Timo Heinonen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kesällä, syksyllä aina tasaisesti tapahtumien yhteydessä nousee esille se, millä tavalla roskaaminen on lisääntynyt Suomessa. Monien tapahtumien jälkeen hauskanpito ja ilottelu valkenee seuraavana aamuna valtaviin jätevuoriin. Nurmikot ovat peittyneet monissa kaupungeissa ja kylissä roskista ja tölkeistä ja tienvarret pulloista ja pitsalaatikoista. Se on muulloinkin kuin vappuna usein arkipäivää. En tiedä sitten, olisiko ollut hieman vähemmän hauskaa niissä juhlissa, jos nuo roskat jokainen juhlija olisi juhlinnan lomassa tai sen jälkeen itse kerännyt. En usko, että näin olisi, tai jos niin on, niin minun mielestäni siitä lisäilosta eli roskaamisesta saisi maksaa, ja puhun nyt tässä sakosta, vaikka tuossa lakiehdotuksessani käytetään siitä luonnollisesti toista lain termiä.

Ruotsissa tuli tämän vuoden heinäkuussa voimaan laki, jonka perusteella roskaajia voidaan sakottaa. Britannia on puuttunut erittäin kovalla kädellä jopa muun muassa autoista tapahtuvaan roskaamiseen. Brittein saarilla autorekisteriin merkitty autonhaltija on vastuussa jokaisesta ulos lentävästä roskasta 90 euron sakolla. Ja onhan niitä vieläkin tiukempia roskaamislakeja maailmassa, vaikkapa Singaporesta lähtien, mutta pysytellään nyt täällä ihan kotikulmilla.

Meillä Suomessakin on ollut voimassa jo pitkään roskaamisen kieltävä laki. Sirpa Pietikäisen ollessa ympäristöministerinä hämeenlinnalainen poliisimies Ilkka Iivari teki Tampereen yliopistoon lopputyön roskaamiskiellosta. Hän esitti silloin nykyrahassa 50 euron rikesakkoa roskaajalle, ja ympäristöministeri Pietikäinen ajoi esityksen läpi. Laista tuli samalla silloin ensimmäinen laki tieliikennelain ulkopuolella, josta määrättiin rikesakko. Jätelain mukaan poliisi voi siis nykyään sakottaa roskaajia, mutta rangaistuksia jaetaan kovin harvoin. Tämä itse asiassa tuossa viime syksyisessäkin keskustelussa hieman unohtui, että meillä on voimassa oleva lainsäädäntö, jossa poliisi voi rikesakon kirjoittaa, ja on ollut aina tuolta Sirpa Pietikäisen ympäristöministeriajoilta lähtien.

Tein lyhyen katugallupin tuossa syksyllä aiheesta, ja ei kukaan niistä, kenen kanssa puhuin, ollut koskaan saanut puistojen roskaamisesta sakkoa eikä edes ollut nähnyt sellaista tilannetta eikä tiennyt, että ystäväkään olisi sellaista saanut saatikka joku vähemmän tuttu. Myös nopea tiedustelu poliisilta vahvisti lain jääneen pienelle käytölle. Roskaamiskieltojen ikuisuusongelma onkin juuri valvonta. Poliisin voimavarat eivät ole riittäneet roskaajien jahtaamiseen, ja ymmärrän sen hyvin.

Arvoisa puhemies! Jos esimerkiksi väärin pysäköimisestä voi kaupungin pysäköinninvalvoja ja jopa yksityinen firman toimija kirjoittaa virhemaksun, niin miksi sitä ei voisi kirjoittaa roskaamisestakin. Esitykseni lähtee siitä, että annetaan siis kaupungeille ja kunnille mahdollisuus itse ryhtyä tämän roskaamisen kuriin laittamiseen. Sievä 50 tai 100 euron sakkolappu pullojen rikkomisesta tai roskien heittämisestä puistoon laittaisi monen meistä miettimään varmasti kahdesti. Ehkä alkuun ei tarvitsisi sakkoa kirjoittaa sinänsä myös typeristä tupakantumppien tai karkkipaperien maahan heittämisestä, mutta esimerkiksi pitsalaatikot, hampurilaisateriapussit, puhumattakaan särjetystä pullosta, olisivat ran-gaistuksen arvoinen hölmöys. Roskaaminen on nimittäin lisääntynyt meillä vuosi vuodelta. Kaupunkien roskaantumisen yksi syy on se, että ihmiset eivät tunne vastuuta omasta ympäristöstään. Nimittäin, kuinka moni tässä salissa nyt paikalla olevista taikka yleensä meistä tumppaa tupakan omalle kotipihalleen tai heittää karkkipaperin kotipihalleen taikka kodin lattialle? Ulkona se tapahtuu tänä päivänä valitettavasti aika monella. Ehkäpä siis näistäkin hölmöilyistä julkisella paikalla voisi sittenkin sakottaa.

Tiedän, että joku nyt toteaa, että kyllä hän roskat roskikseen laittaisi, jos roskiksia olisi. Olen samaa mieltä. Tämä on toinen ongelma ja varmaankin roskaamisen osasyy. Ohjataan siis nämä kaupunkien tai jopa kaupungin ja poliisin hyväksymänä vaikkapa vartiointiliikkeidenkin kirjoittamat roskaamisen virhemaksuista saadut tulot uusien julkisten roskalaatikoiden ja vessojen hankkimiseen. Ja jos tulovirtaa eli roskasakon maksajia riittää pitkään, niin sitten ostetaan lisää puistonpenkkejä ja parannetaan muuten kaupunkien keskustojen viihtyvyyttä. Näinhän meillä tapahtuu nyt jo pysäköinnin virhemaksujen osalta. Poliisin kirjoittamat sakot menevät valtion kassaan mutta kuntien kirjoittamat, kaupunkien kirjoittamat, kaupungeille.

Osa varmasti näkee tässä lakialoitteessani poliisivaltiota ja vetoaa yksilönvapauteen ja sen sellaiseen. Itse en kuitenkaan usko pelkän asennemuutoksen voimaan, en usko asennemuutokseen tässä asiassa itse asiassa lainkaan, valitettavasti. Ja kun niin monella meistä ei ole käytöstapoja, ainakaan juhlatuulella, ja tavallinen puhe ei auta, niin silloin minusta on otettava kovemmat keinot käyttöön, kuten nyt Liettuassa. Siellä roskaaja saa 560 euron sakon ja nimensä kaupungin nettisivuille sellaisen otsakkeen alle kuin "he eivät kaunista kaupunkiamme". No, jos meillä ei pelkkä puhe riitä, ja asenteiden muutosta parempaan on näköjään turha odottaa, niin otetaan meillä käyttöön kunnalliset roskaajien sakot, mutta jätetään nyt sentään nimet nettisivuilta pois.

Olen asiasta valmistellut nyt lakialoitteen 32/2011 vp: Laki roskaamiskiellon valvonnasta ja hallinnollisesta roskaamismaksusta. Tämän lain rakenne on hyvin sama kuin nykyisen pysäköintivirhemaksulainsäädännön.

Tutkin hieman, mitä roskaaminen Suomessa maksaa. Esimerkiksi Helsingin kaupungille kertyy yksin vapun sotkuista yhtenä vuonna noin 100 000 euron lasku. Puistojen ja katujen ros-kien keruuseen hupenee Kymenlaaksossa useita tuhansia euroja, isoihin kesätapahtumiin Kotka ja Kouvola varautuvat läpi yön kiertävillä roskapartioilla, mutta tavallinenkin maanantaiaamu alkaa paperiroskan, ruuantähteiden ja pullojen keräämisellä, kun hieman katsoin, mitä eri puolilla Suomea roskaamisesta kirjoitetaan.

Itse asiassa sottaisuus ja roskaaminen vähentävät meidän kaikkien asumisviihtyvyyttä, ja tämän lakiesitykseni tavoitteena on se, että saisimme nyt lisäresursseja, lisävoimaa roskaamisen valvontaan. En usko siihen, että meidän poliisin voimavarat tulevat siihen riittämään. Me tarvitsemme tulevaisuudessa poliisit entistä vahvemmin muunlaiseen valvontatehtävään kuin roskaamisen valvontaan, ja silloin itse olen valmis viemään eteenpäin tätä lakialoitteessa esittämääni mallia.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen puuttuu lakialoitteessaan tärkeään asiaan. Tuleeko roskaamisesta rangaista nykyistä aktiivisemmin? Mielestäni ehdottomasti tulee. Roskaaminen ei suinkaan ole uusi vaan jatkuvasti arjessamme läsnä oleva ongelma, joka ärsyttää ja vihastuttaa monia. Osan mielestä tosin kyseessä on niin vähäpätöinen asia, ettei siitä kannattaisi vaivautua puhumaankaan, kun tärkeämpiäkin asioita on. Ja totta, tärkeämpiäkin asioita löytyy, mutta fakta on, että esimerkiksi Helsingin siivoamiseen kuluu tällä hetkellä valtavasti rahaa, kaikkiaan lähes 13 miljoonaa euroa vuodessa, ja säästöä varmasti tulisi, jos poliisi jakelisi edes joskus rikesakkoja roskaajille, ehdotetusta roskaamismaksusta puhumattakaan. Siivouskuluista säästyneille rahoille kyllä todellakin riittäisi muutakin käyttöä. Kunnille tulisi myös mielestäni palauttaa omat kuntakohtaiset järjestyssäännöt. Niillä kunnat voisivat itse puuttua roskaamiseen. Nykyinen koko maata koskeva järjestyslaki on liian jäykkä, eikä roskaamiseen puututa juuri lainkaan.

Paitsi että roskaamisella on taloudellisia vaikutuksia, sillä on myös suuri vaikutus ympäristöstämme syntyvään mielikuvaan ja kaupunkilaisten hyvinvointiin. Suhtautumisessa siivottomuuteen tulee noudattaa ehdotonta nollatoleranssia. Kaupungeilla on totta kai vastuunsa siisteydestä, mutta sillä ei saa väistää jokaisen yksilön omaa vastuuta. Siisteys ei voi perustua vain kaupunkien yksipuoliseen huolenpitoon.

Mielestäni olisi nyt aika avata keskustelu myös siitä, voitaisiinko puistojen valvonnassa käyttää yksityisiä vartiointiliikkeitä. Nykyäänhän vartijat saavat valvoa vain kiinteistöjen sisällä, mutta tarvetta nykyistä laajemmalle vartiointialueelle todella on.

Mutta ennen kaikkea kyse on asenteista ja yhteisestä ympäristöstämme välittämisestä, ja tietysti niitä roskakoreja aina voisi myös olla enemmän, mutta pelkästään niiden lisääminen ei riitä, jos välinpitämättömyys jatkuu. Roskaaminen lähtee korvien välistä. Toisin kuin edustaja Heinonen, minä olisin valmis jakamaan niitä sakkoja myös tupakannatsojen ja karkkipaperien heittelystä maahan.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinosen tekemä lakialoite on erinomainen ja hyvä ja kaikin puolin kannatettava. Tunnen tosiaan itseni myöskin erittäin surulliseksi siitä, että suomalaisten kansalliskunto ja vastuun ottaminen luonnosta, meidän rakentamattomasta ympäristöstä, on tällä tasolla. Jos ihan yksinkertaistaa sen, niin jaksetaan kyllä täytenä pullot metsään kantaa ja puistoon, mutta tyhjänä niitä ei sieltä pois jakseta kantaa, ei sitten millään. No, ehkä se johtuu siitä pullojen sisällöstä osittain, ettei niitä enää jakseta kantaa.

Itse retkeilen, silloin kun vähänkin aikaa on, mahdollisimman paljon luonnossa, ja täytyy sillä tavalla kauhukseni todeta, että tuonne haja-asutusalueille, saaristoon, järvien rannoille ja vaikkapa nyt tuonne rakkaaseen Lapinmaahan roskia kasautuu paljon, ja ne eivät hoidu sieltä ikinä millään pois, vaan ne pilaavat siellä omalta osaltaan luontoa. Eli tällä Heinosen lakialoitteella kyllä hoituvat taajamat, okei, mikä on erinomainen asia, totta kai, ja tämä ei ole kritiikkiä lakialoitetta kohtaan, mutta kyllä meidän pitäisi myöskin tuonne haja-asutusalueille, järvien rannoille, saariin ja sellaisiin paikkoihin myöskin joku roti saada, ja siinä kyllä tulee tämä jokaisen oma vastuu siitä, että ne roskat kerätään talteen.

Siinä olen samaa mieltä, että poliisilla on erinomaisen paljon tärkeämpiä töitä ja poliisien resursseja ei tule käyttää tähän, vaan tässä pitää keksiä ihan uudet lääkkeet, millä tavalla tämä roskasakko, tai mikä hänen nimensä ikinä sitten onkaan, saadaan hoidettua.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä edustaja Heinosen tekemä esitys oli ajatuksena ihan hyvä, sillä luontoa ja ympäristöä ei todellakaan pidä eikä saa roskata. Mutta vaikka tämä ajatus onkin hyvä, niin siinä kannattaa lähteä miettimään näitä eri tapahtumia ja ihmisiä, missä niitä on. Esimerkiksi minun rakkaat tapahtumani, suunnistustapahtumat, partiotapahtumat — ei niiden jälkeen ole juuri yhtään roskia. Mutta musiikkitapahtumat tai monet muut tällaiset, niin roskia on todella paljon.

Sinänsä tätä aloitetta kun mietin, niin tämä aloite on minun mielestäni, ikävä kyllä, ylimitoitettu ja se ei pysty toimimaan. Elikkä miten me saisimme kannustettua ihmisiä elämäntapoihin, joihin kuuluu, ettei heitetä roskia luontoon tai kadulle? Elikkä meidän pitäisi saada kaikki ihmiset ymmärtämään, että tämä on meidän yhteinen koti, jota ei saisi roskata, elikkä juuri se, miten me saamme sitä vastuuta kasvatettua.

Nyt sitten se olennainen asia tästä, että jotta sanktiolla, rikoksen tuomiolla, olisi merkitys, tulee niiden perusteiden olla sellaisia, että tekoon syyllistyneen tulee todellakin tuntea olevansa rikollinen, tehdä rikos. Tämmöiset lait ikävä kyllä vähentävät ihmisten arvostusta lakeja kohtaan ja yleensäkin kunnioitusta lakeja kohtaan. Elikkä lakien kunnioitus minun mielestäni tällaisilla esityksillä, päätöksillä kärsii inflaation.

Tätä asiaa ei voitaisi riittävästi valvoa. Kunnilla ei ole resursseja, ei todellakaan. Hirveitä resursseja tarvitsisi muualle laittaa. Poliiseilla ei ole resursseja; valtavasti pitäisi saada panoksia muualle, ja ne ovat rajalliset. Elikkä tavoite on hyvä. Kun menemme vielä pysäköintiin, niin pysäköinti on helppo todeta ja valvoa. Roskaaminen ei todellakaan ole. On hirveän vaikea näyttää, että kuka tämän teki. Tämän toteutus on mahdoton. Elikkä tavoite on hyvä, mutta toteutusta tulee vielä miettiä. Ei opeteta tällaisilla esityksillä ihmisistä rikollisia.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää edustajia, jotka osallistuivat tähän keskusteluun lakialoitteestani. Edustaja Pelkonen toi esille kustannuksia, joita esimerkiksi pelkästään Helsingissä aiheutuu roskaamisesta. Tuossa esitykseni tekstissä muun muassa kerron yhdestä tapahtumasta, niin sanotusta, paljon uutisissakin julkisuutta saaneesta, Kaljakellunnasta, jonka yksittäisen tapahtuman kustannukset ovat olleet 25 000 euroa jätehuollossa. Turussa on laskettu, että sotkun ja roskaamisen sekä siihen usein liittyvään ilkivallan hoitamiseen kuluu kaupungissa vuosittain kahden uuden leikkipuiston verran rahaa. Roskaamisen ennaltaehkäisyllä saavutetaan siis huomattavaa taloudellista hyötyä yhteiskunnalle.

Olen edustaja Kärnän kanssa samaa mieltä, että tuo omavastuu näkyy luonnollisesti monessa paikassa ja emme pysty huolehtimaan siitä, että joka paikassa roskalaatikoita olisi. Esimerkiksi hän viittasi saariin, retkeilyyn ja tämäntyyppiseen, mutta toki tehdyillä vaellusreiteillä ja tämäntyyppisten varrella pidetään roskapisteitä, ja tämä osaltaan on myös sitä vahvistamassa.

Sen sijaan olin hivenen hämmästynyt edustaja Maijalan kommenteista liittyen tähän lakiesitykseen. Minä olen eri mieltä. Minun mielestäni roskaaminen on vakava ongelma, ja minun mielestäni se on yhtä lailla rikos tai rike kuin esimerkiksi sen auton väärin parkkeeraaminen vaikkapa kulkusuunnan vastaisesti. Minä pidän jopa pahempana rikkeenä sitä, että ihminen heittää pitsalaatikot ja muut tuohon rotvallin reunalle ja lähtee tyytyväisenä matkaa jatkamaan. En ymmärrä sitä, millä tavalla tämä tekemäni lakialoite heikentäisi lakien kunnioitusta. Meillä on olemassa, edustaja Maijala, Suomessa jo tällä hetkellä laki, joka kieltää roskaamisen, mutta kyse on siitä, että meillä ei ole resursseja sen valvontaan. Samasta syystä aikanaan myös pysäköinninvalvontaa vapautettiin kunnallisille pysäköinninvalvojille. Se toimii tällä hetkellä valtaosassa kuntia, jotka ovat sen käyttöön ottaneet, niin että sieltä tulee varmasti tuon työntekijän palkat, mutta myös sitä rahaa, jota käytetään esimerkiksi siellä sitten muuhun toimintaan.

Tässä ajatuksena on nimenomaan se, että niillä kunnilla, kaupungeilla, jotka kokevat, että heillä tämä on ongelma, olisi mahdollisuus valvoa. Esimerkiksi Helsingin ylipormestari on nostanut tämän esille, samoin lukuisat helsinkiläiset kaupunginvaltuutetut: minä soisin heille mahdollisuuden kokeilla Helsingissä sitä, että olisi samanlaisella järjestelmällä rakennettu kunnallinen valvoja tässä kuin liikenteenkin valvonnassa. En koe, että tämä olisi millään tavalla ylimitoitettu, ja sen takia olin hämmästynyt edustaja Maijalan ajatuksista, että tämä nyt heikentäisi lakien kunnioitusta. Jos joitain lakeja voi miettiä, niin meillä on esimerkiksi pyöräilykypärän käyttö pakollista, mutta siitä ei ole annettu mitään sanktiota. Sentyyppistä lainsäädäntöä pitäisi välttää. Mutta sellaiset ongelmat, mitä roskaaminen tänä päivänä on — yksistään Helsingin kaupungissa 13 miljoonaa euroa vuodessa — ei se, edustaja Maijala, aivan mitätön summa rahaa ole.

Jaana Pelkonen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Maijala peräänkuulutti vastuuta. Joka ikinen meistä tietää, missä vastuunkanto ja perusarvot elämään pitäisi opettaa ja oppia ja saada, ja tuo paikka on koti. Ikävä tosiasia kuitenkin näyttää olevan, että aika harvassa kodissa näitä perusasioita enää lapsille opetetaan. Ja jos näitä asioita ei kotona opeteta, niin silloin ikävä kyllä sitä keppiä joudutaan ottamaan avuksi. En itsekään tietenkään ensisijaisesti kannata kepin käyttämistä, eli tässä tapauksessa sakkoja, mutta kyse on oikeasti, kuten edustaja Heinonen sanoi, isosta ja vakavasta ongelmasta, ja se ei näytä pelkällä kauniilla puheella tänä päivänä hoituvan.

Eeva Maria Maijala /kesk:

Arvoisa puheenjohtaja! Halusin vain herättää tässä asiassa keskustelun, että tämä ei todellakaan ole niin yksiselitteinen, helppo asia. Meidän kaikkien tavoite on varmasti se, että tuolla kadulla ei niitä roskia olisi. Pitsalaatikoiden heittämistä en pysty hyväksymään ollenkaan. Minun autossani esimerkiksi on monesti roskia siellä sisällä. Se on merkki siitä, että ne ovat autossa. Ne eivät ole varmastikaan siellä ojassa.

Mutta se, mitä edustaja Pelkonen sanoi tästä kodin merkityksestä, niin kyllä se on kodin, koulun ja ennen kaikkea meidän vanhempien vastuu. Me näytämme esimerkkiä kaikille muille, mitä tämä toiminta on.

Ja todellakin vielä se, minkä takia minä olen niin varovainen tämmöisten uusien lakien esittämisestä, on se, että kun meillä olisi jätelaki, jos sitä vain alettaisiin oikealla lailla noudattamaan. Pelkään tämmöisten uusien lakien tekemistä, jolla rasitetaan meidän ennestään ylikuormitettua valvontaresurssistoamme. Sitten olisi se valtava valituskierre, mikä lähtisi siitä, että "hei, en minä laittanut sitä roskaa sinne". Ja yhtäkkiä se valituskierre vie sieltä hallinnosta niin paljon resursseja, että meillä jää nykyisin tärkeitä valitusasioita sitten hoitamatta.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, kiitokset vielä tästä lähetekeskustelusta lakialoitteelleni. Nyt asia etenee tästä valiokuntaan, ja toivon, että valiokunnassa asia otetaan käsittelyyn ja pohditaan näitä kysymyksiä, joita täällä edustajakollegat esille nostivat. Tämä laki nimenomaan tuo resursseja lisää eli mahdollisuuden ottaa poliisin rinnalle valvojiksi myös muita henkilöitä. Itsekin pidän ensiarvoisen tärkeänä sitä, että me korostamme kodin vastuuta ja sen kautta omaa henkilökohtaista vastuuta jnp. Sieltähän sen pitää lähteä. Jos me kaikki toimisimmekin niin hienosti, niin emmehän me itse asiassa tässä maassa yhtään lakia sen jälkeen tarvitsisi, kun kaikki ajaisivat kauniisti sulassa sovussa. Mutta kun aina on niitä, jotka haluavat ajaa kovempaa, aina on niitä, jotka haluavat heittää roskansa maahan, ja aina on niitä, jotka haluavat muuten tehdä jotain, mikä ei ole yleisesti hyväksyttävää. Sen takia me tarvitsemme lakeja, ja sen takia tulokset, uutiset, tiedot kaupungeista osoittavat sen, että me tarvitsemme lain roskaamisen valvonnan tehostamiseksi.