen mahdollisuuksien budjetti. Ympäriinsä ripoteltujen rahojen sijaan hallitus olisi voinut oikeasti rakentaa tulevaisuutta. Tämän ainutlaatuisen mahdollisuuden hallitus nyt jättää käyttämättä.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoman läheisin neuvonantaja valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi viime perjantain Taloussanomissa, että budjetti hymyilee vähän joka suuntaan. Sailas korostaa, että hallituksen olisi pitänyt voimakkaammin varautua ikääntymisen aiheuttamiin kustannuksiin. Saman ministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarinen puolestaan esitti viime lauantaina 2 miljardin euron suuruista talouden tasapainottamisohjelmaa ensi vaalikaudelle. Pekkarisen vaatimus tarkoittaa käytännössä 2 miljardin euron leikkauslistaa. Kumpaa kansalaisten siis pitää uskoa: (Ed. Pulliainen: Molempia tietysti!) budjettia suitsuttavaa valtiovarainministeriä vai varoituksia latelevia asiantuntijoita? (Ed. Gustafsson: Sehän on heidän tehtävänsä aina ollut!)

Arvoisa puhemies! Mistä oikein on kysymys? Hallitus asetti ohjelmassaan tavoitteeksi 100 000 uuden työpaikan luomisen Suomeen. Vaalikauden alussa, kun talouden suhdanteet eivät maatamme suosineet, kasvua ylläpiti kotimainen kysyntä veronalennusten ryydittämänä. Varmaan kaikki muistamme, ketkä noita veronalennuksia esittivät vaaleissa ja ketkä niitä vastustivat. Tuolloin tavoite 100 000 uudesta työpaikasta tuntui karanneen ulottumattomiin. Nyt suhdanteet ovat vetäneet Suomen huimaan lähes 5 prosentin kasvuun, mutta siitä huolimatta arvioidaan, että uusia työpaikkoja syntyy tämän vaalikauden aikana vain 80 000. (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) On surullista, että samalla kun hallitus itse ennustaa kasvun kääntyvän ensi vuonna laskuun, budjetista puuttuvat ne toimet, joilla tähän tilanteeseen vastataan.

Tulevien sukupolvien näkövinkkelistä hallitus on epäonnistunut tehtävässään. (Ed. Gustafsson: Suomi on kolmen parhaan maan joukossa työllisyyden kehityksessä!) — Tämän seurauksena, ed. Gustafsson, työvoimapula pahenee, sähkön hinta nousee ja opetuksen taso heikkenee. — Nousun harjalla kassaan tulvivat verotulot sirotellaan ympäriinsä ja valtion omaisuuden myynnillä kuitataan lähinnä menoja investointien sijaan.

Pääministeri Vanhanen, joka nyt ei ole paikalla, kehuskeli keväällä täällä eduskunnassa, että tämän hallituksen talouspolitiikasta kirjoitetaan vielä oppikirjoja. Syntyyköhän näistä aineksista painotuotetta? Epäilen, että tuosta kirjasta taitaa tulla omakustanteinen. (Ed. Zyskowicz: Niin kuin Vanhasen aikaisemmistakin kirjoista!) — Aivan oikein, ed. Zyskowicz.

Arvoisa puhemies! Jo pitkään jatkuneesta erittäin vahvasta talouskasvusta huolimatta noin 15 prosenttia työikäisistä suomalaisista on joko työttöminä tai työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä. Hallituksen toimet eivät ole tehonneet tähän työttömyyden kovaan ytimeen. Työtä kyllä olisi tarjolla, ihan niin kuin täällä on todettu. Samanaikaisesti työvoimatoimistoissa on avoinna noin 50 000 työpaikkaa. Tarjonta ja kysyntä eivät siis kohtaa.

Ensi vuoden budjetti sisältää kyllä Eero Heinäluoman markkinoiman työllisyyspaketin. Valitettavaa on, että tuo paketti jatkaa hallituksen tehottoman työllisyyslinjan tiellä. Hallitus luottaa perinteiseen tempputyöllistämiseen. Kesällä julkaistun työministeriön teettämän tutkimuksen mukaan nykyisen työllisyyskoulutuksen vaikutukset ovat olleet mitättömät. Saman tutkimuksen mukaan oppisopimuskoulutus ja tuettu työllistyminen yksityiselle sektorille parantavat työttömän mahdollisuuksia työllistyä.

Eikö hallituksen kannattaisi kuunnella omia asiantuntijoitaan eikä lisätä vuodesta toiseen rahoja tehottomiin toimenpiteisiin? Näitä demareiden hellimiä temppurahoja jäi työministeriöltä käyttämättä pelkästään viime vuonna 35 miljoonaa euroa. Tälle vuodelle, kuluvalle vuodelle, samoja rahoja lisättiin, ja ennakkotiedot kertovat taas, että rahoja jää käyttämättä. Mitä tekee hallitus ensi vuodelle? Esittää edelleen lisäyksiä. (Ed. Jaakonsaari: Työllisyys paranee niillä rahoilla!)

Suurella äänellä hallitus markkinoi myös uutta työttömille tarkoitettua 700 euron muuttokorvausta. Punamullan propagandan keskellä on hyvä muistaa, ettei tuolla summalla saa maksettua edes muuttoautoa, saati kompensoitua vaikkapa Kajaanin ja Helsingin asuntojen välistä hintaeroa edes yhden neliön osalta. (Ed. Jaakonsaari: Pitäisikö kompensoida?) Kokoomus tarjoaa vaihtoehdon tälle temppupolitiikalle. — Ed. Jaakonsaari, tässä se tulee.

Esitämme kotitalousvähennyksen laajentamista — muistatte varmaan, kenen aloitteesta se pantiin liikkeelle aikanaan (Ed. Jaakonsaari: Joo, se oli ed. Alho ja minä!) — valmistumiseen kannustavaa opintotukimallia, joka tarkoittaa opintorahapainotteista opintotukea, oppisopimuskoulutuksen lisäämistä ja sen laadun parantamista, työpajatoiminnan lisäämistä sekä työvoiman liikkuvuuden edistämistä myöntämällä työn vuoksi kahdella paikkakunnalla asuville erityinen verovähennys. Ed. Ahde, tämän esityksen, tämän mallin, me rahoitamme työministeriön pääluokan sisältä. Meillä on paitsi keinot myöskin rahat tämän toteuttamiseen. (Ed. Jaakonsaari: Varsinaista temppuilua!)

Arvoisa puhemies! Miten voimme tulevaisuudessa säilyttää arvostamamme peruspalvelut? Miten kymmenen vuoden kuluttua takaamme seniorikansalaisille terveys- ja hoivapalvelut tai koululaisille parhaan mahdollisen oppimisympäristön? Nämä ovat lähitulevaisuutemme keskeisiä poliittisia kysymyksiä, joihin hallitukselta ei ole saatu vastauksia.

Kokoomuksen mielestä huipulle päästään ja siellä pysytään vain huolehtimalla suomalaisesta osaamisesta, jonka kivijalka on mainetta niittänyt peruskoulumme. Tämän edellisten hallitusten perinnön punamultahallitus on nyt tärväämässä leikkaamalla joka vuosi ikäluokkien pienentymisen seurauksena säästyvät rahat muihin tarkoituksiin. Myös opiskelijat, niin kuin tunnettua on, ovat tunnetuin seurauksin jääneet hallituksen armottoman valta- ja imagopelin jalkoihin. Kun hallitus leikkaa lapsilta ja nuorilta, se leikkaa tulevaisuudelta.

Kokoomus haluaa parantaa peruskoulun laatua. Tämä tarkoittaa nykyistä pienempiä ryhmäkokoja sekä aidosti toimivaa erityisopetusta. Myös koulutuksen ja työelämän kohtaamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota, niin kuin aiemmin olemme todenneet. Yliopistojen paisuneet sisäänottomäärät heijastuvat jo opetuksen laatuun. Maailman 200 parhaan yliopiston listalta löytyy vain yksi suomalainen yliopisto. Samalla tutkimukseen ja tuotekehitykseen tarkoitettujen määrärahojen taso laahaa kaukana hallituksen itse itselleen asettamasta tavoitteesta. Punamullan puheet ja teot eivät täsmää.

Arvoisa puhemies! (Ed. Kalli: Enemmän tekoja kuin puheita!) Suomalaiset ovat entistä huolestuneempia isänmaamme energiahuollosta. Alalla käydään kovaa globaalia taistelua, ja sähkön kallistuminen näyttää vääjäämättömältä. Suomen teollisuudenkin kannattama merikaapelihanke, sähkön tuominen Venäjältä Suomeen, on suora epäluottamuslause hallituksen energiapolitiikalle. Lisäksi kotimaista teollisuutta rokottava päästökauppa, toimimattomat pohjoismaiset sähkömarkkinat ja öljyriippuvainen maailmantalous merkitsevät suomalaisille kallistuvaa sähkölaskua. Pientä kansaneläkettä saavan eläkeläisen 5 euron kansaneläkekorotus hupenee kasvaviin lämmityskuluihin.

"- - jokainen meistä tarvitsee lämpöä, myös ne eläkeläiset, jotka eivät saaneet tuloveron alentamisesta juuri penninkään hyötyä. - - Tällainenkin eläkeläinen saattaa tänä syksynä täyttää 3 000 litran polttoöljypannun ja maksaa 4 000 markkaa enemmän siitä." Tämä tuntuisi varmasti pääministeri Matti Vanhasesta tutulta. Näin hän puhui tässä salissa nelisen vuotta sitten keskustan välikysymyksen yhteydessä. Mitähän pääministeri nyt vastaa tälle öljypannuaan täyttävälle eläkeläiselle? Ehkäpä senkin saamme lukea siitä hänen tulevasta oppikirjastaan.

Kokoomuksella on vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle. Me olemme valmiita tukemaan kuudennen ydinreaktorin rakentamista. Samalla on kuitenkin panostettava voimakkaasti energia-alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, erityisesti bioenergiaan. (Ed. Pulliainen: Ai, se onkin siitä kiinni!)

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri luonnehti ensi vuoden talousarviota sen julkistamisen yhteydessä kuntien budjetiksi. Ministeri Heinäluoma lukee kuitenkin kuntien lisärahaksi myös vanhojen velkojen kuittaukset ja vajaat indeksitarkistukset. Oikeaa lisärahaa kunnille on luvassa vain 25 miljoonaa, eikä 424:ää miljoonaa euroa, kuten hallitus väittää. Samaan aikaan kuntien toimintamenot kasvavat kaikkiaan 1,1 miljardilla eurolla. Tällä yhtälöllä ei kuntia nosteta jaloilleen. Kuntien terveyskeskuksille ja peruskouluille hallitus tarjoaa kylmää kättä.

Kokoomus on vaatinut johdonmukaisesti, että hallituksen on aikaistettava kunnilta ottamansa pakkolainan takaisinmaksua. Teimme asiasta keväällä myös välikysymyksen. Ministeri Heinäluoma totesi tuolloin: "Olemme nähneet ja kuulleet täysin tarpeettoman välikysymyksen tässä tilanteessa - -." Hallitus kuitenkin kuuli kokoomuksen vaatimuksen ja aikaistaa nyt tuon velan takaisinmaksua. Me kiitämme siitä. (Välihuutoja) Me kiitämme ja palveluita käyttävät kuntalaiset kiittävät siitä. (Ed. Pulliainen: Todellinen vaikuttajataho ilmeisesti!)

Koska velka kuitataan vähennysjärjestelmän kautta eikä valtionosuuksina, niin kuin hyvin tunnettua on, on syytä kiinnittää huomiota hallituksen valitseman takaisinmaksumallin vaikutuksiin. Hallituksen malli johtaa kasvavaan eriarvoisuuteen kuntien välillä. Kokoomus vaatii, että tähän kohdentumiseen liittyvään ongelmaan löydetään tämän syksyn budjettikäsittelyn aikana oikeudenmukainen ratkaisu.

Suuri kuntien palvelurakenneuudistus, josta haettiin vastausta menojen ja tulojen alati kasvavaan epäsuhtaan, siirtyy kuitenkin ensi vaalikaudelle. Samaan aikaan muuttoliike maassamme käy kiivaampana kuin koskaan, niin kuin kesällä saimme lehdistä lukea, ja joka kolmas kunta kuluttaa enemmän kuin tienaa. Keskustan viime vaalikaudella esittämät lukuisat, vaikkapa ryhmänjohtaja Pekkarisen suusta kuullut vaatimukset suunnanmuutoksesta kunta- ja aluepolitiikassa ovat näiden tietojen ja lukujen varassa yhtä uskottavia kuin saman puolueen Liisa Hyssälän lupaama 300 euron korotus kansaneläkkeisiin.

Arvoisa puhemies! Kokoomus julkistaa omat yksityiskohtaiset budjettivaatimuksensa kuluvan viikon aikana. Joulukuussa teemme budjettimietintöön vastalauseen, joka on taloudellisesti tasapainossa, niin kuin edellinenkin oli. (Ed. Pulliainen: Onko se valmiina jo?) Toivomme kuitenkin, että syksyn aikana kokoomuksen perustellut muutosehdotukset saavat kannatusta myös hallituspuolueiden edustajilta.

Martti Korhonen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen kausi on lähestymässä loppuaan. Siksi on tässä yhteydessä syytä puhua yhden vuoden asemasta koko kaudesta ja arvioida tulevaa vähän pidemmällekin.

Talouden kehitys on ripeää. Velan osuus bruttokansantuotteesta on alhaisempi kuin mitä kauden alussa tavoiteltiin. Budjettiesitys on ylijäämäinen niin, että velkaa lyhennetään jo sillä perusteella, ei vain vuoden aikana kertyvillä myyntituloilla tai ennakoitua suuremmilla verotuloilla. Moni muukin asia on mallillaan, ja tästä tietenkin kuuluu antaa myös kiitosta.

Erittelemättä sitä, mikä on hallituksen aikaansaannosta ja mikä ulkoisten olosuhteiden vaikutusta, minusta on sen sijaan paikallaan arvioida myös sitä puolta, mikä ei ole tällä hetkellä kunnossa. Tässä keskustelussa on syytä muistuttaa myös siitä, että jotakin on mennyt pieleen, ja siitä, mikä on mennyt pieleen.

Hallituksen politiikan keskeinen, ja korostan sanaa keskeinen, virhe on eriarvoisuuden lisääntyminen ja tavallisten ihmisten unohtaminen. Hallitus on täysin kuuro ja kivisydäminen kansalaisten näkökulmasta katsottuna. Suomalainen yhteiskunta on tällä hetkellä vauraampi kuin se on ollut koskaan, mutta kaikki ihmiset eivät pääse yhtä lailla siitä vauraudesta osalliseksi. Monen elämään liittyy sellaista epävarmuutta, jonka perustalle ei voi esimerkiksi perhettä ajatella tai perustaa. Työelämä on entistä epävarmempaa. Vaikka talouden kasvu on avannut uusia mahdollisuuksia ja aloittain ja paikkakunnittain esiintyy jopa työvoimapulaa, niin toisaalla tehtaiden sulkeminen Suomessa ja tuotannon siirtäminen ulkomaille tuo monelle erinomaisen paljon suuria vaikeuksia.

Toinen mittava ongelma on työsuhteiden määräaikaisuus ja nimenomaan vastentahtoinen määräaikaisuus. Elinkeinoelämän puolelta ja täällä salissa on myös oikealta puolelta ja keskustan suunnalta sanottu, että työehtosopimusten jäykkyys tuottaa pätkätyöt. Tämäkään ei pidä paikkaansa, sillä tosiasiassa Suomi on huippuluokkaa yritysten työvoiman vaihtuvuudessa ja irtisanomiskustannusten suhteenkin Suomi on keskitasoa. Eurostatin tietojen mukaan vastentahtoinen määräaikaisuus on jyrkässä kasvussa. Vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä määräaikaista työtä teki 275 000 henkeä, mutta vastaavana ajankohtana vuonna 2006 jo noin 300 000 henkeä. Ongelma on siis yllättävän iso, ja se on vakava. Tällä hetkellä yli puolet uusista työsuhteista näyttää olevan määräaikaisia. Määräaikaistyö on nimenomaan nuorten naisten ongelma.

Työministeriö asetti selvittäjän, ja hänen työnsä on valmistunut. Nyt odottaisi hallitukselta toimia, sillä selvitykset on tehty. Ehkä keskeisin oivallus — niin hirveän yllättävää kuin se onkin — selvittäjän raportissa on se, että pitäisi noudattaa lakia, joka rajaa määräaikaiset työsuhteet poikkeustapauksiksi. Hallituksen vastuulla on, että lakia noudatetaan, ja jos siihen tarvitaan valvonnan tehostamista, niin sekin on hallituksen vastuulla. Kysymys kuuluu, miksi tällä puolella ei valvota, että lakia noudatetaan. Vasemmistoliitto kehottaa hallitusta mitä pikimmin panemaan täytäntöön selvittäjän ehdotukset. Tietoa on, ehdotukset ovat selvät. Nyt tarvitaan toimia. Yhtä tärkeää on varmistaa, että työvoiman vuokraus ei syrjäytä vakinaista väkeä ja että vuokratyövoiman työehdot ovat asianmukaiset.

Samalla muistutamme, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa pitää turvata myös kuntayhtymien palveluksessa olevien työllisyys niin kuin se on turvattu suoraan kunnan palveluksessa olevien kohdalla viideksi vuodeksi.

Hyvät edustajatoverit, on muitakin, jotka eivät pääse osallisiksi suomalaisen yhteiskunnan vaurastumisesta. Näitä ovat esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä tai tavallista työeläkettä saavat. Tästä kysymyksestä keskustelemme varmasti lisää ensi viikon välikysymyskeskustelussa.

Työttömyysturva ja työttömyysajan perusturva on myös kehno, eikä pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavan elämä ole helppoa. Vasemmistoliiton mielestä on pöyristyttävää, että lapsilisän korotus, silloin kun sellainen joskus tehdään, leikkaa suoraan toimeentulotukea. Siis kaikkein köyhimmät lapsiperheet jäävät tätäkin vähää paitsi käytännön elämässä. Lapsiperheiden köyhyys onkin tällä hetkellä suuri häpeätahra tämän kaiken vaurauden keskellä. Lapsiperheiden köyhyysaste on Suomessa kaksinkertaistunut muutaman viime vuoden aikana. Siihen hallituksen mainostamat täsmätoimet eivät auta.

Veropolitiikka tasaa yhä vähemmän tuloeroja. Pienituloinen ei juurikaan ole hyötynyt valtion tuloveroasteikon alennuksista eikä työtuloja vailla oleva kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen laajentamisesta.

Perusturvan indeksisuoja on vaihteleva, mutta silti aina heikko. Opintotuessa sitä ei ole lainkaan. Silloinkin kun indeksisuoja on olemassa, se ei automaattisesti turvaa etuuden saajalle osuutta yhteiskunnan vaurastumisesta. Etuuden kehitys riippuu siis hallituksen ja hallitusta tukevan eduskunnan enemmistön tahdosta. Siinä suhteessa hallituspuolueet ovat olleet todella nuivia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien suhteen, mutta sitäkin hanakampia auttamaan niitä, joilla menee jo ennestään hyvin. Rahoituksellisesti ei olisi ollut mahdoton urakka neljän vuoden aikana parantaa johdonmukaisesti pienimpiä etuuksia ja päästää nekin ihmiset osallisiksi yhteiskunnan vauraudesta. Sitä hallitus ja hallituspuolueet eivät ole halunneet. Se arvopohja ei ole ollut päällimmäisenä, ja sieltä tämä kivisydämisyys kantautuu.

Noin tunti sitten opiskelijajärjestöt luovuttivat meille kansanedustajille adressin, jossa vaadittiin opintorahan korottamista. Adressin on allekirjoittanut noin 130 000 ihmistä. Opiskelijoiden vaatimukset ovat erittäin perusteltuja. Asumislisän vuokrakattoa on tämän hallituksen aikana korotettu; tässä on menty eteenpäin. Taka-askeleita on kuitenkin vastaavasti otettu siinä, että opiskelijakaupungeissa kohonneet vuokrien hinnat ovat pitkälti jo itse asiassa syöneet tämänkin korotuksen.

Ainoa kouriintuntuva ja kaikkia tasapuolisesti auttava korjaus opiskelijoiden asemaan olisi opintorahan tuntuva tasokorotus. Opiskelijoiden tilanne ei kohennu halvoilla julkisuustempuilla, niin kuin tänäänkin olemme täällä kuulleet. Nimittäin kukapa ei muistaisi budjettiriihtä seurannutta tökeröä kilpalaulantaa ateriatuen korotuksesta. Tämä korotus tulee toki tehdä, mutta se ei kohenna opiskelijoiden taloudellista tilannetta, ainoastaan estää opiskelija-aterian hinnannousun. Siksi vasemmistoliitto esittää opintorahan tasokorotusta. Lisäksi esitämme, että itsenäisesti asuvien toisen asteen opiskelijoiden opintotuen tarveharkinta poistetaan.

Hallitus suosii opintotuessa lainapainotteisuutta. Lama-aikana kasvaneiden opiskelijoiden lapsuutta ovat usein varjostaneet kuitenkin konkurssit ja läheisten työttömyys. Niinpä lainaluukulle ei sännätä juoksujalkaa, kuten valtiovalta suosittelee löysättyään rajoja. Enää inflaatio ei nimittäin syö lainoja takavuosien malliin eikä työllisyys ole valmistumisen jälkeen varmaa. Muissa Pohjoismaissa opintotuki on Suomea korkeampi, vaikka osittain tämä johtuu myös suuremmasta lainamahdollisuudesta.

Vasemmistoliitto on lisäksi alun alkaen ajanut toimeentulotuen, työmarkkinatuen ja kansaneläkkeen tasokorotuksia, ja jottei nyt joku syyttäisi meitä myöhäisherännäisiksi, palautettakoon mieliin, että ollessamme edellisessä hallituksessa ajoimme työmarkkinatuen korottamista jopa sellaisella innolla, että hallituskumppanit välillä lakkasivat sanomasta päivää.

Tässä budjettiesityksessä on muutamia pieniä korjausesityksiä. Jos niitä sanotaan täsmätoimiksi, niin täsmätoimi on sekin, että läpivuotavan katon paikkaa yhdestä kohtaa laastarilla. Vasemmistoliitolle semmoiset täsmätoimet eivät riitä. Silloin kun verotusta kevennetään, vasemmistoliiton mielestä etusijalla pitää olla pienituloisten, niin työssä kuin työelämän ulkopuolella olevien. Verotuksessa olemmekin ajaneet toisenlaista linjaa: ei ylisuuria veronkevennyksiä hyvätuloisille, ei miljonäärien varallisuusveron poistamista.

Miksi hallitus haluaa valtion tuloverotuksessa jälleen laskea ylimmän tuloluokan marginaaliveroa puoli prosenttiyksikköä? Eikö tämä hyväosaisten ryhmä ole hyötynyt jo muutoinkin aivan riittävästi, on minusta aivan perusteltu kysymys. Ja mitä vaalienjälkeiseen elämään tulee, niin kyllä miljoonaperintöjä sietää edelleen verottaa, sillä yhteiskunnassa tarvitaan verotuloja. Siellä on täsmennys- ja korjaustarpeita, niitä tulee tehdä, mutta kokonaisuudessaan perintöverosta ei tule luopua. Sitä verorahaa tarvitaan palveluihin ja koko hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on ollut monta vuotta ahdingossa. Vaikka palveluja heikennetään, niin silti kunnat vain edelleen velkaantuvat. Tilannetta helpottaa toki niin sanotun pakkolainan takaisinmaksu, mutta se ei kerta kaikkiaan riitä. Hallitus ei esimeriksi hyvitä aikaisemmilta vuosilta kertynyttä valtionosuuksien indeksitarkistusten vajetta vaan päinvastoin kasvattaa sitä. Kunnille tarvitaan lisää rahaa, jotta voidaan taata kunnollinen päivähoito, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut. Näistähän siellä itse asiassa on kyse.

Työn ja työvoiman kohtaanto-ongelmaan hallituksen eväät tässä budjetissa ovat köykäiset: pieni muuttoavustus. Ei sen sijaan ole tukea sille, että asuu kotipaikallaan, vaikka joutuukin käymään työssä kaukana kotipaikkakunnalta, niin että kotiin ehtii vain kerran viikossa. Toisaalta muuttavan kannalta tähdellisempää kuin muuttoavustus on se, että uudelta paikkakunnalta löytyy uusi ja edullinen asunto.

Aluepolitiikasta puuttuvat avaukset, ainakin ne uudet avaukset, ei itse asiassa mitään. Niitä olisi keskustalta odottanut ainakin niiden puheiden perusteella, mitä ennen viime vaaleja kuuli. Tekoja ei kuitenkaan ole näkynyt, ei ainakaan myönteisiä tekoja. Uusia tiehankkeita toki käynnistetään, mutta samaan aikaan tien- ja radanpitoon ei liikene rahaa. Siitä kärsivät nimenomaisesti syrjäseudut.

Meidän ei tule unohtaa kansainvälistä yhteisvastuuta. Siksi toivon, että valtiovarainvaliokunta kiinnittää huomiota Suomen kehitysyhteistyöpanokseen. Vasemmistoliitto pitää korotusta välttämättömänä.

Budjetin laadinnassa kehysmenettely eli se, että menot lyödään vuosiksi etukäteen kiinni, on ollut hyödyllinen selviydyttäessä talousahdingosta. Kehysmenettelyn avulla tämä hallitus on kuitenkin pyrkinyt varmistamaan verotuksen johdonmukaisen keventämisen. Tällöin menettelystä on väistämättä seurannut yhteiskunnan eriarvoisuuden kasvu ja julkisten palvelujen heikkeneminen. Kehysmenettelyä voidaan kuitenkin käyttää myös oikeudenmukaisuuden lisäämiseen. Se vain on sovittava hallitusohjelmassa. Hyvä olisi pysähtyä hallituskauden puolivälissä arvioimaan menokehystä nimenomaan tästä näkökulmasta. Sitä nykyinen hallitus ei ole tehnyt.

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajatoverit! Aikaisempina vuosikymmeninä budjetin lähetekeskustelussa oli tapana käsitellä myös ulkopolitiikkaa. Viime vuosina ja viime aikoina näin on tehty todella satunnaisesti. Saattaisi kuitenkin olla hyväksi myös se, että eduskunta vuosittain kävisi keskustelua ulkopolitiikasta.

Libanon-selonteon yhteydessä yritimme kysyä hallitukselta, aikooko hallitus tuoda Afganistanin operaation koko eduskunnan käsittelyyn. Näyttää näet siltä, että viisi vuotta sitten eduskunnan hyväksymä operaatio on vuosien mittaan muuttanut luonnettaan. Isaf-operaation ja Yhdysvaltain käymän talebanien vastaisen sodan välinen ero on todella nyt hämärtynyt.

Yhdysvalloissa on terrorisminvastaista kamppailua alettu nimittää pitkäksi sodaksi. On pakko kysyä tässä vaiheessa, onko Suomi nyt viisi vuotta Afganistan-selonteon jälkeen mukana niin sanotussa pitkässä sodassa. En kysy tätä siksi, että puhuisin operaation vaaroista, siitä, ovatko suomalaiset turvallisilla alueilla vai vaarallisilla alueilla. Perään vastausta operaation luonnetta koskevaan kysymykseen.

Isafin ja amerikkalaisten yhteinen vahvuus lienee tällä hetkellä noin 40 000 sotilasta. Tätä kannattaa verrata 130 000 sotilaaseen, jotka Neuvostoliitolla oli siellä aikoinaan, ja kuten tunnettua, Neuvostoliitto hävisi Afganistanin sodan. Nyt Nato pyytää jäsenmailtaan 2 500 sotilasta lisää. Siksikö, että amerikkalaiset neljä vuotta sitten vähensivät joukkoja lähtiessään valloittamaan Irakia? On pakko kysyä, mitä tästä Isafista oikein tulee. Tähän keskusteluun tarvitaan uusi selonteko eduskunnalle, ei riitä pelkkä selvitys ulkoasiainvaliokunnalle.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliiton mielestä on puututtava eriarvoisuutta lisäävään kehitykseen. Vasemmistoliitto vaatii yhteiskunnallisesti ja alueellisesti tasa-arvoa lisäävää budjettia. Nyt tarvitaan solidaarisuutta niin kansallisesti kuin myös kansainvälisesti.

Anni Sinnemäki /vihr (ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Opiskelijoita ei ole kohdeltu tässä talousarvioehdotuksessa oikein. Mikään hallituspuolueista ei ollut valmis parantamaan opiskelijoiden asemaa. Opiskelijoiden todellisuus on ilmeisesti liian kaukainen asia, jotta sitä tarvitsisi ottaa vakavasti. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus voisi olla tärkeä arvo politiikassa. Tälle hallitukselle se ei sitä näytä olevan. Pienituloisuuden rajan alittaa kolme neljästä opiskelijasta. Pienituloisuus vaikuttaa hyvinvointiin: Joka neljännellä opiskelijalla on mielenterveysongelmia, joista yleisin on jatkuvan ylirasituksen kokeminen. Tämä ei ole oikein.

Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa 15 prosentin korotusta opintorahaan. Kun joulukuussa äänestämme budjetista, eduskunnasta löytyy lähes enemmistö eli 97 yli viisikymmenvuotiasta mieskansanedustajaa. Tämä ryhmä, jossa monet ovat opiskelijoiden isiä, voisi yllättää myönteisesti ja asettua opiskelijoiden vaatimusten taakse. Enemmistöstä puuttuvat äänet löytyvät kyllä vihreästä eduskuntaryhmästä.

Sorsia ruokitaan niin, että katsotaan onko keittiössä vanhaa leipää. Niistä jämistä sitten murustetaan linnuille. Ihmisiin saman logiikan ei pitäisi päteä. Mutta tämä hallitus hoitaa köyhyyttä juuri näin. Yli 120 000 lasta elää köyhyysrajan alapuolella. Lasten köyhyys on jo yleisempää kuin väestön keskimäärin. Etenkin yhden vanhemman perheiden tilanne on heikentynyt voimakkaasti. Vaikeuksia on myös pikkulapsiperheillä ja monilapsisilla perheillä. Samaan aikaan suurimmalla osalla lapsiperheistä menee hyvin, ja heidän tulokehityksensä on ollut myönteistä. Jättämällä osan lapsista myönteisen kehityksen ulkopuolelle luomme lasten luokkayhteiskunnan. (Ed. Sasi: Luokkataistelu!) Lapsiköyhyyteen ei riitä vastaukseksi 6 euron korotus elatustukeen.

Perustuslaki lupaa jokaiselle oikeuden toimeentuloon ja hoivaan, mutta tämä ei ole käytännön todellisuutta. Esimerkiksi vaikeavammaisten oikeus avustajaan on perusoikeus, mutta sitä ei ole taattu käytännössä. Minimietuudet ovat liian alhaisella tasolla. Eläkeläisten niukasta toimeentulosta keskustelemme ensi viikolla.

Kirkon diakoniatyön johtaja Heikki Hiilamo kutsuu sosiaaliturvajärjestelmäämme byrokratialoukuksi. Järjestelmä on monimutkainen ja joustamaton, ja se kahlitsee ihmisiä työttömyyteen. Työn vastaanottaminen tulee monille, esimerkiksi juuri yksinhuoltajille, liian kalliiksi ja hankalaksi. Sosiaaliturvan ja arjen vastaamattomuus on kuin ulkonäköpaineet: aina olet joko liian pitkä tai lyhyt, liian paksu tai anorektinen.

Fattigdom och små inkomster muntrar inte upp, de slår ner. För att vi skall slippa byråkratifällan behövs en basinkomst som sporrar till arbete. Då skulle var och en få användning för sitt kunnande, även de som på grund av funktionshinder eller handikapp inte kan gå ut på arbetsmarknaden på dess villkor. En fungerande social trygghet hjälper arbetslösa att sysselsätta sig, ger studerande en möjlighet att koncentrera sig på sina studier och tillåter föräldrar att kombinera arbete och familj på ett vettigt sätt.

Vihreiden mielestä köyhyyspolitiikka on toimintaa siinä missä muukin poliittinen toiminta. Leipää sorsille -menetelmällä varmistamme köyhyyden ja eriarvoistumisen pysyvyyden. Köyhyyden poistaminen tarvitsee pitkäjännitteistä toimintaa ja määrällisiä tavoitteita, joita seurataan ja joiden mukaan toimitaan. Tällaisten mittareiden täytyy olla osa seuraavan hallituksen ohjelmaa.

Paitsi suomalaisen myös globaalin köyhyyden poistaminen edellyttää pitkäjänteisyyttä. Sitä hallituksella ei ole riittänyt. Kehitysyhteistyömäärärahoissa Suomi on jäämässä jälkeen EU:ssa antamastaan sitoumuksesta, ja olemme kaukana Ruotsin, Norjan ja Tanskan tasosta. Vihreän eduskuntaryhmän mielestä on välttämätöntä, että Suomi siirtyy maailmanlaajuisen vastuun kantamisessa muiden Pohjoismaiden joukkoon. Seuraavalla hallituskaudella kehitysyhteistyömäärärahat on irrotettava kehyksistä, jotta voimme nostaa niitä lupaustemme mukaan. Määrärahojen kasvu on silloin ripeää, mutta kehitysyhteistyömme rakenteet ovat sillä tavalla kunnossa, että pystymme tämän tekemään.

Arvoisa puhemies! Nuoria naisia syrjitään työmarkkinoilla, koska he käyttävät vanhempainvapaita puolisoitaan enemmän. Vauva on kallis aarre perheelle ja yhteiskunnalle, mutta työnantajalle vain kallis. Vihreät ovat vaatineet tämän ongelman korjaamista yli kymmenen vuoden ajan. On myönteistä, että hallitus on osana budjettia päättänyt puuttua tähän ongelmaan ja esittää uudistuksia vanhempainpäivärahoihin.

Jos hallitus olisi pitänyt nuorten naisten syrjintää työmarkkinoilla todellisena ongelmana, esitys ei olisi jäänyt puolitiehen. Vihreä eduskuntaryhmä katsoo, että vanhemmuudesta työnantajalle aiheutuvat kustannukset on tasattava kokonaan. Nyt sairaan lapsen hoitopäivät ja mahdolliset raskauden aiheuttamat poissaolot jäävät kokonaan esityksen ulkopuolelle, samoin kuin seuraajan perehdyttämisestä aiheutuvat kustannukset. Puolelle työssäkäyvistä äideistä työnantajat maksavat myös äitiysloma-ajalta palkkaa, ja tämän palkan nykyisistä kustannuksista jää edelleen kolmannes korvaamatta.

Tasa-arvoisen työelämän ja tasa-arvoisen vanhemmuuden edellytyksenä on, että isät käyttävät nykyistä enemmän perhevapaita. Eduskunnan tulee tarkastella huolellisesti esitys isien korotetusta vanhempainrahasta ja sen oikeutus. Vihreiden mielestä samassa yhteydessä tulee katsoa, olisiko isille korvamerkityn vanhempainrahakauden pidentäminen parempi kannustin.

Viidennes äideistä, miltei 20 000 äitiä, saa vuosittain kaikkein pienintä äitiyspäivärahaa. Hallituksen esityksessä heidän taloudellinen tilanteensa ei parane lainkaan. On välttämätöntä, että eduskunta puuttuu tähän. Vihreä eduskuntaryhmä esittää, että minimiäitiys-, -isyys- ja -vanhempainpäiväraha nostetaan työmarkkinatuen tasolle.

Suomesta puhuttaessa kiinnitetään usein huomiota siihen, että kohtuullisen tasoinen, kollektiivisesti rahoitettu sosiaaliturva ja hyvinvointipalvelut yhdistyneinä joustaviin työmarkkinoihin ovat johtaneet hyvään kilpailukykyyn. Tämä yhdistelmä on näyttänyt toimivuutensa: huolenpidosta ja luovuudesta on muodostunut positiivinen kehä.

Otamme suuren riskin, jos laiminlyömme asioita, jotka ovat osoittautuneet voimavaroik-semme. Menestyvä talous ja osaava työvoima tarvitsevat syntyäkseen hyvää peruskoulutusta, laadukasta ammatillista koulutusta ja korkeakoulutusta sekä monipuolista tutkimusta. Hal- litusohjelmassa on luvattu käyttää ikäluok-kien pienenemisestä koituvat säästöt koulutuksen laadun parantamiseen, mutta näin ei tapahdu.

Yliopistokoulutuksessa on keskitytty laadun sijasta määrän kasvattamiseen. Opiskelijamäärät ovat nousseet huomattavasti opettajien määrän pysyessä ennallaan. Tämä näkyy yliopistoilla massaluentoina, kirjatentteinä sekä henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Opetuksen vähäisyys myös viivästyttää valmistumista turhaan. Budjetissa hallitus on korottamassa tutkimus- ja kehitysrahoitusta. Tämä on kannatettavaa, mutta vihreät ihmettelevät, miksei osaa rahasta suunnata yliopistojen perusrahoitukseen.

Toimivassa taloudessa monet vaikeat haasteet ovat myös mahdollisuuksia. Harmaaseen ja mustaan talouteen puuttuminen kasvattaa valtion verotuloja ja lisää velvoitteistaan huolehtivien yritysten kykyä menestyä. Harmaan talouden vahinkojen on arvioitu nousevan 5 miljardiin euroon vuosittain.

Myös maahanmuutto on mahdollisuus, joka on jäämässä käyttämättä. Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma on lähtökohdiltaan kannatettava, mutta ehdotuksiltaan varovainen. Täällä on tänään keskusteltu työvoimakapeikoista, ja kun puhumme niistä tulevaisuudessa, niin meille ei riitä pelkästään Suomessa tällä hetkellä asuva väestö, vaan meidän on välttämätöntä puhua myös maahanmuutosta. On outoa, että edelleen käyttäydymme kuin maahanmuuttajista olisi meille vain kustannuksia. Tuoreiden tutkimusten mukaan maahanmuuttajat ovat useissa Euroopan maissa syynä bruttokansantuotteen kasvuun: ilman heitä kasvu olisi notkahtanut.

Arvoisa puhemies! Neljässä vuodessa lapsi oppii paitsi puhumaan myös kävelemään ja leikkimään, syömään itse, kokoamaan robotin legoista ja kertomaan tarinoita. Neljä vuotta on pitkä aika. Ympäristöpolitiikassa Vanhasen hallitus on hukannut neljä vuotta. Aivan viime aikoina on tosin näyttänyt siltä, että hallitus olisi oppinut sanomaan jotain, esimerkiksi sanan bioenergia. Toiminta vielä puuttuu. Vanhasen hallituksen ohjelmassa luvataan: "Verotuksen rakennetta uudistetaan edistämään kestävää kehitystä. Ekologisella verouudistuksella vähennetään uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä, ympäristöhaittoja ja edistetään kierrätystä sekä tuotteiden, niiden kulutuksen ja energiankäytön ekotehokkuutta."

Budjettiesityksen myötä näemme, että tämä hallitusohjelman kohta jää kokonaan toteutumatta. Ympäristöverojen osuus valtion verotuloista on jäänyt EU:n keskitasolle. Naapurimaissa, kuten Ruotsissa ja Virossa, on edetty pitkäjänteisesti ekologisten verouudistusten suuntaan. Suomalaisten luonnonvarojen kulutus on edelleen sillä tasolla, että jos kaikki eläisivät näin, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Hallituksen politiikkaa on ollut raideliikenteen jatkuvasti liian matala rahoitus, jolla radat rapautuvat, ja maaseudun bussivuorojen leikkaukset. Suunnan pitäisi olla toinen. Yöjunaliikennettä tarvitaan. Tukholman ruuhkamaksukokeilu yhdistettynä parantuvaan joukkoliikenteeseen on ollut menestys. Suomessakin tulisi toimia näin. Myös valtion resursseja tarvitaan, jotta näkisimme uutta raideliikennettä yhtä hyvin Tampereella ja Turussa kuin Espoossa ja Sipoossa.

Ympäristöministeriön määrärahat vähenevät tänäkin vuonna: Luonnonsuojelualueiden hankkimiseen tarkoitetut määrärahat vähenevät, ympäristötöiden määrärahat vähenevät, luonnonsuojelusta aiheutuvien korvausten määrärahat vähenevät. Tämä tarkoittaa luonnonsuojelulle ja Itämerelle vaikeita aikoja. Etelä-Suomen vanhojen metsien suojelu etenee entistä hitaammin, ja niin lehdoissa kuin kangasmetsissäkin elävät uhanalaiset lajit muuttuvat entistä uhanalaisemmiksi.

Huonojen uutistenkin oloissa vihreät pitävät myönteisenä, että hallituspuolueilta on kuulunut viime aikoina ympäristömyönteisiä puheenvuoroja. Voisiko olla niin, että jonkinlainen käänne on tapahtunut heidän ajattelussaan? Ilmastonmuutokseen vakavasti suhtautuvan ja luonnonsuojelun puolesta toimivan hallituksen ohjelmaa vihreät haluavat olla vaalien jälkeen toteuttamassa.

Christina Gestrin /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman! Ett tack till finansministern och regeringen för presentationen av regeringsperiodens sista budgetförslag. Då vi debatterade den första budgeten hösten 2003 var det ingen i oppositionsleden som trodde att regeringens strama, men ansvarsfulla budgetramar skulle hålla. Idag får vi alla konstatera att regeringen lyckades genomföra vad den lovat. Statsekonomin är i balans, finländarnas hushållskassa har ökat tack vare systematiska skattesänkningar och de flesta grupper har fått sina stöd förhöjda.

Trots att rambudgeten har fungerat är det skäl att inför nästa regeringsprogram se över rambudgetmekanismerna. Det måste finnas möjlighet att justera ramarna enligt dynamiken i samhällsekonomin, trots att det kan vara enklare sagt än gjort. Svenska riksdagsgruppen föreslår att biståndsanslagen lyfts ut ur rambudgetbehandlingen så som flera andra löpande moment. På det här sättet kunde Finland på ett enklare sätt uppfylla sina biståndslöften om att nå 0,7 procent av bruttonationalinkomsten.

Talman! Regeringens socialpaket uppgår till 80 miljoner, men har trots det fått stark kritik. 80 miljoner euro är nästan en halv miljard mark. Det är mycket pengar. Det betyder inte att problemen för vissa grupper skulle vara åtgärdade. Mycket arbete återstår också för nästa regering.

Svenska riksdagsgruppen anser att riksdagen ännu noggrant bör sätta sig in i ensamförsörjarfamiljernas situation. Svenska riksdagsgruppen har sedan länge talat för att barnbidragets ensamförsörjartillägg skall höjas samt att kopplingen mellan utkomststöd och barnbidrag borde kapas. För den grupp som har det svårast, dvs. de ensamförsörjarfamiljer som lyfter utkomststöd, hjälper det inte om barnbidraget höjs eftersom kopplingen till utkomststödet betyder att utkomststödet samtidigt minskar. Vi kommer att lämna in en budgetmotion som skulle innebära en ännu större förbättring av ensamförsörjarnas situation.

I budgetförslaget ingår nu den efterlängtade familjeledighetsreformen som debatterats ända sedan föregående period. Reformen innebär inte bara en förbättring för barnfamiljerna utan den är också ett stort framsteg för jämställdheten på arbetsmarknaden. Då kvinnodominerade branscher inte längre ensamma måste stå för föräldraledighetskostnaderna kommer det att leda till att unga kvinnors möjligheter att få en fast anställning förbättras.

Vi tycker också att det är bra att nivån på moderskaps- och föräldrapenningen höjs, men vi vill ännu återkomma till föräldrapenningen ur ett jämställdhetsperspektiv. För oss har det inte klarnat varför föräldrapenningen för pappornas del är högre än för mammorna. En brist som vi beklagar och som regeringen borde ha rättat till är att nivån på den lägsta moderskapspenningen är lägre än arbetsmarknadsstödet.

On myönteistä, että adoptiovanhempien vanhempainrahakautta pidennetään. Tavoitteena tulee olla, että adoptiovanhemmat voisivat olla kotona lapsiensa kanssa yhtä pitkään kuin biologiset vanhemmat. Merkittäviä panostuksia ovat myös tuen lisääminen kuurojen tulkkiapuun ja vaikeavammaisten päivätoimintaan.

Hallitus on myös muistanut yhteiskuntamme senioreita. Kahden viime vuoden aikana pienimpiä kansaneläkkeitä on korotettu kahteen kertaan, ja ensi vuonna kaikkein vähävaraisimpien eläkeläisten tukea lisätään.

Ruotsalaisessa eduskuntaryhmässä olemme erityisen iloisia siitä, että hallitus on panostanut hoitoon. Omaishoitajien tilannetta on parannettu tällä hallituskaudella, ja ensi vuonna omaishoitajien vapaapäivien lukumäärä kasvaa yhdellä. (Ed. Vielma: Mitä sillä yhdellä aikaansaadaan?) Tärkeää olisi, että useammat kotona omaista hoitavat pääsisivät omaishoitotukien piiriin. Tässä onkin vielä paljon tehtävää.

Hallitus on myös muistanut veteraaneja, joiden invaliditeettiastetta lasketaan siten, että useampi veteraani pääsee säännölliseen kuntoutukseen. (Ed. Nepponen: Tuo ei pidä paikkaansa!)

Seuraavaan hallitusohjelmaan tulisi myös sisällyttää tavoite palkansaajien ja eläkeläisten välisten epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseksi tietyissä tuloluokissa. Kaikkia veronmaksajia tulisi kohdella yhdenvertaisesti.

Studerandenas ekonomiska situation har väckt livlig debatt. Visserligen har regeringen genomfört flera studiesociala förbättringar genom höjda inkomstgränser, bättre lånevillkor samt måltidsstöd. Men studentorganisationernas krav om höjt studiestöd går ändå inte att förbise. Faktum är att studiepenningen inte har höjts på 14 år. Man måste ändå fråga sig ifall en höjning av studiepenningen med 40 euro, vilket studentorganisationerna har krävt, skulle förenkla livet för studenterna i städer där de höga boendekostnaderna är den största löpande utgiften. Därför föreslår svenska riksdagsgruppen att man i första hand nu ökar antalet bostadstilläggsmånader från nio till tolv, dvs. man utökar bostadsstödet också till sommarmånaderna.

För oss är det ett mysterium varför regeringen lät bli att i samband med budgetmanglingen höja studerandenas måltidsstöd. Utan en höjning kommer studerandenas disponibla inkomster till och med att sjunka, eftersom det är klart att lunchpriserna kommer att höjas. Nu har i alla fall alla tre regeringsgrupperna gett besked om att måltidsstödet skall höjas, och svenska riksdagsgruppen utgår därför ifrån att denna tekniska miss enhälligt nu kommer att korrigeras.

Herr talman! Den finländska sjöfartens framtida öde ligger just nu i regeringens händer. Man måste beklaga djupt att vi i Finland inte på länge har haft förmåga att se sjöfarten som en egen business utan endast som en nödvändig länk i servicekedjan för exporten. Därför har vi så kraftigt tappat marknadsandelar inom sjöfarten redan under en längre tid. Östersjön är den starkast växande regionen i Europa och sjöfarten växer därefter. Danmarks sjöfart har under de senaste åren vuxit med 30 procent, Hollands med 50 procent och Tysklands tonnage har vuxit med 70 procent. Men i Finland har arbetsplatserna flaggats ut och marknadsandelarna sjunkit på grund av våra grannländers gynnsammare lagstiftning.

Det börjar nu bli brådskande att införa ett gynnsamt reserveringssystem för att gynna nya fartygsinvesteringar. Sverige inför en förmånlig tonnageskatt för sina svenska fartyg från och med eller under 2006. Finland måste också ha beredskap att fatta ett liknande beslut för att rädda den finländska handelsflottan.

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on parantunut, ja työttömyysaste on alhaisempi kuin yli vuosikymmeneen. Mutta talouden noususta huolimatta meillä on jäljellä tiettyjä rakenneongelmia, jotka on ratkaistava. On aika nähdä, että osa työllisyyspoliittisista panostuksista ei tuota odotettua tulosta. Työministeriön budjetti kasvaa edelleen joka vuosi siitä huolimatta, että työttömien määrä vähenee. (Ed. Vielma: Se onkin demarien hallitus!) Kuitenkin tiedämme, että työllisyyskurssit eivät pure rakenteelliseen työttömyyteen.

Sen sijaan oppisopimuskoulutus ja kotitalousvähennys ovat luoneet uusia työtilaisuuksia suhteellisen pienin kustannuksin. On hyvä, että hallitus kallistaa nyt korvansa työnantajien tarpeille ja sallii oppisopimusten lisäämisen.

Siitä huolimatta, että meidän on löydettävä keinoja uusien työpaikkojen luomiseksi, meillä on jo akuutti työvoimapula monilla toimialoilla. Osuvana esimerkkinä on Turun telakka, suomalaisen viennin aiempi kivijalka, jolla on nyt vaikeuksia saada ammattitaitoisia hitsaajia. Monissa kunnissa maahanmuuttajat ovat pelastaneet yritysten toimintamahdollisuudet.

Yleisesti ottaen maahanmuuttopolitiikkamme on edelleen lapsenkengissä. Ulkomaalaisvirasto on edelleen osoittanut merkkejä asenneongelmista, kun kyse on ulkomaalaisten oleskelulupahakemuksista. Aivan liian usein meihin kansanedustajiin ottavat yhteyttä henkilöt, jotka haluaisivat ja joilla olisi kapasiteettia työskennellä Suomessa, mutta jotka ovat eri syistä saaneet kielteisen vastauksen Ulkomaalaisvirastolta.

Hallitus valmistelee parhaillaan maahanmuuttopoliittista ohjelmaansa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä katsoo, että hallituksen tulee aktiivisesti hyväksyä ohjelma, joka parantaa mahdollisuuksia työvoiman maahanmuuttoon. Työvoimapula on todellinen uhka maamme tulevalle kilpailukyvylle ja investointien vetovoimalle.

Tässä yhteydessä haluamme myös korostaa sen merkitystä, että Suomessa lisäämme panostusta koulujen kieltenopetukseen. Kielitaito avaa ovet toisiin kulttuureihin, työmahdollisuuksiin ja muuhun maailmaan. Sen lisäksi että kieltenopetusta kotimaisissa kielissä tulisi priorisoida paremmin, myös hallituksen tasolla olisi pohdittava, mitä voitaisiin tehdä muiden kielten taidon vahvistamiseksi jo peruskoulussa. Kieltenopettajat ja kielikylpyopettajat muodostavat tärkeän asiantuntijaryhmän tässä yhteydessä.

Herr talman! Den politiska hanteringen av den stora flyttningsrörelsen från landet till städerna har tydligen ändrat. Ännu tidigare var målet att återskapa arbetsplatser på landsbygden så att familjer kan fortsätta att leva ett gott liv i sin gamla omgivning. Nu verkar det som om de flesta partier accepterat att finländarna skall bo i några stora städer. Det syns inte minst i Helsingfors skamliga försök att roffa åt sig mer tomtmark i en närliggande kommun.

Svenska riksdagsgruppen håller fast vid att det fortfarande skall gå att leva och verka på landsbygden. För att hela landet skall hållas bebott måste vägar och järnvägar fungera och hållas i gott skick. Också det lägre vägnätet måste få tillräckliga medel liksom lätta trafikleder och trafiksäkerhetsprojekt. Skärgårdens förbindelsetrafik måste få mera anslag redan i höstens tilläggsbudget för att klara av de högre bränslepriserna.

Vi inom svenska riksdagsgruppen är särskilt nöjda över att förbättringen av stamväg 51 från Esbo till Kyrkslätt nu kan inledas, och det är inte en dag för tidigt.

Lantbrukets framtid står ständigt på spel. De stora mellaneuropeiska ländernas agenda om att utmanövrera mindre länder från EU:s jordbruksstöd måste vi kunna bemästra. Det förutsätter en samstämmighet i Finland om att vi vill bevara ett inhemskt jordbruk.

För att det skall lyckas måste regeringen dels stöda branschens konkurrenskraft och dels ge en positiv signal till de unga lantbrukarna om att det finns en framtid för dem. Riksdagen har varje år korrigerat regeringens förslag om att skära ner på lantbruksrådgivningsverksamheten, och korrigeringen bör göras även denna gång. Det är inte klokt att skära i rådgivningen i en tid då den behövs mera än någonsin tidigare.

Satsningar på forskningen inom jordbruket och hela livsmedelsproduktionen är i allra högsta grad en industriell framtidsfråga. Förbättrade kostvanor och hälsosam mat är högaktuella frågor överallt i världen. Vi har både råvaror och kunskap inom den här branschen. Förutom det har vi i Finland alla förutsättningar för att gå i bräschen för den tekniska utvecklingen inom bioenergi och miljövänlig teknologi. Tillsvidare har vi en hel del problem att lösa gällande lönsamheten.

En åtgärd lantbrukarna väntar på är att accisen på lokalt, småskaligt producerad biodiesel, som alltså lantbrukarna själva har producerat, skall slopas. Detta innebär inte extra stöd, utan enbart en skälig skattelättnad för biobränsle som lantbrukarna skulle kunna använda inom sitt eget och andra närliggande jordbruksföretag och på det sättet ersätta annat fossilt bränsle.

Herr talman! Vi måste skapa välfärden innan vi kan fördela den. I riksdagsperiodens sista budgetbehandling kan vi redan se till vilka läger de olika partierna hör, till dem som bara vill fördela välfärden eller till dem som också vill ta ansvar för hur välfärden skall skapas. Den här diskussionen är intressant, inte minst med tanke på nästa års regeringsförhandlingar.

Sari  Essayah  /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjetin keskeinen sisältö on talouden kasvussa ja työllisyydessä. Hallituksen tavoite on luoda 100 000 uutta työpaikkaa vaalikauden aikana ja nostaa työllisyysaste ensi vaalikauden loppuun mennessä 75 prosenttiin. Edustajat Kalli ja Puisto pitivät jo suurta meteliä siitä, että uusien työpaikkojen tavoite saattaa jopa toteutua ja hallitus olisi siten ikään kuin lunastanut mandaatin jatkokaudelle. Uudet työpaikat eivät kuitenkaan vähennä työttömyyttä samassa suhteessa. Meillä on edelleenkin piilotyöttömyys mukaan lukien yli 300 000 työtöntä. Työllisyysaste on noussut tällä vaalikaudella siis vain prosentin. Siksi tyytyväisyyteen ei voi olla aihetta.

Työllisyyspolitiikkaan tarvitaan selkeää tehostamista, jos ensi vaalikaudella aiotaan edetä tässä tärkeässä tavoitteessa huomattavasti nopeammin. Vain riittävän korkean työllisyyden ja hyvän tuottavuuskehityksen oloissa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva kyetään turvaamaan ilman merkittäviä paineita verotusasteeseen väestön ikärakenteen voimakkaasti muuttuessa.

Pienet mikroyritykset, joissa työskentelee yhdestä yhdeksään henkilöä, työllistävät noin neljänneksen työvoimasta. Erityisesti palvelualojen kasvavaan kysyntään olisi nyt tartuttava, ja näiden yritysten alkuun saattamisen tulisi olla painopisteenä. Kristillisdemokraatit esittävät siksi lisäystä starttirahoihin, jotka uudistuksen myötä ovat monin paikoin loppuneet kesken. Samoin pk-yrittäjyyttä autettaisiin alkuun, kun kompensoitaisiin aloittavien, itsensä työllistävien työttömyysturvaa.

Hallituksen talousarvioesitystä on kiitelty "kunnonkohotusbudjettina". Valtiontalouden tulopuoli näyttääkin yleisen talouskasvun myötä varsin hyvältä; erilaiset verot ja osinkotulot kerryttävät lähemmäs pari miljardia lisää yhteiseen kassaan. Samanaikaisesti kuitenkin kansalaisten alueellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus edelleen lisääntyy. Hämmentävää onkin huomata, että tilastojen valossa punamultahallitus on vaalikaudellaan epäonnistunut eniten juuri näillä politiikkalohkoilla, joita on pidetty keskustan ja sosiaalidemokraattien vahvuuksina.

Keskustajohtoinen hallitus ei ole onnistunut tasapainottamaan alueellista muuttoliikettä ja väestörakennetta, minkä johdosta myös palvelurakenteen turvaaminen on tulevasta puitelaista huolimatta uhattuna. Maaseudun alasajoa kiihdyttävät tässä talousarvioesityksessä yksityisteiden valtionavustusten leikkaus, maaseudun kehittämisvarojen supistuminen ja maatalousneuvonnan ja -tutkimuksen rahoituksen vähentäminen. Muuttoraha on hallituksen aluepolitiikan konkurssijulistus. Se edistää siirtymistä Pääkaupunkiseudulle ja muille muuttovoittoalueille, kun päinvastoin pitäisi tukea yritysten pysymistä maakunnissa. Työpaikan kakkosasunnon verovähennysoikeuden laajennus auttaisi alueellisessa rakennetyöttömyystilanteessa ottamaan vastaan lyhytaikaista työtä, kunnes oman alan töitä löytyisi lähempää kotipaikkakuntaa.

Esitämme myös tuntuvia panostuksia kansalliseen maataloustukeen, Maatilatalouden kehittämisrahastoon, maataloustutkimukseen ja -neuvontaan sekä uusiutuvien energiamuotojen tukeen, muun muassa energiapuun korjuutukeen. Nämä toimenpiteet parantaisivat työllisyyttä, maaseudun elinvoimaisuutta ja huoltovarmuutta.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisen valtiovarainministerin alaisuudessa vaalikaudella tehdään kaikkiaan 3,5 miljardin euron veronkevennykset. Ne ovat hyödyttäneet eniten hyväosaisia, kuten sosialidemokraatit täällä myönsivät. Välillisessä verotuksessa kevennykset on suunnattu viinakassiin ruokakorin sijasta. Tosin, kuten ed. Kallin puheesta kuulimme, keskustassa on kaivettu jälleen esiin tämä viime vaalien keskeinen lupaus: ruuan arvonlisäveron alentaminen. Neljään vuoteen asialle ei hallituksessa ole tehty yhtikäs mitään.

Meille kristillisdemokraateille ruuan arvonlisäveron alentaminen ei ole vaalitäky. Haluaisimme tukea erityisesti lapsiperheiden ja pienituloisten ostovoimaa ruuan arvonlisäveron 5 prosentin alennuksen kautta. Näin tuettaisiin myös maatalous- ja elintarvikesektorin työllisyyttä ja alennettaisiin ruuan hintaa. Vattin tutkimustuloksen mukaan 80 prosenttia veronalennuksesta siirtyisi suoraan kuluttajahintoihin. Samalla päästäisiin lähemmäs keskimääräistä eurooppalaista ruuan arvonlisäverotasoa, joka on noin 8 prosenttia.

Kasvavista alkoholihaitoista varoittavat nykyään jo yritysjohtajat. Hallitus ei kuitenkaan nöyrry myöntämään tehtyä kohtalokasta virhettä. Esitämmekin keskimäärin 20 prosentin korotusta alkoholiveroon suunnaten se etenkin väkevien juomien hintaan. Myös tupakkaveroon tulisi tehdä kulutusta hillitsevä korotus. (Ed. Rossi: Uusi viinaralli alkaisi!)

Perintöveron kohtuullistamista leskille ja alaikäisille lapsille ei tule jättää seuraavalle vaalikaudelle. Suurimmat epäkohdat koskevat nimenomaan tapauksia, joissa eloonjäänyt puoliso ja perinnönjättäjän lapset joutuvat myymään kotinsa perintöveron takia. Tätä koskeva ja yli sadan kansanedustajan allekirjoittama ed. Kalliksen lakialoite perintöveron korjaamisesta tulee toteuttaa pikaisesti. Alkavalla vaalikaudella tulee sitten perintöveron kohtuullistamista jatkaa.

Autoverotuksessakaan ei pidä jäädä odottelemaan päästöihin perustuvaa käyttömaksudirektiiviä, vaan on varauduttava käyttövoimaveron alennuksella. Dieselautot ovat vähäpäästöisiä ja voivat käyttää myös biopolttoainetta suurempia määriä. Myös ympäristöystävällisempien hybridiautojen verokohtelua olisi helpotettava.

Arvoisa puhemies! Perusturvan ostovoima on hiipunut viimeisten 15 vuoden aikana samanaikaisesti, kun kansantalous on kasvanut vauhdilla. Heikoimmassa asemassa olevat pitkäaikaistyöttömät, yksinhuoltajat ja pienimpien eläkkeitten saajat sekä opiskelijat ovat jääneet pysyvästi köyhyys- ja selviytymisloukkuun. Suurin syy siihen on ensisijaisten etuuksien heikko taso. Hälyttävää on ollut etenkin lapsiköyhyyden lisääntyminen. Kuten olemme täällä jo kuulleet, 120 000 lasta elää kotitalouksissa, joiden tulot jäävät alle EU:n köyhyysrajan, 750 euron kuukaudessa.

Hallituksen budjettiesitykseensä suurieleisesti kyhäämän niin sanotun sosiaalipaketin sisältämät vaalikarkit eivät ole todellinen apu syrjäytymiseen ja eriarvoistumiseen. Ne tuovat kenties budjettiin paremman maun, mutta eivät vie nälkää. Monen eri ryhmän tarpeisiin ripotellut 80 miljoonan euron panostukset, joista lähes puolet maksavat kunnat, eivät tarjoa todellista helpotusta pienituloisimpien elämään. Esimerkiksi 10 euron lisäyksen kotihoidon tuen sisarkorotukseen saa vajaa 4 prosenttia lapsista ja eläkkeensaajien asumistuen keskimäärin 6—7 euron korotus lämmittää mieltä noin 13 prosentilla eläkeläisistä.

Kristillisdemokraatit haluavat rakenteellisia parannuksia, joiden avulla puretaan toimeentulon loukkuja. Lapsilisien vaikutus toimeentulotukeen on yksi näistä. Näiden lisäksi työttömyysturvan lapsikorotukset ja lapsen huoltajan verotuksen ansiotulovähennys nostavat vaihtoehtobudjettimme panostukset lapsiperheisiin vajaaseen 300 miljoonaan euroon. Näin helpotettaisiin tuhansien suomalaisten lapsiperheiden arkea ja torjuttaisiin lasten huono-osaisuuden lisääntyminen. Hallitus ei sen sijaan ole priorisoinut eriarvoisuuden ja lapsiköyhyyden vähentämistä muutoin kuin puheitten tasolla. Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri, entinen keskustaministeri Eeva Kuuskoski totesi Kotimaa-lehdessä: "Lapsiköyhyyden kasvua ei näköjään pidetä EU-Suomessa ongelmana. Hallituskin ohitti tämän budjettiriihessään."

Kiitos, puhemies! — Esimerkiksi suomalaisen sosiaaliturvan räikeä epäkohta, pienimmän äitiys- ja vanhempainpäivärahan työttömyyspäivärahaa alhaisempi taso, jää edelleenkin korjaamatta. Ministeri Haatainen on valittanut asioiden sotkemisesta keskenään, kun olemme tästä toistuvasti huomauttaneet. Moite on outo, sillä eduskunnan käsittelyyn juuri tullut vanhempainvapaaesitys koskee samaa sairausvakuutuslakia, jossa säädetään myös minimipäivärahoista. On hyvä, että töissä olevien vanhempien etuuksia parannetaan. Mutta samalla ei saa unohtaa sitä viidesosaa vanhemmista, joka ei saa ansiosidonnaista etua. Heitä ovat lähinnä opiskelijat, pätkätyöläiset ja työttömät, joiden soisi myös saavan taloudellisen mahdollisuuden perheen perustamiseen.

Esittäessään isille äitejä korkeampaa vanhempainpäivärahan korvausprosenttia hallitus halunnee toteuttaa niin sanottua positiivista diskriminaatiota, jotta isät jäisivät yhä suuremmassa määrin hoitovapaalle. Todellisuudessa perhevapaaesitys syrjii pienituloisten lisäksi naisia ja yksinhuoltajia. Miksi tasa-arvon edistämiseksi pitää naisia keskimäärin parempipalkkaisille miehille maksaa korkeampaa päivärahaa? Yksinhuoltajaäitien talouksissa tästä korotuksesta ei ole mitään hyötyä eikä myöskään niissä perheissä, joissa äiti haluaa joka tapauksessa käyttää koko vanhempainloman. Myös adoptiovanhempien asema jää parannuksesta huolimatta edelleen biologisia vanhempia heikommaksi.

Sen sijaan hallitus esittää täyttä vanhempainrahaoikeutta myös rekisteröidyssä parisuhteessa elävän vanhemman kumppanille, jolla ei ole sen paremmin juridista kuin biologistakaan suhdetta lapseen. Moni varmaan miettii, kumpi lesbopariskunnasta on se, joka saa isille tarkoitettua — heteronaisen ulottumattomissa olevaa — korkeampaa päivärahaa. Harvoin näkee näin tökeröä lakiesitystä, jossa ikään kuin takaoven kautta yritetään ujuttaa eduskuntaan voimassa olevan perhelainsäädännön ja perustuslaillisen yhdenvertaisuuden kanssa ristiriidassa oleva esitys. Aikoinaan parisuhdelain esityksessä nimenomaan todettiin, että rekisteröidystä parisuhteesta ei seuraa mitään vanhemmuuteen liittyviä oikeuksia tai velvollisuuksia. Voi vain ihmetellä Vanhasen hallituksen intoa murentaa perinteistä perhekäsitystämme.

Arvoisa puhemies! Tämän kuun alusta lukien eläkeläiset ovat päässeet törsäämään hallituksen 5 euron kuukausikorotuksella. Sijoitusongelmia ei varmaan kenellekään ole tullut. Pienituloiset eläkeläiset odottavat edelleen kansaneläkkeen todellista tasokorotusta. Ministeri Hyssälän ennen viime vaaleja eläkeläisille markkinoiman 300 euron korotuksen moni on todennut yhdeksi katteettomimmista vaalilupauksista.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä esittää kansaneläkkeisiin täysin realistista 20 euron kuukausikorotusta. Ajamamme reseptikohtaisen omavastuun poistaminen helpottaisi suurten lääkekulujen kanssa kamppailevien eläkeläisten lisäksi myös pitkäaikaissairaiden tilannetta. Pitkäaikaistyöttömien eläketuen piiriin olisi saatava yhä useampi yli kymmenen vuotta työttömänä ollut yli 58-vuotias. Tämä olisi inhimillistä kohtelua henkilöille, joilla ei ole tosiasiallista työllistymismahdollisuutta.

Kuten olemme kuulleet, hallitus todella tyrmäsi toiveet opintotuen korottamisesta ja tulorajojen kohtuullistamisesta, vaikka opintotuen reaaliarvo on pudonnut viidennekseen. Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön 8 miljoonan euron määrärahaleikkaukset sen sijaan maksatetaan opiskelijoiden käyttömaksujen korotuksilla. Terveydenhuollosta tinkimisen tulisi olla viimeinen keino, koska jo nyt noin 30 prosenttia yliopisto-opiskelijoista kokee runsasta stressiä ja jaksamisongelmia tasapainoillessaan riittämättömän opintotuen ja työssäkäynnin välillä.

Hallituksella ei ole selvästikään näkemystä siitä, mihin suuntaan se on opintotukea viemässä. Nykyinen yhtälö, jossa opintoraha on riittämätön, mutta töitäkään ei saisi tehdä ja valmistua pitää määräajassa, on täysin kestämätön. Eipä ihme, että teekkarihuumorissa hallituksen opintososiaalista politiikkaa kuvataankin jo lauseella "pari pierua opiskelijan suuntaan". Esitämme opintorahan 15 prosentin korotuksen ohella myös opintotuen lapsikorotusta. Koulutusta ja opiskelua ei tule mielestämme vaikeuttaa, vaan sitä tulee kannustaa.

Arvoisa puhemies! Kansallisen terveyshankkeen kustannukset ovat ylittäneet hallituksen arviot, aivan kuten ryhmämme etukäteen varoitti, eikä jonojen purku ole edennyt suunnitellusti. Pisimpiä odotusaikoja on hammashoidossa. Helsingin hammashoitojono on kesän aikana venynyt lähes 12 000 kaupunkilaiseen, ja heistä noin puolet on jonottanut hoitoa yli hoitotakuulain sallimat kuusi kuukautta. Turussa tilanne on vielä pahempi. Siellä hammashoitoa jonottaa joka kahdeskymmenes turkulainen, ja niin oikeusasiamies kuin lääninhallituskin odottavat kanteluiden perusteella selvitystä kaupungin palvelutoimesta vastaavilta. "Hoitotakuu on tullut kunnille tavattoman kalliiksi, eikä hallitus ole laskelmissaan huomioinut sitä", puolustautui eräs kaupungin johtavia viranhaltijoita. Punamultahallitus on pakkolainoin ja vajain indeksikorotuksin ajanut kunnat lähes rikkomaan perustuslain velvoitetta terveyspalvelujen turvaamisesta. Voidakseen huolehtia lakien mukaisista peruspalveluista eduskuntaryhmämme esittää täysiä indeksikorotuksia kuntien valtionosuuksiin ja lisäystä harkinnanvaraisiin rahoitusavustuksiin.

Viime keväänä tässä salissa käytiin kristillisdemokraattien aloitteesta rakentava välikysymyskeskustelu vanhustenhoidon tilasta. Hallituspuolueidenkin taholta laajasti myönnettiin alueelliset epäkohdat ja korjaustarpeet. Sen jälkeen ministeriön asettama selvitysmies professori Kivelä sai kesäkuussa valmiiksi häneltä tilatun raportin, mutta hallitukselta ei ole tullut sen paremmin toimenpide- ja lainsäädäntöpakettia kuin rahoitusehdotusta vanhuspalvelujen kohentamiseksi. Eikö yksin kotonaan ja laitoksissa makaavien vanhusten tilanne liikuta hallituksen päättäjiä, vaikka he nämä tarpeet tietävätkin? Kristillisdemokraattien minimivaatimus on 4 000 hoitajan lisäys vanhuspalveluihin. Suurempien valtionosuuksien lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnat takaamaan riittävän vanhustenhuollon laadun. Samalla tulisi vahvistaa lääninhallitusten mahdollisuuksia valvoa hoidon laatua ja oma-aloitteisesti tarttua puutteisiin.

Omaishoito kaipaa edelleenkin parannusta. Merkittävä osa omaishoitajista on jätetty varojen puutteen vuoksi omaishoidon tuen ulkopuolelle, ja kriteeristöä leimaa kuntakohtainen sattumanvaraisuus. Vaikka budjetin mukana tulee omaishoitajille ylimääräinen vapaapäivä, jää se monilta pitämättä, kun hoidettaville ei edelleenkään ole tarpeeksi tarjottavana sijaishoitopaikkoja eikä kotiin saada hoitajia. Hallitus ei myöskään toteuta vaikeavammaisten henkilökohtaista avustajajärjestelmää.

Apua tarvitsevat myös kaukana olevat lähimmäisemme. Kehitysaputavoitetta ei saa unohtaa, vaikka hallitus on livennyt 0,7 prosentin uralta. Suomalaisten kehitysapujärjestöjen tuen lisäksi kehitysapulahjoitusten verovähennysoikeudella kannustettaisiin mielestämme niin kansalaisia kuin kansalaisjärjestöjä kohti kehitysyhteistyötavoitetta.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetti haastaa hallituksen linjan. Haluamme näyttää, että reilun 1,3 miljardin euron vaihtoehtoisella käytöllä rakentaisimme sosiaalisesti oikeudenmukaisemman, perheitä, peruspalveluita ja työllisyyttä tukevan ja alueellisesti tasapainoisemman Suomen. Vanhasen punamultahallitus on karusti näyttänyt toteen sen, että suotuisista suhdanteista ja talouden kasvusta ei automaattisesti seuraa heikoimmista huolehtiminen, vaan siihen tarvitaan oikeita arvovalintoja.

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen eduskunnalle antamassa vaalikauden viimeisessä talousarvioesityksessä lähdetään siitä, että vienti vetää, työpaikkoja syntyy kotimaahan enemmän kuin niitä ehditään ulkomaille viedä, inflaatio pysyy suurin piirtein kurissa, mutta talouskasvu hieman hidastuu ja asettuu 3 prosentin paikkeille. Suomen kansantalouden pyörät pyörivät siis ensikin vuonna vinhasti. Hallituksen harjoittamalla talouspolitiikalla on ollut kuitenkin vain vähän tekemistä sen kanssa, että olemme saaneet elää onnellisten tähtien alla kansainvälistä nousukautta. Olemme nyt tämän noususuhdanteen huipulla. Ensi vuonna Yhdysvaltain kansantalouden odotetaan notkahtavan, jolloin Euroopan talouskasvu hidastuu ja sitä myötä Suomen viennin kasvu tullee hiipumaan. Aasian talouskasvu sen sijaan jatkunee vahvana.

Joka tapauksessa Suomen talouden kokonaiskuva on myönteinen, kuten asiantuntijat ovat todenneet. Valtion tulot ovat nousseet vuosi vuodelta enemmän kuin on osattu ennakoida, ja valtionvelkaa esitetään lyhennettäväksi. Jakovaraa on siis syntynyt, ja perussuomalaisten mielestä sitä pitää voida nyt myös jakaa, mutta järkevästi ja oikeudenmukaisesti.

Arvoisa puhemies! Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta onko se myös tylympi kuin koskaan? Ainakin hallituspuolueiden asenteista vähäosaisia ja vaikeuksissa olevia kansalaisia kohtaan kertoo omaa korutonta kieltään se tosiasia, että köyhät saavat tästäkin budjetista vain murusia. Taitavasti markkinoitu, mutta vain noin 80 miljoonan euron köyhyyspaketti on budjetin kokonaisuuden kannalta katsottuna todella vaatimaton. Mittaluokaltaan köyhyyspaketti on samaa tasoa kuin raharikkaille äskettäin lahjoitettu varallisuusveron poisto. (Ed. Kuoppa: Huomattavasti vähemmän!) Meillä olisi ollut varmasti varaa rakenteellisesti suurempiin satsauksiin köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi.

Palkansaajien veronkevennykset jatkuvat, mutta maltillisemmin kuin kuluvana vuonna. Valitettavasti kevennykset eivät edelleenkään suuntaudu siten kuin perussuomalaiset toivoisivat niiden suuntautuvan. Mielestämme kevennysten painopisteen tulisi olla ennen muuta kaikkein pienituloisimpien kansalaisten verorasituksen keventämisessä. Eläkkeensaajien verotuksen epäkohtiakaan ei pidä unohtaa: eläketulon verotus ei saa millään tulotasolla olla korkeampaa kuin vastaavan suuruisen palkkatulon verotus. Pidämme tärkeänä myös perintöverotuksen epäkohtien korjaamista muun muassa poistamalla se lähiomaisilta. (Ed. Wallin: Oikein!)

Arvoisa puhemies! Parhaiten ja nopeimmin pienituloisten ja vähävaraisten asemaa helpotettaisiin alentamalla ruuan arvonlisäveroa. (Ed. Wallin: Ei pidä paikkaansa!) Siitä olisi hyötyä suomalaiselle maataloudelle ja koko kansantaloudelle, sillä tosiasia on, että kaikkein pienituloisimmille annettu lisäeuro palautuu heti kulutukseen lähes täysimääräisesti, kun taas hyvätuloisella palautumisprosentti on olematon. Hyvätuloisilla lisäeurot siirtyvät herkästi säästöihin ja sijoituksiin eivätkä hyödyntämään kotimarkkinoita, toisin kuin pienituloisilla eläkeläisillä, sotiemme veteraaneilla ja kotirintamanaisilla, opiskelijoilla, työttömillä, lapsiperheillä sekä yksinhuoltajilla. Nämä väestöryhmäthän joutuvat pakosta käyttämään käytännössä lähes kaikki käytettävissään olevat varat jokapäiväisiin elinkustannuksiinsa, kuten ruokaan, asumiseen, vaatteisiin ja liikkumiseen.

Etenkin opiskelijat hallitus unohti budjettiesityksessään. (Ed. Wallin: Ei täysin!) Näiden vaatimukset asemansa parantamiseksi ovat perussuomalaisten mielestä hyvin perusteltuja. Esimerkiksi opintorahaa ei ole korotettu 14 vuoteen.

Arvoisa puhemies! Taitaa olla vaalit tulossa, kun köyhälläkin riittää taas ystäviä, vaan miten mahtaa olla tekojen laita? (Ed. Korhonen: Puheita, puheita!) Keskustapuoluekin puhuu jo seuraavasta hallitusohjelmasta, jossa köyhän asiaa sitten tosissaan ajettaisiin. Miksi köyhän asiaa ei voida ajaa nyt, kun siihen on taloudelliset mahdollisuudet ja keskusta on hallituksessa? (Ed. Zyskowicz: Hyvä kysymys!) Viime vaalien alla keskustaehdokkaiden antamat lupaukset ruuan arvonlisäveron alentamisesta ja eläkkeiden tuntuvista tasokorotuksista olisi voitu lunastaa jo tällä hallituskaudella ja viimeistään tässä talousarvioesityksessä. (Ed. Zyskowicz: He puhuivat vain seuraavasta vaalikaudesta!) Etteivät lupaukset vaan olisi jälleen esimerkkejä keskustan harjoittamasta ääntenkalastelusta.

Arvoisa herra puhemies! Budjetin työllisyyspaketilla hallitus haluaa parantaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Työmatkakulujen verovähennysoikeuden korottaminen on tässä suhteessa oikea keino, siitä tunnustus hallitukselle. Sen sijaan olemme täysin toista mieltä työpaikan perässä muuttaville luvassa olevan 700 euron muuttoavustuksen kansallisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Muuttoavustus on aluepoliittisesti tyly "viimeinen sammuttaa valot" -tyyppinen viesti. (Ed. Pulliainen: 700 euroa plakkarissa!) — Se on vasemmistoideologialle ominainen (Ed. Tennilä: Ei ole!) vahva kannanotto keskittämispolitiikan puolesta, ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Ei ole meidän ainakaan!) — Siksi perussuomalaiset vastustavat ehdottomasti muuttoavustusta. Haluamme pitää koko Suomen asuttuna ja elinkelpoisena. Kaikkia ei pidä pakottaa Ruuhka-Suomeen, vaan päinvastoin valtion pitäisi edistää työpaikkojen syntymistä ja säilymistä kaikkialla maassa. (Ed. Gustafsson: Näinhän hallitus juuri toimii!) Suomi on pitkien etäisyyksien maa, ja siksi hallituksen olisi kannattanut muuttoavustuksen sijaan paremminkin harkita esimerkiksi polttonesteiden veronalennusta.

Arvoisa puhemies! Tämäkään talousarvioesitys ei sisällä mitään merkittäviä parannuksia sotiemme veteraanien ja kotirintamanaisten etuuksiin. Vaikka veteraanien poistuma onkin suuri, tarvitsevat he yhä enemmän rahaa kuntoutukseen ja asuntojen peruskorjaukseen, jotta mahdollisimman moni heistä voisi asua omassa kodissaan. Oikeastaan ainoa talousarvioesityksestä löytämämme myönteinen asia veteraanien kannalta on, että 20 prosentin haitta-asteen omaavat sotainvalidit saavat oikeuden jaksoittaiseen laitoshoitoon. Perussuomalaisten mielestä tällaisesta prosenteilla näpertelystä pitäisi jo kerta kaikkiaan luopua. On muistettava, että tämän itsenäisyyttämme puolustaneen ja hyvinvointiamme rakentaneen väestön keski-ikä on jo noin 85 vuotta. Pian veteraanien etuuksien parantaminen on myöhäistä. Epäilemättä perussuomalaisille tullaan taas kerran sanomaan, että kyllä muuten, mutta kun ei ole rahaa. (Ed. Kalli: Eikä ole ääntenkalastelua?)

Kun sitten puhutaan kehitysavun nostamisesta tai pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden aiheuttamista menoista, puhumattakaan EU:n jatkuvasti paisuvista pakkojäsenmaksuista ja muista menoista, kuten meneillään olevasta EU-puheenjohtajuuskaudesta, tuntuu rahaa yhtäkkiä näihin kankkulankaivoihin riittävän. (Ed. Soini: Moolokin kitaan!) Kuten budjettiesityksestä käy ilmi, Suomi jopa osallistuu ensi vuonna Isolle-Britannialle myönnettävän EU-maksuhelpotuksen rahoittamiseen 128 miljoonalla eurolla! Tämä on täysin käsittämätöntä. Rahaa Suomella siis on, mutta kyse onkin siitä, mihin haluamme sen kohdistaa. Toivomme todella, että eduskunnassa löytyy riittävä yksimielisyys yli puoluerajojen korjata veteraaniasioihin liittyvät epäkohdat. Nyt ovat viimeiset hetket käsillä. (Ed. Vielma: Täältä löytyy tukea!)

Arvoisa puhemies! Jos veteraanien etuuksista ei perussuomalaisten mielestä voidakaan tinkiä, kehitysavun korotuksissa voidaan vallan mainiosti niin tehdä. Puheet Suomen kehitysavun häpeällisestä tasosta ovat nimittäin tietoista harhaanjohtamista. Euromääräinen kehitysapu on noussut viime vuosina hurjaa vauhtia. Muutenkin kehitysavussa olisi täysremontin paikka. Korruptoituneiden ja omaa kansaansa sortavien hallitusten avustaminen tulisi lopettaa kokonaan.

Arvoisa herra puhemies! Esityksen tiemäärärahat eivät yksinkertaisesti riitä tiestön kunnossapitoon, saati välttämättömiin perusparannuksiin, mikä koskee myös ratoja ja siltoja. Tiepääomaa, joka on kansallisomaisuuttamme, tuhoutuu tällä hetkellä yli 100 miljoonan euron vuosivauhtia. Mitä järkeä on tässä tiestön rapauttamisessa? Täytyy ihmetellä, ettei valtiovarainministeriö ole puuttunut tällaiseen holtittomuuteen, sillä sehän on samaa kuin velanotto.

Perustienpidon ennestään riittämättömät määrärahat, joita nyt vielä esitetään leikattavaksi samoin kuin yksityisteiden valtionapua, ovat mielestäni jopa perustuslain tasavertaisuushengen vastaisia, sillä tällainen tienpito vaikeuttaa syrjäisemmillä seuduilla asuvien kansalaisten elämää. Samalla se johtaa siihen, etteivät yritykset voi eivätkä halua hakeutua sellaisille alueille, joilla ei ole ympäri vuoden liikennekelpoisessa kunnossa olevaa tiestöä. Osa yksityistiestöstä on jopa kulkukelvotonta, koska niiden peruskunnostusta ei ole vuosiin kyetty rahanpuutteen takia suorittamaan. Maaseudulla asuu yksin yksityisteiden varrella puoli miljoonaa kansalaista. Näin johtava hallituspuolue keskusta muistaa budjetissa maaseudun uskollisia äänestäjiään.

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden budjettia ei voi kutsua maaseutuystävälliseksi muutenkaan. Vaikka eduskunta vasta hyväksyi maatalouspoliittisen selonteon, ei sen ehdotuksia toimenpiteiksi maatalousväestön jaksamisen edistämiseksi yhä suuremmiksi kasvavilla maatiloilla ole otettu huomioon edes lomituksen osalta. Esitykseen ei ole mahtunut myöskään turkistarhaajille hyvin tarpeellista lomitusmahdollisuutta. Tästä ja muistakin puutteista keskustalaiset tietenkin syyttävät jälleen hallituskumppaniaan sosialidemokraatteja. (Ed. Zyskowicz: Ja kokoomusta!) Perussuomalaiset haukutaan populisteiksi ja asiaintilaan luvataan samalla suunavauksella korjausta seuraavissa hallitusneuvotteluissa. Uskokoon, ken haluaa. Varsin taipuisa maamme johtavaksi hallituspuolueeksi Suomen keskusta joka tapauksessa on, jos sen ylitse mennen tullen pystytään kävelemään näin monessa sen äänestäjäkunnalle tärkeässä asiassa. Tosiasiaksi jää, että EU:n pauloissa olevat keskustalaiset ovat aivan yhtä syyllisiä maaseudun kurittamiseen kuin sosialidemokraatit; teot puhuvat puolestaan. Perussuomalaisissa herättää myös hämmästystä Kemera-tukien tuntuva alentaminen, kun toisaalta painotetaan puuntuotannon turvaamista, ed. Kalli, ja toisaalta energiapuun korjuun merkitystä.

Arvoisa herra puhemies! Sisäinen turvallisuus ja oikeusturva ovat viime päivinä puhuttaneet kansalaisia. Valitettavasti esitetyillä poliisin määrärahoilla poliisin näkyvyys tulee edelleen heikkenemään ainakin maakunnissa ja niin sanottujen tavallisten rikosten tutkinta-aika tulee pidentymään entisestään. Yleisen oikeusturvallisuuden kannalta on huolestuttavaa, että käsittelyajat niin rikos- kuin siviilijutuissa ovat tällä hetkellä aivan liian pitkiä. Rikosjutuissa resurssipula on huutava syyttäjästä aina korkeimpaan oikeuteen saakka. On myös muistettava, että ripeä talousrikostutkinta, nopea tuomioistuinkäsittely sekä tehokas perintä tuottavat valtion kassaan enemmän euroja kuin siitä aiheutuneet kustannukset ovat. Samalla siis valtion tulot kasvaisivat ja ed. Pulliaisen paljon esillä pitämä harmaa talouskin saataisiin kuriin. Budjettiesitys tuottavuusohjelmineen ei lupaa tältäkään osin hyvää valtionhallinnolle.

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset esittävät lopuksi toivomuksenaan, että erityisesti hallituspuolueiden eduskuntaryhmät pyrkisivät valiokuntakäsittelyssä saamaan kansalaisten perustuslainkin takaamia perusoikeuksia ja palveluja parantavia muutoksia yhteisen isänmaamme parhaaksi.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Käydystä ryhmäpuheenvuorokierroksesta on käynyt ilmi, että talouden perusasioista voimme kuitenkin olla suurin piirtein yhtä mieltä: Kasvu on vahvassa nousussa, työllisyys kohenee — viime vuonna 50 000, tänä vuonna 20 000—30 000 — valtion budjetti tasapainottuu ensi vuonna. Ilmeisesti olemme samaa mieltä myös siitä, että tämä budjettiehdotus on kuntien kannalta paras 15 vuoteen ja lisäksi voimme tehdä parannuksia myös kansalaisten sosiaaliturvaan ja sitä kautta pitää huolta, että oikeudenmukaisuus säilyy koko eduskunnan johtoajatuksena. Ymmärrän, että näissä oloissa tulee vaikeaksi kirjoittaa oppositiopuolueen ryhmäpuheenvuoroa (Välihuutoja) ja tulee mieleen, voisiko joillakin tempuilla saada aikaan kauniin puheenvuoron, joka kuulostaisi hyvältä.

Kun täällä siteerattiin ansiokkaasti kahta valtiovarainministeriön arvostettua virkamiestä, valtiosihteeri Sailasta ja ylijohtaja Jukka Pekkarista, otin katsoakseni, mitä he oikein loppujen lopuksi sanovat. Kun ed. Häkämies rakensi vastakkainasettelun ministerin ja johtavien ministeriön asiantuntijoiden välille, niin mitäs Pekkarinen sanookaan, kun katsoo itse haastattelun:

"Seuraavat 15 vuotta ovat kiihtyvien hyvinvointimenojen kasvun aikaa. Ensin se näkyy eläkemenoissa ja myöhemmässä vaiheessa vanhusväestön kasvavissa hoivamenoissa. Väestön vanheneminen tulee meillä seuraavan 20 vuoden aikana ensimmäisenä ja voimakkaampana kuin missään muualla Euroopassa." Sitten haastattelussa todetaan, että Pekkarisen mukaan tarvitaan uudistuksia: "Kysymys on koko julkisen talouden tasapainon parantamisesta useamman vuoden mittaan 1,5 prosentin bruttokansantuoteosuuden verran, siis runsaalla parilla miljardilla eurolla." Parhaana keinona hän ei tarjoa leikkauksia, niin kuin ed. Häkämies täällä antoi ymmärtää, vaan paras keino on työllisyysasteen nosto, työllisyysasteen nosto, ed. Häkämies, ja sitä tämä hallitus on juuri tekemässä, nostamassa työllisyysastetta: enemmän ihmisiä töihin, niin tulee enemmän verotuloja, pystytään huolehtimaan eläkkeistä. Tämä on se hallituksen iso linja, ja sitä ei pidä peittää tämmöisen harhaanjohtavan sanomalehtikatsauksen alle.

Toinen lehtikatsaus, jota ed. Häkämies täällä käytti hyväkseen, koski valtiosihteeri Sailasta. Mutta mitäs valtiosihteeri Sailas sanoi budjetista: "Se hymyilee vähän joka suuntaan: Rakennetaan teitä ja rautateitä, parannetaan sosiaalietuuksia, jaetaan rahaa kunnille, tuloverotusta kevennetään jne. Esityksessä ei ole mitään oikeasti ikävää." (Ed. Häkämies: Jatkakaa vaan!) — Miksi, ed. Häkämies, te ette lukenut koko tekstiä? — Sen jälkeen Sailas sanoo: "Julkisen talouden ylijäämästä intoilevien on syytä kiittää, että 40 vuoden takaiset päättäjät tekivät aikoinaan rahastoivan työeläkejärjestelmän, jonka elinkaa-ri on nyt kukkeimmillaan."

Ed. Häkämies, se, mitä molemmat sanoivat, oli, että meidän pitää varautua tähän tulevaan eläköitymiseen. Siksi pitää pitää huolta, että ihmiset ovat töissä, siksi pitää puuttua näihin kohtaanto-ongelmiin todellisilla toimilla, jotka ovat meidän käytössämme. (Ed. Pulliainen: Siksi pitää panna harmaa talous kuriin, jotta on rahaa!) Sen lisäksi meidän pitää itse näyttää sitä esimerkkiä, että valtio huolehtii omista eläkevastuistaan, ja sitähän tällä budjetilla tehdään. Me laitamme nyt lähes miljardi euroa lisää Valtion eläkerahastoon, jotta eläkkeet ovat turvattuja. Se on aitoa vastuuta tulevaisuudesta. Esitänkin, että jatkossa vaihtaisitte näitä lehtileikekatsauksen tekijöitä, koska näköjään ne ovat pysyneet samoina, vaikka ryhmäpuheenjohtaja on vaihtunut.

Mutta tietysti teillä oli varsinainen asiaosuus, joka oli tärkeä. Te kerroitte sen vaihtoehtonne, mistä otatte pois. Te otatte pois niiltä, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa asemassa, eli työttömiltä. Se on teillä se leikkauskohde, jota te tarjoatte: työttömiltä pois. Niille, jotka ilman omaa syytään jäävät Kuusankoskella, Joensuussa, Tampereen seudulla työttömiksi, te sanotte, että pärjätkää itse — sieltä voi leikata pois. Mutta haluan huomauttaa, että nämä työllisyysmäärärahat koskevat tänä päivänä yhtä hyvin kansakoulupohjalla olevia kuin korkeakoulupohjalla olevia. Oletteko te valmiit siihenkin, että korkeakoulututkinnon suorittaneiden, jotka ovat jääneet ilman työtä, työllisyysmäärärahat poistetaan? Sitäkö te haluatte? Ja näinkö te luulette, että Suomi menestyy, että me jätämme osan ihmisistä syrjään?

Jos me olisimme näin menetelleet aikoinaan, niin meillä ei olisi nyt 80 000:ta pitkäaikaistyötöntä, meillä olisi 400 000 pitkäaikaistyötöntä. Kaikki tulokset kertovat, että se, mitä me teemme tukityöllistämisessä ja myös koulutuksessa, tuottaa tulosta. Yli puolet näistä ihmisistä löytää itselleen työn vajaan vuoden sisään aktiivitoimien päättymisen jälkeen. Eli jos se unohdetaan, jos me emme tee näille ihmisille mitään ja me jätämme heidät oman onnensa nojaan, me teemme suuren vääryyden näitä ihmisiä kohtaan ja sen lisäksi vielä kansantaloudelle, koska me jätämme näiden ihmisten kyvyt käyttämättä. (Ed. Vielma: Olette jo jättäneet!)

Ed. Korhonen puuttui ansiokkaasti opintotukeen ja teki ihan oikean vertailun. On totta, että muissa Pohjoismaissa opintotuki on paljon enemmän lainapainotteinen kuin meillä, ja tämä on tilanne senkin jälkeen, kun teimme tällä vaalikaudella merkittävän lisäpanostuksen, jossa lainasta tehtiin verotuksessa vähennyskelpoinen. Vähennyskelpoisuus verotuksessa , on tietenkin parempi vaihtoehto kuin se, että annetaan vaan lainaa, joka jää kokonaan henkilön itsensä maksettavaksi. Tämähän merkitsee isoa parannusta niille, jotka tähän nyt tarttuvat, eli antaa mahdollisuuden vähentää erittäin huomattavan summan verotuksessa valmistumisen jälkeen.

Ed. Sinnemäki puhui siitä, että tähän elintasoon tarvitaan, jos oikein kuulin, neljän maapallon suuruiset voimavarat, ja tässä se meidän pulmamme onkin. Kysymys on siitä, kuinka paljon me yhtä aikaa pystymme säästämään, pitämään huolta luonnosta, toimimaan vastuullisella tavalla ja kuinka paljon me yhtä aikaa rakennamme taloudellisen kasvun ja sen mukanaan tuomien etuuksien ja palvelujen nostamisen varaan. Se on aito kysymys, jota sopii silloin tällöin pohtia.

Ed. Vistbacka, tuon lohdun sanomaa; uskon, että tämä pelastaa päivänne: Ensi vuoden budjetin osalta EU-jäsenmaksut jäävät selvästi vähäisemmiksi kuin olemme pelänneet, noin 200 miljoonaa euroa. Sama tulee tapahtumaan myös tämän vuoden osalta, eli tiedossa on, että myös tämän vuoden EU-jäsenmaksu jää selvästi alemmaksi, kokoluokkaan noin 50 miljoonaa euroa. Toivon, että tämä tuo vähän lohtua tuon muun synkän tilanteen keskelle.

Tässä se sitten on koko opposition yhteinen haaste, ja kristilliset ansaitsevat kyllä jälleen tunnustuksen: Heillä on katteet olemassa, näytetään, mihin pannaan lisää ja mistä otetaan pois. Tämä on rehellistä oppositiopolitiikkaa. Jokainen äänestäjä voi katsoa, mitkä ne arvovalinnat ovat. Jos näin tekee jokainen puolue, uskon, että ihmisillä on edellytys tehdä vertailuja. Kokoomus ei ole saanut tätä vielä kertaakaan aikaiseksi, mutta ymmärrän, että siellä on liian vähän kansliassa henkilökuntaa ja heidänkin aikansa käytetään näiden lehtileikekatsausten tekemiseen. (Naurua)

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edelleen kysyn kokoomukselta: Ed. Häkämies totesi, että kokoomuksella on vaihtoehto hallituksen haparoivalle energiapolitiikalle. Vastikään ennen juhannusta eduskunta yksimielisesti hyväksyi hallituksen esittämällä tavalla energia- ja ilmastopoliittisen selonteon. (Ed. Zyskowicz: Ei, vaan valiokunnan esityksen!) Nyt on mukava kuulla, mikä on se kokoomuksen poikkeava kanta. Te totesitte, että teollisuus kannattaa merikaapelia. Olisi hyvä kuulla, mikä teollisuus kannattaa ja millä tavalla. Edelleen kokoomus on valmis tukemaan kuudetta ydinreaktoria. Lain mukaan tarvitaan hakija, ennen kuin voidaan ottaa kantaa. Onko kokoomus hakijana? Hauska kuulla. (Ed. Tiusanen: Kokoomus on bioenergiaa vastaan!)

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Heinäluoma on nyt sitten lukenut nuo alaistensa haastattelut, niin Sailaksen kuin Pekkarisen, mutta kannattaa lukea vielä uudelleen.

Te sanotte, että talous on vahvassa kasvussa. Mutta kun luette nuo mainitut haastattelut, seuraatte, luette tämän oman kirjanne, niin talouden käänne on selkeästi tapahtumassa. Ensi vuodesta on tulossa talouden kasvultaan huomattavan paljon matalamman kasvun aikaa, ja se aiheuttaa erityisiä haasteita työllisyyspolitiikalle, koska se on kaiken a ja o. Sitten te sanotte, että te vannotte tuon tehottoman toimen nimiin, jonka työministeriön omatkin tutkimukset osoittavat. Tämä tempputyöllistäminen ei tuota tuloksia. Me siirtäisimme nuo rahat tutkimustenkin osoittamiin tehokkaampiin työllisyyskeinoihin. Me emme halua helliä työllisyyskursseja, me haluamme näille ihmisille työpaikkoja.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä en ole lukenut lehtiä niinkään, olen katsellut tilastoja, ja tilastojen valossa kaksi asiaa on aivan selvää. Ministeri Heinäluoma, niin kuin koko hallitus, on oikeassa siinä, että työpaikkakäyrähän on hyvä. Ei siinä ole mitään, ja siitä tunnustus. Se on annettava ihan rehellisesti.

Mutta eiväthän pelkät työpaikat ole se, millä ihmiset elävät, vaan tehtyjen työtuntien määrä. Jos me katsomme tehtyjen työtuntien määrää esimerkiksi vuoteen 2000 verrattuna, niin tehdyt työtunnit eivät lisäänny. Se on se ongelma, mihin halusin kiinnittää erityistä huomiota: pätkätyöt, määräaikaiset työsuhteet, työsuhteet, joilla ei elä. Se on se iso ongelma.

Toinen iso ongelma on se, joka liittyy siihen, minkä te mainitsitte, oikeudenmukaisuuteen. Ette kai te kiistä, että Suomi on tällä hetkellä rikkaampi kuin Suomi on ollut koskaan, mutta osa kansasta ei saa nauttia siitä rikkaudesta. Meillä on 600 000 köyhää, joista 120 000 lasta. Se on se kipupiste, johon on puututtava. Nämä täsmätoimet, joilla laastarilla nyt yritetään korjata, eivät korjaa riittävästi sitä tilannetta. Ne ovat oikeaan suuntaan, mutta riittämättömiä, vanhaa sanontaa lainatakseni.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa hallituspuolueiden, keskustan ja sosialidemokraattien, valtaisa tyytyväisyys hieman hämmentää. Mielestäni niin suuria syitä tyytyväisyyteen ei ole, jos meillä on 120 000 köyhää lasta. Kyllä silloin pitäisi olla hieman huolissaan jo jostain.

Sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, jonka myös ministeri Heinäluoma otti täällä esille: Nyt opiskelevat sukupolvet maksavat veroissaan tämän päivän hyvinvoinnista. Hallituksen valinta on selkeästi ollut se, että eniten liikkumavaraa on käytetty nyt työssä käyvien verojen alentamiseen, ja mitä paremmin ansaitsee, sen enemmän on alennettu. Samaan aikaan näiden miljardiluokan panostusten rinnalle ei ole voitu ottaa panostusta esimerkiksi opintotukeen, jonka suuruudeltaan 15 prosentin korotus olisi 67 miljoonaa euroa. Varsinaista sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta en tässä näe.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ed. Sinnemäki moitti tässä hallituksen ympäristöpolitiikkaa ja sanoi muun muassa sen, että hallitus ei ole toteuttanut tätä ekologista verouudistusta. (Ed. Sinnemäki: On mennyt taaksepäin!) Totta on se, että tässä on vielä paljon tehtävissä, mutta minua kiinnostaisi kuitenkin tietää, mikä olisi tässä vihreiden ehdotus.

Jag vill också tillägga, att man inte kan säga att den här regeringen inte skulle ha skött miljöpolitiken. Regeringen har målmedvetet fört vidare det Östersjöprogram som redan förra regeringen kom överens om, och under årtionden har man inte gjort lika stora enskilda satsningar som den här regeringen har gjort, uttryckligen när det gäller Östersjön.

Sari   Essayah  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministerin sanat todella lämmittivät, kiitoksia. Olemme pyrkineet aina harjoittamaan vastuullista oppositiopolitiikkaa ja jättäneet pölhöpopulismin syrjään.

Valtiovarainministerin kanssa olen samaa mieltä siitä, että työllisyysaste on todellakin se keskeinen talouspolitiikan mittari. 100 000 uutta työpaikkaa eivät todellakaan merkitse sitä, että meillä oli 100 000 työtöntä vähemmän. Meillä työttömien määrä on edelleenkin se noin 300 000. Tässä budjetissa ei ole sellaisia rakenteellisia suuria uudistuksia, joilla tähän 300 000:n työttömyyteen voitaisiin puuttua, elikkä tämä meidän rakenteellinen työttömyytemme on jämähtänyt.

Arvoisa valtiovarainministeri, minkälaisia keinoja meillä on lähteä pienentämään tätä työttömyyttä, joka monta kertaa on pitkittynyttä, kun näitten ihmisten on todellakin vaikea erilaisten kurssien kautta löytää sitä paikkaa tässä yhteiskunnassa?

Toinen seikka, mikä täällä on tullut esille, on tämä lapsiköyhyys. Millä tavalla budjetissa aiotaan paneutua lapsiköyhyyden torjuntaan?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri ihan oikein totesi, että verotulot ovat se, mikä pitää suomalaista yhteiskuntaa pystyssä ja millä pystytään myöskin tämän sukupolven eläkkeitä maksamaan. Mutta silloin pitää muistaa myös, että on olemassa muutakin kuin Pääkaupunkiseutu. Muuttoavustus ikään kuin ohjaa niitä työntekijöitä tänne ja kannustaa yrityksiä yhä enemmän Pääkaupunkiseudulle. Meidän mielestämme pitäisi sillä tavoin olla, että myöskin maaseudulla olisi yrityksiä, ja koska useimmiten siellä on työvaltaisia yrityksiä, niin myöskin kunnat saavat verotuloja. Eiväthän kunnat pysty antamaan palvelujaan, jos ei ei ole verotuloja.

Tähän liittyy myös yksi asia, se, minkä takia sinne ei tahdo saada yrityksiä. Perustienpitomäärärahoja lasketaan nytkin, ja tiet ovat tällä hetkellä jo siinä tilassa määrärahojen osalta, että rahat menevät hoitoon eikä perusparannukseen. Eli ongelma on nimenomaan siinä, että on ristikkäisiä vaateita. Rahamäärät ovat varmasti hyvin kehityshankkeitten osalta, mutta myöskin tavalliset ihmiset, jotka siellä maakunnissa asuvat, haluaisivat, että tiet olisivat edes jonkinlaisessa kunnossa.

Suvi Lindén /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusta hävettää, ja syytäkin on hävetä. Sen näkee siitä, että valtiovarainministeri Heinäluoman puheenvuorossa ei sanallakaan mainittu opiskelijoiden toimeentuloa. Suurieleisesti hallitus on kuitenkin ohjelmassaan luvannut, että opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta huom! täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista ja opintoajat lyhenisivät. Opintolainaa on kehitetty. Opintotuki on tullut opintolainapainotteisemmaksi, ja eduskuntahan hoiti tämän asumislisän.

Arvoisa hallitus, teiltä alkaa aika olla lopussa, jotta voisitte pitää sen lupauksen, jonka hallitusohjelmassa olette antaneet. Huomaa sen, että hallituspuolueiden kansanedustajia hävettää, koska suurimpien hallituspuolueiden ryhmäpuheenjohtajat lupasivat heti hallituksen budjettiriihen jälkeen korjata ateriatuen. Mutta tämä ei todellakaan riitä. Nyt on aika tehdä jotakin opiskelijoitten toimeentulon parantamiseksi.

Outi Ojala /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suosittelen niin valtiovarainministerille, pääministeri Vanhaselle kuin keskustan ryhmällekin tutustumista Kelan tutkimusosaston Vääryyskirjaan. Sosialidemokraatit olivat sentään ryhmäpuheessaan sen verran rehellisiä, että he myönsivät ne eriarvoistumisen ja köyhyyden ongelmat, joita Suomessa on. Kun keskustan ryhmäpuheenvuoroa kuunteli, niin luuli, että tämä on todella onnela, tämä Suomi, tällä hetkellä, niin kuin täällä ei olisi mitään ongelmia olemassa. Lukekaa tämä kirja. Nyt on huolestuttava kehitys meneillään. Tutkijat varoittavat siitä, että Suomi on siirtymässä hiipien kohti köyhyyspolitiikkaa, ja siltä se näyttää. Köyhät on unohdettu täysin tässä budjetissa.

Kehotan myöskin tutustumaan sosialidemokraattien tai ainakin Demarin teettämään tutkimukseen, jossa kansalaisten huolia on kyselty. Työttömyys ja köyhyys ovat kansalaisten suurimmat huolet. Mutta mitä vastaa hallitus? Köyhät on unohdettu täysin. Minä vain kysyn, kuinka te kehtaatte tilanteessa, jossa Suomi on vauraampi kuin koskaan, jossa taloudessa menee hyvin, niin kuin täällä ministeri Heinäluoma vakuutti, antaa silti köyhille tyhjää kättä.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri hehkutti näillä luvuilla sitä, kuinka paljon Suomeen on tullut lisää työpaikkoja. Luulen, että tässä on annos itsepetosta, sillä jos katsomme, minkälaisia työpaikkoja ja kenelle, niin kyse on lähinnä pelkästään osa-aikaisista työpaikoista ja lähinnä kyse on siitä, että opiskelijat käyvät enemmän töissä. Juuri mikään muu hallituksen työllisyyspolitiikassa ei näytä toimivan, mutta opintotuen heikentäminen puree hyvin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Kalli vaati elintarvikkeiden arvonlisäveron alennusta, mutta vasta ensi vaalikaudelle. Miksi ihmeessä, miksei jo nyt? Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus siirtyisi hyvin hintoihin ja toisi tuhansia työpaikkoja. Tuossa kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetissa vaaditaan 5 prosentin kevennystä elintarvikkeiden arvonlisäveroon, mikä olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen verouudistus.

Samoin ministeri Hyssälä viime vuoden kesällä vaati kiireisesti alkoholiveron korotusta, ja useat asiantuntijat ovat sitä edelleenkin vaatineet. Ehdottamamme 20 prosentin korotus toisi 200 miljoonaa euroa lisää tuloja valtion budjettiin, ja tuota rahaa tarvittaisiin kyllä kipeästi kohentamaan pienituloisten perheiden ja eläkeläisten asemaa.

Lopuksi totean, että valtiovarainministeri on kyllä oikeassa kokoomukseen kohdistuvassa arvostelussaan. Eivät yksittäiset muutosehdotukset budjettiin anna rehellistä kuvaa kokonaisuudesta. Odotan edelleen kaikilta oppositiopuolueilta tasapainotettua vaihtoehtobudjettia.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Budjetin sivulla 239 on tätä EU-autuutta. Se jäsenmaksu on noin 10 vanhaa miljardia, niin että kyllä sitä tässäkin aivan tarpeeksi on, ministeri Heinäluoma, sitä moolokinkitaa. Sekin kun käytettäisiin kansan hyväksi.

Ajatte muuttoavustusta. Se on tässä yhteydessä täysin väärää politiikkaa. Suomessa muutetaan enemmän kuin koskaan, ja tähän asti ihmiset ovat osanneet muuttaa ihan ilman mitään avustuksiakin, ja uskon, että tästä eteenpäinkin.

Sitten meillä on köyhyysarvio 500 000, joista suorastaan kurjia on 150 000. Jos vaikeuksissa olevan ja köyhän kansan etujen puolustaminen on populismia, me olemme mielellämme populisteja, koska aiomme näitten ihmisten asiaa jatkossakin ajaa.

Sitten, kun puhutaan kehitysavusta, sen euromääräinen nousu on 64 miljoonaa euroa, 350 vanhaa miljoonaa lisää; mikään muu momentti ei kasva tällaista vauhtia. Gepardihatut saavat pitää edelleen kulutusjuhliaan, diktaattorit, jotka sortavat omaa kansaansa.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ryhmäpuheenvuorossaan ed. Essayah viittasi alueellisen eriarvoisuuden kasvamiseen. Muistutan kuitenkin ed. Essayahia, että esimerkiksi Pohjois-Suomeen tulevat investoinnit ovat olleet tällä vaalikaudella suuremmat kuin edellisellä ja ovat myötävaikuttaneet siihen, että uusia työpaikkoja on syntynyt suuressa määrin. Lisäksi hajautettu energiantuotanto varmasti suuntaviivoineen lisää työpaikkoja tulevaisuudessa. Tämän jälkeen haluan kysyä ed. Essayahilta, vieläkö hän on samaa mieltä tästä asiasta.

Pirkko Peltomo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen taloudenpito saa tänään ulkopuoliselta taholta hyvää palautetta. Nimittäin puolueeton luottoluokituslaitos Moody’s toteaa tänään, että Suomen pitkäaikaisen valtionvelan paras mahdollinen AAA-luokitus heijastaa julkisen talouden hyvää tilaa, talouden vahvaa ulkoista tasapainoa, yhteiskunnallista vakautta sekä suhteellisen korkeaa elintasoa. Moody’s kiittelee lisäksi viime vuoden eläkeuudistusta sekä meneillään olevaa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa ja toteaa, että nämä uudistukset ovat välttämättömiä väestön ikääntyessä nopeasti ja työvoiman kääntyessä laskuun.

Miinuksena Moody’s toteaa sen, että meillä pysyy sitkeästi korkea rakennetyöttömyys. Tähänhän juuri ensi vuoden budjetti vastaa. Siellä on muhkea työllisyyspaketti, jolla pyritään työttömiä ja erityisesti pitkäaikaistyöttömiä ja nuoria työllistämään (Puhemies: Aika, saammeko kysymyksen!) ja tätä rakenneuudistusta jatketaan. — Tämä ei ole kyselytunti, vaan debatti. (Naurua) — Rakennetyöttömyyttä pyritään edelleen korjaamaan jatkossakin. (Puhemies: Aika!) Siinä mielessä niiden, jotka täällä ovat sanoneet, että me emme ole tehneet köyhien eteen mitään, (Puhemies koputtaa) kannattaisi lukea (Puhemies: Edustaja, aika!) budjetti uudelleen.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oli ihan virkistävää nähdä valtiovarainministerin retorisesti terhakka esiintyminen. Se kuuluu hyvään parlamenttikeskusteluun.

Te olette varmasti ihan aiheesta onnellinen, koska olette saanut jaettua rahat soveliaalla tavalla, sillä tavalla, että jokaiselle hieman jotakin. Olin tyytyväinen siihen, että te sanoitte, että hyvinä aikoina täytyy pystyä myös katsomaan tulevaisuuteen eikä kaikkea jakovaraa pidä jakaa.

Mutta tästä budjettiesityksestä puuttuu yksi aivan keskeinen kysymys, millä me elämme tulevaisuudessa? Nimittäin Suomeen ei näistä moodyseista huolimatta investoida, vaan suomalaiset yritykset investoivat muualle, ja Suomeen ei myöskään investoida ulkomaisten yritysten taholta. Minä ihmettelen, minkä takia hallitus ei puutu Suomen keskeisimpään tulevaisuuden syömähampaaseen eli niihin kysymyksiin, joilla tämä maa tehdään jälleen haluttavaksi kohteeksi tehdä investointeja, joista tulee työpaikkoja, joista tulee verotuloja. Miksi te unohdatte esimerkiksi yliopistollisen perustutkimuksen muilta osin kuin että muutamalla pienellä miljoonalla korjaatte, jotka käytännössä menevät kiinteistökustannuksiin, palkkausjärjestelmän uudistumiseen? Samoin tutkimus- ja tuotekehitysmäärärahat eivät ole jälleenkään sillä tasolla, mitä te itse olette itseltänne edellyttäneet.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Herra valtiovarainministeri, kun te vilkutatte muuttolippua pohjoiseen päin, te tuotatte vahinkoa myös Helsingin seudun pienituloisille, sillä täällä vuokrat ja asumisen hinta yleensä ovat jo nyt kohtuuttoman korkeita ja nimenomaan kovan muuttoliikkeen vuoksi. Nyt te haluatte tätä vaivaa tänne lisää. Eikö nyt pitäisi olla teillekin selvää, että aluepolitiikka on hyödyllistä ei vain pohjoiselle ja idälle vaan myös tälle seudulle, jotta pienituloiset voivat täällä elää ja ottaa vastaan ja tulla tänne tekemään myös pienipalkkaista hommaa, mikä nyt on mahdottomuus?

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoma antautui ihan mukavalla tavalla pohdiskelemaan tätä ympäristönsuojelun ja talouden suhdetta, mutta suosittelisin teille Al Goren elokuvaa Epämiellyttävä totuus, koska siinä kerrotaan hyvin yksinkertaisella tavalla se, että ei ole asetettava vastakkaisiin vaakakuppeihin ympäristönsuojelua ja talouskasvua, vaan ne voidaan sovittaa yhteen niin, että talouden rakenteita muutetaan juuri niin kuin ed. Sinnemäki on täällä vihreiden ryhmäpuheenvuorossa peräänkuuluttanut ja kuten myöskin lukee hallituksen ohjelmassa.

Tällä tavalla voimme saada aikaan yrityksiä, jotka parantavat koko ajan ympäristökilpailukykyään ja samalla Suomen kansantaloutta. (Ed. Gestrinin välihuuto) — Ed. Gestrin, se tapahtuu niin, että toteutetaan ekologinen ajoneuvoverouudistus, huutokaupataan päästöoikeuksia, niin kuin olemme ehdottaneet, sen sijaan, että annetaan ne sähköyhtiöille ilmaiseksi, ulotetaan jätevero kaikille kaatopaikoille. Tällä kaikella voidaan myös alentaa työvoimakustannuksia ja esimerkiksi pienipalkkaisten töiden sosiaaliturvamaksuja. Tällä tavalla saadaan aikaan se, että talouden rakenteet muuttuvat. Ettekö te voi lähettää valtiovarainministeriön ylintä virkamiesjohtoa uudelleenkoulutusleirille, koska tämä on monella muulla taholla jo aivan selvää?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolitoista tuntia sitten oli lähetystöjen vastaanottotiloissa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta. Tämä valtuuskunta edustaa sitä arvostetuinta ryhmää yhteiskunnassa, sotaveteraaneja ja sotainvalideja, noin 70 000—80 000:ta henkilöä. Kaikkien ryhmien edustajia oli läsnä. Jokainen lupasi tehdä tehtävänsä ja kaikkea, mitä vain voi, jotta nämä veteraanit saisivat sen, minkä valtioneuvosto on periaatepäätöksessä heille luvannut.

Minun tehtäväni on nyt, kun sain tämmöisen hyvän mahdollisuuden, tuoda nämä terveiset teille, herra valtiovarainministeri. Muistakaa, että 70 000—80 000 sotainvalidia ja sotaveteraania odottavat, että valtioneuvoston periaatepäätös todella toteutuisi. Te voitte omassa puheenvuorossanne antaa lupauksen, että näin tulee tapahtumaan. Silloin nämä ovat saaneet sen, minkä takia he tulivat tänne. On häpeällistä, että veteraanit joutuvat tulemaan pyytämään rahaa johonkin, mihin valtioneuvosto on luvannut rahaa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei voi muuta kuin hämmästellä valtiovarainministeri Heinäluoman tyytyväisyyttä ja ylimielisyyttä tilanteessa, jossa hallitus suhdannehuipulla tärvää tulevaisuuden mahdollisuuksia. Esimerkiksi koulutuksen tilanne meillä on se, että perusopetuksen taso on romuttumassa, kunnissa opettajat ovat lomautusuhan alla, ryhmäkoot kasvavat ja perusopetuksesta säästetään, ja syynä on hallituksen epäonnistunut politiikka.

Kun täällä ryhdyttiin lehdistökatsausta pitämään, niin suosittelen ministeri Heinäluomalle ja opetusministerille tilastokatsausta. Tänään on julkaistu Oecd:n tutkimus, joka osoittaa, että Suomi on hännänhuippu siinä, kuinka paljon me perusopetukseen ja varhaiskasvatukseen panostamme. Katsokaa näitä pylväitä, Suomi on viimeisenä.

Kysynkin: Mihin analyysiin perustuu se, että te ette panosta perusopetukseen, ja miksi te petätte sen lupauksen, että ikäluokkien pienenemisestä vapautuvia voimavaroja laitetaan opetuksen kehittämiseen niin kuin te hallitusohjelmassa lupasitte? Ministeri Heinäluoma, katsokaa, Suomi viimeisenä! Hävettää, ainakin minua. (Ed. Saarikangas: Ja minua!)

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduin valtiovarainministerin äskeisestä tulta ja tappuraa sisältäneestä vastauspuheenvuorosta. Selvästikin hänen tarkoituksenaan oli esittää, että valtiovarainministeri ja koko hallitus tällä esityksellään ovat huolissaan köyhistä ja syrjäytyneistä. Valitettavasti vaan tämä tuli ja tappura ei näy budjettiesityksessä.

Järkytyin valtiovarainministerin varsinaisen puheenvuoron lopusta. Hän oli juuri kehuskellut, kuinka hallitus esittää ylijäämäistä budjettia, ja samaan aikaan hän varoitti tekemästä suuria linjanmuutoksia tai esittämästä suuria parannuksia ensi vuoden budjettiin. Onko valtiovarainministeri todellakin sitä mieltä, että pienituloisten toimeentulo-ongelmien ratkaiseminen on suuri taloudellinen virhe tänä aikana, kun Suomella olisi siihen varaa?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Siihen, miten valtiovarainministeri kuvasi talouden nykytilannetta ja tulevaisuuden odotuksia, ei minulla ole mitään huomauttamista, ei siihen perusrakennelmaan. Asiat ovat juuri niin. Mutta, arvoisa valtiovarainministeri, jotta se voisi toteutua, tulopuolella pitää kiinnittää huomiota siihen, että ne tulot, joista eduskunta on päättänyt, kerätään. Nyt ei vuoropuhelu eduskunnan kanssa toimi.

Viime talvena valtiovarainvaliokunta ja eduskunta yksimielisesti kiinnittivät huomiota siihen, mitenkä valtavan suuri, miljardiluokissa, on harmaan talouden aukko tulopuolella. Mitä te vastaatte? Minä luin tänä aamuna tämän teidän kirjanne. Sivuilla 162 ja 224 on yhteensä kolme lausetta, joissa ei kuitenkaan vastata lainkaan tähän harmaan talouden asiaan. Tässä puheenvuorossa te sanoitte vain sen, että eräs asia vaikuttaa myönteisesti harmaan talouden kuriin saattamiseen, ja siinä kaikki. Miksi te ette uskalla kerta kaikkiaan jyrähtää tässä asiassa, niin kuin pitää?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tämä muuttoavustus on keskustajohtoisen hallituksen aluepolitiikan konkurssijulistus. Lehtikatsauksena totean, että ministeri Pekkarinen noin runsas viikko sitten Sisä-Suomen Lehdessä aika pitkälti mietti tämän muuttoavustuksen huonoja puolia. Sitten hän toteaa, että Suomen valtio käyttää vanhoista EU:n jäsenmaista kolmanneksi vähiten rahaa heikompien alueiden kehittämiseen. Suomi sallii muuta Eurooppaa nopeamman keskittymisvauhdin.

Nyt budjetti kyllä tältä osin maaseudun ja maakuntien kannalta on surullista luettavaa. Tämä keskittämiskehitys on menossa kovaa vauhtia kihlakuntien osalta, tiestön osalta, maaseudun kehittämisrahojen osalta, ja sitten kaiken huippuna tulee tämä muuttoavustus, jolla revitään ihmiset juuriltaan, mitä ministeri Pekkarinen tässä pelkää ihan aiheellisesti. (Ed. Sinnemäen välihuuto) Hän pohtiikin, miten voidaan tehdä tämä muuttoavustus sellaiseksi, että se ei olisi uuden keskittämispolitiikan väline. (Puhemies: Aika!) Kysyn: miten se tehdään?

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! Muutama kommentti käytettyihin puheenvuoroihin.

Kun toistuvasti ed. Sinnemäki ja joku toinenkin puhui veronkevennyksistä, on syytä huomauttaa, että veronkevennysten mittaluokka suhteessa työn verotukseen ja eräihin muihin ratkaisuihin on samaa suuruusluokkaa tällä hallituksella kuin edelliselläkin ja ne on toteutettu viisaalla tavalla. Yhteydessä työmarkkinaratkaisuihin on turvattu se, että niillä on maksimaalisen hyvä vaikutus talouden kehitykseen. Rahaa ei ole kylvetty eikä otettu riskejä, vaan saatu aikaiseksi vakautta ja ennustettavuutta. Se on ollut tärkeätä kotitalouksille, mutta myös yrityksille. Se on aivan keskeinen tekijä siinä, että meillä on talous nyt vahvassa kasvussa. Ei se tule itsestään. Kyllä tässä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen toimilla on merkitystä.

Täytyy siis sanoa, että tätä työmarkkinayhteistyötä meidän kannattaa vaalia. Ei tupotalon ikkunoista kannata käydä heittämässä kiviä sisään, vaikka olisi ulkopuolella, ed. Katainen. Jos tätä yhteistyötä ei olisi, voi kysyä, mikä olisi tilanne. Olisimme lähellä sitä, mitä on Keski-Euroopassa. Kyllä Saksassakin yritettiin käyttää veronkevennyksiä, mutta niillä yksin ei ollut kotimarkkinauskoa synnyttävää vaikutusta. Jäi epäilys siitä, että ollaan heikommalla tiellä, ja sen takia ei tullut uskoa, jolla ihmiset uskaltavat kuluttaa ja sitä kautta ylläpitää kotimarkkinoita ja työllisyyttä.

Kun puhutaan siitä, mihin veronkevennykset suuntautuvat, niin me olemme asteittain toteuttaneet erittäin huomattavan verouudistuksen sillä, että pienituloiset on kokonaan vapautettu valtionverosta, (Ed. Kuopan välihuuto) ja me olemme tehneet sen niin, että se on ollut merkittävä sosiaalinen ratkaisu. Toistakymmentätuhatta euroa kuukaudessa tienaavat ovat tämän piirissä. On tietenkin selvää, että jos verotusta kevennetään mutta ei veroja maksa, ei voi sitä kevennystäkään saada. Se on selvä asia.

Mutta mitä profiiliin tulee muutoin, on syytä, ed. Sinnemäki, sanoa, että tämä profiili on ihan sama pieni- ja keskituloisia painottava profiili, jonka teimme silloin, kun te olitte hallituksessa ja esittelitte tänne saliin sitä kohtuullisen hyvänä lopputuloksena. Ei se mitenkään eroa tästä edellisen hallituksen linjasta tältä osin. (Ed. Sinnemäki: Olisi syytä valita parempi linja!)

Ed. Soininvaara puhui työpaikoista. No, on tietenkin niin, että jos tulipalo on jo sammutettu vpk:n toimesta, niin sitten sanotaan, että väärin sammutettu, vääriä työpaikkoja. Mutta tosiasia on, että on luotu kokoaikaisia työpaikkoja, vakituisia työsuhteita ihan samalla tavalla kuin osa-aikaisia ja määräaikaisia, molempia, eli kyllä työllisyyskasvu on jakaantunut kaikkiin näihin luokkiin. Ei voi syyttää, että se olisi vain määräaikaisissa tai osa-aikaisissa.

Sitten muuttorahasta. Ei sillä kyllä ratkaista kohtaanto-ongelmaa eikä sillä, toisinpäin, myöskään aiheuteta minkään valtakunnan aluepolitiikan siirtymää. (Ed. Tennilä: Mutta sehän on viesti pohjoisen ihmisille!) Se on tärkeä niille ihmisille, jotka ovat pienituloisia ja jotka päätyvät siihen, että eivät löydä omalta alueeltaan omaa ammattitaitoa vastaavaa työpaikkaa. Sitä pitää, ed. Tennilä, miettiä myös näiden ihmisten eli niiden pienituloisten ihmisten kannalta, joille tämä 700 euroa tulee. Minä ymmärrän, että kokoomus nauraa sille. Eihän kokoomuslaisille 700 euroa mahdu ajatuksiin, se on niin pieni luku, mutta se, että vasemmalla suhtaudutaan 700 euroon sillä tavalla, että sillä ei ole mitään merkitystä, on minusta hivenen yllättävää. (Tennilä: On sillä merkitystä, ja se on huono merkitys!) Eli se ei ratkaise tätä asiaa. Me tarvitsemme monta muuta asiaa.

Sitten haluan huomauttaa, että nouskaa ylös sieltä 70-luvun ja 60-luvun lopun juoksuhaudoista. Katsokaa, mitä aluekehityksessä tapahtuu! Meillä on ympäri maata aluekeskuksia, jotka kasvavat ja kehittyvät, pitävät koko maakuntaa iskussa. Katsokaa, mikä on tilanne Helsingissä! Älkää pelotelko sillä Helsinkiin muutolla! Katsokaa viime vuoden tilastoa, kun Helsingissä väestömäärä väheni. (Ed. Tennilän välihuuto) Miksi te pelottelette, että tänne tulee kauheasti väkeä, kun ei tänne ole tulossa vaan täältä menee väkeä pois? Ei pidä antaa väärää tietoa, ed. Tennilä. (Ed. Tennilä: Pienituloiset joutuvat pois!)

Erinomainen syöttö, ed. Sarkomaa, aivan loistava. On hyvä, että koulutus tuli esille. Se ansaitsee tulla käsiteltyä, koska se on tämän hallituksen aivan keskeisiä painopistealueita. Koulutukseen satsaaminen on aivan ydinasioita, ja sen takia, että se on meille ja tälle hallitukselle tärkeä, me olemme laittaneet sinne kaksi kertaa enemmän rahaa kuin teidän vaaliohjelmassanne oli. (Ed. Sarkomaan välihuuto) — Kaksi kertaa, ed. Sarkomaa, enemmän rahaa, ja tämä linja tuottaa tuloksia. Kun puhuitte tämän päivän uutisista, niin tämä Oecd:n tutkimus, joka ansaitsee tulla noteeratuksi, kertoo, että suomalaisen koulutuksen tehokkuus on maailman kärkeä. (Kokoomuksesta: Ei ole kauan!) Tiistaina julkaistu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön koulutusjärjestelmien vertailuraportti antaa Suomen koululaitoksesta erittäin tehokkaan kuvan. Suomen tulokset ovat tuloksellisuudella mitattuna pääosin maailman huippua, pääosin maailman huippua, ja tämä koskee sekä peruskoulutusta että korkeakoulutusta.

Mitä tulee määrärahoihin, niin on syytä kertoa myös, mitä tämä tutkimus kertoo. Opiskelijakohtaisesti tarkasteltuna koulutusinvestoinnit ovat Suomessa kaikilla sektoreilla kasvaneet vuoden 95 tilanteeseen nähden ja kasvu on ollut hieman suurempaa kuin muissa Pohjoismaissa. Siinä on oikeata tilastoa siitä, mitä me teemme. Me satsaamme tänne koulutukseen, niin kuin pitääkin, ja se tuottaa tulosta. Se näkyy hyvissä tuloksissa, muun muassa Pisa-tutkimuksessa.

Harmaa talous kyllä on budjettikirjassa mukana. Totean, että me olemme jo aikaisemmin laittaneet poliisille lisää resursseja, perustaneet erityisen yksikön ottamaan harmaata taloutta kiinni. Se on tuonut jo omat rahansa takaisin. Me satsaamme myös työsuojeluvalvontaan ja siihen liittyen juuri harmaan talouden paljastamiseen. Meillä on ensi vuoden budjetissa huomattava lisäys. Työsuojelutarkastajien tehtävä nimenomaan on hakea näitä huijareita kiinni tuolta työmailta, joten budjetti on jo jyrähtänyt.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Heinäluoma, sanoitte kesällä, että veropopulisteja on kuin Lapissa mäkäräisiä, mutta te taidatte itse olla sellainen päämäkäräinen. Vaalien alla te pelottelitte kansalaisia veronalennuksilla ja moititte niistä kokoomusta. Äsken te, aivan oikein, kiittelitte hallituksen talouspoliittisia toimia ja veronalennuksia, joilla on voitu aikaansaada myönteisiä talousvaikutuksia. Teidän vaalipuheenne olivat ja ilmeisesti ovat seuraavienkin vaalien alla nimenomaan veropopulismia.

Ette kuitenkaan populismissa pärjää keskustalle. Kyllä on ihmeteltävä, että ed. Kalli kehtaa puolustaa tätä budjettia. Tämän hallituksen anti esimerkiksi eläkkeensaajille on nyt nähty. Missä on kansaneläkkeen pohjaosan palautus? Missä on taitetun indeksin poistaminen, ja missä on se kuuluisa 300 euron korotus kansaneläkkeeseen? Mistä ne löytyvät? Minä tiedän, mistä ne löytyvät. Ne löytyvät keskustan vaaliohjelmasta.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtiovarainministeri juuri äsken puhui kaikkien saamista veronhuojennuksista. Herra valtiovarainministeri, tämä ei kyllä pidä paikkaansa. Työmarkkinatuella olevat eivät saa sentinkään veronhuojennusta, jos ovat vuoden työttöminä, eivät sentinkään veronhuojennusta, ja siitä huolimatta heiltä pidätetään 22 prosenttia veroa 23 euron päivärahasta.

Herra valtiovarainministeri, onko tämä oikein? Poistettiin kyllä varallisuusvero rikkailta mutta kaikista pienituloisimmilta sitä, mikä aiheuttaa eniten köyhyyttä maassa, ei poistettu. Muun muassa Kelan tutkimuksessa lähdettiin siitä, että poistamalla verotus näiltä työmarkkinatuen saajilta voitaisiin parhaiten vaikuttaa köyhyyteen tässä ryhmässä.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Talousarvion keskeinen tavoite on vahvistaa yrittäjyyden ja työnteon yhteiskuntaa. Mielestäni tässä asiassa on edetty määrätietoisella toiminnalla ja oikein ajoitetuilla veroratkaisuilla, koulutukseen panostamisella ja nyt myös hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen vahvistamisella kuntatalouden vahvistamisen kautta oikeaan suuntaan.

Toki aina on korjattavaa, ja kun eletään monien muutosten yhteiskunnassa, pitää panostaa aina oikeaan aikaan tulevaisuuteen. Nyt tätä rakentamista on tehty ja luotu edellytyksiä myös edessä oleville muutoksille, niiden kestämiselle ja sille luottamukselle ja vakaudelle, jonka pohjalta hyvinvointia rakennetaan.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy antaa tunnustus ed. O. Ojalalle siitä, että hän kuunteli paremmin kuin ed. Sinnemäki SDP:n ryhmäpuheenvuoron, jossa huomioitiin myös yhteiskunnan epäkohtia, joihin täytyy puuttua. Vasemmistoliiton osalta ei yllätä se, että heitä ei kiinnosta edelleenkään valtiontalouden vakaus ja velkaongelman hoitaminen, mutta kokoomuksen osalta tämä kyllä ihmetyttää ja huolestuttaa.

Kokoomuksen ruhtinaalliset menonlisäykset osoittavat, että puolue siirtyy ainakin pari piirua populismin suuntaan. (Ed. Sarkomaa: Väärä tulkinta!) — Tämä ei ollut oma tulkintani, vaan kun kokoomus harrastaa lehtileikkeiden siteerausta, niin tämä on Aamulehden pääkirjoitus 1. päivältä syyskuuta. (Ed. Gustafsson: Kokoomuslainen lehti vielä!) Aamulehti: "- - kokoomuksen ruhtinaalliset menonlisäyslistat osoittavat, että puolue siirtyy ainakin pari piirua populismin suuntaan." Aamulehti kirjoittaa myös pääkirjoituksessaan: "Kokoomuksella näyttää olevan selviä vaikeuksia löytää kunnon lyömäaseita, joilla se moukaroisi punamultahallitusta ensi kevään eduskuntavaaleissa." Pääkirjoitus päättyy: "- - hyväkään suoritus ei riitä, jos muut ovat parempia." Näin on niin politiikassa kuin maratonillakin. (Naurua)

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Noita laskuharjoituksia kun tekee, niin ei kannata itseään hirttää niihin, koska voi joutua noloon tilanteeseen. Kunhan me jätämme aloitteet, niin laskekaa. Minä sallin sen, että vedätte äskeisen näkemyksenne pois, koska näin veljellisessä hengessä meidän ei kannata toisiamme nolata ihan turhin eväin.

Mutta, valtiovarainministeri Heinäluoma, puhuitte jotakin kivittelystä, tupopöydän kivittelystä. En ota kyllä koppia siitä, pyytäkääpä avustajaanne hakemaan niitä lehtileikkeitä, joita teillä hyvin aktiivisesti tänä päivänä haetaan. Katsokaa, mitä minä olen sanonut. Olen sanonut sen, että tupo kannattaa jatkossakin, mikäli se tekee järkevää politiikkaa. Mikäli se tekee huonoa politiikkaa, en kannata sitä. Tässä me olemme varmasti eri mieltä, sen olen ymmärtänyt.

Olen myös todennut, että hallitus ei voi alistaa muualle demokratiassa sille kuuluvaa valtaa tehdä liikenneratkaisuja, tehdä työllisyyspolitiikkaa, johon kuuluvat myös työllisyyttä edistävät veronkevennykset, aivan samalla tavalla kuin edellisen hallituksen aikana joissakin budjeteissa tehtiin niin, että valtiovarainministeri antoi etukäteen veronkevennysvaran, jota silmälläpitäen työmarkkinaosapuolet tekivät palkkaratkaisut. Tämä oli tärkeää sen takia, että halusimme osoittaa, kuinka tärkeä tulovero on Suomen työllisyyttä rakennettaessa, suomalaisten ostovoimaa parannettaessa ja tätä kautta tehtäessä Suomea entistä dynaamisemmaksi, kasvuun kannustavaksi yhteiskunnaksi.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ihmettelen suuresti, että ministeri mainitsi, että nimenomaan tämä hallitus satsaa koulutukseen ja se on painopistealueita, koska ensi vuoden budjetissa on yleissivistävästä koulutuksesta valtionosuuksia leikattu yli 15 miljoonaa euroa ja oppilaitosten perustamiskustannuksia leikataan 20 miljoonaa euroa. Ne ovat huimia rahoja pois kentältä ja nimenomaan sieltä perustasolta, koska peruskoulutus on se ehdottomasti tärkein kallio, jolta sekä yhteiskunta että nuoret ja lapset nousevat tulevaisuuteen. Sitten annetaan 8 miljoonaa euroa kouluviihtyvyyteen eli paikataan sitä ongelmaa, joka on syntynyt siitä, että kouluilla ei ole ollut varaa pieniin luokkakokoihin, tukiopetustunteihin ja muuhun.

Tämä on kyllä todellakin aika ihmeellistä puhetta, että te ajaisitte jotenkin koulutuksen asiaa. Ed. Sarkomaan puheenvuoro oli erittäin hyvä tältä osin.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitää sanoa ed. Backmanille ensin, että kannattaa katsoa pikkuisen historiaa. Me olemme tehneet joka kerta tähän asti vaihtoehtobudjetin — ja tulemme tekemään sen nytkin — jossa me olemme osoittaneet tulot ja menot. Ei siinä ole mitään epäselvää. Kannattaa edes lähihistoria muistaa siinä maratonia harjoitellessa.

Toinen asia, johon itse asiassa halusin kiinnittää ennen kaikkea huomiota, on tähän aluepolitiikkaan liittyen se, että tämä muuttokorvaushan on marginaalinen raha, niin kuin tässä on nyt todettu, mutta sen signaaliarvo on tietenkin jonkun arvoinen, se antaa tiettyä viestiä.

Ministeri Heinäluoma, minä kysyn: Minkä uuden avauksen aluepolitiikassa tämä hallitus on tehnyt neljän vuoden aikana? Kaikki ne, mitä te luettelitte, ovat edellisen hallituksen aikaansaamia hankkeita, hyviä onneksi, joita tämän hallituksen keskustajohtoinen aluepolitiikka ei ole onnistunut vielä lopettamaan tai tappamaan. Niitä olivat aluekeskukset, sotumaksukokeilut jne. edellisen hallituksen aikaan. Mutta mitä uutta tämä hallitus on tehnyt? Ihan tervetullut olisi tähän keskusteluun yksi pienoinen esimerkki aluepolitiikan näkökulmasta

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä erittäin hyvä ensin vuoden budjettiesitys lähtee siitä, että hallitus on tehnyt määrätietoista, pitkäjänteistä, mahdollistavaa politiikkaa. Yrittäjyys on vahvistunut merkittävällä tavalla. Tänä päivänä on yli 8 prosenttia Suomessa yrittäjiä enemmän kuin oli hallituskauden alkaessa. Tässä mielessä tämän hyvän hallituspolitiikan rinnalla on paikallaan kiittää suomalaisia yrittäjiä, suomalaista elinkeinoelämää siitä aktiivisesta panoksesta, minkä se on antanut tässä todella vaativassa toimintaympäristössä.

Tästä huolimatta, arvoisa puhemies, on kuitenkin erittäin tärkeää, että hallituksen sisällä ja eduskunnan puitteissa kiinnitetään jatkossa huomiota siihen, että yhteiskunnallinen kestävyys erittäin haastavissa olosuhteissa pystytään myös tulevaisuudessa varmistamaan.

Nils-Anders Granvik /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade herr talman! Regeringen har från sitt budgetförslag lämnat bort eller minskat viktiga anslag som berör landsbygden. Ingen tilläggssemesterdag för djurbönderna, ingen semester för pälsdjursuppfödarna, minskade anslag för jordbrukets forskning och rådgivning, minskade anslag för såväl privata vägar som basvägnätet. (Ed. Pulliainen: Ingenting!) Jag måste tyvärr fråga: Varför en så negativ linje i landsbygdspolitiken?

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten täällä on sanottu, tämän päivän ja tulevaisuuden tärkein haaste on se, että voimme pitää hyvää huolta lapsistamme ja ikäihmisistämme. Tähän nähden ei ole ollenkaan vähäarvoista se, että tässä budjetissa kuntapanostukset ovat parhaita viiteentoista vuoteen. Palvelut tätä kautta saavat paremmin rahaa.

Minä olen ihmetellyt kovasti opposition kritiikkiä tätä budjettiesitystä kohtaan. Oikeastaan aluksi se lähti siitä, kun oppositiojohtaja Katainen ei keksinyt suorastaan muuta kritisoitavaa kuin sen, että tässä on uskallettu kysyä kolmikannankin mielipidettä työllistämisestä. Äsken juuri kuulimme, että ed. Katainen on sitä mieltä, että tupon tulee nauttia Kataisen luottamusta. Minä olen kyllä vähän sitä mieltä, että jos kritiikki on tämän suuntaista, kannattaisi tulevan työväenpuolueenkin miettiä, että työväestöäkin tulisi ehkä oppia sietämään tulevaisuudessa ja hyväksymään nämä järkevät menettelyt, joiden seurauksena muun muassa oppisopimuskoulutukseen ja muuhun tässä budjetissa lisää satsataan. (Ed. Sjöblom: SAK:n on hyväksyttävä!)

Arvoisa puhemies! Mielestäni kokoomuksen oppositiopolitiikka on pahemman laatuista temppuilua. Työväenlauluja olemme kuunnelleet teiltä kolme vuotta, (Puhemies: Aika!) ja niissä hoilataan ainoastaan sitä, että leikataan työttömien rahoja. Arvoisa hallitus, minä pyydän teiltä (Puhemies: Aika!) hyvin vakavasti: Jos teette jotain opintotuelle, älkää ainakaan ottako ed. Lindénin mallia. Se leikkaa opintotukea 10 euroa.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä tulevaisuussuuntautuneisuuden mittari on se, kun seuraamme, miten määrärahat opetusministeriön osalta kehittyvät. 1 prosentin kasvu on niin vaatimaton, että sillä ei voi mitenkään julistautua tulevaisuuden tekijäksi. Me olemme erittäin tarkkaan seuranneet nimenomaan, mitä tapahtuu budjetissa koulun ydintehtävässä eli opetuksessa oppilaan ja opettajan välisen suhteen osalta. Näyttää siltä, että valtiovarainministerillä ovat nyt menneet plusmerkit ja miinusmerkit budjetissa vähän sekaisin. (Ed. Sarkomaa: Laiskanläksy!) — Laiskanläksyä. — Sitä 8 miljoonan euron kouluhyvinvointia hämmästelen kovasti, sillä parasta kouluhyvinvointia ja viihtyisyyden kasvattamista on se, että satsataan siihen itse ydintehtävään, siihen opetukseen, eikä niihin oheistehtäviin, mitä siinä ympärillä pyörii. Näyttää siltä, että perusopetuksesta halutaan nyt tehdä tämmöinen sosiaalihuoltopaikka vallan ja unohdetaan se koulun ydintehtävä. Ryhmäkokojen tulisi olla sopivat ja pienenevät. Nythän ne ovat kasvaneet. Kun ikäluokat ovat pienentyneet, niin tästä on johtunut se, että opetusryhmäkoot ovatkin kasvaneet. Tulisi olla sopivat opetusryhmäkoot ja oppikirjat kaikille. (Puhemies: Aika!) Kun nämä puutteet korjataan, niin kouluviihtyvyyskin ja hyvinvointi kasvavat.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kelan tutkijat ovat sanoneet, että suomalainen sosiaalipolitiikka on viime vuosina ja vuosikymmeninä perusteellisesti muuttunut. Se tarkoittaa sitä, että on Suomessa, voi sanoa, tämä sosiaalipolitiikka romahtanut ja käytännössä Suomesta on tullut paitsi rikkaampi myös julmempi maa. Se näkyy juuri siinä, että rikkaat tietysti saavat ja heillä menee hyvin mutta sitten juuri niille, jotka ovat siellä köyhyydessä, ei näytä tämä kehitys antavan sitä, mitä sen oikeudenmukaisuutta ajatellen pitäisi antaa. Todella kysyn nyt, kun täällä on ollut näitä selvityksiä ja tilastoja ja jotenkin vähän aliarvioiden on suhtauduttu: Miten, arvoisa valtiovarainministeri, näette nämä tutkimukset tai selvitykset, jotka kuvaavat tätä suomalaista kehitystä, jossa köyhien asema on entistä huonompi? Miten te arvonäkökulmasta näette tämän Suomen muuttumisen julmemmaksi maaksi?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ihan totta, että talouden perusluvut ovat erittäin hyvät, mutta mitalilla on toinenkin puolensa, ja se on täällä paljon puhuttu suhteellisen köyhyyden lisääntyminen, 600 000 köyhää, 120 000 köyhää lasta. Keski-Euroopan maissa, muun muassa Ranskassa, katsotaan Suomea ja yhä enemmän koko pohjoismaista mallia eräänlaisena suuntaviivana. Nyt kuitenkin Suomi, ikävä kyllä, näillä tunnusluvuilla, suhteellisen köyhyyden kasvulla, tuloerojen kasvulla, on erottumassa tästä pohjoismaisesta perheestä. (Ed. Outi Ojala: Näin on!) Ellei se kiinnosta valtiovarainministeri Heinäluomaa, niin sen pitäisi ainakin kiinnostaa puoluejohtaja Heinäluomaa.

Ei näin voi jatkua. Kyllä meidän pitää palauttaa pohjoismaisen mallin parhaat puolet, se, että pidetään köyhimmästäkin huolta. Yhteisvastuuta, tuloerojen kaventamista ja sitä politiikkaa tarvitaan lisää. Sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuorossa aivan oikein kritisoitiin budjettiesitystä osittain, mutta täällä sosialidemokraatit haukkuvat oppositiota ja kentällä hallitusta.

Markku Koski /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kiinnitän huomiota yhteen asiaan, joka on aika monessa puheenvuorossa ollut esillä, elikkä muuttoavustukseen. On viitattu siihen, että se on keskittävä. (Ed. Tennilä: On se!) Mielestäni se avaa tätä ongelmaa, mikä meillä tulevaisuudessa on, eri tavalla. Meillä vallitsee tällä hetkellä työvoimapula aika monella paikkakunnalla, myöskin pohjoisessa. Tämän tarkoituksena on toimia myöskin niinpäin, että muuttoavustuksen saa sekin ihminen, joka muuttaa kasvukeskuksesta muualle.

Tämä on mielestäni tärkeä kysymys sen takia, että kun Suomi menee eläköitymistä kohden, meillä vähenevät työntekijät ja meille tulee todellinen ongelma siinä, miten me saamme kaikki suomalaiset töihin, ja sen lisäksi vielä siinä, mistä me saamme työvoimaa, jotta meille tulee investointeja. Jos meillä ei ole työntekijöitä, investoinnit menevät pois tästä valtakunnasta. Tällä hetkellä aika suuri riski on se, että meillä eivät kohtaannu oikein työ ja työntekijä, ja silloin se investointi häipyy taikka työ muualle maailmaan, sinne, missä työntekijöitä on.

Matti Ahde /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä olen toista mieltä kuin monet muut, jopa edustajatoverini, tästä opposition kritiikistä. Tuskin koskaan muistan olleen budjetin lähetekeskustelua, jossa on ollut näin lempeä sävy. Oppositio asiallisesti ottaen, jos oikein kuuntelee tarkalla korvalla puheenvuorot, kiittää ja kehuu hallitusta kaikesta oleellisesta. (Ed. Väistö: Näin on, ei mitään kritiikkiä!) Mutta onneksi oppositio on kuitenkin muistanut oman tehtävänsä parlamentarismissa, ja se on se, että pitää myös arvostella. Sen takia kuitenkin on tärkeätä, että tuota oikeutta on, kylläkin hyvin varovaisesti, rajallisesti ja lievästi, käytetty.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyväksyn, ministeri Heinäluoma, yleisellä tasolla näkemyksenne siitä, että tulevaisuuden menoihin on varauduttava silloin, kun siihen on parhaat mahdollisuudet. Valitettavasti minusta kuitenkin tuntuu, että teidän viestinne kaikkein köyhimmille, ministeri Heinäluoma, pelkistyy muotoon: kärsi, kärsi, kirkkaamman kruunun lapsenlapsesi saa.

Mutta entäs, jos ei saakaan? Kuinka monen sukupolven yli köyhyyden kärsimyksen palkinto oikein pitää siirtää? Milloin köyhyyttä oikeasti lievennetään jo tänään eikä vasta pitkällä tähtäimellä? Ministeri Heinäluoma, pitkällä tähtäimellä me olemme kaikki kuolleet.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan ministeri Heinäluoman taannoiseen puheenvuoroon. Ymmärsinkö siis oikein, että olette sitä mieltä, että panostukset minimietuuksiin, köyhyyden lievittäminen, eivät olisi lisänneet yhteiskunnallista vakautta tai ostovoimaa? Kyllä meidän mielestämme opintotuen korotus tai esimerkiksi työmarkkinatuen korotus, jotta myös työmarkkinatukea saavat nousisivat ylös toimeentulotuelta, olisi lisännyt yhteiskunnallista vakautta, luottamusta ja myös kotimaista kysyntää.

Arvoisa puhemies! Sitten ympäristöpolitiikasta. Ministeri otti esiin kysymyksen siitä, että suomalaisten luonnonvarojen kulutuksella tarvittaisiin neljä maapalloa. Kysymys ei tarkalleen ottaen ole meidän elintasostamme vaan nimenomaan luonnonvarojen kulutuksesta. Meidän pitäisi pystyä katkaisemaan suhde hyvinvoinnin kasvun ja luonnonvarojen kulutuksen välillä. Tätä voidaan tehdä käyttämällä taloudellisia ohjauskeinoja.

Ed. Gestrin kysyi, mikä olisi ollut vihreiden vaihtoehto. Se varmaan olisi ollut se, että olisimme toteuttaneet hallitusohjelmaan kirjattua tavoitetta ekologisesta verouudistuksesta. (Puhemies koputtaa) Vihreiden ympäristöministerien aikana näin tehtiin.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mistä tietää, että vaalit on tulossa? Siitä, että keskusta alkaa puhua ruuan arvonlisäveron alentamisesta. Näin tapahtui neljä vuotta sitten vaalien alla. Se oli teidän vaalitavoitteenne. Sitten vaalien jälkeen on ollutkin vähän hiljaisempaa. Nyt uudistitte tuon vaatimuksen. Miksi ei neljään vuoteen ole tätä saatu aikaiseksi?

Edelleen toteatte, että perintö- ja lahjaverotusta on kohtuullistettava. Kokoomus on aivan samaa mieltä. Mutta jotta teidän puheillanne olisi jotain katetta, eikö lähdetä liikkeelle jo tänä syksynä? Tutkimustieto kertoo, että pienimpien perintöjen osalta ei edes verotuoton menetys olisi kovin suuri, eli jopa ministeri Heinäluoma voisi sen sietää. Me tuemme tätä tavoitetta, jos lähdetään liikkeelle jo tänä syksynä. Uskon, ed. Kalli, että olisivat aika paljon uskottavampia nuo puheet, jos otettaisiin yksikin teko niitten katteeksi.

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma

Arvoisa puhemies! On hyvä, että täällä on tullut aika vahva keskustelu sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, koska se on tietysti kuitenkin kaiken politiikan aivan keskeisempiä kysymyksiä aina. (Ed. Sasi: Ja nyt se puuttuu!) Hallitus tietysti omassa ehdotuksessaan, niin kuin esittelyssä sanoin, lähti juuri tästä periaatteesta. Sanoin, että hallitus tekee panostuksia kaikkein pienituloisimpien ihmisten auttamiseen, ja tietysti sen keskeinen filosofia on se, että meidän pitää toimia niin, että voimme siirtää kasvun hedelmiä oikeudenmukaisemmin jaettavaksi myös niille, jotka ovat pienituloisia, myös niille, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Sanoin myös, että maailma ei ole valmis tämän jälkeen. Mutta ne ehdotukset, mitä hallitus tekee, liittyvät ne sitten yksinhuoltajan aseman parantamiseen tai vammaisten tukipalvelujen parantamiseen tai äitiys-, sairauspäivärahojen parantamiseen tai veteraanien aseman parantamiseen, ovat perusteltuja ja välttämättömiä. (Ed. Nepponen: Veteraaneilta leikattiin!) Maailma ei tule valmiiksi.

Oli hyvä, että veteraaniasia tuli useammassa puheenvuorossa, sosialidemokraattien, kristillisten ja taisi olla jopa vasemmistoliitonkin puheenvuorossa, kun kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa siihen ei huomiota liiemmälti uhrattu (Ed. Nepponen: 4 miljoonaa leikkaatte!) niin kuin ei muihinkaan sosiaaliturvaan liittyviin parannuksiin ollut heillä kovin paljoa huomauttamista.

Mutta sitten, onko maailma julmempi, mitä ed. Rauhala kysyi. Se riippuu meidän valinnoistamme, siitä, millaisia valintoja me teemme. Sen mukaanhan tämä yhteiskunta myös muokkaantuu. Siksi olemme ehdottamassa, että myös tässä budjetissa tehdään parannuksia niiden ihmisten asemaan, jotka eivät talouskasvusta automaattisesti hyödy. Sen täytyy olla linja jatkossakin, myös ensi vuoden jälkeen. Köyhyyden ja syrjäytymisen ongelmat pitää ottaa tosissaan, ja mielestäni hallitus näin tekee. Samalla on tärkeätä nähdä, ja se on valitettavan harvassa puheenvuorossa tänään tullut esille, että niiden ihmisten osalta, jotka ovat työikäisiä ja työelämään kykeneviä, se ehdottomasti tärkein köyhyyslääke on se, että me hoidamme ihmisille töitä. Se on kestävää toimintaa, ja se on ihmisille itselleen henkilökohtaisesti tärkeätä, ja se on myös yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen ja rahoituksen kannalta ainut oikea tie, eli työtä. Se on se kaikkein keskeisin asia, (Ed. Kuoppa: Te panette ihmiset odottamaan niitä töitä!) ja sitten tulevat sosiaaliturvaan tehtävät ratkaisut, joita täällä on ansiokkaasti tänään käsitelty.

Tähän ed. Granvikin kysymykseen liittyen näistä maaseudun asioista: On siis syytä sanoa, että meillä on myös maaseudun neuvontapuolella mahdollisuus ja syytä tehostaa ja kehittää toimintaa. On mahdollisuus laittaa neuvontajärjestöjen toimintoja yhteen, sitä kautta hakea tehoa, ja täytyy muistaa, että sillä puolella neuvottavien määrä on vähentynyt ja vähentyy edelleenkin. (Ed. Hemmilä: Neuvonnan tarve on kasvanut, vaatimustaso on noussut!) — Vaatimustaso nousee, mutta niin se nousee joka puolella muuallakin yhteiskunnassa. Kyllä täytyy lähteä siitä, että myös tällä puolella otetaan huomioon, mitä muualla yhteiskunnassa tapahtuu.

Nämä ratkaisut, mitkä tässä on tehty, ovat sen tyyppisiä, että ne antavat meidän maaseudullemme erittäin vahvan elinvoiman viestin. Ensi vuoden budjetissa tehdään erittäin huomattava vastaantulo koko maaseutuväestölle ja aivan erityisesti viljelijöille: 50 miljoonaa euroa lisää rahaa maaseutuohjelman toteuttamiseen, joka tulee jatkovuosina vielä lisääntymään. (Ed. Hemmilä: Ei pidä ollenkaan paikkaansa, ensin leikataan!) Se on poikkeuksellisen suuri ratkaisu, joka on meillä tehty, verrattuna siihen, miten muualla on tehty, tai sitten siihen — kokoomuksenkin olisi pikkuhiljaa syytä siirtyä myös miettimään asiaa veronmaksajain kannalta — mitä me teemme muiden väestöryhmien osalta. Kun Etelä-Suomessa tai Länsi-Suomessa rakennerahasto-ohjelmia leikataan, niin emme me rakenna sinne mitään hyvityspaketteja. Ne menevät täysimääräisinä voimaan: sen ohella, että EU-raha vähenee, vähenee myös valtion raha. (Ed. Sasi: Ihmisten toimeentulosta leikataan!) Maaseutuväestön osalta teemme poikkeuksen. Sinne olemme rakentaneet erittäin merkittävän vastaantulon, ja se on yksi ensi vuoden budjetin isoista asioista. (Ed. Backman: Juuri näin!) Ja mikä tärkeintä, se ei koske vain ensi vuotta, vaan niin kuin maatalousministeri Korkeaojan kanssa käydyissä neuvotteluissa todettiin, se on seitsemän vuoden ratkaisu. (Ed. Ahde: Vuoteen 2013!) Se on harvinainen alue, jossa on seitsemän vuotta tiedossa, miten rahapuoli kehittyy. Eli kyllä tämä on otettu erittäin vakavasti ja tässä suhteessa tehdään pitkälle menevää vastaantuloa. (Ed. Pulliainen: Siinä on takana se modulaatio!) — Se ei vaikuta näihin mainittuihin summiin yhtään mitään.

Joten kyllä tämäkin otetaan siis tosissaan, mutta kaiken tämän jälkeen jää jäljelle tämä talouden iso linja. Näissä oloissa meillä on mahdollisuus tehdä, harvinaista kyllä, monta hyvää asiaa yhtä aikaa. Me voimme huolehtia julkisista palveluista, laittaa kuntapalveluihin enemmän rahaa kuin 15 vuoteen, hyvä niin, me voimme edelleen satsata työllisyyteen, tehdä 100 miljoonan euron lisätoimia työllisyyden hyväksi, me satsaamme myös korkeakoulutukseen, myös yliopistolaitokseen.

Kun täällä puhuttiin yliopistojen perusopetuksesta, on syytä muistaa, että ei nykyisen hallituksen vaan edellisen hallituksen aikaansaannoksia oli se, että meillä on yliopistojen perusopetusta koskeva laki, joka tuo automaattisesti yliopistojen perusopetukseen useamman kymmenen miljoonan euron noston. Eli kyllä, eivät tutkimus- ja tuotekehittelypuolelle laitettavat rahat ole pois yliopistojen perusopetuksesta, vaan edellisen hyvän hallituksen aikaansaannoksia ja edellisen eduskunnan aikaansaannoksia on se, että meillä on lainsäädäntö, joka automaattisesti tuo perusopetukseen enemmän rahaa kuin normaali kasvu on. Tämäkin on mahdollista ensi vuonna.

Tämän lisäksi me voimme tehdä kehitysyhteistyöhön satsauksia ja huolehtia meidän omien vähävaraisten ihmisten toimeentulon parantamisesta valikoiduin osin, tehdä täsmätoimia, jotka pyritään kohdentamaan mahdollisimman hyvin, joten harvoin on tämmöistä talouden tilannetta, ja kaiken tämän jälkeen meillä on mahdollisuus vielä lyhentää valtionvelkaa ja huolehtia eläkevastuista kasvattamalla valtion eläkerahastoa. Tämä on ainutlaatuinen tilanne, joka nyt on mahdollinen, mutta tärkeätä on, että tämä tulevaisuuden näköala ei meiltä huku. Siis meidän täytyy tehdä näitä rakenteellisia uudistuksia ja näitä satsauksia, jotka pitävät siitä huolta, että täällä kannattaa yrittää toimia ja yhtä hyvin yritystoiminnan kannalta kuin kansalaisten kannaltakin myös tulevaisuudessa. Eli isot satsaukset ovat tällä kertaa mahdollisia edellyttäen, että säilytämme maltin ja pidämme myös tämän tulevaisuuden näköalan mielessä.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen yrittäjyyden ja yhteisvastuun linjaukset ovat osoittautuneet osuviksi ja hyvin toimiviksi. 100 000 uuden työllisen tavoite, sosiaaliturvan kehittäminen ja tulevaisuutta silmälläpitäen ihmisten arjen turvallisuuden päämäärät ovat merkittäviä. Tavoitteisiin on päästy. Epäilijöiden on vaikea uskoa, mutta tosi on, että Suomen talouskasvu on ollut ennakoitua vauhdikkaampaa, yritykset ovat saaneet uusia tilauksia aiempaa runsaammin ja myös työllisyys on kehittynyt suotuisasti. Ennustelaitokset ovat joutuneetkin tarkistamaan kasvuennusteitaan.

Vahvasta suhdannehuipusta kertoo esimerkiksi myös se, että Elinkeinoelämän keskusliiton julkaisemassa suhdannebarometrissa pienet ja keskisuuret yritykset arvioivat tämän syksyn näkymät hyvin valoisiksi. Tämä on yksi selkeä viesti siitä, että Vanhasen hallituksen toimet yrittäjyyden edistämiseksi ovat tehonneet. Yrittäjyyden politiikkaohjelma ei ole jäänyt pelkäksi julistukseksi, vaan on tehty konkreettisia päätöksiä yrittäjyyden hyväksi. Toisaalta tehotoimet työttömyyden vähentämiseksi ovat antaneet uusia väyliä työttömälle takaisin työelämään. Yhdyn siihen perusajatukseen, että aiempia vuosia parempi työllisyys on perusehto sosiaaliturvan kehittämiselle. Myönteinen talouskehitys on perusehto, että lähivuosikymmenten haasteista selviydytään.

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen määrätietoiset toimet painottuvat nyt käsittelyssä olevassa budjettiesityksessä. Olen erityisen ilahtunut budjetin tuomasta parannuksesta yrittäjien sosiaaliturvaan. Tähän saakka lainsäädäntöömme on sisältynyt omituinen epäkohta, joka on poissulkenut yrittäjien puolison työttömyysturvan piiristä. On kohtuutonta, että työttömyysturvan edellytyksenä on ollut koko yritystoiminnan lopettaminen. Nyt tuleva korjaus on hyvä jatke eduskunnan aiemmin hyväksymälle päätökselle, joka lievensi yrittäjien omavastuuosuutta sairauspäivärahassa. Nämä päätökset yhdessä madaltavat yrittäjyyden kynnystä ja helpottavat sitoutumisen pelkoa.

Onnittelen hallituksen oivallusta oppisopimuksen lisäämisestä. Muihin työllistämismuotoihin verrattuna oppisopimuskoulutuksella on huomattavia etuja. Se sitouttaa tuen saajan opiskelemaan useammaksi vuodeksi, antaa ammattikoulutuksen työn ohessa ja yleensä valmistaa sellaiselle alalle, jossa ei ole työllistymisvaikeuksia. Oppisopimuskoulutus on viime aikoihin asti ollut lähes kokonaan nuorten työttömien työllistämiskeino. Viime aikoina työministeriö on kuitenkin suunnannut aiempaa enemmän rahaa vaikeimmin työllistettävien oppisopimuskoulutukseen. Siten koulutukseen ovat päässeet myös keski-ikäiset ja pitkään työttömänä olleet. Olen aivan vakuuttunut siitä, että laajentamalla oppisopimuskoulutuksen määrää työvoimapulasta kärsivät alat saavat lisämahdollisuuksia. Toisaalta työtä vailla olevat henkilöt saavat käytännönläheisen mahdollisuuden koulutukseen ja työhön. Tulokset tulevat puhumaan puolestaan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys sisältää matkakuluvähennyksen tuntuvan korotuksen. Tämä on hyvin tervetullut esitys erityisesti pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa. On aivan perusteltua, että verotuksellisin keinoin autetaan niin kutsuttua pendelöintiä. Se tasoittaa väestön alueellista jakautumista eli jarruttaa maaseudun tyhjenemistä. Se nuorentaa maaseudun ikärakennetta, sillä työmatkoja oman kunnan rajojen yli tekevät yleensä ovat parhaassa työiässä, perheellisiä ihmisiä. Pendelöinti vaikuttaa myönteisesti maaseudun palvelutarpeisiin.

Esimerkiksi nuorten työllisyysaste on laskenut viime aikoina. Kaikki eivät ole niitä niin sanottuja kaupunkityöttömiä tai syrjäytyneitä, jotka eivät ole löytäneet paikkaansa, vaan monilla ammattikoulun käyneillä on tapana jämähtää paikoilleen tai jäädä syrjäseudun satunnaistöiden varaan. Näiden ihmisten elämäntilannetta tulevat helpottamaan budjetin esitykset matkakuluvähennyksestä ja omalta osaltaan myös muuttoavustus. Tulee kuitenkin muistaa, että nämä eivät ole ainoita ratkaisuja. Samanaikaisesti tulee muistaa inhimilliset näkökulmat. Erilaisten vaihtoehtoisten tukien maksamisella ei kumota sitä tosiasiaa, että ihmisillä on juurensa ja omat perusteensa asuinpaikkansa valinnassa. Vuosien saatossa moni on joutunut jättämään kotiseutunsa vasten tahtoaan. Tämä ei saa olla myöskään lainsäädännössä päätavoite.

Arvoisa puhemies! Paremman työllisyyden kautta rakennetaan peruskivijalkaa, jonka pohjalta on nykyistä helpompaa kehittää sosiaaliturvaa, vähentää epäoikeudenmukaisia tuloeroja ja luoda vakautta ikääntymisen haasteisiin.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat osallistuneet kolmeen laman jälkeiseen hallitukseen, ja näiden hallitusten tuloksessa näkyy myös sosialidemokraattien voimakas vaikutus. Hallitusten keskeisenä tehtävänä on ollut sosiaalisten epäkohtien tasoittaminen, työttömyyden nujertaminen sekä julkisen talouden tasapainottaminen. Saavutetut tulokset ovat hyviä kahden viimeksi mainitun tavoitteen osalta. Vaikka monin sosiaalisin uudistuksin ja kohdennetuin toimin on voitu parantaa ihmisten arkipäivän elämää, niin sosiaalisten epäkohtien poistamisen osalta ei nykyinen eivätkä edellisetkään hallitukset saa korkeaa arvosanaa. Huolimatta tässäkin budjetissa tehdyistä täsmätoimista köyhyyden ehkäisemiseksi sosiaalinen ja taloudellinen eriarvoisuus ja niiden myötä syrjäytyneisyys lisääntyvät koko ajan maassamme. Erityisesti kansaneläkkeen tai kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen sekä työmarkkinatuella elävien asema kaipaa pikaista parannusta. Tarvitaan tekoja, jotka näkyvät myös asianomaisten kukkarossa.

Maahan on luotu lähes 350 000 työpaikkaa. Valtiontalouden velkakierre on katkaistu, ja budjetti on kääntynyt ylijäämäiseksi. Kuntatalouskin on kulkemassa kohti parempaa. Budjetissa panostetaan monella tavalla työllisyyden parantamiseen. Työllisyyssyistä kokeillaan parturien ja kampaamoiden sekä pienten korjauspalveluyritysten kohdennettua alv:n alennusta. Työllisyyden ja alueen elinkeinoelämän tukemiseksi muun muassa eräissä Pohjois-Karjalan kunnissa alennetaan työnantajien sosiaaliturvamaksuja vuosina 2007—2009. Fiskaalisesti ei ole kyse merkittävästä summasta, mutta toivottavasti kuitenkin kokeilun myötä työnantajat saavat rohkeutta uusien työntekijöiden palkkaamiseen.

Mainittakoon vielä monista myönteisistä Keltaisen kirjan kirjauksista verotuksen matkakuluvähennyksen roima korotus, omaishoitajille tuleva lisävapaapäivä — joskin heidän kohdallaan monia monia parannuksia vielä tarvitaan — edelleen yksinhuoltajille maksettavaa lasten elatustukea korotetaan jne.

Budjetti tukee kuntauudistusta ja kuntien taloutta. Vuosille 2005—2008 ajoittuvan valtion ja kuntien välisen kustannusjaon tarkistuksen viimeisen erän suorittamista aikaistetaan vuodella. Hyvä näin. Se on tarkoitus suorittaa kunnille alentamalla kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä siten, että kuntien verotulot kasvavat kustannustenjaon viimeistä erää vastaavasti. Tarkistus ei ota kuitenkaan huomioon sitä, että nimensä mukaisesti vähennys tehdään vain ansiotuloista. Tämä merkitsee sitä, että mitä enemmän kunnassa on palkansaajia, sitä enemmän se hyötyy tästä tarkistuksesta. Kunnat, jotka ovat muutoinkin tulojen suhteen heikommassa asemassa, eli ne kunnat, joissa on paljon eläkkeensaajia, työttömyys- ja muiden sosiaaliturvaetuuksien saajia, hyötyvät tarkistuksessa keskimääräistä vähemmän. Niinpä tarkistus pitäisikin tasapuolisuuden nimissä tehdä valtionosuusjärjestelmän kautta vuosina 2005—2008.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi pari sanaa perustienpidon ja ratojen korvausinvestointeihin osoitetuista määrärahoista. Jälleen kerran budjettikirjan luvut ovat riittämättömät, jopa aiempia vuosia pienemmät. Varsinkin reuna-alueilla ihmisten liikkumis- ja elinkeinoelämän kuljetusolosuhteet heikkenevät entisestään. Eduskunta varmaan tulee lisäämään molempia määrärahoja kuten ennenkin, mutta tahtoa ja uskallusta ei löydy kuitenkaan riittämiin. Näin ennustan. Niinpä liikenneturvallisuustoimenpiteet, muun muassa valaistuksen ja liittymien parantamiset, vähenevät ja laiminlyöntejä joudutaan paikkaamaan uusilla nopeusrajoituksilla, automaattivalvonnan lisäämisellä jne. Niin sanottujen vähäliikenteisten ratojen osalta, muun muassa Nurmes—Vuokatti ja Ilomantsi—Joensuu Pohjois-Karjalassa, ratkaisuja siirretään. Niitä odotetaan hallitukselta. On merkitty, että ensimmäiseen aaltoon nämä laitettaisiin. Muun muassa näitten ratojen kunto huononee, ja niillä liikkuminen entisestään vaikeutuu. Muun muassa Joensuu—Uimaharju—Nurmes-radan sähköistys, Joensuun ohikulkutie ja Kuhmon tie odottavat myös rahoitusta.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainministeri Heinäluoman ensimmäistä budjettia on kehuttu kovasti. Aktiivisin on ollut valtiovarainministeri itse. Hallituksella on ollut niin hyvä mieli ja henki, että valtiovarainministeriön omien virkamiesten ja talouden asiantuntijoiden varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville, puhumattakaan siitä, että kasvava hätä rapautuvista palveluista ja työpaikkojen puuttumisesta laimentaisi hallituksen riemua.

Vaikka valtiontaloudessa menee hyvin, niin kuin täällä hallitus on hokenut, ei meillä todellakaan ole varaa pysähtyä paikoilleen ja hykerrellä tyytyväisenä, niin kuin täällä valtiovarainministeri Heinäluoma teki koko keskustelun ajan. Tosi on, että kyllä punamulta esittää rahaa sinne tänne, missä se näyttää hyvältä ja tuntuu kivalta, mutta vakava puute on se, että budjetista todella puuttuvat ne toimet, joilla turvattaisiin hyvinvointi myös jatkossa. Ongelmia lakaistaan maton alle ja vastuuta siirretään tulevaisuuteen. Suuri kysymys onkin, miten me voimme haasteiden kasvaessa säilyttää hyvinvointimme. Tätä vastausta tästä budjetista ei löydy. Vastausta emme löydä edes ensi vuoden osalta.

Iso osa kunnista kamppailee sen tosiasian kanssa, miten turvata välttämättömät peruspalvelut tässä ja nyt. Erityisesti ikäihmiset ja lapset ovat jäämässä hallituksen epäonnistuneen politiikan jalkoihin. Hallitus on ajanut kuntia leikkaamaan perusopetuksesta ja myöskin pakottanut kunnat kasvattamaan ryhmäkokoja. Se on tosiasia, vaikka ministeri Heinäluoma täällä yritti tätä asiaa toiseksi pukea puheillaan. Tätä tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että useissa kunnissa ovat opettajat lomautusuhan alla. On vaikea kuvitella typerämpää tekoa kuin vaarantaa lasten opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatu, ja sitä tällä hetkellä punamulta tekee. Kysynkin tässä nyt, kun täällä on ministeri paikalla, ministeri Rajamäeltä, mihin perustuu se analyysi, jonka te olette hallituksessa tehneet, että te petätte lupauksen siitä, että ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat varat ohjattaisiin koulutuksen kehittämiseen. Kaikki statistiikka, kaikki tosiasiat puoltavat sen puolesta, että opetukseen rahaa pitäisi enemmän laittaa eikä leikata. Tätä linjaa ei ainakaan kokoomus hyväksy.

Terveydenhuollossa hoitotakuu takkuilee. Kunnat kipuilevat henkilöstö- ja rahapulassa, ennaltaehkäisystä tingitään, ja vastauksena tähän hallitus leikkaa terveysprojektin rahoista. Sen me tänään valtiovarainvaliokunnassa asiantuntijoilta kuulimme. Evo-rahoihin ei tule lisää korotuksia, vaikka eduskunta on niitä monena vuonna yksimielisesti vaatinut. Vanhustenhuollon räikeät puutteet, henkilöstön puute ja ikäihmisten hätä, eivät ole herättäneet valtiovarainministeri Heinäluomaa. Eilen tuli uusintana ohjelma, jossa valtiovarainministeri sanoi, että julkiset palvelut ja vanhukset ovat numero yksi, mutta seuraavalla vaalikaudella — seuraavalla vaalikaudella. En kyllä usko, että tuota seuraavaa kertaa tulee.

Arvoisa puhemies! Opintotukifarssi kuvasi ikävällä tavalla hallituksen lyhytnäköisyyttä ja tapaa hoitaa asioita. Ensin tyytyväisenä siunattiin, koko hallitus siunasi, opiskelijoiden etuuksiin tulevat leikkaukset, ja jälkikäteen tätä sitten peiteltiin syyttämällä toisiaan. Mielestäni olisi kohtuullista kertoa, ja kun täällä ministeri Rajamäki tosiaan paikalla on, niin voisitteko te kertoa, aiotteko te oikeasti parantaa opiskelijoiden asemaa. Ja onko hallitus todella valmis purkamaan ne leikkaukset, joita on tehty ateriatukeen ja Yths:n rahoihin, opiskelijoiden terveydenhuoltoon? Ja ovatko keskusta ja SDP valmiita korottamaan opintorahaa ja nostamaan opintotuen tulorajoja, niin kuin täällä yksittäiset kansanedustajat ovat esittäneet?

Yhtä suuri huoli kuin opiskelijoista on myöskin huoli yliopistojen ahdingosta.

Arvoisa puhemies! Hyvin hälyttävää on myös se, että Helsingin ja muun Pääkaupunkiseudun erityislaatuisuutta ja tarpeita ei vieläkään riittävästi ymmärretä kauniista puheista huolimatta. Niitä ei oteta huomioon valtakunnallisessa päätöksenteossa. Vakava esimerkki kaupunkivastaisuudesta on se, että edelleen Helsinki ja muut suuret kaupungit eivät saa joukkoliikenteen tukea, vaikka viime vuonna eduskunta yksimielisesti edellytti, että tämä suuri epäkohta poistettaisiin. Mielestäni olisi hyvin perusteltua, ja uskon, että valtaosa talouden asiantuntijoista jakaa tämän asian, että hallitus sitoutuisi kestävästi Suomen ainoan metropolialueen ja suurten kaupunkien hyvinvoinnin edellytysten edistämiseen. Näinhän kaikkialla muualla tehdään, vahvistetaan metropolialueita. Tässä mielestäni hallituksella on paljon tehtävää, että saataisiin aito kaupunkipolitiikka, jossa otettaisiin huomioon suurten kaupunkien haasteet.

Arvoisa puhemies! Kokoomus esittää tasapainotetun vaihtoehdon punamullan lyhytnäköiselle politiikalle, ja siinä painopiste on palveluissa, suomalaisen työn ja yrittämisen edistämisessä. Vaihtoehtomme osoittaa sen, että olemassa olevat voimavarat on todellakin mahdollista käyttää paremmin. Kokoomus käyttäisi nämä voimavarat paremmin kuin hallitus tämän päivän ja tulevan hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajatoverit! Kiitos ministeri Rajamäelle, joka näemmä ainokaisena ministerinä osoittaa jonkin sortin kiinnostusta talousarvioesityksen lähetekeskusteluun.

Täältä pääosin poissaolollaan loistavan hallituksen viimeinen käyttöpäivä lähenee päivä päivältä, ja käsillä on punamullan viimeinen arvovalintojen esittely rahallisessa muodossa. On kenties totta, että yksittäisellä budjetilla ei poisteta köyhyysongelmaa, mutta neljässä vuodessa ja neljässä budjetissa olisi luullut olevan riittävästi aikaa poistaa edes yhden ihmisryhmän toimeentulo-ongelma.

Sen sijaan hallitus on tehnyt selkeän arvovalinnan: neljä vuotta tämä hallitus on pönkittänyt hyväosaisten hyväosaisuutta. Tunnustan olevani naiivi, kun odotin hallitukselta enemmän edes vaalien alle ajoittuvan budjetin osalta. Odotin keskustalta, SDP:ltä ja Rkp:ltä viime hetken takinkääntöä, piirun verran siirtymistä hyväosaisten kaksikolmasosaa yhteiskunnan suosimisesta kaikkien hyvinvoinnin edistämiseen. Turhaan! (Ed. Outi Ojala: Kyllä, näin kävi!)

Viimeisessä budjettiesityksessäänkin Vanhasen hallitus osoittaa, että siltä puuttuu sekä tahtoa että kykyä hoitaa eriarvoisuus pois päiväjärjestyksestä. Muutaman euron heittely sinne ja tänne varmaankin rauhoittaa hallituspuolueiden jäsenten omaatuntoa, muttei piiruakaan poista tuloeroja tai köyhyyttä meillä tai maailmalla.

Valtiovarainministeri kehui täällä ylijäämäisellä budjettiesityksellään ja varoitti nousukaudella tehtävistä talouspoliittisista virheistä sekä moitti tekemästä parannusehdotuksia hallituksen budjettiesitykseen. Mutta onko todella niin, että laman ja nousukauden maksumiehiksi valtiovarainministerimme valjastaa aina pienituloiset ja tulonsiirtojen varassa elävät? Onko valtiovarainministeri todella sitä mieltä, että pienituloisten toimeentulo-ongelmien ratkaiseminen on talouspoliittinen virhe nyt, kun valtiovarainministerin ominkin sanoin Suomella siihen olisi varaa?

Tuntuu siltä, että hallitus on hukannut tuntumansa ihmisten arkeen, niin kaukana hallituksen eurojenjako on pienituloisten elintason säilyttämisestä edes nykytasolla. Maitolitra kallistuu ensi vuonnakin, vuokrat nousevat, bussiliput maksavat taas enemmän ja kuntien taksojen nousut takaavat, etteivät yksinhuoltajan rahat riitä ensi vuonnakaan viemään sitä yhtäkään lasta edes kerran uimahalliin.

Kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä ei poisteta muutamalla eurolla. Opiskelijoiden ateriatuen korotus ainoastaan korvaa hallituksen itsensä salliman hinnankorotuksen. Hallituspuolueiden ryhmäpuheiden populistiset pahoittelut opintorahan korottamattomuudesta eivät poista opiskelijoiden kroonistunutta toimeentulo-ongelmaa. Sen poistaisi vain opintorahan tuntuva korotus. Yksinhuoltajille maksettavan lasten elatustuen nostolla ei osteta lapselle talvitakkia, ei koulureppua, ei edes kumpparin puolikasta. Toimeentulotukileikkuri leikkaa edelleen ensi vuonna kaikista pienituloisimmilta perheiltä taannoisen 10 euron lapsilisäkorotuksen. Elinkustannusten noustessa pitkäaikaistyöttömän käteen jää ensi vuonna entistäkin vähemmän, koska hallitus tarjoaa hänelle vain tyhjää kättä. Tällä hetkellä lähinnä tarjolla olevan alipalkatun, pätkityn silpputyön perässä ei kannata muuttaa toiselle puolelle maata. Esitetty muuttoavustus ei riitä korvaamaan puuttuvia euroja kasvukeskusten ylihinnoitelluilla vuokra-asuntomarkkinoilla.

Hallituksen johdolla rikas Suomi viestittää välinpitämättömyyttään myös muun maailman hyvinvoinnista. Luistelu kehitysyhteistyömäärärahasitoumuksista on vähintäänkin omituinen signaali EU:n puheenjohtajamaalta, etenkin, kun kehitysyhteistyömäärärahojen kasvattamiselle on voimakas kansallinen ja kansalaisten tuki.

Arvoisa puhemies! Suomi on sitoutunut YK:n vuosituhatjulistuksen tavoitteisiin, ja punamultahallitus on juhlapuheissaan jo kolme ja puoli vuotta luvannut tehdä jotakin suomalaisten kasvaville toimeentulovaikeuksille. Tänään tarvitaan todellisia tekoja, ei kauniita sanoja. Jos keskusta, SDP ja Rkp eivät halua lunastaa köyhyyden poistamissitoumuksiaan nyt, kun Suomi on rikkaampi kuin koskaan, niin koska sitten? Vasemmistoliitto haluaa toimia täällä, tänään ja nyt.

Tarja Cronberg /vihr:

Arvoisa puhemies! Jokainen talousarvio heijastaa hallituksen visiota siitä, mikä on Suomen tulevaisuus. Se piirtyy pienissä muutoksissa, plus- ja miinusmerkeissä, hallituksen prioriteeteissa. Näitä prioriteetteja voidaan sitten verrata siihen, mitkä ovat globaalit megatrendit ja minkälainen suomalaisten arki. Keskityn tässä lyhyessä puheenvuorossa ainoastaan yhteen ulottuvuuteen, uusiutuvaan energiaan, joka on mahdollisuus, mutta joka samalla on jäänyt täysin unohduksiin talousarviossa.

Suomen tulisi olla, ja tässä niin hallituksen jäsenet kuin kaikki puolueetkin ovat yksimielisiä, uusiutuvan energian edelläkävijä, eikä ainoastaan edelläkävijä uusiutuvan energian käyttöönotossa Suomessa vaan myös siihen liittyvässä tietotaidossa ja teknologiaviennissä. Öljy-yhtiö Shell esitteli hiljattain Suomessa globaaleja skenaarioita — niitä oli kolme — ja ihan riippumatta skenaariosta uusiutuva energia kasvoi suurin piirtein 10 prosentilla vuodessa. Se oli suurin kasvu, mitä oletettiin.

Myös EU on kiinnittänyt huomiota energiaturvallisuuteen, panostaa energian säästöön, energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Euroopan maat, Saksa ja Ruotsi etunenässä, panostavat voimakkaasti uusiutuvan energian lisäämiseen. Erilaisia keinoja on otettu käyttöön. Näitä ovat syöttötariffi, biopolttoaineiden valmistusveron poistaminen, hajautetun tuotantorakenteen toteuttaminen, tutkimus- ja kehittämisrahojen lisäys sekä lämmitysjärjestelmien investointikustannusten tuki.

Mitä tekee Suomi? Suomi ei suinkaan tarjoa talousarviossa syöttötariffeja uusiutuvalle energialle, tukea sille, että uusiutuva energia pääsisi verkkoon, vaan syöttötariffi, tosin kuluttajien kustannuksella, tarjotaan turpeelle, ilmaston kannalta kaikkein huonoimmalle vaihtoehdolle.

Energiatuki investointeihin polkee paikallaan. Se on jatkuvasti 28 miljoonaa euroa, vaikka siinä onkin 1 prosentin korotus. Sama koskee energian säästöä ja uusiutuvan energian käytön edistämistä. Jotta ilmastopolitiikan tavoitteet voitaisiin toteuttaa, tulisi molemmilla olla huomattavasti suurempi korotus.

Tämän kaiken lisäksi avustukset korjaustoimintaan, pientalojen lämmitysenergian muutosinvestointeihin, vähenevät 20 miljoonalla eurolla. Kyse on kaiken lisäksi vain väliaikaisesta järjestelystä, jonka hakuajoissakin on ollut epäselvyyttä. Tässä puhun siis pelletti-, aurinkolämpö- ja maalämpötuista.

Kestävän metsätalouden rahoitusta leikataan. Metsänhoidon rästit kasvavat edelleen, ja hakeraaka-aineen toimitusvarmuus kärsii. Vaikka metsäteollisuus pelkääkin oman raaka-aineen saantinsa puolesta, voitaisiin Metlan tutkimusten mukaan hakkuita lisätä merkittävästi. Tällöin jätepuun käyttöönotto energiapuuna helpottuisi.

Tutkimus- ja kehittämisrahoituksella on tärkeä merkitys uusiutuvalle energialle. Nyt kuitenkin ollaan näitäkin tutkimusvaroja supistamassa. Metlan toimintaan kohdistuu erittäin voimakkaita kehysleikkauksia, ja Mtt on leikkauksien kourissa sekin. Kaiken tämän lisäksi maatalouden fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan 20 miljoonalla eurolla. Aika erikoinen viesti aikana, jolloin biopolttoaineet tekevät tuloaan maatalouteen.

Jos nyt katsotaan vielä teknologiavientiä, niin voidaan todeta, että Suomessa on ainutlaatuista metsäkoneosaamista. Suuri osa maailman metsäkoneista valmistetaan täällä. Metsäkonevalmistajat eivät kuitenkaan uskalla panostaa tuotekehitykseen, koska hallituksen signaalit ovat niin heikkoja. Sama koskee pellettiuuniteollisuutta, joka ihmettelee, mistä oikeastaan on kysymys. Suomessa on myös hyvää tuulimyllyteknologiaa, mutta koska demonstraatiolaitokset puuttuvat, on tuulimyllyjen vienti tyrehtymässä.

Finansminister Heinäluoma konstaterade att Finland är inte färdigt och blir det inte heller med den här budgeten, men han hoppades att den var ett steg i rätt riktning. När det gäller klimat- och energipolitiken och energisäkerheten så är det här inte något steg i rätt riktning. Det är faktiskt flera steg, två steg bakåt.

Tilanteessa, jossa suomalaiset olisivat valmiita panostamaan uusiutuvaan energiaan, osallistumaan ilmastotalkoisiin, on tämä valitettava tilanne koko kansakunnan tulevaisuuden kannalta.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Budgetförslaget innehåller många förbättringar i servicen för marginalgrupper, vilket sällan medför stora rubriker men har en stor betydelse för dem som de gäller. De flesta är frågor som svenska riksdagsgruppen har haft i sitt program både i år och tidigare. Som exempel kan anföras att arbetslöshetsskydd för företagares familjemedlemmar införs, adoptivföräldrars föräldrapenningsperiod förlängs, närståendevårdare får en ledig dag till, handikappades dagvård utvecklas, döva får ökade anslag för tolkhjälp osv. Den stora förbättringen i nästa års budget är de ökade anslagen till kommunerna.

Valitettavasti en voi jatkaa samaa myönteistä luetteloa maaseudun ja sen elinkeinojen määrärahojen osalta. Useimmat asiat, joiden odotettiin sisältyvän talousarvioon parannuksina tai pysyvän ainakin nykytasolla, tuottivat pettymyksen. Eduskunta linjasi maatalouspolitiikan suuntaviivat mietinnössään hallituksen maatalouspoliittisesta selonteosta. Yhdessä neljästä lausumasta eduskunta edellyttää riittävien määrärahojen turvaamista maatalouden tutkimukseen ja neuvontaan. Eduskunta ilmaisee myös huolensa viljelijöiden jaksamisesta yhä suuremmilla tiloilla.

Huoli purkautuu vaatimukseen hallitusohjelman noudattamisesta. Hallitusohjelmassa todetaan, että viljelijöiden lomituspalveluita kehitetään. Hallitusohjelman tämän osuuden kirjoittaneen työryhmän puheenjohtajana oli nykyinen pääministeri Vanhanen, ja itse olin jäsenenä. Nyt pääministeri katsoo, että asia on ratkaistava seuraavassa hallitusohjelmassa. Eikö tämä hallitusohjelma kelpaa? Nykyisen hallitusohjelman kirjauksen perusteella ministeri Hyssälä asetti työryhmän, joka teki työtä vuoden ja antoi ministerille raportin, jossa tärkeimpänä tavoitteena oli yhden lomapäivän lisääminen viljelijöille. Noin 15 työryhmän kokousta eikä minkäänlaista tulosta. Tutkimus- ja neuvontamäärärahaa on myös talousarvioesityksessä pienennetty vastoin eduskunnan tahtoa.

Turkistarhaajien lomituksen käyttöönotto kaatui budjettivalmistelun kalkkiviivoilla siitä huolimatta, että ruotsalainen kansanpuolue taisteli sitkeästi asian puolesta. Olen ymmärtänyt, että asiasta oli päästy yksimielisyyteen sosiaalipoliittisessa ministeriryhmässä, mutta yhtäkkiä suuret hallituspuolueet käänsivät peukalot alaspäin. Asiaan on syytä palata uudelleen eduskuntakäsittelyssä.

Niinä vuosina, joina olen ollut täällä eduskunnassa, on taisteltu alemman tieverkoston jo ennestään pienien määrärahojen säilyttämisestä. Jälleen kerran määrärahoja esitetään vähennettäväksi. Vaikuttaa siltä kuin hallitus olisi pelkästään kiinnostunut suurista hankkeista, jotka tuovat julkisuutta. Määrärahojen pieneneminen on johtanut siihen, että lähes kaikki liikenneturvallisuuden parantamishankkeet pannaan jäihin. Määrärahat riittävät ainoastaan teiden hoitoon ja kunnossapitoon.

Kunnollinen tieverkko maaseudulla on perusedellytys kaikelle aluepolitiikalle. Kuntapoliitikot taistelevat paikallisella tasolla liikenneturvan parantamisen puolesta, mutta Tielaitoksen vastaus on johdonmukaisesti se, että rahaa ei ole. Hiukan happamasti voisi todeta, että hallitus aikoo hoitaa aluepolitiikan maksamalla muuttoavustusta.

Herr talman! Jag är ledsen att jag i mitt sista budgetremisstal här i riksdagen måste ha en så negativ infallsvinkel. Jag är besviken över att vår nuvarande regering, med partier som traditionellt försvarat landsbygden och dess näringar, glömt sina rötter. Det här säger jag också som självkritik från en riksdagsledamot i ett regeringsparti. Jag är också besviken över att regeringen inte beaktar riksdagens linjedragningar i sitt budgetförslag. Ännu kan sakerna rättas till, men i valkampanjen är det för sent.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin haluan edelliselle puhujalle antaa kiitoksen, ed. Granvikille, hyvin analyyttisestä ja rehellisestä puheenvuorosta hallituspuolueen edustajana.

Vaikka työttömyys on hiljalleen vähentynyt, työttömiä on edelleen 7,7 prosenttia. Kausivaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli heinäkuussa 68,5 prosenttia, kun vuonna 2003 punamultahallituksen aloittaessa se oli 67,5 prosenttia. Vanhasen hallitushan on asettanut tavoitteeksi nostaa ensi vaalikauden loppuun mennessä työllisyysasteen 75 prosenttiin, eli tällä vaalikaudella on edetty yhden prosenttiyksikön verran. On selvää, että työllisyyspolitiikkaan tarvitaan huomattavaa tehostamista, jos ensi vaalikaudella aiotaan kuroa tuo 6,5 prosentin aukko umpeen, ja aivan erityisesti tulee panostaa rakennetyöttömyyden poistamiseen. Väestön ikärakenteen muutos huomioiden tämä hallituksen asettama työllisyysastetavoite on sinänsä oikea. Vain riittävän korkean työllisyyden ja hyvän tuottavuuskehityksen oloissa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturva kyetään tulevina vuosina turvaamaan ilman merkittäviä paineita verotusasteeseen.

Sosialidemokraattien väitteet siitä, että elintarvikkeiden arvonlisäveron alennus valuisi hukkaan, ovat kyllä silkkaa pötypuhetta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tuoreen tutkimuksen mukaan elintarvikkeiden arvonlisäveron alentaminen siirtyisi hyvin hintoihin ja toisi tuhansia työpaikkoja. Eli veronalennuksista 80 prosenttia siirtyisi suoraan hintoihin. Erikoistutkija Timo Rauhasen mukaan ruuan alv-alella päästään kasvattamaan jokaisen pienituloisenkin tuloja helposti. Elintarvikkeiden arvonlisäveroalennus oli keskustapuolueen keskeinen vaalilupaus, jota ei valitettavasti, ainakin ulospäin näyttää siltä, ole edes yritetty toteuttaa. Kristillisdemokraatit tulevat esittämään 5 prosentin kevennystä elintarvikkeiden arvonlisäveroon, jolloin budjetin äänestyksissä tarjoutuu keskustalaisillekin kansanedustajille mahdollisuus lunastaa vaalilupauksensa.

Työvoimakapeikkojen poistamiseksi ja työn vastaanottamisen mahdollistamiseksi tulee tehdä tuntuvia panostuksia koulutukseen, työmatkojen tukemiseen, asuntopolitiikkaan. Tämä hallitus on valitettavasti harjoittanut huonoa aluepolitiikkaa, minkä seurauksena alueellisen työttömyyden ja toisaalta työvoimapulan ristiriita on kärjistynyt. Mielestäni ensisijaisesti tulee tukea aluepoliittisia toimia työpaikkojen syntymiseksi runsaan työttömyyden alueille sekä työn vastaanottamista pidemmänkin matkan takaa. Kodin ja koko perheen muuttaminen toiselle paikkakunnalle on raskas ja usein muille perheenjäsenille vastentahtoinen ratkaisu. Ed. Kallis on tehnyt ihan tämän vaalikauden alussa ja muistaakseni viime vaalikaudellakin lakialoitteen työpaikan kakkosasunnon verovähennysoikeudesta. Mielestäni tämän aloitteen toteuttaminen mahdollistaisi muuttoavustusesitystä paremmin muun perheen asumisen omalla kotipaikkakunnalla.

Verohallituksen ohjeet työmatkakuluvähennyksistä on myös syytä uudistaa vastaamaan tämän hetken tarpeita. Oman auton käytön vähennysmahdollisuus edellyttää nykyisten ohjeiden mukaan kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja julkisten kulkuvälineiden käytössä, eikä siinä huomioida lasten kuljetustarvetta päivähoitoon.

Arvoisa puhemies! Totean vielä, että hallituksen perhevapaauudistusesitys syrjii naisia ja pienituloisia, ja ihmettelen sitä, miten nimenomaan sosialidemokraatit perustelevat sitä, (Puhemies koputtaa) että samalla kun ansiosidonnaisia päivärahoja korotetaan, pienimmän äitiyspäivärahan taso jätetään edelleen häpeätasolleen.

Timo Soini /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Olin tuolla muiden kansanedustajien kanssa vastaanottamassa Suomen veteraaniliittojen valtuuskunnan lähetystöä. Olen sitä ollut vastaanottamassa eduskuntasihteerinä, ryhmäsihteerinä ja nyt kansanedustajana, ja täytyy sanoa, että kyllä hävettää, että keski-iältään 85-vuotiaat ihmiset joutuvat vuodesta toiseen anelemaan näitä kuntoutusrahoja ja me täällä emme ole saaneet haitta-asteluokituksia poistettua, vaan näitten ihmisten työkykyä arvioidaan, 85-vuotiaitten ihmisten, jotka pelastivat tämän maan, jotka jälleenrakensivat tämän maan, niin sotaveteraanit kuin kotirintamanaiset. Meillä on noin 40 000 ylimääräistä rintamalisää saavaa henkilöä. Minäkin saatan heistä aika useita hautaan, koska se liike, jota edustan, on näitten ihmisten perustama. Ensin on maa puolustettu, sitten on jälleenrakennettu se pienillä tuloilla, valtavalla sitoutumisella suomalaiseen yhteiskuntaan ja jaksettu vielä yhteisiäkin asioita hoitaa. Tällaisten ihmisten eläketulo voi olla 400—600 euroa. Suomi on vauraampi kuin koskaan, mutta näihin ei löydy korjauksia.

Eli haluan pistää tärkeysjärjestykseen nämä ihmiset, sitten kaikista pienimpien eläkkeiden varassa elävät. Tiedän senkin omasta kokemuksestani. Äitini saa alle 400 euroa pelkkää kansaneläkettä. Minkälaisen elämän elää sellainen henkilö, joka tällaisen saa? Lypsää 26-vuotiaaksi kotitilalla lehmiä auttaen vanhempiaan. Sitten lähtee piikomaan parempiin perheisiin seitsemäksi vuodeksi. Sitten synnyttää kaksi lasta ja hoitaa lapsia. Sellainen elämä. Hyvä äiti on ollut ja kasvattanut ja näin. (Ed. Karjula: Hyvä elämä!) — Hyvä elämä siinä mielessä, mutta eläke saisi olla yhteiskunnan tasolta hieman isompi. — Nämä ovat niitä tärkeitä asioita, että kun meillä jakovaraa on, niin autetaan kaikista vähempiosaisia.

Arvoisa puhemies! Pakollinen EU-osahan tähän puheeseen on aina liitettävä, vaikkei ole papereita. Mutta sen tiedän ilman mitään papereitakin, että Moolokin kita on ammollaan. 10 miljardia vanhaa markkaa on se nettomaksuosuus. Ja valtiovarainministeri Heinäluomalle vielä muistin virkistykseksi: vauraalle Isolle-Britannialle Suomi maksaa 128 miljoonaa euroa tätä Thatcherin neuvottelemaa jäsenmaksupalautusta. Ajatelkaa, 128 miljoonaa euroa, vajaa vanha miljardi! Siinä menisi niillä rahoilla näitten veteraanien eläkkeet niin että humahtaisi, mutta Moolokin kita on ammollaan, mutta kirves on puun juurella. Musta globalisaatio ei tule menemään eteenpäin. EU on hajoava järjestelmä. Titanic on menossa kohti jäävuorta, mutta pidot sen kun paranee ja kansa maksaa. Moista yksisilmäisyyttä ei sitten Neuvostoliiton ole näkynyt.

Arvoisa rouva puhemies! Koska ministeri Rajamäki on myöskin paikalla, niin perussuomalaiset osaavat myös antaa tunnustusta silloin, kun kuuluu. Mielestäni ministeri Rajamäen johdolla poliisi toimi ensiluokkaisen hyvin, ja ne selvitykset, jotka olette antanut julkisuudessa, tyydyttävät suuresti perussuomalaista eduskuntaryhmää. Se on arvokasta, että mieltä saadaan osoittaa, mutta Suomessa pysyvät paikat ehjinä. Göteborg oli täydessä kaaoksessa, ja monessa paikassa on paikkailtu ja puunailtu sen jälkeen pitkin ja poikin. Meillä pysyivät asiat puts plank. Uskon, että kansan syvät rivit arvostavat tätä toimintaa, ja se on hyvä asia.

Arvoisa rouva puhemies! Politiikan pitää palata politiikkaan, ja sitä politiikkaa pitää harjoittaa tässä salissa. Sen takia on hyvä, että täällä käytetään runsaasti puheenvuoroja. Sen haluan sanoa, kun olen jo vaalikentillä kulkenut, että kyllä teille tästä viisieurosesta, hyvät hallituspuolueiden edustajat, tulee kallis lantti, vaikka se nyt paperirahaa onkin. Voin taata ja vakuuttaa teille, että ei sellaista toritilaisuutta, ei sellaista keskustan kekriä ole, missä pilkkaeläkekorostus ei vastaan tule, ja siitä eivät sosialidemokraatitkaan ruusua antamalla vaalien alla selviä, vaikka soppatykissä kuinka porisisi SAK:n sponsoroima hernekeitto.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Olemme käsittelemässä pääministeri Vanhasen hallituksen viimeistä budjettiesitystä tämän eduskunnan aikana. Voimme todeta sen, että sekä työllisyyskehitys, yrittäjien määrän lisääntyminen että valtiontalouden tasapaino ovat osoituksena pitkäjänteisestä ja näkemyksellisestä politiikasta. Palautan mieleen sen lähtökohdan, missä oltiin viime hallituskauden alussa.

Sain käyttää kehysbudjettipuheenvuoron kesäkuun 18. päivänä 2003. Tässä ryhmän puheenvuorossa todettiin: "- - talouskasvu on hidastunut jo viimeiset pari vuotta. Suomen talouden kasvu voi jatkua, mikäli hallitus onnistuu tavoitteissaan luoda uutta yrittäjyyttä ja työllisyyttä. Sosiaalisen ja alueellisen tasa-arvon sekä tasapainoisen kehityksen edistäminen ja hyvinvoinnin korkean tason ylläpitäminen onnistuvat vain voimakkaiden työllisyyttä ja yrittäjyyttä tukevien toimien ja päätöksien avulla." Tänä päivänä voimme todeta sen, että nämä hallituksen vahvat toimenpiteet, jotka ovat kohdistuneet verotukseen ja tätä kautta ennen kaikkea työllisyyden ja yrittäjyyden vahvistamiseen, ovat tuottaneet hyvää tulosta.

Tämän lisäksi, kun arvioimme nyt talousarviota, meidän on tärkeä katsoa eteenpäin ei vain tulevaa vuotta, vaan myös pitemmällä aikajänteellä. Siinä mielessä on tärkeää, että me otamme huomioon riittävällä tavalla sen erittäin voimakkaan ikääntymisen, joka kohdistuu suomalaiseen yhteiskuntaan tulevan 5—20 vuoden aikana. Tämä tulee monella tavalla asettamaan myös merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia. Monessa yhteydessä on todettu, että tämä eläkepaketti, joka toteutettiin, on luomassa pohjaa ja varmistamassa tämmöisen hyvän taloudellisen kehittymisen, mutta on varmaankin paikallaan arvioida myös niitä tehtyjä päätöksiä ja ennen kaikkea tunnistaa se, mitä merkitsee eliniän piteneminen, joka seuraa tavallaan tätä hyvinvoinnin rakentumista myös tulevaisuudessa, mitä lisäpanostuksia tarvitaan nimenomaan hyvinvointipalvelujen ylläpitämiseksi.

Tähän liittyen, arvoisa rouva puhemies, haluan tarttua kahteen asiaan, joihin toivoisin, että vielä budjetin eduskuntakäsittelyssä voidaan kiinnittää tarkempaa huomiota.

Ensimmäinen niistä on kansainvälistyminen. Valitettavasti kansainvälistymiseen kohdistuvat määrärahat ovat jonkin verran supistuneet tämän budjettiesityksen myötä verrattuna tänä vuonna käytettävissä oleviin määrärahoihin. Toivon, että tämä ehkä epähuomiossa tullut virhe voidaan korjata ja oikaista budjettikäsittelyn yhteydessä. Nimittäin se, että me luomme vahvempaa pk-yritysrintamaa, joka kansainvälistyy, ottaa vientimarkkinoilta riittäviä osuuksia, edellyttää myös merkittäviä panostuksia.

Toinen asia on nuoriin kohdistuva kysymys. Opintotuen osalta hallituksen sisällä ei päästy riittävään ratkaisuun. Kuitenkin edessä olevat työvoimakapeikot edellyttävät sitä, että me aktiivisesti kehitämme nuorten edellytyksiä ei vain opiskeluun vaan mahdollisuutta osallistua myös työelämään. Sen vuoksi toivon, että vielä voidaan käsitellä sitä mahdollisuutta, että opintorahan rinnalla työssäkäynti olisi nykyistä paremmin mahdollista. Henkilökohtaisesti olen jopa nostamassa esiin sellaisen näkökulman, että viimeistään seuraavan hallitusohjelman yhteydessä käydään keskustelu siitä, voidaanko tulokatot poistaa kokonaan.

Arto Seppälä /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007 on monin tavoin sisällöltään onnistunut. Erityisen mainittavia parannuksia ovat vahvat panostukset työllisyyteen, kuntatalouteen sekä hyvinvointipalveluihin, jotka ohjautuvat erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kansalaisten arjen helpottamiseksi.

Tunnustusta oikean suuntaisesta muutoksesta tulee antaa paitsi Vanhasen hallituksen tekemälle työlle, myös Lipposen ykkös- ja kakkoshallituksen rakentamalle perustalle, joka on siivittänyt nykyisen hallituksen kulkua ja luonut yrityselämälle hyvät mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä. Myös lisääntynyt kotimainen kysyntä on merkittävänä voimana pitänyt palvelut ja teollisuuden käynnissä. Yritysten investointeja on vauhditettava nopeasti tässä maassa jatkossa.

Kuntatalouteen talousarvioesityksessä esitetty kaikkiaan yli 400 miljoonaan euroon yltävä määräraha on erittäin tervetullut uutinen monelle talousongelmien kanssa painivalle kunnalle. Yksi tämän historiallisessakin mittakaavassa merkittävän panostuksen tavoitteista, kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon aloittaminen vuonna 2007, on jo sinällään erittäin positiivinen muutos kuntien talousahdingon purkamiseksi. Siksi onkin tärkeää, että kunta- ja palvelurakenneuudistus säilyttää kuntatalouden ensisijaistervehdyttäjän statuksen muista kuntapanostuksista huolimatta myös tulevina vuosina.

Arvoisa rouva puhemies! Tämän hallituskauden julkista keskustelua niin kansalaisten kuin kansanedustajienkin keskuudessa ovat leimanneet voimakkaasti liikennehankkeisiin kohdistuneet määrärahat. Ne ovat olleet kerta toisensa jälkeen riittämättömiä. Joka vuosi eduskunta on joutunut jo rutiiniksi muodostuneeseen tapaan niihin budjetin käsittelyssä puuttumaan. Liikenneinfran ylläpitoon ja kehittämiseen onkin löydettävä pikimmiten uusia rahoitusmahdollisuuksia esimerkiksi niin, että liikenteen verotuksesta ohjattaisiin niin sanottua korvamerkittyä rahaa liikenneväylien investointeihin.

Rahoituksen ohella tulee liikennepolitiikassa pitää kiinni pitkäjänteisyyden ja alueellisen tasa-arvon periaatteesta, jotta liikenneinvestoinnit olisivat pitkällä tähtäimellä kannattavia. Tämän pitkäjänteisyyden ehdottomana edellytyksenä on ministerityöryhmän vuonna 2004 tekemän työn lunastaminen niin, että ykköskoriin kuuluvat hankkeet toteutetaan eduskunnan päätöksen mukaisesti. Kaikki ykköskorin hankkeet tulee aloittaa vuonna 2007. Myös Valtatie 5:n parannustöiden aloittaminen tulee aikaisempien päätösten mukaisesti sijoittaa aloitettavaksi jo ensi vuonna.

Alueellista tasa-arvoa edistää myös elinkeinoelämän ja yritysten yhteistarpeita ylläpitävä lentoliikenne. Mikkelissä kaupungin omistama Mikkelin lentokenttä on olennainen osa Suomen liikenneinfraa. Vaikka reittiliikenne onkin kaupungista riippumattomista syistä nyt keskeytynyt, lentokenttä on alueelle hyvin tarpeellinen paitsi edellä mainituista syistä myös vuonna 2008 aloittavan Maavoimien esikunnan vuoksi. Tämän maan kehityksen ja elinkeinoelämän kannalta on tärkeää saada koko maahan hyvät yhteydet maantie-, raide- ja lentoliikenteenkin osalta.

Raideliikenteen kehittämistä on jatkettava Itä-Suomen Savon-radan suuntaan. Lahti—Heinola—Mikkeli-oikoradan suunnittelun tulee lähteä käyntiin mitä pikimmin. Pelkästään kasvukeskuksien liikenneinfran kehittäminen ei ole pitkällä tähtäimellä kestävää politiikkaa.

Maakuntien elinvoiman kannalta tärkeiltä yliopistokeskuksilta ollaan tässäkin hallituksen esityksessä jälleen leikkaamassa määrärahoja 3 miljoonasta eurosta 2,5 miljoonaan euroon. Tämä siitä huolimatta, että määräraha on muodostumassa keskusten toiminnalliseksi perustaksi. Viime budjetissa eduskunta palautti yliopistokeskusten rahoitustason aiemmalle tasolle hallituksen heikentävästä esityksestä huolimatta. Esitän toivomukseni, että eduskunta toimii myös tällä kertaa yliopistokeskusten elinvoimaisuuden puolestapuhujana.

Rouva puhemies! Hallituksen esityksessä otetaan huomioon eläkeläisten asema muun muassa erityishoitotuen korotuksella, asumistuen nostolla sekä omaishoitajan aseman parannuksilla. Näiden parannusten lisäksi tulisi esitykseen sisällyttää kuntaryhmän muutos ja aikaistaa sen voimaan astumista vuoden 2007 alusta lukien. Tämän muutoksen vaikutus olisi noin 20 euroa kuukaudessa, jolla olisi jo yhdessä muiden uudistusten kanssa todellista vaikutusta myös yksittäisen eläkeläisen kukkarossa.

Mitä talousarvioesityksen tulopuoleen tulee, tulisi perintöverotuksen perusteita selvittää alarajan korottamisen osalta, mutta perintöveroa ei kuitenkaan tule kokonaisuudessaan poistaa.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelemme nyt vuoden 2007 budjettia, hallituksen hyvää vaalibudjettia, josta täällä jo aiemmin keskustelussa todettiin, että se hymyilee monelle eri taholle. Lisäksi hallitukselle osoitettiin tänään välikysymys eläkeläisten taloudellisen aseman parantamisesta. Niinpä keskityn tässä puheenvuorossani lapsiin ja nuoriin, koska hallitus kertoo budjetin jatkavan panostuksia perheiden, lasten ja nuorten hyvinvointiin. Eläkeläisten asiasta puhumme sitten enemmän varmastikin välikysymyksen kohdalla.

Ensiksi haluan ottaa esiin perhepäivähoitajien työstä muutaman epäkohdan. Jos hallitus todella haluaa satsata perheisiin ja lapsiin, voisi hallitus heti korjata asetuksen, joka liittyy lakiin lasten päivähoidosta. Perhepäivähoitajat ovat heti valmiita ryhmäkoon muutokseen, jota he myös toivovat. Tällä hetkellä ryhmäkoko on sellainen, että perhepäivähoitajalla voi olla neljä kokopäivälasta ja yksi puolipäivälapsi, siis esikoululainen, mukaan lukien hoitajan omat lapset. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että viisi kokopäiväisesti hoidettavaa lasta mukaan lukien hoitajan omat lapset on hyvä ja käytännössä toimiva ryhmäkoko.

Toivon, että hallitus ryhtyy pikaisiin toimiin asetuksen muuttamiseksi. Näin voitaisiin muun muassa helpottaa kuntien palvelukulupaineita sekä työllistettäisiin perhepäivähoitajia. Lisäksi subjektiivinen oikeus päivähoitoon toteutuisi ehkä paremmin kuin nyt, koska tällä hetkellä subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei toteudu kaikissa kunnissa. Ryhmäpuheenvuorossa ed. Puisto ottikin esiin, että on esiintynyt lakien laiminlyöntiä, en muista nyt tarkkaan, kuinka hän asian ilmaisi, mutta kuitenkin lakien laiminlyönnistä oli kysymys, ja tässä tapauksessa tapahtuu nyt lakien laiminlyömistä, koska subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei toteudu kaikissa kunnissa perheille. Tällä asetuksen muutoksella tuettaisiin hallituksen tavoitteita ja laki lasten oikeudesta päivähoitoon toteutuisi.

Kun perhepäivähoitajista puhutaan, haluan myös tuoda esiin sen, että verotuksen edessä kaikkien tulisi olla tasavertaisia. Perhepäivähoitajien kohdalla näin ei ole. Olen saanut palautetta, että eri kunnissa perhepäivähoitajien verotuskohtelu on erilaista. Esimerkiksi työhuoneverovähennystä ei ole, kun taas esimerkiksi opettajat sellaisen saavat. Toivon, että hallitus puuttuu verokohteluun, että se olisi tasa-arvoinen kaikille ryhmille, esimerkiksi tässä tapauksessa perhepäivähoitajille joka kunnassa Suomessa.

Nuoret eli opiskelijat saavat edelleen opiskella entiseen malliin talouden suhteen. Opintotukea ei ole korotettu yli 10 vuoteen, viimeksi sitä korotettiin vuonna 1992. Kannatan lämpimästi opiskelijoiden korotusesitystä budjettiin, eli lisättäisiin budjettiin opiskelijoille 67 miljoonaa euroa opintorahan korotusta varten. Opiskelijoiden ateriatuki ei ole opiskelua kannustava toimenpide. Ed. Ahde toi myös kiitettävästi esille ammatillista koulutusta koskevat seikat. Ammatillista koulutusta on nostettava enemmän esille ja sen arvostusta on nostettava.

Valitettavasti autoveron alennusta, perintöveron poistoa ja kotitalousverovähennyksien korottamista, jotka kaikki lisäisivät työllisyyttä ja tuloksellisuutta yhteiskunnassa, ei esitetä tässä budjetissa. Toivottavasti seuraava hallitus pystyy tekemään nämä uudistukset, ellei eduskunnassa voimia riitä tekemään näitä muutoksia vielä tällä kaudella.

Annika Lapintie /vas:

Rouva puhemies! Keskityn tässä puheenvuorossa vain yhteen valtiontalouden osa-alueeseen.

Yleisradiosta säädetyn lain mukaan Yleisradion tehtävänä on tuoda täyden palvelun televisio- ja radio-ohjelmisto siihen liittyvine oheis- ja lisäpalveluineen jokaisen saataville yhtäläisin ehdoin. Laissa myös korostetaan Yleisradion merkittävää tehtävää kansanvallan tukena, kansan sivistäjänä ja tiedon välittäjänä. Television ja etenkin Yleisradion lähettämää ohjelmaa voi perustellusti pitää varsin tärkeänä osana suomalaisten päivittäistä sivistyksellistä antia. Vuosittain tehtävistä yleisötutkimuksista selviää kansalaisten luottavan julkisen palvelun Yleisradioon. Ylellä on tärkeä tehtävä riippumattomana uutisten, kulttuurin ja sivistyksen välittäjänä.

Yleisradion arvoihin on aina kuulunut sen tiedonvälityksen riippumattomuus. Tiedonvälityksen riippumattomuus onkin demokraattisen yhteiskunnan tärkeä peruspilari, jonka toteutumisesta on pidettävä huolta myös tulevaisuudessa. Tiedonvälityksen riippumattomuuteen kuuluu myös vallanpitäjien kriittinenkin arvostelu silloin, kun siihen on aihetta.

Viime vuosien teknologinen kehitys, erityisesti digitalisointi, on muuttanut valtavasti tuttua tiedonvälityksen toimintaympäristöä. Laitevalmistajat tuovat markkinoille jatkuvasti uusia laitteita, joilla televisiolähetysten seuraaminen on mahdollista. Konkreettisia esimerkkejä laitekehityksestä ovat esimerkiksi tietokoneet ja kännykät, joista on mahdollista seurata nykyään tv-lähetyksiä. Tahdoimmepa tai emme, niin laitekehitys ja digitalisoinnin mukanaan tuomat uudet kanavat ja palvelut vaikuttavat myös julkisen yleisradiotoiminnan asemaan ja rahoitukseen. Yhä useammat ihmiset miettivät tv-maksun mielekkyyttä. Vuosi vuodelta kohonnut tv-maksu on käynyt tavallaan vanhanaikaiseksi tavaksi rahoittaa julkisen palvelun Yleisradiota. Tarrautuminen kiinni tv-maksuun voi ennen pitkää johtaa jopa Yleisradion rahoituksen romahtamiseen.

Seppo Niemelän johtama työryhmä pohti muutama vuosi sitten muun muassa Yleisradion rahoituksen tulevaisuutta. Tuolloin työryhmä esitti lupamaksujärjestelmän jatkamista, mutta edellytti muidenkin vaihtoehtojen jatkuvaa arviointia juuri viestinnän teknisen kehityksen takia. Ensi vuoden syyskuun alusta lähtien analoginen lähetystekniikka on Suomessa historiaa. Digitaalitekniikkaan siirtyminen on hyvä hetki myös Yleisradion rahoituksen muuttamiselle.

Mielestäni tv-maksujärjestelmästä tulisi luopua esimerkiksi seuraavien neljän vuoden aikana ja siirtää Yleisradion rahoitus suoraan valtion budjettiin. Jo tällä hetkellä tv-lupa mielletään veronluontoiseksi, joten muutos sinänsä ei olisi kovin suuri. Valtion budjetista tuleva rahoitus lisää Yleisradion rahoituksen ja kehittämisen pitkäjänteisyyttä. Budjettirahoitus on myös nykyistä lupamaksukäytäntöä tasa-arvoisempi ja oikeudenmukaisempi. Nykyistä lupamaksujärjestelmää piinaa maksuista pinnaaminen, ja toisaalta verotuksen progression ansiosta tällaisen veroina kerättävän "lupamaksun" osuus ei olisi pienituloisille kansalaisille kohtuuttoman raskas. Tällä hetkellä yhden hengen taloudet maksavat aivan saman summan kuin useammankin tulonhankkijan taloudet. Tällaisesta muutoksesta hyötyisivät eniten kaikista pienituloisimmat eli eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat, jotka käytännössä sitten tulevaisuudessa jäisivät kokonaan maksun ulkopuolelle.

Yleisradion siirtyminen budjettirahoitukseen olisi kuitenkin toteutettava niin, ettei se vaaranna Yleisradion riippumatonta tiedonvälitystä. Siirtyminen budjettirahoitukseen tulee myös toteuttaa niin, että Yleisradiolle turvataan riittävät taloudelliset resurssit. Suomen Yleisradiota ei saa ajaa Hollannin kaltaiseen tilanteeseen, jossa valtiontalouden säästötalkoot ulotettiin koskemaan myös yleisradioyhtiötä.

Ensi vuonna analogisten lähetysten päättyessä kaikissa niissä talouksissa, joissa on televisio, tulee myös olla oma digisovitin. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan toimeentulotukeen ei olla antamassa lisärahaa sovittimen hankkimiseen, koska digisovitinta ei pidetä välttämättömänä menona. Digitalisoinnin myötä kärsii kansalaisten tasa-arvoinen mahdollisuus Yleisradion sivistyksellisen materiaalin vastaanottoon. Tv-maksun siirtäminen verotukseen olisikin kompensaatio digitalisoinnin aiheuttamista ylimääräisistä kustannuksista. Kuitenkin viime kädessä valtion tehtävä on huolehtia siitä, että myös digitalisoinnin jälkeen kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus seurata televisiolähetyksiä ja näin saada tietoa ympäröivästä yhteiskunnasta.

Kirsi Ojansuu /vihr:

Arvoisa puhemies! Lapsiperheiden köyhyys on hälyttävällä tavalla kasvussa. Lapsiköyhyys on kymmenen viime vuoden aikana kaksinkertaistunut. Köyhissä perheissä elää lapsiasiainvaltuutettu Maria Kaisa Aulan tuoreen arvion mukaan 134 000 lasta. Suurin köyhyysriski on niillä perheillä, joissa on alle kolmivuotiaita lapsia, useita lapsia tai vain yksi vanhempi. Lasten hyvinvointi on polarisoitunut. Siinä missä lasten enemmistö voi hyvin, kenties paremmin kuin koskaan, osa lapsista voi erittäin huonosti. Pahoinvoivien lasten osuus on huomattava ja edelleen kasvussa: 15—20 prosenttia lapsista oireilee tavalla tai toisella. Tähän kysymykseen ja ongelmaan olisi korkea aika puuttua määrätietoisesti. Näin ei punamultahallitus ole tehnyt.

Lapsiköyhyydestä ja pahoinvoinnista ovat käyttäneet painavia puheenvuoroja muun muassa Kansaneläkelaitoksen tutkijat ja juuri lapsiasiainvaltuutettu. Vihreä eduskuntaryhmä esitti hallitukselle viimeksi loppukeväästä kattavan listan toimia, joilla lasten hyvinvointia olisi mahdollista parantaa, ja tämän kaiken me tulemme esittämään myös tasapainotetussa vaihtoehtobudjetissamme tänä syksynä. Talousarvioon tutustuessa huomaa, että näitä ehdotuksia ei ole kuitenkaan millään tavalla kuunneltu. Ei, vaikka nämä muutokset olisi ollut mahdollista toteuttaa sekä nykyisen sosiaaliturvajärjestelmän että budjettikehysten puitteissa. Kyse on pikemminkin poliittisen tahdon puutteesta. Lapsilisiä tai elatustukia ei ole korotettu eikä vanhempainpäivärahan minimitasoa korjattu edes työmarkkinatuen tasolle.

Budjetissa ei myöskään huomioida niitä lapsia, jotka oireilevat pahoinvointiaan psyykkisesti. Tänä vuonna eduskunta ei enää osoita erillistä määrärahaa lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Näin ainakin talousvaliokunnasta viime vuonna hyvin vahvasti kerrottiin, että nyt ei enää sitä rahaa tule. Tätä määrärahaahan on täältä myönnetty koko 2000-luvun. Tämän vuoden määräraha oli 4 miljoonaa euroa, ja rahaa tarvitaan edelleen. Olisi ollut aika, että sosiaali- ja terveysministeriö olisi ottanut tämän rahan omassa budjettiesityksessään selkeästi määrärahana esiin, koska rahantarve lasten ja nuorten psykiatriassa ei ole kuitenkaan vähentynyt. Nuorten psykiatriapotilaiden määrä on kasvamassa, ja alaa vaivaa vaikea resurssipula. Psyykkisesti sairaiden lasten ja nuorten hoitojonot ovat ongelma koko maassa. Heidän kohdallaan hoitotakuu ei toimi. Jonoissa on edelleen myös itsetuhoisiksi diagnostisoituja lapsia ja nuoria. Hoitojonojen purkaminen ja alan resurssipulan paikkaaminen olisi tärkeää ennalta ehkäisevää työtä. Lasten mielenterveysongelmat tuskin helpottuvat vanhemmiten, sen sijaan heille kertyy lisäksi muita ongelmia. Jos sairaiden lasten oikeutta hoitoonpääsyyn pitää perustella taloudellisesti, ennaltaehkäisy tulee aina halvemmaksi kuin myöhemmät korjaavat toimet.

Arvoisa rouva puhemies! Hyvä koulu parantaa heikoista olosuhteista tulevan lapsen elämässä menestymisen edellytyksiä, ja laadukas koulutus on siksi tärkeä ennaltaehkäisevä toimi. Koulutus ehkäisee syrjäytymistä. Se ei kuitenkaan synny ilmaiseksi. Laadukas koulutus vaatii rahoitusta.

Haluaisin jälleen kerran muistuttaa hallitusta oman ohjelmansa lupauksista osoittaa ikäluokkien pienenemisestä tulevat säästöt opetusministeriölle ja kouluille. Tästä lupauksesta ei yhtenäkään aikaisempana vuonna Vanhasen hallitus ole pitänyt kiinni. Päinvastoin ensi vuoden yleissivistävästä koulutuksesta leikataan 30,5 miljoonaa euroa, 15,8 miljoonaa euroa valtionosuuksista ja 20,2 miljoonaa euroa oppilaitosten perustamiskustannuksista. Miksi hallitusohjelmaa ei noudateta? Minkä takia tämä kirjaus on ylipäätään kirjoitettu? Todennäköisesti sen takia, että nyt olisi ollut ainutkertainen mahdollisuus kerrankin parantaa sitä laatua kouluissa ja saada lisärahoitusta tarpeellisiksi katsottuihin toimiin kunnissa ja laajemminkin antaa mahdollisuuksia perusopetuksen parempaan hoitamiseen. Mutta hallitus ei tue tätä, päinvastoin rokottaa kuntia ja kouluja ikävällä tavalla.

Pehr Löv /r:

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Jag är ganska nöjd med budgeten, som förverkligar flera krav som vi inom svenska riksdagsgruppen fört fram under den här riksdagsperioden. Nu när det går bra för Finland måste vi ändå handla förnuftigt och framför allt skapa bättre förutsättningar för att göra Finland ännu mera konkurrenskraftigt. Det är lätt att bara fördela välfärd och inte ta ansvar för hur den skapas. Det här betyder inte att vi inte redan nu skall satsa på de grupper som har det allra svårast och som kommit i kläm.

Puhemies! Hallituksen viimeisen budjetin pitää myös tähdätä hyvän kilpailukyvyn säilyttämiseen. Olen iloinen siitä, että tutkimus- ja kehitysmäärärahoja on lisätty 40 miljoonalla. Tulevaisuutta ajatellen tämä on oikea panostus. Myös oppisopimuskoulutuksen lisääminen on oikean suuntaista. Passiiviset työllistymistuet ja kurssit eivät juuri auta.

Regeringens socialpaket kunde ha varit bättre, men 80 miljoner euro är ändå ganska mycket pengar. Jag är nöjd över att pappamånaden blir mer flexibel, att adoptivfamiljernas föräldrapenningsperiod förlängs och att närståendevårdarna får rätt till ytterligare en ledig dag. Men ensamförsörjarfamiljerna får endast smulor. På sikt borde vi kunna hjälpa dessa grupper mer. Jag är också oroad över att så många barn finns representerade i den fattigaste gruppen i samhället. Vi borde därför höja barnbidragets ensamförsörjartillägg och samtidigt koppla loss barnbidraget från övriga stöd.

För att gå till pensionärerna anser jag också bestämt att den lägsta folkpensionen borde höjas och då på ett sådant sätt att övriga stöd och pensionsformer inte påverkas. Regeringen bör även fortsätta att öronmärka budgetmedel för barnens och de ungas psykiatriska vård. Det är enda sättet att trygga den ute i kommunerna.

Jag vill också nämna veteranerna och deras situation, som man kunde förbättra till exempel genom en ökad resurs för hemrehabilitering och årliga hälsogranskningar, men gärna också genom ännu mera medel för basrehabilitering.

Jag ser det som en stor arbetsseger att kampen om finansieringen för att bredda stamväg 51 till Kyrkslätt äntligen är över och att arbetet med att bredda stamvägen till motorväg kan inledas under nästa år.

Eftersom vi är beroende av personbilar i Finland på grund av vår långsträckta och vidsträckta geografi behöver vägnätet mer pengar. Basvägnätet håller tyvärr på att förfalla och därför borde det ha fått mera stöd. Också enskilda vägar ute på landsbygden har svårt att upprätthålla nivån, när de till stor del skall skötas av väglagen själva. Här borde vi återgå till den gamla nivån för många år sedan när underhållet till stor del var i statens händer.

Puhemies! Elämäntavat vaikuttavat ratkaisevasti terveydentilaan. Ylipaino, liikunnan puute sekä tupakan ja alkoholin väärinkäyttö varsinkin nuorilla ovat suuria uhkia terveydelle. Elämäntapoja on vaikea muuttaa, mutta vapaaehtoisjärjestöjen valistus- ja kasvatustyö on tuottanut tuloksia ja voisi tuottaa enemmänkin, jos resurssit riittäisivät.

Valtionapu on murto-osa terveyden edistämistyön menoista, mutta valtion porkkanaraha, joka innostaa, voi merkitä paljonkin. Tässä tilanteessa olisi nostettava määrärahaa, joka on pysynyt paikallaan jo vuosia. Nyt keinotekoinen korotus 300 000 eurolla ei riitä pitkälle. Terveyskasvatuksella voisi kaiken lisäksi säästää huomattavasti sairaanhoitokulujakin.

Vielä haluan mainita, että toivon myöskin, että eduskuntakäsittelyn aikana voidaan palata opiskelijoiden tilanteeseen.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Rouva puhemies! Maaseudun ja maa- ja metsätalouden asiat jäävät tässä keskustelussa kovin vähälle siihen nähden, miten huonosti maaseutua ja maa- ja metsätaloutta tässä budjetissa käsitellään. Tämä vähäinen keskustelu johtuu siitä, että keskusta on hallituksessa eikä se uskalla lausua mitään kielteistä tästä kirjasta. Minäkään en halua moittimalla asioita käsitellä, mutta totean, että esimerkiksi momentti 30.60.44 eli Kemera-rahoitus on 5 miljoonan euron leikkauksen kohteena. Mielestäni se on suuri virhe ja puute, että tällä tavalla mennään eteenpäin tämän osalta. Metsänviljely ja metsätalous on tavattoman tärkeä meille elinkeinona ja metsien hyvä hoito edelleen kansallinen velvollisuutemme. Kemera-rahojen supistaminen vähentää myös metsästä saatavan energiapuun ja hakkuutähteiden määrää ja käyttöä energialaitoksilla, eli sillä on monenlaisia vaikutuksia näin lyhyesti todeten. Myös metsäkeskuksia ajetaan niin ahtaalle, että seuraukset tulevat olemaan huonot jatkossa.

Maaseudun kehittämisvaroista käytiin pitkä ja kipeä kädenvääntö hallituksessa, ja täällä budjettikirjassa näkyy, että 70 miljoonan euron leikkaus on maaseudun kehittämisvaroihin tehty. Onko se jotenkin korvattu ja mistä se löytyy, sitä ei pystynyt minulle valtiovarainministeriö eikä maa- ja metsätalousministeriö selvittämään, ja se asia pitää kyllä mielestäni valiokunnassa ja täällä eduskunnassa selvittää. Maaseudun kehittämisvarojen näin raju leikkaus EU:sta johtuen on sietämätöntä maaseudulle, joka muutoinkin on ankaran kohtelun kourissa näinä aikoina.

Perustienpito on myös maaseutua koskevana asiana huolestuttava. Sen määrärahat on leikattu niin alas, että esimerkiksi omassa maakunnassani eli Keski-Suomessa, kun perustienpidon hoitomenon osuus otetaan määrärahasta pois, jäljelle jää hieman yli miljoona euroa käytettäväksi alemman asteisen tiestön investointeihin ja parantamiseen. Se on sietämättömän alhainen summa ja on maaseutuasukkaita kohtaan hallitukselta erittäin kylmää ja tylyä politiikkaa. Lisäystä tarvitaan väistämättä.

Tienpidon osalta totean, että olemme Keski-Suomessa tyytyväisiä siihen, että Eurooppa nelonen, Valtatie 4, E75 Lusi—Vaajakoski-välillä saa nyt aloitusrahat, mutta suuri ongelma on se, että budjettikirjan mukaan tieosuus on valmis vasta vuonna 2011 eli kauan sen jälkeen kun muut aloitettavat tiekohteet jo useimmissa tapauksissa päättyvät, eli joudumme viisi vuotta odottamaan Keski-Suomessa tämän valtakunnan kaikkein tärkeimmän tien kunnostamista. Se on todella huono asia. Eduskunnan on syytä sitä nopeuttaa.

Arvoisa puhemies! Budjettikirjan mukaan kunnat velkaantuvat edelleen ensi vuonna. Täällä on tilasto, joka osoittaa, että kuntien velkamäärä kasvaa, ja silloin menee aika paljon pohjaa siltä puheelta, mitä täällä on puhuttu, että kuntien talous olisi asianmukaisessa kunnossa. Niitä perusteita, joiden mukaan leikattiin vuoden 2000 vaiheilla, ei ole vieläkään korjattu.

Arvoisa puhemies! Vakava, erittäin vakava tilasto löytyy täältä taloudellisen katsauksen, budjettikirjan loppupuolella olevan taloudellisen katsauksen sivulta 53. Täällä todetaan kotitalouksien velkaantumisaste. Vuonna 2003 se oli 73,4, ja ensi vuonna se on 99,5, eli kasvu on hirvittävä, 5—10 prosentin kasvulukuja vuosittain. Tällaisella kehityksellä suomalaiset kotitaloudet ajautuvat sellaiseen velkatilanteeseen, joka purkautuu tavalla tai toisella. Tähän hallituksen pitäisi kiinnittää vakavaa huomiota, ja vetoan, että valiokunnissa käydään tästä asiasta perusteellinen kuuleminen ja tutkitaan, mitä voidaan tehdä, ettei ajauduta kotitalouksien osalta katastrofiin, niin kuin on joskus aiemmin käynyt. Valtiontalouden hyvä taso ei ole pelastus, jos kotitaloudet ovat tällaisessa ahdingossa.

Tatja Karvonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä omassa puheenvuorossani käsittelen hallituksen esitystä talousarvioksi hiukan Lapin kannalta, sitten lapsiperheiden ja opiskelijoitten näkökulmasta.

Junaliikenteen jatkuminen Rovaniemi—Kemijärvi-välillä oli tarpeellinen päätös. Liikenne on merkityksellinen Itä-Lapin matkailun kannalta. Hyvä on myös se, että liikenne- ja viestintäministeriö on perustanut työryhmän, jonka tarkoituksena on kartoittaa koko Lapin juna- ja lentoliikenneyhteyksien kehittäminen matkailun ja elinkeinoelämän kannalta. Näin lappilaisen näkökulmasta olisi ollut kuitenkin kohtuullista, että ministeri Huovinen olisi tehnyt tämän kyseisen jatkamispäätöksen jo keväällä.

Olen samaa mieltä kuin ed. Rask kirjoittaessaan eilisessä Koillis-Lappi-lehdessä, että viime kädessä päätösvalta on ministerillä. Juuri näin, ministerillä olisi ollut siihen mahdollisuus puuttua ja tehdä keväällä päätös. (Ed. Valpas: Kyllä!) Keväinen päätös olisi tarkoittanut sitä, että yöjunaliikenne ei olisi katkennut näin syksyksi. Toivonkin nyt, että liikenne- ja viestintäministeriö ottaa VR:n hiukan tiukempaan poliittiseen ohjaukseen ja kertoo myös tarkalleen, että liikenteen on jatkettava, ja myös sen, millä muotoa.

Arvoisa puhemies! On hyvä, kun ministeri Rajamäki on paikalla. Lapista on kantautunut hieman huolia siitä, millä tavalla rajamiesten työpaikoille tulee tulevaisuudessa käymään, ja olisinkin halunnut ehkä kuulla Rajamäen näkemyksen siitä, mikä Lapin rajamiesten tulevaisuus on. Joitakin rajavartiopaikkoja sieltä lakkautetaan, mutta myös vähennyksiä on tulossa. Toivon, että tämä valtion tuottavuusohjelma ei vähennä Lapissa olevia valtion työpaikkoja, koska alueellistamistoimia on tehty ja tässä tapauksessa kaikki jo Lapissa olevat alueelliset työpaikat pitäisi säilyttää.

Arvoisa puhemies! Täällä on oppositio puhunut hyvin paljon, ennen kuin budjettiesitys annettiin, muuttoavustuksesta. Ehkä oppositiolla, varsinkin kristillisillä ja vasemmistoliitolla on jäänyt siitä jotakin lukematta. Tämä avustus on harkinnanvarainen, ja jos te hiukan tarkemmin selaatte sitä kirjaa, niin sieltä löytyy myös maininta siitä, että rahoja on varattu noin 2 000 työttömälle, jotka ovat joutuneet työttömäksi.

Se, mikä on keskustalaista politiikkaa tässä budjettiesityksessä, on tämä työmatkakulujen vähennysoikeuden nostaminen. Se, että se nousee 4 700 eurosta 7 000 euroon, on selkeä kädenojennus varsinkin pitkien matkojen lappilaisille, jotka kulkevat yli 80 kilometriä päivässä yhteen suuntaan työhön. Omia entisiä opiskelukavereita työskentelee Rovaniemeltä käsin Ranualla ja Kemijärvellä, ja näin ollen hekin pääsevät suoraan nauttimaan tästä 2 300 lisäyksestä työmatkavähennykseen, elikkä tämä, ed. Kankaanniemi ja kristilliset, on juuri sitä keskustalaista politiikkaa, jota me olemme tässä hallituksessa harjoittaneet. Sitä te ehkä ette ole niin ymmärtäneet. (Ed. Kankaanniemi: Keskittämispolitiikkaa!)

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen budjetti on hyvä jatkumo perheisiin kohdistuville parannuksille. Ilolla panin merkille, että hallitus parantaa päivähoidossa olevien lasten erityistä tukea ja hoitoa lisäämällä erityislastentarhanopettajien määrää. Kun eduskunta tulee käsittelemään tätä lakiesitystä, on huolehdittava siitä, että tiedonsiirtoa hallintokunnalta toiselle, päivähoidosta kouluun, parannetaan muuttamalla tarvittavia pykäliä. Lisäksi parannukset elatustukeen ja kodinhoidon sisaruskorotuksen nostaminen ovat oikeanlaista perhepolitiikkaa. Me keskustalaiset olemme aina olleet sitä mieltä, että perheellä pitää olla erilaisia mahdollisuuksia järjestää lastenhoito. Tästä hyvänä esimerkkinä on lasten yksityisen hoidon tuen saamista koskevan säädöksen täsmentäminen. Ensi vuonna kotihoidon tukea saava perhe ei menetä tukea, jos joku lapsista onkin yksityisessä hoidossa. Nykyisin ainoana vaihtoehtona perheelle on ollut kunnallinen päivähoito.

Arvoisa puhemies! Näin lopuksi opiskelijoista. Hallituksen budjettiriihen jälkipuintia oli surullista seurata. Olisi ollut kaikkien etu, että opiskelija-asia olisi hoidettu pieteetillä jo neuvottelupöydässä. Vanhasen hallitus on tehnyt monia parannuksia opiskelijoiden asemaan, mutta siitä huolimatta opiskelijoiden taloudellinen asema on tiukka. Täällä on tullut esille se, että haluamme korottaa ateriatukea, ja olemme todenneet sen, että opintotuki on jäänyt jälkeen. Mutta mitä ovat nämä tulorajat? Tulorajat ovat vieläkin tuetonta kuukautta kohti 1 515 euroa. On kestämätöntä, että jälkeenjääneiden rajojen vuoksi opiskelija joutuu kieltäytymään tarjotusta työstä, vaikka hänellä olisi siihen halua, kykyä ja aikaakin. "En mene töihin, koska se ei kannata!" Tätäkö me haluamme täällä pönkittää? Aktiivisuuden rankaisemisesta olisi jo korkea aika päästä omatoimisuuden kannustamiseen, ja me keskustalaiset tulemme jatkossakin tekemään töitä sen eteen, että opiskelijoitten omatoimisuutta ja työntekoa pystytään tukemaan yhdessä.

Säde Tahvanainen /sd:

Arvoisa puhemies! Budjetinteko on täynnä arvovalintoja ja myöskin tietysti sitä raakaa talouspolitiikkaa, varsinkin tällaisena raamibudjetoinnin aikana, jota olemme taas tämän vaalikauden ajan eläneet. Arvovalintoja tämän budjetin laatimisen yhteydessä on tehty valitsemalla muun muassa köyhimpien ihmisten toimeentulon kohentaminen sosiaaliturvan keskeisimmäksi kehittämiskohteeksi. Tämä opposition nälvimä 80 miljoonan paketti, joka tässä kulkee köyhyyspaketin nimellä, on toki summaltaan vaatimaton, mutta yksittäisten ihmisten taloudessa sen sisältämät parannukset ovat hyvinkin huomattavia.

Ystäväni Urpo, joka on kuuro — olen tuntenut hänet niiltä ajoilta, kun aikanaan eduskuntaan tulin ja opin viittomaan — muun muassa iloitsee siitä, että tässä budjetissa nostetaan tulkkituntien määrää 120:sta 180:aan. Se on erittäin huomattava uudistus hänen elämässään. Hän pääsee nyt kaikkiin niihin tilaisuuksiin, joihin haluaa vuoden aikana, niin poliittisiin kuin muihinkin järjestötilaisuuksiin, joihin hän haluaa mukaan tulla, ja saa siis sitä kautta oikeasti kohennusta elämänlaatuunsa.

Sunnuntaina olin Juuassa eläkkeensaajien tilaisuudessa, ja siellä kansaneläkkeellä elävä henkilö oli mielestäni erittäin ilahtunut siitä, että hänen asumistukensa ensi vuoden alusta nousee. Toki meistä jokainen toivoo, että saamme vielä lisää parannusta tämän syksyn aikana, mutta näitä viestejä viedessäni kyllä siellä ihan iloisia ihmisiä tulee vastaan. Ei niin synkkä kuva, joka täällä annetaan, oikein pidä reaalielämässä kaikkien kohdalla paikkaansa.

Perhehoitaja taas, joka lähetti sähköpostia, kiitti siitä, että perhehoitajan saamaa hoitopalkkiota korotetaan melkein 60 euroa ensi vuonna. Se on todella huomattava summa tämän vammaista perhettä auttavan perhehoitajan tilanteeseen ja toivottavasti kannustaa myöskin siihen, että saamme perhehoitajia lisää.

Budjetin sosiaalipaketti on alku merkittävämmälle köyhyyden ehkäisyyn kohdistuvalle ohjelmalle. Uskon, että ensi kaudella saamme tähän jatkoa. Näin tulee olla, sillä tuon 80 miljoonan pitää olla numeroluvuissa ainakin 800 miljoonaa ensi kaudelle, jotta kansaneläkeläiset, opiskelijat ja köyhät lapsiperheet saavat tarvitsemansa osan talouden kasvusta.

Koulutuksen osalta voisin nostaa tähän budjettikeskusteluun sen positiivisen seikan, että koko vaalikauden ajan koulutusbudjetti on noussut, ei suinkaan laskenut, vaikka oppositio täällä toista yrittää näyttää. Toki se ikäluokkien pienentyminen näkyy täällä budjetin kokonaisluvussa, mutta tosiasiallista leikkausta ei opetusministeriön budjetissa ole näihin määrärahoihin toteutettu, vaan päinvastoin siis noin puolen miljardin euron nousu kokonaisbudjettiin, ensi vuonna 6,5 miljardia euroa.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaustuntien määrän lisääminen on positiivinen asia. Tämä on askel siihen kokonaiskoulupäiväuudistukseen, joka meidän pitää toteuttaa seuraavalla vaalikaudella. Perheet tarvitsevat kipeästi apua arkeensa.

Arvoisa puhemies! Opintotukiasiasta haluaisin sanoa sen, että tämä keskusteluhan nousi kuin hyökyaalto budjetinteon loppumetreillä ja varmasti meinasi nielaista koko hallituksen, mutta onneksi niin ei kuitenkaan käynyt. Keskustelu yltyi keskinäiseksi syyttelyksi ihan turhan takia, ja sille ei todellakaan ole enää tarvetta. Eduskunnassa lienee yhteisymmärrys siitä, että opintotuen korottamiselle on akuutti tarve, ja tämän osalta meidän täytyy edetä niin ensi vuoden budjetissa kuin myöskin seuraavan vaalikauden aikana. Tällä kaudella on monia opiskelijan etuisuuksia parannettu, korotettu, (Ed. Pulliainen: Ei kovin monia!) asumistukea, ateriatukea jne., ja tältä osin meillä on ihan hyviäkin tuloksia edessämme.

Täällä ed. Karjula nosti esille tulorajojen poistamisen kokonaan opiskelijoilta. En kyllä kannata sen muotoisia muutoksia, sillä silloin muun muassa minä kansanedustajana voisin nostaa opintorahaa, kun vain opiskelen riittävän monta opintoviikkoa kuukaudessa, ja olisiko kovin reilua tämän tyyppinen sosiaalipolitiikka Suomessa? Minusta se ei sitä ole.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä tässä kiirehdin puhumaan Joensuun kehätien puolesta ja siitä, että näitä kakkoskorin hankkeita edistettäisiin ja myöskin perustienpidon määrärahoja, jolloin saataisiin eritasoliittymäpaketin tai vastaavan muun menettelyn kautta pienten koululaisten koulumatkatiet turvallisiksi ja myöskin niitä pahimpia muita turvallisuusongelmia korjattua.

Paula Risikko /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueet yrittävät ensi vuoden budjetillaan kilvan todistaa, kuinka Suomi-neidolla on rahaa niin, että ranteet notkuu. Samoin on kuulunut ilkuntaa, kuinka muka oppositiolta on viety aseet näin hyvällä budjetilla.

Uskokoon ken haluaa, minä en! Eikä sen todistamiseen tarvitse kuin pitää korvansa auki, kuulla kansalaisia ja lukea valtiovarainministeriön ylijohtaja Jukka Pekkarisen haastattelu viime lauantain sanomalehti Pohjalaisesta ja Ilkka-lehdestä. Hänen mukaansa: "Luullaan, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja että pelivara on todella suuri." Hänen mukaansa julkisen talouden korjausliike on tehtävä joko leikkaamalla menoja, korottamalla veroja tai onnistuneella työllisyysasteen nostolla, mikä olisi paras vaihtoehto hänenkin mielestään. Hän myös esittää useamman vuoden ajalle ulottuvaa julkisen talouden tasapainottamisohjelmaa.

Arvoisa puhemies! Mitkä asiat sitten eniten pohdituttavat kanssakulkijoita? Ehdottomasti peruspalvelut eli sosiaali- ja terveyspalvelut sekä koulutuspalvelut. Erityisesti esille tulee huoli niiden riittävyydestä, saatavuudesta ja laadusta.

Lastensuojelu ja päihdehuolto onnahtelee surullisen paljon, eikä hoitotakuu toteudu läheskään kaikkialla siten kuin ministeriön virkamiehet antavat ymmärtää. Vieraalla paikkakunnalla opiskelevat, vanhukset, pitkäaikaissairaat ja vammaiset jonottavat aivan liian kauan, siis jos pääsevät edes jonoihin. Vanhustenhuoltoon tarvitaan lisää henkilöstöä ja kotipalveluja on vähennetty. 80-vuotiaiden sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi kyllä käynnistettiin, mutta kunnilla ei ole läheskään aina varaa tarjota esille tulleisiin ongelmiin ja tarpeisiin apua.

Kouluasioissa huolenaiheet ovat homekoulut, luokkakokojen kasvaminen, kyläkoulujen lakkauttaminen, erityisopetuksen ja opintojen ohjauksen riittämättömyys, kouluavustajien määrän väheneminen, kouluterveydenhuollon ja oppilashuollon resurssipula sekä nuorten lisääntynyt päihteiden käyttö. Tulevan lukiolaisen yksinhuoltajaäiti pohtii sitä, mistä löytyy 500 euroa kirjoihin, ja pienen kunnan koulutoimenjohtaja sitä, mistä kunnassa löytyvät rahat jatkuviin opetussuunnitelman muutosten aiheuttamiin uusiin oppikirjatarpeisiin. Oma osansa huolenaiheista ovat opettajien lomautukset kunnissa sekä opettajien työnkuvan laaja-alaistuminen ja jatkuva muutos. Opettajan tulee nykyään olla opettaja, kasvattaja, hoitaja, poliisi, sosiaalityöntekijä, psykologi ja perheterapeutti, eikä siinä vielä kaikki. Jos oppilaan vanhempien vanhemmuus on kateissa, lisääntyvät opettajien työt ja paineet entisestään. Myös yleinen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen ja yliopistojen perusrahoituksen riittämättömyys mietityttävät. Yliopistojen opettajamäärä ei ole ollenkaan seurannut opiskelijamäärän kasvua, ja jokainen ymmärtää, ettei se voi olla näkymättä laadussa.

Tämän kaiken lisänä tulee valtakunnan tasolta koko ajan lisää vaatimuksia ja velvoitteita. Opetusministerikin ajaa eheytetyn koulupäivän tai niin sanotun kokonaiskoulupäivän mallia kuin kärmestä pyssyyn samanaikaisesti, kun aikaisemmin jo hyväksi havaittu kerhotoiminta on ajettu alas resurssien puutteessa.

Mitä sitten kertoo juuri julkaistu valtion ensi vuoden talousarvio? Sitä lukiessa ei voi kuin ihmetellä tätä peruspalvelujen alasajoa. Kansallinen terveydenhuollon kehittämishanke, mukaan lukien hoitotakuutoiminta, menettää rahaa. Tämä vaikuttaa meidän kaikkien terveyspalvelujen saamiseen. Omaishoitajille luvataan yksi vapaapäivä enemmän. Samanaikaisesti kuitenkin kuntien omaishoidon varojen vähäisyyden vuoksi omaishoitajien määrää joudutaan vähentämään.

Ja mitä tapahtuukaan koulutus- ja opetuspuolella? Hallitusohjelmassa luvattiin ohjata ikäluokkien pienenemisestä tulevat säästöt koulutuksen ja opetuksen kehittämiseen. Näin ei kuitenkaan olla tekemässä. (Ed. Valpas: Ei ole tehty näin!) Kun ottaa huomioon edellä esittämäni opetuspuolen ongelmat ja huom! tässä luettelossa oli vain osa ongelmista, ei tämä kovin tulevaisuuteen suuntautuvalta toiminnalta näytä.

Arvoisa puhemies! Valtiosihteeri Raimo Sailas arvioi Taloussanomissa, että budjetti hymyilee vähän joka suuntaan. Ennustanpa vain, että kyllä hymy tältäkin budjetilta hyytyy, kun sitä lähdetään toteuttamaan.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Kansanedustajilla on nyt viimeinen mahdollisuus korjata tämän hallituksen aikana pienituloisten kansalaisten toimeentuloa. Hallituksen huono budjettiesitys ei huomioi riittävästi muun muassa lapsiperheitä, opiskelijoita, työttömiä ja eläkeläisiä. Heidät on hallitus unohtanut budjettiesityksessään. Rikkaat ja suurituloiset ovat saaneet lähes kaiken sen, mitä ovat kehdanneet pyytää. Erityisen kevyeksi hallituksen esityksessä jää niin sanottu köyhyyspaketti, jossa valtio tarjoaa osuutenaan vähävaraisille vain 40 miljoonaa euroa, ei 80 miljoonaa euroa, niin kuin ed. Tahvanainen tuossa esitti. Vertailuksi todettakoon, että maamme kaikkein rikkaimmille annettiin yli 100 miljoonaa euroa vuositasolla, kun hallitus poisti varallisuusveron heiltä kokonaan.

Ja toinen esimerkki: Valtionyhtiö Rautaruukki puolestaan antoi muutamalle kymmenelle johtajalleen osakkeiden lisäksi näiden veronmaksuun köyhyyspaketin verran riihikuivaa rahaa eli siis 40 miljoonaa euroa. Eli Rautaruukin herrojen paketti on yhtä suuri kuin tämä valtionosuus tässä köyhyyspaketissa. Ja ihmeellistä on se, että hallitus tai ministeri Pekkarinen eivät ole mitenkään puuttuneet tällaisiin ylilyönteihin, mitä Rautaruukillakin on tapahtunut. Nämä esimerkit kertokoot, kuinka vaatimaton tämä hallituksen mainostama köyhyyspaketti on. Mutta toisaalta nämä esimerkit myös kertovat sen, että rahaa hallituksella ja valtiolla kyllä riittää. Sitä on jakaa rikkaille ja suurituloisille, mutta ei pienituloisille.

Arvoisa puhemies! Eniten tyytymättömiä hallituksen talousarvioesitykseen ovat opiskelijat ja eläkeläiset. Eläkeasioista on vasemmistoliiton aloitteesta tehty välikysymys, jossa esitetään muun muassa tasokorotusta. Meille ei hallituksen eläkeläisille tarjoama 5 euroa riitä. Opiskelijoita hallitus kohtelee myös kaltoin. Opintorahaan ei tule korotusta, ja hallituksen budjettiriihessä taisi ministeri Tanja Saarelalta unohtua myös ateriatuen korotus, vai estikö sitten ministeri Heinäluoma tämän Saarelan esityksen, se ei ole oikein tullut ainakaan minulle selväksi. Opintorahaan pitää saada opiskelijoiden esittämä 40 euron korotus. Tätä opintorahaahan ei ole korotettu 14 vuoteen. Samoin ateriatukeen pitää saada korotus. Näyttää siltä, että nämä korotukset pitää hoitaa täällä eduskunnassa, kun hallitus ei tähän kykene tai ei halua.

Arvoisa puhemies! Keskustavetoinen hallitus autioittaa myös suomalaista maaseutua. Hallituspuolueiden toimesta laadittiin ihan erityinen laki, jolla leikataan rajusti kyläkoulujen valtionosuuksia. Tämä onkin johtanut siihen, että ennätysmäärä kouluja nyt lakkautetaan maaseudulla ja pienillä paikkakunnilla, ja jopa suurillakin paikkakunnilla koulujen alasajon politiikka on vallalla. Tiemäärärahojen leikkaukset puolestaan rapauttavat maaseudun ja pienten paikkakuntien tieverkostoa. Ja kun vielä EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ja maatalousministerimme nöyrä alistuminen siihen heikentävät maaseudulla asuvien toimeentuloa, niin on selvää, että maaseutumme ei tänä päivänä voi hyvin. Vaikka keskusta on vallassa tässä hallituksessa ja se voisi näihin asioihin tehdä parannuksia, mitään hyvää ei näytä maaseudullekaan olevan luvassa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan pitää nyt tehdä korjauksia pienituloisten kansalaisten ja maaseudun ihmisten hyväksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aion jatkaa siitä, mihinkä tuossa vastauspuheenvuorokeskustelussa ministerin kanssa jäin harmaasta taloudesta; täytyyhän jonkun kantaa vastuuta siitäkin, että on jälleenjakelujuhlana jaettavaa täällä eduskunnassa. Tässäkin puheenvuorot on lähinnä käytetty siitä, mihinkä hyviin tarkoituksiin rahaa voitaisiin vielä osoittaa.

Valtiovarainministeriön pääluokassa on sanottu erittäin kauniisti verotusmenettelystä: "Verotusmenettely toteutetaan niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaiden taloudelliselle toiminnalle." Todella kauniisti sanottu: tehkää nyt mitä teitä lystää, niin asia on niin kuin sillä siisti. Se, mikä on ihan uutta tuolla valtiovarainministeriön pääluokassa, on se, että harmaa talouskin on vihdoinkin saanut yhden virkkeen, mutta ei sille virkkeelle sisältöä, nimittäin: "Harmaan talouden torjunta on verovalvonnan tärkeä painopistealue, joka näkyy verohallinnon toiminnassa kansallisena ja kansainvälisenä viranomaisyhteistyönä." Tämä on todella uutta, mutta sitä ei yhtään tarkemmin selosteta eikä myöskään viitata siihen, mitä eduskunta on lausunut tämän vuoden alkupuolellakin 5 miljardista eurosta menetettyinä rahoina valtion verotuloja harmaan talouden kitaan.

Sitten kun hypätään sisäministeriön pääluokkaan, niin ministeri Rajamäen kädenjälki näkyy harvinaisen selvästi: "On edelleen tärkeää jatkaa talousrikostorjunnan ja harmaan talouden torjunnan tehostamistoimia. Talousrikollisuuden osalta tehostetaan erityisesti toimenpiteitä, joilla vähennetään rikoksentekomahdollisuuksia." Elikkä juuri niin, kuin sen lähtökohdan pitää ollakin. Täällä keskustelussa ministeri ilmoitti, että on satsattu jossakin vaiheessa talousrikostutkijoihin jnp. Kun en saanut silloin vastauspuheenvuoroa tähän toteamukseen, niin nyt käytän sen mahdollisuuden toteamalla, että aivan oikein, juuri näin. Ja se on ministeri Rajamäen ansiota, joka siis ministeriön sisäisillä järjestelyilläkin järjesti talousrikostutkijoitten palkkaukseen varallisuutta.

Mutta nyt ei olekaan kysymys yksistään siitä, vaan tällä hetkellä tämä onneton valtion tuottavuusohjelma on se tulppa. Elikkä syyttäjälaitokseen sitten pysähtyy tämä hieno toimeliaisuus. Kun toisaalta on saatu jotakin aikaiseksi, niin sitten se pysähtyy. Kun pitäisi syyttäjät saada hoitamaan asiaa eteenpäin, niin se tökkää siihen. Elikkä siis tämmöinen tuottavuusohjelma ei ole kyllä nyt, ei kerta kaikkiaan, yhtään mistään kotoisin. Elikkä ministeri Rajamäen erinomaisen hyvä työ pilataan tällä tavalla. Osoittaakseni sen, kuinka isosta asiasta tässä on kysymys: eräs nimenomaan ministeri Rajamäen junailun tuloksena palkattu talousrikostutkija osoitti tässä juuri, että yksi ainut koijari puukauppa-alalla oli pystynyt pistämään liiviinsä 2,5 miljoonaa euroa riihikuivaa rahaa. Elikkä kun täällä eräs keskustelu käytiin, jossa sanottiin, että on 30 miljoonaa kaikkiaan koko harmaan talouden volyymi, niin niitä ei sitten ole kuin kymmenen koijaria vaan ja asia on sillä siisti. Näinhän ei missään nimessä asianlaita ole.

Jos ei tässä asiassa kerta kaikkiaan tule nyt semmoista laajempaa rintamaa hallituksien toimesta, niin me ajaudumme samaan tilanteeseen, joka on ollut totta nyt muualla Euroopassa. Italiassa käytiin vaalit näissä merkeissä, ja hallitusvalta vaihtui. Saksan liittotasavallassa käytiin vaalit näissä merkeissä, ja hallitus vaihtui. Espanjan pääministeri ilmoitti, että valtiontalous nilkuttaa erittäin pahasti, kun nämä asiat ovat rempallaan elikkä harmaa talous vie valtion tarvitsemat verotulot. Ja kaikkein mielenkiintoisin oli Albania, huom. Albania. Albanian pääministeri tuli muutama kuukausi sitten julkisuuteen ja ilmoitti, että heillä koko valtiokoneisto uhkaa romahtaa sen takia, että harmaa talous vie kaikki rahat. Tässä on isosta asiasta kysymys.

Sisäasiainministeri   Kari  Rajamäki

Arvoisa puhemies! Harmaa talous on todella vakava kysymys, ja talousrikollisuuden vastustaminen on tärkeätä monestakin näkökulmasta, niin kilpailun, työmarkkinoiden vakauden kuin myöskin hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamisesta. Tältä osin ed. Pulliainen on ollut vahvasti pitämässä tätä asiaa nimenomaan eduskunnan puolella myöskin esillä, ja kiitän tästä tuesta.

Mutta haluan myöskin korostaa, että valtiovarainministeri Heinäluoman niin nykyisessä tehtävässään kuin aikaisemmissa tehtävissään antama tuki on ollut erittäin ratkaisevaa siinä, että sisäasiainministeriössä olemme voineet todella pureutua talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaan. Saatuani ministeri Itälältä perinnön oli noin 10 prosenttia talousrikostutkijoiden vakansseista myös muun muassa täyttämättä. Ne täytettiin todella sisäministeriön sisäisin toimin, mutta meillä on perustettu 71 talousrikostutkijan uutta vakanssia tälle puolelle.

Käymme myöskin liiketoimintakiellon ulottamisesta vastavuoroisuusperiaatteella Viron kanssa keskusteluja, ja nimenomaan rikollisen hyödyn takaisinperinnässä ja ennaltaehkäisyssä pyritään tehostamaan toimenpiteitä. Kenties tänä vuonna jopa 40 miljoonaa euroa saamme valtiolle takaisin rikollista rahaa.

Oikeusministeriön puolella olevaan pullonkaulaan syyttäjäpuolella aivan oikeutetusti ed. Pulliainen kiinnitti huomiota, ja tästä on hyvässä yhteisymmärryksessä oikeusministerin ja valtiovarainministerin kanssa käyty keskusteluja, ja oikeusministeriön puolelle lisäresursointi on esillä.

Ed. Karvonen otti esille vihreän rajan eli Rajavartiolaitoksen voimavarat. Arvoisa puhemies! Haluan vielä todeta, että operatiivisen poliisin ja Rajavartioston vahvuuteen ei tuottavuusohjelmalla heikennyksiä tule. Tästä pidetään kiinni. Myöskin on tärkeätä seurata muutoinkin Venäjän rajavalvontareformin etenemisen vaikutuksia Suomen Rajavartioston toimintaan ja rajaturvallisuuteen. Tarvitaan varmaan teknistä laitteistoa, mutta vihreällä rajalla tarvitaan rajamiehiä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministerille äskeisestä puheenvuorosta. Totean ensinnäkin, että on hienoa, että asianlaita on niin kuin ministeri äsken juuri sanoi, ja erittäin tarpeellista on siis oikeusministeriön puolella toimia sillä tavalla, että tämä riivatun tuottavuusohjelma ei vie todellakaan niitä varsinaisia mahdollisuuksia elikkä syyttäjälaitoksen, tuomioistuinlaitoksen resursseja pois.

Mutta, arvoisa ministeri, tässä on vielä yksi pointsi, ja se on se, että on olemassa koko joukko tarpeellisia hallituksen esityksiä, jotka tulevat valtiovarainministeriöstä, jotka tarvitaan siis sinne finanssipuolelle jnp., jotka ovat aivan välttämättömiä. Siellähän ne kaikkein suurimmat aukot ovat. Mutta mielenkiintoista, että joka ikisellä lohkolla, johonka on puututtu, aina potti on suuri ja tuotto moninkertainen siihen verrattuna, mitä on laitettu tähän tutkintaan ja selvitystyöhön.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen markkinoima sosiaalipakettibudjetti on mielestäni mittaluokaltaan melkoisen vaatimaton ja tarpeisiin nähden täysin riittämätön. Hallituksen budjettiesitys kasvattaa jälleen ensi vuonna väestön tuloeroja. On ikävä todeta, että hyvinvointiyhteiskunnassamme eriarvoisuus on näin ollen lisääntymässä. Erityisen hälyttävää on lapsiköyhyyden lisääntyminen. Vaikka kansantalous on kasvanut ja reaaliansiotaso on noussut, on perusturvaetuuksien ostovoima heikentynyt. Hallituksen kuvaama sosiaalipaketti ei siis ole todellinen, se on vain käsite ja tarpeisiin nähden todella riittämätön.

Moni perhe kysyy — ja tähän yhdyn — miksi hallitus ei ota huomioon lapsiköyhyyttä ja pienituloisten perheiden tarpeita. Hallitus ei edelleenkään korjaa pienimmän äitiys- ja vanhempainpäivärahan tasoa, vaikka ansiosidonnaisia vanhempainpäivärahoja korotetaan. Suomalaiset köyhät löytyvät pitkäaikaistyöttömien, pitkäaikaissairaiden, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja pieneläkeläisten joukosta, siis sellaisten ihmisten joukosta, joilla jo muutenkin on erilaisia taakkoja kannettavanaan ja kipupisteitä.

Köyhyysrajan alittavien osuus on kasvanut viime vuonna. Sosiaalipolitiikan tutkijat ovat todenneet suomalaisen universaalin sosiaalipolitiikan murentuneen. Tarvitaan tänä päivänä ennen kaikkea köyhyyden vastaista politiikkaa ihan aidosti. Kd on tänään vaihtoehtobudjetissaan täällä esittänyt selkeän vaihtoehdon. Valtiovarainministeri Heinäluoma sanoi aivan oikeasti kyllä, että työ on parasta sosiaalipolitiikkaa ja että syrjäytyminen on otettava vakavasti. Näihin ajatuksiin odotin todellisuutta budjetista, mutta sitä oli vaikea löytää.

Hallitus ei ole kyennyt tasapainottamaan myöskään alueellista muuttoliikettä ja väestörakennetta, joten palvelurakenteen turvaaminen on tulevasta puitelaista huolimatta uhattuna. Nyt tulisi tehdä rakenteellisia parannuksia, joiden avulla puretaan erilaisia toimeentulon loukkuja, ja tulisi etsiä ratkaisuja, ettei uusia ja uusia väliinputoajia tule.

Arvoisa puhemies! Hallituksen vastausta omaishoitajille ihmettelen. Tämän budjetin sisältä ei löydy selkeätä painotusta omaishoitajien tilanteen parantamiseen. Selvityshenkilö Elli Aaltosen esittämät toimenpiteet eivät ole toteutumassa. Omaishoito kaipaa kiireesti parannusta. Monet vuosia omaistaan hoitaneet ovat odottaneet jo liian kauan. Yksi lisävapaapäivä on hyvä, myönteinen, mutta ei riitä tilanteessa, jossa omaishoidon kriteerit täyttyvät, mutta tukea ei saa. Tämä johtuu siitä, että kuntakohtaisesti tehdään sattumanvaraisia päätöksiä tai päätöksiä, joita raha ohjaa. Omaishoitajat tarvitsevat omaishoidon tuen, he tarvitsevat vapaapäiviä riittävästi, he tarvitsevat hyviä hoitopaikkoja, joihin he voivat viedä omaisensa vapaapäivän ajaksi. Tärkeitä ovat myös erilaiset palvelut ja omaishoitajan terveyden ja hyvinvoinnin tuki, jaksamisen tuki. He tarvitsevat kuntoutusta. Kysymys on siis kokonaisuudesta, jotta omaishoitajat jaksaisivat.

Vanhusten ja ikäihmisten palveluista on tässä salissa puhuttu usein. Olisi jo odottanut puheiden muuttuneen toimenpiteiksi ja ratkaisuiksi. Tarvitaan lainsäädäntöä, joka velvoittaisi kunnat takaamaan riittävän vanhustenhuollon laadun. Tulee myös vahvistaa lääninhallitusten mahdollisuuksia valvoa hoidon laatua. Mielipidetutkimuksen mukaan 94 prosentin enemmistö vaatii lain säätämistä ikäihmisten hoidon turvaamiseksi. On ikävä todeta, ettei hallitus ole tuomassa uutta lainsäädäntöä vanhusten turvaksi eikä ministeriön asettaman selvityshenkilön Sirkka-Liisa Kivelän raporttikaan ole aiheuttanut uusia toimenpiteitä vanhuspalveluiden kohentamiseksi.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Matti Vanhasen hallituksen tällä erää viimeinen budjetti jatkaa tuttua linjaa, jossa painopisteinä ovat työllisyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen ja perhepoliittiset linjaukset.

Budjettiin liittyy hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta. Äitiyspäivärahoja korotetaan ensimmäisiltä 56 päivänltä ensi vuonna. Se ilman muuta parantaa lapsiperheitten taloutta, ja samalla eri alojen tasa-arvoa, sillä tuon uudistuksen jälkeen ne naiset, joilla ei ole voimakkaita ammattiliittoja, jotka olisivat pystyneet ajamaan palkallisia äitiysvapaakuukausia, tulevat nyt tasa-arvoisempaan asemaan työmarkkinoilla.

Vanhempainraha-ajalta kertyvää vuosilomakustannusten korvausta parannetaan. Se taas on työnantajille erittäin hyvä asia. Näin ollen siitä iloisesta perhetapahtumasta, joka työntekijää kohtaa, ei aiheudu enää niin suurta rasitusta työnantajalle.

Edelleen uudistuksessa isien vanhempainvapaan ajoitusta joustavoitetaan ja ottovanhempien vanhempainrahakautta pidennetään 180:stä 200 päivään. Kaikki ovat hyviä perhepoliittisia uudistuksia, ja kun tuo koko paketti pystytään vielä rahoittamaan tasapainoisesti, rahoitukseen osallistuvat sekä työnantajat että työntekijät, voidaan uudistusta pitää kokonaisuutena hyvänä.

Ed. Rauhalalle muistuttaisin, että minimipäivärahoja, joita äsken kaihoilitte korotettavaksi, korotettiin jo aiemmin. Edelleen niissä on korotuksen tarvetta, mutta täytyy antaa tunnustus siitä erittäin suuresta korotuksesta, joka näihin jo tehtiin tämän hallituksen aikana.

Arvoisa puhemies! Yrittäjyyteen ja yrittäjien sosiaaliturvaan on liittynyt pitkään puute, että yrittäjien perheenjäsenillä ei ole ollut oikeutta työttömyysturvaan, koska on ajateltu, että ehkäpä he sitten salapäiten tekevät kuitenkin töitä siellä perheyrityksessä. Nyt tämmöinen kateuteen ja kyttäysmentaliteettiin perustuva epäkohta poistuu ja yrittäjien perheenjäsenet pääsevät työttömyysturvan piiriin, jos työttömyys heitä kohtaa, ja sillä tavalla yrittäjien perheenjäsenet tulevat tasa-arvoisiksi muitten palkansaajien kanssa. Tämä uudistus alentaa yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä, samoin kuin starttirahakokeilun jatkaminen ensi vuonna. Kaikki tämä on johdonmukaista yrittäjyyden edistämispolitiikkaa, mihin on kuluvalla hallituskaudella totuttu.

Työllisyyttä parantavia toimia ensi vuonna on luvassa, esimerkiksi satsaus oppisopimuskoulutukseen. 3 000 uutta oppisopimuspaikkaa pystytään rahoittamaan, ja onhan todettu, että oppisopimuskoulutus on tehokkainta työvoimapoliittista keinovalikoimaa. Se todella johtaa työpaikkoihin ja ammattitaitoisiin työntekijöihin.

Arvoisa puhemies! Keskustelun aikana on kritisoitu muuttoavustusta ja nostettu sitä esille, ikään kuin se olisi nyt sitten semmoinen keskittämistä ruokkiva elementti. Muuttoavustus toimii molempiin suuntiin. Meillä on paljon pienillä paikkakunnilla, maakuntakeskuksissa, maalaiskunnissa yrityksiä, jotka kärsivät työvoimapulasta. Myös näitten työvoimatarpeisiin muuttoavustus voi lievää lohtua tuoda, joskin huomattavasti muuttoavustusta merkittävämpi uudistus on työmatkakulujen verovähennysoikeuden nosto 4 700 eurosta 7 000 euroon. Sen vaikutus on selvästi merkittävämpi kuin muuttoavustuksen, ja se nimenomaan mahdollistaa asumisen siellä, missä hyvältä tuntuu, vaikka työmatka olisi pidempikin.

Lopuksi: Hyväkin budjetti sisältää jotain korjattavaa. Tässä budjetissa korjattavaa eduskunnalle jää perustienpidon ja yksityisteiden rahoituksen nostamisessa. Nyt käynnistyy monia suuria ja kaivattuja väylähankkeita. Niitä ei kuitenkaan pidä maksattaa alemman tieverkon kustannuksella.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus saa nauttia kansainvälisen talouskasvun ja paranevien suhdanteiden tuomasta lisäarvosta. Työllisyyskehitys on ollut suotuisaa, ja nyt olisi se hetki, jolloin pitäisi varautua tulevien vuosien haasteisiin. Viimeistään tämän budjettiehdotuksen olisi toivonut olevan tulevaisuuden tekijän, jos hallitus itseään näin uskaltaisi nimittää, budjetti. Valitettavasti tämä hallitus sortuu sulle—mulle-jakopolitiikkaan, pieniä parannuksia erilaisiin tukiin tulee, mutta se suuri visio puuttuu.

Valtiovarainministeri Heinäluoma käydyssä keskustelussa luonnehti, että koulutuskysymykset ovat tämän hallituksen painopiste. Jos näin on, niin olisi ollut mielenkiintoista kuulla, miten se näkyy tässä budjetissa. Esko Ahon hallitukselta löytyi rohkeutta suurenkin laman keskellä panostaa koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Nyt me nautimme niistä hedelmistä.

Mitä tämä hallitus on tehnyt, jotta hallitus kymmenen vuoden kuluttua voisi nauttia tämän hallituksen teoista? Ei kovinkaan paljon tämän budjettiesityksen eikä aikaisempienkaan budjettien perusteella. Tämä hallitus on toiminut ikään kuin virkamieshallitus: asioita hoidetaan, mutta suuret visiot puuttuvat. Vähintäänkin uusia innovaatioita olisi voinut odottaa etenkin nyt, kun talous kasvaa tasaista tahtia. Mutta ei, mitään uutta ei ole tämän hallituksen plakkarista löytynyt. Kotitalousvähennystä parannellaan, sekin edellisen hallituksen aikaansaannoksia.

Tänään Suomi on saanut jälleen kerran kiitosta koulutuksestamme. Tämä kiitos ei varmaankaan ole tämän hallituksen aikaansaannosta vaan Lipposen kahden edellisen hallituksen ratkaisujen ansiota. Itse asiassa tämän hallituksen ansiot ja saamattomuudet tullaan mittaamaan tulevien vuosien aikana. Jos haluamme olla koulutuksessa maailman huipulla, tarvitsemme selvästi enemmän panostuksia niin yliopistojen kuin peruskoulutuksen perusopetukseen. Oppilashuollolliset asiat ovat selvästi retuperällä, ja ilman lisäresursseja emme haasteista selviä.

Huolestuttavaa on, että eräät asiantuntijat arvioivat, että Suomessa saavutetaan täystyöllisyys jopa niinkin korkealla työttömyysasteella kuin 6 prosentilla. Perinteisten talousoppien mukaan yleinen työttömyysaste on noin 2—3 prosenttia täystyöllisyydessä. 6 prosentin työttömyyttä täystyöllisyyden tilanteessa ei suomalainen yhteiskunta kestä, ei yksilötasolla eikä yhteiskuntanakaan. Nyt olisi tarkkaan analysoitava, mistä muodostuu tämä jopa 6 prosentin rakenteellinen työttömyys. Enää ei ole kysymys 90-luvun alun laman seurannaisista, vaan jokaisesta työelämään siirtyvästä ikäluokasta syrjäytyy liian moni. Tätä hallituksen tulisi tutkia. Tämä hallitushan on saanut mainetta ja kunniaa erilaisten selvitysten tekijänä.

Arvoisa puhemies! En voi olla puuttumatta opiskelijoiden opintososiaaliseen asemaan, jonka hallitus ohjelmassaan ylevästi lupasi korjata niin, että täysipäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Monelta osin hallitus voi kehua lunastaneensa lupauksensa, mutta opiskelijat on unohdettu. Suurieleisesti ministeri Saarela vedätytti opiskelijoita kaksi ensimmäistä budjettiaan luvaten suurta, maata mullistavaa uudistusta. Sitä ei kuitenkaan syntynyt. Hallitus tarjoili loppujen lopuksi lisälainaa ja lainavähennystä verotukseen. Eduskunta onneksi hoiti asumislisän korotuksen.

Tämä hallitus pullistelee, miten hyvin taloudellisesti menee, ja budjettiriihessäkin kehyksistä huolimatta liikkumavaraa löytyi parisataa miljoonaa, mutta siitä ei liiennyt muutamaa miljoonaa opiskelijoiden ateriatukeen. Aterian hinnan korotuksen ministeri Saarela oli jo ruokailun järjestäjille luvannut, ja korotus on tai oli jäämässä opiskelijoiden pussista maksettavaksi. Onneksi kahden suurimman hallituspuolueen ryhmän puheenjohtajat ovat tämän luvanneet hoitaa.

Tulorajojen korotuksia kovasti on lupailtu, saatikka ymmärrystä on myöskin löytynyt opintorahan korottamiseksi, mutta valitettavasti budjettiriihen tulokset ja tämä talousarvioehdotus osoittavat, että hallitus tarjoaa vain kylmää kättä. Sitä, mikä tähän on syy, voi jokainen mielessään pohtia. Tärkein pääomamme, osaavat opiskelijat, nuoret, on ehkä tietoisestikin haluttu unohtaa, ja juuri näiden nuorten avulla Suomen tulevaisuutta rakennetaan.

Arvoisa puhemies! Opintotukeen liittyvissä keskusteluissa tässä salissa kovin helposti hallituspuolueiden edustajat ovat todenneet, että kun ei se edellinenkään hallitus hoitanut. Siihen haluaisin todeta, että nyt meillä siihen olisi varaa. Ehkä edellisten hallitusten aikana vielä painiskelimme (Puhemies: 5 minuuttia!) talouden tasapainottamisessa ja suurempiin uudistuksiin ei ollut yksinkertaisesti varaa.

Arvoisa puhemies! Kokoomus on oman opintotukimallinsa esitellyt jo ennen Saarelan suurta uudistusta, ja edelleenkin pitäydymme siinä, että kannustaminen ensimmäisiin opiskeluvuosiin kannattaa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Rikkaampi, julmempi Suomi -yhteenveto on Kelan uusimmasta tutkimuksesta, mutta valtiovarainministeri Eero Heinäluoma vain hyrisee tyytyväisenä kuin rukki. Valtionvelan nopeasta vähentämisestä on tullut hänelle selvästi tärkeämpi asia kuin on tasa-arvon edistäminen.

Me vasemmalla olemme tuloerojen kasvusta huolissamme, sillä tällä menolla maastamme tulee ajan myötä yhden sorttinen pikkuamerikka, jossa rikkaat elävät palatseissa mutta köyhät nukkuvat yönsä kaduilla. Sellaisessa yhteiskunnassa turvattomuus kasvaa ja lopulta kaikkien on vaikea elää. Syynä EU-tilastojen mukaan jo 600 000:een kasvaneeseen köyhien määrään on suomalaisen perusturvan heikko taso. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittääkin tuntuvaa korotusta opintotukeen, jota myös opiskelijat ovat nyt varsin laajasti ja oikealla tavalla esille tullen lähteneet ajamaan. Me olemme siinä rintamassa mukana.

Me olemme halukkaita korottamaan myös työmarkkinatukea ja tästäkin asiasta esityksemme teemme, sillä työmarkkinatuen pienuus on yksi keskeisimmistä pääsyistä tähän laajaksi paisuneeseen suomalaiseen köyhyyteen. Työmarkkinatuesta pitää poistaa myös tarveharkinta, joka pudottaa työttömän tuloja heti, kun toinen aviopuoliso jonkinkaanlaista tuloa saa.

Me esitämme korotusta myös eläkkeisiin. Tasokorotuksen lisäksi jätättävän taitetun indeksin oikaisu on välttämätöntä, jotta eläkeläisille voidaan turvata jatkossa kunnollinen tulokehitys, minkä hekin varmasti ansaitsevat. Vain 5 euron korotusta kuukaudelle eläkeväki pitää, kuten varmasti kansanedustajat kaikki tietävät, pilantekona. Kemin torilta sainkin eläkeläisiltä käskyn viedä eduskuntaan sellaisia terveisiä, että nostakaa kansanedustajan palkkaa 5 euroa kuukaudessa ja antakaa pienituloisille eläkeläisille 200 euroa ja puhukaa vasta sitten oikeudenmukaisuudesta.

Arvoisa puhemies! Tuloerojen kasvun lisäksi meitä vasemmalla huolettaa myös ennätysmäinen maan sisäinen muuttoliike. Kaiken lisäksi hallitus heiluttelee pohjoiseen päin pelkkää muuttolippua muuttoavustuksen muodossa muuton edelleen kiihdyttämiseksi. Näin toimiessaan Vanhanen ja Heinäluoma ovat lisäämässä myös omalla alueellaan Pääkaupunkiseudulla asuvien pienituloisten vaikeuksia. Jo nyt muuttoliike on tehnyt asumisesta täällä Helsingin seudulla pienituloisille suorastaan sietämättömän kallista, ja muuttoliikkeen kiihdyttäminen tulee lisäämään edelleenkin vuokrien ja asuntojen hintojen tasoa. Tässähän käy niin, että täällä Pääkaupunkiseudulla ei jatkossa selviä edes pienellä palkalla puhumattakaan, että on pienituloinen eläkeläinen tai työtön. Juuri asumisen hinta on täällä niin iso ongelma, että se on sitten aiheuttamassa täällä valtavia ongelmia. Tämä kova muuttoliike aiheuttaa hankaluuksia koko maassa, molemmissa Suomen päissä, sekä etelässä että pohjoisessa. Palaaminen aluepolitiikkaan onkin varmasti koko maan etu.

Aluepolitiikassa tarvitaan toki myös uusia keinoja. Niitä löytyy Norjasta, jossa pohjoisessa asuvat saavat tehdä verotuksessa pohjoisen vähennyksen ja saavat anteeksi opintolainansa ja jossa yrityksiltä on poistettu sivukulut. Norjan mallissa on monia muitakin etuuksia pohjoisessa asuville ihmisille ja myös pohjoisen yrityksille, muun muassa sähköveron alennus näiden jo lueteltujen lisäksi.

Arvoisa puhemies! Suuren luokan aluepoliittinen paini on käyty Kemijärven junasta. Lapin junakapinaliike pakotti hallituksen myöntämään 450 000 euroa Rovaniemen ja Kemijärven välisen makuuvaunujunaliikenteen jatkamiseen. Lapin osuudeksi pantiin budjettiriihipäätöksessä 50 000 euroa, mikä maakunnastamme tuleekin löytymään, kunhan liikenne- ja viestintäministeriö saa tehtyä pohjoista muutoin tyydyttävän esityksen makuuvaunujunan jatkamisesta. Haluan, arvoisa puhemies, sanoa tältä paikalta, että meille eivät tule kelpaamaan mitkään selitykset Kemijärven junapäätöksen vesittämiseksi. Jos mitään sellaista edes yritetään, vasemmisto ottaa tässä salissa heti käyttöönsä kaikkein kovimmatkin parlamentaariset keinot ministerin ja ministeriön suuntaan.

Johanna Sumuvuori /vihr:

Arvoisa puhemies! Esitän muutamia huomioita talousarvioehdotuksen esityksistä opiskelijoista, joukkoliikenteestä ja kehitysyhteistyöstä.

Moni on ihmetellyt, miten opiskelijoita voidaan tässä budjettiesityksessä kohdella näin huonosti. Vastaus on kuitenkin löytynyt, ja sen voi lukea uusimmasta Ylioppilaslehdestä. Siinä haastateltu valtiovarainministeri Heinäluoma epäilee, että toimittajan mainitsemaan 760 euron opintotukeen kuukaudessa ei olisi laskettu asumislisää mukaan. Toivottavasti valtiovarainministeri nyt jo tietää, että tuohon 760 euroon on laskettu mukaan paitsi opintoraha ja asumislisä myös opintolaina.

Tässäkin lähetekeskustelussa hallituspuolueiden paljon mainostama opintolainan verovähennysoikeus ei ole tehnyt velaksi elämisestä kuitenkaan yhtään houkuttelevampaa opiskelijoille. Esimerkiksi Helsingin yliopiston opiskelijoista alle kolmasosa nostaa opintolainaa. Täällä niin ikään mainostettu mahdollinen ateriatuen nostaminen on sinänsä hyvä asia mutta toimenpiteenä täysin riittämätön opiskelijoiden aseman parantamiseksi. Sillä ei voida naamioida sitä tosiasiaa, että opiskelijoille ei olla edelleenkään valmiita suomaan lama-aikaa parempaa elintasoa.

Budjettikirjan puheet päätoimisen opiskelun tukemisesta ja opintoaikojen lyhentämisestä voidaan mielestäni kuitata lähinnä huonona vitsinä. Toivottavasti eduskunnan enemmistö tulee tukemaan opiskelijajärjestöjen esitystä 15 prosentin korotuksesta opintorahaan. Sillä olisi oikeasti tukeva vaikutus päätoimisen opiskelun mahdollistamiseen.

Sitten opiskelijoista joukkoliikenteeseen. Hallituksen joukkoliikennepolitiikka on myös nurinkurista. Joukkoliikennettä halutaan kyllä turvata pitkällä aikavälillä, mutta jää epäselväksi, millä aikavälillä konkreettiset toimenpiteet esimerkiksi suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseksi tapahtuvat. Pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Turun seudulla tehdään yli 60 prosenttia kaikista Suomen joukkoliikenteen matkoista. Silti suurten kaupunkien joukkoliikenteen kehittäminen on edelleen jäämässä ilman valtion rahoitusta. Olisiko jo aika kohdella suuria kaupunkeja tasavertaisemmin muun maan liikennehankkeiden kanssa?

Hallituksen tulisi kohdistaa valtion rahoitusta lippujen hintojen alennuksiin. Matkustajille suoraan siirtyvä tuki lisäisi merkittävästi joukkoliikenteen houkuttelevuutta, tekisi liikenteestä sujuvampaa ja olisi teko ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, asia, josta tehtyä julistusta pääministeri Vanhanen juuri eilen piti Asem-kokouksen merkittävimpänä saavutuksena.

Sitten pari sanaa kehitysyhteistyöstä. Hallitus on asettanut tavoitteeksi kehitysyhteistyömäärärahojen nostamisen 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2010 mennessä, mutta nostamisen vauhti on tähän mennessä ollut etanatasoa. Tämän vuoden budjetti jättää kehitysyhteistyömäärärahojen tason 0,43 prosenttiin bkt:sta. YK:n määrittelemän tason saavuttaminen vuoteen 2010 mennessä on tällä vauhdilla hyvin epätodennäköistä.

Suomen vuonna 2004 hyväksytyssä turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa kehityskriisit tunnustetaan maailman turvallisuusongelmia ja yhteiskuntien epävakautta ruokkivina tekijöinä ja painotetaan pitkäjänteisen kehitys- ja kumppanuuspolitiikan merkitystä niiden hillitsemisessä. Pitkäjänteisellä kehitysyhteistyöllä onkin merkittävä rooli konfliktien ehkäisemisessä ja maailmanlaajuisen eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentämisessä. Myös äkillisiin kriiseihin on syytä varautua tulevaisuudessa paremmin, mutta on pidettävä huolta myös siitä, etteivät panostukset hätätilanteisiin varautumiseen ole pitkäjänteisemmän kehitysyhteistyön varoista pois.

Aika ajoin eri tahoilta on tullut ehdotuksia kriisinhallinnan ja kehitysyhteistyön määrärahojen yhdistämisestä tai käsittelemisestä samoissa tilastoissa. Se ei ole kuitenkaan tarkoituksenmukaista. Pitkäjänteisen kehitysyhteistyön määrärahoja on nostettava nopeasti, eikä esimerkiksi rauhanturvaamistoimintaa pidä rahoittaa kehitysyhteistyövaroilla.

Arvoisa puhemies! Lopuksi vielä on todettava, että esimerkiksi siviilikriisinhallinnassa tehdään paljon yhteistyötä kansalaisjärjestöjen kanssa. Suomessa esimerkiksi rauhanjärjestöt ovat olleet voimakkaasti mukana kehittämässä suomalaista siviilikriisinhallintaa hyvässä yhteistyössä niin ulkoasiainministeriön kuin sisäasiainministeriönkin kanssa. Sen takia oli melkoisen järkyttävää havaita, että opetusministeriön budjetissa olevia rauhanjärjestöjen määrärahoja oli entisestään leikattu, vaikka niiden taso on jo entisestään ollut surkea. Rauhanjärjestöjen määrärahoja leikattiin aikoinaan laman aikana, eikä tasoa koskaan myöhemmin palautettu ennalleen. Tämäkö on hallituksen syntymäpäivälahja ensi vuonna sataa vuotta juhlivalle suomalaiselle rauhanliikkeelle?

Astrid Thors /r:

Värderade talman, arvoisa puhemies! Svenska riksdagsgruppens företrädare har idag med skäl uttryckt tillfredsställelse över många saker i budgeten. Jag vill här nämna satsningarna på de äldre genom förbättrad avlastning av närståendevårdarna och bättre boendestöd för dem samt också förbättring i rehabiliteringen av veteranerna.

I denna budget har man dock ännu inte förverkligat de förslag som social- och hälsovårdsministeriets utredningskvinna, professor Sirkka-Liisa Kivelä föreslog i sin utredning som blev klar i somras. Det är nu viktigt att hennes förslag vidarebearbetas och att nästa regering har ett helhetsgrepp om de åtgärder som behövs inom alla sektorer i samhället, att det behövs ett politikprogram för de äldre i nästa regering.

Också förbättringarna i kommunernas ekonomi är verkligen på sin plats, genom försnabbade betalningar av statens andel av de kommunala utgifterna.

Däremot är det beklagligt att landsbygdsnäringarna behandlas på det sätt, styvmoderligt, som ledamot Granvik har framhållit här idag.

Den ekonomiska tillväxten i Finland är god, regeringen har lyckats i sin ekonomiska politik. Finlands så kallade innovationssystem väcker beundran internationellt och regeringen satsar mycket på forskning och produktutveckling.

Men ger satsningarna nya arbetsplatser och förmår vi utnyttja de tekniska uppfinningar som görs? Responsen från företag och fält tyder inte på det, utan tvärtom finns det en rädsla för att vi har ett system som sysselsätter sig själv och vi har blivit fångna i statistiska jämförelser, som sägs visa hur bra vi är. Fastän det beviljas många patent leder det här ändå inte till arbetsplatser.

Jag hoppas därför att utskotten kritiskt granskar vad som ger mera nya arbeten, satsningar på nya affärsmodeller och marknadsföring, som nu är möjliga eller traditionella stöd till tekniska uppfinningar. Jag väntar också med spänning på utredningsman Karjulas förslag till denna del.

Siitä huolimatta, että on 50 000 avointa työpaikkaa ja viralliset luvut osoittavat, että työttömyys on alentunut, työttömyyskustannukset eivät ole merkittävästi laskeneet vuodesta 2001. Edelleen työttömyys maksaa meille ainakin 2,5 miljardia euroa. Työttömyysetuuksia on esimerkiksi viime vuonna saanut noin 330 000 henkilöä. Tähän on tartuttava.

Sen lisäksi, mitä hallitus on esittänyt, on ilmeistä, että tarvitaan parempaa työhönohjausta, jotta työttömyydestä ei tule elämäntapa. Viittaan keskusteluun, jota on käyty Vantaan demareiden keskuudessa. On myös syytä kantaa suurta huolta siitä, että oppilaat ja oppilaspaikat eivät kohtaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, siis alueellisesti.

Suomessa on suhteessa työllisten määrään suurin osuus tutkijoita Euroopan maista ja myös enemmän kuin Yhdysvalloissa. Suuri osuus selittyy kuitenkin sillä, että tutkijoiden mutta myös muiden apurahan saajien palkat ja sosiaaliturva ovat huonot. Sosiaaliturva on monella täysin hoitamatta, ja sairauden tai onnettomuuden sattuessa vakuutetut voivat joutua hankalaan tilanteeseen.

Jo kesällä 2004 sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti perustettavaksi järjestelmän, jossa sekä apurahan saaja että valtio osallistuisivat sosiaaliturvan kustannuksiin. Nyt tästä ei löydy budjettikirjasta mitään, mutta olemme huomanneet, että säätiöiden edustajat ovat huolissaan siitä lakiesityksestä, jota sosiaali- ja terveysministeriössä valmistellaan. Malli ei vastaa työryhmän esitystä, ja sen mukaan apurahan saajille luotaisiin eläkejärjestelmä osana yrittäjien eläkejärjestelmää. Tämä lisäisi maksajien kustannuksia ilman varmuutta siitä, että sosiaaliturva paranee kaikissa tilanteissa. Toivon hartaasti, että STM on valmis keskusteluun kaikkien osapuolten kanssa ja että valtio on valmis kantamaan osavastuun järjestelmästä.

Vägar har det pratats om mycket idag och de är faktiskt en av tyngdpunkterna i regeringens budgetförslag, att satsa på infrastrukturen. Många stora projekt påbörjas till ett sammanlagt värde av flera miljarder euro, så som finansministern påpekade. Det är med stor glädje vi kan notera att arbetet på att göra stamväg 51 till motorväg på avsnittet Stensvik—Kyrkslätt påbörjas nästa år.

Men är det så att vår regering satsar på megaprojekt, medan mindre mediasexiga projekt får vänta? Till de mindre sexiga hör grundförbättringar av det existerande vägnätet, som håller på att förfalla på många håll.

Och det är ytterst tråkigt att det i regeringens förslag inte finns något för att förbättra trafiksäkerheten på vägleder med endast en fil genom att införa ett mitträcke av europeiskt snitt. Det ingår faktiskt en punkt i regeringens principbeslut om trafiksäkerheten från mars 2006 att man skall börja planera dessa mitträcken. Det finns 500 kilometer vägar som skulle behöva de här mitträcken till en kostnad av 450 miljoner.

Myöskin Kantatiellä 51 Kirkkonummen länsipuolella tarvitaan tällaisia keskikaiteita, koska olemme kokeneet monta onnettomuutta sillä osuudella.

Lopuksi haluan viitata yhteen tarpeeseen, johon valtion on oltava valmis. Moni meistä koki suuren järkytyksen, kun Porvoon tuomiokirkko syttyi tuleen toukokuun lopulla. Onneksi kirkko onnistuttiin pelastamaan ja tulen leviäminen pystyttiin estämään. Mutta palosta koitui miljoonien eurojen vahingot. Vaikka tekijä on tuomittu ja vakuutuksia oli, korjauskustannuksiin jää ilmeisesti suuri lovi. Olen suuresti ilahtunut siitä, että kansalaisliike on syntynyt ja keräyksiä järjestetään.

Mutta tiedämme, että Porvoon kirkko on yksi tärkeimpiä historiallisia rakennuksia maassamme, ja on välttämätöntä että valtio varautuu osallistumaan kustannuksiin. Tiedämme, että Porvoon maakäräjät, siis eduskunnan edeltäjä, kokoontui historialliseen kokoukseen Porvoon tuomiokirkkoon vuonna 1809, kun Suomesta oli tullut suurruhtinaskunta osana Venäjää. Nyt meidän on varmistettava, että valtio on valmis kantamaan vastuuta korjauksesta, mikäli muualta ei liikene varoja. Tämä on varmistettava jo ensi vuoden budjetin yhteydessä, jotta juhlakokous voidaan kirkossa järjestää vuonna 2009.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa rouva puhemies! Liikenne- ja viestintä, kuten me kaikki tiedämme, ovat tärkeä osa toimivan yhteiskunnan perusrakennetta. Nyt eduskuntaan tuotu hallituksen budjettiesitys vahvistaa omalta osaltaan niin perusväylästön, joukkoliikenteen kuin viestintäpolitiikankin toimintaedellytyksiä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan osalta hallituksen esityksen kokonaissumma on lähes 1,8 miljardia euroa. Tämä vastaa noin 4:ää prosenttia valtion koko talousarvioesityksen loppusummasta. Pidän esitystä liikennepolitiikan kannalta hyvänä. Suurten investointien osalta saadaan infraministerityöryhmän ykköskori liikkeelle, asia, jota eduskuntakin on useaan otteeseen edellyttänyt. Poikkeuksen tästä muodostaa Sepänkylän ohitustie, jonka suunnitelmat valitettavasti vanhenivat.

Liikennepolitiikassa on nyt otettu iso askel kohti pitkäjänteisyyttä, jota eduskunta on myöskin useaan otteeseen hallitukselta edellyttänyt. Budjetilla voidaan turvata väylien hoidossa ja ylläpidossa nykyinen taso. Tosin tie- ja ratapuolella liikutaan varsin niukoissa raameissa. Perustienpitoon osoitetaan määrärahoja 572 miljoonaa euroa, yksityisteiden valtionapuun 12 miljoonaa euroa, perusradanpitoon 293 miljoonaa euroa ja Merenkulkulaitoksen toimintamenoihin 94 miljoonaa euroa. Päivittäinen liikennöitävyys pystytään siis turvaamaan, ja pääväylien kunto säilyy nykytasolla. Muulla verkolla pitkällä aikavälillä on valitettavasti uhkana kunnon heikkeneminen. Esimerkiksi tieverkolla siltojen kunto on tulossa ajankohtaiseksi ongelmaksi. Haasteita siis riittää, tätä ei kukaan ole kiistänyt.

Kaikki infraministerityöryhmän ykköskorin tie- ja ratateemat pääsevät käyntiin tämän budjetin myötä. Hallituksen budjettiriihessä päätetyn lisärahoituksen turvin lähtevät ensi vuonna liikkeelle joukkoliikenteen edistäminen Pääkaupunkiseudun pääväylillä sekä rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa. Myös kakkoskorin teema, liikenteen hallinta, aloitetaan suuntaamalla rahoitusta Kehä kolmosen liikenneongelmien vähentämiseen telemaattisten ratkaisujen avulla. Tieverkolla erityishuomiota kiinnitetään liikenneturvallisuuteen. Myös keskikaide-ohjelma saadaan alkuun. Rataverkolla tasoristeykset ovat edelleenkin suuria ongelmakohtia, joihin kyllä näillä aloitettavilla ratahankkeilla saadaan osittaista parannusta.

Hallituksen esityksessä on siis yhteensä kymmenen uutta isoa kehittämishanketta, joista viiden aloittamisesta oli jo aiempi päätös. Hankkeista kuusi on tiehanketta, kolme ratahanketta ja yksi vesiväylähanke. Hankkeiden investointikustannukset ovat yhteensä noin 800 miljoonaa euroa, merkittäviä rahoja. Lisäksi hallitus päätti, että Valtatie 5:n Lusi—Mikkeli-osuuden perusparantamiseen valmistaudutaan siten, että hanke on toteuttamiskelpoinen vuonna 2008.

Tämän esityksen jälkeen hallitus on tehnyt päätökset yhteensä 1,2 miljardin euron arvoisten hankkeiden aloittamisesta tällä hallituskaudella. Tämä on merkittävä satsaus. Jo käynnissä oleviin sekä uusiin hankkeisiin käytetään vuonna 2007 yhteensä 220 miljoonaa euroa.

Ensi vuoden budjettiesitys on väylähankkeiden kannalta hyvä ja tasapainoinen, katsottiinpa sitä alueittain tai liikennemuodoittain. Tärkeää on ollut ministerityöryhmän työ, jossa monipuolisesti tilannetta katsottiin ja tehtiin harkittu lista. Tätä on nyt johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti viety eteenpäin. Tämän kaltaista pitkäjänteisyyttä tarvitaan kyllä myös tulevina vuosina. Hankkeilla sujuvoitetaan monia tärkeitä yhteysvälejä sekä vähennetään kaupunkiseutujen ruuhkia. Liikenneturvallisuus paranee useilla hankalilla tieosuuksilla. Merkittävää on myös pohjoisen ja idän pääratojen kohentaminen.

Kaakkois-Suomen vaikean tilanteen helpottamiseksi alkaa myös kolme erityishanketta tuolla alueella: Haminan meriväylän syventäminen, Vaalimaan raja-aseman tiejärjestelyt ja rautateiden tavaraliikenteen edistäminen itäisessä Suomessa -paketti. Nämä auttavat paitsi kansalaisia ja kuntia myös elinkeinoelämää.

Joukkoliikenteestä, arvoisa puhemies! Joukkoliikenteen valtion tukiin saimme jo valtiovarainministeriön budjettiesityksessä 8 miljoonaa euroa lisärahaa kehysten päälle. Tämän rahan turvin pystytään nykyinen palvelutaso turvaamaan. Muutoin edessä olisi ollut pitkä leikkauslistakeskustelu niin bussi- kuin junavuorojenkin osalta.

Julkisuudessa voimakkaasti on esiin noussut Kemijärven yöjunaliikenteen jatkuminen. Valtio on nyt luonut tälle edellytykset. Kemijärven liikenteen ostoihinhan osoitettiin budjettiriihessä 450 000 euroa edellyttäen, että paikalliset tahot panostavat rahaa liikenteeseen 50 000 euroa.

Lähiliikenteen osalta esitetyn määrärahan turvin valtio pystyy järjestämään Kerava—Lahti-oikoradalle taajamajunaliikennettä ja säilyttämään myös muun lähiliikenteen palvelutason.

Lippujen hinnan alennukseen on esitetty nyt 600 000 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Tällä lisäyksellä toivottavasti myötävaikutetaan siihen, etteivät kunnat joutuisi korottamaan lippujen hintoja. Pelko hintojen korotuksesta on hyvin aiheellinen, sillä kustannukset erityisesti polttoaineiden osalta ovat nousseet.

Liikenne- ja viestintäministeriö turvaa näiden jo edellä lueteltujen lisäksi yhdessä kuntien kanssa Savonlinnan ja Varkauden lentoliikenteen. Myös Merenkurkun liikenne voidaan turvata suunnitelmien mukaisesti vuoden 2007 loppuun.

Puhemies! Lopuksi aivan lyhyesti viestinnästä: Viestinnän osalta merkittävä satsaus tulee lehdistötukeen. Lisäystä vuoteen 2006 verrattuna on 650 000 euroa, josta 150 000 euroa on varattu ruotsinkielisten uutispalveluiden tuottamisen tukemiseen. 500 000 euroa osoitetaan kustannustason noususta aiheutuneisiin menoihin. Näillä satsauksilla pystytään edistämään viestinnän moniarvoisuutta ja monipuolisuutta. Erityisesti ruotsinkielinen lehdistö olisi joutunut vaikeuksiin Yleisradion vetäydyttyä pois STT:n toiminnasta ja STT:n palveluiden näin kallistuttua.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hyväähän tässä on se, että nyt tämä ykköskori todellakin tulee toteutettua, sitoutuminen siihen on erinomaista. Toinen hyvä oli se, että ministeri oli aika rehellinen siinä, että kyllähän me selvästi riittämättömien määrärahojen kanssa sekä perustienpidossa että radanpidon osalta nyt olemme. Siksi, arvoisa ministeri, nyt olisikin tärkeätä, että me saisimme sitoutumisen kakkoskoriin, että ollaan johdonmukaisia, jatkettaisiin pitkäjänteistä politiikkaa investointipuolella ja sitoudutaan kakkoskorin toteuttamiseen seuraavalla hallituskaudella. Ja olisin kaivannut kyllä sitä, että nyt olisi otettu reippaammin askeleita kohti uusia rahoitusmuotoja, elinkaarimallia jne.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vaan sen, että te näitte, arvoisa ministeri, omin silmin viime viikon lopulla tämän Venäjän liikenteen todellisuuden. Vaalimaa—Hamina-välillä 40 kilometriä jonoa, rekat seisovat, ja muut rekat ajavat keskiväylää, ja ohikulku tapahtuu siellä pientareen kautta. Se on karmeata katsottavaa ja koettavaa. Tämä pitäisi nyt pystyä tällaisena erillishankkeena tämä Venäjän liikenteen pulma hoitamaan. Siksi toivonkin, että tässä debatissa (Puhemies: Minuutti!) nyt kerrotte, mitä ministeri Levitinin kanssa tämän asian purkamiseksi sovitte.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! On erinomaista havaita, että liikennepolitiikan merkitys elinkeinoelämälle ja maamme kilpailukyvylle nyt jälleen kerran tunnustetaan. Perusradanpito, perustienpito kaipaa vähän vielä paikkaamista. Liikenneturvallisuuspuolella paitsi keskikaiteiden rakentamisen suunnalla, meillä on kova paine myöskin kevyen liikenteen väylien rakentamisen suunnalla. Kysyisin myös Valtatie 2:n tilannetta. Ministeri tietää, että 10 miljoonaa euroa puuttuu.

Sitten, miten ministeri näkee joukkoliikennetuet? Tulisiko sen tapahtua lipputuen vai infrastruktuurin rakentamisen kautta? Mikä on ministerin kanta? Onnittelen hallitusta ykköskorin johdonmukaisesta toteuttamisesta. Jatko on kyllä sitten vaalien jälkeisen hallituksen ja sen hallitusohjelman varassa. Minä en olisi ed. Laukkasen kanssa niillä linjoilla, että mennään yli vaalien, vaan kyllä täytyy vaaleilla olla joku merkitys ja sitten päivitetään tilanne ja tehdään hallitusohjelma ja resursoidaan liikenneministeriön kehyksetkin uudella tavalla.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtatie 5 on koko Itä-Suomen tärkein liikenneväylä. Kiitos edellisen eduskunnan ja hallituksen Lahti—Heinola-moottoritie saatiin valmiiksi, mutta nyt tulee pysähdys. Nyt olisi pitänyt pystyä välittömästi jatkamaan. Ensi vuonna olisi aloitusvalmius Valtatiellä 5 Lusi—Mikkeli-välillä. Se tarvitsisi ainakin pikkusen rahaa.

Toinen asia: Valtioneuvosto teki päätöksen maavoimien esikunnan sijoittamisesta Mikkeliin ja perusteli, että Mikkelissä on lentokenttä. Kiitos, nyt on budjetissa maininta Mikkelistä, mutta rahaa ei ole tarpeeksi. Mikkelin kaupunki ei pysty tätä yksin pitämään yllä. 1 300 000 euroa on ollut tähän saakka, toivottavasti se 300 000 saadaan vähintään, jotta Mikkeli saa sille kuuluvan osuuden.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lappi on ollut erittäin vahvasti ja koko voimallaan liikkeellä Rovaniemen ja Kemijärven välisen makuuvaunujunaliikenteen jatkamiseksi. Pidän myönteisenä ja isona asiana sitä, että budjettiriihessä hallitus päätti laittaa tähän yhteyteen 450 000 euroa. Lapille asetettiin 50 000 euron osuus. Siitä voidaan paljon keskustella, mitä politiikkaa se tämä tämmöinen on, mutta sekin raha Lapista varmaan löytyy, jos kokonaispaketti on sellainen, että Lappi sen voi kuitata. Ja tämä tarkoittaa sitä, että teidän on nyt siellä ministeriössä katsottava VR:n suuntaan ja tarkasti, jotta aikataulut ja muut tämmöiset kokonaisratkaisut ovat semmoisia, että ne ovat todellisuudessa toimivia. Tätä seuraa nyt koko Lappi, ja odotan teiltä, arvoisa ministeri, tässä hyvin tarkkaa seurantaa ja myös päättäväisyyttä vaikuttaa sinne VR:n suuntaan, joka on kovin bisneshenkinen eikä tunnu oikein mielellään taipuvan edes poliitikkojen käskyihin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun täällä edustajat Laukkanen ja Saarinen kävivät keskustelua näistä koriasioista, niin puolensahan pitää valita, ja minä olen kyllä ed. Saarisen kanssa samaa mieltä. Kyllä seuraavalle liikenne- ja viestintäministerillekin pitää jotakin jättää. Aika surkea asema on, kun neljä vuotta räkytystä täällä kuuntelee. Siinä jo eläinsuojelulaki tulee vastaan pian.

Arvoisa puhemies! Asia, joka on todella iso, oli ministerin äskeisen puheenvuoron alkuosassa: alemman asteisen tieverkon ja myöskin yksityisten teitten kohtalo. Nimittäin kun puutavarateollisuus, jalostusteollisuuskin vie suoraan tuotantolinjalleen puutavaran, niin siellä on rikottu teitten rungot. Kohta ei liiku mikään. Se on kyllä luonnonsuojelullisesti hyvä ratkaisu, koska sieltä ne metsät säästyvät, koska niitä ei saa kohta millään pois. Elikkä tässäkin katsannossa on erittäin tärkeätä, että nämä koriasiat ovat nyt kunnossa ja raha jätetään sinne, mikä on elinkeinoelämän kannalta välttämätöntä.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy antaa tunnustus ministerille: tästä kokonaisrahoituksesta hän on varsin hyvin pitänyt keskustelua yllä, ja minusta tämä on hyvä. Ongelmat ovat täällä perustienpidossa ja perusradanpidossa, ja myöskin tämä heijastuu sitten liikenneturvallisuuteen. Minusta on äärettömän tärkeätä se, että me kaikki täällä salissa tiedostamme tämän perustienpidon ongelman. Tiepiirin johtajan ilmoituksen mukaan tällä rahasummalla kunnossapidosta joudutaan jo tinkimään eli aurauksia suoritetaan entistä vähempi. Miten ihmiset pääsevät töihin? Miten elinkeinoelämä sujuu, jos väylien kunnossapidosta entisestään joudutaan tinkimään? On muistettava väylien merkitys elinkeinoelämälle. Metsäteollisuus on erittäin huolissaan tänä päivänä. Ja kyllä tässä nyt kävi niin, että Pohjois-Karjala ei saanut tässä jaossa mitään. Lähes kaikki muut maakunnat saivat isoja hankkeita, mutta me jäimme nyt nuolemaan näppejä. Ehkä seuraavalla kerralla on meidän vuoromme. (Puhemies: Minuutti!) Haluan korostaa vielä Saimaan kanavan merkitystä Itä-Suomelle ja toivon, että siinä etenemme nopeasti.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ratahallintokeskus teki selvityksen niin sanotuista vähäliikenteisistä rautateistä. Tässä selvityksessä luokiteltiin nämä rataosuudet ensimmäisessä aallossa korjattaviin, toisessa aallossa korjattaviin ja sitten lakkautettaviin rataosuuksiin. Nyt budjettiesityksestä Ratahallintokeskuksen määrärahaesitys kyseessä olevalle asialle eli vähäliikenteisille rataosuuksille on poistettu. Kysynkin, arvoisa ministeri:

Aikooko hallitus ottaa kantaa näitten vähäliikenteisten rataosuuksien korjaamiseen ja tähän listaan? Vai onko niin, että kun täällä puheissa on tullut tämä perustienpidon ja ratojen korjausinvestointien aivan liian matala rahoitustaso, niin tämä on se viesti, että ollaan hiljaa ja ajetaan tavallaan alas nämä rataosuudet, joista osa on erittäin merkittäviä aluetaloudelle?

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen hyvin iloinen, että Lusi—Vaajakoski-tie on budjetissa. Kiitokset siitä ministeri Huoviselle. Mutta toisaalta kritisoin sitä, että valmistumisajankohdaksi on merkitty 2011 eli viisi vuotta eteenpäin. Todella vaarallista väylää pitää käyttää, ja on vaara, että tapahtuu suuri onnettomuus, niin kuin Konginkankaalla tapahtui. Sain nähdä viime viikon vaihteessa juuri tämän onnettomuusbussin, ja se oli karmeata katseltavaa. Se olisi meidän kaikkien syytä nähdä.

Toinen kysymys: kun Valtatie 9 välillä Muurame—Orivesi rakennettiin, jäi hyvin keskeisiä vaarallisia risteyksiä rakentamatta, muun muassa Jämsän kaupungin kohdalla. Minä toivoisin, että nyt Valtatie 4:n korjauksen osalta kuntien ja valtion ja yritysten kesken on sellainen yhteistyö, että samaan aikaan tulee koko väylä kuntoon eikä mitään ongelmakohtia jää. Kysyisin, mitä tehdään tällaisissa tapauksissa Muurame—Orivesi-välillä, että ne risteykset, jotka ovat rakentamatta, rakennettaisiin.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikenneministeriön pääluokasta on annettava tunnustus hallitukselle ja ministeri Huoviselle. Tämä on kyllä tämän vaalikauden paras, vaikka otetaan huomioon nämä puutteet, joita on perustienpidon, perusradanpidon ja osittain myöskin lentoliikenteen kohdalla. Kiinnittäisin huomiota ennen kaikkea tähän liikenneturvallisuuteen. Me tiedämme, että kevyen liikenteen väyliä on eri puolilla maata vaikka kuinka paljon odottamassa rahoitusta, jota niihin ei ole löytynyt. Mitä kehittämishankkeisiin tulee, niin täällä todettiin, että niitä on tasapuolisesti koko maahan. Vaasan tiepiirissä ei kyllä ole yhtään kehittämishanketta ollut moneen vuoteen, niin että jos jokin alue on jäänyt pois, niin se on jäänyt. Haluaisin myöskin tuoda esille sen, että Rengonharjun ja Mikkelin lentokenttiä varten tarvitaan lisää rahaa, jotta tätä kiitorataa voidaan lähteä viemään eteenpäin. Tästä olen aivan samaa mieltä kuin ed. Nepponen. Ja sitten myöskin huomautan, että Vaasan radan sähköistäminen ei vieläkään ole mukana tässä budjetissa.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tietysti näiden ykköskorin hankkeiden liikkeellelähtö on iso kysymys, mutta täytyy muistaa, että puhutaan ensi vuoden budjetista. 17 miljoonaa euroa palaa näihin hankkeisiin ensi vuonna. Ja täytyy muistaa, että vaikka budjettiriihessä lisättiin perustienpitoon rahaa, niin perustienpito ensi vuonna on alemmalla tasolla kuin tänä vuonna. Sen lisäksi on sanottu, että joukkoliikenteen palvelutaso pystytään turvaamaan. Sitä ei pystytä parantamaan. Ylemmän tason tieverkko, pääväylästö, pystytään pitämään ennallaan ja alemman tason verkko rupeaa rapistumaan, niin kuin ministerikin totesi.

Sitten jäänmurrosta puuttuu rahat öljyn hinnan kallistumisen vuoksi. Lisäbudjettimenettely on välttämätön, jos aiotaan pitää väylät auki tulevana vuonna. Elikkä kyllä tähän ongelmia sisältyy, ja se kehys on se suurin ongelma. Kehys on alimittainen 50 miljoonaa sekä perustienpidon että perusradanpidon osalta, ja sen lisäksi joukkoliikenne tarvitsee lisää rahaa. Siinä on kyllä haastetta sitten seuraavalle vaalikaudelle.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kymmenen ison väylähankkeen käynnistäminen ensi vuonna on myönteinen talous- ja työllisyyspoliittinen viesti maakuntiin, ja tästä on annettava hallitukselle tunnustusta. Se vie Suomen kehitystä eteenpäin, niin kuin pitääkin. Mutta toinen puoli ratkaisua on perustienpidon ja yksityistierahoituksen jälkeenjääneisyys. Minusta tässä eduskunnan pitää käyttää budjettivaltaa ja korjata perustienpidon rahoituksen tasoa ja yksityisteiden rahoitusta, koska muutoin tällä alimittaisella rahoituksella on selvä kielteinen vaikutus aluekehitykseen ja hallitusohjelman toteutumiseen siltä osin, että Suomea kehitetään tasapainoisesti ja myöskin heikoimmista alueista pidetään huolta. Ei voida siis toimia niin, että käynnistetään vain isoja hankkeita ja rahoitusta vastaavasti vähennetään perustienpidosta. Tämä on huono kehityssuunta, eikä missään tapauksessa ole hyväksyttävä kehityssuunta.

Pidän erittäin tärkeänä, arvoisa puhemies, että pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa harjoitetaan jatkossakin. Menettely, jota nyt on käytetty, on hyvä pohja myöskin tuleville hallituskausille.

Maija Rask /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kansalaiset monesti sanovat poliitikoista, että me emme ole mistään kotoisin. Mutta kun aletaan teistä puhua, niin paljastuu itse kunkin kotipaikka. Minäkin haluan lämpimästi kiittää ministeri Huovista ja hallitusta siitä, että Kemi—Tornion moottoritien jatko on varmistumassa. Ja sitten tämä sama asia, johon ed. Tennilä viittasi, Kemijärven yöjunaliikenteen turvaaminen, on todella tärkeä. Haluaisin kysyä teiltä, arvoisa ministeri, joko te olette asettanut tämän liikenneministeriön ja Lapin yhteisen työryhmän, vai onko se ihan lähipäivinä valmistumassa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hienoa olla mukana vihkimässä Kerava—Lahti-oikorataa 1. päivä syyskuuta, ja ministerikin siellä esiintyi aivan mainiossa asussa. Mutta on kuitenkin niin, että liikennöinnin rahoitus on jätetty aivan liikaa rutiköyhien kuntien varaan. Nyt kysyisinkin, onko tulossa parannusta siihen, että saataisiin se palvelutaso ja vuorovälit sellaisiksi, että radasta todella tulisi yksityisautoilulle vaihtoehto. Ja mitä kuuluu suurten kaupunkien joukkoliikennetuelle? Tätä lupaili ministeri Heinäluoma jo viime syksynä. Kaikki tiedämme, että jos haluamme rakentaa kestäviä yhdyskuntia, sen täytyy tapahtua sillä tavalla, että raideliikennettä kehitetään ja infrastruktuuria rahoitetaan. Ja olen ihan samaa mieltä kuin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja, että tarvitaan uusia rahoituskeinoja. Missä viipyy lakiesitys ruuhkamaksuista?

Roger  Jansson  /r (vastauspuheenvuoro):

Fru talman! I november 2003 beslöt regeringen Vanhanen att också finländska passagerarfartyg skall ges en återbäring av löneskatter och lönebikostnader motsvarande cirka 94 procent av dessa kostnader för att jämställa finsk konkurrenskraft med de nettolönesystem som EU godkänt för sjöfarten och som används i våra konkurrentländer inom unionen.

Riksdagen antog i juni 2004 en lag med detta innehåll att gälla från den 1 januari 2005. Budgetmedel har funnits i budgetarna för 2005 och 2006 och föreslås nu i budgeten för 2007 för att täcka hela den här utgiften. Men det verkliga utfallet för fartygen har blivit på grund av brister i lagstiftningen bara mellan 65 och 82 procent. Kommunikationsministeriet har under 2005 utarbetat ett korrigerande lagförslag. Det här färdiga lagförslaget har regeringen inte fört till riksdagen. Min fråga är således:

När kommer regeringen att korrigera det här, som man kan se som ett löftesbrott, som står i strid med riksdagens beslut?

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri totesi, että tämä on alueellisesti tasapainoinen paketti. Tämä väyläpaketti on todella mittava, mutta Vaasan vaalipiiri jää jälleen ilman. Tässä Sepänkylän ohitustieasiassa oli valitettavaa, että siinä pääsivät suunnitelmat vanhenemaan. Mikä siinä on nyt sitten jatko? Mahdollisesti se kakkoskorissa on sitten ykköshankkeena.

Puuttuisin tähän, mihin täällä jo edustajat Vihriälä ja Nepponen totesivat, tähän lentopaikkakysymykseen: Rengonharjun, Mikkelin kenttien määrärahaa oli alennettu tuntuvasti, ja kuitenkin liikennemäärät ovat ainakin Rengonharjulla vuosittain kasvavia. Kaksinumeroinen prosenttiluku on monena vuonna ollut kasvuluku, ja se on kuitenkin täysin kuntien rasitteena.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Lämmin kiitos ministeri Huoviselle siitä, että Lusi—Vaajakoski-osuus eli valtakunnan ylivoimaisesti tärkein tieosuus saa nyt aloitusrahat, tosin kyllä varsin pienet, ja se merkitsee sitten sitä, että kun tuo hanke lähtee ehkä vuoden kuluttua liikkeelle, niin vasta viiden vuoden kuluttua siellä päästään uutta tietä ajamaan, eli on todella kohtuuttoman pitkä aika, ennen kuin saadaan tuo todella tärkeä tie kuntoon, ja monta ruumista valitettavasti uhkaa tulla vielä. Toivon, että sitä kiirehditään.

Tämä perustienpidon todella liian pieni mitoitus on kyllä vakava asia. Myös Keski-Suomessa näytti, että pikkuisen yli miljoona jää perustienpidon määrärahasta, piirikohtaisesta määrärahasta, kehittämiseen eli parantamiseen. Jos tulee luminen talvi, niin ei jää mitään, ja se on kyllä täysin kohtuutonta. Samoin yksityisteiden (Puhemies koputtaa: Minuutti!) osalta: kuka tuon 2 miljoonaa leikkasi, kysyn vain.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Valitettavasti on ääni käheänä flunssan vuoksi, mutta yritän sanottavani sanoa.

Minusta on oikein, että hallitusta kiitetään siitä, että se on toteuttamassa eduskunnan tahtoa nyt. Eduskunta on päättänyt ponnen kautta tämän vuoden talousarvion yhteydessä siitä, että ykköskorihankkeet pitää tuoda tällä vaalikaudella. Kiitos kuuluu myöskin niille ihmisille elikkä meille edustajille, jotka olimme päättämässä tästä asiasta. Minun mielestäni, jotta Lusi—Vaajakoski toteutuu, se täytyy nyt vain sisällyttää siihen hankekoriin mukaan, toteutettavien hankkeiden mukaan. Näin pitää edetä. Lusi—Vaajakoski on juuri tehdyn selvityksen mukaan kaikkein vaarallisin tienpätkä, ja se on saamassa nyt sitten tulevina vuosina parannusta, ja se tieverkko tulee kuntoon.

Perustienpidon rahoituksen osalta emmeköhän me voisi nyt sopia täällä siitä, että käytetään sitä budjettivaltaa kerran, nostetaan perustienpidon ja radanpidon määrärahoja. Me joka vuosi valitamme, että kun ne eivät riitä. (Puhemies koputtaa) Ne eivät todella riitä. Esimerkiksi omassa maakunnassani Keski-Suomessa on tilanne se, että alemman tason tieverkko on kaikkein huonoimmassa kunnossa. Siellä käy juuri niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi. Käytetään budjettivaltaa ja nostetaan tasoa nyt. (Puhemies koputtaa: Ed. Laitinen, minuutti on kulunut!)

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kiitokset tästä aktiivisesta keskustelusta. Toivottavasti edes osaan näistä kommenteista pystyn tässä ottamaan kantaa.

Ensinnäkin voisi aloittaa perusväylänpidon rahoituksesta, johon usea edustaja kiinnitti mielestäni aivan oikein huomiota. Haluan vielä alleviivata sitä, että omassa aloituspuheenvuorossani halusin reilusti tunnustaa, että näitä ongelmia on olemassa, ja sitä ei kukaan ole missään vaiheessa kiistänyt. Mielestäni siitä on todistuksena myös hallituksen puolelta se, että hallitus on omilla toimillaan useissa eri lisätalousarvioissa esimerkiksi ottanut näihin asioihin kantaa lisäämällä rahoitusta, samoin eduskunta on tehnyt näin, eli mielestäni tämäkin jo kertoo siitä, että kehystaso on ollut liian niukka ja tiukka tällä hallituskaudella. Tämän viestin toivon todellakin kaikkien meidän kautta välittyvän sitten ensi keväänäkin eteenpäin.

Mutta jos puhutaan tästä perusväylästön suhteesta suuriin hankkeisiin, haluan alleviivata sitä, minkä ed. Laitinen juuri äsken tässä totesi: me olemme nyt hallituksessa toteuttaneet eduskunnan ainoan ponnen viime vuoden talousarvion yhteydestä eli ykköskorin tärkeyden. Sitä viestiä, mikä tästä talosta on tullut, on nyt yritetty kuunnella tasan tarkkaan. (Ed. Vielma: Se on hienoa!) Voidaan tietenkin ajatella, että näitä isoja hankkeita ja perusväylästöä pitäisi asettaa vastakkain. Mielestäni tämä ei ole kuitenkaan järkevää. Vaikka me tunnustamme, että meillä on täällä laajassa maassa, pitkien etäisyyksien maassa, paljon tieverkostoa, jolla on niitä tarpeita — tulen itse maakunnasta, jossa on raskasta kalustoa kuoppaisilla sorateillä vähän väliä ja käy juuri niin kuin ed. Pulliainen kuvasi — ja me tunnemme sen tilanteen, mutta pitää huomioida myös meidän pääväylästömme, joka on pääosin 60-luvulla rakennettu, joka ei ole ajanmukainen ja jolla tapahtuu kaikista eniten kuolemaan johtavia onnettomuuksia. Emme me voi jättää tätäkään asiaa huomioimatta, ja sen takia mielestäni juuri tämä ykköskorin eteenpäin vieminen tässä budjetissa on myös liikenneturvallisuuden kannalta tavattoman tärkeää. Näissä uusissa hankkeissahan — haluan siitä muistuttaa — on kaikissa jo luontaisesti turvallisuus otettu huomioon; esimerkiksi ohituskaistoilla rakennetaan nämä keskikaiteet, jotka merkittävästi lisäävät liikenneturvallisuutta.

Ed. Laukkanen otti esiin kakkoskorikysymyksen. Olen kyllä vähän sitä mieltä, että uuden hallituksen täytyy oma infraministerityöryhmänsä koota ja katsoa tämä asia läpi. Nyt muistutan, että siinä kakkoskorissa, jonka itse olen nähnyt, on yli 20 hanketta, joten se on melkoinen potti jo sinänsä, eli jonkin näköistä järjestystä tarvitaan, ja olen ymmärtänyt niin — en ole itse ollut tässä infraministerityöryhmässä mukana — että hankkeita ei ole laitettu mihinkään tärkeysjärjestykseen, kuten ykköskorin osalta tehtiin. (Ed. Saarinen: Ministeri on oikeassa!)

Uudet rahoitusmallit ovat tärkeä osa tätä työtä. Meillähän Vuorian työryhmä viime keväänä luovutti raporttinsa, ja siinä oli jo näitä elementtejä tähän keskusteluun, ja tällä hallituskaudella on ennakkoluulottomasti myös uusia rahoitusmalleja otettu käyttöön, myös tässä budjetissa, esimerkiksi Haminan syväväylän osalta.

Rekkajonoista: Tosiaankin tämä Vaalimaan hanke on tavattoman tärkeä, jolla pystytään toivottavasti nyt purkamaan osittain tätä ongelmaa. Mutta minä kyllä väitän, että tässä ongelmassa on kyse paljon muustakin kuin liikennepolitiikasta. Tässä ongelmassa on kyse siitä, että tulli ei toimi, niin kuin sen pitäisi toimia, ja sen vuoksi kyllä kieltäydyn ottamasta sitä taakkaa, että tämä on pelkästään liikenneministerien välinen ongelma. Näin teki myös virkaveljeni Venäjältä, joka otti meidän keskinäiseen keskusteluumme mukaan tullin varapääjohtajan, joka sattumoisin oli Saimaan kanavaa juhlimassa. Tämä mielestäni osoittaa, että kyse on paljon laajemmasta asiasta, joka koskettaa monia hallinnonaloja, ja sen vuoksi meidän on myös Suomessa otettava tämä mielestäni hallituksessa paljon laajempaan käsittelyyn kuin vain näiden liikennejärjestelyjen osalta.

Valtatie 2:n osalta ed. Saarinen kysyi. Olen viemässä tätä asiaa koskevan valtuuden tarkistuksen lisätalousarvioneuvotteluun aivan normaalissa järjestyksessä, jotta tuo hanke voidaan toteuttaa suunnitellulla tavalla. (Ed. Saarinen: Pitäkää pintanne!)

Ed. Nepponen puhui tärkeästä Valtatie 5:stä, joka nyt sitten tämän lausuman muodossa on tässä budjettiesityksessä mukana, ja tarkistin itse asiassa Tiehallinnosta vielä, mitä tarkoittaa se, että siellä nyt päästään sitten ehkä vasta ensi vuoden puolella tähän työhön kiinni. Kun verrataan esimerkiksi Valtatie nelosta Valtatie vitoseen, niin Valtatie 5 todennäköisesti, jos suunnitelmat menevät eteenpäin niin kuin tarkoitettu ja suunniteltu on, näistä kahdesta valmistuu esimerkiksi aikaisemmin, eli me emme puhu kovin suurista eroista kuitenkaan, kun näihin liittyy pitkiä suunnitteluja.

Sitten Kemijärven yöjunaliikenteeseen. Haluan muistuttaa edustajia siitä, että koko liikenne uhkasi loppua tuolta väliltä. Otin asian esiin VR:n kanssa. Totesin, että näin ei voi tapahtua. Edellytin, että liikenne, joka siellä tällä hetkellä kulkee niillä päivävaunuilla, jatkuu tämän syksyn ajan. Nyt olemme käyneet tätä neuvottelua. Olen ollut vähän sitä mieltä Helismaan erään junalaulun sanojen mukaan tästä uudesta ehdotuksesta, että "ehdotus on outo, uus", voisi sanoa, joka tuli nyt Lapin liiton kantana, että nyt ei sitten tämä yöjunaliikenne ollutkaan se keskeinen asia. (Ed. Tennilä: On se!) — Toivottavasti näin on, koska sitä hallitus halusi, koska alueelta tuli selkeä viesti yöjunaliikenteen turvaamiseksi, ja hallitus halusi tämän viestin kuulla, ja siihen rahoituksen nyt olemme järjestäneet.

Sitten vielä kommentoisin vähäliikenteisiä ratoja. Tämä keskustelu maakuntien kanssa, jota olemme käyneet tästä suunnitelmasta, joka Ratahallintokeskuksessa on, on edelleen kesken. Näin ollen sitä aikataulua tälle päätökselle ei ole asetettu, vaan tämä keskustelu, jota maakuntien kanssa käydään, halutaan käydä loppuun rauhassa ennen päätöksentekoa. Sellaista viestiä, jonka ed. Kähkönen tässä sanoi, että nyt jotenkin hivuttamalla oltaisiin tätä tekemässä, en kyllä tunnusta omakseni.

Vielä Seinäjoen lentokenttä nousi esille. Se on tavattoman tärkeä liikenneyhteys tuolla alueella. Haluan huomauttaa, että liikenne- ja viestintäministeriö esitti kyllä sitä, että tuota momenttia olisi voitu sillä tavoin muokata, että siellä olisi tälle kyseiselle kentälle tuo valtuus vähän pidemmällä aikavälillä ollut olemassa. Se ei mennyt eteenpäin sitten kahdenvälisissä neuvotteluissa.

Oikoradan osalta odotamme nyt, että matkustajat kovasti sitä käyttäisivät. Tämän parempaan palvelutasoon emme tällä rahoituksella, minkä olemme joukkoliikenteelle saaneet, pystyneet tällä hetkellä, mutta se on mielestäni sellainen asia, että nyt matkustajat toivon mukaan valitsevat yhä useammin junan, jolloin tulee sitä kannattavuutta ja pohjaa myös jatkon osalta.

Ruuhkamaksuista totean vain, että kyseessä on sen verran iso asia, että itse en ainakaan halua tällaisiin maksujärjestelmiin suin päin lähteä ryntäämään, vaan meidän pitää esimerkiksi Tukholman esimerkki tarkkaan tutkia, ja sitten myöskin tämä huolestuttaa hieman, ettemme rakentaisi sellaista byrokratiaa, joka itse asiassa tulee kalliimmaksi kuin siitä järjestelmästä saatavat hyödyt.

Puhemies! En varmaan kaikkea ehtinyt kattaa, mutta aika ison osan.

Reijo Paajanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hivenen hämmästyttää tuo korikeskustelu, kun ykköskorin jälkeen pitäisi tulla kakkoskori, mutta näin ei ilmeisesti käykään. (Ed. Tiusanen: Ei näytä käyvän!)

Minusta ed. Laitisen näkemys oli erinomainen, että nyt meidän pitäisi panostaa perustienpitoon ja radanpitoon merkittävästi isommilla panoksilla. Meillä menee hyvin, meillä on siihen varaa. Tämä ainainen itku ja valitus pitäisi saada ainakin osittain loppumaan tässä eduskunnassa ja tuolla maakunnissa. 150—200 miljoonan euron panostus siihen merkitsisi hirmu paljon perusteiden kunnossapysymisessä. Meillä on suuria ongelmia jo kunnilla rahoitusten suhteen esimerkiksi tienpidossa, ja tämäkin parantaisi siltä osin merkittävästi kuntien elinvoimaa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me olemme joutuneet taistelemaan tässä Kemijärven junakapinassa semmoisestakin perusasiasta kuin oikeudesta tietoon, ja tämä on tullut eteen silloin, kun me olemme peränneet näitä kannattavuustietoja, joita emme vieläkään ole saaneet, ja sitten kyselleet sen perään, mitä kalustoa ja tekniikkaa näillä rataosuuksilla voitaisiin käyttää. Valitettavasti hevosmiesten tietotoimisto on ollut useaan otteeseen paremmalla tolalla kuin on ollut niin sanottu virallinen asiantuntijainformaatio.

Mutta kysyn ministeriltä: Mihin tämä 50 000 euron vaatimus perustuu kuntien omarahoituksesta, kun Itä-Lappi on valittu nimenomaiseksi aluepoliittiseksi alueeksi, jonne kohdennetaan elinkeino- ja työllisyystoimia? Entä kuinka mahdollisena ministeri näkee sen, että tämä ratayhteys palautettaisiin Ten-verkkoon, jossa se oli ja josta se otettiin kyseenalaisin perustein pois, tulevaisuuden liikenneyhteytenä?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen vähän huolissani siitä, että tuntuu, että Suomessa kestävän liikenteen edistämisessä käytetään ehkä vaihdetta yksi tai kaksi, kun Ruotsissa mennään jo nelosella tai vitosella eteenpäin. Tästä voisi luetella pitkän listan esimerkkejä. Ruotsi on päättänyt vaikkapa, että ratoihin on tarkoitus käyttää 2,5 kertaa niin paljon varoja kuin teihin, tai joukkoliikenteen arvonlisäverotus on jo puolitettu, ja tulokset näkyvät myös Ruotsissa aika hyvin.

Oma näkemykseni on se, että jos otamme puheet ilmastonsuojelusta ja öljyriippuvuudesta irtaantumisesta tosissamme, niin kuin meidän tulisi, niin me tarvitsemme paradigmamuutoksen tähän liikennepolitiikkaan eli vaihdetaan selvästi isommalle vaihteelle. Toivoisin, että liikenneministeri omassa tehtävässään pitäisi tätä kunnianhimoa yllä ja puhuisi tarmokkaasti; tällaisella muutaman miljoonan liikuttamisella momentilta toiselle ei valitettavasti ongelmaa ratkaista.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yhdyn tässä edellä käytettyihin puheenvuoroihin ja huoleen ennen kaikkea perustienpidosta. Suurin huoleni kiinnittyy kuitenkin merenkulkupuolelle. Merenkulkulaitokselta on leikattu 2,5 miljoonaa euroa, joka on tarkoitus sijoittaa kehittämistoimiin, mutta ennen kaikkea jäänmurtoon talviolosuhteissa. Kysymykseni kuuluu tietysti, mitä tälle puuttuvalle summalle aiotaan tehdä. Toivon, että joko lisätalousarvioon tai sitten varsinaiseen budjettiin se raha sijoitetaan, niin että pääsemme elinkeinoelämää harjoittamaan myös Pohjois-Suomessa. Tämä olisi se pieni, mutta merkittävä kädenojennus.

Astrid Thors /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Värderade minister! Här har ministern på ett ledande sätt lyft fram trafiksäkerhetsaspekterna. Till det vill jag konstatera att nu tycks det finns motstridiga uppgifter. Ni nämnde mitträckena, att de finns i planläggningen. Det är klart att de finns i de stora projekten som börjar, men de särskilda vägar, de 500 kilometer som projekten inte omfattar, där finns de enligt uppgifter som jag fått idag inte någonstans.

Värderade minister! Tunnemme sen rekkarallin Hangosta Vaalimaalle, ja kysyisin, kun toisaalta on hyvä, että edistetään rekkarallin ja autojen siirtämistä VR:lle, voitaisiinko ajatella, että rajoitettaisiin raskasta liikennettä tai näitä autorekkoja joinakin vuorokauden aikoina, esimerkiksi viikonloppuisin, niin kuin tehdään joissakin Keski-Euroopan maissa. Tämä olisi lyhyen tähtäimen ratkaisu, mutta niin paljon ongelmia tästä rekkarallista on syntynyt.

Sedan vill jag tacka ministern för satsningen på FNB. Det är ju inte så att den betjänar bara de svenska tidningarna, utan den är ett viktigt fönster för hela Norden och hela världen för att få information om vad som händer i Finland. Men tyvärr tror jag att servicen inte kan upprätthållas med de här anslagen, jag hoppas att vi kan verka lite mera för den.

Edelliset puhujat ovat viitanneet alemman tiestön tilanteeseen. Siihen ei tarvitse enää puuttua. Ed. Kerola puuttui myöskin Merenkulkulaitoksen tilanteeseen, se on erinomaista. Olen erittäin huolissani siitä, että meriväylien kunnossapitoa ei myöskään voida harjoittaa riittävässä laajuudessa, kun polttoainekustannukset syövät niin paljon varoja.

Lopuksi, vaikka en ole sen vaalipiirin edustaja, haluaisin todeta, että seuraavan suuren projektin Vaasan läänissä täytyy olla Vaasa—Seinäjoki-radan sähköistäminen, jotta elinkeinoelämä sillä alueella ei kärsisi. Se on elintärkeä koko sille alueelle.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muistuttaisin liikenne- ja viestintäministerille, että tuo Valtatie 5:n osuus Lusi—Mikkeli on harhaanjohtava. Kysymys on Koirakivi—Hurus-välistä, vajaan 20 kilometrin pätkä, jossa on vain muutaman kilometrin vaikeat osuudet. Totta toki sen pitää valmistua, mutta kun meillä on sitten vielä Mikkelin kohta, jota ei sisällytetty tähän, ja edelleen Mikkeli—Juva. Meillä seisoo kaupungin kaavoitus täysin, eräät tärkeät hankkeet seisovat johtuen tästä, ja nyt viivästytetään tätä taas vuodella. Se on todella ongelmallista. Nyt antaa vähän väärän kuvan, kun käsitellään näin pitkiä pätkiä, joista merkittävä osa on aikanaan jo peruskunnostettu.

Matti Väistö /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Toimivat ja kattavat liikenneyhteydet ovat alueiden kehityksen ja kilpailukyvyn sekä elinkeinoelämän kannalta ykkösasia. Se tässä salissa tunnetaan ja tiedetään. Täällä on noussut esille aiheellisesti huoli perustienpidon ja perusradanpidon osalta, yksityistiet mukaan luettuna, ja se huoli on meillä Pohjois-Karjalassa kyllä hyvin suuri. Hankkeitahan on paljon. Ilomantsin suunnan radan korjaus, myös Ylä-Karjalan Nurmes—Valtimo—Kontiomäki-suunta ovat hyvin tärkeitä ja tietysti vesitieyhteyksien kehittäminen. Hyvin suurta huolta on koettu tämän yöjunayhteyden Joensuu—Turku lakkaamisesta. Se on ollut monille hyvin tärkeä, erityisesti opiskelijat ovat sitä käyttäneet.

Liikenneturvallisuushan on kehittynyt myönteisesti, ja ministeri aivan oikein totesi, että nämä suuret hankkeet ovat siinä tärkeitä. Olisi tietysti hyvin tärkeää, että huolehdittaisiin niistä pienistäkin liikenneturvallisuushankkeista, ettei tämä myönteinen kehitys sitten tyrehtyisi.

Joukkoliikennetukeen liittyy sellainen huolenaihe, että nykyasetuksen mukaan sitä annetaan vain taajama-alueille. Esimerkiksi Joensuun kaupungissa tämä on koettu huolena, kun Kiihtelysvaaran ja Tuupovaaran suunnat ovat nyt samaa kuntaa, mutta eivät saa tätä tukea, ja se on nuorten kannalta hyvin tärkeä.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietysti turhaa järjestää mitään kauhukilpailua siitä, mikä on Suomen vaarallisin tieyhteys, mutta uskon, että tämän Lusi—Vaajakosken kanssa kyllä Hamina—Vaalimaa kilpailee erittäin hyvin, vaikka varmasti siellä on vähän parempi henkionni ollut kuin teillä. Nämä meidän kuolemaan johtaneet onnettomuutemme ovat sitten vähän muualla Valtatie 7:n kohdalla, kuten esimerkiksi Pyhtäällä.

On hyvin tärkeä asia ratkaista myös tämä liikenneturvallisuus eikä jättää sitä ikään kuin EU-komissaarin, jolla muuten enää ei ole näitä komissaareja vastapuolella siellä Venäjän puolellakaan, tai näiden ministereiden keskusteluksi. Kyllä pitää kuitenkin se levennyskaista saada aikaan Haminasta Vaalimaalle, ja siinä on tärkeä tehtävä myös liikenneministerillä, teillä.

Edelleenkin tämä ajatus siitä, että me vastaamme ilmastomuutoksen hallintaan, merkitsee nimenomaan raskaan liikenteen siirtämistä kiskoille. Sen takia perusradanpito on ykkösasia ja myöskin kakkosraide nimenomaan Luumäeltä Imatralle, koska sieltä on tulossa venäläinen liikenne vastaan. Myöskin meidän omat paperi- ja puunjalostusteollisuuden satamakuljetuksemme ovat tukkeutumassa. (Puhemies koputtaa) Kiskoilta ollaan siirtymässä kumipyörille, mikä on kestävän kehityksen kannalta ihan mahdoton asia.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minusta ministerin vastaus koskien nimenomaan Hamina—Vaalimaa-tietä oli hyvin paikallaan, ja avasitte niitä keskusteluja, joita ministeri Levitinin kanssa oli tilaisuus käydä. Kyse on todellakin siitä, että Venäjän tulli ei toimi. Mutta kyse onkin nyt siitä, mikä on suomalaisten viranomaisten, poliitikkojen mahdollisuus tähän asiaan vaikuttaa. Nythän venäläiset käyttävät ikään kuin Valtatie seiskaa tällaisena parkkialueena. Olen totta kai ihan samaa mieltä, että eivät liikennepoliittiset ratkaisut nyt ole ainoa vastaus tähän ongelmaan. Me tarvitsemme niitä. Esimerkiksi Suomen tulli voisi ottaa käyttöön myöskin tällaista jonotusjärjestelmämallia ja saada pois ennen muuta ne rekat sieltä vaaralliselta tieltä, mikä on liikenneturvallisuuden kannalta tällä hetkellä todella hankala ja vaikea kysymys. Siksi vielä, arvoisa puhemies, haluan palata tähän kysymykseen sillä tavoin, että kysyn, mikä on nyt strategia, koska me tarvitsemme nyt nopeita toimenpiteitä.

Lopuksi vaan totean sen, että kyllä minä ymmärrän vaalien välttämättömyyden tässä kakkoskorin suhteen mutta en ymmärrä kyllä sitä, että me ikään kuin sanoutuisimme irti kokonaan kakkoskorin (Puhemies koputtaa) olemassaolosta. Sitä vartenhan ministeri Luhtasen johdolla nämä korit tehtiin, että meillä on pitkäjänteinen (Puhemies koputtaa) visio siitä, mitä tiehankkeita me tähän mukaan otamme. Sen takia on tärkeää, että me puhumme kakkoskorista ja tiedostamme sen olemassaolon. Vaalien jälkeinen hallitus, mikä se onkaan, totta kai tekee valinnat, aikataulutuksen, järjestyksen ja hankkii rahoituksen.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Nepponen otti hyvin merkittävän asian esille, joka koskettaa muitakin kaupunkeja ja kuntakeskuksia kuin Mikkeliä, eli sen, että jos eivät Tielaitoksen suunnittelutoimi ja kuntien suunnittelutoimi ole keskenään sopusoinnussa, niin saattaa käydä niin, että kokonaisen kaupungin, alueen kehitys siitä vaarantuu ja tietysti myöskin toisinpäin Tielaitoksen osalta.

Kun kysyin ministeri Huoviselta käyttäen esimerkkinä Muurame—Orivesi-tietä ja niiden vaarallisten risteysten rakentamista Jämsässä, kysymys on juuri tästä asiasta. Kokemuksesta tiedän, että olisi paikallaan luoda ihan valtakunnalliset ohjeet siitä, miten toimitaan niin, että kustannusjako on selvä, suunnittelutoimi on selvä, koko prosessi on alusta loppuun selvä, että kun valtion puolelta tehdään päätös, kuntien puolelta tehdään päätös, hanke käynnistyy, niin kaikki tulee valmiiksi. Suosittelisin sellaisen toimikunnan tai työryhmän perustamista, jolla tämä ongelma poistetaan.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan yhtyä niihin kiitoksiin, että ministeri on todella toteuttanut eduskunnan tahtoa. Muun muassa on erinomainen asia, että Lusi—Vaajakoski-tie käynnistyy, ja myös Lusi—Mikkeli on näitä valtakunnan pääväyliä, joita todella haluan kiirehtiä. Sen lisäksi on valtava määrä odottamassa kevyen liikenteen väylähankkeita, jotka parantavat liikenneturvallisuutta, samoin kuin joukkoliikennettä pitäisi saada kehitettyä, muun muassa Kerava—Lahti-oikorata on loistava esimerkki. Mutta pitäisi saada nämä lippujen hinnat kohtuullisemmiksi, että työmatkaliikenne todella sujuisi siellä erinomaisella tavalla.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Huovisen selostuksessa oli positiivista, että hallitus aikoo pitkäjänteisesti suunnitella liikennepolitiikkaa. Olisin kahteen asiaan kiinnittänyt huomiota.

Toinen on ministerin vastauspuheenvuorossa mainitsemat ruuhkamaksut. Toivoisin edelleen, että Ruotsin kehitystä seurataan tarkkaan. Siellähän on tulossa sunnuntaina vaalit, joissa on tarkoitus järjestää myös kansanäänestys näistä ruuhkamaksuista. Tähän mennessä on ollut havaittavissa, että kaupunkilaiset ovat suhtautuneet varsin positiivisesti näihin ruuhkamaksuihin, koska liikenne on joustavoitunut huomattavasti ja ilman laatu on parantunut. Toivoisin, että varsinkin esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla voitaisiin nopeastikin kokeilla ruuhkamaksuja.

Toinen kysymys, josta myös ed. Hautala mainitsi puheenvuorossaan, on tämä suurten kaupunkien joukkoliikennehankkeiden tuki, joka omasta mielestäni ainakin tässä budjetissa on jäänyt varsin heikoille kantimille. Totesin aiemmin puheenvuorossani, että Pääkaupunkiseudulla, Turun ja Tampereen seudulla tehdään yli 60 prosenttia (Puhemies koputtaa) joukkoliikenteen matkoista, joten tuki on erittäin tärkeä. Kysyisinkin ministeri Huoviselta, milloin ja millä tavalla hallitus saattaa suurten kaupunkien joukkoliikennehankkeet tasa-arvoiseen asemaan muun maan joukkoliikennehankkeiden kanssa.

Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väylähankkeiden osalta hallituksen esitys budjetiksi on hyvä ja tasapainoinen, niin kuin täällä on todettu. Etelä-Savon kannalta olemme erittäin tyytyväisiä, että Savonlinnan liikennejärjestelyt ovat siinä mukana. Kiitos ministerille siitä! Yhtä lailla ministeri vakuutti siitä, että Valtatie 5 välillä Lusi—Mikkeli lähtee käyntiin 2008 ja toteutuu hyvin nopeasti. Juva—Mikkeli-välin suunnitelmallista valmiutta on parannettava, siinä edellytykset ovat olemassa, ja lentoliikenteen osalta Savonlinna—Varkaus-hankkeet turvataan.

Erityisesti oma huoli on myöskin tämä perustienpito ja yksityistiet. Eilen tapasimme liikennöitsijöitä, ja erityisesti talvikunnossapito on huolenaihe perustienpidon osalta. Yksityisteiden valtionosuuden osalta tavoite on, että saataisiin aina 17 miljoonaan nostettua nykyisestä 12 miljoonasta tuo valtionosuus.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Väyläpolitiikka on yksi tärkeimmistä tekijöistä aluepolitiikan ja liikennepolitiikan kannalta, ja siksi lausun myöskin itse kiitokset ministeri Huoviselle siitä pitkäjänteisyydestä, jota olette korostanut kaiken aikaa. Hieman säröä siihen loi kyllä ministeri Heinäluoman tapa, jolla hän käsitteli ykköskoria ennen budjettiriihtä, jossa väli Lusi—Mikkeli sitten lausuman myötä sinne tuli. Tätä korostan, että olisi reilumpaa ollut sillekin ykköskorin hankkeelle saman tien antaa aloitusraha niin kuin muillekin hankkeille. Siksi toivonkin, että me täällä eduskunnassa voimme sen tehdä. Se on sitä pitkäjänteisyyttä, jota me tarvitsemme.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitkäjänteinen ajattelu näissä ykkös- ja kakkoskorihankkeissa on erittäin tärkeää, ja kannatan sitä lämpimästi. Tie ja kulkeminen ovat elinehtoja joka puolella Suomea.

Haluaisin kuitenkin kiinnittää huomiota tähän erinomaiseen tukeen, jota tulee sanomalehdille. Se on merkittävä tuki, ja haluan kiinnittää siihen senkin takia huomiota, että toivon, että jatkossa sanomalehdet tulisivat ajoissa jokaiseen kotiin. Se on elinehto, koska laajakaistayhteydet, vaikka tämä hallitus onkin siinä paljon saanut aikaan, eivät vielä joka puolella ole eivätkä tietenkään täytä sanomalehden merkitystä kodeissa.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Näistä väylähankkeista, siitä, että isoille väylille on tullut paljon rahaa, kiitoksia ministerille. Erinomaista työtä. Mutta toivoisin, että tämä sama kuorolaulu erinomaisten hankkeiden puolesta jatkuisi sitten alemman tieverkon, yksityisteiden sekä vähäliikenteisten ratojen osalta. On nimittäin niin, että kun näitä ei koreihin koskaan saa, niin ainoa ratkaisu tähän hommaan on se, että laitetaan nämä alemmat tiet, tieverkko, yksityistiet ja vähäliikenteiset radat omaan koriinsa, omaan pakettiin ja koriin. Muuten nämä eivät koskaan tule, koska nyt jos tulee laskukausi, ne eivät saa sitten rahaa, koska ei ole rahaa.

Esimerkkinä alemman tieverkon tilanteesta Itä-Suomessa esimerkiksi Pohjois-Karjalan maakunnassa on se, että nopeusrajoituksia pienennetään, mikä taas aiheuttaa sitä, että paikallinen poliisi innostuu jostain syystä normaalia enemmän. Talvihoito on, niin kuin äsken kuultiin ed. Nousiaisen puheenvuorossa, heitetty unholaan käytännössä. Sitten kesähoito: en ole tänä kesänä nähnyt, kymmeniätuhansia kilometrejä liikkuneena, Itä-Suomessa yhtään tiehöylää, en ensimmäistäkään, muuta kuin Tielaitoksen pihassa sen, joka on rikki ollut jo kolme vuotta.

Yksityistiet: Metsäkuljetukset päättyvät, koska juttu on niin, että jos tulee sateinen syksy, (Puhemies koputtaa) niin kuin tulee, niin, arvoisa puhemies, saanko vielä sanoa sen, tilanne on katastrofaalinen, ja vähäliikenteisten ratojen takia toivon, että se pannaan myös johonkin koriin. Muuten tästä hommasta ei tule mitään.

Esko Ahonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yksityisteiden määrä on arviolta noin 350 000 kilometriä, ja maassamme on pysyvän asutuksen käyttämiä yksityisteitä noin 100 000 kilometriä, ja yksityisteiden varressa maaseudulla asuu puoli miljoonaa ihmistä. Lisäksi on huomattava, että myös kaupunkien ja taajamien asemakaava-alueiden omakotitalot ovat katumaisen yksityistien varrella. Valtaosa maamme 400 000 kesäasunnosta sijaitsee myös näiden teitten varressa tai vaikutuspiirissä. Lisäksi peruselinkeinoillemme on tällä yksityistieverkolla suuri merkitys, ja maatalouden kannalta sillä on merkittävä vaikutus. Olisi syytä harkita uudelleen rahoitusta näiden yksityisteitten osalta, ja kysyisinkin ministeriltä, eikö voitaisi harkita arvonlisäveron palauttamista näille yksityistiekunnille, jotka voisivat hakea vuodenvaihteessa kaikki maksamansa arvonlisäverot takaisin ja käyttää ne sitten uudelleen tien kunnostamiseen.

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa herra puhemies! Ehkä vielä tähän perustienpitoon, josta moni kansanedustaja tätä huolta kanssani jakaa, voisi todeta sen, että jokainen meistä kotinurkistansa tietää sen, että mitä heikompaan kuntoon joku paikka pääsee, niin sitä kalliimmaksi sen korjaaminen tulee ja sitä vaikeammaksi se tulee. Tästäkin näkökulmasta pitää tässä perustienpidon asiassa pitää huolta. Valitettavasti esimerkiksi siltojen kohdalla tilanne alkaa olla se, että monessa kohtaa ainoa keino sitä liikenteen rasitusta vähentää heikkokuntoisella sillalla on nopeusrajoitus. Meillä on pääväylästölläkin tällaisia siltaosuuksia, joissa tipahtaa satasesta kuuteenkymppiin ja ehkä alemmaksikin nopeusrajoitus.

Sitten näihin muihin kysymyksiin. Ed. Mustajärvi palasi tähän Kemijärven yöjunaliikennekysymykseen, johon unohdin vastata äskeisellä kierroksella ed. Raskille. Sanon ensin tästä työryhmästä, että sitä ei ole perustettu vielä sen vuoksi, että hallitus teki budjettiriihessään päätöksen siis korvamerkitä rahaa Kemijärven yöjunaliikenteelle. Nyt meidän täytyy käydä nämä neuvottelut. Meidän täytyy jollakin tavalla tämä ratkaisu saada ikään kuin satamaan saakka, mihin sisältyy tietenkin tämä työryhmäasia. Heti kun nämä kaikki kysymykset on saatu ratkaistua neuvottelujen kautta, niin myöskin työryhmä tullaan asettamaan, ihan niin kuin olen etukäteen sanonut, että tätä Lapin kaikkinaista liikennettä täytyy tämmöisessä erillisessä työryhmässä tulla tarkastelemaan.

Mutta mihin sitten perustuu vaatimus alueen omasta rahoituksesta? Se perustuu aivan, ed. Mustajärvi, siihen tasapuoliseen kohteluun, joka meillä on monien muidenkin alueiden osalta. Me olemme tehneet saman tyyppisiä sopimuksia esimerkiksi Itä-Suomen lentoliikenteen osalta, Merenkurkun osalta, ja kyllä minä ainakin katson, että myös tätä tasapuolisuuden vaatimusta tulee kunnioittaa. Silloin kun alue itse katsoo, että jollekin liikenteelle, jota valtio ei muista syistä välttämättä turvaa, on erityisiä perusteluita, niin yhdessä alueen kanssa neuvotellen ja yhteistä mallia hakien valtio on ollut halukas tulemaan vastaan. Aivan sama pätee nyt tähän Kemijärven yöjunaliikenteeseen. Haluan muistuttaa, että tämäkin neuvottelukierros, joka heinäkuun alusta lähti liikkeelle, lähti liikkeelle minun omasta aloitteestani. Eli minä en halua sitä ottaa kyllä ihan ehdoin tahdoin vastaan, että olisin tässä asiassa juuri ollut jotenkin erityisen passiivinen, kun olen nimenomaan tätä asiaa halunnut tuoda koko hallituksen käsittelyyn, jotta tähän asiaan löytyisi mahdollisimman hyvä, positiivinen loppuratkaisu.

VR Osakeyhtiö ei ole velvollinen ilmoittamaan junissansa liikennöivien matkustajien määriä. Se on velvollinen ilmoittamaan meille ne tiedot vain sen liikenteen osalta, jota liikenne- ja viestintäministeriö ostaa, koska meillä on silloin oikeus nähdä ne luvut, mitä me ostamme, mutta ei muita lukuja. VR on osakeyhtiö. En ole ollut siinä eduskunnassa, joka sen päätöksen on tehnyt.

Ed. Tynkkynen totesi ympäristöasioista, ja tämä on erittäin tärkeä kysymys. Itse katson kyllä, että liikenne tulee olemaan, jos Kioto-prosessissa mennään eteenpäin, aivan varmuudella tulevaisuudessa yksi niitä keskeisiä asioita, joita tullaan pohtimaan. Tässä mielessä esimerkiksi raideliikenteestä ja raide-liikenteen edellytyksistä huolehtiminen on tavattoman tärkeätä. Valitettavasti tässä budjettiesityksessä nyt saimme sen 8 miljoonaa euroa tähän joukkoliikenteeseen, jolla pystymme tämän nykyisen palvelutason turvaamaan, mutta näihin uusiin avauksiin, jollainen olisi esimerkiksi tämä suurten kaupunkien tuki, ei ole tällä rahalla ollut mahdollisuutta, valitettavasti. Olisin kyllä itsekin mielelläni sen nähnyt. Sen sijaan me koetamme tuoda esiin näitä infrapuolen ratkaisuja, kuten nyt esimerkiksi teemapakettia siitä, että Pääkaupunkiseudun joukkoliikennekaistat saadaan vähän paremmin toimimaan. Tämäkin on merkittävää työtä joukkoliikenteen edistämiseksi ainakin omasta mielestäni.

Täällä jäi merenkulkuasia käsittelemättä. Ed. Jansson siitä kysyi, ja ed. Uotila otti sen myöskin esille ja ed. Kerola, ainakin heidät merkkasin. Tässä todella olemme todennäköisesti tilanteessa, jossa tämän vuoden osalta lisätalousarviossa pitää käsitellä merenkulun ja nimenomaan jäänmurron kysymystä, ja todennäköisesti myös ensi vuonna tämä tilanne on sama. Mutta tässä nyt täytyy katsoa sitten riippuen aina vähän valitettavasti myös siitä kulloisestakin talvesta, miten se tilanne kehkeytyy. Mutta olen kyllä sitä mieltä, että me olemme Suomessa niin saari eristäytyneenä muusta maailmasta, että meidän on pakko tästä keskeisestä väylästämme ja yhteydestämme maailmalle huolehtia myöskin merenkulun turvaamisen osalta.

Sinänsä tämä 94 prosentin sääntö, josta ed. Jansson kysyi, on asia, joka on hallituksen käsittelyssä ollut ja kuuluu valitettavasti vähän useammallekin ministeriölle kuin vain meidän ministeriöllemme. Me olemme asettaneet muun muassa työryhmän, jossa nyt näitä kysymyksiä koetetaan sitten pohtia ja avata. Aikataulusta en osaa valitettavasti tässä yhteydessä sanoa mitään.

Sitten aivan lopuksi, arvoisa puhemies, sanon vain vielä tästä, minkä ed. Tiusanen ja ed. Laukkanen ainakin, ed. Thorskin, ottivat esille, tästä rekkaralli- ja Vaalimaa-kysymyksestä. Voin kyllä kertoa, että olen tällä viikolla viemässä tätä kyseistä Vaalimaan asioiden pohdintaa myöskin koko hallituksen piiriin. Näiden isojen hankkeiden osalta, joita tuolla alueella on meneillään, valitettavasti suunnitelmat ovat vasta tulossa. Eli sen vuoksi me tarvitsemme ikään kuin nyt tämän tämmöisen väliaikaisratkaisun. Sinänsä varmasti on totta, että nämä isotkin hankkeet pitää saada liikkeelle, koska sillä tavalla sitä liikennettä voidaan sujuvoittaa. Mutta kuten sanoin, tässä on kyse paljon muustakin kuin vain liikenneministeriön toiminnasta. Toivon, että hallitus tässä asiassa sitten yhtenäisesti viestii myöskin Venäjän suuntaan siitä, että näihin ongelmiin pitää voida jatkossa vähän rivakammin puuttua.

Inkeri Kerola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksemme päätavoitteena on ollut työllisyyden kasvattamisen kautta ohjata varoja peruspalvelujen parantamiseen. Kuten kaikissa puheenvuoroissa on todettu, kansallinen talouden linja yhdistettynä suotuisaan maailmantalouteen on tuottanut erinomaisia tuloksia maamme kannalta. Tämä näkyy paitsi julkisessa taloudessa myös kansainvälisessä yrityskentässä toimivissa yrityksissä. On myönnettävä, että edellisten hallitusten toimet ovat luoneet osan siitä pohjasta, jolta on ollut helppo ponnistaa. Näin on tapahduttava tämänkin hallituksen perinnön osalta.

Osa kasvusta on jäänyt saavuttamatta ihmisjoukolta, joka on jäänyt aikanaan syystä tai toisesta kiertämään työelämän ulkokehää. Siksi on oleellisen tärkeää, että saamme jaettua osan kasvustamme siemeneuroina kansanosalle, joka tukea tarvitsee. Työllisyyden kasvattamisella hyvinvointipalveluiden ja tulonsiirtojen rahoituspohjaa kyetään parantamaan ja vahvistamaan. Työllisyyden edistämiseen on tarvittu osaamispohjan laajentamista, työllisyysvaroja sekä tutkimus- ja tuotekehityspanosten kasvattamista, puhumattakaan investoinneista aina infran rakentamisesta yritykselle suunnattuihin varoihin.

Rohkenen kuitenkin tehdä vielä työllisyysperusteisiin määrärahoihin korjausesityksiä, jotka edelleen edesauttavat alueiden välisen työllisyyskuilun kaventamista. Menneet vuodet ovat osoittaneet, että työllisyysvarojen käyttö vaihtelee eri maakuntien ja siten te-keskusten välillä suunnattomasti. Kun toisella alueella kyseiseen tarkoitukseen varattuja rahoja jää käyttämättä, saattaa toisella alueella puuttua saman kokoinen summa. Näiden työllisyysvarojen käytön tulee olla joustavampaa, eri ministeriöiden välisen vuoropuhelun lisäämisen kautta notkeampaa ja siten tarkoitushakuisempaa. Motivoitunut, työllistettävä henkilö on kohtelunsa ansainnut. Suuria ongelmia näen kilpailutettavan lisä- ja täydennys- tai suoran työllisyyskoulutuksen alueella. Ammattitutkinto saattaa jäädä roikkumaan esimerkiksi puutteellisen ryhmäkoon vuoksi kilpailulainsäädännön pykäläviidakkoon. Lisäksi laatutekijät vaikuttavat koulutuksessa olevien haluun hakeutua työllisyyskoulutukseen.

Ympäristöministeriö on perinteisesti ollut tyypillinen työllistäjä esimerkiksi ympäristötöissä. Mikä on motiivi leikata näitä määrärahoja vuodesta toiseen? Pidän selvänä, että eduskunta kävelee valtiovarainministeriön yli näissä määrärahaesityksissä. Esimerkiksi vesi- ja viemäröintityöt ovat työllistämismielessä asianmukaisen kaavoituksen ohella välttämättömyys haja-asutusalueen rakentamisen edistämisessä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi sosiaaliturvan alueen kysymyksiä, joita ei ratkaista kotitalouksiin suunnatuilla rahoilla vaan hallitustasoisilla päätöksillä. Lapsiperheisiin ja vanhustalouksien koteihin annettava apu on parasta ennalta ehkäisevää työtä yhteiskunnassamme. Merkkejä syrjäytymiskehityksestä on jo siinä määrin näkyvissä, että nopeat toimet näihin kohteisiin ovat tarpeellisempia kuin koskaan. Lasten ja nuorten tasapainoinen elinympäristö alkaa olla yhä pienemmän ryhmän etuoikeus. Toinen pienen lisämäärärahan mutta suuren positiivisen vaikutuksen aiheuttaja jälleen ennaltaehkäisevässä mielessä on mielestäni maatalouden lisälomapäivän sekä turkistarhaajien lomaoikeuden sisällyttäminen valmisteltavaan budjettiin.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Ihmetellä saa, miten rutiininomainen nyt käsittelyssä oleva budjettiesitys on ja miten vähän vedetään suuria linjoja tulevaisuuden suhteen. Opetusministeriön hallinnonalan määrärahakehitys on hyvä tulevaisuussuuntautuneisuuden mittari. Tässä budjettiesityksessä opetusministeriön hallinnonalan määrärahat nousevat 81 miljoonalla eurolla eli yhdellä prosentilla. Näin vaatimattomalla kasvuvauhdilla hallitus ei voi mitenkään julistautua tulevaisuuden tekijäksi. Räikein esimerkki hallituksen piittaamattomuudesta maamme tulevaisuuden suhteen on opiskelijoiden osakseen saama kohtelu. Huolimatta opiskelijajärjestöjen jatkuvista vaatimuksista opintorahan tasokorotuksen suhteen mitään muutosta parempaan ei tämäkään budjettiesitys tuo. Edes opintotuen tulorajoja ei esitetä nostettaviksi. Ateriatuen korotuksella ei opiskelijoiden kärsimää vääryyttä hyvitetä. Korotus vain kompensoi tulevaa opiskelija-aterioiden enimmäishinnan korotusta eikä varsinaisesti paranna opiskelijoiden taloudellista asemaa.

Myöskään peruskouluissa ei hallituksen budjettiesityksestä riemuita. Huolimatta ikäluokkien pienenemisestä oppilaiden määrä suhteessa opettajien määrään on ollut viime vuodet nousussa. Luokkakokojen kasvu olisi pystytty välttämään, mikäli hallitus olisi hallitusohjelmansa mukaisesti kohdentanut ikäluokkien pienenemisestä aiheutuneet säästöt koulutuksen kehittämiseen. Nämä säästörahat eivät ole löytäneet tietään koulubudjetteihin ensinkään. Päinvastoin opetuksen valtionosuudet ovat pienentyneet 45 miljoonalla eurolla.

Ensi vuonna hallitus haluaa toteuttaa kouluhyvinvointia edistävän 8 miljoonan euron toimenpidekokonaisuuden. Eikö hallitus todellakaan ymmärrä, että paras keino edistää kouluhyvinvointia on huolehtia siitä, että kouluilla on riittävät resurssit ydintehtävänsä eli itse opetuksen hoitamiseen? On selvää, että kouluissa voidaan huonosti, jos ryhmäkoot ovat liian suuria ja oppikirjoja ei riitä kaikille. Uskallan väittää, että nämä puutteet korjaamalla kouluhyvinvointi lisääntyisi huomattavasti enemmän kuin parhaillakaan koulukiusaamisen ja syrjäytymisen vastaisilla ohjelmilla.

Arvoisa puhemies! Haluan nostaa esille myös muutaman sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan liittyvän seikan. Ensinnäkin omaishoitajat: On toki positiivista, että heidän jaksamistaan tuetaan lisäämällä heille järjestettävää vapaata. Olisi kuitenkin välttämätöntä, että sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia tarkistettaisiin omaishoidon tuen korotusta vastaavasti. Tällä hetkellä kunnat eivät pysty maksamaan kaikille omaishoitajille näille kuuluvaa tukea, mihin on saatava pikaisesti muutos.

Vielä muutama sana adoptioperheistä. Vaikka ensi vuoden budjettiin saatiin määrärahat myös yli 3-vuotiaiden adoptiolasten kotihoidon tukeen, on adoptioperheiden asemassa vielä paljon kehittämistä. Esimerkiksi ottovanhempien vanhempainvapaata on pidennettävä samaan 263 päivään kuin biologisillakin vanhemmilla. Lisäksi pitäisi keskustella vanhempainvapaaseen oikeuttavan adoptiolapsen yläikärajasta. Tällä hetkellä 7 vuotta täyttäneen lapsen ottovanhemmilla ei ole lainkaan oikeutta vanhempainvapaaseen. Olisi syytä miettiä ikärajan nostamista vaikkapa 10 vuoteen, koska vähän vanhemmankin ulkomailta adoptoidun kielitaidottoman lapsen sopeutumisen kannalta olisi parempi saada viettää alussa rauhassa aikaa uusien vanhempien kanssa ennen kouluun menoa. Kustannusvaikutuksiltaan ikärajan nostaminen olisi mitätön, sillä 7 vuotta täyttäneitä lapsia adoptoidaan Suomessa vain muutama vuodessa. Kaiken kaikkiaan adoptioperheet tulisi saada kaikissa asioissa samalle viivalle biologisten perheiden kanssa. Mallia voisi ottaa Ruotsista, jossa adoptiolapsen tulemista perheeseen verrataan syntymään, eli kaikki perhevapaat koskevat myös adoptioperheitä.

Roger Jansson /r:

Värderade herr talman! Jag vill idag efter nu tre och ett halvt år här i riksdagen göra ett förtida delbokslut eller en kort lägesbeskrivning över förhållandet mellan Ålands självstyrelse och regeringen Matti Vanhanens Finland.

Vi har i landet en centerledd regering, vi har likaså på Åland en centerledd regering. I bägge är socialdemokraterna med som starka medparter. Det här skulle tala för goda och vänskapliga förhållanden mellan republiken och dess inomstatliga mikrostat Åland. Tyvärr är läget idag uppskruvat, olyckligt och lider brist på statsmannamässiga lösningar.

Den 21 november 2005 bad regeringen Vanhanen regeringen Nordlund på Åland att i sin egenskap av tillståndsgivare och laglighetsövervakare av det egna spelmonopolet inom jurisdiktionen Åland att skriftligt svara på hur landskapets regering ser på Ålands penningautomatförenings internetspelverksamhet utgående från en år 2005 erhållen högstadomstolsdom som gällde verksamheten 2000 och 2001.

Landkapsregeringen skulle svara senast den 9 december. Den 8 december svarade landskapsregeringen efter en noggrann utredning och förklaring till regeringen Vanhanen att nuvarande verksamhet föll inom beviljade tillstånd och gällande lagstiftning. Sex dagar därefter offentliggör regeringen Vanhanen att den polisanmält Ålands penningautomatförening och bett centralkriminalpolisen utreda om brott föreligger. Rent förnuftsmässigt betydde detta att regeringen Vanhanen ensidigt bröt förhandlingarna med regeringen Nordlund och polisanmälde ett allmännyttigt företag på Åland en knapp vecka efter att tillståndsgivaren och laglighetsövervakaren meddelat att man fann verksamheten laglig och enligt i kraftvarande speltillstånd.

I praktiken, herr talman, var detta en polisanmälan gentemot regeringen på Åland. En åtgärd som inte finner sin motsvarighet i förhållandet mellan Åland och Finland sedan 1920 under Ålandsfrågans dagar. Med det här förhållandet kunde vi dock leva i ett drygt halvår.

Nu i september har nästa steg tagits i denna fråga. Lantrådet Roger Nordlund och hans kansliminister Britt Lundberg har kallats till förhör hos centralkriminalpolisen belagda med misstanke om brott i sin tjänsteutövning i Ålands landskapsregering. Alltså som ett direkt resultat av regeringen Vanhanens ckp-anmälan efter landskapsregeringens svar den 8 december har vi fått en skarp situation i landet där det finska rättsväsendet av Finlands regering sätts i funktion att brottsanmäla självstyrelsens regeringschef.

Herr talman! Jag kunde göra jämförelser med stater runtom i världen som tar till polisiära medel för att styra över sina minoriteter och regioner. Jag vill inte och skall inte göra detta.

Herr talman! Denna fråga har direkt anknytning till dagens budgetbehandling. Spelverksamheten är en väsentlig del av budgetens inkomster och utgifter för 2007. Regeringens och riksdagens motiverade värnande om dessa inkomster och deras användning inom ramen för spelmonopolet i landet får inte tillåtas ta sig sådana här former. Jag har tidigare frågat regeringen vilka lagrum i landets lagstiftning eller i internationell reglering som reglerar penningspel i cyberspace över internet. Vi vet alla att sådan lagstiftning saknas och jag har helt följdriktigt inte fått något konkret svar.

Nu är det hög tid för regeringen Vanhanen att återgå till en sådan politisk kultur som kännetecknat 85 år av umgänget mellan staten Finland och dess självstyrelsesamfund på Åland. Den politiken har kännetecknats av förnuft och vilja till fredliga lösningar genom uttryckliga förhandlingar. När förhandlingarna har strandat har man efter en viss betänketid återkommit till frågan. Envishet och målmedvetenhet har använts på båda hållen. Polisanmälningar och juridiska processer är helt främmande för umgänget mellan riket och Ålands självstyrelse.

Statsminister Vanhanen, sätt er ner med den av er brottsmisstänkta, lantrådet Roger Nordlund på Åland, och lös denna fråga med klokskap och förnuft på ett sådant sätt som föreslagits från Åland, att bägge parter skall vinna ekonomiskt, särskilt Finland, så att verksamheterna sker inom ramen för gällande lagrum och så att utländska spelbolag inte utgår som de stora vinnarna, vilket är uppenbart risken med regeringens nuvarande strategi.

Problematiken kunde göras längre men jag slutar här.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ehkä tämän budjetin tärkein kysymys koskee tavallaan tätä talouspolitiikan suurta linjaa. Siinähän hallitus on onnistunut ja pystynyt varautumaan tavallaan myöskin siihen tulevaan, ehkä hieman hitaamman kasvun kauteen, joka selvästi on nyt näköpiirissä.

Hyvä talous on edellytys myöskin hyvälle työvoimapolitiikalle ja työllisyyspolitiikassa on erittäin paljon vielä tehtävää. Työvoimapolitiikan keinojen valikoiman täytyy, totta kai, olla paljon moninaisempi ja monialaisempi kuin se tänä päivänä on. Otan yhden esimerkin: Puolisen vuotta sittenhän tuli uutinen tästä UPM-Kymmenen Voikkaan tehtaan alasajosta, ja sen jälkeen tiedämme, että noin 300 henkilöä on työllistynyt. Mutta kysymys kuuluukin, kuinka monta henkilöä näistä 300:sta on työllistynyt markkinoiden, yritysten, työllistämänä ja kuinka moni on työllistynyt työvoimahallinnon toimenpiteiden ansiosta. Ja tämä on hyvin yllättävä tämä tulos: vain 4 ihmistä 300:sta on saanut työtä työvoimahallinnon toimenpiteiden ansiosta. Kaikki loput työpaikat ovat syntyneet yritysten työpaikkatarjonnan kautta.

Tähän liittyykin tavallaan sitten tämä ongelma. Empower, joka toimittaa paperitehtaille kunnossapitoa ympäri Suomea, sijoittui Voikkaan tehtaan tiloihin. Empowerin liiketoimintajohtaja kiteyttää tämän ongelman juuri siihen, että työttömyystukivaroja tulisi käyttää työllistymisen tukemiseen. "Näyttää siis olevan poliittista tahtoa, mutta emme täytä monelta osin voimassa olevien lakien edellytyksiä", hän toteaa. Eli yhteiskunnan tukea ikään kuin on tarjolla ja olemme luoneet erilaisia säädöksiä ja rahoitusmalleja te-keskuksen kautta, joilla tarjoamme yrityksille yhteiskunnan erityyppistä tukea, myöskin tällaista rakennepaikkakuntien apua, mutta se ei tunnu vaan kohtaavan yrityksiä, jos yritysjohtajat näin toteavat.

On erinomaista, että talouden kasvu on luonut työpaikkoja ja sen kautta helpottanut tätä tilannetta. Tämän hetken tietojen mukaan vain noin sata henkilöä tulee jäämään ilman työtä. Tarvitaan monia keinoja, todellakin sellaisia keinoja, jotka ohjaavat passiivisesta työttömyyden maksamisesta yhä aktiivisempaan työhön johtavan koulutuksen ja yritysten erilaisten tukijärjestelmien käyttöön. Tarvitaan oppisopimusmäärärahoja lisää. Ne ovat erinomaisia mahdollisuuksia varsinkin nuorille työntekijöille. Tämän aamun uutiset kertoivat, että Suomesta puuttuu tällä hetkellä satoja kaivostyöntekijöitä, ammattiosaajia, kaivosteknikoita, kaivosinsinöörejä sen takia, että nyt on monta kaivosta lähdössä liikkeelle. Tässä on mitä suurimmassa määrin myöskin koulutuksen paikka.

Meidän suurin haasteemme työvoimapolitiikassa on tällä hetkellä jo työvoimapula, joka monilla aloilla on osoittautumassa kasvun esteeksi. Erittäin mittavana työvoimapula näyttäytyy Pääkaupunkiseudun rakennustoiminnassa, ja tässä on tavallaan se avainkysymys, millä tavalla työvoiman liikkuvuutta edistäviä toimenpiteitä pitää arvioida. 700 euron muuttoavustus ei ratkaise ongelmaa. Toisaalta se ei tyhjennä myöskään maakuntia, mutta ei se ratkaise myöskään työvoimapulaa. Tämän lisäksi tarvitaan myöskin täsmätoimia tämän pendlauksen lisäämiseksi. Meillä on ollut esimerkiksi Ruotsissa jo hyvin vanha käytäntö, että työvoima liikkuu, mutta perheet voivat, jos niin haluavat, asua esimerkiksi maakunnissa, mikä on osoittautunut hyväksi malliksi. Sehän tarkoittaa silloin sitä, että työmatkojen verovähennysoikeutta laajennetaan, niin kun nyt tehdäänkin. Sitä voidaan laajentaa edelleenkin, mutta samalla myöskin kakkosasunnosta aiheutuvat kulut voidaan verovähennyskelpoisiksi saattaa ja tehostaa asuntopoliittisia toimenpiteitä Pääkaupunkiseudulla, jossa tällä hetkellä työvoimapula on kaikkein kovin. Tässä on se iso haaste, ja tähän täytyy meidän löytää nyt sellaisia ratkaisuja, jotka ovat sitten myöskin erinomaista työllisyyspolitiikkaa ja talouspolitiikkaa näköpiirissä olevaan hitaamman kasvun aikaan.

Herra puhemies! Lopuksi vielä muutama näkökulma tähän äsken käytyyn liikenne- ja viestintäministeriön pääluokkaan. Biopolttoainekysymys koskee myöskin mitä suurimmassa määrin liikennettä. On hyvin tärkeää, että tällä vaalikaudella nyt tehdään todellakin laki tästä niin sanotusta biopolttoaineen sekoituspakosta, että päästään siihen mahdollisimman nopeasti. Mutta tärkeää on, että tämä hallitus tekee uusia avauksia myöskin tämän pienimuotoisen, kotimaiseen raaka-aineeseen perustuvan polttoainetuotannon käynnistämiseksi. Ja se tarkoittaa silloin myöskin sellaisia verotoimia esimerkiksi valmisteveron osalta, että tämä lähtee liikkeelle ja saadaan silloin entistä voimakkaampaa sitoutumista myöskin Kioton sopimuksen osalta.

Olemme aloittaneet tänään liikenne- ja viestintävaliokunnassa tietullit mahdollistavan lainsäädännön käsittelyä. Kyseessä on tämmöinen satelliittipaikannuksen mobiiliperusteiseen järjestelmään perustuva tietullijärjestelmä, joka mahdollistaisi esimerkiksi E18:lla tällaisen pilottihankkeen käynnistämisen Venäjän raskaan liikenteen osalta jo vaikkapa ensi vuonna. Tämän kaltaisia avauksia nyt on aika myöskin tehdä ja nostaa tämä Venäjän liikenteen erittäin vakava liikenneturvallisuutta koskeva kysymys mahdollisimman korkealla poliittisella tasolla myöskin maittemme välisessä kanssakäymisessä esiin. Nyt kun presidentti Putin on tulossa Suomeen ymmärtääkseni lokakuussa, on hyvin tärkeää, että Suomen valtionjohto nostaa tämän kysymyksen esiin.

Lopuksi totean vaan vielä kerran, arvoisa puhemies, tästä kakkoskorista: kyllä meidän päässä niin Kymenlaakson kuin (Puhemies koputtaa) Etelä-Karjalan liitotkin ovat ymmärtäneet, että ykköskorin jälkeen seuraa kakkoskori, jonka toteuttamiseen vaalien jälkeen ryhdytään.

Reino Ojala /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä puheen pituudesta pitää ensin todeta se, että ilman muuta pitäisi niille edustajille, jotka ovat ilmoittaneet, että eivät ole seuraavissa vaaleissa mukana, antaa ainakin kolminkertainen aika puhua, koska heillä voisi olla todellista sanottavaa sen lisäksi, mitä ne edustajat, jotka ovat ehdokkaita, sanovat. (Ed. Laukkanen: Kuuluuko puhuja näihin?)

Tänään, kun odottelin puheenvuoroa tässä debatissa, niin olisin halunnut todeta sen, että erittäin mielenkiintoista on seurata sitä puhumista erityisesti ed. Zyskowiczin kohdalla. Hän on nyt kohta neljä vuotta käynyt vuoden 2003 vaaleja, ja ainakin minua kiinnostaa, missä vaiheessa hän siirtyy vuoden 2007 vaaleihin, ennen maaliskuuta vai jälkeen maaliskuun, ja ruvetaan sitten sen jälkeen tekemään johtopäätöksiä.

Tämä tuli mieleen erityisesti siinä osassa keskustelua, kun puhuttiin aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Minä kyllä hämmästelen sitä, kun tässä talossa on vuodesta 95 seurannut keskustelua aktiivisesta työvoimapolitiikasta, että vieläkään kokoomuksen eduskuntaryhmän johto ei ole ymmärtänyt, mistä siinä on kysymys. Siinähän on kysymys niiden työttömiksi joutuvien ihmisten ammattitaidon ja oikeastaan koko elämän edellytysten ylläpidosta, kouluttautumisesta siihen tulevaan tehtävään, joka ei välttämättä ole samanlainen kuin aikaisemmin. Kun pidetään korkeana tätä Suomen aktivointiastetta, joka on 25,5 prosenttia työttömistä, niin sen alle Euroopassa mukaan lukien Bulgaria ja Romania ovat sellaiset maat kuin Tšekki, Kreikka, Latvia, Liettua, Unkari, Slovenia, Bulgaria ja Romania. Ne ovat niitä maita, joissa aktivointiaste on pienempi kuin Suomessa. Ruotsissa aktivointiaste on 44,5 prosenttia. Jos näillä luvuilla Ruotsin aktivointiaste laitettaisiin samaan 25,5 prosenttiin kuin Suomessa on, niin Ruotsin tämän hetken työttömyysluku 240 000 muuttuisi luvuksi 571 000. Kyllä näistä luvuista voi sen helposti oivaltaa, että ei suomalainen aktiivinen työvoimapolitiikka ole ollut huonoa. Sillä nimenomaan pidetään huolta siitä, että ihmiset ovat kunnossa, että silloin kun elinkeinoelämä tarvitsee työvoimaa, on mahdollisuus siitäkin joukosta löytää ihmisiä siihen työhön.

Mutta ei voida ajatella myöskään niin, että aluepolitiikka menisi tämän ajatuksen ohitse. Ei voida vaatia ihmisiä missään tilanteessa siirtymään työpaikan perässä johonkin toiseen paikkaan, jos se työpaikka on semmoinen, joka ei voi siirtyä. Olosuhteet, totta kai, pitää luoda semmoiseksi, että ne antavat ihmiselle mahdollisuuden, mutta kun puhutaan siitä, että koko maa pitää pitää asuttuna, niin minä olen siinä kohtaa kyllä usein kysynyt, mistä alkaen ja kenen kustannuksella. Ei meillä ole siihen mahdollisuuksia. Kyllä jokaisella ihmisellä on velvollisuus osallistua yhteiskunnan kustannuksiin myöskin omalla panoksellaan.

Arvoisa puhemies! Muutama paikallinen asia Pirkanmaalta.

Budjetissa oppisopimuskoulutukseen lisätään määrärahoja, niin että noin 3 000 uutta opiskelijaa voidaan ottaa, ja silloin 25 000 opiskelijaa kaiken kaikkiaan on oppisopimuskoulutuksen piirissä. Pirkanmaalla tänä vuonna määrärahat oppisopimuskoulutukseen loppuivat maaliskuussa, ja nyt on liikkeellä huhu, että tästä 3 000 opiskelijan lisäyksestä valtaosan, ilman meidän mielestämme selviä perusteita, veisivät Helsinki ja Turku. Me tulemme Pirkanmaalla kyllä erittäin tarkasti seuraamaan sitä, että se osuus, mikä meille suhteellisesti kuuluu, pitää saada, koska Pirkanmaa on se kasvualue, joka Suomessa tällä hetkellä kasvaa kaikkein nopeimmin sekä asukasmäärältään että myöskin työpaikkojensa määrältä, ja siihen pitää antaa mahdollisuus myöskin Pirkanmaalla valmistautua.

Budjetista haluan todeta, kun on puoli minuuttia aikaa, että Kylmäkosken vankilan kohdalla on käyty pitkään puhetta ja tehty esityksiä vankilan laajentamisesta ja nykyaikaistamisesta. Ministeri Luhtanen on lopulta tämän asian erinomaisen hyvin oivaltanut, ja nyt siihen on osoitettu 100 000 euron määräraha, jolla työ lähtee käyntiin, kaiken kaikkiaan 10 miljoonaa euroa. Mutta tätä ei tarvitse pelkästään Pirkanmaa, sitä tarvitsee myöskin suomalainen Vankeinhoitolaitos, jonka vankilat ovat täynnä.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tämän vaalikauden viimeinen budjettiesitys jatkaa sitä linjaa, joka karuudessaan on tuttu kaikille, jotka elävät kädestä suuhun. Turhaan eivät nuoret keskustalaiset poliitikot yhteisessä kirjassaan todenneet, että työreformi on toteutunut hyvin, onhan pääministeri Vanhanen sitä omalla hiljaisella, mutta päättäväisellä tyylillään ajanut koko ajan. Siitä matalapalkkamalli lienee selvin esimerkki. Hiljainen työreformi ei vaikeuta vain niiden elämää, jotka kilpailevat työmarkkinoilla. Vastaavasti tulonsiirtojen varassa elävien toimeentulo on pidettävä riittävän niukkana. Siksi työttömyysturvaa ei koroteta senttiäkään koko hallituskauden aikana, ei koroteta, vaikka suomalaisen köyhyyden suurin aiheuttaja on työttömyys ja riittämätön työttömyydenaikainen perusturva. Parannusta toimeentuloonsa odottavat myös eläkeläiset ja opiskelijat. Saavat odottaa vastakin, tämä budjettiesitys ei heidän asemaansa paranna.

Hallituspuolueitten hokema hyvästä valtiontalouden tilasta kääntää sinällään myönteisen asian kielteiseksi. Ne, jotka sinnittelevät toimeentulonsa rajoilla, kysyvät, eikö juuri nyt olisi mahdollisuus parantaa heikompiosaisten tilannetta. Sitä kysyvät myös köyhyystutkijat, mutta eivät saa vastausta. Jos heikompiosaisten tilannetta ei paranneta hyvän taloustilanteen vallitessa, niin sitä tuskin tapahtuu silloinkaan, kun menee heikommin. Paljon mainostetun köyhyyspaketin valtion maksuosuus on vain tuhannesosa valtion budjetin loppusummasta. Ei ehkä kannattaisi pitää niin suurta mekkalaa asiasta, jolla saa niin vähän aikaan.

Arvoisa puhemies! Työministeriön virallisesta budjettitiedotteesta: Siinä todetaan, että väestörakenteen muuttuessa työvoiman tarjonta niukentuu. Tällöin työvoiman saatavuuteen liittyvät ongelmat uhkaavat lisääntyä. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaannon parantamiseksi on tarpeen tukea alueellista liikkuvuutta. Alueellisen liikkuvuuden tukemiseen esitetään 700 euron muuttoavustusta. Se ei monenkaan muuttoa yksin ratkaise, mutta on selvä viesti siitä, että pitkään jatkuneisiin työttömyyden alueellisiin eroihin ei haluta enää puuttua millään tavoin. Työvoima nähdään pelkkänä työvoimatavarana, jota liikutellaan paikasta toiseen niin kuin markkinat ja suhdanteet vaativat.

Suomalaisen elinkeino-, alue- ja työllisyyspolitiikan seuraukset näemme pian. Jo muutaman vuoden kuluessa pahimmilla massatyöttömyyden aloilla tilanne kääntyy vaikeaksi työvoimapulaksi. Jos kasvukeskusten työvoimapulaa täytyy torjua, miksi ei sitten maan reuna-alueitten työvoimapulaa, joka sekin on edessä nopeammin kuin tunnustetaan?

Muuttoavustus kuvaa sitä välinpitämättömyyttä, jolla tämä hallitus suhtautuu aluepolitiikkaan. Hallitus tuudittautuu tilastollisesti myönteisen työllisyyskehityksen taakse. Valitettavasti iso osa siitä kehityksestä on kuplaa. Työlliseksi luetaan henkilö, joka tutkimusviikolla on vähintään yhden tunnin töissä. Sillä ei juuri tulevaisuutta rakenneta.

Arvoisa puhemies! Onnistunutta aluepolitiikkaa ei voi harjoittaa, jos se irrotetaan erilleen kaikesta muusta politiikasta, mitä harjoitetaan. Kuntatalous vaikuttaa suoraan siihen, mitä palveluita kuntalainen saa, mutta myös siihen, kuinka kunta voi kehittää omaa aluettaan. Alue- ja kuntaministeri on aiemmin epäillyt, tosin perustelematta, osaamistani kuntataloudessa. Siksi lainaankin nyt Lapin liiton kuntatalousraporttia vuosilta 2004—2005. Tämä julkaistiin viime heinäkuussa. Teksti on karua kuultavaa: "Talous heikkeni Lapissa voimakkaasti. Maakunnista vain Lapissa kuntien yhteenlaskettu vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate heikkeni eniten Lapissa." Eivät ole maakunnan miehet ja naiset nyt pykäämässä pystyyn kapinakokousta, niin kuin tapahtui ministeri Korhosen aikana.

Joidenkin Lapin kuntien tilanne paranee tulevana vuonna, mutta kasautuneisiin rakenteellisiin ongelmiin tällä budjettiesityksellä ei kyetä vastaamaan ja tuskin niin halutaankaan. Keskiarvolukujen taakse piilotetaan se, että monet kunnat ja kuntalaiset jäävät auttamatta jalkoihin. Oppia me voisimme ottaa naapurimaista. Nyt jos koska Suomessa pitäisi ottaa mallia Norjan aluepolitiikasta, joka on volyymiltaan aivan toista kuin Suomessa, Ruotsin täystyöllisyystavoitteista — siellähän tästä hienosta tavoitteesta ei ole luovuttu koskaan — ja Tanskan aktiivisesta työllisyyspolitiikasta, jossa aktiivisen työvoimapolitiikan välineisiin käytetään monin verroin rahaa suhteutettuna työttömyysasteeseen ja bruttokansantuotteeseen.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi on annettu suotuisassa taloudellisessa tilanteessa. Se osoittaa hallituksen talouspolitiikan onnistumista. Esimerkiksi tavoite 100 000 uuden työpaikan saamisesta on varsin realistinen, vaikka sille aluksi varsin yleisesti naureskeltiin. Uusia yrityksiä on perustettu merkittävästi, ja kaiken kaikkiaan talouskasvu luo mahdollisuudet peruspalveluiden hoitamiseen ja kansalaisten taloudellisen aseman vahvistamiseen.

Puutun tässä puheenvuorossani vain kahteen kokonaisuuteen: kuntien tilanteeseen ja heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien ihmisten tilanteeseen.

Kuntien talous on viime vuodet ollut tunnetusti vaikea, ja kriisikuntia on lukuisia. On todettava, että tämä hallitus ei ole kuitenkaan leikannut kunnilta, vaan vuosittaisten toimenpiteiden talousvaikutus on ollut positiivinen. Voi tietysti sanoa perustellusti, että toimenpiteet eivät ole olleet riittäviä siihen, että kuntatalous olisi tasapainottunut. Talouden perustekijöitä on kuitenkin hallituksen toimesta pystytty vahvistamaan niin, että kuntatalouden näkymät ovat kohtuulliset. Ensi vuoden talousarvioesitys vahvistaa kuntataloutta 414 miljoonalla eurolla. Se on yli 100 miljoonaa euroa enemmän kuin tässä mielessä huippuvuonna 2002 ja enemmän kuin kertaakaan 15 vuoteen. Sen vaikutus asukasta kohti on keskimäärin 79 euroa. Se vastaa noin 0,5 kunnallisveroprosentin tuottoa. Hallituksen toimenpiteet ovat muutenkin vahvistaneet kuntataloutta, kuten jo totesin, ja muun muassa verotulot tänä vuonnakin kasvavat selvästi aikaisemmin arvioitua enemmän.

Kunta- ja palvelurakenteiden uudistusta koskeva puitelaki tulee voimaan vuoden 2007 alusta. Sen pohjalta toteutetaan uudistuksen täytäntöönpanon edellyttämät lainsäädännölliset ja hallinnolliset toimenpiteet siten, että uudistus voi tulla voimaan vuoden 2009 alusta. Tämän uudistuksen läpivienti on hyvin tärkeä asia. Sen toisena vaiheena on sitten kuntapalveluiden rahoitusjärjestelmän uudistaminen. Tämän kokonaisuuden tavoitteena on se, että peruspalvelut ovat turvatut ja vakaat ja toimivat kohtuullisella vero- ja maksurasituksella koko maassa.

Toinen asiakokonaisuus on heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevat. Näitä Stakesin selvityksen mukaan ovat pienellä eläkkeellä olevat sekä lapsiperheet, erityisesti monilapsiset perheet ja yksinhuoltajat. Hallitus on kohentanut molempien ryhmien taloudellista asemaa. Suunta on ollut oikea, mutta voi sanoa, että ei riittävä. Merkittävää on ollut, että suunta edelliseen hallitukseen verrattuna on selkeästi muuttunut.

Koska ensi viikolla käsittellään enemmän pienellä eläkkeellä olevien asemaa, totean nyt vain jotain lapsiperheiden tilanteesta. Lapsiperheiden toimeentuloa olisi tarkasteltava kokonaisuutena. Tämän vuoksi tarvitaan perhepoliittinen kokonaisohjelma, jossa tätä toimeentuloa tarkastellaan silloin kokonaisuutena. Ei ole vain yhtä välinettä, vaan on käytettävä useita keinoja. Yksi kokonaisuus tässä ovat tulonsiirrot, joita ovat lapsilisät, kotihoidon tuki, päivärahat, kotivanhempien eläkeasiat jne. Näistä muodostuu sopivasti käytettynä tasapainoinen välineistö.

Verotus on yksi kokonaisuus, josta tulisi puhua enemmän. 90-luvun alussa poistetut verovähennykset vaikuttavat vieläkin. Välillisen verotuksen merkitys on suuri, ja erityisesti voi tässä mainita ruuan arvonlisäveron, joka vaikuttaa sekä lapsiperheiden tilanteeseen että pienellä eläkkeellä olevien asemaan. Sitten on monia muita keinoja, jotka vaikuttavat välillisesti lapsiperheiden asemaan. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! On todettava, että yhteiskuntataloudellisesti sekä lapsiperheiden että pienellä eläkkeellä olevien aseman parantaminen on hyvin perusteltua. Se taloudellinen lisäpanos, joka siihen osoitetaan, ei mene kansantalouden ulkopuolelle, vaan pyörii paikallistaloudessa, menee elämisen perustarpeiden tyydyttämiseen: ruokaan, asuntoon, vaatteisiin jne.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Koska hallituksen köyhyyspaketti tässä budjetissa on niin onneton kuin se on, en sano siitä mitään. Sen sijaan sanon tämän budjetin pahimmasta rakenteellisesta ongelmasta, joka on nimeltään kehysbudjetointi.

Arvoisa puhemies! Nuoruudessaan ihminen ymmärtämättömyyttään syyllistyy sellaisiinkin puuhiin, joita sitten myöhemmän iän seesteisyydessään katuu tai jopa häpeää. Minullakin on menneisyydessäni piste, johon olen joutunut suhtautumaan kasvavin katumuksen tuntein. Opetin näet 1980-luvun alussa Kuopion yliopiston terveydenhuollon hallinnon pahaa-aavistamattomille opiskelijoille kehysbudjetoinnin ilosanomaa. Katumuksen tarvettani on vain vähän helpottanut se, että epäilen, ymmärsivätkö he opettamastani yhtään mitään. Oletettavasti eivät, mutta siitä huolimatta tunnen kivistystä sisimmässäni tämän hapatuksen levittämisestä viattomien opiskelijoiden keskuuteen.

Mutta miksi katua kehysbudjetoinnin opettamista? Sehän on vain yksi talouden määrällisen suunnittelun menetelmä vaihtoehtoistensa joukossa. Niin se oli silloin neljännesvuosisata sitten, mutta ei ole enää. Kehysbudjetoinnista on kasvanut käenpoika, joka uhkaa hotkaista isäntänsä eli kansanvaltaisen päätöksentekojärjestelmän suihinsa.

Kehysmenettely tuotiin valtiontalouteen 90-luvulla, jolloin lama uhkasi romahduttaa koko julkisen talouden. Silloin se oli tehokas keino estää valtiontalouden jääminen rahoittajien armoille valtion velkaantuessa kymmeniä miljoonia markkoja päivässä. Asian toinen puoli on se, että kehysleikkaukset johtivat tuolloin väistämättä myös ihmisten perusturvan leikkauksiin. Niistä leikkauksista maksavat yhä edelleen kallista hintaa tämän maan heikoimmassa asemassa olevat ihmiset köyhyytenä, syrjäytymisenä, riittämättöminä etuuksina ja puuttuvina tai heikkotasoisina palveluina.

Arvoisa puhemies! Lama loppui jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta menokehykset jäivät. Ne rajaavat menojen kasvua silloinkin, kun kiistaton yleinen etu vaatisi lisää määrärahoja joillekin sektoreille ilman, että niitä samanaikaisesti leikataan toisaalla. Tuleva budjettikäsittely tulee lähipäivinä olemaan täynnänsä lähes tragikoomisia esimerkkejä siitä, mihin kehysten jäykkä soveltaminen valtiontaloudessa johtaa.

Opiskelijoiden heikko taloudellinen asema ei parane, koska valtiovarainministeriö ja kolmen kopla eivät salli poikkeusta kehyksiin. Vaikeavammaisten avustajakysymys ja vammaislainsäädännön välttämätön uudistus eivät etene, koska kehykset eivät jousta. Valtionvelkaa lyhennetään samanaikaisesti kun vanhuksille ei riitä hoitajia, koska kehykset eivät jousta. Kaikki kansanedustajat haluaisivat tehdä sellaisia päätöksiä, joita heidän äänestäjänsä haluaisivat heidän tekevän, mutta he eivät voi niitä tehdä, koska kehys ei jousta. Demokratia ei toimi, koska kehykset eivät jousta.

Kehysapparaatin turmiollisuus johtuu siitä, että se sitoutuu niin raskaasti menneisyyden menoihin. Se ei ota huomioon menoista syntyviä tuloja eikä menojen rajoittamisesta syntyviä tulevaisuuden uusia menoja. Kunnissa se ei katso talousarviovuotta pidemmälle, ja valtiontaloudessa vaalikauden kehykset estävät lyhyen tähtäyksen järkevät ja tarpeelliset muutokset. Kehysbudjetointi pitää vallan Sailaksella ja valtiovarainministeriön sektorimiehillä, kunnissa kamreereilla. Se sekä estää että päästää poliitikot pohtimasta, mikä on tärkeintä, ja tekemästä niin oikeita kuin ikäviäkin päätöksiä. Se ei paranna ihmisten elämää, vaan heikentää sitä.

Arvoisa puhemies! Kehysbudjetointi on murskattava.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tölli täällä monien muiden tapaan kehui sitä, että hallitus on onnistunut työpaikkatavoitteissaan, 100 000:ssa. (Ed. Väistö: Hyvä hallitus!) Valitettavasti jäädään lopullisesta tavoitteesta jälkeen. Juuri äsken tuli tiedotusvälineistä se, että se pysähtyy tähän 80 000:een. Kasvu on taittunut, ja ongelmia on edessä. (Ed. Kallio: Tässä on puoli vuotta aikaa!) Työttömiäkin on vielä suuri joukko olemassa, ja siinä mielessä haasteet kyllä jatkuvat.

Otan tässä esiin ensinnä muutamia liikenne- ja viestintäministeriön asioita, joista jo kyllä debatissa keskusteltiin, mutta haluan vielä muistuttaa siitä, että ykköskorihankkeiden aloitus pitäisi saada alkuun niin, että myönnetään määrärahaa sen verran, että ensi vuonna ne alkavat, ja sitten päästään taistelemaan siitä, mitä seuraavan hallituksen ohjelmaan tulee. Yksityisteiden rahoitus, samoin kuin perustienpito valitettavasti, laahaa pahasti perässä, ja ne ovat erittäin ongelmallisia erityisesti haja-asutusalueiden työpaikka- ym. muuhun liikenteeseen nähden.

Mikkelin lentokentästä jo puhuttiinkin, mutta haluan muistuttaa, että kun valtioneuvosto teki päätöksen Maavoimien esikunnasta, perusteena oli lentokentän läheisyys. Nyt valtion on lunastettava lupauksensa ja annettava lentokentälle se raha. Mikkelin kaupunki ei voi tätä rahoitusta suinkaan yksin hoitaa. Nyt jo rasitteet ovat kohtuuttomat.

Maa- ja metsätalousministeriön osalta: Maaseudun kehittämisrahaston rahat ovat kohtuuttoman vähäiset. Edelleen jatkuvat sukupolvenvaihdokset. Nuoret viljelijät eivät saa niitä investointitukia, joiden pitäisi heille tulla. Samoin n myöskin leikkaukset kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin töihin, nuoren metsän hoitoon, energiapuun korjuuseen ovat huono viesti, koska metsät ja metsäteollisuus ovat edelleenkin yksi meidän taloutemme kivijaloista. On valitettavaa, että keskustapuolue ei lupauksistaan huolimatta pystynyt viemään päätökseen sitä, että erityisesti karjatilojen maanviljelijöille olisi saatu yksi lomapäivä lisää. Kysymys on maanviljelijöiden jaksamisesta, ja se olisi välttämätön ollut.

Perinteisesti vesihuoltotöihin on panostettu. Nyt hallitus leikkaa 4 miljoonalla jo sinänsä varsin vähäisiä runsaan 13 miljoonan euron määrärahoja. Puhtaan veden saannin turvaaminen kaikilla alueilla on välttämätöntä, ja nyt näissä asioissa tuo kova leikkaus on tapahtunut.

Sitten otan esiin puolustusbudjettiin liittyvät haasteet. Puolustusvoimat on varsin kovien toiminnan ja talouden tasapainottamisten edessä, ja edelleen kustannus- ja menopaineet ovat vahvasti kasvussa. Tänä vuonna toimintaa joudutaan tasapainottamaan sekä selonteon että puolustusministeriön ohjauskirjeen mukaisesti noin 60 miljoonan euron edestä, ja ensi vuonna edessä on noin 80 miljoonan euron tasapainottamiset. Tästä syystä kertausharjoitukset ovat minimissä, lentotunteja ja alusvuorokausia on jouduttu mittavasti vähentämään, valtakunnallisia ja aselajileirejä puolitettu ja kansainvälistä harjoitustoimintaa edelleen vähennetty. Uusia meno- ja kustannuspaineita on tulossa ensi vuodelle noin 20 miljoonan euron edestä ottaen huomioon nimenomaan energian ja polttoaineen hintojen nousu, joista energia tekee reilut 4 miljoonan ja polttoaine noin 15 miljoonan euron tarpeen. Tällainen muutos vastaa kolmen neljän joukko-osaston lakkauttamisesta syntyviä säästöjä. Voitte kuvitella, mitä tällainen tasapainottaminen teettää töitä, koskettaa henkilöstöä, koskettaa myöskin niitä paikkakuntia, missä toimintaa on. Kyllä puolustuksen suunnittelun perustan pitäisi olla vakaampi.

Ja sitten tässä viimeisenä asiakohtana perinteisen tavan mukaan, kun täällä valtiovarainministeri ihmetteli, että kokoomus ei puhu veteraanikuntoutuksesta: Tänään veteraanijärjestöt olivat muistuttamassa edustajia siitä, että eduskunta edellisen eduskuntakauden viimeistä budjettia hyväksyessään hyväksyi myös ponnen, että jokaisen veteraanin pitäisi päästä vuosittain kuntoutukseen. Hallituspuolueen edustaja Gestrin kehui, (Puhemies koputtaa) että nyt lisääntyvässä määrin veteraanit pääsevät kuntoutukseen, kun sotainvalidien haitta-astetta pienennetään 20 prosenttiin, jolloin pääsee jaksottaiseen laitoshuoltoon. Hän unohti kuitenkin sen, että siellä todettiin, että nämä tarpeelliset määrärahat otetaan rintamaveteraanien kuntoutukseen varatuista määrärahoista, joita on ensi vuodelle leikattu 4 miljoonaa euroa (Puhemies koputtaa) ja sitten tälle vuodelle jo 5 miljoonaa. Miten näillä määrärahoilla voidaan kuntouttaa kaikkia vuosittain?

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen tuossa totesi, että tuo 100 000 työpaikan tavoite ei saata toteutua, mutta tässä on vielä puoli vuotta tätä vaalikautta jäljellä ja sen lisäksi taloudellinen kasvu on vahva, joten lopullista työpaikkamäärää on vaikea vielä arvioida. Joka tapauksessa hallitus toimenpiteillään on vakauttanut taloutta, talouskasvu jatkuu myönteisenä, työllisyys paranee, ja siinä mielessä on erinomaista käsitellä tätä tämän vaalikauden viimeistä budjettia. Budjetti on hyvä. Se on täällä monin paikoin todettu. Toki siinä on joitakin epäkohtia, mutta, arvoisa puhemies, ensiksi muutama sana kuntataloudesta.

Niin kuin täällä todettiin, niin kuntatalous vahvistuu 414 miljoonaa. Se merkitsee noin 79:ä euroa jokaisessa kunnassa asukasta kohden ja vastaa noin puolen veroprosentin korotusta vastaavaa tuottoa. Elikkä kaiken kaikkiaan näyttää siltä, että tänä vuonna, kun verotulot kasvavat runsaat 7 prosenttia, kuntataloudessa päästään jo lähes kattamaan nettoinvestoinnit, mutta ensi vuonna kuntien velkaantuminen pysähtyy ja nettoinvestoinnit katetaan, mikäli kuntien menotalous pysyy raameissa ja menot jäävät kasvultaan alle 4 prosentin.

Arvoisa puhemies! Siitä huolimatta, että kuntatalouden kehityskuva on myönteinen, siellä on suuria ongelmia siellä. Erityisesti pienet maaseutumaiset kunnat ovat vaikeuksissa. Niitä tämä myönteinen kehitys ei kosketa siinä laajuudessa. On maakuntien välisiä eroja, ja on kuntien välisiä, ja siksi pidän valitettavana, että budjettiehdotuksessa harkinnanvaraista rahoitusavustusta on supistettu 12 miljoonaan nykyisestä 26,5 miljoonasta. Viime vuonna se oli 40 miljoonaa, joten uskon ja toivon, että eduskunta tähän osioon tulee käsittelyssään paneutumaan ja korjaamaan tuota harkinnanvaraisen avustuksen määrää.

Toinen kysymys, jota, arvoisa puhemies, ajattelin käsitellä, on tuo tuottavuusohjelma yliopistojen ja korkeakoulujen osalta. Meillä Savonlinnassa toimii Joensuun yliopiston alaisena kansainvälisen viestinnän laitos, jonka nyt tuottavuusnäkökulmasta johtuen yliopiston hallitus on päättänyt siirtää Joensuuhun. Aikanaan, kun päätettiin maakuntakorkeakoulujärjestelmästä aluepoliittisin perustein, Savonlinnaan sijoitettiin kansainvälisen viestinnän laitos. Nyt se ollaan siirtämässä pois. Olosuhteet eivät ole muuttuneet. Tuo menetys Savonlinnalle on kohtuuttoman suuri sen kampuksen osalta.

Minusta nämä rakenteelliset uudistukset, joskin yliopistoilla on oma autonomia ja hallinto, tulisi voida käsitellä aluepoliittisin perustein myöskin sivistyspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja harkita myöskin niitä menetyksiä, joita menettäville maakunnille saattaa tulla. Siksi minusta tulee pitää kiinni kansainvälisen viestinnän laitoksen sijoituksesta Savonlinnassa. Sama tilanne on oikeastaan harjoittelukoulun ja opettajanvalmistuksen osalta. Me tarvitsemme siellä 7.—9. luokan opetusharjoittelun, ja lupa harjoittelukoulun laajennukseen on olemassa, mutta rahoitus, parikymmentätuhatta, puuttuu, joten toivon, että siihenkin voitaisiin palata.

Arvoisa puhemies! Ed. Nepponen totesi, että keskusta ei ole saanut järjestettyä maatalouden lomituskysymystä ja yhtä päivää lisää. Joka tapauksessa maaseudun kannalta on merkittävää, että kyettiin tähän budjettiin saamaan maaseutupaketti ja korvaamaan kansallisilla tuilla se unionin laajentumisesta aiheutuva tulonmenetys, mitä EU-tuissa oli. Siinä mielessä maatalouden ja maaseudun rahoitus on turvattu seitsemäksi vuodeksi eteenpäin. Mutta näen, että myöskin tämä lomituspäiväkysymys on vielä käsiteltävä täällä eduskunnassa ja harkittava se noin runsaan 4 miljoonan kuluerä, voitaisiinko se lisätä ja myöskin tämän hallituksen osalta tukea siten viljelijöiden jaksamista tuossa vaativassa tehtävässä.

Arvoisa puhemies! Liikennepolitiikan osalta puhuin jo debatissa, mutta ennen kaikkea näkisin todella sen, että alempi tieverkko ja perustienpito ovat niitä kysymyksiä, joihin tuon tasapainoisen väyläpaketin osalta on meidän syytä paneutua, sillä ennen kaikkea puutavaraliikenne, kansalaisten liikenne alemmalla tieverkolla ja talvikunnossapito ovat kysymyksiä, jotka jäävät vaille hyvää hoitoa, ja tieviranomaiset ovat todenneet, että kunto ei alemmalla tieverkolla säily, vaan siitä joudutaan tinkimään. Tämä on yksi kysymys, johon toivon, että voimme palata.