Arvoisa puhemies! Sijoittajien luottamus euromaiden kykyyn hoitaa velkaongelmaansa horjuu, ja aika on käymässä vähiin. Eurooppa-neuvosto on jälleen etsimässä uusia keinoja kriisin taltuttamiseksi.

Suomessa on hyvin vähän puhuttu vaihtoehdosta, jonka Saksan hallituksen talousneuvonantajat ovat luonnostelleet euroalueen vakauttamiseksi. Tämän suunnitelman mukaan EU perustaisi väliaikaisen pelastusrahaston, joka yhdistäisi velkoja sellaisista maista, joiden valtionvelka on yli 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämän bkt-osuuden ylittävien velkojen kattamiseksi perustettaisiin rahasto, joka laskisi liikkeelle omia joukkovelkakirjalainoja. Onko tätä ehdotusta analysoitu valtiovarainministeriössä, ja mitä mieltä valtiovarainministeri on tällaisen ehdotuksen käyttökelpoisuudesta?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Euroopan taloustilanne on hyvin vakava, ja paineet ja odotukset tänä iltana alkavalle EU:n huippukokoukselle ovat suuret. Ilmassa ja keskustelussa on ollut esillä erilaisia ratkaisuesityksiä, joilla tätä akuuttia talouskriisiä Euroopassa pystyttäisiin hoitamaan. Keskeisiä ovat kansalliset toimet, ne toimet, joita olemme niin me Suomen eduskunnassa kuin ovat myöskin tietenkin ennen kaikkea näissä ylivelkaantuneissa maissa kansalliset parlamentit tekemässä. Se on siis keskeistä. Mutta sen ohella tarvitaan myöskin Euroopan tasolla päätöksiä: väliaikaisen mekanismin toimintakyvyn parantamista, josta euroryhmä päätti viime viikolla; kansainvälisen valuuttarahaston mukaan tuomista kriisin hoitoon, mitä Suomi on pitkään ajanut ja siinä myöskin tuloksia viime aikoina saavuttanut; ja sitten pysyvän kriisimekanismin käyttöönottoa. Tämä edustajan viittaama niin sanottu velkarahastomalli on yksi asia, joka on ollut keskustelussa, mutta me emme Suomessa ole pitäneet ajatusta Euroopan tasoisesta velkarahastosta kannatettavana.

Arvoisa herra puhemies! Iltapäivälehtien mukaan Ranska ja Saksa esittävät, että Euroopan pysyvän vakausmekanismin käytöstä päätettäisiin määräenemmistöllä. Tämähän tarkoittaisi silloin sitä, että Suomen antamat vakuudet päätettäisiin maksettaviksi meitä kuulematta, jos tämä menee läpi. Mitä hallitus aikoo tehdä sille, että meidän vakuuksiamme ei käytetä ilman sitä lupausta, jonka valtiovarainministeri täällä eduskunnassa on antanut eduskunnan päätöksestä?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tällä määräenemmistöpäätöksellä ei ole mitään tekemistä Suomen vakuuksien kanssa. Tästä vakuussopimuksesta parhaillaan neuvotellaan Kreikan viranomaisten kanssa, ja uskon, että ennen joulua pystymme tuon vakuussopimuksen allekirjoittamaan. Se on meidän tavoitteemme.

Se on totta, että Saksa ja Ranska ovat tuoneet julkisuuteen ajatuksen siitä, että jatkossa, kun otetaan käyttöön tämä pysyvä mekanismi, jolla voidaan ehkäistä tulevaisuudessa toivottavasti talouskriisejä, päätökset tehtäisiin määräenemmistöllä eikä yksimielisesti, ja tässä Suomen kanta on ollut eri. Suomen linja on ollut alusta lähtien hyvin selkeä, ja se on se, että me haluamme pitää kiinni yksimielisyyspäätöksenteosta, koska vain sitä kautta myöskin pienillä mailla, kuten Suomella, on sananvaltaa päätöksiä tehtäessä.

Arvoisa puhemies! Monta kertaa ovat tämän hallituksen ministerit palanneet Brysselistä, kertoneet: nyt on ratkaisut tehty. Teitä on juhlittu täällä hienoina ja suurina voittajina. Muutaman päivän päästä markkinat ovat sanoneet totuuden: ei ole tullut mitään lopullista ratkaisua.

Tällä kertaa neuvottelut ovat jälleen kerran hyvin tärkeät. Näin sanotaan, ja sitä ne varmasti ovatkin. Äsken tuli esille jo tämän pysyvän kriisirahaston päätöksentekomenettely. Esillä pöydällä on myös kysymys siitä, miten jatkossa kehitetään väliaikaista kriisirahastoa ja pysyvää kriisirahastoa. Hyväksyykö Suomi vai ei sitä, että väliaikaisen ja pysyvän kriisirahaston vastuut molemmat olisivat yhtä aikaa voimassa? Tällä hetkellähän päätös on, että se raja on 500 miljardia euroa. Suomenkaan vastuut eivät voisi nousta siis siitä 14 miljardista. Pitääkö hallitus tiukasti kiinni tästä, vai onko mahdollista, että tämän lisäksi meille tulisi kannettavaksi se vastuu, mikä pysyvästä kriisirahastosta, siitä 500 miljardista, noin 12—13 miljardia, saattaa tulla?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tätä hallitusta tuskin voi syyttää siitä, että Euroopan talouskriisiä ei ole ratkaistu, koska me kaikki tiedämme, että siihen tarvitaan kaikkien jäsenmaiden panosta ja onnistumista. Välillä tuntuu, että sekään ei riitä vielä rauhoittamaan markkinoita, vaikka kuinka onnistutaan päätöksiä tekemään.

Mutta mitä tulee edustaja Pekkarisen kysymykseen, niin alusta lähtien, jo silloin kun keskusta oli hallituksessa ja näitä mekanismeja oltiin luomassa ja niitä eduskunnassa käsiteltiin, oli lähtökohta se, että tämä väliaikainen mekanismi nimensä mukaisesti on voimassa siihen asti, kunnes pysyvä mekanismi tulee voimaan. Näin on edelleenkin tarkoitus. Se ei tietenkään poista sitä, että ne lainat, jotka tästä väliaikaisesta mekanismista on jo nyt myönnetty joillekin kriisimaille, ovat voimassa siihen asti kunnes tuo laina-aika päättyy. Mutta uusia lainoja tuon väliaikaisen mekanismin kautta ei myönnettäisi siitä lähtien, kun tuo pysyvä mekanismi on voimassa.

Herra puhemies! Tämä Euroopan talouskriisi on hyvin vakava ja tuntuu, totta kai, myös täällä Suomessa, vaikka me olemmekin asiamme hyvin hoitaneet. Se, että nyt viikonvaihteessa tehdään ratkaisuja, on varmasti tärkeää myös Suomen talouden kannalta. Suomessahan on pidetty hyvin tärkeänä — varmaan me kaikki Suomessa pidämme hyvin tärkeänä sitä — että sijoittajat ovat mukana kantamassa sitä vastuuta. Nyt kun tehdään uusia suunnitelmia eteenpäin, niin totta kai kaikkia kiinnostaa se, saadaanko vakuudet ja takuut siitä, että jatkossa eivät pelkästään kansalaiset kanna näitä riskejä vaan myös sijoittajat pidetään mukana tässä niin, että toteutuu se aito sijoittajavastuu, joka taitaa olla kirjattuna siellä hallitusohjelmassakin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Olen täysin samaa mieltä edustaja Lapintien kanssa siitä, että pankkien ja sijoittajien pitää ottaa suurempi vastuu tulevaisuudessa mahdollisten kriisien hoitamisesta ja myöskin tämän akuutin kriisin hoitamisesta. Näinhän on käymässä esimerkiksi Kreikan ta- pauksessa, kun yksityisten sijoittajien lainoja ollaan leikkaamassa 50 prosentilla niin kuin huippukokouksessa lokakuun lopussa päätettiin. Erityisesti olemme korostaneet sitä, että tässä pysyvässä kriisimekanismissa tai -työkalussa, joka on nyt tulossa käyttöön joko ensi kesänä 2012 tai viimeistään 2013, täytyy tämän sijoittajavastuun olla sisällytettynä. Tätä linjaa Suomen hallitus on hyvin määrätietoisesti edistänyt, ja tästä linjasta me pidämme kiinni.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit, valtiovarainministeri ja hallitus ovat tuoneet selvän muutoksen myös kansallisen edun näkökulmasta tämän eurokriisin hoitoon. Sijoittajavastuun korostamisen ohella on nyt erittäin tärkeätä, kuten tänään valtiovarain-valiokunnassa sosialidemokraatit esittivät, pi- tää kiinni yksimielisyysvaatimuksesta, samoin myöskin huolehtia siitä, että emme ajaudu velkaunioniin, yhteisvastuuseen toisten veloista. Nyt on kysymys siitä, että Suomi pystyy myöskin turvaamaan oman taloutensa ja selviytymisensä.

Haluaisin varmistaa nyt valtiovarainministeriltä, ovatko nämä kolme peruspilaria — sijoittajavastuu, yksimielisyysvaatimus ja nimenomaan tämmöisen velkaunionin, eurobondiyhteisvastuujärjestelmän, torjuminen — kestävästi kaik-kien hallituspuolueiden sitoutumisen mukaisia käyttäytymisiä nyt tässä tilanteessa. Kuten Paavo Lipponen eilen totesi, on kansallisten parlamenttien kannalta erittäin huolestuttavaa, että Saksa ja Ranska komission lailla ryhtyvät ajelehtimaan ja runttaamaan tiettyjä malleja eteenpäin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Hallituksella on hyvin selkeä ja yhtenäinen linja ollut alusta lähtien tämän Euroopan talouskriisin hoitamiseen. Se ajatus ja linja pohjautuu siihen, että jokainen maa vastaa itse omasta taloudestaan ja omista veloistaan. Se on ollut myöskin Euroopan unionin lähtökohta, sen Euroopan unionin, johon Suomi aikoinaan on liittynyt. Myöskin tästä lähtökohdasta katsottuna me olemme halunneet rajoittaa suomalaisille veronmaksajille aiheutuvia riskejä ja tämän johdosta vaatineet muun muassa seuraavaan Kreikan lainapakettiin vakuuksia, jotka onnistuimme neuvottelemaan.

Niin kuin aikaisemmin jo totesin, me olemme korostaneet tätä yksimielisyyspäätöksentekoa juuri siitä syystä, että se takaa jokaiselle jäsenmaalle, myöskin pienelle jäsenmaalle, mahdollisuuden vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon. Tämä on ollut hallituksen linja jo hyvin pitkään, kuten myös sijoittajavastuu, josta aikaisemmin täällä puhuin.

Arvoisa puhemies! Puhuitte äsken Euroopan unionista, johon olemme liittyneet. Siinä on yhdenvertaisuus ja tasaveroisuus yksi perusteista. Nyt esimerkiksi rikkidirektiivi on erittäin epätasa-arvoistava, joten on syytä kysyä, onko koko Eurooppa enää semmoinen, mihin olemme liittyneet.

Tästä yksimielisestä päätösasiasta haluan vielä varmistaa kantanne. Perustuslakivaliokunta on lausunut siitä, että se ei ole perustuslakimme mukaisesti mahdollista. Kysymys kuuluu: aikooko hallitus noudattaa Suomen perustuslakia?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Suomen hallitus noudattaa perustuslakia, ja toivon, että sitä noudattavat kaikki Suomen kansalaiset. Se on lähtökohta tässä yhteiskunnassa. Niin kuin olen tässä nyt useampaan kertaan myöskin todennut, siitä lähtien, kun tätä pysyvää mekanismia oltiin neuvottelemassa ja tuo ajatus pysyvän mekanismin luomisesta syntyi, olemme korostaneet yksimielisyyttä päätöksenteossa, koska se takaa jokaiselle jäsenmaalle aidosti mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, joilla on mahdollisesti myöskin merkittäviä taloudellisia seurauksia jäsenmaille.