Arvoisa puhemies! Osoitan kysymykseni ministeri Virkkuselle.

Ilmoititte viikko sitten, että olette antanut uutta kuntakarttaa piirtävälle kunnallishallinnon rakennetyöryhmälle kuukauden verran lisää aikaa, eli esitystänne joudutaan odottelemaan yli presidentinvaalien toisen kierroksen. Jo muutenkin liian kireäksi laadittu aikataulunne petti jo heti alkuunsa. Tämä merkitsee sitä, että aikaa kun-tien kuulemiselle jää entistäkin vähemmän. Kuntaministeri Virkkunen, mistä nyt kiikastaa? Haluaako kokoomus entisestään politisoida kuntauudistusta ja antaa presidenttiehdokkaallenne kampanjarauhaa, vai onko tehtävänne osoittautunut liian vaikeaksi, kun kuntakentällä omakin väkenne on liittynyt tuohon kuntakapinaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Jo etukäteen oli tiedossa se, että aikataulu tulee olemaan äärimmäisen haastava, koska kyseessä on hyvin mittava työ. Työryhmä käy läpi ne uudistukset, joita eri puolilla Suomea on tehty kuluneiden kuuden vuoden aikana Paras-hankkeen tiimoilta, arvioi niiden riittävyyttä tulevaisuuden tarpeita silmällä pitäen. Tässä työssä lähdetään hyvin aluekohtaisesta tarkastelusta eli lähdetään alueiden omista lähtökohdista ja arvioidaan sitä, miten parhaiten voitaisiin eri puolille Suomea muodostaa mahdollisimman vahvoja ja elinvoimaisia kuntia.

Työ on arvioituakin vielä laajempi ja mittavampi, ja sen johdosta pidin perusteltuna sitä, että annoin työryhmälle vielä kuukauden jatkoajan tuon työn valmistumiseen. Mutta kuntien kuulemisprosessiin tämä ei sinänsä vaikuta, koska alun perinkin tarkoitus oli, että tammi—helmikuussa aloitetaan kuntien kuulemiskierros, tuo aluekierros, ja se käynnistyy helmikuun alkupuolella. Koko kevään ajan kuulemme kuntia, ja kaikki kunnat saavat antaa lausuntonsa ja kannanottonsa, esittää omat näkemyksensä tuohon työryhmän ehdotukseen, ja sen pohjalta hallitus loppukeväästä linjaa jatkoa.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen poukkoilu on nyt johtanut siihen, että Paras-hankkeen aikana käynnistynyt hyvä uudistustyö on pysähtynyt. Nyt monissa kunnissa vain odotetaan hallituksen seuraavaa siirtoa ja mahdollisia pakkoliitoksia, joita ilman teidän uusi kuntakarttanne ei voi millään toteutua. Olette luvannut toteuttaa kuntauudistuksen tällä vaalikaudella, mutta lisäksi tarvittaisiin uusi kuntalaki, uusi valtionosuuslaki sekä sosiaali- ja terveydenhuollon perusuudistus, kokonaisuudistus. Kaikissa näissä mittavissa hankkeissa työ ei ole vielä edes alkanut. Ministeri Virkkunen, eikö olisi viisaampaa keskeyttää hutilointi ja linjata kuntauudistus uudelleen parlamentaariselta valmistelupohjalta, niin kuin esimerkiksi puhemies Heinäluoma on esittänyt?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! En tiedä, mihin tuo edustajan viittaama poukkoilu liittyy, koska hallituksen kuntauudistus etenee aivan niiden suunnitelmien ja suuntaviivojen mukaan, jotka hallitusohjelmassa on linjattu ja jotka kesäkuussa hallituspuolueiden kesken on sovittu, ja aivan sen aikataulun mukaisesti. Näin valmistelu on koko ajan edennyt, eli siinä mielessä tässä ei ole tapahtunut mitään linjamuutoksia. Alusta asti on ollut selvää, ja sekin on hallitusohjelmassa linjattu, että kuntauudistus muodostuu sekä tästä rakenneuudistuksesta että rahoitusjärjestelmän uudistuksesta ja kuntalain kokonaisuudistuksesta. Kaikkien näiden osalta valmistelut ovat meneillään.

Arvoisa herra puhemies! Kohdistan kysymykseni valtiovarainministeri Urpilaiselle:

Te muun muassa olette puhemies Heinäluoman tavoin peräänkuuluttaneet parlamentaarista valmistelua tai muidenkin puolueiden mukaanottoa kuin yksinomaan hallituspuolueiden mukaanottoa tässä kuntauudistuksessa. Mikä on tilanne, kun muun muassa pääministeri Katainen ilmoitti, että hallitus jatkaa määrätietoisesti hallitusohjelmaan kirjattua työtä? Eli tästä tulee se johtopäätös, että hallituksessa on kaksi erilaista linjaa.

Totesitte myös taannoin, että kuntasektorilla on tarve uudistaa yhteiskunnan rakenteita, jotka toimivat terveen kehityksen tulppina. Toimiiko se kuntien rajoja siirtämällä, vai olisiko ratkaisu löydettävissä palveluiden kehittämisestä ja uusien toimintalinjojen muodostamisesta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomi on hyvin mittavien haasteiden edessä, ja yksi niistä on väestön ikääntyminen. Meillä on seuraavan 20 vuoden aikana yli 600 000 suomalaista enemmän, jotka ovat täyttäneet 63 vuotta. Samassa aikajanassa meillä on jäämässä kuntasektorilta eläkkeelle yli 300 000 työntekijää, ja vielä samassa ajassa sosiaali- ja terveyshuollon palveluiden tarve kasvaa 20—30 prosentilla. Jotta me voimme tämän yhtälön ratkaista, niin meillä on käytännössä kolme vaihtoehtoa: joko kunnat velkaantuvat hyvin voimakkaasti ja siirtävät laskun tuleville sukupolville, tai kunnat nostavat merkittävässä määrin veroja, tai kolmas vaihtoehto on tehdä kuntauudistus eli uudistaa rakenteita sekä kuntarakenteita että myöskin tapoja tuottaa palveluita. Ja näin ollen hallituksen valitsema tie on tämä kolmas tie eli se, että me uudistamme kuntarakennetta, uudistamme kuntien rahoitusjärjestelmää, niin kuin ministeri Virkkunen totesi, ja uudistamme myöskin kuntalakia. Tämä on hallituksen yhteinen kanta, ja minun vilpitön toiveeni on ollut se, että myöskin oppositio ja eduskunnan kaikki puolueet voisivat tähän uudistukseen osallistua ja antaa tälle uudistukselle tukensa, koska tässä on kansallisesta edusta kysymys.

Arvoisa puhemies! Hallituksen kuntauudistuksen suurin ongelma on se, että se ei perustu mihinkään tutkimukseen, ei mihinkään selvitykseen siitä, että tällainen malli, jota te ajatte, olisi paras tapa hoitaa palvelut ja sillä saataisiin niitä säästöjä aikaan ja sitä tehokkuutta aikaan, joka sinänsä on perusteltua väestön ikääntymisen vuoksi. Tämän tunnustavat kaikki tutkijat, kaikki asiantuntijat. Hallitukselta puuttuu tämän myötä tästä uudistuksesta kaikki.

Toinen suuri ongelma on se, että hallitus unohtaa täysin sen paikallisen osaamisen ja asiantuntemuksen, ei kuuntele kuntalaisia, ei kuuntele kuntapäättäjiä, vaan yksin Helsingistä käsin on määräämässä kuntarajat, piirtämässä ne uudelleen. Tällä tavalla sanelemalla ja pakottamalla ei tule missään tapauksessa hyvää tulosta. Hallitus unohtaa sen, että kunnat ovat myöskin lähiyhteisö.

Eli mihinkä tutkimukseen, valtiovarainministeri Urpilainen, tämä teidän mukaanne perustuu, kun se ei todellakaan perustu mihinkään tämä uudistus?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Juuri tuota asennetta minä tarkoitan. Minusta olisi niin mukavaa, että olisi se sama yhteistyön henki, joka meillä oli suomalaisessa yhteiskunnassa muutama viikko sitten, kun raamisopimus yhteiskuntaan synnytettiin, jolloin pystyttiin katsomaan asioita yli puoluerajojen, yli niiden omien puolue-etujen ja näkemään, mikä on tämän kansakunnan yhteinen tarve ja tahtotila ja etu, ja se on tämän kuntauudistuksen taustalla. Yksinkertaisesti me emme selviä tulevaisuudessa, me emme pysty järjestämään palveluita tasavertaisesti, laadukkaasti kaikkialla Suomessa lompakon paksuudesta tai postiosoitteesta riippumatta, jos me emme tee tätä kuntauudistusta. Ja sen takia me toivomme, että myöskin oppositio antaisi tälle kuntauudistukselle tukensa, olisi mukana keskustelemassa siitä, mitkä ovat ne kuntien tehtävät tulevaisuudessa, mistä kunnat vastaavat ja miten on tämä rahoitusjärjestelmä, ja tähän myöskin kuntalaisilla ja kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus, kun tämä uudistus viedään kenttäkierrokselle ensi talvena.

Arvoisa herra puhemies! Keskusta kysymyksessään koplasi kuntauudistuksen ja presidentinvaalit, aikamoinen poliittinen innovaatio ja, sanoisin suoraan, silmänkääntötemppu. Sen jälkeen jatkokysymyksessä edustaja Elsi Katainen moitti yhtäältä siitä, että on annettu lisäaikaa, ja toisaalta moitti siitä, että nyt ollaan hutiloimassa eli kiirehtimässä liikaa. Tämä uudistus on tarpeen, kun pyritään pitämään huolta siitä, että kuntalaisten, kansalaisten peruspalveluista, koulutuksesta, terveydenhuollosta, vanhustenhoidosta voitaisiin mahdollisimman hyvin suoriutua kunnissa myös tulevina vuosina.

Ministeri Virkkunen, uudistus on mittava ja vaatii laajaa keskustelua kuntakentän kanssa. Kuvailitte tuossa aikataulua tämän kuulemisen ja hallituksen toimenpiteiden osalta. Olisin vielä kysynyt teiltä realistista arviota kokonaisaikataulusta tässä prosessissa.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Jos voin vielä täydentää siltä osin, kun edustaja Kiviniemi kyseenalaisti sen, onko tieteellisesti todettu sitä, että kuntaperusteinen järjestelmä olisi lainkaan järkevä.

Hallituksen lähtökohtahan tässä nimenomaan kuntauudistuksessa on se, että pidämme parhaana nimenomaan kuntapohjaista järjestelmää Suomeen myös tulevaisuudessa, mutta tiedostamme sen, että kuntarakennetta on uudistettava, että voisimme tällä järjestelmällä jatkaa. Tällä hetkellä kuntakenttä on vielä liian pirstaleinen, kuten edustaja Kiviniemi ministerinä ollessaan usein myös täältä totesi, ja haluamme vauhdittaa rakenteiden uudistamista. Mutta totta kai tulevaisuuden kannalta ratkaisevaksi muodostuu se, kuinka hyvin onnistumme sen yhteydessä uudistamaan palvelun järjestämisen tapoja niin, että Suomessa voidaan jatkossa entistä pienemmällä väestöllä pyörittää tätä yhteiskuntaa ja palveluita, kun tiedämme, että työikäinen väki vähenee mutta palvelutarve kasvaa.

Edustaja Zyskowicz kysyi tämän prosessin osalta, kuinka kuuleminen kuntien osalta etenee. Kun työryhmä saa oman ehdotuksensa valmiiksi tammikuun lopussa, helmikuun puolivälissä käynnistyy kuntakuulemiskierros ja silloin parinkymmenen aluekierroksen aikana esitellään näitä vaihtoehtoja, malleja, työryhmän ehdotuksia ja se käynnistää samalla kuntien kuulemisen, mutta luonnollisesti kaikilta kunnilta pyydetään viralliset lausunnot ja näkemykset ja kannanotot kevään aikana näihin ehdotuksiin ja sen pohjalta hallitus linjaa jatkoa. Tavoite on, että tuo rakennelaki olisi ensi syksynä eduskunnan käsiteltävänä.

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen pitää tavoitteena sitä, että meillä on vahvoja ja elinvoimaisia kuntia. Nythän meillä juuri on tehty paljon tutkimuksia, joiden mukaan pienet kunnat pystyvät selviytymään monista palveluista paremmin kuin suuret kunnat ja jopa 20 000 asukkaan kunnat ovat niitä tehokkaimpia. (Mauri Pekkarinen: Kymmenentuhannen!) Meillähän on sellainen kuntarakenne, joka on ihan hyvin toimiva, mutta sitten meillä on keskeinen ongelma, jota vanhat valtapuolueet ovat ylläpitäneet, ja se on poliittiset virkanimitykset lukuisissa kunnissa.

Vanhat puolueet ovat tottuneet jakamaan kaikki tärkeimmät, keskeisimmät julkisen sektorin virat jäsenkirjojen perusteella, ja nähdäkseni se olisi semmoinen keskeinen ongelma, johon tässä kuntauudistuksessa pitäisi puuttua. Nämä jäsenkirjanimitykset kuntien virkoihin pitäisi kieltää. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: onko hän tiedostanut tämän ongelman, mikä syntyy kuntajohtamiseen, jos paras mahdollinen henkilö ei ole siellä tekemässä työtä, vaan jäsenkirjan perusteella valittu henkilö tekee?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuo edustajan esiin nostama asia on erittäin tärkeä kuntien kannalta, se, että kunnat myös jatkossa pystyisivät olemaan vetovoimaisia työnantajia ja rekrytoimaan parhaat mahdolliset asiantuntijat omaan palvelukseensa. Jatkossa kun työväkeä Suomessa on ylipäätään entistä vähemmän, on hyvin tärkeää se, että pystymme kehittämään toimintatapoja ja -malleja. On tärkeä, että kunnat saavat asiantuntevat, hyvät henkilöt hoitamaan kuntien tehtäviä kaiken kaikkiaan.

Tuo, mihin edustaja viittasi, että kuntien välisissä kustannuksissa on isoja eroja, on aivan totta. Näihin kustannuseroihin vaikuttavat hyvin monenlaiset asiat, ei pelkästään se kunnan väkiluku, vaan myös yhdyskuntarakenne, kaiken kaikkiaan väestörakenne, kunnan sijainti. Kuntakoon sisälläkin, samankokoisilla kunnilla voi olla huomattavia eroja omissa kustannusrakenteissaan, eli tärkeää on myös se, miten asiat tehdään. Ehkä se yksi suurin ongelma on kuitenkin se, että tällä hetkellä meillä ei myöskään ole riittävän kattavaa, yhtenäistä tietopohjaa, että voisimme täysin luotettavasti monestikaan vertailla kuntien välisiä toimintaeroja. On myös huomattava se, että pienet kunnat yleensä järjestävät vähempää palveluvalikoimaa kuin suuremmat kunnat, joilla on isompi kehitystehtävä myös omalla alueellaan.

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa määrätietoisesti kahden edellisen hallituksen kuntauudistuslinjaa. Niissä hallituksissa keskustan nykyinen puheenjohtaja, edustaja Kiviniemi oli kuntaministerinä ja pääministerinä. 2007 tässä salissa hyväksytty laki, niin sanottu Paras-laki, ottaa lähtökohdaksi ehjän kuntarakenteen ja vahvat kunnat. Lain 4 § kertoo keinona kuntaliitokset, myös kunnan osaliitokset. Tuon voimassa olevan lain 5 § kertoo lähtökohdaksi työssäkäyntialueet. Tämä keskustan johdolla tehty linjaus, joka on saavuttanut laajan yhteisymmärryksen niin tässä salissa kuin myöskin Kuntaliiton hallituksessa, joka on yksimielisesti ollut tällä linjalla, on se pohja, jolla jatketaan myös nykyisessä hallitusohjelmassa. Kysyn varmuuden vuoksi kuntaministeriltä: onko tähän kahden aiemman hallituksen peruslinjaukseen näiltä osin tämä hallitus suunnittelemassa jotain muutosta, vai jatketaanko tällä linjalla?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tuo elinvoimaisen, vahvan peruskunnan idea sinänsähän on ollut useita vuosia jo meillä lainsäädännön pohjana. Tuosta Paras-hankkeen alusta asti se on tuotu myös kuntajakolakiin, kuntajaon kehittämisen tavoitteisiin, ja itse asiassa nuo pykälässä olevat tavoitteet ja määritelmät on aukikirjoitettu myös tuohon hallitusohjelmaan, ja hallitus haluaa tältä osin olla vauhdittamassa sitä kehitystä, mikä Paras-hankkeen aikana jo alkoi, eli kokoamassa entistä vahvemmaksi kuntarakenteita, jotta voimme varmistaa palveluiden järjestämisen myös tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Olemme samaa mieltä tästä perusasetelmasta eli väestörakenteen muutoksen, rahojen ehtymisen, palvelutarpeen kasvun ja uhkaavan työvoimapulan vaikutuksesta uudistukseen. Uudistus sinänsä on välttämätön, mutta olemme selkeästi eri mieltä keinoista. Ei tämä kuntauudistus voi olla pelkkää mekaniikkaa. Kunnat ovat ihmisten yhteisö. Täytyy ottaa hyvin laajasti huomioon, mistä tässä on kysymys. Nyt, ministeri Virkkunen, te teetätte tällaista mekaanista kuntarakennekarttaa ja sen tuotte, että tämä ratkaisee. Mikään tutkimus, selvitys tai analyysi ei osoita, että näin olisi. Päinvastoin, tässä pitää olla useita ratkaisuvaihtoehtoja. Mitkä ovat ne tutkimukset ja selvitykset, joihin teidän näkemyksenne perustuu?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Nyt edustaja Töllillä on väärä käsitys, jos teidän käsityksenne on, että hallitus teettää mekaanista kuntakarttaa. Tästä ei suinkaan ole kyse, vaan hyvin alueiden omista lähtökohdista käsin arvioidaan kunkin alueen, kunkin kunnan tämänhetkistä tilannetta, tulevaisuuden kehitystä. Yhdistetään siihen talouden kehitys alueella: miten väestörakenne tulee vaikuttamaan kunkin kunnan palvelutarpeeseen. Arvioidaan asumisen, yhdyskuntarakenteen kehittyminen. Katsotaan se, miten ihmiset luontaisesti tuolla alueella käyvät tänä päivänä työssä, asioivat, millainen on ihmisten luontainen talousalue, miten palveluiden järjestäminen nyt on siellä järjestetty ja mitä uudistuksia vielä siltä osin täytyisi tehdä.

Eli hyvin monipuolisesti arvioidaan kunnan tulevaisuutta ja tilannetta jokaisen alueen omista lähtökohdista, ja sen pohjalta työryhmä tekee ehdotuksia siitä, miten rakenteita vielä pitäisi alueella uudistaa niin, että saataisiin entistä vahvempi ja elinvoimainen kunta, joka pystyisi jatkossa järjestämään palvelut alueellaan, kehittämään omaa aluettaan ja joka olisi sellainen kunta, jossa asukkaat voisivat demokraattisesti vaikuttaa valtuuston kautta oman kuntansa asioihin.

Arvoisa puhemies! Minäkin olen välillä ajatellut, että olisi hyvä ottaa oppositio mukaan näihin keskusteluihin, mutta kun kuuntelee näitä puheenvuoroja täällä, niin en ole siitä nyt niin varma enää. (Naurua)

Meillä on suuria ongelmia kaupunkiseuduilla ei ainoastaan kunnallisten palvelujen järjestämisestä vaan nimenomaan yhdyskuntarakenteen järjestämisestä ja segregaatiosta ja muusta sellaisesta, ja se vaatii joitakin toimenpiteitä. Kyllä minä uskoisin, että myös siellä keskustassa kannattaisi miettiä, mitä kaupunkiseuduille tapahtuu, jos ne jakautuvat rikkaitten lähiökuntiin ja köyhien lähiökuntiin sen sijaan, että muodostettaisiin eheitä yhdyskuntia.

Kun aikanaan osuuskauppaliike oli melkein menossa konkurssiin 60-luvulla, siellä tehtiin suuri rakenneuudistus ja mentiin semmoisiin huomattavasti suurempiin yksiköihin, ja nythän meillä on melkein ongelmana se, että osuuskauppaliike valtaa koko kaupan, koska se tuli paljon vahvemmaksi tällä tavalla.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Puhemies! En sinänsä vastaa kauppakysymyksistä, mutta ehkä tähän kuntarakenteeseen liittyen: Edustaja Soininvaara toi esille juuri sen, että eri puolilla maata ongelmat ovat vähän erityyppisiä, ja kyllä maaseutumaisilla harvaan asutuilla alueilla yhä suurempi ongelma tulee olemaan se, miten voimme varmistaa sen, että kaikki ihmiset saavat jatkossa palvelut, kun väestö ikääntyy ja työikäinen väki vähenee alueella. Se vaatii voimien kokoamista niin, että kaikki ihmiset voivat asua jatkossakin turvallisin mielin omissa kodeissaan ja voivat luottaa siihen, että saavat palvelut.

Kaupunkiseudulla sen sijaan yhä polttavampi kysymys on juuri maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteinen suunnittelu. Paras-hankkeen aikana tuotiin nimenomaan kaupunkiseutusuunnitelmat ja tehtiin näitä, mutta on todettu, että keinot olivat riittämättömät tämän osalta. Silloin kun kunnilla on oma kaavoitusoikeus ja verotusoikeus kaupunkiseudun alueella, se usein aiheuttaa kyllä sitä, että syntyy myös kuntien välistä epätervettäkin kilpailua verotuspohjasta ja välttämättä ei seudun kannalta päästä tarkoituksenmukaisiin, parhaisiin ratkaisuihin. Tältä osin kaupunkiseudut ovat kyllä keskeisessä roolissa, kun tätä kuntauudistusta viedään eteenpäin.