Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa herra puhemies! Kävisin läpi viisi kokonaisuutta, jotka liittyvät talousarvioon.

Ensimmäinen niistä on talouden iso kuva. Valtiovarainministeriön arvion mukaan meidän talouskasvu tänä vuonna on nolla prosenttia, ensi vuonna, arvio, noin 1,2 prosenttia. Käytännössä me olemme tilanteessa, jossa meidän bruttokansantuotteemme vuonna 2008 tulee olemaan suunnilleen sama kuin mitä se on vuonna 2018. Meillä on rakenteellisia ongelmia. Ne liittyvät hintakilpailukykyyn, vientiin, ikääntymiseen, elinkeinorakenteeseen. Ja tämä on johtanut siihen, että meidän velkaantumisemme on kasvanut 54 miljardista 102 miljardiin 6—7 vuoden sisällä. Toki tilanne näyttää synkältä, mutta synkistelyyn ei kannata uppoutua. On meidän taloudessa myös vahvuuksia: rakenteellinen kilpailukyky on vahva, velka on kohtuullinen suhteutettuna muihin EU-maihin, meillä on osaava väestö, korjaamme rakenteellisia heikkouksia ja me suomalaiset teemme kovasti töitä.

Toinen huomio: finanssipolitiikan iso kuva. Nyt ei ole kyseessä tilapäinen notkahdus, vaan meidän taloutemme taso on ollut matalampi pysyvämmin. Me olemme tehneet tämän hallituksen aikana kipeitä päätöksiä. Sopeutuksia karkeasti 6,5 miljardin edestä. Ensi vuonna, vuonna 2015, 2 miljardia säästöä ja miljardin verran veronkiristystä. Budjetin loppusumma on toista vuotta peräkkäin pienempi kuin edellisenä vuonna. Näin tapahtui viimeksi Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. Lisävelka ollaan saatu taitettua: tänä vuonna 7,5 miljardia, ensi vuonna noin 4,5 miljardia. Velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen toivottavasti lähtee kääntymään vuonna 2017.

Kolmas huomio: kasvu ja työllisyys. Meidän lähtökohtamme budjetissa on, tietenkin, kiristävä, ja meidän argumenttimme on se, että kasvu ei synny lisävelalla. Samalla olemme kuitenkin päätyneet kohdentamaan ja tekemään kohdennettuja investointeja kasvuun ja työllisyyteen. Tästä esimerkkeinä metro ja Pisara-rata. Myös valtionomistuksen myyminen 1,9 miljardin edestä, joista 0,6 miljardia panostetaan kahden vuoden aikana kasvuhankkeisiin. On myönnettävä kuitenkin, että eivät leikkaukset taloutta kehitä eivätkä veronkorotuksetkaan, vaan kyse on pitkäjänteisestä talouspolitiikasta.

Neljäs huomio, arvoisa puhemies, rakennepoliittinen ohjelma. Se on kuitenkin loppupelissä se kaikista tärkein kokonaisuus meidän valtiontaloutemme näkökulmasta. Sen toimeenpaneminen on keskeinen kokonaisuus. Osa tästä on pantu toimeen, ja osa on edelleen kesken. Ne kolme tärkeintä kokonaisuutta ovat sote-ratkaisu, kuntien tehtävät ja eläkeuudistus.

Viimeinen ja viides huomio, herra puhemies, on seuraavat askeleet. Maanantaina annoimme 34 budjettiin liittyvää ehdotusta, budjettilakia, eduskunnalle, ja me tulemme jatkamaan rakennepoliittisen ohjelman, hallitusohjelman ja budjetin toimeenpanoa aikataulussa. Täydentävä talousarvioesitys tulee syksyllä. Syksyllä tulee kolmas lisätalousarvio. Vaalien jälkeen me kaikki joudumme yhdessä myös jatkamaan finanssipoliittisen ison kuvan ajattelua ja hahmottamista. Tämä budjetti on vain yksi askel sillä tiellä, jolla pyrimme saamaan Suomen uudestaan nousuun. — Kiitos.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä isosta kuvasta, Euroopasta, Yhdysvalloista ja vähän ympäri maailmaa: USA kasvaa, Britannia kasvaa, Islanti kasvaa, Norja kasvaa, Sveitsi kasvaa, mutta euroalueella eivät kasva enää kohta kuin rikkaruohot.

Koska tällä euroalueella ymmärretään, että pakkopaidassa on paha olla? Tämä epäoptimaalinen valuutta-alue ei kerta kaikkiaan toimi. Siitä on nyt vuosikausien näyttö. Kuinka pitkään Euroopassa hirttäydytään tähän järjestelmään, joka kuristaa ja syleilee meidät hengiltä?

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena, myöskin tämän uuden hallitusohjelman tavoitteena, on edelleen, että alijäämä painetaan alle 1 prosentin bruttokansantuotteesta, työttömyys alle 5 prosentin ja työllisyysaste yli 72 prosentin ja että suhteellinen velkaantuminen taittuu. Kun tätä teidän hallituksenne ohjelmaa käytiin läpi täällä kesäkuussa, arvoisa pääministeri, te kerroitte, että kaikki tavoitteet ovat edelleen voimassa. Nyt se käytettävissä oleva työkalu tällä jäljellä olevalla vaalikaudella on tämä budjetti.

Voisitteko kertoa meille tämän budjetin tekemisen jälkeen, mitkä näistä neljästä keskeisimmistä talouspoliittisesta tavoitteesta täyttyvät nyt tämän budjetin toimilla?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus ja nykyinen hallitus ovat varmasti pahiten epäonnistuneet nimenomaan tässä työllisyystavoitteessa, työttömyyden painamisessa alas ja toisaalta työllisyysasteen nostamisessa. Vasemmisto myös on ollut edellisessä hallituksessa mukana epäonnistumassa tässä. Tietenkään se ei pelkästään johdu niistä päätöksistä, joita Suomessa on tehty. Meitä painaa Euroopan laajuinen, maailmanlaajuinen taantuma.

Mutta tietenkin kysymys on siitä, mitä tehdään Suomessa ja mitä tehdään Euroopassa, ja kysymys nyt on siitä, pyritäänkö huolehtimaan työllisyydestä Suomessa. Siitä, että kotimarkkinat vetäisivät, loisivat työtä palvelualoille siitä huolimatta, että vienti ei vedä. Toisaalta siitä, miten pienet yritykset, itsensä työllistäjät pystyvät työllistämään itsensä ja mahdollisesti muutaman muun. Ja toisaalta siitä, lähtisikö Eurooppa lopulta elvytyksen tielle synnyttämään tätä kasvua. Tätä näkymää tässä hallituksen budjetissa ei ole.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Arhinmäelle: Suomi on EU-alueen kaikkein suurin elvyttäjä tällä vuosikymmenellä. Lopputulos on se, että meillä on miinuskasvu. Eli rahan työntäminen elvytyshankkeisiin ei tässä tilanteessa auta, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. (Mauri Pekkarinen: Mitä niistä on tehty?)

Edustaja Sipilälle täytyy sanoa, että hallitusohjelma laadittiin toisissa olosuhteissa. Silloin ei tiedetty Euroopan kehityksestä, joka on johtanut meidät kaksoistaantumaan, (Timo Soini: Kyllä tiedettiin!) ja se olennaisesti vaikuttaa. (Sirkka-Liisa Anttila: Se tiedettiin varmasti!)

Tämän lisäksi haluan korostaa sitä, että edustaja Soini puhuu kyllä eurosta, mutta haluatteko te, että Suomi jättää euron? Antakaa vastaus tähän kysymykseen.

Haluan kiittää pääministeriä siitä, että hänen puheensa oli hyvin selkeä. Siinä otettiin selkeästi kantaa finanssipolitiikan linjaan ja myöskin niihin rakenteellisiin uudistuksiin, joita tämä maa tarvitsee. Mutta kysyn kuitenkin vielä: Vuosi sitten päätettiin kuntien tehtävien vähentämisestä. Nyt onneksi tätä oppivelvollisuuden jatkamista lykättiin. Mutta onko hallitus valmis siihen, että kaikki kuntien tehtäviä lisäävät toimenpiteet pysäytetään täällä eduskunnassa, ja mitä hallitus aikoo vielä (Puhemies koputtaa) tehdä kuntien tehtävien rajaamiseksi?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että me suomalaiset teemme kovasti töitä. Näin on, valitettavasti vain liian harvalla suomalaisella on töitä. Sen takia on erittäin tärkeää pitää huoli siitä, että hallitus omassa politiikassaan kiinnittää huomiota työllisyyden vahvistamiseen kaikkien suomalaisten osalta.

Tähän tilanteeseen ei sovi se, että ne, jotka tällä hetkellä ovat töissä, tekisivät vielä pidempää päivää tai pidempää viikkoa ja vielä nykyisellä palkalla. Jos näin olisi ja tehtäisiin samat työtehtävät kuin tällä hetkellä, se laskisi meidän tuottavuutta, ja päinvastoin nyt pitäisi kiinnittää huomiota tuottavuuden lisäämiseen. Toivon, että tässä suhteessa hallitus näinäkin päivinä, jolloin mietitään esimerkiksi eläkeneuvotteluissa työuran jatkamista, kiinnittäisi huomiota nimenomaan siihen työuran keskivaiheeseen, joka on ratkaiseva myös sen eläkkeen osalta, ja silloin kysymys on siitä, miten pystymme kaikille suomalaisille takaamaan työtä, toimeentuloa myös koko työuran aikana.

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä tiesin ja perussuomalaiset tiesivät jo kolme vuotta sitten, mihinkä tämä tie vie, se on dokumentoitu vaikka missä, ja tämä ei tule, hyvät ystävät, loppumaan.

Ensin oli väliaikainen mekanismi, sitten pysyvä mekanismi, sitten Euroopan keskuspankin velkakirjaostot, seuraavaksi painetaan seteleitä. Ei tällä pelillä Euroopan alue tule nousemaan! Kritiikki kasvaa Saksassa: AfD-puolue otti jo 10—12 prosenttia. EU-kriittiset taloustieteen professorit sanovat, että jommastakummasta päästä, joko pohjoisesta päästä tai eteläisestä päästä, tämä euroalue on hapertuva. Vai annetaanko sen kuristaa meidän kasvu, työllisyys ensin kuoliaaksi?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni pelkistettynä edustaja Soinille oli: haluatteko te, että Suomi säilyy eurossa, vai haluatteko te, että me lähdemme eurosta? Te pelaatte jatkuvasti sillä, että jos emme olisi eurossa, niin tilanne olisi teidän mielestänne muka parempi. Mutta vastatkaa kysymykseen: haluatteko, että Suomi on eurossa, vai ette?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun katsomme Pohjoismaita, katsomme Suomen verrokkimaita (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) — odottakaa nyt, kokoomus alkaa hermostua, koska tulokset hallituspolitiikassa ovat teidän johdollanne kehnot — katsokaa Pohjoismaita, viitemaita, jotka eivät ole eurossa, kaikki kasvavat, kaikki voivat paremmin.

Kyllä, olen valmis siihen, että Suomi voi harkita eurosta eroa. Tämä on ihan selvä linja. Kun se tilanne tulee meidän eteemme, saamme valita, syväjäädytetäänkö meidät kuoliaaksi vai hajoaako euroalue, niin ei siinä paljon ole sitten puhujia sen jälkeen, kun tässä tilanteessa ollaan. Olen ollut koko ajan oikeassa eurokriisissä. Te olette sanoneet, että se on ohi. Se ei ole ohi. Se on pahenemassa.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vähän tuo edustaja Soinin puheenvuoro kuulostaa vanhan lämmitykseltä, ihan totta. Nyt näyttää siltä, että (Timo Soini: Onko hallitus vielä pystyssä?) niin Eurooppa kuin euroaluekin alkaa pikkuhiljaa olla elpymisen partaalla. Monet merkit viittaavat siihen, että kasvu saattaa käynnistyä: rahapolitiikka tukee kasvua, austerityä ollaan jonkin verran lievitetty, valtioiden finassipolitiikka ei ole enää niin kireää, luottoja saa helpommin, raaka-aineitten hinnat ovat alempana. Eikö nyt pitäisi uskoa siihen, että Euroopasta pystytään jo katsomaan ehkä vähän Euroopan ulkopuolellekin, hakemaan kasvua Aasiasta, hakemaan kasvua Afrikasta? Sellaista näkymää nyt pitäisi rakentaa eikä lämmittää noita iänikuisia virsiä, edustaja Soini.

Mutta oikeastaan pääministeriltä haluaisin kysyä työttömyydestä, koska se on vakava ongelma sekä Suomessa että Euroopassa. Uskotteko te siihen, että tarvitaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa aivan aidosti eikä mitään tempputyöllistämispuheita, niin kuin aikanaan tämän salin oikealta laidalta on kuultu? Meillä ei ole varaa menettää tätä työttömien sukupolvea.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Sasille vastauksena, että toki tilanne on muuttunut vuodesta 2011 mutta pääministeri kertoi tämän kesäkuussa päivitetyn hallitusohjelman tavoitteeksi edelleen nämä neljä samaa tavoitetta. Sen takia sitä kysyin. Kaikki me tiedämme, että ne eivät tule toteutumaan.

Mutta mitä nyt pitäisi tehdä? Eläkepäätös on ulkoistettu. Toivottavasti saamme huomenna siitä positiivisen päätöksen. Sotea tehdään yhdessä. Nämä kaksi ovat hyviä asioita.

Se, mitä seuraavaksi pitää tehdä, on, että meidän pitää tarttua nyt tähän normien purkamiseen ja tehtävien karsimiseen. Olemme esittäneet omat 101 norminpurkuehdotustamme. Joulukuussa esitimme myös vaihtoehtomme sinne kuntien tehtävien väljentämiseen ja normien purkamiseen. Me tulemme mielellämme keskusteluun tästä aiheesta mutta toivomme, että jokainen tuo pöytään sata omaa ehdotustaan, että ei järjestettäisi yhtään ilmanaikuista palaveria enää. Niitä on ihan tarpeeksi tässä talossa pidetty.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä, te tiedätte aivan yhtä hyvin kuin me kaikki muutkin tässä salissa, että 3,5 vuotta sitten Kataisen hallituksen ohjelmaan asetetut talouspoliittiset tavoitteet eivät ole toteutettavissa. Siksi teidän viisastelunne tästä asiasta oli mitä tyypillisimmän poliitikon puhetta.

Olette aikaisemmin sanonut ja luvannut, että teitä saa potkaista polveen, jos rupeatte muistuttamaan tyypillistä poliitikkoa. Nyt pyydänkin, edustaja Leppä, kun olette siinä vieressä, voitteko ystävällisesti kopauttaa puheenjohtaja Sipilää polveen, koska tämä hänen inttämisensä siitä, että Stubbin hallitus viittasi Kataisen hallituksen ohjelmaan, on mitä tyypillisintä poliittista viisastelua ja tässä mielessä mitä tyypillisimmän poliitikon puhetta.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Johtamisen on aina perustuttava faktoihin, ja tavoitteiden on oltava semmoisia, että niihin voidaan pyrkiä ja niitä voidaan tavoitella. Ihmettelen suunnattomasti sitä, että tässä yhteydessä, kun hallitusohjelma laadittiin uudelleen, kaivettiin vanhasta ohjelmasta tavoitteet, jotka ovat epärealistisia tässä tilanteessa. Ei tätä maata voi johtaa, ellei meillä ole realistiset tavoitteet, joihin sitten kunnolla pyritään. Tavoitteilla pitää olla aina merkitys, ja sen takia tein tämän kysymyksen.

Neljäs asia, mikä meidän pitäisi yhdessä tehdä, on tarttua nyt kunnolla tähän kasvun, työn haasteeseen. Olen useaan kertaan pääministeriltä kysynyt sitä, voisimmeko tämän asian päällä istua sillä tavalla, että kunnolla valmistaudumme kukin siihen asiaan, otamme tämän yhteiselle agendalle, niin kuin otimme sen sotenkin. Itse valmistelemme marraskuulle tämmöistä istuntoa. Kutsunkin pääministerin ja kaikki toimijat täällä mukaan työseminaariin miettimään yhdessä, mitkä ovat esteenä uuden työn syntymiselle ja mitä me yhdessä voimme tehdä enemmän.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja, edustaja Sipilälle on syytä todeta se, että maaliskuun kehysriihessä hallitus teki selkeän päätöksen, jatketaan velkasuhteen taittamista, mutta vuoden 2015 askelmerkkejä siirrettiin vuoteen 2017 ja 2018, ja tavoite edelleen säilyy. Se, että valtion vuotuinen velanotto supistuu, toteutuu ensi vuoden budjettiehdotuksessa — 3 miljardia tasapainottamistoimenpiteitä, 3 miljardia vähemmän velkaa vuonna 2015 kuin 2014. Ollaan tältäkin osin selkeästi oikealla tiellä. Kolme A:ta halutaan säilyttää.

On selvää, että näissä olosuhteissa työllisyys on haastavaa, se riippuu aina talouden kehityksestä, mutta tältäkin osin on selkeitä toimenpiteitä, joilla pyritään muun muassa rakennusalan työllisyyttä edistämään, ja tältä osin hallitus on selkeästi kurssissaan.

Edustaja Soinille täytyy sanoa, että te aina puhutte siitä, että euroa pitäisi selvittää, ollaanko, tai "minä voin harkita". Sanokaa nyt selvästi, haluatteko, että Suomi on eurossa, vai haluatteko, että me olemme ulkopuolella. Ja tiedättekö, että jos Suomi jättää euron, mitä siitä seuraa, minkälainen (Puhemies koputtaa) talouden pysähtyminen on seurauksena?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun Suomi meni euroon, kokoomus ja sosialidemokraatit eväsivät kansanäänestyksen eurosta toisin kuin Ruotsissa, toisin kuin Tanskassa, ja se on se mätä, joka tässä on pinnan alla, joka pitää purskauttaa. Tällä teidän eurojäsenyydellä ei ole kansanäänestyksellä saatua legitimiteettiä, ja sen takia tätä vaihtoehtoa ei voi jatkossa sulkea pois.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi, eikö totta, että johtaminen tarvitsee selkeät tavoitteet? Ja nyt kun uusi hallitusohjelma laadittiin Stubbin hallitukselle, niin olisin odottanut, että siinä on selkeät tavoitteet eikä viitata vanhoihin tavoitteisiin, jotka ovat epärealistiset. Tämä on asian tila. (Ben Zyskowicz: Mitä te sitten kyselette niitten perään?) — Eikö johtamisessa pidä olla tavoitteet, jotka ovat realistisia? Sitä kyselen.

Mutta tähän työhön ja uusiin mahdollisuuksiin. Minusta meidän on turha jankata tästä asiasta sen enempää, vaan pitää katsoa eteenpäin. Keskustan eduskuntaryhmä esitti kehyskeskustelussa yli 20 tointa, jotka toisivat uutta työtä. Siellä oli pienempiä asioita ja suurempia asioita. Toimme myöskin hallitusneuvotteluihin terveiset 12 kohdan ohjelmalla, jossa oli pienempiä asioita ja suurempia asioita. Arvoisa pääministeri, otatteko tämän kutsun marraskuulle vastaan?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sipilä täällä kysyi pääministeri Stubbilta, onko mahdollista saavuttaa Kataisen hallituksen asettamat tavoitteet työllisyyden osalta, työttömyyden osalta ja velkaantumisen taittamisen osalta. Nyt viimeksi käyttämässään puheenvuorossa hän sanoi, että jokainen ymmärtää, että ei ole realismia näiden tavoitteiden saavuttaminen. Nyt, edustaja Sipilä, kun kuitenkin tätä pääministeriltä kysyitte, niin se on juuri sellaista viisastelua, johon poliitikot tyypillisimmillään suostuvat ja ryhtyvät. (Hälinää — Naurua) Sen takia nämä teidän puheenvuoronne tässä asiassa ovat niin tyypillistä politikointia, että te muistutatte todellakin mitä tyypillisintä poliitikkoa. Kopautus polveen on paikallaan.

Mitä siihen tulee, kun katsotaan eteenpäin, keskusta ei ole pystynyt esittämään edes, mistä se säästäisi ensi vuonna. On turha antaa ymmärtää, että teillä on joku kahva piilotettuna siellä pöytänne alla, millä talous käännetään kasvuun.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalla ei ole kovin hauskaa, mutta on hyvä, että ainakin täällä edustajilla tuntuu olevan. (Jouko Skinnari: Tämä on työkokous!)

Herra puhemies! Teidän esittämänne arvio liian vahvan euron kielteisistä vaikutuksista on minusta erittäin tärkeä, ja meidän pitäisi oikeasti pohtia myöskin sen vaikutuksia Suomen talouteen. Saksan talouden pitäisi joustaa enemmän tämän kokonaisuuden eteen. Toinen asia kiistatta on, että koko eurokriisin ajan kaikki ne periaatteet, jotka on yhteisvaluuttaan laitettu, on mitätöity ja aiheutettu vakavia seuraamuksia myös Suomen valtiontaloudelle. Tältä osin muun muassa eduskunnan budjettivaltaa on kyllä kyseenalaisella tavalla, kuten sosialidemokraatit ovat valtiovarainvaliokunnassa huomauttaneet, myös kohdeltu. Ei budjettivaltaa voida siirtää Berlusconin virkamiehille, vaan Suomen eduskunnalla se pitää myös säilyttää.

Toinen asia on se, että EKP:n kautta tapahtuva velkakirjajärjestelypuoli luo varjovelkaantumista. Siksi valtiontalouden kestävyys ja hyvinvointivaltion (Puhemies koputtaa) rahoituksen varmistaminen on myös Suomen eduskunnan asia, ja tässä mielessä kriittistä keskustelua tarvitaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei Suomen talous nouse erilaisilla seminaari- ja kokouskutsuilla, joita heitellään edestakaisin, vaan nyt on keskustelussa ensi vuoden talousarvio, ja meidän pitäisi arvioida niitä konkreettisia toimia, joilla pystytään luomaan työtä ja luomaan kasvua.

Jos ajatellaan, mistä syntyy suurin osa uusista työpaikoista suomalaisessa yhteiskunnassa, ne syntyvät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, itsensä työllistäjät, pienet yrittäjät, jotka voivat palkata jonkun rinnalleen. Tässä joukossa itse asiassa arvonlisävero on yksi isoimpia ongelmia, ja kysymys kuuluukin: Pitäisikö meidän helpottaa nyt näiden itsensä työllistäjien, pienten yrittäjien asemaa sillä, että alv:n alarajan huojennusta nostettaisiin? (Timo Soini: No nyt! — Välihuutoja) Toinen kysymys on se, pitäisikö meidän nyt aidosti huolehtia ostovoimasta, jotta näitä palveluita voidaan käyttää. Silloin kysymys on eläkkeiden, työttömyysturvan (Puhemies koputtaa) ja opintotuen indeksileikkauksien purkamisesta.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyyden vähentämiseksi on todellakin keskeistä nostaa työttömyysastetta, ja siinä mielessä ajattelisin, että näin pahassa työttömyystilanteessa ei niinkään tarvita uusia sanktioita työttömille kuin mahdollisuuksia tarttua työtilaisuuteen. Tässä suhteessa esimerkiksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen tai esimerkiksi opposition eilen ehdottama kaikkein pienimpien tulojen verovähennys ovat erittäin tärkeitä keinoja.

Ajattelen myöskin, että kunnat tarvitsevat uusia työllistämisen välineitä. Esimerkiksi keskustan Sipilän ehdottama kunnallinen perustulokokeilu voisi olla mietinnän arvoinen. Nythän meillä on erilaisia kuntakokeiluita työttömyyden vähentämiseksi, ja miksemme miettisi ensi kaudelle esimerkiksi tämmöistä perustulokokeilua.

Oma huoleni koskee kuitenkin nyt työttömien palveluita. Jatkuvasti tulee tietoa siitä, että palveluita on siirretty sähköisiksi ja ne eivät toimi. Nuorisotakuu ei toimi sen vuoksi, että nuoret eivät edes pääse tapaamaan te-toimiston virkailijaa ja eivät saa lakisääteistä työttömyysturvaakaan ajoissa. Kysyisin työministeri Ihalaiselta, oletteko kiinnittäneet (Puhemies koputtaa) tähän huomiota (Puhemies: Aika!) ja toisaalta myös, mitä aiotte tehdä itsensä työllistävien aseman parantamiseksi tällä hallituskaudella. (Puhemies: Nyt ollaan yliajalla aika runsaasti!)

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaiset pohtivat paljon turvallisuutta, ja se on varmasti viime aikoina ollut asia, joka kiinnostaa. Me olemme rakentaneet budjettia jo pitkään keväältä, ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Kysyisin pääministeriltä: onko vielä hallituskauden loppuun tarkoitus tehdä jotakin uutta turvallisuuden alalla ohi sektoriajattelun ja tämän taloussuunnittelun, jota nyt tehdään? Ajattelen nyt lähinnä puolustus- tai raja-asioita, jotka varmasti kansalaisia pohdituttavat.

Toisaalta edellinen edustaja nosti esiin nuorisotakuun. Haluaisin pääministerin kannan siihen, miten saataisiin volyymia ja toivoa ja sitä kautta myös positiivista näkemystä turvallisuudesta ja tulevaisuudesta nuorille. Nuorisotakuu yskii, ja aivan selvästi tarvittaisiin jotain vahvempaa toimintaa kuin mitä tällä hetkellä pystytään antamaan.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei tuosta euroratkaisusta ole kuin yhden kirjaimen ero eroratkaisuun. Sekin voi olla jonakin päivänä totta, haluttiinpa sitä tai ei. Se, joka ajattelee viisaasti Suomen tulevaisuutta, ottaa huomioon myöskin sen vaihtoehdon. Siinä mielessä tämä keltainen kirja on nyt historiallinen kirja. Ensimmäisen kerran sinne on kirjattu ja kirjoitettu auki se, että talouskurisopimus koskee myöskin Suomea.

Silloin, kun tätä talouskurisopimusta runnottiin eduskunnassa 2012 joulukuussa läpi, yön pimeinä hetkinä tarkoituksella haluttiin vaientaa keskustelu. Talouskurisopimuksessa oli kyse Suomen euroajan suurimmista talousratkaisuista, ja nyt, tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa, talousennusteet pettävät, velkaa on kohta yli 100 miljardia euroa, vienti takkuaa, yhteisestä omaisuudesta luovutaan osin pilkkahintaan ja rakenteelliset ongelmat ovat totta, niin Suomi on sitonut kätensä talouskurisopimuksella entistä tiukempaan yhteiseen Euroopan unionin talouspolitiikkaan — ja Euroopan unionin etu ei ole Suomen etu.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eurosta pitää järjestää kansanäänestys. Uskallatteko sellaisen järjestää?

Mutta varsinainen asiani on tämä: Vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrän perusteella kunnille jaettavien peruspalvelujen laskennallinen valtionosuus on tässä budjetissa peräti 523 miljoonaa euroa. Yrittääkö hallitus kiristää kuntia ottamaan vastaan lisää pakolaisia ja maahanmuuttajia sitomalla kuntien saamat valtionosuudet yhä tiukemmin vieraskielisten määrään? Mielestäni aika törkeätä kiristää muutenkin talousvaikeuksissa painivia kuntia tällä tavalla.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minua hieman ärsyttää se, että me olemme täällä puhemiehen ja pääministerin ja kahden muun ministerin läsnä ollessa pitämässä työkokousta, joka alkoi kello 10. Se on vakava tilaisuus keskustella ensi vuoden budjetista. Minusta pääministeri asiallisesti aloitti tämän, otti esille positiivisia asioita, joita meidän myös pitäisi ottaa. Hän ei esimerkiksi työeläkejärjestelmän osalta maininnut sitä, että näilläkin työttömyysluvuilla me saamme kerättyä TEL-maksuja 24 miljardia, ja eläkemeno työeläkkeissä on 25 miljardia. Toisin sanoen tästä 170 miljardin työeläkerahastosta miljardi on otettu muuhun käyttöön.

Mutta se, mikä tässä on, jos pääministeri malttaa kuunnella, on se, miten elinkeinoelämä, juuri Vapaavuoren sektori, saataisiin paremmin tulemaan mukaan tähän vientipuolelle, yrityspuolelle ja muuhun, koska meillä on todellakin, kuten pääministeri mainitsi, osaamista ja myös kansainvälistä kilpailukykyä monilla sektoreilla. Joten tämä on minusta se haaste, ja tämä on työkokous.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Yritän vastata ja vetää yhteen vilkkaan keskustelun antia.

Ensimmäinen ehkä laajempi huomio on se, että kun arvioidaan budjettia ja Suomen talouspolitiikkaa, niin pitää muistaa, että meillä on päällä myös kaksi ulkoista painetta, joista ensimmäinen on luottoluokittajat, jotka arvioivat meidän julkisen talouden tilaa. Tällä hetkellä me olemme Luxemburgin ja Saksan kanssa ainoa kolmen A:n luottoluokituksen euromaa. Toinen paine, joka meillä on päällä, on komissio ja erityisesti komission analyysit siitä, mikä on meidän rakenteellinen alijäämä. Silloin kun mietitään budjettia ja talouspolitiikan kokonaisuutta, niin nämä kaksi asiaa pitää ottaa huomioon.

Jos me katsomme meidän talouden yleistä tilaa tällä hetkellä: Meillä on tapana ehkä vähän syytellä ulkopuolisia tai syytellä toinen toisiamme. Kyllä se tosiasia on kuitenkin se, että vastaus varmasti löytyy peilistä, ja totta tai hallituksenkin on itseään peilistä katsottava. Ulkoinen paine on lähtenyt liikkeelle finanssikriisistä, jatkunut Euroopan laajuiseen pankkikriisiin ja nyt kasvukriisiin, joka monella tuli esille noissa vastauksissa. (Mauri Pekkarinen: Mikäs on Ruotsin vastaava tilanne?) Sisäinen paine taas on pohjautunut aika pitkälle siihen, että meillä on ikääntyvä väestö ja että meillä on ollut kaksi teollisuuden kulmakiveä, jotka ovat ajautuneet vaikeuksiin, siis it-sektori ja metsäsektori.

Minun mielestäni kasvun eväitä ei kannata sysätä vain ja ainoastaan julkiselle sektorille. Me julkisella sektorilla voimme oikeastaan tehdä aika vähän. Me voimme a) tehdä rakenteellisia uudistuksia täällä kotona, b) vapauttaa sisämarkkinoita Euroopan unionin tasolla ja c) vapauttaa maailmankauppaa. Eli aika pitkälti se työ ja kasvu, jolle Suomi rakentuu — olen itse asiassa edustaja Arhinmäen kanssa samaa mieltä — pohjautuu suomalaisiin yrityksiin, suomalaisiin yrittäjiin ja suomalaisiin työntekijöihin. Meillä julkisella sektorilla on vain kolme instrumenttia, joista yksi — edustaja Soini, olette oikeassa — on meiltä pois otettu, ja se on rahapolitiikka. Se on Euroopan keskuspankin yksinomaista toimivaltaa, ja siihen liittyy, totta kai, korkopolitiikka. Toinen mahdollisuus meillä on finanssipolitiikka, ja minun on hirveän vaikea kuvitella, että me voimme tästä enää kiristää. Ja kolmas mahdollisuus meillä tietysti on rakenteelliset uudistukset.

Eli siksi minä haluaisin katsoa nyt askeleen eteenpäin. Meillä on ollut kuusi laihaa vuotta, kasvunäkymät ovat edelleen huonot. Mieluummin kuin että seistään tässä ja tavalla tai toisella syyttelemme toinen toisiamme, pitäisi yrittää löytää yhteisiä ratkaisuja. Sen takia, edustaja Sipilä, kutsuin myös opposition keskustelemaan normien purusta. Minä olen valmis keskustelemaan ihan kaikista ratkaisuvaihtoehdoista. Tämä ei ole poliittinen kysymys, tämä ei ole sellainen kysymys, jossa oppositio on yhtä mieltä ja hallitus on toista mieltä — tämä on koko Suomen kysymys. (Timo Soini: Kaikesta voidaan keskustella!) Meidän on saatava tämä maa uudelleen nousuun. Se ei tule tapahtumaan tämän vuoden aikana, ja se ei tule tapahtumaan tämän hallituksen aikana.

Ja edustaja Sipilä, se on ilman muuta selvää, että me tavoittelemme työllisyydessä hyviä lukuja, me tavoittelemme parempaa tilannetta työttömyydessä, me tavoittelemme 1 prosentin alijäämää ja velkaantumisen taittamista. Täyttyvätkö nämä tavoitteet tämän hallituskauden aikana? Eivät tule täyttymään, mutta niihin pitää pyrkiä. Meidän pitää ylläpitää sitä painetta, että nämä tavoitteet saavutetaan.

Onko tämä lama vaikeampi kuin edellinen lama 90-luvun alussa? Meille ehkä inhimillisesti ei välttämättä, koska meidän korot eivät ole pompanneet 20 prosenttiin, mitä ne tekivät 90-luvun alkupuolella, ja meidän työttömyys ei ole 18:aa prosenttia. Onko tämä hoidettu jollain tavalla täydellisesti? Ei tietenkään. Tämä on ollut erittäin vaikea tilanne sekä Suomelle että Euroopalle kokonaisuudessaan.

Eli haluan katsoa, miten eteenpäin. On kolme asiaa: Yksi on eläkeuudistus. Se on erittäin tärkeä. Vetoan jälleen kerran työmarkkinaosapuoliin, että saamme tämän ratkaisun tehtyä. Toinen on sote. Se on miljardiluokan säästö. Tässä minun mielestäni koko maan yhteistyö, opposition ja hallituksen, oli erinomaista, ja haluan kiittää siitä myös oppositiopuolueita. Ja kolmas on sääntelyn purkaminen. Ne ovat ne asiat, mitä me voimme tehdä. (Anne Kalmari: Tekoja!)

Mutta jälleen kerran minä palaan siihen, että me olemme vaikeassa tilanteessa kaikki, ja tähän kun vielä lisää sen geopoliittisen paineen, olipa kyse Ukrainan tilanteesta, Venäjän taloudesta, Syyriasta, (Puhemies koputtaa) Irakista tai Gazasta, niin tilanne ei ole helppo, riitelemällä ei ratkaisuja synny.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti kukaan ei potkaise minua polveen, kun vilpittömän ilahtuneena kuuntelin edustaja Arhinmäen alv-linjauksia. Ainoa, mikä siinä hämmästyttää, on se, että niitä ei kuultu silloin, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa. Se hieman hämmentää, mutta hyvä, että suunta on muuttunut. (Paavo Arhinmäki: Vasemmistoliitto ei ollut pääministeripuolue!)

Puutun pääministerin puheessa tähän normiasiaan. Eilen keskusteltiin siitä, että sääntelyn purkamisesta kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä tässä talossa, että siihen pitää lähteä. Silloin keskusteltiin kotikutoisesta eli kotimaisesta sääntelystä. Minä kysyisin pääministeriltä: mitä hallitus ja te voitte tehdä, että puututtaisiin tähän EU:n direktiivitehtaasta tulevaan sääntelyyn, kun me kuulemma olemme siellä ytimessä niistä asioista päättämässä?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubb, te kesällä lupasitte, että noin miljardilla eurolla kuntien tehtäviä karsitaan. Lupasitte siis, että veronmaksajien taakkaa julkisten palvelujen rahoituksessa miljardilla kevennetään. Nyt kuitenkin hallitus on kertonut, että ei tuo tehtävien karsinta onnistu, eli sillä tavalla ei tämä julkinen talous kevene.

Eikö nyt olisi viisasta jättää säätämättä lisää velvoitteita kunnille ja lisätaakkaa veronmaksajille perumalla lisämenoja aiheuttavia päätöksiä? Otan esimerkin: Samalla kun te viette vanhempien valinnanvapauden kotihoidon tuesta päätettäessä pakkokiintiöimällä sen, te sysäätte yli 100 miljoonan lisäkustannukset kunnille päivähoidon järjestämisestä ja siirrätte ihmisiä myös lisää työttömyysjonoon. Eikö tämä päätös pitäisi purkaa, jos ette pysty muuten keventämään kuntien taakkaa?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kunnille lisävelvoitteita aiheuttavat lainsäädäntöhankkeet pitäisi tosiaan arvioida uudelleen ja laittaa jäihin, se on ihan oikea linjaus.

Tässä keskustelussa hiukan hämmensi tuo, kun edustaja Soini lämmitti vanhaa kahvia mikrossa ja väitti, että se on vielä hyvää ja että hän on siinä oikeassa. Pitäisi nyt keskittyä tähän asiaan, jossa me olemme; tämä eurokriisi ei ole enää se puheenaihe, jolla nyt tehdään Suomen ensi vuoden budjettia.

Kasvu- ja verotulot syntyvät työstä. Meillä on 350 000 ihmistä työttömänä tässä maassa, mutta samaan aikaan meillä on lähes 30 000 työpaikkaa avoinna ja arvioiden mukaan kymmeniätuhansia työpaikkoja, joita ei ole ilmoitettu tähän järjestelmään. Nyt kun työministeri Ihalainenkin on paikalla, kysyn: Mitä aiotte tehdä, jotta nämä työpaikat täytettäisiin, jotka meillä ovat tällä hetkellä avoinna? Kuinka paljon pitää olla työttömiä, jos ei 350 000 työtöntä riitä, että 30 000 avoinna olevaa työpaikkaa (Puhemies koputtaa) voidaan täyttää? Tähän meidän pitää nyt puuttua, (Puhemies: Aika!) ja nämä työpaikat... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini lähti. Olisin kysynyt, että minkä hinnan hän on valmis maksamaan eurosta eroamisesta vai onko se hinnalla millä hyvänsä.

Kun Euroopan talous, niin kuin täällä on kuultu, on hiipunut ja pikkuhiljaa nousemassa sieltä, niin olisiko meidän satsattava sitten voimavaroja vientiin kasvaville markkinoille entistä enemmän, elikkä kun Aasiassa kasvua on huomattavasti paljon enemmän?

Ja sitten toinen kysymys: Tiedän, että meillä on arktisen alueen ohjelma, mutta mitkä ovat ne keinot, mitkä tällä hetkellä tähtäävät siihen, että me olemme se arktisten alueiden osaaja numero ykkönen, kun tällä hetkellä viestiä Norjasta ja Ruotsin puolelta tulee vahvasti? Ja kun yhä edelleen Venäjän kanssa meillä on tuhannen kilometrin raja ja väliaikainen, toivottavasti hyvin lyhytaikainen hämmennys tällä hetkellä meneillään, niin niitä paukkuja Venäjän kanssa tehtävään kauppaan tarvitaan.

Elikkä tarvitaan viennin suuntaamista Euroopasta, joka on täysi, muille markkinoille.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tyydytyksellä laitoin merkille myös tämän edustaja Arhinmäen esille ottaman arvonlisäverollisen toiminnan alarajan noston, joka on ollut perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa jo usean vuoden ajan.

Mutta puutun tähän keskusteluun, mitä tässä käytiin äsken puheenjohtaja Sipilän ja Zyskowiczin välillä. Minä olen siinä mielessä tässä nyt Zyskowiczin kannalla näistä tavoitteista, että on hyvä, että hallitus asettaa korkeat työllisyystavoitteet. Jos ajatellaan, että meillä on lentoyhtiö, joka ei pyri sataprosenttiseen toimintaan vaan tyytyy 80 prosenttiin, se on aika vaarallinen yhtälö.

Mutta sen sijaan olen hiukan eri mieltä sitten hallituksen kanssa siitä, miten päästään tähän korkeaan työllisyystavoitteeseen, mitkä ovat ne politiikan keinot, miten me hoidamme työllisyyttä. Yksi iso asia on energiapolitiikka, ja kun Ben Zyskowicz eilen täällä salissa sanoi, että turpeen verotus ja puuenergian tuotantotuki voidaan palauttaa vuoden 2012 tasolle, niin kysyn pääministeriltä: mitä mieltä te olette tästä Zyskowiczin ehdotuksesta?

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että budjetin loppusumma pienenee. Niin onkin, toisen kerran. Mutta kun samaan aikaan kansantulon kakku, josta se rahoitetaan, supistuu, niin ikään nyt kolmannen, ensi vuonna neljännen kerran tavoite karkaa kaiken aikaa. Tämä on näivettymiskierre. Ero Ruotsiin on valtava. Kolmessa vuodessa olemme jääneet jälkeen. Toistakymmentä miljardia euroa olisi suurempi se potti, mikä meillä on käytettävissä, jos olisimme pysyneet Ruotsin matkassa.

Te puhuitte, että rakenteellisia uudistuksia pitää saada aikaan. Hyvä niin, niitä pitäisi saada, mutta mitä rakenteellisia muutoksia te olette saaneet aikaan? Minäpä kerron kahdelta vuodelta, mitä on käynyt työpaikkojen suhteen: yksityisellä sektorilla miinus 71 000 työpaikkaa kahden vuoden aikana, julkisella sektorilla, jonne ra-kennemuutosten pitäisi yltää, lisää työpaikkoja 15 000 kappaletta.

Arvoisa pääministeri, te eilenkin kerroitte, että niitä toimia, millä kasvua saadaan liikkeelle, ovat muun muassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsaaminen. Nyt minä pyydän teiltä: kertokaa uudestaan, oletteko te sitä mieltä, että tämä hallitus on lisännyt varoja, vai hyväksyttekö sen, kun minä sanon, että (Puhemies koputtaa) te olette vähentäneet erittäin paljon...

...tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoja.

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ ja työpaikat ovat todella nyt fokuksessa, ja kuten tiedämme, niin kestäviä työpaikkoja syntyy ainoastaan yrityksissä. Siksi yritysten toimintaedellytysten turvaaminen muun muassa veropäätöksillä on parasta työllisyyspolitiikkaa. Niissä rajoissa, jotka tällä hetkellä taloudellisessa tilanteessa ovat olleet mahdollisia, on tehty todella paljon kasvun turvaamiseksi muun muassa innovaatiorahoituksella, elinkeinoelämälle tärkeällä infrahankkeella ja vienninedistämistoimilla. Mielestäni tässä hallitus on ottanut hyviä askeleita.

Edustaja Soini täältä jo katosi, mutta olisin ollut kiinnostunut tästä eurosta irtaantumisesta, koska vastaus oli sujuvasti kyllä, ehkä, ei, mikä jättää aika paljon kysymyksiä.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! SDP:lle kaikki työ on yhtä arvokasta, ja tämmöinen vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen sektorin työpaikkojen välillä ei ole hedelmällistä. Jotta äiti tai isä voi mennä esimerkiksi vientiyritykseen töihin, niin pitää olla mahdollista viedä lapsi päivähoitoon. Tässä suhteessa se julkisen sektorin työpaikka mahdollistaa sen yksityisen sektorin työpaikan ja toisinpäin. Tämmöinen vanhakantainen vastakkainasettelu on ohi.

Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee näihin hallituksen tavoitteisiin, niin on totta, että meillä ovat nämä julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet ja työllisyystavoitteet. Ja se, mikä oli erityisen hyvää nyt pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa, oli se, että nyt työllisyys ja investoinnit asetettiin etusijalle. Siis kun on kaksi tapaa, joko leikata tai parantaa työllisyyttä, lisätä tuloja, niin nyt työllisyys ja investoinnit selkeästi nostettiin kärkeen, tulee iso infrapaketti: Länsimetro, Pisara-rata, teollisuutta tukevat investoinnit. Ja nyt näillä tavoitteilla pyritään saamaan julkisen talouden tasapaino kuntoon. (Puhemies koputtaa) Työllisyysaste ylös, sillä se tulee.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Soini on poissa, niin voin ehkä kommentoida tätä hänen euroajatteluaan. Hän on periaatteessa oikeassa siinä, että Euroopan talousvaikeudet johtuvat paljon erilaisista rakennevioista. (Mauri Pekkarisen välihuuto) — Ne ovat tulleet esille myös vasta kokemuksen myötä jonkin verran. Jotkut tiedettiin, ja jotkut ovat uusia. — Niihin voi vastata joko sillä tavalla, että euro hajotetaan, minkä hinta on aivan järkyttävän iso, tai sitten niihin voi vastata sillä tavalla, että näitä pelisääntöjä muutetaan. Soini on vastustanut kaikkia esityksiä näitten pelisääntöjen parantamisesta, jolloin hänen vastauksensa voi olla vain euron hajoaminen tosiasiassa. Ei hän ole tässä mitenkään ainoa, kyllä on esimerkiksi sosialidemokraattien puolesta ollut samanlaista eurovastaisuutta, joka estää tätä rakennevikojen korjaamista.

Sitten täytyy sanoa, että tämä varjovelkaantuminen on kyllä ihan (Puhemies koputtaa) hölmö ajatus. Jos Euroopan keskuspankki joutuu maksukyvyttömäksi, niin silloin on muitakin murheita kuin se.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eivät perussuomalaiset ole vastustaneet pelisääntöjen parantamista. Päinvastoin meillä on kritisoitu sitä, että olemassa olevia sääntöjä ei noudateta, niitä rikotaan. Me olemme vastustaneet yhteisvastuuta, emme pelisääntöjen parantamista.

Kysyn tässä yhteydessä hallitukselta vielä toisen kysymyksen. Olennaisen tärkeätä on kansalaisille ostovoima, mikä on se fyrkka, millä pystytään ostamaan bensaa, ruokaa, ja hallitus on ilmoittanut pääministerin suulla, että ostovoimaa lisätään. Kuitenkin käytännössä lapsiperheiltä leikataan 70 miljoonaa euroa, eläkeläisiltä 200 miljoonaa euroa. Tämä ei paranna vaan heikentää kansalaisten ostovoimaa. Kysyn pääministeriltä: Voitteko te julkaista VATTin laskelmat, miten tämä ensi vuoden budjetti vaikuttaa ostovoimaan todellisuudessa? Julkaisetteko nämä laskelmat?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä se perussuomalaisten politiikka, jota tässäkin salissa on tehty, on väkisinkin tulkittava siten, että on vastustettu euron kehittämistä. Euro elää ajassa, niin kuin politiikka ylipäätään elää ajassa, ja sitä pitää kehittää ajan vaatimusten mukaisesti.

Haluaisin kiinnittää huomiota myös siihen, mitä pääministeri sanoi siitä, että valtiovallan tehtävänä voi olla vain kaupan vapauttaminen. Minun mielestäni pohjoismaisen hyvinvointimallin yksi keskeinen tekijä on se, että me luomme valtiovallan toimilla myös vakautta. Siihen liittyy koulutus, työllisyys, yhteiskunnallinen tasa-arvo, ja silloin kun täälläkin puhutaan koko ajan siitä, että normeja pitää vähentää, niin toki varmasti, mutta me tarvitsemme myös sekä Euroopan unionissa että Suomessa sellaisia normeja, joilla lisätään tasa-arvoa, parannetaan yhteiskunnan toimivuutta. Kysyisinkin tässä nyt pääministeriltä, (Puhemies koputtaa) että kun me olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että yritykset luovat työpaikkoja, niin mitä tämä eurolla spekuloiminen tarkoittaa pienille ja keskisuurille yrityksille Suomessa.

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lähetekeskustelu tällä viikolla päätyy siihen, että tämä siirtyy valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi, joka pyytää lausuntoja erikoisvaliokunnilta. Sen jälkeen täällä alkaa käydä satoja ja taas satoja asiantuntijoita.

Kysynkin nyt pääministeriltä: Oletteko te valmis antamaan tälle edustajajoukolle valtuudet siihen, että yhdessä asiantuntijoiden kanssa löydetään tapoja, toimintatapoja, joilla byrokratiaa vähentämällä ja sisäisin siirroin saadaan aikaan asioita, joilla suomalaista kannattavaa työtä voidaan lisätä? Oletteko valmiita antamaan joustoja kehyksen sisällä tehtäviin muutoksiin?

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä norminpurkukeskustelu on sinänsä ihan hyvä, mutta vähän siinä myös pelottaa tämä kiihko, millä sitä lähdetään viemään eteenpäin. Toiselle välttämätön sääntely voi olla suoja ja toiselle taas haitta. Esimerkiksi kauppojen aukioloaikasääntelyhän antaa suojaa pienyrittäjille ostoskeskuksissa, koska muutoin he olisivat sidoksissa suurten yritysten aukioloaikoihin. Toisaalta myös sellainen sääntely on turha, joka antaa suojaa vahvemmalle heikompaa vastaan.

Tällä hetkellä, hyvä herra pääministeri, suuryritykset voivat kiertää veroja verosuunnittelun ja harmaan talouden ulkomaisen käytön myötä, ja sellainen sääntelyn purku on turhaa. Ihmettelenkin, miksi tähän sääntelyyn, joka suojaa vahvempaa suuryritystä rehtiä suomalaista pienyrittäjää vastaan, ei puututa. Miksi puhutte vain pienistä puroista, kun suuret virrat vievät pääomat ulkomaille (Puhemies koputtaa) harmaan talouden suojissa?

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli esitti pääministerille erittäin relevantin kysymyksen, joka kiinnostaa meitä hallituspuolueidenkin kansanedustajia varmasti, onko meillä eduskunnalla ja valtiovarainvaliokunnalla valtuuksia kehysten puitteissa tehdä muutoksia enemmän kuin on totuttu.

Puhemies! Valtiontalouden alijäämä tänä vuonna on reilut 7,5 miljardia ja tässä budjettiesityksessä noin 3 miljardia vähemmän, mutta huomiota on kiinnitettävä siihen, miten tämä 3 miljardia saadaan aikaiseksi: muun muassa valtion omaisuutta myymällä lähes 2 miljardilla. Toinen, mikä on jäänyt liian vähälle huomiolle mielestäni, on huoltovarmuuden heikentäminen. Huoltovarmuusvarastoja aiotaan nyt tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja tässä Suomen taloustilanteessa heikentää. Se on huono asia. Herra pääministeri, oletteko samaa mieltä kanssani?

Maarit Feldt-Ranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useampikin edustaja on täällä aika löysin rantein esittänyt kuntien tehtävien merkittävää vähentämistä, ja osa jopa uskoo siihen, että sieltä olisi löydettävissä merkittäviä säästöjä. Ilmaa on vaikea nähdä, ja jos kuntia katsotaan, niin siellä ilmaa on vielä vaikeampi nähdä, koska siellä sitä juurikaan ei ole, ei ainakaan siinä määrin, että siitä olisi valtiontalouden pelastajaksi.

Kuntien menoista 80 prosenttia syntyy palkoista, opettajien, lääkäreitten, lastenhoitajien, vanhustenhoitajien palkoista, ja loput muista hoitoon, hoivaan, opetukseen ja koulutukseen tarvittavista menoista. On väärin antaa sellainen kuva, että kunnista olisi löydettävissä merkittäviä säästöjä. Tämä huoli taloudesta on aivan oikea, mutta säästöjä ei kannata hakea sieltä, mistä niitä ei ole löydettävissä.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eilen ministeri Rinne aivan oikein puhui tulevaisuudenuskon vahvistamisen tärkeydestä. Valitettavasti tämä keltainen kirja on aivan kaikkea muuta.

Te, pääministeri, äsken puhuitte tästä korkeimmasta luottoluokituksesta. Kaikkien valitusvirsien ja pessimismin äärellä on kuitenkin muistettava, että Suomi on edelleen korkeimmassa luottoluokituksessa, ja se on kiistatta ainakin yksi toivon merkki. Kysyn, pääministeri: miten on varauduttu luottoluokituksen mahdolliseen alenemiseen, ja mitä sen seuraukset konkreettisesti ovat?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vanhan, kokeneen valtiopäivämiehen ohje kuului, että kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa. On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa on tavoitteet korkealla, mutta edustaja Zyskowicz, kyllä on kohtuullisen tärkeää, että ne ovat realistisia. Jos tavoitteen asettelussa jo tiedetään, niin kuin totesitte, että niitä ei saavuteta, se vie uskottavuuden koko ohjelmalta, ja nyt jos joskus me tarvitsemme uskottavuutta toimenpiteisiin.

Arvoisa puhemies! Pääministerille: Kuntien taloudellinen tilanne on todella vaikea, ja tässä on hyvin tärkeä periaate rahoitusperiaate, joka lähtee perustuslaista, että antaessaan kunnille tehtäviä valtiovallan on huolehdittava siitä, että on käytettävissä tosiasialliset resurssit. Nyt ensi vuoden osalta ollaan lisäämässä kuntien velvoitteita, mutta ei ole huolehdittu siitä, että on resurssit käytettävissä. Tämä rahoitusperiaate vaarantuu. Edustaja Tiilikainen tuossa äsken esitti hyvän toimenpide-ehdotuksen siitä, että tämä kotihoidon tuen pakkokiintiöinti (Puhemies: Aika!) poistettaisiin.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun kansantalouden tuotannolla on ulospäin kiinteä hinta eli euro eikä sen hinta sisäisesti jousta keskitetyn sopimisen vuoksi, ei jousta mikään muu kuin työttömyys. Suomessa palkat ovat finanssikriisinkin puhjettua nousseet jopa 20 prosenttia, vaikka tuottavuus on pysynyt ennallaan. Nyt viimeisin lukema tältä vuodelta: Suomessa työvoimakustannukset Q2:lla nousivat 4,2 prosenttia, kun euroalueella keskimäärin 1,2. Tässä puhutaan todella miljardiluokan sääntelystä, ei pelkästään yhden miljardin vaan usean miljardin. Milloin eduskunta alkaa keskustella tästä työmarkkinoiden jäykkyydestä?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lepomäki on aivan oikeassa siinä, että palkat ovat nousseet. Täytyy aina kysyä sitten, minkä takia ne palkat ovat nousseet. No, varmaan sen takia, että eläminen on kallistunut, hinnat nousevat. Tämä on jatkuvaa vääntämistä: hinnat nousevat, palkkojen täytyy nousta.

Tämä on itse asiassa meidän tärkeä periaatteellinen keskustelu, mikä meidän pitäisi käydä tässä salissa siitä, missä se raja tulee vastaan. Ihmiset tarvitsevat sen verran palkkaa, että ne tulevat toimeen sillä ja elävät. Tästähän siinä on kysymys. Ei se sen kummempaa filosofiaa tarvitse minun mielestäni. Eli kun syyllistettiin tavallaan, mikä tässä minusta haisi läpi, että vain palkat ovat nousseet, niin näinhän se ei ole.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari sanaa keskitetystä sopimusratkaisusta. Niillä kaiken kaikkiaan kyllä Suomenmaata on rakennettu tähän mennessä ja rakennetaan varmasti edelleenkin. Toivottavasti se järki kestää suomalaisten päässä. Suomi on sopimusyhteiskunta. Asioista pitää sopia. Ja kun puhutaan joustamattomuudesta työehtosopimuksissa, niin silloin kyllä unohdetaan se, että siellä on äärimmäisen paljon joustopykäliä. Kannattaa tutkia muutamia suomalaisia yleissitovia työehtosopimuksia, ennen kuin lähtee vouhottamaan siitä, että on joustamaton. Ei ole. Ei pidä paikkaansa, ei sinne päinkään. Tämä viimeinen työllisyyskokonaisratkaisuhan nyt auttaa tässä taloustilanteessa Suomea erityisen hyvin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuodesta 83 viime vuoteen asti Suomessa työikäisen väen määrä lisääntyi vielä 20 000 henkeä, mutta me teimme viime vuonna 200 miljoonaa työtuntia vähemmän — siis 200 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin vuonna 1983. Emme me tällä tavalla pärjää. Minä ymmärrän, että työntekijä on palkkansa ansainnut ja hänen pitää se saada ja että kohtuu on joustoissakin ja jos on joustoja, niin vastaavasti pitää olla turvaa sille työntekijälle. Mutta kaiken tämän takana on se, mistä täällä on jo kyllä paljon puhuttukin: Miten saada kasvu aikaan? Missä ovat ne kasvun panostukset? Te olette leikanneet monia niistä, ja niin kauan, kun te niitä leikkaatte, mennään näivettymiskierrettä kaiken aikaa alas.

Antti Lindtman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän edustaja Lepomäen kysymykseen siitä, milloin eduskunnassa aletaan puhua palkoista, minulla on se mielikuva, että viime kaudella puhuttiin, ja minulla on se mielikuva, että silloin päädyttiin liittokierrokseen, kun joissakin puolueissa eräillä oli halua lupailla palkkoja. Ajauduttiin liittokierrokseen. Ei saatu siis sellaista ratkaisua aikaan, jossa finanssipolitiikkaa ja palkanmuodostusta laitetaan yhteen. Tämä taas aiheutti kymmenien prosenttien kustannuslisän, joka aiheutti kilpailun, josta ei sitten loppujen lopuksi hyötynyt ostovoimassa palkansaaja edes kunnolla.

Sen sijaan tämän hallituksen aikana on pystytty sovittamaan yhteen valtion finanssipolitiikkaa ja sitten palkanmuodostusta nimenomaan näillä tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla, joilla on pystytty kilpailukykyä parantamaan. Kysynkin pääministeriltä, joka luetteli näitä eri keinoja, kun me olemme pieni maa eikä meillä ole rahapolitiikkaa: (Puhemies koputtaa) seisooko hallitus jyrkästi sen takana, että työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä, vai mennäänkö takaisin (Puhemies: Aika on täynnä!) viime kauden linjalle kilpalaulantaan?

Pentti Kettunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Stubb vertasi äsken täällä 90-luvun lamaa ja nykyistä tilannetta toisiinsa väittäen, että 90-luvun lama oli huomattavasti pahempi ja vaarallisempi kuin tilanne, missä nyt olemme. Minä olen päinvastaista mieltä. 90-luvun lama oli osittain tahallaan tehty. Lama-Suomea sopeutettiin tulevaan EU-tilanteeseen. Tämä lama johtuu kokonaan muista syistä. Tämä lama johtuu nyt siitä, että me olemme tiukasti sidottuna sellaiseen valuuttaan, joka ei jousta, jolloin aina joku joustaa, ja tällä hetkellä joustaa työvoima — siitä ovat osoituksena suuret työttömyysluvut — ja myös yrittäjyys joustaa tässä tilanteessa. Tämä on paljon vaarallisempi (Puhemies koputtaa) lama kuin 90-luvun lama.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä puheenvuorossaan linjasi kolme punktia, joilla saadaan Suomea nousuun: eläkeratkaisu, rakenneuudistukset ja sitten nämä normitalkoot.

Arvoisa pääministeri, mihin te unohditte kokonaan biotalouden? Se on se sarka, jolta meillä löytyy kymmenen seuraavan vuoden aikana, kun oikein toimimme, jopa 200 000 uutta työpaikkaa. Mihin te olette unohtaneet sen? Siitä pitää tehdä ne ratkaisut, joita edustaja Zyskowicz täällä jo eilen lupaili, eli meidän pitää kyetä metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasot palauttamaan vuoden 2012 tasolle. Miksi tämä puuttuu tästä budjetista? Tämä selittää ainakin minulle sen, miksi tässä budjetissa ei ole riittäviä kasvun eväitä, että juuri tämäntyyppiset puuttuvat. Toinen, mitä keskusta on esittänyt, on ensimmäisen työntekijän palkkatuki. Näitä on vaikka kuinka monta, mutta aika ei riitä niitten luettelemiseen. Eli teillä ei ole todella ollut halua tehdä niitä kasvun eväitä. Te teitte vain näitä pääkaupunkiseudun investointeja ja Tampereen investointeja ja kuvittelette, että sillä Suomi nousee. Sillä nousevat vain nämä seutukunnat.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Voin vastata oikeastaan suoraan jo edustaja Anttilan kysymykseen. Tämä biotaloushan liittyy rakenneuudistukseen, se liittyy koko energiapolitiikan rakenneuudistukseen. Se on ihan taatusti siellä sisällä mukana, koska se luo mahdollisuuksia.

Mutta sitten toisena kysymyksenä haluaisin nostaa esille, että kuulostaa kyllä aika hassulta, että me puhumme lähinnä siitä, että nyt halutaan eurosta eroon. Kysymyksessä on meidän kilpailukykymme, ja silloinhan me teemme sen helpolla tavalla jotenkin, mutta samalla me unohdamme, että me menetämme vaikka 30 prosenttia meidän palkoistamme, kun menemme ulkomaille tai vastaavaa. Eikö meidän pitäisi keskittyä tähän reaaliseen kilpailukykyyn? Nyt pääministeri puhui tästä sääntelyn purkamisesta. Hienoa, tehdään nyt talkoilla.

Kysynkin ministeri Ihalaiselta: Toinen kysymys on juuri nämä työmarkkinakysymykset ja vastaavat. Nyt ei enää olla tässä perinteisessä täystyöllisyys- tai työttömyysasiassa. Meidän täytyy löytää ratkaisu sosiaaliturvan ja työn tekemisen yhteensovittamisesta, niin että jokainen työpäivä on kannustava. Voiko sieltä löytää joitain uusia elementtejä, että ihmiset pääsisivät paremmin töihin?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on suuri huoli, työ on keksittävä Suomessa uudestaan. Senpä takia haluaisin kysyä pääministeriltä: kun te peräänkuulutatte tulevaisuusajattelua, niin mikä teidän visionne on tässä koulutuspolitiikassa?

Sosialidemokraatit ajoivat hyvin vahvasti sitä ajattelua, että jokaisella nuorella pitäisi olla ammatti, koulutus, ja oppivelvollisuuden pidennys olisi ollut juuri askel tähän suuntaan, mutta se valitettavasti nytten tyrmättiin. Eli me tiedämme sen, että jos nuorella ei tulevaisuudessa ole ammattitaitoa, parempaa koulutusta ja koulutus jää vain perusasteen varaan, niin hänen työllistymisasteensa on sangen matala. Olisinkin nyt kysynyt pääministeriltä: mikä on hallituksen suuri visio siinä, että me mahdollistamme nuorille työllisyyden tulevaisuudessa ja hyvän elämän?

Vesa-Matti Saarakkala /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Viime vuonna astui voimaan tämä EU:n talousunionisopimus, jota myös talouskurisopimukseksi kutsutaan. Siinähän on säännelty niin, että mikäli julkisen sektorin alijäämä on yli prosentin luokkaa, niin tulee sanktiot. Kysynkin nyt pääministeri Stubbilta: mikä on hallituksen linja liittyen tähän Suomen alijäämään? Eilen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satonen ilmoitti, että kyse on rakenteellisesta alijäämästä, jota tässä nimenomaan säädellään, mutta valtiovarainministeri Rinne puhui pelkästä alijäämästä.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin tähän normikeskusteluun. On hyvä, että hallituksen piirissä on myös ruvettu lämpenemään siihen, että näitä turhia normeja ja turhaa byrokratiaa purettaisiin.

Ajattelisin niin, että teillä, pääministeri, olisi mahdollisuus siihen, ensinnäkin ensimmäinen askel ottaa niin, että käytte läpi nämä tänne tulossa olevat hallituksen budjettiesitykset, missä siellä on turhia normeja ja byrokratiaa tulossa. Otan vain yhden esimerkin eli tämän, kun päätitte, että lapsilisiä leikataan ja siihen tehdään hyvitykseksi lapsivähennysjärjestelmä. Kaikkihan tietävät, että se on erittäin byrokraattista, se on huonoa perhepolitiikkaa, on huonoa veropolitiikkaa. Se olisi ensimmäinen ja hyvä askel siinä, jos te käytte läpi nämä budjettilait, missä siellä on turhia normeja. Voitteko tehdä tämän, voitteko luvata, että ennen kuin ne tänne eduskuntaan tulevat, vielä säätelisitte tätä ja ottaisitte turhat normit ja turhan byrokratian pois sieltä?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti meille kaikille surullinen asia, että siitä kunnianhimoisesta työllisyystavoitteesta, joka asetettiin kesällä 2011, olemme hyvin kaukana.

Mielestäni tärkeää tässä keskustelussa ja tämän budjetin käsittelyssä on katsoa niitä asioita, millä voimme luoda ihmisille uusia mahdollisuuksia, tilanteita, joissa he voivat tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Tässä kohtaa lupaavimmat asiat mielestäni ovat säädetty työttömyysturvan suojaosa ja nyt eduskunnan käsittelyssä oleva asumistuen suojaosa, jotka parantavat esimerkiksi lyhytaikaista tai melko pienipalkkaista työtä vastaanottavien käteenjääviä tuloja. Myös koulutukseen suunnatut panostukset ovat sellaisia, jotka tulevaisuudessa parantavat ihmisten mahdollisuuksia, ja uskon, että yksi näistä tärkeistä uudistuksista on myös kotihoidon tuen jakaminen molempien vanhempien kesken.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sain juuri viestin, että älkää nyt isot ihmiset tapelko siellä. Olen samaa mieltä, ei tätä maata olla ennenkään tappelemalla ja repimällä rakennettu. (Hälinää) Tämä maa on rakennettu yhteistyöllä, ja se pitää myös korjata yhteistyöllä. Minun mielestäni on hyvä, että esimerkiksi pääministeri Stubb on esittänyt yhteisiä norminpurkutalkoita ja kutsunut kaikki puolueet näihin talkoisiin mukaan.

Helsingin Sanomien gallup kertoi, että yli puolet suomalaisista haluaa, että velaksi elämiseen loppu tulee ja siitä tehdään loppu. Sitä työtä pitää tehdä, ja velanotto pitää saada loppumaan. Uskon, että siihen tarvitaan kuitenkin vielä toimia ensi vuodenkin jälkeen ja tarvitaan maltillista ja määrätietoista sopeuttamista kuten myös rakenneuudistuksia, ja niistä sote on tietysti kaikista tärkein.

Meidän pitää näitä asioita nyt ryhtyä yhdessä tekemään, (Puhemies koputtaa) ei repimään ja rikkomaan.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varmasti jaamme kaikki yhdessä sen huolen, että ihmisiä on aivan liian paljon työttömänä. On paljon osaamista, mikä hukataan tällä hetkellä Suomenmaassa. Ainut konsti olisi tietysti työllisyyden lisäämiseen se, että bruttokansantuotetta saataisiin parannettua, ja se onnistuisi lähinnä viennin kautta.

Kysynkin nyt ministeriltä: minkälaisia mahdollisuuksia meillä on parantaa vientiä, että saadaan suomalaisia korkeatasoisia tuotteita entistä enemmän maailmalle ja sitä myötä myös sitten pystymme kansantaloutta parantamaan ja luomaan ihmisille työpaikkoja?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri otti esittelyssään esiin, että työllisyyttä voidaan parantaa näillä pääkaupunkiseudun liikennehankkeilla niin kuin Pisara-radalla ja muilla. Tietysti se toimii osalla työllistettäviä, mutta MOT-ohjelmassa tällä viikolla tuli esille, että 100 000 virolaista käy tuosta lahden yli töissä. Miten pääministeri aikoo kohdistaa nyt, että suomalaisia saataisiin työllistettyä, onko se yleensä mahdollista tässä EU-tilanteessa?

Edustaja Sasi toi esiin, että rahan työntäminen elvytyshankkeisiin ei auta. Sasi jäi vain miettimään, mikä se vastaus on. Onko Sasi nyt lopulta huomannut sen, että näillä ehdoilla, missä Suomi nyt on, ei voida työllistää enää suomalaisia ollenkaan, että pitäisi pystyä kohdentamaan suomalaisiin hankkeisiin?

Edustaja Paatero kysyi perussuomalaisilta (Puhemies koputtaa) eurosta eroamisen hintaa. Kysyisin hallitukselta, mikä on eurossa pysymisen hinta.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan erittäin paljon normitalkoista. Pääministeri Stubb, te olette sanonut, että teidän hallituksenne on toimeenpanohallitus. Nyt on sen aika.

Teen suoran ehdotuksen. Käykää läpi joka ainoa hallituksen esitys, joka tulee tähän taloon. Tähän mennessä, mitä on esimerkiksi omaan maa- ja metsätalousvaliokuntaan tullut, joka ainoa lakiesitys on lisännyt hallintoa, ei vähentänyt sitä vaan lisännyt. Uskon, että kaikkialla muuallakin on aivan sama tilanne jokaisen hallinnonalan osalta. Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä vaan niinpäin, että sitä puretaan aidosti eikä lisätä. Tämä on ensimmäinen asia. Voisiko pääministeri nyt luvata sen, että näin tapahtuu?

Kun täällä äsken perättiin sitä, onko eduskunnalla valtuuksia tehdä, eduskunnalla on valtuudet tehdä. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, elikkä nyt kaikissa valiokunnissa tämä peräys liikkeelle, ei yhtään lisää hallintoa lakiesityksiin vaan entistä puretaan. Miljardikaupalla (Puhemies koputtaa) odottaa tällä hetkellä viranomaispäätöksiä investointeja Suomessa, meillä ei siihen ole varaa.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Tölli kehotti kertomaan totuuden, ja tästä aasinsiltana haluan kysyä pääministeriltä, onko valtioneuvoston tiedotus budjettiin liittyen ollut ihan reilua ja totuudenmukaista.

Kun tästä budjetista saatiin sopu ja puoluejohtajat saapuivat suoraan lähetykseen Säätytalolle, se tuntui kuin maanpäällinen paratiisi olisi avautunut: kymmeniä ja satoja miljoonia jaettiin kohteisiin, käynnistettiin elvytystä, autettiin eläkeläisiä ja autettiin köyhiä, ja joka puolella vain hyvää satoi. Ja kyllä minä ainakin mieleni pahoitin, kun huomasin, että tämä taitaa todellisuudessa olla jonkinlainen viestinnällinen silmänkääntötemppu, koska tätä kirjaa verrataan koko ajan kehyspäätökseen, ei siihen budjettikirjaan, minkä me viime vuonna täällä päätimme. Kysyisinkin pääministeriltä: Onko tämä tiedotus ollut totuudenmukaista ja reilua? Antaako se kansalaisille kuvan todella siitä, missä tässä budjetissa mennään?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lepomäki nosti kysymyksen, milloin täällä ruvetaan keskustelemaan palkoista. Olen itsekin kysynyt sitä samaa ja tullut ehkä siihen johtopäätökseen, että ei ehkä ikinä, koska tämä on niin pyhä asia Suomessa, että siihen ei voi puuttua.

Edustaja Kärnälle toteaisin, kun sanoitte, että siellähän on jo joustavuutta niissä työehtosopimuksissa, että ei siellä ainakaan nuorten naisten kannalta sitä ole. Jos vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin tasaisemmin, niin ne 170 000 yksinyrittäjää Suomessa voisivat työllistää nuoria naisia. Yrittäjänaiset ovat laskeneet, että siihen saakka, kun lapsi täyttää 10 vuotta, keskiansioilla toimeen tuleva nainen aiheuttaa yrityksille noin 16 000 euron kustannukset. Moni pienyritys joutuu ottamaan lainaa pystyäkseen palkkaamaan nuoren naisen. Mitä vastaatte tähän, edustaja Kärnä?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tulee mieleen, halutaanko siellä salin oikealla laidalla säätää minimipalkkalaki tähän maahan, koska haluttaisiin palkkapolitiikka eduskuntaan. Minusta on hyvä, että se on toimialakohtaista ja sitä siellä määritellään, koska silloin se antaa sitä tarvittavaa joustoa. Erilaisten toimialojen palkanmaksukyky on hieman erilaista.

Mutta tästä kilpailukykykeskustelusta on oikeastaan unohtunut tuottavuus ja vaikuttavuus, vaikuttavuus erityisesti julkisella sektorilla. Me puhumme paljon byrokratiasta, mutta meidän toimintamalliemme tapa on kehittää omaa byrokratiaa sen lisäksi, mitä tässä talossa tai hallinnossa on säädetty. Minusta silloin oleellista on se, miten me kehitämme toimintatapojamme, miten me tuotamme parempaa johtamista, miten me organisoimme työn fiksummin ja miten me hyödynnämme osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Suomesta ei voi tulla maata, joka kilpailee hinnalla ja massatuotannolla. Meidän on tehtävä asiat osaavammin, fiksummin ja tehokkaammin.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Ensin edustaja Kärnälle: Hänhän sanoi, että työehtosopimuksissa on klausuuli tai on jouston mahdollisuus. Mutta ongelma on siinä se, että näihin joustoihin pääsee käsiksi työnantaja vain silloin, kun hän on mukana TESissä suoraan eikä esimerkiksi yleissitovuuden kautta. Silloin se erityisesti haittaa niitä, joilla olisi suurin tarve joustoille, eli pienyrittäjiä, jotka pääsääntöisesti eivät ole järjestäytyneitä.

Toinen asia on se, että tässä ei ainakaan itselläni ole tarve siirtää tätä vaikutusvaltaa yhtään tähän saliin eikä sen puoleen yhtään millekään muulle kollektiiville vaan jättää se päätäntävalta yhä lähemmäs sinne, missä se paras tietokin siitä on, eli paikalliseen sopimiseen. Se olisi tätä päivää. Ruotsi 90-luvulla päätyi jäämään euron ulkopuolelle sen vuoksi, että paikalliset ekonomistit sanoivat, että siellä työmarkkinat ovat liian jäykät kiinteälle valuutalle, ja meillä on yhä sitäkin jäykemmät työmarkkinat.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kannustan kaikkia työnantajia järjestäytymään. Se on heidän oma etunsa, että on suuremmat ja leveämmät hartiat, joiden takaa sitten puhuu. Järjestäytymään, työnantajat, siitä se alkaa.

Arvoisa puhemies! Eiköhän sovita kuitenkin niin, että tähän saliin ei työehtosopimusneuvotteluja tuoda. Epäilen, että ammattitaito ei ehkä riitä kaikilla siihen.

Mitä tulee nuorten naisten työllistymiseen, niin huolihan on, totta kai, yhteinen. Ay-liike on ollut valmiina jakamaan kaikkien työnantajien kesken tämän potin, jotta se ei rasittaisi nimenomaan pieniä yrityksiä, mutta ei ole onnistunut. Ei ole suostuttu. Yhteisestä tahdosta tämä on kiinni.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lepomäki mainitsi paikallisen sopimisen. Sitä usein käytetään esimerkkinä silloin, kun sanotaan, että "kun homma ei pelaa". Paikallinen sopiminenhan on nyt jo työehtosopimuksissa täysin mahdollista, mutta sitä ei vain osata käyttää tarpeeksi hyvin. Siinä on paljon keinoja, joita voitaisiin käyttää, ja on yrityksiä, joissa paikallisesti sopimalla on päästy erinomaisiin ratkaisuihin, yhdessä sopimalla. Ei tässä ole tarkoitus vastakkainasetella.

Edustaja Heinonen täällä jo hieman pelotteli, että täällä ruvetaan riitelemään. Ei täällä riidellä. Meillä on varmaan molemmilla yhteinen tahto siitä, että Suomi nousee, ja se nousee sillä lailla, että voidaan luottaa siihen, että jos sovitaan jotain, niin työnantaja pitää sen sovitun ja työntekijä pitää sen sovitun. Ei tämä tämän kummempaa taikaa vaadi, mutta kummallisen vaikeaa se on.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kannattaa katsoa ihan rauhallisesti sitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Me olemme 73 000 teollista työpaikkaa menettäneet tämän talouskriisin aikana. On tietysti osittain kyse siitä, että meidän toimialat ovat menettäneet, esimerkiksi metsäteollisuus on menettänyt, ict on menettänyt, mutta on siinä kyse myös siitä, että jos me vertaamme Saksaa ja Ruotsia, siellä on hintakilpailukyky selvästi parempi, siellä työmarkkinat toimivat joustavammin, paikallista sopimista on enemmän, ja erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa uhkaa, että työ siirtyy pois maasta, voidaan sopia paikallisista keinoista, joilla siitä päästään.

Suomessa on, ihan kuten Lindström sanoi, myös hyviä esimerkkejä paikallisesta sopimisesta. Se on ihan totta, ja sitä ei varmastikaan osata riittävästi käyttää, mutta kun me katsomme näitä isoja lukuja, niin kyllä meidän täytyy tästä tilanteesta aidosti olla huolestuneita ja meidän täytyy löytää sellaiset keinot, joilla jatkossa voidaan suomalaista työtä ja suomalaisen työn kilpailukykyä nykyistä paremmin puolustaa.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on selvää, että kun työpaikkoja on menetetty, niin meillä on kilpailukykyongelma. Kilpailukykyongelmassa on kaksi puolta. Se ei ole pelkästään palkkakysymys, vaan se on myöskin uusiutumisen kysymys.

Edustaja Hemmilälle vastaisin. Nostitte tärkeän kysymyksen esille tästä piilovelkaantumisesta tai nettovelasta. Toivon, että valtiovarainvaliokunta käsittelee myöskin tätä budjettikäsittelyssä.

Pääministerille vastaisin, että minun mielestäni tämä oma tahtotila kuitenkin menee luottoluokittajien ja komissionkin paineen ohi siten, että me saamme tämän surkean tilanteemme käännettyä. Mielestäni tälle asialle voidaan tehdä paljonkin. Me voimme muuttaa energiapolitiikan suuntaa, niin kuin täällä on keskusteltu, kohti kotimaisia suosivaa linjaa, ja kun kuunnellaan yrityksiä ja toimialoja, sieltä tulee selkeitä esityksiä siitä, mitä esteitä työllistämiselle on. Sieltä tulee paljon sellaisia toimia, jotka eivät tarvitse rahaa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lepomäkeä on kiitettävä rehellisyydestä. Hän on selkeästi tuonut nyt esille ne arvot, jotka ovat selkeästi kovenemassa kokoomuksen puolella. Te vaaditte julkisen sektorin leikkauksia: siis sairaanhoidon, turvallisuusjärjestelmien. Te katsotte, että hyvinvointivaltio ei ole luonut yhtään innovaatiota. Näin te puhutte kilpailukykyisen ja vahvan sivistystyön oikeusvaltio-Suomesta. Tehän olette jo nykyisen työmarkkinajärjestön romuttaja, ette arvosta suomalaista sopimisen kulttuuria. Kyllä selvästi ja rehellisesti te olette tuonut esille Libera-säätiön ja Wahlroosin ajatukset, jotka entistä vahvemmin nyt lyövät läpi kokoomuksen.

Minä toivon, että pääministeri kokoomuspuolueen puheenjohtajana kertoo nyt selvästi, onko tämä Liberan linja kokoomuksen tie.

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Satonen mainitsi, että me olemme menettäneet 73 000 teollista työpaikkaa, mutta tiesittekö, että veronumeron tultua pakolliseksi rakennusalalla kävi ilmi, että Suomessa työskentelee lähes 80 000 ulkomaalaista, joista 35 000 on virolaisia? Pelkästään Uudenmaan alueella ulkomaalaisen työvoiman osuus on 35 prosenttia.

Ei sinänsä mitään, että kilpailua on, mutta kun Suomen talous supistuu vuosi toisensa perään, osa ulkomaalaisista työntekijöistä ei silti maksa Suomeen lainkaan mitään veroja. Nimittäin vuokratyöntekijöiden verotusmenettely ei koske aliurakointia tekevän ulkomaisen yrityksen työntekijöitä ensimmäisten kuuden kuukauden aikana, ja kun me tiedämme myös sen, että Viron kaupparekisterissä on lähes 30 000 yhtiötä, joiden taustalla on suomalainen henkilö tai yritys, tämä on hyvin yksinkertainen tapa kiertää veroja ja jättää ne Suomeen maksamatta.

Joten eikö tämä suosi suomalaista -teema voisi nyt jo ulottua myös esimerkiksi rakennusalalle, (Puhemies koputtaa) että me saisimme takaisin osan näistä työpaikoista siten, (Puhemies: Aika on täynnä!) että valvotaan, että täällä on palkka oikealla tasolla?

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuslaisia arvoja ovat pitkälti vapauden ja ihmisen oman vastuun kunnioittaminen. Meillä on perustuslaissa sopimusvapaus ja yhdistymisvapaus tämän hengen mukaisesti, ja niitä kunnioittaen ihmiselle tulisi antaa enemmän päätäntävaltaa omaan elämäänsä. Se koskee sekä työntekijää että työnantajaa, ja meidän erityinen huolenaiheemme sekä kokoomuksessa että, uskon, koko tässä salissa on se, että välitämme toisistamme ja välitämme heikoista, mutta suurinta heikkoutta on se, että me sallimme näin suuren työttömyyden sen vuoksi, että työmarkkinat eivät jousta.

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Työmarkkinoiden joustavuuden osalta.

Täytyy olla pelisääntöjä. Sen takia on järjestäytyneet ammattiyhdistysliikkeet, järjestäytyneet työnantajat, jotka sitoutuvat kunnioittamaan tiettyjä pelisääntöjä. Sitä ovat järjestäytyminen ja sen kautta työehtosopimuksen yleissitovuudet. Ei voi olla niin, että on marjanpoimijoita, jotka tulevat sille korille siinä vaiheessa, kun haluavat jakaa itselleen, ja mahdollisesti sopivat jotakin sellaista, joka ei ole niitten pelisääntöjen mukaista. On erityisen tärkeätä, että myös työnantajat, kuten edustaja Kärnä totesi, järjestäytyvät, jotta me voimme tässä maassa yhdessä rakentaa niitä pelisääntöjä, joilla sitten voimme tehdä niitä paikallisia sopimuksia. On erityisen tärkeätä, että on pelisäännöt, joiden mukaan menetellään. Saksaa on tähän turha tuoda mukaan; Suomessa työnantajat eivät ole sitoutuneet paikallisissa sopimuksissa siihen, että eivät irtisano yhtään työntekijää.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubb, te olette ilmoittanut, että olette uuden poliittisen kulttuurin airut, elikkä ei vanhoja painolasteja, vain uutta.

Siksi kysynkin teiltä, työministeri Ihalainen: Aiotteko olla vaikuttamassa siihen, että eduskunnassakin olevia vääriä ratkaisuja, vääriä sitaateissa ehkä mutta myös verotuksen kannalta virheellisiä ratkaisuja, ei viedä läpi? Voisiko olla mahdollista, että eduskunta oikaisisi niitä jo täällä eikä esimerkiksi niin kuin nyt, kun budjetissa tuodaan vaikkapa yritysten edustuskulujen verovähennysoikeuden korjaamista tänne? Taksipuolella on tapahtumassa aivan samanlainen asia. Nyt luullaan, että poistamalla taksien, tiettyjen ajoneuvojen verohuojennusmahdollisuus valtio ikään kuin saisi lisää tuloja. Päinvastoin tulee käymään: valtio menettää verotuloja enemmän, 3—5 vuotta tulevat ajoneuvojen uudistamiset viivästymään, sata työpaikkaa menee automyyntikohteista eli alaan tulee vaikuttamaan negatiivisesti tämän verohuojennusesityksen tänne tuominen ja läpi vieminen. Työministeri Ihalainen, (Puhemies: Nyt aika on täynnä, arvoisa edustaja!) kun tarvitaan tämänkaltaisia toimenpiteitä, niin... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuntuu siltä, että ajattelemme näistä kolmikantaneuvotteluista: mihinkä johtavatkaan?

Mutta tästä säätelystä aiheutuvat hallinnolliset kustannukset ovat Suomessa korkeat, eli 2 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja jos ajatellaan, että mitä pienempi yritys on, sitä vaikeampaa heidän on toimia, heillä pitää olla jopa konsultteja, että pystyy nämä raportoinnit ja kaikki lakisääteiset ilmoitusvelvollisuudet täyttämään. Se on hyvä, että olemme tässä asiassa yhteisymmärryksessä.

Mutta sitten puhutaan myös, että nyt katseet kohdistuvat pk-yrityksiin. Miksi tänä päivänä pk-yrittäjät työllistäisivät? En ainakaan minä, koska tiedetään, että veropolitiikka on poukkoilevaa, nyt viimeisenä ovat nämä edustuskulut, milloin lasketaan, milloin nostetaan, nyt tulee taas jotain parannusta. Sitten pienyrityksillä pitää myös olla takaukset, lainansaantimahdollisuudet, markkinointiin, vientiin, eli kyllä pitäisi hallituksen tehdä todellisia päätöksiä, jos me haluamme, että pk-yritykset työllistävät.

Myös, kun viime vuonnahan puhuttiin dynaamisista vaikutuksista, kysyisin: (Puhemies: Nyt aika, arvoisa edustaja, on täynnä!) paljonko saatiin, kun annettiin isoille yrityksille miljardin euron helpotukset?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos Euroopan kokemukset nyt jotain osoittavat, niin ainakin sen, että euroalueella voi kasvaa ja euroalueen ulkopuolella voi taantua. Niin kuin pääministeri Stubb totesi, kyllä talouden ratkaisut edelleen ovat aika pitkälle omissa käsissämme: pystymme oman talouteemme paljon vaikuttamaan.

Paljon on tehty, ja paljon pitää vielä tehdä. Rakenteellisia uudistuksia on moni puheenvuoro täällä painottanut. Haluan liittyä tähän joukkoon. Pääministeri itse nosti eläkeuudistuksen yhtenä tärkeänä elementtinä. Vahvasti kannustan kaikkia osapuolia etenemään ripeästi eläkeuudistuksessa. Muun muassa edustaja Jaskari viittasi sosiaaliturvan ja työn parempaan yhteensovittamiseen, jotta työtä kannattaa ottaa vastaan aina silloin, kun sitä on tarjolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ohella meidän pitää pureutua myös sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitukseen, ja siinä valitettavasti aika alkaa loppua kesken tältä hallitukselta. Toivon, että sitä voidaan vielä vauhdittaa.

Mutta, arvoisa puhemies, näissä keskusteluissa ilahduttavaa on aina, kun aivan eri puolilta salia yhtäkkiä huomaamme ajattelevamme samalla tavoin. (Puhemies koputtaa) Ainakin perussuomalaiset, vasemmistoliitto ja vihreät kannattavat yrittäjän alv-rajan nostamista.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri Stubb, puhuitte luottoluokituksesta, edustaja Sasi kolmesta A:sta. Minäpä teen tässä rohkean ehdotuksen Suomen luottoluokituksen nostamiseksi A:n viidenteen potenssiin eli viiteen A:han.

Suomen valtiolla on ensi vuoden lopussa velkaa 102 miljardia euroa eli lähes 20 000 euroa per jokainen suomalainen vauvasta vaariin. Meillä on seitsemän yksityistä eläkeyhtiötä ja yksi valtion, eli kahdeksan eläkeyhtiötä, joiden yhteinen tasearvo on noin 190 miljardia euroa. Eikö voitaisi muuttaa tätä laskentatapaa siten — kun me suomalaiset olemme viime kädessä vastuussa valtion veloista ja nämä rahastot ovat muodostuneet siten, että 1/4 niistä on tullut työntekijöiltä ja 3/4 työnantajilta, eli se on meidän suomalaisten rahaa — että nämä rahastot otettaisiin tässä laskennallisessa kaavassa mukaan? Tätä, arvoisa pääministeri, esitän harkittavaksi.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran minun mielestäni erittäin hyvää keskustelua ja paljon virikkeitä ja ajatuksia myös hallituksen toimintaan ja toimiin. Nostaisin esille muutaman kokonaisuuden.

Ensimmäinen on se, että meillä poliitikoilla on pieni sisäänrakennettu ongelma. Kun me näemme ongelman, me teemme yleensä kaksi asiaa: me kaadamme sen päälle rahaa, ja sen jälkeen me teemme lain. Se on meidän ikään kuin normaali reaktiomme tilanteeseen. En ole ihan varma, että tämä on se paras tapa.

Tämä liittyy sitten kahteen kokonaisuuteen, joista normien purku on yksi, ja sitten on EU-sääntely, joka taisi olla edustaja Lindströmin ensimmäinen kysymys. EU:ssahan säännellään sen takia, että ihmisten, tavaroiden, palveluiden ja rahan pitäisi liikkua vapaasti. Perusajattelu on se, että yksi sääntö on parempi kuin 28 eri normia, eli se on eräänlaista normien purkua. Syntyykö sieltä sitten aina täydellisiä päätöksiä? Ei tietenkään, koska on 28 jäsenmaata ja käytännössä neljä eri instituutiota, mutta tavoite on aika selkeä.

Minä uskon, että meillä myös kansallisella tasolla tämä tavoite on sama. Me pyrimme helpottamaan lainsäädännön kautta, mutta aina tässä tavoitteessa ei onnistuta, ei kansallisella tasolla eikä sitten myöskään kunnan tasolla. Perusongelmahan meillä tässä tietysti on se, että se kansallinen taso ohjaa myös sitä kuntaa, ja silloin ajaudutaan ristiriitaiseen tilanteeseen.

Tästä pääsen kuntien tehtäviin, joista edustaja Tiilikainen kysyi tuossa aikaisemmin. Kuntien tehtävien karsimisessahan on ollut se ongelma, että on kaksi ministeriötä, joihinka se kohdistuu kaikista eniten. On opetus- ja kulttuuriministeriö — siellä on tietyt ohjauskeinot, kouluissa oppilaat: pystyy laskemaan. Sitten on sosiaali- ja terveysministeriö: ei pysty suoranaisesti laskemaan. 400 miljoonaa noin karkeasti saatiin karsittua, mutta 600 miljoonaa jäi karsimatta. Se ajatus siitä, että rakennetaan sen ympärille kehysbudjetti, pyrkii sitten ohjaamaan sitä tulosta paremmalla tavalla. Eli ei panna lisää velvoitteita, mutta sote pystyy tällä tavalla paremmin ohjaamaan sitä.

Sitten kolmas kysymys liittyy vientiin ja meidän vientiteollisuuteemme. 40 prosenttia meidän bruttokansantuotteemme arvosta tulee viennistä, ja kun vienti ei vedä, meidän taloutemmekaan ei vedä. Sen takia me olemme valtion taholta pyrkineet tehostamaan toimintaa muun muassa Team Finlandin kautta. Mutta jälleen kerran, kysehän ei ole siitä, että me valtiolla pystymme valitsemaan niitä voittajia.

Tokihan me keskitymme, edustaja Anttila: biotalous on yksi, johonka keskitymme, cleantech on toinen, ja digitalisaatio, mutta me emme voi niitä voittajia valita, vaan yrityksen tehtävänähän on tavalla tai toisella tehdä tuote tai palvelu, jota ostetaan, ja sitten tuottaa suoranaisesti voittoa omalle omistajalleen. Tästä seuraa sitten kaikkea hyvää, eli vienti lähtee vetämään, saadaan työpaikkoja ja saadaan myös sitten verotuloja. Mutta meidän teollisuutemme rakenne on ollut liian investointipainotteinen, ne ovat teollisuusinvestointeja. Silloin, kun maailmantalous sakkaa, niin myöskään meidän vientimme ei valitettavasti vedä.

Rakennepoliittiseen ohjelmaan viitattiin monta kertaa. Siis sen tavoitteena, edustaja Pekkarinen, kuten hyvin tiedätte, on kuroa 4 prosentilla umpeen meidän kestävyysvajettamme. Sote-ratkaisu, eläkeratkaisu, kunnat, niiden tehtävien karsiminen, rakenteellinen työttömyys ja sitten infra ja asuntorakentaminen, kaikki pyrkii siihen. Me pyrimme tekemään, se on se iso paketti. Ei varmaan onnistuta täydellisesti, mutta suunta on kuitenkin oikea.

Kodinhoidon tuki oli asia, joka nousi esille, muun muassa edustajat Tiilikainen ja Sinnemäki. Sen perusajatus... (Anne Kalmari: Se ei ole kodin hoidon tuki, se on kotihoidon tuki!) — Kotihoidon tuki, anteeksi tämä. Minä olen vähän tällainen kieli-invalidi, että välillä ei solju. — Eli kotihoidon tuki: sen tavoitteena on se, että kohdellaan isää ja äitiä tasa-arvoisesti, ja tavoitteena on se, että myös koulutetut äidit pääsevät helpommin töihin. Kyllä, se on ohjaava toimenpide, se on eräänlainen porkkana. Tarkoittaako tämä sitä, että päivähoitomenot kasvavat? Kyllä. Tarkoittaako tämä sitä, että kestää välillä vähän aikaa löytää töitä? Kyllä. Lisääkö tämä pitkässä juoksussa verotuloja? Väittäisin, että kyllä lisää. Eli Suomi nousee työllä ja myös sillä, että saadaan koulutettuja äitejä töihin.

Monet kysyivät sitä, että miten saadaan kasvua aikaan. Ei varmaan ole yksiselitteistä vastausta tähän. Pyrin aikaisemmassa vastauksessani sen antamaan. (Puhemies koputtaa) (Mauri Pekkarinen: Miten käy innovaatiorahoituksen, lisääntyykö vai vähentyykö?) Viimeinen huomio, jonka haluan tähän todeta, on se, että on ilman muuta selvää, että pyrimme panostamaan koulutukseen, tutkimukseen ja innovaatioihin, mutta me olemme myös siinä tilanteessa, että elvyttämällä me emme saa enää tätä maata nousemaan. Sen takia me joudumme löytämään tasapainoisen paketin, jossa toisaalta (Puhemies koputtaa) pienennetään menoja ja toisaalta pyritään kohdistamaan kasvua.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! EU-normeista otitte, arvoisa pääministeri, esille sen, että sieltä tulee lisäsääntelyä, ja sitten kun me asetamme täällä kansalliset säädökset, saamme vielä lisää sääntelyjä, ja senhän me suomalaiset kyllä osaamme.

Edustaja Leppä, maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja, otti esille täällä ne säädökset, joita me olemme todellakin joutuneet tekemään maa- ja metsätalousvaliokunnassa — sanon, että olemme joutuneet, ja toki eriäviä olemme jättäneet. Pyydän, arvoisa pääministeri, tutustukaa yhteisen maatalouspolitiikan uusimpiin ratkaisuihin ja siihen, mitenkä paljon ne ovat tuottaneet lisää kansallisia säädöksiä ja montako henkilötyövuotta muun muassa lisää valvontaan. Toteatte varmasti itsekin, että se on byrokratian riemuvoitto, ei se ole lisäarvoa maa- ja metsätaloudelle tuottavaa säätelyä.

Ja mitä muuta on tulossa? Ovatko teille tuttuja kirjaimet LULUCF? Ellei, pyydän, että tutustutte niihin — ministeri Orpo teidät varmasti perehdyttää. (Puhemies koputtaa) Siellä voi suomalaiselle metsätaloudelle olla uusi pommi tulossa.

Juha Sipilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pääministerin kanssa täsmälleen samaa mieltä, että tässä talossa on ollut tapana ja on edelleenkin tapana se, että kun meillä on yhteiskunnassa ongelma, niin se pyritään ensisijaisesti ratkomaan lainsäädännön keinoin. Tämähän ei aina poista sitä ongelmaa, ja meille on syntynyt normistoa, joka tänä päivänä on turhaa. Mutta meitä poliitikoita vaivaa myöskin se, että me retorisesti nyt kaikki olemme täällä samaa mieltä, että pitää olla normienpurkutalkoot, mutta siitä puuttuu se konkretia, mitä normeja puretaan, enkä minä tässäkään keskustelussa ole kuullut yhtäkään esitystä. Minä toivoisin, että siihen tartutaan nyt, että tehdään konkreettinen esitys — jokainen puolue tekee — siitä, mitä normeja olisimme valmiita purkamaan.

Kuntien tehtävien purkamisesta: Kun kuulimme kuntia viime syksynä, mitä he olisivat valmiita purkamaan, niin pääviesti sieltä oli, että kertokaa meille tehtävät mutta älkää asetuksilla ja lainsäädännöllä kertoko, miten ne tehdään. Tätä viestiä meidän pitäisi vakavasti miettiä.

Kotihoidon tuesta sen verran, (Puhemies koputtaa) että perheet osaavat kyllä itse päättää, onko se äiti vai isä, joka jää kotiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Vehviläinen tästä normienpurusta nosti esimerkiksi sen, että säädetään tällainen lapsivähennys, jolla osin kompensoidaan lapsilisäleikkausta. Olen aivan samaa mieltä siitä, että tällainen lapsivähennys on huonoa perhepolitiikkaa ja huonoa veropolitiikkaa. Mutta, edustaja Vehviläinen, tämä on erinomaisen huono esimerkki purettavasta normista, koska jos tämä säädös vain kumotaan, niin se tarkoittaa vain sitä, että tätä lapsilisäleikkausta ei kompensoida. Eli ei tämä ole esimerkki turhasta, tarpeettomasta normista. Uskon, että siitä olemme samaa mieltä, että jos lapsilisäleikkausta halutaan kompensoida, niin parempi tapa on pienentää tätä leikkausta kuin tuoda tällainen uusi, turha vähennys.

Täällä edustaja Alanko-Kahiluoto aikaisemmin puhui perustulokokeilun puolesta. Minä kokeilisin mieluummin lisää Paltamon mallin mukaista ideaa, jossa kaikille pyritään tarjoamaan työtä (Puhemies koputtaa) eikä vain toimeentuloa.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Zyskowiczin puheenvuoroon viittaan sen verran, että tämä on kuitenkin byrokratiaa lisäävä. Onhan se esimerkki sellaisesta huonosta lainsäädännöstä, jota ei pitäisi tehdä. Sen lisäksi se on vielä myös huonoa politiikkaa: ei ole järkevää, että lapsilisää leikataan. Ja mitä sitten? Minä tiedän, että te sanotte, että mitä keskusta esittää, että saadaan se säästö sitten tehtyä. Olemme sen esittäneet viime keväänä: voidaan nostaa tupakkaveroa esimerkiksi sillä summalla tai sitten peruutetaan tämä kotihoidon tuen leikkaus ja sitä kautta saadaan kompensoitua se.

Mitä sitten tulee perustulokokeiluun, josta puheenjohtaja Sipilä viime viikolla esitti, että Sitra tekisi tämmöisen kokeilumallin ja seuraava hallitus voisi siitä päättää, niin se on minusta oikeantapaista, että haetaan niitä keinoja, joilla sosiaaliturvan ja työn yhteensovittamista voidaan tehdä. Minäkin tunnen Paltamon mallin. Se oli hyvä kokeilu, mutta siitä sanottiin johtopäätöksenä, että se oli erittäin kallis, ja se Paltamon kokeilu on lopetettu. Toivon, että me voisimme yhteistuumin viedä tätä Sitran hanketta eteenpäin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ei ole tarkoitus nyt käydä tätä lapsilisäkeskustelua. Yritin vain sanoa, että jos normien purun merkeissä tuodaan esiin tällaisia poliittisia kiistakysymyksiä, onko joku verovähennys paikallaan vai ei, niin se vie keskustelua varmasti kohti erimielisyyksiä. Minä olen ymmärtänyt, että tämä normien purku tähtää siihen, että tarpeettomia normeja, tarpeettomia lupia pyritään karsimaan, jotta toimintaa, erilaista toimintaa pystytään tällä tavoin tehostamaan. Esimerkiksi se, että viranomaiset valittavat toisten viranomaisten ratkaisuista, on mielestäni asia ja aihepiiri, johon pitäisi katseet kääntää, ja monet ovat kääntäneetkin. Siinä voisi olla vähintään jotain kynnyksiä ennen kuin viranomainen toisen viranomaisen päätöksestä lähtee valittamaan.

Mitä tulee tähän perustulokokeiluun, niin ideologinen ideani oli se, että parempi tehdä sellaisia kokeiluja, joissa kaikille työkykyisille ihmisille pyritään tarjoamaan työtä, mikä oli Paltamon kokeilun idea, kuin pyrkiä sellaisiin kokeiluihin, missä ihmisille maksetaan siitä, että ovat kotona.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt ei ole tilapäisestä notkahduksesta kysymys, kuten pääministerikin on todennut, ja elvyttämällä emme tätä maan tilannetta saa enää tasapainoon, ja normitalkoistahan on nyt puhuttu jo kolme vuotta mutta teot ovat olleet aivan muuta.

Kilpailukyvyn palauttamiseksi vaihtoehdot ovat vähissä, kun olemme tässä vahvassa eurossa, mutta nämä normitalkoot on yksi keino, ja otan tässä nyt yhden esimerkin, kun tässä Sipiläkin niitä konkreettisia vaihtoehtoja haki. Ely-keskuksissa muun muassa lepää 3,5 miljardin edestä hankkeita, jotka eivät toteudu, kun niitä jarrutellaan siellä, ja yksi tämmöinen on tuulivoimahankkeet. Siellä vaaditaan näitten ympäristövaikutusten arviointia, vaikka laki ei sitä kaikissa tapauksissa edes edellytä. Siinä on yksi hyvä esimerkki.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä Paltamon malli nousi tässä esille, ja muistelen, että sen hinta oli 7 miljoonaa per vuosi. Se on erittäin vähän siitä, kun katsotaan, miten paljon sillä saatiin nuoria kiinnitettyä tähän yhteiskuntaan.

Ongelmaksi siinä muodostui tietenkin se, että sitten kun he olivat olleet tässä työpajakokeilussa jonkun aikaa, niin heillä oli jo kehittynyt tämmöisiä päivärutiineja, esimerkiksi että tullaan aamulla kahdeksaksi töihin ja lähdetään kello 16, ihan siitä piti aloittaa. Sitten ne jatkotoimenpiteet olivat siinä mielessä hankalia, että olisi pitänyt vapaille työmarkkinoille työllistyä, mutta on pitkät matkat, ei ole kyytejä ja omaa autoa ei ole varaa hankkia. Tämän suuntaisia kehittämistoimia pitäisi tehdä edelleenkin. Tällä me saamme nuoret kiinni, myös iäkkäämpiäkin tällä tavalla saatiin siinä Paltamon kokeilussa.

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos puhutaan työpajoista ja tällaisista, missä työllistetään hyvin, niin, arvoisa pääministeri, arvoisa työministeri, miksi tässä maassa on tehty säädös, jonka mukaan palkkatukea ei voida maksaa muuta kuin kokoaikaisille työntekijöille, ei enää määräaikaisille? Tämä estää näitä työpajoja toimimasta.

Toinen säädös: jos henkilö on kuntouttavassa työtoiminnassa, häntä ei voida siirtää yrityksen tuella töihin, vaikka työpaikka olisi tarjolla. Miksi näin? Tässä maassa on joka tapauksessa 400 000 virallista työtöntä, epävirallisia on miljoona. Miksi meillä on kaksi erilaista tietoa? Miksemme voi rehellisesti laskea kaikkia niitä ihmisiä, jotka ovat työttömänä, työttömiksi?

Eilen puhuttiin siitä, että meillä on kaikkein vähiten pitkäaikaistyöttömiä nuoria, kun verrataan Eurooppaan. Tämän mitalin toinen puoli on se, että meillä on kaikkein eniten syrjäytyneitä nuoria. Meillä luku on 5 prosenttia, (Puhemies koputtaa) kun se muualla Euroopassa keskimäärin on 3.

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta täällä on harvinaisen vähän puhuttu koulutuksesta ja oppimisesta.

Edustaja Lipponen esitti kysymyksen, johon sitten pääministeri vastasi yhdellä lauseella. Minusta koulutus on siinä mielessä erinomaisen tärkeää, että meiltä on niitä työpaikkoja vähentynyt, ja meidän pitää ymmärtää, että työmarkkinat muuttuvat ja tarvitaan uudenlaista ajattelua ja uudenlaista näkemystä siitä, minkälaisia töitä tulevaisuudessa tarvitaan ja minkälaisia koulutuspolkuja niihin töihin on saatavissa.

Toinen asia. Edustaja Tolppanen puhui näistä työpajoista. Normien purku ja valtion tuottavuusohjelmaan liittyvät leikkaukset ovat kyllä aiheuttaneet aivan erinomaisen suuria ongelmia näitten työpajojen toimintaan huolimatta siitä, että työministeri Ihalainen on ansiokkaasti pyrkinyt niitä edistämään. Työpajatoiminta on yksi erinomainen ratkaisu esimerkiksi syrjäytyneitten nuorten takaisin saamiseen. Me tarvitsemme kaikki nämä nuoret työmarkkinoille, ja koulutuksen kautta tietenkin.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me tarvitsemme vielä tosiaan tulevaisuudessa kaikki uudetkin ikäluokat tekemään töitä.

Edustaja Lipponen pahoitteli puheenvuorossaan oppivelvollisuusiän noston perumista. Kun itse olen virkavapaalla oleva erityisopetuksen rehtori, niin minä en kyllä tätä päätöstä pahoittele. Nimittäin ongelma tässä esitetyssä mallissahan oli se, että näistä varoista, joita kohdennettaisiin, 90 prosenttia kohdentuisi tämän oppivelvollisuuspakon kautta sellaisille oppilaille, jotka oikeasti niitä kohdennettuja toimenpiteitä eivät tarvitsisi. Tämän takia kokoomus korosti tässä keskustelussa, että me tarvitsemme paukkuja sinne, missä niitä tarvitaan. Karkea arvioni on, että 10 prosenttia ikäluokasta on sentyyppistä, joka tarvitsee kohdennettuja toimenpiteitä, ja nyt tässä keltaisessa kirjassa on mielestäni oikealla tavalla lähdetty hakemaan niitä pudokkaita ja yritetään nostaa heidät (Puhemies koputtaa) mukaan työelämään tulevaisuudessa.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä on muutamia kysymyksiä, joihin mielelläni vastaan sen ohella, mitä pääministeri on hienolla tavalla tätä yleistä kuvaa piirtänyt. Työpajoja on 236 kappaletta, ja siellä on 12 000 nuorta ollut viime vuonna sen piirissä. Se on ollut erittäin hyvä portti työhön tai koulutukseen.

Sitten keskustelu siitä, millä tavalla tätä Suomea hoidetaan parlamentaarisen päätöksenteon, hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Jos nyt palataan tähän isoon kuvaan, rakenneohjelmassa oli monia kohtia ja tämän rakenneohjelman kaksi isoa asiaa ovat saada työuraratkaisut ja eläkeneuvottelut ja toisaalta meidän kilpailukyvyn kannalta tehdä semmoisia työmarkkinaratkaisuja, jotka tukevat kilpailukykyä. Työmarkkinajärjestöt ovat tehneet nyt sellaisia ratkaisuja, jotka parantavat meidän kilpailukykyä. Jos katsotaan rakenneohjelman tavoitteita, niin nämä järjestöt omalla vastuullaan ovat tehneet vähintään yhtä paljon kuin mitä me olemme kyenneet tässä politiikan pöydässä tekemään. Minä toivoisin, että jotenkin osattaisiin suhteuttaa se vastuunkanto, joka sieltä puolen on osoitettu tämän meidän kilpailukyvyn ja rakenneohjelman toimeenpanolle tässäkin yhteydessä. Meillä on orastavaa näköalaa siitä, että kasvua pikkusen tapahtuu, jopa vienti on kasvamassa ensi vuonna. Mutta totta kai meillä on 8,5 prosenttia arvioitu ensi vuoden työttömyys. Palautan mieliin, että 2010 se oli 8,4 prosenttia ja että tällä välillä on tapahtunut paljon taloudessa. Siitä huolimatta en minä nyt kehu tätä tilannetta, mutta tämä työttömyys voisi olla pahempi.

Sitten kysymykseen siitä, miten on mahdollista, että meillä on 350 000 ihmistä työttömänä ja kolmisenkymmentätuhatta avointa työpaikkaa. Siinä on se ongelma, että ne yleensä ovat vähän eri paikkakunnilla ja toisekseen se vaatii sitä, että voi ottaa vastaan työtä, uudelleenkouluttautumista ja alueellista liikkuvuutta, että voi mennä sen työn perässä. Se vaatii myöskin sitä, että me olemme nyt lisänneet työvoiman työtarjouksien määrää 40 000 kappaletta kuukaudessa, jolloin tavallaan kannustetaan ihmisiä ottamaan vastaan työtä. Tämä ongelma on esimerkiksi hyvin erilainen jossain Oulussa tai Uudessakaupungissa, missä on tulossa useita satoja uusia työpaikkoja. Kohtaanto-ongelma on se, ettei ole kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja paikkakunnalla tai ei ole semmoisia pendelöintiyhteyksiä, että pääsee kolmivuorotyöhön. On hyvin moninainen juttu, miksi tässä on vielä ristiriitaa työllisyyden ja avoimien työpaikkojen määrässä.

Enkä malta olla lopuksi sanomatta siitä perhepoliittisesta asiasta. Minusta on ihan hieno ajatus, että meillä on tämmöinen pehmoisempi, joustavampi tapa päästä työmarkkinoille: osittaisen kotihoidon, tunti tunnilta maksettavan päivähoidon ja osa-aikatyön yhdistelmä. Koska varsinkin niiden nuorten naisten, jotka peruskoulupohjalla jäävät kotihoidon tuen varaan ja hoitamaan lapsia kotona pidemmäksi aikaa, kynnys päästä takaisin työmarkkinoille nousee erittäin korkeaksi, me tarvitsemme tällaista joustavaa tapaa myös yhdistää työtä ja perhettä.

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri avasi tämän tuokion viiden punktin katsauksella. Siihen ei ole huomautettavaa. Tänä päivänä Finanssialan Keskusliitto julkisti barometrin, jonka ydinlause on "yritysten investointirahoituksen kysynnän arvioidaan vähenevän entisestään". Lyhyt lause. Tämähän viittaa siihen, mitä edustaja Pekkarinen täällä puhui näivettymisestä ja kaikesta, mitä siitä on seurannut yhteiskunnalle ja seuraa yhteiskunnalle.

Herra pääministeri, te olette vielä pääministerinä ainakin 7—8 kuukautta. Se on pitkä aika ihmisen ja yhteiskunnan elämässä, se pitää käyttää, te ymmärrätte hyvin, isänmaan hyväksi tärkeitten asioitten puolesta. Täällä on todettu yrittäjyyden ja työllistämisen edessä olevia lukkoja, esteitä. Mikä on, herra pääministeri, teidän työsuunnitelmanne näitten lukkojen poistamiseksi seuraavan 7—8 kuukauden aikana?

Ihan loppuun vielä, kun on puhuttu ongelmiin suhtautumisesta täällä, niin kaiken päälle on myös se, että me rupeamme kaivelemaan menneitä ja syyttelemään toisiamme. Siitä ei yksikään ongelma ratkea.

Juho Eerola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi rikkoo ensi vuonna velanotossa mitä todennäköisimmin tämän EU:n 60 prosentin rajan bruttokansantuotteesta. Periaatteessa tämä tarkoittaisi kolmen A:n luottoluokituksen menettämistä, mutta Suomi todennäköisesti yrittää luikerrella tästä irti sillä verukkeella, kun se on ottanut velkaa näitä tukipaketteja varten. No, joka tapauksessa, jos kolmen A:n luottoluokitus menee, niin pääsemme AA-kerhoon, mutta se siitä velanotosta.

Kysyn samaa kuin edustaja Turunen tässä aiemmin kysyi, kun siihen ei vastausta kuulunut. Mitä nämä tekemänne leikkaukset lapsiperheille ja eläkeläisille tulevat vaikuttamaan näitten mainittujen ryhmien ja yleensäkin koko Suomen ostovoimaan? Samoin ajoneuvoveroa korotetaan, bensaveroa korotetaan, taksien ja muuttoautojen verotukia poistetaan, kuten edustaja Rossi täällä jo mainitsikin asian. Arvoisa pääministeri, eikö nyt olisi tärkeämpää kannustaa kansaa liikkumaan, (Puhemies koputtaa) kuluttamaan ja yrittämään, jotta saadaan kansantalouden rattaat pyörimään?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu muun muassa perustulosta ja siitä tärkeydestä, että sitä pitäisi kokeilla ja kehitellä erilaisia malleja. Minusta se kyllä kuulostaa kuitenkin jälleen uudelta normitukselta ja uudelta kustannukselta tavallisen veronmaksajan taakkaan.

Nostaisin esiin yhden kysymyksen pääministerille ihan tästä perusbudjetista. Se on se, että pankkiverolla on kahden vuoden aikana kerätty noin 270 miljoonan euron potti, joka oli alun perin tarkoitettu mahdollisten tulevien pankkikriisien hoitoon. Nyt siitä kuitenkin on irrotettu 100 miljoonaa tähän budjettiin, joten voisitteko hiukan perustella, miksi näin tehtiin?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oudoksun vähän kollegoiden puheita siitä, että eduskunnan ja kansanedustajien pitäisi anoa budjettivaltuuksia hallitukselta. Tässä täytyy lukea läksyjä vähän uudelleen.

Poliittinen oikeisto puhuu työelämän joustotarpeesta. Puhukaa suoraan, että te tahdotte huonontaa työehtoja. Joustaahan saa, mutta ei saa huonontaa työehtoja.

Sitten, herra puhemies, siitä huolimatta, että kunnianhimoiselta ja optimistiselta hallitusohjelmalta on osittain ikään kuin pohja pettänyt, Suomi on kuitenkin edelleen neljänneksi kilpailukykyisin maa koko maailmassa. Tätä taustaa vasten meidän pitää näitä ongelmia puntaroida.

Ennustamisen vaikeudesta kertoo jotain se, että keskustan johtaman hallituksen ohjelma 2007—2011 lähti liikkeelle 8 miljardin vuotuisesta ylijäämästä. Ja kuinka kävikään? Hetkessä oltiin 8 miljardin vuotuisessa alijäämässä, ja hallitus silloin jatkoi veronalennuslinjaansa pelkällä velkarahalla. Tuolloin olisi ollut perusteet ennenaikaisiin vaaleihin, ja katson, että asiallisesti ottaen samanlaisia emmeitä on nytkin ilmassa.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tahtoisin palata tuohon EU ja euro -kysymykseen, mikä alkukeskustelussa keskustelutti.

Tuntuu siltä, että jotkut tuntevat epämiellyttäväksi tästä asiasta keskustelun, mutta halutaan tai ei, se vaikuttaa meidän talouteemme. Nyt kun huomenna Skotlanti äänestää itsenäisyydestään ja tiedämme, että Britannia äänestää sitten myöhemmin EU-jäsenyydestä, tämä vaikuttaa tulevaisuuteen, ja jos britit lähtevät EU:sta, nykymallinen EU kaatuu. Onko Suomella suunnitelmat valmiina tulevaisuuden varalle ja siihen, että voimme lähteä sekä eurosta että EU:sta, jos niin yhdessä päätämme?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työttömyys kasvaa hurjaa vauhtia, mutta samaan aikaan kiristetään palkkatuetun työn ja työkokeilujen mahdollisuutta. Tämä johtuu uudesta, tiukemmasta työlainsäädännön tulkinnasta. Tästä on esimerkiksi kolmas sektori, yleishyödylliset yhdistykset, erittäin huolestunut, koska nyt on tarjottava kokoaikaista työtä myös näitten yhdistysten, joilla ei ole edellytyksiä tarjota kokoaikaista työtä.

Mitä järkeä tässä tilanteessa on heikentää osa-aikatyön mahdollisuuksia ja jättää käyttämättä tämä mahdollisuus, että yhdistykset, säätiöt ja järjestöt voisivat näitä kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä työllistää? Tämä ei kyllä mene minun jakeluuni ainakaan.

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ehkä hallitusohjelmasta sen verran, että jos tavoittelee keskinkertaisuutta, niin varmasti keskinkertaisuutta saa, mutta jos tavoittelee huippua, niin voi joskus päästä huipulle — sen verran huippu-urheilijanakin opin.

Ehkä tästä pääministerin mainitsemasta Team Finlandista: On hyvä, että sitä on parannettu ja ollaan päästy uudella vaihteella liikkeelle, mutta minua kiinnostaa Invest in Finland. Kaikkien mittareiden mukaan, OECD-mittareiden ja EU-mittareiden mukaan, tällä hetkellä Suomeen ei jostain syystä investoida. Voisitteko mahdollisesti avata hieman näitä pullonkauloja, miksi näin on päässyt tapahtumaan ja mitä mahdollisia työkaluja meillä on tulevaisuutta varten, jotta Suomeen jatkossa investoitaisiin?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pari kysymystä pääministerille.

Tästä lapsilisävähennyksestä täällä salissa on todettu useasti, että se on huonoa politiikkaa, myös joidenkin hallituspuolueitten edustajien suulla. Valtiovarainministeri Rinne sanoi, että sitä voidaan kyllä eduskunnassa muuttaa, jos niikseen tulee. Pääministeri Stubb, oletteko te valmis siihen, että tätä lapsilisävähennystä vielä muutetaan täällä eduskunnassa? Onko se teidän puolestanne ok? Keskustan mielestähän parasta olisi perua tämä kotihoidon tuen kiintiöinti ja perua koko lapsilisäleikkaus. Valtion rahaa ei kulu, ja perheet ovat tyytyväisiä.

Sitten vielä toinen kysymys koskien tätä metropolialuetta: Nyt on tulossa sote-hallinto, teidän budjettiriihen päätöksellä myös metropolihallinto, aiotaan viedä eteenpäin myöskin metropolikaupunkia ja kahdeksan kunnan Keski-Uudenmaan kuntaliitosta. Nämä ovat kyllä keskenään ainakin osittain, itse asiassa aika paljonkin, päällekkäisiä hankkeita. Onko teidän ja teidän hallituksen tahto edelleen se, että kaikkia näitä neljää jättihanketta viedään tällä alueella eteenpäin? Kuntapäättäjät ja kuntalaiset ovat erittäin hämmentyneitä tästä tilanteesta.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työllisyys on tärkein asia tällä hetkellä. Mutta täytyy muistaa, että ainoastaan kannattavat yritykset lisäävät työllisyyttä.

Kysynkin tähän liittyen pääministeriltä ja työministeriltä: mitä yritysten kulurakennetta olisitte valmis hillitsemään tai jopa pienentämään? Oman kokemukseni mukaan kulurakenteet olisivat seuraavassa järjestyksessä: palkat, eläkkeet, vuosilomat, työajan lyhennysvapaat, sitten energia, rahti, liikenne ja niiden verolisäykset. Normit tulevat näitten jälkeen.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni täytyy keskittyä puhumaan myös siitä, kuinka säilytetään olemassa olevat työpaikat, eikä ainoastaan siitä, kuinka luodaan uusia. Kysyisin teiltä, hyvä pääministeri: Meillä on tällä hetkellä Suomessa myös niitä yrityksiä, jotka tuottavat voittoa, joilla menee hyvin. Millaista moraalista sanomaa lähettäisitte heille, kun irtisanomisia kuitenkin tapahtuu? Tulisiko niitä tehdä ihan varmuuden vuoksi, vai olisiko myös aihetta kehottaa kaikkia suuryrityksiä tällaisiin tsemppitalkoisiin, että ylläpitäisimme työpaikkoja?

Yksi mörkö, mikä meillä on Suomessa, on hankintalaki, ja se estää monen yrittäjän hakeutumisen kilpailutukseen, koska se on automaattisesti häviö. Siellä mennään aina edullisemman ja poljetun hinnan mukaan, ja tämän myötä meille tulee myös ulkomaalaisia työntekijöitä. Mitä te tekisitte sille, niin että kunnat ymmärtäisivät hankintalain soveltamisen?

Kuntien tehtävistä vielä sen verran, että vanhuslaki muun muassa uhkaa lisätä kuntien tehtäviä entisestään. Siellä muun muassa esitetään, että mikäli vuoden loppuun mennessä hoitajamitoitukset eivät toteudu, niin säädetään asetus... (Puhemies koputtaa) — Kiitos.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viimeisten vuosien aikana tässä yhteiskunnassa muuttoliike on kiihtynyt erittäin rajulla tavalla. Ihmiset ovat muuttaneet ennen kaikkea Pohjois- ja Itä-Suomesta kasvukeskuksiin ja ennen kaikkea tänne Etelä-Suomeen. Käytännössä tilanne alkaa olla tällä hetkellä se, että aluerakenteemme tässä yhteiskunnassa on jopa osin murtunut. Merkittävä syy tähän on, totta kai, näillä poliittisilla päätöksillä, joita ehkä edeltäjänne hallituksessa tehtiin erityisen raskaalla kädellä, mutta samantyyppisiä päätöksiä näyttää teidänkin hallituksenne, arvoisa pääministeri, tekevän, muun muassa nämä kolme isoa, merkittävää liikennehanketta, yli 2,5 miljardin hankkeet tänne Etelä-Suomeen, samaan aikaan kun te olette vastaavasti poistaneet, leikanneet tai kokonaan jättäneet toteuttamatta pohjoisen kannalta jopa aivan elintärkeitä hankkeita.

Myös eilinen keskustelu vaikutti vähän siltä, että hallituksenne on erityisen huolissaan Etelä-Suomen asioista. Pääministeri, kysynkin: kuinka te näette, pitääkö tätä yhteiskuntaa kehittää koko voimalla?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä erittäin pettynyt pääministerin, voisi sanoa, toteamukseen, että kuntien tehtävien karsinnassa nostetaan nyt hallituksessa ikään kuin kädet pystyyn. Kunnille annettiin lupaus, että tehtäviä tullaan miljardilla karsimaan, ja nyt siitä ollaan sitten perääntymässä. Kunnat ovat todella pettyneitä, ja minusta tämä ei varmasti tule lisäämään sitä huonoa valtio—kunta-suhdetta, joka on päässyt tämän ja Kataisen hallituksen aikana syntymään.

Toinen asia, jonka haluan nostaa esille, on tämä rakenneuudistus. Yksi osa sitä on kuntarakenneuudistus, joka oli Kataisen hallituksen yksi päärakenneuudistuksista, ja muistan, kuinka tammikuussa 2012 pääministeri Katainen Talouselämä-lehdessä totesi, että kun hän lopettaa tehtävän, niin Suomessa on sata kuntaa. Nyt kun hän on lopettanut tehtävän, niin näyttää, että kuntia ei ole sata. Tämäkin hallitushan (Puhemies koputtaa) on tähän sitoutunut. Haluaisin kysyä, miten tämä hanke on edistymässä.

Terhi Peltokorpi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri omassa puheessaan vastasi kotihoidon tuen jakamiseen pakolla molempien vanhempien kesken. Olen itse vahva tasa-arvon kannattaja, ja tälläkin hetkellä meidän perheessä jaetaan hoitovastuuta molempien vanhempien kesken. En siis missään tapauksessa vastusta sitä, että miehet ottaisivat nykyistä enemmän hoitovastuuta perheissä, mutta niin kauan kuin naisen euro on 80 senttiä ja kotihoidon tuen taso on se, mitä se tänä päivänä on, niin me voimme paljon puhua, mutta teot ovat suhteellisen vähäisiä.

Nyt hallitus on viemässä perheiltä valinnan vapautta. Tässäkin salissa äsken todettiin, että kokoomus kannattaa vapautta valita. Miten nämä asiat pääministerin mielestä sopivat yhteen?

Kysyisin pääministeriltä myös sitä, mitä tämä hallitus on tehnyt, mitä Kataisen hallitus teki ja mitä teillä on vielä suunnitelmissa tehdä sen eteen, että naisten ja miesten välinen palkkaepätasa-arvo kapenisi.

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei todellakaan varmasti kukaan tässä salissa ole tekemässä sitä, mitä edustaja Lohi totesi, ei hallituksen osalta eikä myöskään oppositiopuolen osalta kuntien tehtävien ja säätelyn purun osalta.

Emeritusprofessori Jyrki Tala on esittänyt väitteen, että kaiken meidän valtakunnallisen säätelyn kustannus on jopa 10 prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain. Se tarkoittaa sitä, että ihan varmasti sitä säästöpotentiaalia on.

No, mitä tekee tietysti tämä sali? Tämä sali on juuri luonut niitä säätelyitä, niitä lakeja, ja tässä salissa jokaisella on vastuu siitä, että näitä säätelynpurkuesityksiä tehdään. On hienoa, että keskusta on tehnyt oman listansa. Kokoomus on jo vuonna 2013 tuonut normienpurkulistaa. Ja nyt pääministeri on esittänyt toiveen, että yhdessä osallistumme, jokainen puolue tässä salissa osallistuu, näiden asioiden kaivamiseen.

Heikki Autto /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lähetekeskustelu on kulkenut toinen toistaan tärkeämmissä teemoissa, mutta mielestäni yksi teema on yhdistänyt kaikkia puolueita enemmän kuin yksikään toinen, ja se on tämä normien purku ja turhan byrokratian karsiminen. Tässä on meillä valtavasti työtä tehtävänä.

Otan vain esimerkiksi sen, että Suomessa on 21 000 ympäristölupaa vaativaa kohdetta, ja kun täällä on moitittu EU-sääntelyä, niin ainoastaan tuhat näistä kohteista määrittyy EU-sääntelyn perusteella, 20 000 olemme määrittäneet kansallisesti.

Toinen esimerkki on vaikkapa se, että elinkeinoelämän yrityksille suuntaaman kyselyn mukaan eri yrityksillä odottaa viranomaisten lupajonoissa yli 3,5 miljardin euron arvosta erilaisia investointeja, joilla luotaisiin Suomeen yli 10 000 uutta, pysyvää työpaikkaa puhumattakaan rakennusaikaisista vaikutuksista.

Elikkä meillä on nimenomaan tässä turhan hallinnon karsimisessa, prosessien sujuvoittamisessa valtava työ. On hienoa havaita, että se tätä salia yhdistää tässä keskustelussa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Auton puheenvuoro oli siinä mielessä hyvä, että todella saattaa olla jopa 20 miljardia tämän sääntelyn ikään kuin negatiivinen arvo Suomen talouselämälle ja kilpailukyvylle. Sehän tietenkin johtaa siihen, että meidän julkista sektoria pitää kiihkottomasti arvioida, siten että kuinka suuri sen pitäisi olla tämän kansan tarpeisiin nähden. Ainakin minun mielestäni myös keskushallinnon pitää tässä arvioinnissa olla ehdottomasti mukana ja arvioida sen osuus, mitä sen pitäisi oikeasti olla.

Ei voi olla ottamatta esille sitä syy-seuraussuhdetta, että mitä isompi meillä on julkinen sektori yritysten kilpailukykyyn nähden, sen suuremmathan meillä ovat sitten verot ja veronluonteiset maksut näille yrityksille. Kun edustaja Suutari täällä hyvin toi esille, mitä yritysten kulurakenteisiin liittyviä asioita pitäisi lähteä purkamaan, niin kyllä se on juuri se oleellinen tekijä, millä me saamme lisää yrityksiä, lisää työpaikkoja ja lisää vientiä, ja sitten päästään jakamaan niitä sosiaalisiin tulonsiirtoihin.

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin pääministeri Stubbilta: edistävätkö nämä toimenpiteet, nämä leikkaukset, joita tässä talousarviossa nyt esitetään, todellakin kotimaista työllisyyttä tai parantavatko nämä toimenpiteet yrittäjyyttä nyt, kun olemme tämän kotimaisen ostovoiman varassa tällä hetkellä? Kysyisin myös: olisitteko te valmis lisäämään pääomatulojen progressiivista verotusta, kiristämään osinkojen verotusta ja palauttamaan kaikista rikkaimpien maksaman varallisuusveron?

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansantalouden velkaantuminen 100 miljardiin huolettaa. Luottoluokituksen arvioitsijat tekevät parasta aikaa havaintoja maassamme, ja on todellakin meidän kaikkien etu, että Suomen luottoluokitus pysyy kolmessa A:ssa, etteivät velanhoitokustannuksemme nouse. Rakenteelliset uudistukset ovat toki keskiössä tässä.

Ministeri Rinne totesi eilen, että arvioitsijoiden näkökulmasta metropolihallinto on todella keskeinen uudistus. Ja näinhän se onkin. Maankäytön, asumisen ja liikenteen järkevä ratkaiseminen seudun kannalta parhaalla tavalla on olennaista, jotta voidaan edistää kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja edullista joukkoliikennettä. Eikö näin, pääministeri Stubb? Tämähän on nyt kansantalouden ja luottoluokituksenkin näkökulmasta kiireellinen ja tärkeä kysymys.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä kysyttiin palkkatukijärjestelmän käyttöä osa-aikatyössä. Meillähän on työsopimuslaissa sellaisia määräyksiä, että jos ihminen irtisanotaan tai lomautetaan, on tämmöinen takaisinottovelvollisuus. Ja sehän kuulostaa tärkeälle ja oikeudenmukaiselle. Meillä on myös lainsäädännössä lähtökohtia, että jos osa-aikatyöntekijä haluaa lisätunteja, niin niitä pitää osoittaa ensin, ennen kuin otetaan uutta työvoimaa. Ja lähtökohtaisesti tämäkin kuulostaa järkevälle, ettei ole työssä käyvää köyhälistöä. Meillä on velvoite kunnille järjestää 57—59-vuotiaille sen 500 päivän jälkeen 6 kuukauden työ. Se on subjektiivinen oikeus näille ihmisille.

Nyt kolmannen sektorin näkökulmasta on ylivoimaisia vaikeuksia järjestää kokoaikatyötä näille ihmisille palkkatuen myötä. Jos ei järjestä, niin sitten helposti se palkkatuki loppuu tai sitä ei voida antaa. Korkeimmillaanhan se on 1 330 euroa, tämmöinen korotettu palkkatuki, ja monet kolmannen sektorin järjestöt järjestäessään osa-aikatyötä pystyvät tällä palkkatuella itse asiassa sen työn järjestämään. Nyt me olemme tuomassa tänne osana tätä isoa pakettia työsopimuslakiin liittyvää muutosta, jossa mahdollistetaan kapseloidulla tavalla nimenomaan näitten vaikeimmin työllistyvien eli yli 500 päivän työttömien tai vammaisten työllistäminen osa-aikatyöhön. Muutetaan siis työsopimuslakia niin, että tämä mahdollistuu nyt tulevaisuudessa, josta nyt on ollut epäselvyyttä ja josta kolmannen sektorin toimijat ovat nyt paljon huolta kantaneet. Tähän on tulossa muutos, joka tulisi voimaan ensi vuoden alusta.

Toinen kysymys koski hankintalakia. Nykyinenkin hankintalaki, niin kuin tiedetään, tarjoaa kunnille esimerkiksi mahdollisuuksia erilaisia kriteereitä kokonaisharkintaan ottaa huomioon, sosiaalisia ja ekologisia periaatteita. Ja varsinkin uudistuva hankintalaki, jota nyt valmistellaan, luo edellytyksiä sille, että myös pienemmät yrittäjät, paikalliset yrittäjät ja nämä sosiaaliset, ekologiset kriteerit hankintapäätöksiä tehtäessä ovat entistä voimakkaammin esillä. Että hyviä muutoksia tässä kysyjän esittämässä asiassa on tulossa.

Pääministeri Alexander Stubb

Arvoisa puhemies! Lunttasin tuossa pikaisesti, että 105 puheenvuoroa tuli salista. En yritä ihan jokaiseen vastata, vaan pyrin keskittymään isoon kuvaan. Eli iso kuva on 1. se tilanne, missä tällä hetkellä ollaan, 2. se, mitä olemme asian eteen tehneet ja 3. mitä meidän kannattaisi miettiä tulevaisuuden varalta.

Se iso kuva on seuraava: Kun katsomme talousennusteita vuodelle 2008, meidän bruttokansantuotteemme pitäisi niiden ennusteiden mukaan tänä päivänä olla 15 prosenttia korkeampi kuin mitä se on ollut. Tämän lisäksi meidän julkisen taloutemme osuus suhteutettuna bruttokansantuotteeseen on noin 58 prosenttia. Se on noin 8 prosenttia yli sen vakiintuneen käytännön, johonka julkisen sektorin osuus bruttokansantuotteessa jäi 80- ja 90-luvulla myös laman jälkeen. Ja kolmanneksi meidän kokonaisveroasteemme tällä hetkellä on yksi Euroopan korkeimpia eli noin 46 prosenttia, kun EU15:n, siis vanhojen EU-maiden, keskiarvo on noin 39,5 prosenttia. Eli meidän taloushaasteemme ovat tällä hetkellä jättiläismäiset.

Mitä tämä hallitus on pyrkinyt tekemään, pointti numero 2. Tämä hallitus on pyrkinyt oman hallitusohjelmansa kautta, rakennepoliittisen ohjelman kautta ja kolmen eri, neljän eri kehyspäätöksen kautta sopeuttamaan Suomen valtiontaloutta vaikeaan tilanteeseen. Ja se sopeuttaminen on johtanut siihen, että me olemme joutuneet korottamaan veroja ja vähentämään menoja. Nämä sopeutukset ovat olleet yhteensä noin 6,5 miljardin arvoisia vuoteen 2018 mennessä. Eli vaikeita päätöksiä. En usko, että Suomen talous lähtee valtavaan nousuun ensi vuonna, saati sitten kahden tai kolmen vuoden päästä, jotenka me olemme tilanteessa, jossa meidän kannattaa totuttautua matalan kasvun aikakauteen ja kymmeneen vuoteen, jolloinka kasvu on ollut tavanomaista heikompaa.

Mitä meidän kannattaisi, pointti numero 3, sitten yhdessä miettiä tulevaisuuden varalle? Tämä on, kuten olen usein todennut, toimeenpanohallitus, eli me panemme toimeen ne päätökset, joista on sovittu. Enempään emme tässä vaiheessa pysty. Minun mielestäni meidän kannattaa lähteä miettimään seuraavia kokonaisuuksia:

1. Tehokkaampi verotus. Mitä se merkitsee?

2. Sääntelyn purkaminen. Tämä ei ole sellainen kysymys, jossa ainoastaan keskusta on toiminut, vaan itse asiassa työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö ja myös vaikkapa kokoomuksen eduskuntaryhmä. Mietitään näitä asioita yhdessä.

3. Valinnan vapauden lisääminen, koska kyllä meidän täytyy kuitenkin muistaa, että loppupelissä lainsäätäjinä meillä ei ole muuta tehtävää kuin suojata yksilö, ja pitää olla erittäin hyvät perusteet sille, että sen yksilön vapauksille esitetään rajoitteita.

4. Kilpailukykyinen palkkaratkaisu. Minun mielestäni työmarkkinajärjestöjen palkkaratkaisu viime syksyltä oli erinomainen. Onko se tarpeeksi kilpailukykyinen, tässä vaiheessa vaikeata sanoa.

5. Suomen kilpailukyky ylipäätään. Täällä viitattiin siihen, että Suomi on maailman neljänneksi kilpailukykyisin maa. Kyllä, World Economic Forumin mittareilla mitattuna, mutta on myös muita mittareita.

6. Meidän on lisättävä työvoiman tarjontaa. Siinä on onnistuttu hyvin Ruotsissa, ja me olemme tehneet paljon sellaisia toimia, jotka ovat oikean suuntaisia. Ja korostaisin vielä tuota, mitä työministeri Ihalainen äsken totesi, että, totta kai, jokainen työtön on liikaa, meillä on tällä hetkellä noin 350 000, mutta suhteutettuna siihen 90-luvun lamaan tilanne ei ole katastrofaalinen. Ei kuitenkaan hyvä.

7. Joustavammat työmarkkinat, mitä se sitten pitääkään sisällään. Tanskassa on onnistuttu, Saksassa on onnistuttu. Ovatko ne sellaisia malleja, jotka soveltuvat sellaisinaan meille? Eivät varmaankaan, mutta meidän pitää uskaltaa myös muuttaa yhteiskunnan rakenteita, me emme voi vain puolustaa saavutettuja etuja näin vaikeassa tilanteessa.

8. ja viimeinen huomio, mistä kannattaa keskustella ja mitä kannattaa kehittää, on investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen, niin kuin täällä monessa puheenvuorossa on todettu.

Eli tilanne on vaikea, mutta minun mielestäni ei ole mitään syytä vaipua epätoivoon. — Kiitos.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Ehkä hyvä on aluksi summata olennaisimmat.

Ensinnäkin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle esitetään yhteensä 6,8 miljardin euron määrärahaa. Tärkeää on, että työuria pidennetään ja nuorten koulutuspolun turvaamiseksi nuorisotakuun toteutuminen varmistetaan. Lisäksi myös korkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään määräaikaisesti. Toisen asteen koulutuksen rakenteellista kehittämistä jatketaan uudistamalla rahoitusjärjestelmä ja järjestäjäverkko. Myös perusopetuksen kehittämiseen ja koulupudokkuuden ehkäisyyn panostetaan.

Arvoisa puhemies! Mennään sitten yksityiskohtiin.

Ensinnäkin kasvua tukeviin toimiin esitetään lisäpanostuksia vuodelle 2015. Tärkeää on, että tutkintoa vailla olevien osaamisperustaa vahvistetaan, ja tätä osaamisperustaa vahvistetaan nyt ensimmäistä kertaa aikuisten osalta 10 miljoonan euron lisäpanostuksella. Tietovarantojen avaamiseen ja avoimen tiedon edistämiseen esitetään 3 miljoonan euron lisäpanostusta.

Säästöjäkin on tulossa, nimittäin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan säästöistä on sovittu sekä hallitusohjelmassa että kehyspäätöksissä osana valtiontalouden sopeuttamistoimia. On hyvä todeta, että vuoden 2015 aikana noin 100 miljoonan euron säästöt kohdistuvat muun muassa lukiokoulutukseen, ammatilliseen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen, ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuuteen, vapaan sivistystyön rahoitukseen ja myös kulttuuripuolella kulttuurihallinnon virastoihin ja valtionosuuspiiriin kuuluvien teattereiden, orkestereiden ja museoiden rahoitukseen.

No, säästöistä huolimatta kuitenkin lisäystä edellisen vuoden talousarvioon tulee 186 miljoonaa euroa. Miten tämä on mahdollista? Se selittyy siltä osin, että lisäys on pääsääntöisesti laskennallinen, koska ammattikorkeakoulujen rahoitus siirtyy nyt kokonaan valtiolle ja rahoituksen siirto toteutetaan valtion ja kuntien välillä. Myös osa lisäyksestä johtuu ammattikorkeakoulujen pääomittamisesta. Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman ja vuoden 2014 kehyspäätöksen mukaisesti toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina 2014—2016. Esitykset annetaan jo tänä syksynä, ja sitten ensimmäistä kertaa uusia rahoitusperusteita ja järjestämislupia sovelletaan vuonna 2017.

Arvoisa puhemies! Katsotaan sitten yleissivistävän koulutuksen panostuksia.

Ensinnäkin yleissivistävän koulutuksen talousarvioon esitetään 803 miljoonan euron panostusta. Se ohjataan perusopetuksen laadun kehittämiseen ja koulupudokkuuden ehkäisemiseen, jota erityistä rahaa on 17,3 miljoonaa euroa. Valtionosuuksia esitetään lisättäväksi myöskin erityisoppilaiden koulunkäyntiedellytysten parantamiseen 10 miljoonalla eurolla ja kielikylpyopetuksen laajentamiseen 3 miljoonalla eurolla. Myöskään lukioiden erityistehtävän rahoituksen puolittamista ei toteuteta vielä vuonna 2015.

On myös päätetty, että esiopetus muutetaan velvoittavaksi, ja asia on tänään jo eduskunnassa käsittelyssä. Myöskin perusopetuksessa ja lukioissa muiden uskontojen kuin evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon opetus ohjataan minimikoossaan hiukan isommaksi eli nostetaan 3:stä 10:een. Oppilaitosten perustamiskustannusten valtionosuudet siirretään kuntien peruspalveluiden valtionosuusmomentille kehyspäätöksen mukaisesti, eli näin valtio ei enää osallistu vuoden 2015 alusta oppilaitosten uusien perustamishankkeiden rahoitukseen.

Arvoisa puhemies! Sitten ammatilliseen koulutukseen.

Nuorille tulee riittävästi peruskoulutuksen paikkoja, sillä ensinnäkin koko alalle esitetään 505 miljoonan euron panostusta ja jokaiselle nuorelle tullaan takaamaan riittävä ammatillisen peruskoulutuksen tarjonta koko maassa. Myös opiskelijavalintaprosesseja kehitetään, otetaan käyttöön myös uusi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen kokonaisuus ja kehitetään perustutkinnon suorittamisen malleja.

Hyvä puhemies! Perusasteen varassa oleville aikuisille räätälöidään nyt aivan oma ohjelmansa. Koko aikuiskoulutukseen esitetään 508 miljoonan euron panostusta, jossa sitten ohjataan merkittävä summa eli 10 miljoonan euron lisäys siihen, että aikuisten koulutukseen sekä ohjaus- ja neuvontapalveluiden tehostamiseen saadaan lisämäärärahaa. Lisäksi siinä tietenkin on mukana myöskin vapaan sivistystyön toiminta ja uusi erikoistumiskoulutuksen määräraha 4 miljoonaa euroa. Myös henkilöstökoulutukseen esitetään 22 miljoonan euron määrärahaa. (Puhemies koputtaa)

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi vielä korkeakouluasioista muutama sana, se varmasti myös puhuttaa täällä. Ensinnäkin kehyspäätöksen mukaisesti on jo aikaisemmin sovittu, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtion rahoituksen indeksikorotus puolitetaan, mutta se kompensoidaan nyt tehdyssä budjettiriihessä niin, että annetaan kertaluonteinen määrärahalisäys, jolloin tämä indeksipuolitus poistuu. Tämä johtaa sitten siihen, että käytännössä näillä lisäpanostuksilla yliopiston rahoitus lisääntyy 17 miljoonaa ja ammattikorkeakoulujen, ilman kunnan rahoitusosuuden siirtoa, 3 miljoonaa euroa vuoteen (Puhemies koputtaa) 2014 mennessä.

Ja sitten tutkimuksesta puhutaankin debatin aikana. — Kiitos.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lukioista saamme olla huolissamme. Yksikköhintoja lasketaan todella rajusti, ja ne ovat muutenkin jo hyvin alhaisella tasolla, alhaisemmalla kuin ammatillisessa opetuksessa ja alhaisemmalla kuin perusopetuksessa. Ensi vuonna viedään lukioilta 37 miljoonaa euroa, ja voikin nyt kysyä, pystyvätkö lukiot enää tekemään sitä ydintehtäväänsä, mikä heillä on, eli antamaan vahvaa, laajapohjaista yleissivistystä. Ja koska opiskelijamäärät pysyvät kuitenkin samana, niin tämä johtaa varmasti siihen, että kuntien maksuosuus tulee nousemaan. Mutta hyvä uutinen oli se, että näistä erikoislukioiden lisärahoista sitä leikkausta ei nyt toteuteta ensi vuonna.

Olemme huolissamme myös varhaiskasvatuksesta. Se ei saanut lisää rahaa, ja kiinnostaa kuulla, miten sitä uutta lakia aiotaan edistää ja valmistella.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri lopetti puheenvuoronsa tuossa äsken siihen, että yksi kasvun oleellinen tekijä on koulutukseen ja tutkimukseen panostaminen. Nyt kun tätä OKM:n budjettia lukee, niin ei voi tulla kyllä samaan johtopäätökseen, elikkä ristiriita tavoitteiden ja toteutusten välillä on todella suuri.

Itsekin puuttuisin tähän lukioiden ja ammatillisen koulutuksen uuteen rakenneuudistukseen, jossa siellä sisällä tarkoituksena on saattaa yhden ylläpitäjän hartioitten alle isompia kokonaisuuksia. Hämmennys on kuitenkin suuri tuolla kunnissa, joissa tätä valmistelutyötä pyritään tekemään mutta kriteerit ovat täysin hajallaan. Kukaan ei tiedä, mitkä ovat ne kriteerit, joiden perusteella näitä uusia isoja kokonaisuuksia muodostetaan, kun samalla leikataan lukioilta isot miljoonamäärät samoin kuin ammatillisesta koulutuksesta. Pyytäisin, että ministeri selventäisi tätä tavoitetta: mihin tällä kokonaisuudistuksella pyritään?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeää, että perusopetusta vahvistetaan nyt todellisesti, ja siksi on merkittävää, että opetusministeri ja valtiovarainministeri ovat huolehtineet määrärahalisäyksestä perusopetuksen taholle. Erittäin hieno asia on ryhmäkokorahojen sinne mukaan saaminen ja luonnollisesti myös koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen ohjatut rahat. Nämä ovat merkittäviä satsauksia erityistä tukea tarvitseville oppilaille muun muassa.

Nyt on kysymys varmasti vain siitä, miten sitten kunnissa arvotetaan ja kuntapäättäjät arvottavat asioita ja millä tavalla näitä rahoja tullaan hakemaan ja ollaan näissä asioissa mukana. Olisiko ministerillä neuvoa antaa tänne kuntien suuntaan, miten tämä asia pitäisi toteuttaa?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laadukas yleissivistävä koulutus on yksi hyvinvointiyhteiskuntamme peruspilareista ja pitkän ajan saatossa luotu koulutusjärjestelmä Suomen ylpeyden aihe. Yleissivistävä koulutus luo pohjan jatko-opinnoille ja tarjoaa hyvät eväät elämään. Tasapuolisen, alueellisesti kattavan ja laadultaan hyvän järjestelmän ylläpito ja kehittäminen vaatii paljon resursseja. Esimerkiksi ryhmäkokojen pitäminen kohtuullisella tasolla tai erityisopetuksen ja opinto-ohjauksen tehostaminen vaatisivat mielestäni tällä hetkellä paljon enemmän panostusta. Leikkausten vaikutukset ovat usein myös laaja-alaisempia kuin hallitus antaa ymmärtää.

Näin ollen kysynkin: Miten hallitus aikoo ylläpitää ja kehittää suomalaisen yleissivistävän koulutuksen laatua ja saavutettavuutta leikkauksista huolimatta? Tulisiko opetusryhmien koolle säätää ylärajat opetuksen laadun takaamiseksi, vaikka tästä aiheutuu lisäkustannuksia? Otamme esimerkiksi Teräsrautelan koulun Suikkilassa, Turussa. Ryhmässä saattaa olla 29 oppilasta. Opettajien resurssit eivät enää riitä tukiopetukseen, (Puhemies koputtaa) ja monet antavatkin sitä jopa omalla ajallaan.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubbin hallitusohjelman mukaan kielikylpyopetus laajennetaan kattamaan koko Suomi. Myös valtioneuvoston kansalliskielistrategiassa todetaan, että kielikylpykoulutus on erinomainen tapa oppia meidän molempia kansalliskieliämme. Olen jättänyt asiasta kirjallisen kysymyksen 7.7. Äsken kuulin, että kielikylpyyn kohdennetaan 3 miljoonaa.

Haluaisin kuitenkin, kun vastausta en ole kirjalliseen kysymykseen saanut, esittää nyt kysymykseni suullisesti: mihin toimenpiteisiin hallitus ryhtyy, jotta pätevien opettajien antamaa kielikylpyopetusta on pääministeri Stubbin hallitusohjelman mukaisesti tarjolla koko Suomessa?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme huolissamme nuortemme tulevaisuudesta. Tiedämme, että vähintään toisen asteen tutkinnon suorittaminen on paras takuu työttömyyttä vastaan ja vähintään tuon toisen asteen tutkinnon suorittaneen työura on kymmenisenkin vuotta pidempi kuin niiden, joilla tuota toisen asteen tutkintoa ei ole. Itse asiassa Euroopan maista vain Turkissa on oppivelvollisuus lyhyempi kuin Suomessa, ja olisikin ollut hyvä, että olisimme täällä Suomessakin ottaneet tärkeän askeleen eteenpäin ja pidentäneet oppivelvollisuutta.

Nyt on kuitenkin hyvä, että jokainen perusopetuksen päättävä lapsi velvoitetaan osana nuorisotakuuta hakeutumaan toiselle asteelle tai muuhun jatkokoulutukseen, ja jos sellaiseen ei pääse, niin hänellä on jatkossa oikeus perusopetuksen lisäopetukseen, lukion tai ammatillisen koulutuksen valmistavaan koulutukseen, paikkaan työpajassa tai vastaavassa koulutuksessa. Eli on hienoa, että oppivelvollisuus tavallaan kuitenkin pitenee ja jokaiselle nuorelle tulee velvoite hakea koulutukseen tai sitten toisaalta yhteiskunnalle tarjota tuo paikka. Ja kysyisinkin ministeri Kiurulta: minkälaisia vaikutuksia uskotte tällä päätöksellä olevan nuorten tuleviin työuriin?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä OKM:n budjetti on varsin karua, suorastaan pelottavaa luettavaa, vaikkakin budjettiriihessä jotakin saatiin kuitenkin palautettua. Erityisen huolestunut pitää olla siitä, miten kunnat selviävät. Kunnat joutuvat leikkaamaan oppimateriaalista, opetuksen määrästä ja laadusta, tulevat lomauttamaan opetushenkilökuntaa, ja lyhyisiin sairauspoissaoloihin ei voida palkata sijaisia. Opetus ja oppilaat tulevat kärsimään, koulun ilmapiiri heikkenee, ja oppimistulokset laskevat. Tämä on pelottava yhtälö.

Mutta kysyn ministeriltä: kun kansanopistot ovat viime vuodet olleet giljotiinin äärellä, niin miten te näette, onko tällä hienolla ja perinteisellä ja (Puhemies koputtaa) ajan hermolla olevalla koulutusmuodolla tulevaisuutta näillä resursseilla?

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä on kyllä välttämätöntä kiinnittää huomiota näihin sanojen ja tekojen välisiin ristiriitoihin. Toisaalta Suomi olisi maailman osaavin kansa, ja sitten toisella puolella on historian suurimman leikkaukset, 1 500 miljoonaa tällä vaalikaudella. Näitä esimerkkejä valitettavasti riittää. Välillä tulee vähän sellainenkin tunne, että tietääkö vasen käsi, mitä oikea tekee tällä sektorilla. Uudistuksia on menossa moneen suuntaan ja monella taholla, ja tuntuu, että niitten keskinäinen koordinaatio on välillä hieman hukassa. Paljon siirtyy myös seuraavalle hallitukselle noita leikkauksia. Siellä pohjat ovat aika hurjat.

Tältä lukiopuolelta on jo otettu vähän esimerkkejä. Kyllähän siellä aika karua kuultavaa on. Jo nyt on leikattu 90—100 miljoonaa, vähän laskentatavasta riippuen, nyt tehdään seuraavan vuoden budjetissa 52 miljoonan euron leikkaukset yksikköhintoihin, ja sitten on tämä järjestäjäverkko, 260 miljoonaa euroa. Mihin te, ministeri, ajattelette, että nuo säästöt oikein kohdistuvat? Mistä lukiot säästävät? Kun te esimerkiksi lehdessä (Puhemies koputtaa) olette luvannut, että pienet lukiot ainakin saavat olla rauhassa, niin mistä te olette leikkaamassa?

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Kiitos, arvoisa puhemies! On aivan selvää, että me elämme vaikeita taloudellisia aikoja ja niukkuus koskee kaikkia hallintokuntia, mutta on silti sanottava, että kiristykset tällä hallinnonalalla ovat mielestäni kaikkein vaarallisimpia. OKM:n hallinnonalaa leikkaamalla ei kurota kestävyysvajetta umpeen, vaan sillä kasvatetaan tulevaisuuden kestävyysvajetta. Mikään ei tule kalliimmaksi kuin syrjäytynyt nuori.

Arvoisa ministeri, täällä nostettiin jo lukioiden ahdinko esiin. Minua kiinnostaa, miten tässä tilanteessa etenee tärkeä hanke ylioppilastutkinnon sähköistämisestä. Pystyykö se etenemään aikataulussa tässä vaikeassa tilanteessa?

Toinen kysymykseni koskee nuorisotakuuta, ja haluankin sanoa, että positiivista tässä esityksessä on se, että arvion mukaan etsivä nuorisotyö pystytään ulottamaan kaikkiin Suomen kuntiin ensi vuonna. Tämä on todella merkittävää. Etsivällä nuorisotyöllä saadaan juuri niitä nuoria saavutettua, jotka ovat kaikkein pahimmassa vaarassa syrjäytyä. Silti samaan aikaan työpajanuorten määrä vähenee. Mistä tämä kertoo, ministeri Kiuru? Tarkoittaako se, että meillä on yhä enemmän nuoria, joilla on niin huono elämänhallinta, että työpajatyöskentelyynkään ei pystytä? (Puhemies koputtaa) Jos, niin mikä on se lääke? Tässä on se pullonkaula meidän nuorisotakuussamme. (Puhemies koputtaa) Joka päivä saan viestejä nuorilta, jotka törmäävät byrokratiaan, jotka törmäävät yhteen...

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kävin viime vuonna tapaamassa kaikkia helsinkiläisten ammattikoulujen rehtoreita ja vararehtoreita. Mieleeni jäi erityisesti se, kun eräässä ammattikoulussa rehtorit kertoivat, että syy siihen, miksi heidän on vaikea vastata nuorisotakuuhaasteeseen, johtuu siitä, että suuri osa ammattikoululaisista kärsii erilaisista mielenterveyden ongelmista: masennuksesta, sosiaalisista ongelmista ja niin poispäin. (Välihuuto sosialidemokraattien ryhmästä) — Suuri osa. Anteeksi siellä, jos kuulitte väärin. En sanonut "suurin osa" vaan "suuri osa".

Joka tapauksessa yksi tämän kauden parhaita uudistuksia mielestäni opetusministeriön puolelta tulleista lakiesityksistä on se, että toiselle asteelle vihdoin saadaan vastaavat oppilashuollon palvelut kuin on ollut perusopetuksessa. Nyt on kuitenkin ilmennyt, että kunnissa ei olla ryhdytty toteuttamaan tätä lakia huolimatta siitä, että olemme myös budjetissa budjetoineet erikseen rahaa tämän lain toteuttamiseen. (Puhemies koputtaa) Kysynkin, mitä opetusministeriössä nyt tehdään, jotta toiselle asteelle saadaan tämän lain edellyttämät kuraattori- ja psykologipalvelut.

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaan kaikkein pienimpiin koulutuksen varjon alla oleviin ihmislapsiin, pieniin lapsiin. Opetusministeriö kantaa vastuun päivähoidosta ja esiopetuksesta. Iso ponnistus edelleen edessä tällä vaalikaudella on korkeatasoisen ja kattavan varhaiskasvatuslain maaliin saattaminen. Arvoisa ministeri, jos voisitte valaista tätä, mikä on tässä tilanne. Huoli kentällä on voimakas. Tuleeko laki, ja millaisena se tulee?

Rakennepoliittisessa sovittiin kotihoidon tuen rakenneuudistuksesta. Sanomatta on selvää, että minusta tämä sopimus oli erittäin huono. Miten OKM on varautunut voimakkaaseen hoidon tarpeen lisääntymiseen, jos kotihoidon tuen jako viedään maaliin?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Kiitän teitä, opetusministeri Kiuru, että kuuntelitte asiantuntijoita ja luovuitte oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja että nämä rahat nyt käytetään tehokkaasti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten hyväksi.

Kolme kysymystä teille, opetusministeri Kiuru:

1) Tuleeko varhaiskasvatuslaki tällä kaudella? 2) Tuleeko lukion uusi tuntijako tällä hallituskaudella? 3) Tuletteko turvaamaan liikuntalukioiden neljännen vuoden myös tulevaisuudessa ensi vuodenkin jälkeen?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministerikin totesi, aikuisten osaamisperustaa on tarkoitus vahvistaa, ja se on erittäin hyvä asia. Esimerkiksi nuorisotakuuseen kuuluva nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa väylän ammatin hankkimiseen 20—29-vuotiaille ilman peruskoulutusta oleville henkilöille. Ongelmaksi on kuitenkin nousemassa se, että mikäli alle 25-vuotias on ollut työttömänä, hän siirtyy NAO-kou-lutukseen osallistuessaan työttömyysetuudesta opintotuen varaan, sillä työttömyysetuudella opiskelevan on oltava vähintään 25-vuotias.

Monella 20—24-vuotiaalla saattaa olla jo perhettä, ja he joutuvat tarkkaan miettimään, kannattaako opiskelemaan lähteminen, sillä opintotuki on matalampi kuin työttömyysetuus. Kysynkin ministeriltä: voiko tälle asialle tehdä jotain niin, että perheellisellä 20—24-vuotiaallakin olisi taloudellisia mahdollisuuksia hankkia itselleen ammatti?

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä budjetissa lukee, että ammatillisesta koulutuksesta vähennetään yli 230 miljoonaa. Kysyn ministeriltä, miten ministeri aikoo kehittää ammatillista koulutusta. Nythän Suomessa on paljon nuoria, jotka ovat jääneet kokonaan ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle. Miten näillä budjettivaroilla nyt on aikomus tulevaisuuden ammattilaisia tehokkaasti kouluttaa?

Lisäksi ammattikorkeakoulujen rahoitus on nyt siirtymässä valtiolle. Olisin kysynyt, riittävätkö nämä rahat vai kuinka monta ja mistä päin ammattikorkeakouluja joudutaan lopettamaan. Myöskin ammattikorkeakoulujen oppilaat ovat mielestäni vielä siinä kasvuvaiheessa ja iässä, että olisi edullista, jos ammattikorkeakouluverkko olisi melko laaja, ettei tarvitsisi ihan toiseen päähän Suomea matkustaa. Monet ammattikorkeakoulututkinnot tulisivat (Puhemies koputtaa) edullisemmiksi, jos opiskelijat voisivat asua kotona.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa budjettikirjassa on myös kohta, joka näyttäisi siltä, että lukiota ei voisi enää käydä neljässä vuodessa. Se täytyy käydä kolmessa vuodessa, mikä on sitten omiaan estämään muun muassa opiskeluja joissakin erityislukioissa tai sitten, kun opiskellaan yhtäaikaisesti ylioppilastutkintoa ja ammatillista tutkintoa. Mitä tämä kirjaus budjettikirjassa merkitsee käytännössä? Onko ammatillisen ja lukiotutkinnon yhtäaikainen suorittaminen edelleen mahdollista?

Jari Myllykoski /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Kiurulta, miksi esimerkiksi tietyillä aloilla aikuiskoulutuspaikkojen vähäisyys estää toiseen ammattiin pätevöitymisen.

Esimerkiksi koulukuraattorien osalta säädetyllä lainsäädännöllä asetetaan ahdinkoon ne henkilöt, jotka eivät ole viittä vuotta työskennelleet kyseisessä ammatissa eivätkä siten vuoden 2018 jälkeen voi enää toimia tässä työssä. Tällä hetkellä esimerkiksi Seinäjoelle aikuiskoulutukseen hakeutuneita hakijoita on ollut 250 ja sisälle otetaan vain 20. Valtava määrä kuraattoreita on jäämässä tehdyn lainsäädännön vuoksi vaille koulutusta. Eikö olisi tarpeellista varmistaa, että tämmöisiä pudokkaita ei järjestetä vähenevien varojen takia?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportissa, jossa käsitellään nuorten syrjäytymistä ja koulupudokkuutta, kiinnitetään huomiota siihen, että suomalaisessa peruskoulussa erityisopetusta saadaan usein vasta aivan viimeisillä luokilla. Kuitenkin meillä on selvää tutkimustietoa siitä, että mitä varhaisemmin erityisiä tukitoimenpiteitä lapselle annetaan, sitä paremmin pystytään vaikuttamaan siihen, millä tavalla lapsi peruskoulusta ja sen jälkeisistä opinnoista selviytyy. Tämän takia on erittäin hyvä, että eduskunnan käsittelyssä on esiopetuksen tuleminen velvoittavaksi kaikille suomalaisille lapsille.

On myös tärkeää, että opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkisi ohjaamaan kouluja sillä tavalla, että erityisopetusta annettaisiin varhaisessa vaiheessa. Tässä valossa on myös erittäin hyvä, että tässä vaiheessa luovuttiin oppivelvollisuusiän pidentämisestä ja suunnattiin nämä (Puhemies koputtaa) rahat erityisopetusresursseihin.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Pyrin kuitenkin vastaamaan edustajien kysymyksiin, jotta sitten informaatiota tulee riittävästi, eli aloitan sen takia opetusministeriön pääluokkaan kohdistetuilla kysymyksillä.

Edustajat Vahasalo ja Palm ja muutama muukin kysyivät varhaiskasvatuksen kokonaisuudesta. Nyt on hyvä muistaa, että viime hallituskaudellahan varhaiskasvatuslakia oltiin jo uudistamassa STM:n pääluokan osana, mutta siitä sitten luovuttiin, koska ylimääräistä rahoitusta siihen ei saatu. Sama ongelma on koetellut myös tätä hallitusta, koska mittavat säästöt on tehty, ja siltä osin olen esittänyt sekä kehysriihessä että nyt budjettiriihessä parannuksia, joilla me voisimme tuoda entistä paremman varhaiskasvatuslain eduskunnan käsittelyyn. Olen itse kuitenkin valmistautunut siihen, että varhaiskasvatuslaki tulee eduskuntaan, ja budjettiriihessä käytiin myös läpi tämä varhaiskasvatuslain tilanne, ja tätä arviota, millä hintaluokalla ja arviolla me voimme tämän lain saattaa eduskunnan käsiteltäväksi, tehdään parhaillaan. Kuitenkin jokainen meistä tietää, että joulukuun alkuun mennessä näiden kaikkien isojen lainsäädäntöhankkeiden pitää olla täällä eduskunnan käsittelyssä, joten itse olen sitoutunut myös siihen aikatauluun.

Rakennepoliittinen uudistus toisen asteen osalta on vaikea. Harva muistaa, mistä rakennepoliittinen uudistus itse asiassa tuli. Sehän tuli siitä, että kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta olivat sitä mieltä, että kunnilla on aivan liikaa tehtäviä. Itse opetusministerinä olen katsonut, että opetuksen alalla näitä tehtäviä ei olisi liikaa. Mutta kun kerran yksimielisyys on ollut eduskunnassa niin valtava siihen, että näitä tehtäviä on myös opetusministeriön alalla niin kovasti, niin nyt me vähennämme näitä tehtäviä. Se tarkoittaa sitä, että kaikki järjestäjät eivät enää järjestä lukiokoulutusta eivätkä myöskään ammatillista koulutusta, vaan sitä tehdään jatkossa enemmän yhdessä ja yhteisillä hartioilla. Tiedän, kuinka kipeä tämä uudistus on, ja sitä käsitellään taas uudelleen tänäkin perjantaina sivistyspoliittisessa ministeriryhmässä, ja heti kun nämä linjaukset on tehty, käynnistämme ison, laajapohjaisen kiertueen ympäri Suomea, jotta niitä hallituksen suuntaviivoja käsitellään ympäri Suomea, jotta tietopohjaa tulee. Mutta jotta tämä uudistus on toteutettavissa ensi vuoden pohjiin, sen takia nämä säästölait tuodaan käsittelyyn nyt syksyllä, ja tämä rakennepoliittinen uudistus tulee sitten kentällä hiukan paremmalla aikataululla, jotta siihen voidaan varautua, sen takia, että muuten ensi vuonna säästettäisiin todennäköisesti opetusministeriön pääluokasta vielä sama summa lisää. Ja minusta se on kyllä väärin suomalaista koulutusta kohtaan, niin että jos sitoudutaan tiettyihin säästöihin, niin tehdään ne nyt eikä tehdä lisäsäästöjä.

Lukioista kysyttiin myöskin ja haluttiin tietää, miten lukiot muuttuvat. Minun täytyy sanoa, että varmasti yksi isoimpia asioita tämän syksyn puolella tulee olemaan se, miten suomalaiset lukiot kantavat nämä säästöt, jotka on jouduttu tekemään tällä hallituskaudella. Se huoli on varmasti kaikille aivan yhteinen. Toinen näkökulma liittyy siihen, että osa näistä toimista... Täällä kritisoitiin esimerkiksi sitä, että lukiossa ei voisi opiskella neljässä vuodessa. Se ei pidä paikkaansa. Neljässä vuodessa voi opiskella jatkossa, mutta minusta edustaja Kataisen kysymys oli siinä hyvä, että mitä se tarkoittaa käytännössä. Sehän tarkoittaa sitä, että nuorella on mahdollisuus opiskella neljä vuotta. Mutta kun se neljä vuotta sisältää ne tasan 75 kurssia, joista 75 kurssia on jatkossa rahoituksen perusta, niin koulutuksen järjestäjälle 75 kurssia hajautettuna joko kolmeen tai neljään vuoteen tarkoittaa palkkaa 75 kurssista. Mutta opiskelija voi opiskella myös neljä vuotta.

Ryhmäkokorahat ja tämä keskustelu oli erittäin tärkeä. Minä kiitän siitä, että edustajat Peltonen ja Elomaa kiinnittivät huomiota siihen, että yksi tämän hetken koulutuksen isoimmista ongelmista on se, että jos näitä ryhmäkokorahoja ei olisi saatu palautettua tähän budjettiin, niin me olisimme erittäin vaikeassa tilanteessa ei vain siinä, että meiltä puuttuisi satoja opettajia nykyvahvuudesta ensi vuonna, vaan sen lisäksi meidän toinen ongelma olisi se, että kunnille tulisi valtava kiusaus säästää koulutuksesta lomauttamalla opettajia siihen päälle. Minusta sitä kautta ryhmäkokorahojen säilyttäminen budjetissa on ollut tärkeätä, ja siihen liittyy myös se, että jotta tämä asia olisi todella vietävissä oikealle tolalle, niin meidän pitäisi pystyä ryhmäkoosta säätämään myöskin jatkossa lailla. Se ei ole enää niinkään rahakysymys, koska viime hallituskaudella satsattiin jo 30 miljoonaa. Tämän hallituskauden aikana on satsattu 60 miljoonaa vuodessa ryhmäkokorahoihin eli kaksi kertaa enemmän. Siltä osin tämä ei ole rahakysymys vaan tämä on poliittinen tahtotilakysymys, ja siihen ei ole löytynyt vielä yhtenäistä kannatusta. Mutta minä henkilökohtaisesti kannatan sitä.

Arvoisa puhemies! Sitten vielä oppivelvollisuudesta muutama sana. Haluan sanoa teille, että isoja uudistuksia tehdään juuri eduskunnassa ja tämä eduskunta ei ole tekemässä niin isoja rakenteellisia uudistuksia, jotka tarvittaisiin (Puhemies koputtaa) tähän 16-vuotiaiden nivelvaiheeseen. Se tarkoittaa sitä, että kun edustaja Heinonen otti esiin sen, että me olimme tarpeeksi järkeviä kuunnellaksemme asiantuntijoiden arvioita siitä, että oppivelvollisuudesta luovutaan, niin valitettavasti näin ei käynyt vaan muut hallituspuolueet lähtivät siitä, että tätä uudistusta ei toteuteta tällä hallituskaudella. Minulle henkilökohtaisesti se oli sinänsä iso juttu, mutta se on isompi juttu niille nuorille, (Puhemies koputtaa) jotka ovat näitä 15 prosentin nuoria, jotka tippuvat kokonaan vaille ammatillisen koulutuksen tai lukion selkärankaa ja sitä kautta nousisivat parempaan työllisyysasteeseen ja parempaan rikkauden tasoon jatkossa, ja tämä jää nyt tältä osin väliin.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusopetuslakia on uudistettu erityisopetuksen osalta, ja siihen liittyvät tietysti ne pohdinnat sitten tuosta oppivelvollisuusiästäkin, joita ministeri toi esille. Mielestäni myös siinä tehtiin ihan oikea ratkaisu, koska jos olisi nostettu oppivelvollisuusikää vuodella, niin niitä rahoja olisi samalla kohdennettu sellaisille, jotka eivät niitä olisi tarvinneet.

Mutta tästä erityisopetuksesta sen verran, että opettajakunnalta, opetusalalta tulee hyvin paljon palautetta siitä, että sinänsä tämä erityisopetuslain uudistaminen on tuonut monia hyviä elementtejä ja rajapinnat perusopetuksen ja erityisopetuksen välillä on sopivasti häivytetty, mutta ongelmaksi on tullut byrokratia, oppimissuunnitelmat, hojksit, pedagoginen selvitys, erityisen tuen päätökset ja niin edelleen. Eli byrokratiatalkoita tarvittaisiin kyllä tälläkin sektorilla. (Puhemies koputtaa) Opettajat ovat hieman uupumassa tämän byrokratian alle (Puhemies koputtaa) ja haluaisivat tehdä sitä työtänsä.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla ministerin esittelyä silloin ensimmäisessä vaiheessa kello 12 siitä, että kuitenkin vaikeina, tiukkoina aikoina Suomen hallitus satsaa nuoriin ja tulevaisuuteen ja koulutukseen. Huonomminkin voisi meillä tilanne olla. Perusopetukseen tulee lisää rahaa, ja esiopetus laitetaan velvoittavaksi kaikille. Nämä ovat esimerkiksi niitä hyviä asioita. Toki jouduimme luopumaan joistakin hyvistä rakenteellisista asioista, mutta tulevaisuus on vielä auki niidenkin osalta.

Kysyisin oikeastaan ministeri Kiurulta nyt, kun meillä on suuret muutokset tulossa monelle eri kouluasteelle: millä tavalla opettajien täydennyskoulutusta on huomioitu tässä budjetissa?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Perusopetuksessa säästöt kohdistetaan opetuksen laatuun eli oppilaitosten perustamishankkeisiin. Näistä tullaan vähentämään valtionosuuksia 57 miljoonaa euroa. Säästöt näkyvät käytännössä koulujen lakkauttamisina ja yhdistämisinä. Kun kouluja suljetaan ja yhdistetään, lapset joutuvat siirtymään isompiin ryhmiin ja pidempien koulumatkojen takana oleviin kouluihin. Vaarana on, että lasten yksilöllisiä tarpeita ei isoissa ryhmissä pystytä samalla tavalla tunnistamaan ja heikommin menestyviä oppilaita uhkaa koulupudokkuus.

Kysynkin ministeriltä: eikö lasten hyvinvoinnin kannalta olisi viisaampaa säilyttää lähikoulut ja pienet luokat? Näin ehkäistäisiin oppimisvelvollisuuksia ja koulupudokkuutta.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Viitamiehelle: Totuus on aivan toinen. Te ja tämä hallitus olette leikanneet koulutuksesta yli miljardi euroa tämän vaalikauden aikana. Näitä leikkauksia yritetään nyt tässä budjettikirjassa paikata sieltä ja täältä muutamilla kymmenillä miljoonilla.

Olen hyvin hämmentynyt itse toisen asteen koulutuksen rakenneuudistuksesta. Oletteko te, ministeri Kiuru, lakkauttamassa kaikki alle 500 oppilaan lukiot? Pidättekö tästä järjestämisverkkorajasta kiinni? Ja miten on käymässä ammattioppilaitosten 2 000 opiskelijan rajan kanssa? Pidättekö näistä rajoista kiinni? Tämä tarkoittaa, että Suomessa laitetaan useampia satoja oppilaitoksia kiinni ja opiskelijat joutuvat pitkiä matkoja matkustamaan toisen asteen koulutukseen. (Puhemies koputtaa)

Toisaalta olen myöskin hämmentynyt siitä, että...

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Olen tietysti pahoillani, meillä on niin valtavasti asiaa ja tärkeitä asioita, mutta toimitaan nyt niin kuin nämä etukäteen annetut aikataulut antavat myöden, ja on tärkeää tietysti, että pääsemme kertomaan myös viestintäministeriön asioista.

Olen myös viestintäministeri, joten siltä osin muutama sana viestintäpuolesta.

Ensinnäkin nyt tullaan toteuttamaan budjettia 546,3 miljoonan euron edestä, josta huomattavin osa tulee tietysti siitä siirrosta, joka on tarkoitettu valtion talousarviosta siirrettäväksi televisio- ja radiorahastolle Yleisradion julkisen palvelun kustannusten kattamiseen, ja tuo summa on 507,9 miljoonaa euroa. Lisäksi meille kertyy hallinnonalalle myöskin huomattavia tuloja eli 28,8 miljoonaa euroa, joista taajuuksien huutokauppatuloja on lähes 22 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Katsotaan sitten vähän lähemmin:

Ensinnäkin mitä tulee Yleisradion rahoitukseen, rahoitusuudistuksessa vuonna 2012 sovittiin, että rahoituksen suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason nousua vastaavasti. Eduskuntaryhmät kuitenkin yhdessä päättivät, yhteisesti tekemänsä päätöksen mukaisesti siis, että indeksikorotusta ei poikkeuksellisesti tehdä vuonna 2015, ja tämä esitys on illalla käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Toinen kokonaisuus on haja-asutusalueiden ja maaseudun tietoliikenneyhteyksien Laajakaista kaikille -hanke, joka on hyvässä vauhdissa ja jatkuu edelleen. Me varaamme nyt ensi vuodelle maksatuksiin 16 miljoonaa euroa, ja maksatuksiin käytetään myös aikaisemmilta vuosilta siirtynyttä määrärahaa, ja omalta osaltamme haluamme varmistaa sen, että laajakaistahanketta viedään vahvasti eteenpäin niin, että myöskin rahoituksen pohjaa on, ja sitä kautta rahoitusta ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä 64 miljoonasta eurosta 69,5 miljoonaan euroon, ja näin Viestintäviraston valtuuksia on 5,5 miljoonaa euroa enemmän käytettävissä ensi vuodelle.

Samassa otetaan käyttöön laajakaistatukilain muutos, jossa noin 22 prosentin kunnat saatetaan Viestintäviraston myöntämän tuen piiriin, ja tämä on erittäin tärkeä juttu. Myöskin on hyvä sanoa, että Viestintävirastohan tällä hetkellä on myöntänyt puolet tuosta tuesta ja vireillä olevien hakemusten määrä on myöskin sellainen, että rahat tulevat kyllä kulutettua. Mutta kaikkiin hankkeisiin tietenkin sisältyy se riski, että valtion tuki ei riitä siihen, että kaikkia käynnistyneitä ja suunniteltuja hankkeita viedään eteenpäin, ja myös ihmisten tulisi sitoutua siihen. Eli mikä sitten on se kuntalaisen ja suomalaisen osuus, jolla tuo laajakaistahanke omalla alueella toteutuu, siihen kun me emme aina pääse käsiksi.

Hyvä puhemies! Myöskin uutena määrärahana esitetään innovaatiotukea, eli median innovaatiotukea, jota parhaillaan valmistellaan, ja ollaan aivan loppumetreillä hakemassa sitä mallia, jolla tuo lehdistön innovaatiotuki myönnetään. Tässä kehyspäätöksessä huhtikuussa tehtiin kasvutoimi eli 30 miljoonan euron panostus 2014—2016, ja siinä ollaan budjetissakin tämä summa varattu ensi vuodelle, jotta tuota innovaatiotukea voidaan 10 miljoonaa euroa ensi vuonna jakaa.

Myös sanomalehtien tuki säilyy entisellään.

On hyvä todeta, että kyberturvallisuuskeskuksen toimintaa vahvistetaan edelleen ja sille osoitetaan 1,5 miljoonan euron määräraha. Myös uusi viranomaistehtävä saa rahoituksen, sillä virasto tulee toimimaan nyt EU:n viranomaiskäyttöön tarkoitetun korkean luotettavuuden eli sen PRS-paikannuspalvelun kansallisena vastuuviranomaisena. Eli näin ollen eletään myöskin ajassa kiinni.

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun nyt siirryttiin viestintään ja tietoliikenneyhteyksiin, niin minä haluaisin esittää kysymyksen ministeri Kiurulle, kun jo aiemmassa osiossa puhuttiin sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. Ne tulevat ennemmin kuin huomaammekaan, ja olen erittäin huolissani siitä, ovatko ne varmasti toimintavarmoja. Miten niitä testataan? Kun siellä on 37 000 nuorta yhtäaikaisesti tekemässä erästä elämänsä tärkeintä koetta, niin ylioppilaskirjoitusten toimintavarmuudesta pitää kantaa huolta.

Toinen asia, mikä liittyy tietoyhteyksiin kouluissa: milloin me olemme siinä tilanteessa, että oppimisympäristöt aidosti vastaavat nuorten arkeen ja myös heidän tulevaisuutensa tarpeisiin?

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitoksia ministerille hyvästä esityksestä. Laajakaistaa tarvitaan, ja kuitua pitäisi vetää, ja rahat ovat vähissä. Harvaan asutulle seudulle syntyy kustannuksia merkittävästi siitä, että ei tätä yhteyttä saada joka niemeen, notkoon, saarelmaan, niin kuin aikoinaan oli meillä semmoinen slogan.

Olisin kysynyt ministeriltä, mitenkä etenee sitten 800 megahertsin taajuus. Sillähän on erittäin hyvä mahdollisuus paikata myös harvaan asuttua seutua niiltä osilta, minnekä kuitua ei saada vedettyä, ja tavallaan se jatke sille kuidulle löytyisi tästä 800:n taajuudesta. Millä asteella nämä ovat menossa?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On tärkeää, että maaseudun ja haja-asutusalueiden tietoliikenneyhteyksiä parannetaan erilaisilla laajakaistahankkeilla. Panostaminen valokuituun on tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä investointi. Liika sääntely ja kilpailun vapauttaminen pääomavaltaisella toimialalla voi taas johtaa malliin, jossa pysyvästi muokataan maamme eri alueiden kilpailukykyä ja elinkelpoisuutta ja samalla kasvatetaan riskiä siihen, että liian kovan kilpailun kautta toimijoiden määrä vähenee ja joudutaan tilanteeseen, jossa tietyt alueet eivät enää kiinnosta ketään.

Arvoisa ministeri, miten varmistetaan, että kaikilla suomalaisilla on tulevaisuudessa hyvät tietoliikenneyhteydet?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tieto- ja viestintäteknologia on tärkeä asia, ja sen perustaidot on opittava suomalaisessa peruskoulussa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja lukiossa. Erityinen draiveri tähän on sähköiset ylioppilaskirjoitukset, ja opetuskentältä on kuulunut hätähuutoa siitä, että tarvittaisiin vahvempaa tukea valmistautumisessa sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin. Kysynkin: miten ministeri arvioi Opetushallituksen mahdollisuuden tukea kenttää tässä, kun tällä hetkellä henkilöstöä Opetushallituksessa on 30 prosenttia vähemmän kuin oli 2005? Tärkeä koulutuksen kehittämisvirasto on vaikeuksissa.

Toisena kysyisin vielä ryhmäko’oista. Vaikka tavallisessa perusopetuksessa pienennetään ryhmäkokoja, niin erityisopetuksen osalta on tehty rakennepaketissa päätös, että 10 miljoonaa euroa säästetään sillä, että vaikeasti vammaisia, erityistä tukea tarvitsevia lapsia koskien koulunkäyntiavustaja korvaisi opettajan. Tämä vaarantaa meidän kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset. Kysynkin: Eikö olisi järkevää, että tämä 10 miljoonaa euroa, jonka te suuntaatte koulunkäyntiavustajiin, suunnattaisiin tämän leikkauksen perumiseen niin, että jokaisella lapsella olisi oikeus opettajan aikaan? Kaikki kansainväliset (Puhemies koputtaa) tutkimukset osoittavat...

...että avustajien määrä ei nosta opetuksen laatua.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että meillä on toimivat tietoyhteydet koko maassa. Se mahdollistaa hyvän opiskeluympäristön ja myös yrityksille hyvät toimintavalmiudet.

Mutta olisin kysynyt ministeri Kiurulta siitä, kun hirveän paljon tulee palautetta siitä, että meidän lukioissa ja peruskouluissa on hyvin erilaisia käytäntöjä siinä, saavatko oppilaat koulun puolelta tietokoneet vai onko niin, että he joutuvat ne itse kustantamaan. Tämä ei ole oikein tasa-arvoista, jos ajatellaan nuoria ja heidän opiskelumahdollisuuksiaan, kun tiedämme kuitenkin, että kaikilla perheillä ei ole mahdollisuutta sitä tietokonetta lapselle ostaa. Kaikilla pitäisi olla kumminkin yhdenmukaiset mahdollisuudet opiskella.

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monesta eri syystä, totta kai, on äärettömän tärkeää, että nämä kohtuuhintaiset ja nopeat laajakaistayhteydet ulottuvat haja-asutusalueen kaikkiin talouksiin. Nuo esitetyt euromäärät budjetissa eivät vielä siihen ihan heti riitä.

Kysymys ministerille: millainen teidän visionne on, milloin kohtuuhintaiset, nopeat tietoliikenneyhteydet, laajakaistayhteydet ulottuvat meidän Suomen haja-asutusalueella kaikkiin talouksiin?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä laajakaistarakentaminen on todella osoittautunut Iisakin kirkoksi meillä. Itse asiassa riippuen siitä, millä puolella Suomea asuu, on voinut joutua aika eriarvoiseen asemaan myös näitten kustannusten suhteen.

Mutta olisin kysynyt nyt ministeriltä enemmän tästä innovaatiotuesta ja sen valmistelusta: Minkälaisessa vaiheessa se on ja mihin se mahdollisesti suuntautuu? Nythän itse asiassa väline kuin väline on erinomaisissa vaikeuksissa. Siinä mielessä pidän hyvin tärkeänä sitä, että sanomalehdistötuki säilyy ja että median innovaatioihinkin on tätä tukea tulossa.

Samaan aikaan minua kyllä häkellyttää ja hämmästyttää se, että kun Yle-indeksi jäädytettiin, niin siellä sitten joudutaan yt-menettelyihin ja 185 työpaikan poistamiseen. Minkälaisia ajatuksia tämä aiheuttaa ministerin päässä?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuorro):

Arvoisa puhemies! Myös minun kysymykseni liittyy viestintään koulussa. Opettajaäidin uran aikana koulut eivät ehkä vielä koskaan ole olleet materiaalin suhteen niin kurjassa tilanteessa kuin nyt. Oppikirjat ovat vanhentuneet. Ne ovat likaisia, repaleisia. Vanhempana jo melkein tuntuu, että kapinaan kohta pitäisi ryhtyä siitäkin huolimatta, että hallituspuoluetta tässä vielä edustan.

Kun olemme tämmöisessä murroksessa ja sähköistä materiaalia meiltä vielä puuttuu ja täällä kuitenkin on kirjattukin, että Opetushallitus turvaa vähälevikkisen oppimateriaalin saatavuuden, kysyisin: missä vaiheessa olemme sähköisen materiaalin tuottamisessa, missä vaiheessa olemme opettajien täydennyskoulutuksessa sähköisten viestimien käyttöön koulussa, sähköisen materiaalin käyttöön koulussa? Ja aivan lopuksi kysyn: mitä tarkoittaa tämä kirjaus budjettikirjassa, "Opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden rakenteistaminen ja sähköistäminen", opetussuunnitelmien perusteiden sähköistäminen?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näinä niukkuuden aikoina täytyy kyllä nostaa hattua ministeri Kiurulle, että on onnistunut saamaan miljoonia euroja lisää määrärahaa tähän Laajakaista kaikille -hankkeeseen. Se on erinomainen suoritus. Tämä on kuitenkin mielestäni aika ainutlaatuinen valtion hanke, kun sitten sitä määrärahaa ei kuitenkaan hyödynnetä niin paljon kuin suotaisiin. Tiettyjä esteitä, jotka me kaikki tiedämme, varmasti on ollut.

Nykyteknologia kuitenkin käsittääkseni sallii langattomien yhteyksien tehokkaamman hyödyntämisen. Vaikka me tiedämme, ettei mobiiliteknologia ole ratkaisu siihen viimeisimmän mailin ongelmaan, niin onko tutkittu sitä, että kuitenkin jonkunlainen langaton point to point -yhteys toteutettuna viimeisen kahden kilometrin matkalle saattaisi olla hyvin tehokas, kapasiteetiltaan riittävä ja kustannuksiltaan huomattavasti edullisempi kuin kaapelin kaivaminen maahan? Viitteitä on siitä, että markkinoilta löytyy tällaisia ratkaisuja, ja toivon, että ministeriö selvittäisi, olisiko mahdollista hyödyntää tätä teknologiaa jatkossa.

Jukka  Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin pitää kiittää, kun on kiitoksen aika. Kohdistan kiitokseni tämän laajakaistahankkeen vahvaan ja väkevään eteenpäinvientiin. Eteenpäinvienti koskee myös näitä 22 prosentin kuntia, jotka tulevat nyt tämän piiriin, joten on tosi erinomainen hanke. Eiväthän ne kunnossa ole. Eli se on ollut vähän semmoinen iäisyyskysymys ja on rakennettu tosiaan kuin Iisakin kirkkoa. Joka kerta kun vierailee jollakin torilla ja tapaa ihmisiä, niin tulee esille, että varsinkin yrittäjillä, jotka haluavat pitää sen oman yrityksensä maaseudulla, haja-asutusalueella, niitä ongelmia on, kuin myöskin sitten ihan tavallisilla ihmisillä. Tervehdin ilolla, isolla ilolla, tätä budjettimerkintää ja näitä rahoja, jotka tänne on saatu.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maaseutu ei ole pelkästään mummojen saattohoitoaluetta, vaan todellakin siellä ovat Suomen kehittymisen mahdollisuudet. Siellä ovat kaikki luonnonvarat. Meillä on siis kaikki olemassa: metsät, energiat, arktiset alueet. Kaikki on siellä mahdollista, mutta mitään asioita ei voida käyttää eikä kehittää edelleen, ellei meillä ole kunnon laajakaistayhteyksiä.

Eli onko meillä oikeasti varaa jättää käyttämättä nämä luonnonvarat, Suomen kehittämisen mahdollisuudet, vain sillä, ettemme me saa laajakaista-asioita kunnolla kuntoon? Se on todella edullinen, halpa investointi siihen, että me saamme Suomen kehitystä valtavasti menemään eteenpäin. Onko tämä näkökulma otettu teidän kehittämisasioissanne riittävästi huomioon?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Aloitan viestinnän puolelta.

Totean ensinnäkin, että iso kysymys, joka monia teitä puhutti, oli se, mikä on visio hyvistä yhteyksistä Suomessa jatkossa. Siitä puhuivat ainakin edustajat Korhonen, Piirainen, Torniainen ja Maijalakin. Haluaisin ehkä vastata siihen niin, että meidän täytyy viedä eteenpäin hyviä yhteyksiä kahdella tavalla.

On olemassa meidän pitkäaikainen, yli hallituskausien ulottuva laajakaistahanke, ja kiitos niistä kiitoksista, joita edustajat myöskin tässä antoivat siitä, että me saimme nyt lisämäärärahoja siihen. Mutta samalla edustaja Kopra on kyllä oikeassa, että meillä jää tosiasiallisesti käyttämättä näitä rahoja vielä ensi vuonna. Mutta samaan aikaan pitää fokuksena olla sen, että me toteutamme sen laajakaistahankkeen juuri niin kuin on linjattu, ja sitä varten me tarvitsemme nämä määrärahat, jotka ovat sitten varmuutena käytössä kentällä osoittamaan, että tämä on niin tärkeä hanke, että meillä on olemassa riittävät voimavarat tukea myöskin näitä kuituhankkeita ympäri Suomea. Siltä osin pidän sitä tärkeänä, että näitä määrärahoja tulee ensi vuodelle käyttöön. No, sitten siinä on lisäarvoa se, että myös 22 prosentin kunnat pääsevät tässä nyt Viestintäviraston jakoon, ja se on minusta iso ja tärkeä uudistus.

Tämä ei riitä, koska nyt puhutaan vain 5 prosentin alueista ja tämä 95 prosentin alueiden ja ihmisten joukko, joka saa kaupallisesti nämä yhteydet, on myös tärkeä. Sille alueelle ollaan toteuttamassa myöskin isoja ja merkittäviä ratkaisuja, joista edustaja Piirainen tässä puhui. Ja minusta se on erittäin tärkeä kysymys, ollaanko sitoutumassa kentällä aikatauluun. Nyt tunteeni on kahtalainen: Ollaan sitoutumassa. Samassa aikataulu on operaattoreista riippuen hiukan erilainen. Mutta minusta pääsääntö on nyt se, että on hienoa nähdä, että jotkut maakunnat tulevat jopa yhdelläkin operaattorilla jo ensi vuonna lähes kokonaan 800-taajuuden piiriin, mikä johtaa siihen, että joillakin alueilla on valtavan nopeita yhteyksiä tarjolla jo ensi vuonna. Samaan aikaan se aikataulun hitaus paikoitellen johtaa siihen, että alueet ovat vähän erilaisessa asemassa, mutta operaattorit ovat sitoutuneet siihen, että tuo projekti viedään läpi siinä suunnitellussa aikataulussa, joka on linjattu. Minun pitää sanoa, että jos pitää poimia tältä hallituskaudelta yksi merkittävin viestintäpoliittinen teko, mikä ei ole missään hallitusohjelmassa, se on juuri se, että me saimme tämän 800-taajuuden käyttöön venäläisiltä ja me saimme sähköistettyä suomalaiset kodit, 26 megaa laskennallisesti, joka ainoaan savuun. Se on kaupallisina yhteyksinä kova juttu, ja se tulee tuomaan nyt myös helpotusta maaseutualueille.

Edustaja Kopralle. Olemme myös pohtineet näitä viimeisen mailin muita teknisiä ratkaisuja. Mutta niin kuin totesin, nyt mennään näillä eleillä kuin tähän mennessä on linjattu.

Sitten oli paljon muitakin hyviä kysymyksiä. Lähdetään liikkeelle nyt ensinnäkin siitä, että tämä viestintäteknologia on iso kysymys silloin, kun me pohdimme, mitä muualla tapahtuu, ja sen takia tässä oli minusta ihan ansiokkaasti myös kysymyksiä, jotka liittyvät koulupuolen asioihin. Virolainen kysyi koulujen yhteyksistä, ja minun täytyy kyllä sanoa, että tekisi mieli välillä nostaa kädet ylös, koska rahaa tässä yhteyskunnassa koulujen sähköistämiseen on ollut — meillä on ollut valtavan paljon opetusministeriön puolella voimavaroja siihen — eikä millään meinaa vieläkään onnistua. Mutta niin kuin tässä kysyivät jo edustajat Haapanen ja Viitamies edeltävissä puheenvuoroissaan sitä, mitä tällä sähköistyksellä ja koko digitaalistuksella tehdään, me aiomme nyt ajaa koko tämän koulutuksen sisällöt sähköiseen koulutuspilveen, jotta jokaisella koululla, jokaisella vanhemmalla, jokaisella lapsella ja jokaisella opettajalla olisi suht yhtenäinen pohja käyttää näitä digitaalisuuden tuomia uusia mahdollisuuksia. Sen takia minusta myöskin edustaja Viitamiehen huoli edeltävässä kierroksessa on juuri aiheena, että tähän me nyt tulemme satsaamaan myös, ja me tarvitsemme tähän voimavaroja. Tämä johtaa siihen, että jokaisen koulun täytyy olla sähköistetty. Se ei ole mikään valintakysymys enää, vaan niiden täytyy olla sähköistettyjä. Meillä on myös tähän olemassa kyllä voimavaroja, mutta ne eivät ole johtaneet siihen vielä, vaikka vuosia ovat olleet käytettävissä nämä samat voimavarat, että kaikki koulut olisivat sähköistettyjä, mikä on aika erikoinen juttu tämän päivän maailmassa.

No, sitten tuli myöskin muita kysymyksiä, joihin haluan joiltakin osin vastata. Minusta tämä Ylen huoli on kyllä aiheellinen. Minun täytyy sanoa, että suurta viisautta oli tässä eduskunnassa löytää yhteinen tahtotila tälle Ylelle, ja kovin montaa kertaa sitä yhteistä tahtotilaa, joka eduskuntaryhmien välillä on, ei voi horjuttaa. Olen kuitenkin sitoutunut siihen, että eduskuntaryhmät ovat päättäneet, että indeksijäädytys toteutetaan, ja näin ollen siitä johtuvat vaikutukset on nyt kestettävä.

Arvoisa puhemies! Jos minuutin kaksi saan vastata myös näihin opetuspuolen kysymyksiin. Nimittäin niitäkin tuli paljon ja niihin ette saaneet vielä vastauksia. Mutta yritän olla todella lyhyt. Siellä oli monta hyvää kysymystä edustajilla, ja minusta kannattaa tarttua heti vaikeimpaan, eli edustaja Puumala kysyi säästöistä. Minun täytyy sanoa, että me olemme tehneet valtavan isoja tasapainotustoimia tällä hallituskaudella, jotta suomalaisilla olisi tulevaisuutta myöskin pitkällä tähtäimellä. Ja näin iso pääluokka kun on kysymyksessä, eli opetusministeriö, niin voitte arvata, kuinka kipeältä se tuntuu, kun me joudumme myöskin niitä säästöjä tällä puolella tekemään. Siltä osin on ihan totta, että nämä säästöt ovat olleet erittäin mittavia. Mutta on yritetty myöskin tehdä säästöjä, jotka olisi kohdennettu niin, että me pystyisimme ne kestämään.

Moni miettii, olisiko meidän pitänyt säästää esimerkiksi kuntatehtävien vähentämisen yhteydessä, mistä oli parlamentaarinen, kova tahtotila. Näin isossa ministeriössä tehtävä vähennys tarkoittaa myös sitä, että myös opetuksen pääluokassa käydään sitten tehtäviä vähentämässä. Siitä syystä me olemme käynnistäneet tämän toisen asteen rahoituksen ja rakenteen uudistamisen. Mutta sen sijasta, että siellä olisi ollut pöydällä kaikki se hyvä kerhotoiminta, iltapäivätoiminta, subjektiivisen päivähoito-oikeuden kokonaan poistaminen — näistä olisi tullut niin valtavan pieniä, kymmenien miljoonien puroja vasta, että sieltä ei olisi tullut sellaisia kuntatehtäviin liittyviä säästöjä — silloin, kun hintalappu oli se, että nämä säästöt halutaan toteuttaa ja kuntatehtäviä vähentää myöskin opetuspuolelta, ollaan tilanteessa, jossa nyt sitten tehdään tämä iso uudistus, eli kaikki kunnat eivät enää jatkossa järjestä lukio- ja ammatillisen koulutuksen palveluja. Se on nyt vain myönnettävä, että tämä tahtotila täällä oli.

Eli tarkoitan käytännössä sitä — edustaja Vehkaperä kun kysyi näitä huolia, mitä tämä käytännössä tarkoittaa — että nämä linjaukset tulevat ihan lähiviikkojen aikana. Mutta itse en kannata sitä, mitä kysyitte ja mikä julkisuudessa on ollut esillä. Eli on olemassa asiantuntijavoimia ja -toimijoita, jotka ovat julkisuudessa käyneet spekulointia siitä, katoavatko kaikki alle 500:n järjestäjäverkon toimijat. Mutta kysymys niissä on ensinnäkin siis järjestäjäverkosta eikä yksittäisistä oppilaitoksista. Meillä ei ole olemassa valtiovallan toimenpiteisiin mahdollisuutta tässä yksikköverkossa, ja niitä ei kannata sekoittaa keskenään. Myöskään minä en itse kannata näin mekaanisia toimintalukuja, koska Suomi on niin kirjava maa, että Lappi ja muu Suomi ovat hyvin erilaisessa asemassa. Siltä osin pidättäytyisin tässä vaiheessa spekuloimasta näillä luvuilla, koska se ei johda ainakaan mihinkään hyvään.

Sitten on ihan yksittäisiä.

Edustaja Modig kysyi minun mielestäni hyvin tästä ylioppilaskirjoitusten sähköistämisestä, joka oli monella muullakin tässä agendalla. Se on tosi iso juttu, ja me pyrimme nyt siihen, että me löytäisimme korvaavat voimavarat. Me esitimme rahaa siihen, mutta me emme niitä saaneet. Mutta pyrimme nyt järjestämään pääluokan sisällä, jotta tähän isoon uudistukseen olisi riittävät voimavarat. Sitä samaa kysyivät tässä myös muut edustajat aikaisemmin.

Alanko-Kahiluoto kysyi hyvin tästä, mitä me teemme niille kunnille, jotka eivät toteuta tätä toisen asteen isoa uudistusta eli oppilashuollon parantamista. En itse vielä tiedä, kuinka paha se todellisuus on. Olen kuullut tästä myös huhuja, mutta pitää myös ottaa huomioon, että tämä uudistus on juuri astunut voimaan. Katsotaan nyt rauhassa, mutta kyllä sitten keppiä täytyy löytyä. Nämä rahat ovat käytännössä siellä pohjissa, että toteutettava on.

No, edustaja Heinonen kysyi tuntijaosta. On tulossa ihan lähipäivinä. En osaa sanoa vielä, kuinka lähipäivinä, mutta perjantaina sitä käsitellään jälleen uudelleen.

Edustaja Sinnemäki kysyi minusta hyvin erityisopetuksesta. Meidän pitäisi aloittaa erityisopetus käytännössä jo päiväkoti-ikäisille lapsille, ja siihen suuntaan uusi varhaiskasvatuslaki tätä asiaa vie. Samoissa liikenteissä oli myöskin edustaja Sankelo, ja taisi myöskin edustaja Sarkomaa kysyä tästä erityisopetuksen tilanteesta. Me emme ole tekemässä nyt erityisopetukseen niitä muutoksia, joista rakennepoliittinen paketti linjasi, ja olen siitä erittäin helpottunut ja iloinen, että näitä erityisopetuksen ryhmäkokoja ei muuteta, kun sitä ei tehdä muissakaan jutuissa.

Edustaja Viitamies kysyi täydennyskoulutuksesta. Se on erittäin tärkeää, jotta me voimme toteuttaa sen yleissivistävän koulutuksen tulevaisuutta koskevan reformin, josta myöskin Elomaa puhui aikaisemmin. Eli me olemme peruskoulua uudistamassa tosi isosti, ja meidän täytyy se tehdä, koska meidän oppilaiden osaamistaso ja motivaatio ovat laskussa.

Edustaja Koskela kysyi näistä perustamiskustannuksista. On hyvä todeta, että tämä perustamiskustannusten poistuminen on käytännössä valtionosuuspohjissa nyt. Itse koin aikoinaan, että tämä ei ole hyvä suunta, mutta osana kokonaisuutta näin kuitenkin päätettiin tehdä. Mutta ne rahat ovat pohjissa, eikä voi sanoa, että perustamiskustannuksiin ei ole rahaa. Ne ovat nyt kuntien pohjissa. Jokainen kunta huolehtii niistä sitten automaattisesti itsessään.

Ehkä on hyvä kiinnittää vielä huomio siihen, että edustaja Eloranta kysyi tästä hakeutumisoikeudesta ja oppivelvollisuuteen liittyen näistä toimista, mitä nyt tulee, kun oppivelvollisuutta ei tule. Minusta on hyvä todeta, että hakeutumisoikeus tulee. Se siis tarkoittaa sitä, että jokainen nuori joutuu hakeutumaan. Meillä on 1—1,5 prosenttia nuoria, jotka eivät hakeudu koskaan mihinkään. Näille tulee nyt hakeutumisoikeus, mutta muita nivelvaiheen toimenpiteitä ei tule korvaukseksi siitä, että oppivelvollisuuden pidentämisestä luovuttiin. Mutta sen sijaan painopiste menee nyt peruskoulun puolelle niihin toimiin, joilla koulupudokkuutta voidaan ehkäistä.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Kiitos, arvoisa puhemies, myös joustavuudesta ajankäytön suhteen. Nimittäin aion tässä puheenvuorossa käydä läpi niin kulttuuriministeriön kuin ympäristöministeriön asumisen puolen asiat. Aloitan kulttuuripuolelta.

Tässähän eletään aikoja kaiken kaikkiaan joka hallinnonalalla, missä joudumme miettimään, miten tässä vaikeassa taloustilanteessa onnistumme tekemään mahdollisimman viisaita päätöksiä politiikassa niin, ettemme tulisi lyhytnäköisten säästöjen vuoksi viemään pohjaa monelta tärkeältä asialta. Mielestäni kulttuuri on alana sellainen, että nimenomaisesti siellä varsin pienistä rahoista usein on kysymys, kokonaisbudjettia kun ajatellaan, mutta niillä pienillä rahoilla on mitä valtaisin, mitä hienoin merkitys koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Me kaikki tiedämme, että kulttuuri lisää ihmisten henkistä hyvinvointia. Kulttuurin täytyy olla kaikkien oikeus. Elämä ilman kulttuuria ja taidetta olisi varmasti kovin tyhjää. Siksi näin, että on hyvin tärkeää miettiä, kuinka myös taloudellisesti vaikeina, haastavina aikoina onnistumme tekemään sellaista politiikkaa, että pystymme turvaamaan kulttuurin ja taiteen vahvan ja monipuolisen pohjan. Siitä lähdin, kun lähdin miettimään, miten tästä rakennamme tulevan vuoden budjettia kaiken kaikkiaan.

Toinen kysymys, mitä mielestäni tänä päivänä pitää miettiä eräänlaisena painopisteenä, on se, että kulttuuri on kaikkien oikeus. Miten voimme edistää niitä asioita, erilaisia tapoja, millä joka ikinen ihminen pääsee kulttuurin ja taiteen ilosta osalliseksi?

No, meillä oli aika haastava tilanne siinä kesän alussa, kun lähdimme katsomaan, mitä teemme. Kehyksessä oli päätetty keväällä kulttuurin alalle 5 miljoonan säästö, joka on paljon, joka on haastava. Teimme kuitenkin esityksen siitä, että näinä aikoina, kun meidän täytyy myös huolehtia työllisyydestämme, tulisimme tässä tilanteessa, tässä ja nyt muun muassa turvataksemme työllisyyttä niin kulttuurin, liikunnan kuin nuorisonkin saralla, tekemään Veikkauksesta ylimääräisen purun ensi vuoden talousarviossa. Tämä onnistui, kiitos myös valtiovarainministerille tuesta, ja esitimme aluksi 10:tä miljoonaa. Neuvottelujen myötä se oli 7, ja mielestäni se tuli ratkaisemaan paljon myönteistä tässä ja nyt. Kulttuurin osalta tämän purun seurauksena kulttuurilla on käytettävissään 3,9 miljoonaa euroa enemmän kuin muussa tapauksessa. Mutta huom., tämä ei tarkoita sitä, koska kehyksessä oli säästöjä pohjalla, Veikkauksen tuloutuksessa oli säästöjä pohjalla, että täysin säästöttömään tilanteeseen olisimme tämän avulla päässeet, mutta saamme tehdä tärkeitä kohdennuksia ja tärkeitä arvovalintoja. Kaiken kaikkiaan tämä tarkoittaa sitä, että rakensimme kulttuuribudjetista periaatteeltaan sellaisen, että se turvaa nimenomaisesti taiteen ja kulttuurin monipuolisen pohjan.

Meillä 5 miljoonan budjettisäästö jouduttiin osoittamaan isoille momenteille, jotka koskevat valtionosuutta saavia laitoksia: teatteria, museoita, orkesteria. Mutta samaan aikaan Veikkauksen puolelta tulemme vastaavan summan käytännössä valtionavustuksena näille laitoksille suuntaamaan työllisyysperusteisesti. Samoin kaikkien eri taiteiden alojen määrärahat pysyvät ennallaan, oli kysymys niin kirjallisuudesta, tanssista, näyttämötaiteesta kuin säveltaiteestakin, kaikesta tästä. Tärkeä asia on myös se, että vapaan kentän taiteilijoiden tuki säilyy ennallaan, sinne ei tule leikkauksia.

Mielestäni erittäin tärkeää on myös se, arvoisa eduskunta, teidän edessänne todeta, että olen iloinen ministerinä siitä, että sain tehdä sellaisen arvovalinnan, että pystyimme pitämään eduskunnan viime joulukuussa tekemät lisäykset ennallaan, koska useinhan ministeriö on joutunut niitä poistamaan ja eduskunta jälleen uudestaan lisäämään ja tätä kautta muun muassa ystävyysseurat ja nämä hyvin tärkeät tulevat sitten säilyttämään sen määrärahatason, mikä on ollut eduskunnan toivomuksen mukainen.

Säästöjä on tehty, mutta siinä on tehty selkeä arvovalinta. Ei oteta juustohöylällä kaikesta niin, että kärsitään, vaan kohdennetaan nämä muutamien miljoonien säästöt ministeriön omiin käyttövaroihin eli otetaan niin sanotulta jakamattomalta määrärahamomentilta, joka siis kohdistuu erilaisiin hankkeisiin, joita olemme sitten pystyneet ministeriössä toteuttamaan. Tämä ei tarkoita sitä, ettei jatkossa hankkeita tuettaisi. Meillä on lukuisia erilaisia momentteja, mistä erityyppisiä hankkeita voidaan toteuttaa. Esimerkiksi niiden kriteeristöjä katsomalla voimme suunnata halutulla tavalla kulttuuripolitiikkaa, myös esimerkiksi saavutettavuutta ajatellen siten, miten voisimme tukea niitä hankkeita, jotka ovat vaikkapa lähellä ihmistä, ihmisten asuinalueilla, prosenttitaidetta, tämänkaltaista monta toimintaa. Meillä on murheenkryynejä kulttuuripuolella edelleen, muun muassa virastot niin meidän ministeriössä kuin muuallakin joutuvat näiden toimintamenosäästöjen kohteeksi. Siksi esimerkiksi Taiken erittäin hankala tilanne tässä vaiheessa todettakoon huolella.

Budjettiriihitavoite numero 1 oli Veikkaus. Budjettiriihitavoite numero 2 oli se, että koski kirjastopuolta. Kehyksessä tai itse asiassa varmasti jo sitä ennen kunta—valtio-suhteita linjattaessa oli tehty se ratkaisu, että kirjastojen rakentamisen tukeminen tulee siirtymään valtiovarainministeriön rootelille yleiseen kuntien valtionosuuteen ja näin ollen ministeriön tuki lakkaisi. Kuitenkin tilanne oli se, että ohjelmakaudelle 2015—2018 oli jo tehty lupauksia kuntien suuntaan tietyistä kirjasto- ja kirjastoautohankkeista, joihin kunnat olivat valmistautuneet niin, että jos toteutamme, valtio tulee apuun. Minun mielestäni kyllä lysti on sellainen, että sanotaan, että pacta sunt servanda. Se tarkoittaa: sopimukset on pidettävä. Kuntia, kirjastoja ja kirjaston ystäviä kohtaan olisi ollut kohtuutonta, jos näitä luvattuja hankkeita ei oltaisi toteutettu. Niinpä teimme esityksen, että nämä sovitut hankkeet toteutetaan, ja kiitos tästäkin tuesta valtiovarainministeriölle ja -ministerille. Saimme tämän esityksen läpi, ja näin ollen edelleen tämä seuraava ohjelmakausi tullaan toteuttamaan sovitusti OKM:n tuella.

Puhemies! Oikeastaan sen verran, vaikka aikaa on vähän, haluan vielä todeta, kun puhun kirjastoista, koska tämä on niin tärkeä asia, että haluan tässä yhteydessä, arvoisa eduskunta, todeta sen saman asian, minkä tekin olette todenneet hyvin laajasti tässä salissa usein. Suomalaisen sivistyksen, suomalaisen kirjallisuuden puolesta on tehtävä työtä. Lainauskorvaukset ovat se asia, mistä eduskunta on vuosien varrella monesti kertonut ja huomauttanut, että se ei valitettavasti ole sillä tasolla, millä sen pitäisi olla muihin Pohjoismaihin ja inhimillisyyteen nähden. Minä olen täsmälleen samaa mieltä eduskunnan kanssa. Tämä määrärahataso on nyt noin nelisen miljoonaa, kun se on muualla 12 miljoonaa tai 22 miljoonaa, joten tässä on mittaluokka. Se on noussut viime aikoina muutamien vuosien kuluessa miljoonan verran. Ensi vuonna se tulee nousemaan 150 000, mutta jokainen meistä tietää, että siellä voisi muutama nolla perässäkin olla. Siksi ajattelin, että me voisimme yhdessä pohtia eduskunnassa kaikkien kesken, miten saisimme ohjelmallisesti sellaisia päätöksiä aikaan, että pystyisimme tulevana aikana nämä lainauskorvaukset nostamaan säälliselle tasolle.

Puhemies! Liikuntapuolelta tämä Veikkauksen lisäraha, tuo 2 miljoonaa euroa, käytetään hienosti juuri tähän ja nyt sopivalla tavalla, eli työllistämme nuoria muun muassa urheiluseuroihin tässä ja nyt, ja se on tärkeää. Eduskunta kantoi eilen paljon huolta nuorisotyöttömyydestä, ja tämä on yksi pieni mutta tarpeellinen keino, mitä voimme nyt tehdä.

Toinen painopiste tämän uuden resurssin kautta on lähiliikuntapaikkojen rakentaminen. Hienoa, että ihmisten asuinalueille tulee viihtyisiä lähiliikuntapaikkoja. Todettakoon myönteisenä Olympiastadionin raha, jossa on tehty paljon töitä, ja 40 miljoonaa tulee sinne sitten budjettimomenteilta suuntautumaan. Se on erittäin myönteinen asia. Tietenkin myös yksi erityisesti mainittava myönteinen asia on, että nyt saamme uuden systeemin eli urheilijaeläkkeen olympiavoittajille, koskee myös paralympialaisvoittajia. Tämä on myös tärkeä, hieno asia liikunnan ja urheilun sektorilla.

Nuorison osalta, puhemies, 750 000:n lisämääräraha tullaan niin ikään suuntaamaan muun muassa nuorisotiloihin, niiden rakentamiseen ja nuorten harrastustoimintaan. Kaiken kaikkiaanhan nuorisopuoli on hyvin tärkeä. Se on yksi sektori, joka toteuttaa muun muassa nuorisotakuuta etsivän nuorisotyön työpajojen kautta. Se on varmasti meille jokaiselle sydänasia.

Puhemies! Nyt jäi peräti minuutti kaksi asuntopuolelle, mutta käyn lyhyesti läpi, jos sopii, pari painopistettä sieltä.

Uudistuotannon ja ylipäätään sen osalta, että saisimme toimivamman asuntomarkkinan tänne pääkaupunkiseudulle ja kasvukeskuksiin ja tietenkin koko Suomeen, me olemme valtiona pistäneet kovat kortit pöytään. Tällä kaudella on tehty lukuisia toimenpiteitä, joilla on parannettu valtion omia tukia ja kehitetty uusia tukimuotoja. Tässä budjetissa tulee edelleen uutta. Jo ennestään pitkän korkotuen ehdot ovat olleet kilpailukyisempiä kuin koskaan. Jo ennestään tälle vuodelle olemme tehneet eräänlaisen stimulointimallin, jossa olemme lisänneet täytetakaukseen käynnistysavustusta. Lyhyt korkotuki on pian eduskunnassa. Se on käytännössä katsoen melkein valmis. Nyt sitten tulee viimeisenä päätöksenä esimerkiksi asumisoikeusasuntotuotannon helpottaminen siten, että tietynlainen kytkös puretaan ja niin ollen hankkeita, joita on jäänyt toteuttamatta, pystytään rakentamaan rivakammin täällä pääkaupunkiseudulla.

Olemme parhaillaan valmistelemassa lakiesitystä, jolla parannetaan asp-lainan ehtoja ja tuetaan näin nuorten asumista. Tietenkin tähän ajankohtaan mainittakoon, että olemme hiljan myös parantaneet opiskelija- ja nuorisoasuntojen korkotukea siksi, että me saisimme niitä koteja opiskelijoille. Se ei auta tässä ja nyt siihen tilanteeseen, mutta toivottavasti ensi vuonna on jo jonkin verran auttanut. Erityisryhmien osalta valtuus pysyy ensi vuonna samalla tasolla kuin tänä vuona, mutta (Puhemies koputtaa) ilolla todettakoon, että tulevassa kehyksessä sinne on korotuksia.

Puhemies! Yksi asia vielä. Tarvitaan tupohenkeä, tarvitaan historiallisia ratkaisuja, asuntopuolella sellainen on saavutettu. Tarvitaan muitakin kuin valtion toimijoita. Tarvitaan kuntia, tontteja, maata, tarvitaan kaikkia rakennuttajia. Nyt tämä sopimus infran rakentamisesta ja tonttituotannon lisäämisestä on hyvin lähellä asuntoministerin sydäntä. Lähiöistä en puhu sen enempää, mutta kyllä sinnekin tuli lisämääräraha muun muassa asumisneuvonnan edistämiseen, mikä on erittäin tärkeä ja hieno asia. — Kiitos, arvoisa puhemies.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, herra puhemies! Arvon ministeri, en ryhdy kiistelemään. Minä kiitän tietyistä yhteistyön mahdollisuuksista ja niistä 155 miljoonasta, jotka peruskorjaamiseen tulevat, ja myöskin siitä, että tämä rakennepoliittinen ohjelma viideksi vuodeksi eteenpäin saattaa tuoda sen 28 500 uutta asuntoa, mutta puutun tähän yhteen olennaiseen kysymykseen eli rakennuskustannuksiin.

Ruuhka-Suomessa talonrakennusurakat hinnoitellaan suomalaisin kustannuksin. Hankintalaki sallii suoran alihankinnan. Alihankkija käyttää poikkeuksetta ulkomaista työvoimaa, jolloin todelliset työkustannukset ovat 60 prosenttia tarjotusta hinnasta. Asumiskustannukset, laatutakeet — tässä on ristiriita. Tarvitsemme poliittisen päätöksen, joka nostaa kynnystä vierastyövoiman käyttämiselle. Työturvallisuusmääräysten rinnalle voitaisiin liittää ammattitaitotesti, joka varmistaisi ulkomaisen työntekijän osaamisen, sekä kieliymmärrystesti, joka varmistaisi kyvyn ymmärtää suomenkielisiä työohjeita. Tämä on asia, joka pitäisi keskustella. Meillä on työttömiä suomalaisia rakennustyömiehiä, (Puhemies koputtaa) ei meidän tehtävämme ole työllistää virolaisia.

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän budjettiin sisältyy myös hyviä asioita asuntotuotannon osalta. Ehkä se paine, mitä on täältäkin talosta tullut ennen kaikkea asumisoikeusasuntojen lisärakentamisen suhteen, on ministeriössä otettu ihan tosissaan, ja se on tietysti ihan hyvä. Ulkomaisen työvoiman käyttö, mihin edustaja Väätäinen viittasi, on pikkuisen ongelmallinen asia. Totta kai me täällä talossa haluamme, että kaikki olisivat suomalaisia työntekijöitä, mutta minä vähän epäilen, että näinköhän täällä pääkaupunkiseudulla tämä rakennustuotanto edistyy, jos lähdemme siitä, että täällä ei yhtään ulkomaalaista ole. Minä luulen, että ne asunnot jäisivät rakentamatta.

Mutta kysynpä ministeriltä semmoisen kysymyksen, onko oikeasti ministeri tietoinen, mitä ministeriössä tapahtuu. Keväällä hyväksyimme maankäyttö- ja rakennuslain, joka liittyy tähän budjettiin. Nyt siellä ollaan asetusta värväämässä ministeriön virkamiesten toimesta. Tämä johtaa käytännössä siihen, että sillä lailla, joka täällä hyväksyttiin, ei ole mitään merkitystä. (Puhemies koputtaa) Onko ministeri tietoinen, mitä talossa tapahtuu?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiriihen alla valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa sovittiin siitä, että saadaan lisää kaavoituksen piiriin alueita ja nimenomaan niin, että ne tulevat lähelle joukkoliikennettä. Tämä on arvokas ja hyvä ratkaisu, ja pitää jatkossa olla niin, että kun tehdään isompia ratkaisuja esimerkiksi raideliikenteen parissa, niin näiden varteen pitää tehdä sopimuksia siitä, että sinne myös saadaan asumista ja asuntoja nopeasti.

On myönteistä, että Asuntorahastosta varaudutaan nyt tukemaan uusia korkotukiasuntoja ja lisäksi vuokra-asuntotuotantoa. Pidän myös hyvänä sitä, että myös hissi- ja näihin peruskorjauksiin rahaa löytyy myös ensi vuonna pieniä määriä. Ne ovat arvokkaita panostuksia. Meillä on paljon sellaisia taloja, jotka pian ovat asumiskelvottomia sen takia, että ihmiset vain vanhenevat ja niihin tarvittaisiin ennen muuta hissejä. Kannustan ja toivon, että te, arvoisa ministeri, olette jatkossakin (Puhemies koputtaa) näissä ponnekas.

Riitta  Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy onnitella tämän hallituksen asuntoasioista vastaavia ministereitä, joita on peräkkäin ollut hyviä sosiaalidemokraatteja. Nimittäin vuosikausiin ei ole yhtä paljon tehty asuntoasioitten eteen kuin tämä hallitus on tehnyt. Muistaakseni, kun tämä hallitus aloitti, meillä oli muutama sata asuntoa Asuntorahaston kautta, jotka saatiin käyntiin. Nyt budjetin mukaan on tulossa 8 000. On hyvä, että on erilaisia, on aso-asuntoja, mutta erityisesti haluan painottaa kohtuuhintaista vuokra-asumista.

Haluan kuitenkin tässä kysyä ministeriltä sitä, kun nämä tarpeet painottuvat tänne pääkaupunkiseudulle — onneksi siellä on korjausrakentamiseen, erityisryhmiin, vanhusten, opiskelija-asuntorakentamiseen myöskin varoja — miten varmistetaan se, kun osittain kuitenkin tässä on kysymys myös suhdanneluonteisista investoinneista, että tämä suhdanneluonteinen elvytys näkyy myös siellä, missä työttömyys on kaikkein pahinta.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääkaupunkiseudun suurin haaste tällä hetkellä on asumisen korkea hinta. Se on suurin syy kaupunkiköyhyyteen ja alkaa muodostua jo esteeksi työllisyydelle, kun pienempipalkkaisilla ei ole varaa asua täällä. Tämä hallituksen ja pääkaupunkiseudun kuntien tekemä sopimus on erittäin hyvä ja tervetullut. Siitä täysi kiitos, mutta se ei itsessänsä tuo helpotusta, ellei siitä synny kohtuuhintaisia asuntoja.

Huutava pula meillä on nimenomaan, kuten Myller totesi, kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, ja kuten tiedetään, niitten rakentaminen ei gryndereitä ihan hirveästi kiinnosta. Minä olen sitä mieltä, että yksi ongelma pääkaupunkiseudun asuntojen hinnassa on se, että meidän asuntomarkkinat, erityisesti rakennusala, ovat vääristyneet ja toimimattomat. Meillä on kilpailun puutetta, ja muutamien määräävä markkina-asema on mielestäni osoittautunut monta kertaa ongelmalliseksi, elikkä tukien lisäksi me tarvitsemme uusia toimijoita ja uusia keinoja.

Ryhmärakentaminen oli kirjattu Kataisen hallituksen ohjelmaan. Ryhmärakentaminen voisi olla yksi keino siinä paletissa, josta me saamme uusia kohtuuhintaisia, edullisia asuntoja. (Puhemies koputtaa) Aikooko ministeri ottaa tämän vielä jatkossa esille?

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomessa on erittäin paljon kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja käytettävissä, mutta tämä hallitus toimii nyt kyllä totaalisesti sillä tavalla, että nämä jäävät kokonaan käyttämättä.

Nyt minä kysynkin arvon ministeriltä: Minkä takia palvelujen ja työpaikkojen keskittäminen on johtanut siihen, että kasvukeskuksissa on pulaa varsinkin kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista, kun muualla niitä olisi käytettävissä? Onko teidän ajatuksenne mukaista hallituksen toiminta, että hallitus on karsinut asuntolainojen korkovähennysoikeutta, hallitus on nostanut varainsiirtoveroa, hallitus on nostanut kiinteistöveroa, hallitus on asettanut vuokranantajille ja asunnonmyyjille velvollisuuden hankkia kalliisti laskennallinen energiatodistus, hallitus on lisäksi leikannut rajusti korjausavustuksia, lämmitystapamuutoksiin ei enää anneta lainkaan rahaa, vaikka se olisi monin kerroin tehokkampaa energiansäästämispolitiikkaa kuin pakollinen energiatodistus, ja monet muut tällaiset asiat?

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talonrakennustöiden aloitukset painuivat viime vuonna poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvästä valitusoikeudesta. Valitusoikeutta arvostellaan usein liian laajaksi ja pidetään hankkeita viivästyttävänä. On ilmennyt tapauksia, joissa kaikki kaavan kriteerit täyttävä rakennushanke on valitusprosessin seurauksena viivästynyt vuosilla. Ellei muuten löydy valittajia, niin ainakin Museovirasto voi jarruttaa hankkeita. Tässä taloudellisessa tilanteessa meillä ei ole varaa tällaiseen toimintaan.

Kysynkin: onko ministeriössä pohdittu, mihin aiotaan ryhtyä, jotta kaavoitusta ja rakennuslupia koskevalla valitusoikeudella ei olisi mahdollista aiheuttaa kohtuutonta viivästystä rakennushankkeiden etenemisessä?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että asumisen aiesopimukseen on nyt pääkaupunkiseudulla lisätty näitä kannustinporkkanoita, ja toivottavaa on, että nyt ehdollisiksi jääneet kehyskuntien porkkanat myös toteutuvat jatkossa, jotta motivaatio tähän rakentamiseen säilyy korkealla ja myös että kasvun kannalta tarpeellinen infra saadaan näillä alueilla toteutettua.

Kuntatasolta katsottuna äärimmäisen ongelmallinen tämän alueen kehityksen kannalta on nyt tämä edelleen epämääräinen metropolihallintoasia. Se on jo nyt vienyt motivaatiota ja pohjaa kuntaliitosselvityksistä. Sen ajoittuminen ristikkäin tämän sote-selvityksen kanssa ja tähän metropoliin liittyvä byrokratia, rahoitus, vaalit, HSL:n kehyskunnille kallis pakkojäsenyys, joka mahdollisesti vaarantaa myös yksityistä yrittäjyyttä alueella, maakuntaliiton kohtalo, metropolikaavan laajuus ja niin edelleen, kaikki nämä epäselvät asiat kaipaavat nyt pikaisesti täsmennyksiä ja aiheuttavat todella alueella aiheellisesti huolta.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On mukavaa tunnin sisällä toista kertaa päästä, tosin eri ministeriä, kiittämään oman hallinnonalansa erinomaisesta hoidosta.

Kyllä näissä talouden reunaehtojen tilanteissa tämä asuntopoliittinen paketti, mikä tänne on rakennettu, on todella hyvä. Siellä on päästy eteenpäin vuokra-asuntojen omavastuukorkojen alenemisessa, vuokra-asuntojen rakentamisessa, myöskin nuoriso- ja opiskelija-asunnoissa vuoden 2015 loppuun, eli siellä se omavastuukorko on 1 prosentti. Erityisryhmien asuntojen investointiavustukset nousevat tässä budjetissa, mikä on erinomainen asia. A-Kruunu on perustettu rakentamaan ja omistamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. Näin se on, erinomaista toimintaa.

Ainut asia, joka tässä mietityttää, on se, että kun väki vanhenee ja me ihmiset asumme paljon pidempään kotona, niin hissiavustusten määrästä toki toivoisin, että pystyttäisiin näihin vanhoihin kerrostaloihin hissejä rakentamaan lisää. Tämä on kaino toivomus.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! "Vuosikausiin ei ole tehty niin paljon" — olen toista mieltä, edustaja Myller.

Heinäkuussa 2011 ministeri Kiuru antoi kovia lupauksia, jotka jäivät pysyvästi mieleeni: nyt on rakennettava nopeasti kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja ja niin edelleen, jopa 4 euroa neliöltä edullisempia kuin nykyinen taso, ja se toteutettaisiin vielä jopa ilman valtion osuuksia, toimenpiteitä. Ministeri Kiuru puhui myös silloin normitalkoista eli toimenpiteistä, joilla helpotetaan kohtuuhintaista rakentamista vaikeuttavia säännöksiä. Tänään nämä normitalkoot ovat nousseet jo aikaisemmin voimakkaasti esille. Mitä nyt kuuluu, ministeri Viitanen, tälle sektorille?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Muutaman viikon päästä vietetään jälleen Asunnottomien yötä. Olisi mukava, että tuosta tapahtumasta joskus päästäisiin eroon sitä myötä, että meillä ei enää asunnottomuuden ongelmaa olisi, mutta valitettavasti se tuntuu olevan ja pysyvän. Asunnottomien määrä pysyy siinä 8 000 ihmisen paikkeilla vuodesta toiseen. Myönnän, että siinä jotakin yritystä hallituksellakin on, mutta tulokset eivät valitettavasti ole riittäviä, ja kovasti kannustan, että pidätte tämän ongelman mielessä ja esitätte edelleen uusia toimenpiteitä, jotta tätä ongelmaa voitaisiin purkaa. Se on hyvinvointivaltion suuri häpeätahra.

Arvoisa puhemies! Kysymykseni koskee kuitenkin energiatodistusta, jonka edustaja Maijala ottikin jo esille. Keväällä se oli täällä käsittelyssä kansalaisaloitteen myötä. Nykyinen energiatodistus on byrokraattinen, epätarkka ja kallis. Kansalaisaloitteen myötä eduskunta päätti, että tämä pannaan uusiin puihin, mutta valmisteluvastuu tässä asiassa on teillä, arvoisa ministeri, ja kysymykseni onkin: koska saamme tolkumman version energiatodistuksesta?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kaupungeissa on pula asunnoista ja maaseudulla on pula asukkaista. Näitä molempia ongelmia voitaisiin hieman lievittää sillä, jos mahdollistettaisiin ihmisten muuttaminen vakituisesti vapaa-ajanasunnoilleen.

Perustuslain 9 § antaa Suomen kansalaisille oikeuden valita vapaasti asuinpaikkansa, ja nyt tämä mahdollisuus ei toteudu, kun ei ole mahdollista muuttaa talviasuttavia vapaa-ajanasuntoja vakituisiksi asunnoiksi, koska alempiasteisilla laeilla ja säännöksillä rajoitetaan tätä oikeutta valita asuinpaikkansa. On luonnollista, että vesi- ja jätevesiasioiden pitää olla asianmukaisessa kunnossa, mutta esimerkiksi vaatimus kolminkertaisista ikkunoista on kohtuuton, koska samaan aikaan satojatuhansia ihmisiä asuu taloissa, joissa on kaksinkertaiset ikkunat.

Aiotteko tehdä, ministeri, tälle asialle jotain ja helpottaa sitä, jotta monen kansalaisen toive muuttaa vakituisesti asumaan talviasuttavalle vapaa-ajanasunnolleen toteutuisi ja siitä ehkä kaupunkiasuntoja vapautuisi vuokralle ja myyntiin?

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 1,5 miljoonaa suomalaista asuu lähiöissä. Todella monen elämä tai ainakin juuret ovat siis lähiöstä lähtöisin, niin kuin ministerikin hyvin tietää. Mainitsittekin jo lähiöiden asumisneuvonnan, mutta mitä muita parannuksia on lähiöissä asuvien elämään tulossa?

Sitten ikäihmisistä. Ikäihmisten asuminen kaipaisi paljon enemmän vaihtoehtoja. Esimerkiksi erilaiset yhteisöllisen asumisen muodot, joissa olisi helpompi saada ja antaa naapuriapua, helpottaisivat monien ikäihmisten kotona asumista ja kotona pärjäämistä. Onko ikäihmisten asumiseen mietitty vaihtoehtoja hallituksen piirissä? Kotona asumiseen pitkään nyt vanhuspalvelulainkin myötä kannustetaan.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Varsinkin pääkaupunkiseudulla, niin kuin muuallakin, on vaikeaa löytää halpoja vuokra-asuntoja. Onko yksi vuokratasoa nostava tekijä asumistukijärjestelmä? Eikö olisi parempi pyrkiä vaikuttamaan rakentamisen hintaan, asuntotuotannon sääntelyyn ja kunnossapitokustannusten alentamiseen? Nyt grynderit rakentavat kustannustasolla, jossa huomioidaan asumistuet, onpa kysymyksessä vanhusten palveluasunto, opiskelijoiden asunto tai perheasunto. Myös monet asuntojen varustelusäädökset ja rakentamisen normit ovat hintaa kohottavia eivätkä todellisuudessa paranna asuntojen käytettävyyttä tai laatua — monta kertaa on toisinpäin. Kysyisinkin: onko ministerillä tarvetta puuttua näihin edellä mainittuihin asioihin?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri puhui paljonkin asuntorakentamisesta, mutta se keskittyi pääosin kaupunkiasumiseen. Monet nuoret perheet haluaisivat rakentaa myöskin haja-asutusalueelle tai maaseudulle, mutta kuntien tai ely-keskusten erinäisin päätöksin ja vastustuksesta se ei aina onnistu ja sitä vaikeutetaan.

Arvoisa ministeri, voitaisiinko maaseutuasumisen helpottamiseksi esimerkiksi kaavajärjestelmään luoda maaseutuoloihin soveltuva kevyt kyläkaava tai vastaava? Miten te suhtaudutte tähän asiaan? Myöskin monet kesäasukkaat haluaisivat muuttaa kesäasuntonsa pysyvään asumiseen soveltuvaksi. Tätä tulisi myöskin viedä painokkaasti eteenpäin.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä esittelystä.

Olen erittäin iloinen, että pääkaupunkiseudun kuntien kanssa ja myös kehyskuntien kanssa on saatu sovittua MAL-aiesopimukset, mitkä takaavat sen, että uusia kohtuuhintaisia asuntoja rakennetaan niin tänne Helsinkiin, Espooseen, Vantaalle, Kauniaisiin kuin sitten 14 kehyskuntaan. Se on todella hyvä asia.

Mutta ainut ongelma tässä on aina joskus matkassa, että vaikka kunnalla olisi kuinka haluja rakentaa ja kaavoittaa, niin monesti käy niin, että siinä vaiheessa, kun kaava on valmis ja se on nähtävillä, tulee valituksia. Valitusten aika on suhteettoman pitkä, ja se viivästyttää sitä asunnon rakentamista huomattavasti, ja saattaa olla niin, että samasta kaavasta valitetaan useammankin kerran. Olisin kysynyt ministeriltä: onko mitään tapaa, miten tätä kaavavalitusprosessia voitaisiin nopeuttaa, kun on kumminkin yhteiskunnan kannalta tärkeä asia eli edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen kyseessä?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun budjettikirjaa lukee otsikon "Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen" alta, syntyy väistämättä käsitys, ettei valtio edistä ja tue rakentamista muualla kuin pääkaupunkiseudulla. Tuo alaluku on kuin mahdollisesti perustettavan metropolihallinnon toiminta- ja taloussuunnitelmasta.

Mutta, arvoisa ministeri, on erittäin mielenkiintoista nähdä, millaisiin toiminnallisiin tuloksiin Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus pääsee ensi vuonna. Asetetut alustavat tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia. Toivottavasti rakenteilla on myös oikeudenmukaiset mittarit, joilla tuloksia arvioidaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu eilen ja tänään paljon normien purkutalkoista. Erityisasumisen puolella olisi mielestäni paljon tehtävää tässä asiassa. Esimerkiksi samalla tontilla ei voi olla kehitysvammaisten asumista ja vanhusten asumista, oli tontti miten iso tahansa ja mahdollistaisi miten järkeviä rakennushankkeita tahansa. Niin sanotussa tavallisessa ikäihmisten asumisessa ei tarvitse sprinklaus- ynnä muita vastaavia järjestelmiä, mutta heti kun asuminen muuttuu ryhmäasumiseksi, siellä on oltava edellä mainitut erittäin kalliit järjestelmät. Myös neliömäärien liian tiukka tuijottaminen ikäihmisten tehostetun asumisen kriteeristössä vaikeuttaa kohtuuttomasti näiden asumispalvelujen järjestämistä. Miten ministeri Viitanen aikoo puuttua näihin ainakin osittain turhiin normituksiin?

Maria Lohela /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Pari sanaa lähiöistä vielä.

Esimerkiksi Turun Varissuolla maahanmuuttajien osuus asukkaista on jo hieman yli 40 prosenttia, ja se osuus on ollut ja on edelleen noususuunnassa. Nämä asuinalueet erityisesti isommissa kaupungeissa eriytyvät eivätkä ainoastaan maahanmuuttajien osalta, vaan siten, että huono-osaisuus ylipäätään keskittyy tietyille alueille.

Haluaisin kysyä ministeri Viitaselta: Onko teillä joitakin muita uusia suunnitelmia sen osalta, että näiden lähiöiden viihtyvyyttä pystyttäisiin kohentamaan, jotta niin sanotusti myös paremmin pärjäävä väestö voisi kokea ne asumisen arvoisiksi? On todellakin muistettava, että näissä lähiöissä esimerkiksi asumisen hinnat, omistusasuntojen hinnat ovat huomattavasti kohtuullisempia, en ihan niitäkään edullisiksi sanoisi, mutta halvempia.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kohtuuhintainen asuminen on tavoiteltavaa, mutta asumisesta on tullut entistä kalliimpaa tämän hallituskauden aikana toteutetuilla päätöksillä. Edustaja Maijala luetteli veronkorotuksia ja erilaisia energiatodistuksia ja myöskin avustuksia, joista ollaan luovuttu. Nämä ovat hissiavustukset ja lämmitystapamuutoksiin tuodut avustukset.

Toisin kuin hallituspuolueiden edustajat, pidän itse pöyristyttävänä sitä, että pääkaupunkiseudun kytkykauppaa harjoitetaan sillä, että miljarditolkulla laitetaan rahaa pääkaupunkiseudulle liikennehankkeisiin ja sillä oletetaan, että kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja tänne rakennetaan. Kysymys kuuluukin siitä: Kuka tästä kytkykaupasta kaikkein eniten hyötyy? Ovatko ne sitten maanomistajat, jotka repivät omiin hihoihinsa tämän kaiken yhteiskunnan tuen?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvistä kysymyksistä ja puheenvuoroista. Mistäs täältä oikein aloittaisi, että voisi mahdollisimman moneen niistä vastata?

Arvoisa jaoston puheenjohtaja Väätäinen, kiinnitit huomiota tässä tärkeään asiaan, joka tietenkin oli esillä muun muassa edustaja Mäkipään ja muutamien muiden edustajien puheenvuoroissa, eli rakentamiskustannukset. Se on tietenkin se asia, mihin pyrimme vaikuttamaan eri tavoin niin, että ne eivät nousisi kohtuuttomaksi, ja niihin vaikuttavat muun muassa juuri nämä käynnissä parhaillaankin olevat normitalkoot. Eli me tulemme uudistamaan koko rakentamismääräyskokoelmamme vuoteen 2017 mennessä, ja sen työn yhtenä tarkoituksena on paitsi joustavoittaa, helpottaa, heittää turhaa säännöstelyä roskakoriin myös pitää fiksut säännökset siten, että rakentamisen laadusta pidetään jämäkkää ja hyvää huolta. Tämä työ tulee vuoteen 2017 mennessä valmistumaan, ja varmasti tämä on yksi tapa myös näihin rakentamiskustannuksiin vaikuttaa.

Henkilökohtainen toiveeni olisi ollut se, että olisimme voineet esimerkiksi näistä väestönsuoja-, pommisuojamääräyksistä helpotusta antaa. Se on sisäministerin vastuualueella, hän ei ole lähtenyt toistaiseksi sitä esittämään. Monet kunnat voivat itse esimerkiksi vaikuttaa parhaillaan jo asumiskustannuksiin muun muassa autopaikkamääräyksillä ja tämän kaltaisilla asioilla. Nämä ovat sellaisia asumisen ja rakentamisen hintaan kohdistuvia toimia, mitä ehkä selkeimmin pystytään meidän sektorillamme täyttämään.

Suomalainen työllisyys on hyvin tärkeä asia. Ministeri Ihalainenhan vastasi eilen hyvin täällä eduskunnassa jo näihin asioihin, että on tehty paljon tämän edistämiseksi. Rakenneohjelmassa nimenomaan korostetaan työn tarjontaa suomalaisille työttömille, suomalaisille rakentajille, veronumero on tullut käyttöön, raportointivelvollisuus on tullut käyttöön, tilaajavastuulakia ollaan tiukennettu, ja minun käsittääkseni TEMin puolella on käynnissä myös edelleen lain tiukennusta näiden asioiden suhteen. Pidän tätä työtä tärkeänä ja tuen näitä toimia vahvasti. Tämä on tärkeä asia.

Edustaja Reijonen, kysyitte, tiedänkö jostain asetuksesta, mutta ette yksilöinyt. Sopiiko, että me palaamme keskusteluun, koska siellä tehdään parhaillaan aika monta asetusta meidän ministeriössä kaiken kaikkiaan?

Muun muassa edustaja Heinonen ja Kärnä puhuivat hissiavustuksista ja viimeksi myös edustaja Vehkaperä. Niitä ei todella ole lopetettu, ne on priorisoitu. Hissi- ja esteettömyysavustuksia priorisoidaan niukkoinakin aikoina. Kaiken kaikkiaan olemme joutuneet leikkaamaan budjettipuolelta korjausrakentamismomenttiamme tämän kauden aikana siksi, että jokainen hallintoala säästää. Meidän hallinnonalallamme juuri momentteja ei ole ollut, eli melkeinpä tuo ainoa on joutunut leikkauksen kohteeksi, mutta sen sijaan sen kompensaationa olemme saaneet Aran puolelta vastaavasti tälle puolelle 10 miljoonaa lisää ja ensi vuodelle 10 miljoonaa lisää nimenomaan esteettömyyskorjauksiin. Tuosta 35 miljoonan määrärahasta, mikä korjausrakentamiseen on, valtaosa priorisoidaan sekä hisseihin että esteettömyyteen. Se on juuri se tärkeä periaate, niin kuin täälläkin sanotaan, että ihminen pystyisi olemaan mahdollisimman pitkään kotona, ja silloin meidän täytyy toisella puolella huomioida se asia.

Energiatodistus tuli täällä puheessa esille. Se on mielestäni nyt tärkeä todeta, että nimenomaisesti olemme nyt paikkaamassa niitä linjanvetoja, mitä aikanaan olemme tulleet Euroopan unionissa tekemään. 2010 revisioitiin energiatodistusta määrittelevää direktiiviä. Sen myötä muun muassa muotokerroin tuli pakolliseksi edellisen hallituksen aikana, ja siitä me emme eroon pääse, mutta olemme parhaillaan ministeriössä valmistelemassa muutamaa eri mallia, miten korjaamme energiatodistusta paremmaksi. Kiitos Omakotiliitolle aloitteellisuudesta. Näistä malleista tullaan, ennen kuin niitä lähdetään valitsemaan, käymään myös eduskunnan ja Omakotiliiton kanssa keskustelua, mikä on niistä paras ja mille lähdetään. Jos tehdään, ei tehdä sutta ja sekundaa, vaan tehdään yhdessä ja hyvä.

Olen samoin esittänyt, että vanhat omakotitalot vapautettaisiin kokonaan energiatodistuksesta. (Sinuhe Wallinheimo: Hyvä!) Siitä olen kirjelmöinyt jo komissaarille, koska tämä edellyttää EU-tason päätöstä. Odotamme vastausta ja tulemme toimimaan Suomen vuonna 2002 asettaman alkuperäisen tavoitteen mukaan. Olimme silloin sitä mieltä, että vanhoja omakotitaloja tämän energiatodistuksen Suomen olosuhteissa ei tulisi koskea, ja nyt olisi aika palata vuoden 2002 Lipposen hallituksen linjoille tässä. Mielestäni tämä on erittäin tärkeä. Kiitos eduskunnalle hyvästä yhteistyöstä, kiitos Omakotiliitolle ja kansalaisaktiivisuudelle tässä asiassa. On syytä energiatodistusjärjestelmää muuttaa ilman muuta.

Metropolihallinnosta odotan myös ripeää päätöksentekoa. Erityisesti tietenkin MAL-asiasta vastaavana ministerinä metropolikaavassa näen paljon hyviä mahdollisuuksia.

Lähiöistä kysyttiin, puhemies! Meillä on lukuisasti toimia: korjausrakentamista, asukastilojen tukemista, asumisneuvontatukemista, olemme perustaneet lähiöasiain neuvottelukunnan, koska yksin yksi ministeriö ei ratkaise esimerkiksi tätä eriytymisongelmaa, mihin täällä puututtiin edustaja Lohelan toimesta, vaan tarvitsemme hyviä kouluja lähiöissä, tarvitsemme palveluja. Usein täydennysrakentamisratkaisut voivat olla niitä, millä houkutellaan ihmisiä näille hyville, hienoille asuinalueille, ja näitä toimia teemme erittäin tarmokkaasti ja täydellä sydämellä, ja toivon, että myös seuraava hallitus ottaa näistä kopin.

Puhemies! Valitettavasti en ehtinyt kaikkea käydä läpi, mutta lupaan, että niitä kysymyksiä, mitä tässä en tullut käsitelleeksi, voimme vaikka kasvokkain sitten käydä läpi.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ehkä aloitetaan urheilupuolella, kun ministeri myös siihen viittasi.

Suomalaisessa urheilussahan on nyt momentti päällä, se ei varmaan ole jäänyt ministeriltäkään huomaamatta. Urheilu todella liikuttaa kansaa — sen näin itsekin paikan päällä sekä Bilbaossa että Katowicessa, puhumattakaan kotikatsomoista, joissa oli miljoonakin ihmistä yhteen laskettuna liikenteessä. Miten me saisimme, ministeri, nyt aikaiseksi momentumin myös suomalaiseen liikuntapolitiikkaan, koska meillä on nyt erittäin iso määrä idoleita ja esikuvia, hyviä esikuvia, nuorille? Onko teillä mielessänne uusia avauksia siihen? Uskon, että pienelläkin rahalla voitaisiin saada aikaiseksi aika paljon seurojen tukemiseksi, toisaalta siten, että vähävaraiset nuoret pääsisivät harrastamaan liikuntaa kalliista lisenssimaksuista tai kalliista harrastusvälineistä huolimatta.

Jos huippu-urheilua ajattelee, meillä on valtavasti myös osaamista, nyt tarvitsisimme vientipotentiaalia. Uskon, että siellä olisi myös mahdollisuuksia viedä meidän osaamistamme ja jopa tuotteitamme (Puhemies koputtaa) maailmalle. Onko teillä ajatuksia tästä?

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjasta liikuntatoimen osion alta löytyy lause, jossa "vahvistetaan urheilu-uran ja opiskelun tai koulunkäynnin yhdistämisen toimenpiteitä". Mitä tällä tarkoitetaan käytännössä?

Toinen kysymys. Valtion liikuntaneuvosto on lausunnoissaan ja valtiovarainvaliokunta viimeisimmässä mietinnössään suhtautunut kriittisesti nykymuotoiseen liikuntabudjetin hankeavustamiseen pitäen sitä hieman toimimattomana ja liian sirpaleisena. On toivottu, että hankeavustamisen sijaan tuetaan perustoimintaa ja vahvistetaan kohdentumisen seurantaa. Onko tämä toive huomioitu tässä nyt käsittelyssä olevassa budjetissa, se ei tästä käy ilmi. Kysymykseni kuuluu: onko toiveet huomioitu?

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Luovien alojen merkitykseen taloutemme kohentamiseksi ei oikein uskota, on sitten kysymys musiikista, kirjallisuudesta, elokuvista tai muotoilusta. Ne voivat tarjota työpaikkoja ja vientituotteita, siihen kannattaa kiinnittää enemmän huomiota.

Mutta varsinainen kysymykseni koskee lainauskorvauksia. Mikä selkeä ohjelma, mitä suunnitelmia ministeriössä on, jotta asianmukainen korvaus voidaan suorittaa sekä yleisistä kirjastoista että opetus- ja tutkimuskirjastoista tapahtuvista lainatapahtumista teosten tekijöille? Tuolla oli oven takana odottamassa kirjailijoita tapaamiseen, mutta sen verran ehdin, että hain heiltä tämän kysymyksen, jonka olisin itsekin esittänyt.

Sen lisäksi haluaisin vielä tiedustella ministeriltä: Vapaaehtoistyön merkitys on suuri liikunnassa ja yleensä vapaa-ajan käytössä. Onko ministeriöllä ohjelmassa vapaaehtoistyön helpottamiseksi (Puhemies koputtaa) toimenpiteitä?

Lopuksi vielä, vaikkei se kuulu budjettiin: Mitä mieltä ministeri on Guggenheim-museon perustamisesta Suomeen? (Puhemies: Aika on täysi!) Oletteko puolesta vai vastaan?

Eila Tiainen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä puutun näihin lainauskorvauksiin, ja olen edustaja Elomaan kanssa samaa mieltä siitä, että opetus- ja tutkimuskirjastojen aineistojen pitäisi olla samassa käsittelyssä. Mutta kiitoksia ministerille siitä, että hän on huomannut, että myös pienten askelten politiikalla päästään hyviin tuloksiin, eli lainauskorvauksiinhan tulee nyt lisää rahaa.

Itse asiassa kuukauden kuluttua me voimme tässäkin salissa olla aivan erityisen ylpeitä suomalaisista kirjailijoista. Maailman merkittävimmillä kirjamessuilla Frankfurtissa Suomi on teemamaana, ja siellä esitellään suomalaista kirjallisuutta, niin tutkimus- kuin kaunokirjallisuutta, erittäin erittäin laajasti ja toivon mukaan myös hyvin menestyksekkäästi. Käännöksiä tehdään todella paljon.

Mutta se, mistä olen huolissani, on meidän Taiteen edistämiskeskuksemme. Se on vuoden toiminut, eli 2013 se toimi noin suurin piirtein sillä tavalla kuin ajateltiin, ja nyt me olemme leikkaamassa pahasti sen varoja. Tämä kyllä eriarvoistaa meidän taiteen ja kulttuuripolitiikan harjoittamista erinomaisen paljon, (Puhemies koputtaa) maaseudulla myös.

Jani Toivola /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan ihan aluksi kiittää ministeriä hienosta puheesta kulttuurin puolesta ja erityisesti tästä aloituksesta, missä puhuttiin kaikkien oikeudesta kulttuuriin ja taiteeseen ja kaikkien osallisuudesta valtakunnallisesti. Se on tosi tärkeä arvo, mistä pitää kiinni, ja tässäkin salissa on hyvä muistaa, että kulttuuri ja taide läpileikkaavat monet niistä teemoista, mistä me salissa olemme huolissamme. Silloin puhutaan muun muassa kulttuurista vanhustyössä tai kulttuurista nuorisotyössä, taiteen viemisestä hoivalaitoksiin, elikkä siinä tehdään myös tätä tärkeää sosiaalista ja terveystyötä ja ennaltaehkäisyä, mikä myöhemmin säästää yhteiskunnalle rahaa.

Osallisuudesta tietyssä mielessä olen huolissani, vaikka täällä on paljon hyviä tekoja (Puhemies koputtaa), ehkä laajemmin meidän tulevaisuuden kulttuuripolitiikasta, jos me ajattelemme vaikka meidän laitosteatteriverkostoamme, joka on erittäin haasteellisessa tilanteessa. Muun muassa Kansallisteatterin johtaja Mika Myllyaho itse nosti esiin, että jotain on tehtävä, että ne yltäkylläisyyden ajat eivät ikään kuin tule enää takaisin ja me emme voi enää nojautua siihen vanhaan julkiseen rahoitukseen, että mikä otetaan avuksi, ja jos me emme löydä uutta järjestelmää yhdessä, niin silloin (Puhemies koputtaa) yksi mahdollisuus on yksityistäminen, joka sitten taas ajaa ihmiset (Puhemies: Aika on täynnä!) eriarvoiseen asemaan.

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkuvasti kasvaneen nuorisotyöttömyyden aikana kaikki panostukset nuorten työllistämiseksi ja aktivoimiseksi ja myöskin syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat tärkeitä ja tarpeellisia. Ministeri esittelypuheenvuorossaan mainitsikin nuorten työllistämisen urheiluseuroihin veikkausvaroin. Tämä on tärkeä, hieno askel, kiitos siitä. Olisin kysynyt: onko muita vastaavia positiivisia toimia luvassa?

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy kiittää ministeri Viitasta ja valtiovarainministeriä siitä, että pelastitte kirjastohankkeita ympäri Suomea. Niin kuin me kaikki tiedämme, kirjastot ovat suomalaisen sivistyksen kivijalka, ja täytyy pitää jatkossakin huoli siitä, että kaikilla olisi mahdollisuus maksuttomiin kirjastopalveluihin, asuivatpa he missä päin Suomea tahansa. Nyt tämä pelastusoperaatio on tehty, mutta miten ajattelette, että jatkossa saamme turvattua kirjastojen korjauksen ja ylläpidon? Tuntuu siltä, että kunnat säästävät aina ensimmäisenä siitä, mikä kuluttaa vähiten, eli kirjastoista.

Huolenaiheita toki tähänkin budjettiin täytyy liittyä. Edustaja Tiainen otti jo esille Taike-asian. Kun me valiokunnassa sitä muutama vuosi sitten teimme, olimme erittäin huolestuneita siitä, kuinka tässä tulee tapahtumaan, ja nyt näyttää siltä, että pahimmat skenaariot tulevat toteutumaan. Onko teillä jotakin ohjeistusta tai viestiä meille kerrottavana tästä asiasta?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri, sanoitte puheessanne, että kaikilla on oikeus kulttuuriin. Jäin odottamaan kohtaa "kaikilla on oikeus liikuntaan", koska jotta näin olisi, sen eteen pitää tehdä töitä. Olette myös monien kymmenientuhansien ja satojentuhansien suomalaisten odotusten kohteena: Olette myös liikuntaministeri. Teidät on nähty isoissa kisoissa Puolassa Suomen lippu kädessä — kiitos siitä, mutta se, että miltä näyttää, niin tämä myös näyttää joltakin, että esimerkiksi omassa puheenvuorossanne painopiste oli kulttuurissa.

Minulla on kaksi kysymystä. Olette asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on pohtia, miten suomalaiset liikkuisivat enemmän. Miten aiotte viedä tätä asiaa eteenpäin? Toisekseen, te vielä kerran jaatte liikuntamäärärahat eri järjestöille ja seuroille. Onko teillä tarkoitus edeltäjänne toimia kehittäen tehdä rahoituspäätös läpinäkyvämmin kuin se viime syksynä, viime talvena tapahtui?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sotšin suomalaisista olympiamitalisteista 20 tuli urheilulukioista. Tällä hetkellä pohditaan urheilulukioiden kohtaloa, joten toivon, että tämän urheilijapolun mahdollistamiseksi viette terveiset ministeri Kiurulle, että hän ei missään tapauksessa lopettaisi tätä neljättä vuotta.

Mutta kysymykseni teille kuuluu oikeastaan seuraavasti: Urheilijoiden ja valmentajien apurahat ja niihin käytettävät rahat ovat tällä hetkellä 1,7 miljoonaa vuodessa. Toisaalta käytämme dopingtyöhön lähes 3 miljoonaa vuodessa. Onko tämä suhdeluku teidän mielestänne oikea, ja jos ei, niin mitä tälle pitäisi tehdä?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy yhtyä näihin kirjastokiitoksiin, joita ministeri on tässä saanut: on todella merkittävää, että nämä rakentamisohjelmat jatkuvat ja hankkeet eri puolella Suomea pääsevät toteutumaan. Toinen kiitos tietysti liikuntaan satsauksista: 189 miljoonaa on ihan hyvä määräraha tässä tilanteessa, ja nimenomaan lähiliikuntapaikkojen osalta voi olla tyytyväinen monellakin tavalla.

Kysyisin: Täällä on huomioitu tämä urheilijaeläke nyt, ja se on tietenkin hyvä asia, ja tämä on samalla huomioitu myös paralympia-urheilijoiden osalta, mutta miten tullaan jatkossa huomioimaan ne vammaisurheilijat, jotka urheilevat päätoimisesti mutta laji ei ole olympialaji, eli heillä ei ole oikein tukea tähän? Miten heidät tullaan huomioimaan?

Satu Haapanen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monet kunnat varaavat investointeihin prosentin taiteen hankkimista varten, julkisiin hankkeisiin. Se on hyvä periaate, sillä niin kuin itsekin totesitte, julkinen taide luo viihtyisyyttä ja lisää terveyttä ja hyvinvointia. Laitoksissa se on erityisen tärkeää. Tilanne kunnissa on kuitenkin hyvin vaihteleva. Jotkut satsaavat prosenttitaiteeseen hyvin voimakkaasti.

Kysynkin teiltä, ministeri: Millä tavalla valtiovalta voisi edistää vielä enemmän ja paremmin prosenttitaiteen käyttöönottoa? Varsinkin näinä tiukkoina aikoina on sitäkin tärkeämpää, että taide ja kulttuuri on meidän kaikkien kansalaisten saatavilla ja sillä tavalla saamme myöskin verorahoillemme vastinetta.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Urheilua on muutenkin kuin olympiaurheilua. Täällä on jo kysytty sen perään, että voisiko tätä eläkkeen osuutta tarkistaa, että tämä suuntautuisi muuallekin kuin pelkkään olympiaurheiluun. En ole oikeastaan hirveän huolissani huippu-urheilusta, vaan tavallisen ihmisen liikkumisesta, ja tämä koskettaa edellistä ministeriä myöskin. Tavallisen ihmisen urheileminen ei voi olla kurssiluontoista, niin kuin se kouluissa tänä päivänä on. Ranskassa ja Espanjassa urheilutunti, liikuntatunti on jokapäiväinen. Tottumukset syntyvät normaaleissa olosuhteissa, kotona ja koulussa.

Voisitteko käydä tästä perusteellisen keskustelun opetusohjelmien tarkistamisen yhteydessä, vielä kerran ja vielä kerran, että tämä tottumus syntyisi kaikille niille, jotka sitä tarvitsevat?

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Täällä tuli jälleen kerran erittäin tärkeitä, erittäin hyviä kysymyksiä, ja lähdetään purkamaan niitä urheilun ja liikunnan puolelta edustaja Puumalan hienosta kysymyksestä, missä muistitte Suomen viimeaikaisen, todella hienon menestyksen maailmalla. Uskon, että jokaisen suomalaisen sydämessä ovat olleet niin lentis kuin koris, ihanat sudet, ja meidän urheilijamme.

Olen ihan samaa mieltä tästä, että meillä on momentum. Kun tapasin tämän lentisjoukkueen, niin sanoin heille, että ihan todellakin, ajatelkaa, kuinka monen lapsen ja nuoren idoleita te olette nyt. Kuinka moni saa voimaa sitä kautta, että näkee teidät, ja kuinka moni lapsi varmasti itsekin löytää mielellään liikunnan ja urheilun ilot juuri tämän hienon hengen viitoittamana. Tässä yhteisöllisyys lisääntyy, tämä on mainio asia. Ja näen kyllä niin, aivan kuten edustaja Puumala, että tähän hetkeen tulee kaiken kaikkiaan tarttua.

Momentum on tätäkin kautta, mutta momentum on muutenkin. Kun tulin huhtikuussa valituksi ministeriksi, näytti, että aikaa on vähän ja haluan tehdä mahdollisimman paljon. Jo silloin päätin, sanotaanko nyt, kun urheilusta puhutaan, että palloa ei pidä aina itse keksiä uudestaan, vaan haluan tehdä yhteistyötä niiden kanssa, jotka osaavat, tietävät ja taitavat, ja niinpä keräsin yhteen urheilujärjestöväkeä ja kansalaiskenttää, kansalaisjärjestökenttää. Me perustimme pyöreän pöydän työryhmän, missä muun muassa liikuntaneuvosto, edustaja Harkimo, on edustettuna, ja tämä työryhmä jakaantuu muutamaksi alatyöryhmäksi, joiden tehtävänä on nimenomaan yhdessä katsoa tärkeitä suomalaisia liikuntapoliittisia linjauksia jatkossa.

Siellä muun muassa kiinnitetään huomiota juuri tähän, mihin moni puhuja täällä viittasi, miten voimme lisätä liikunnallista elämäntapaa, miten huolehdimme siitä, että liikunta on jokaisen oikeus. Tässä tapauksessa kulttuuri, liikunta, molemmat elämän suolat, ovat jokaisen ihmisen oikeus. Ja juuri näitä keinoja eri työryhmissä mietitään, liikunnallisen elämäntavan edistämistä, saavutettavuutta, miten sen harrastamisen hinta ei olisi esteenä sille, että vaikka lapsi löytää liikunnan. Ei se voi olla vanhempien rahapussista kiinni, täytyy kehittää keinoja. Kaikkia näitä mietitään, samoin koko liikunta- ja urheilualan yhteistyötä, työnjakoa ja kaikkea tätä.

Edustaja Harkimolle vastaus kysymykseen on, että kyllä on otettu tosissaan juuri tämä teidän viestinne, eli tämä hankerahoitus kerätään nyt Valoon yhtenäisemmäksi perusavustukseksi. Uskoisin, että tämä kehitys — aika vaikeasti avautuvien budjettilukujen myötä muuten — on juuri se, mitä toivotte. Nämä momentithan meillä vaihtelevat hyvin paljon, erilaisia eriä siirretään momentilta toiselle, ja siksi se ei avaudu, ja niinpä on hyvin tärkeää, että niin sivistysvaliokunta kuin jaostokin sitten purkavat nämä luvut ikään kuin toiminnaksi, koska siellä sisällä on juuri tämä asia.

Taisitte viitata myös tähän mahdollisuuteen koulutuksen osalta, että voiko sitä, että on huippu-urheiluvalmennuksessa tai muualla, jollakin tavalla katsoa esimerkiksi opintotukiasioiden määräytymisessä. Olen teille tainnut vastata kirjalliseen kysymykseenkin tässä, johon sisältyy lause, että me selvitämme ja tutkimme tätä asiaa. Mielestäni se on varmasti syytä kaiken kaikkiaan käydä läpi.

Tämä pyöreä pöytä, jossa tehdään merkittäviä linjauksia yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa, saa eräänlaisen linjapaperin valmiiksi tässä varmasti lokakuun loppuun, kuitenkin ennen vuodenvaihdetta selvästi. Pidän hyvin tärkeänä tätä työtä ja toivon, että sieltä tulee juuri niitä yhteisiä avauksia kaikkien näiden asioiden suhteen, mitä täällä eri edustajat ovat hienolla tavalla tuoneet esiin.

No, sitten kulttuurin puolelta. Sanoinkin puheenvuorossani, että yhdyn kyllä edustajien huoleen Taikesta. Sieltä me emme varmasti tule lähiaikoina mitään hyviä uutisia välttämättä kuulemaan, koska se määrärahakehitys on pieni, ja se johtuu siitä, että kaikki virastot eri hallinnonaloilla ovat joutuneet näiden säästöjen kohteeksi. Meillä kulttuurisektorilla tässä on yksi kiperä paikka juuri näiden määrärahojen niukkuuden vuoksi. Mutta toivotaan kyllä jatkoon jonkinlaista toivoa, että tilanne joskus varmasti on vielä parempikin, että aina emme elä näin hankalassa tilanteessa.

Tämä oli hienoa, arvostan sitä todella kovasti, että eduskunnasta jälleen kerran tuli myönteisiä, puolustavia puheenvuoroja lainauskorvauksen, suomalaisen kirjallisuuden, suomalaisen kirjan, kirjailijoiden puolesta. Se on tärkeä asia, kuten omassa avauspuheenvuorossani sanoin. Pidän sitä hyvänä, että määrärahat ovat lisääntyneet pienesti, suunta on oikea, mutta todellakin koska taso on niin riittämätön, niin uskoisin, että meidän kaikkien yhteistyöllä, ihan laidasta laitaan jokaisen puolueen edustajien yhteistyöllä, me voisimme kehittää ja miettiä sen reitin, miten me saisimme nostettua (Puhemies koputtaa) lähiaikoina lainauskorvaukset sellaiselle tasolle, että suomalainen sivistys ja kirjallisuus saavat ansaitsemansa arvon.

Puhemies! Jos aika loppui, niin uudistan lupaukseni, jonka myös asuntopuolella annoin, että niihin kysymyksiin, mitkä nyt jäivät käsittelemättä, tulette saamaan vastaukset. Muun muassa prosenttiperiaatetta tulemme jatkossa edistämään. Siellä on määrärahoja, pilotteja, tulemme asettamaan ohjausryhmän, että uutisia on kerrottavana sieltäkin.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Kataisen ja Stubbin hallitusten tavoitteena on ollut kohentaa ympäristön ja luonnonsuojelun tilaa Suomessa. Ilmastonmuutoksen torjumisessa Suomi haluaa olla kansainvälinen edelläkävijä ja ongelmien ratkaisija. Samalla tavoitteena on ollut aiempaa fiksummin yhdistää uusien elinkeinojen synnyttäminen, talouden viherryttäminen ja ympäristöhyöty.

Suomi menestyy, kun talous ja ympäristö lyövät kättä. Nyt, kun esiteltävänä on vaalikauden viimeinen budjetti, on perusteltua arvioida tämän tavoitteen onnistumista. Samalla voimme luodata yhdessä katsetta tulevaan ympäristöpolitiikkaan budjetin pohjalta. Yleiskuva budjetissa on se, että ensi vuoden budjetti on tiukka, se sisältää useita määrärahasupistuksia, ja erityisesti ympäristöaluehallinnon tila on haastava, mutta budjetti mahdollistaa keskeisten ympäristötavoitteiden eteenpäinviemisen, ja kuvailen nyt näitä sisältöjä.

Tällä vaalikaudella on uudistettu suomalaisen ympäristönsuojelun keskeisin lainsäädäntö. Uusi ympäristönsuojelulaki tuli eduskunnan hyväksymänä voimaan syyskuun alussa. Sen avulla ympäristöhaittoja elinkeinoista vähennetään, riskitilanteisiin puututaan tehokkaammin, uutta ympäristöteknologiaa otetaan käyttöön ja merkittäviä luonnonarvoja suoluonnossamme vaalitaan. Samalla hallintoa tehostetaan niin, että sähköisillä menettelyillä ja ennakkokeskusteluilla saadaan elinkeinohankkeita vauhditettua niin, että ympäristövaatimukset eivät siitä kärsi. Tämä työ jatkuu.

Ympäristönsuojelulain toisessa vaiheessa toteutetaan lisää hallinnollista tehostamista. Äänekosken biotuotetehdas on pilottina entistä osallistavammalle ja yritysten kannalta sujuvammalle menettelylle. Maaseutuelinkeinojen eläinsuojien lupia tullaan työryhmän juuri valmistuneen esityksen pohjalta siirtämään aluehallinnosta kuntiin, mikä purkaa ruuhkia lupakäsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Resurssitehokkuus on Suomen talouden ja ympäristön menestyksen tulevaisuutta. Jäte on resurssi, jota ei kannata hukata, ja jätepolitiikassa on parannettu jätteiden kierrätystä ja erilaista hyötykäyttöä. Ravinnekierrätystä on parannettu muun muassa maatalouden tukiuudistuksessa ja kiertotalouden muissa tavoitteissa. Materiaalikierrätystä on viety eteenpäin lukuisilla asetuksilla. Nyt työryhmä parhaillaan arvioi, miten edistää jätteestä tuotettavan tuotekaasun asemaa. EU:lle esitetyt uudet kiertotalouden tavoitteet ovat haasteellisia, mutta avaavat myös isoja taloudellisia mahdollisuuksia resurssitehokkuuden ja kiertotalouden toteuttamiseksi Suomessa. Meillä on alalla paljon osaavia kasvuyrityksiä.

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa parhaillaan käsiteltävänä oleva ilmastolaki on jo saanut paljon kansainvälistä positiivista huomiota. Se on parantanut Suomen kuvaa maana, joka näkee ilmastonmuutoksen torjunnan yhtä lailla välttämättömänä kuin myös mahdollisuutena taloudelliseen menestykseen. Emme ole maa, joka valittaa ongelmien edessä, nostaa käsiä pystyyn, vaan maa, joka ratkaisee koko maailmantalouden ja yhteisen maapallomme ongelmia ottamalla kotimaassa fiksuja ratkaisuja käyttöön ja samalla saamalla kansainvälisesti niillä taloudellista menestystä ja vientiä. Esimerkiksi Al Gore ja eri maat ilmastoneuvotteluissa ovat pitäneet lakiamme kannustavana esimerkkinä ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi. Olen ylpeä siitä, että Suomen hallitus on yhdessä osoittanut tässä suuntaa vähähiiliseen yhteiskuntaan, ja olen myös tyytyväinen yhteistyön henkeen, joka on tällä hetkellä parlamentaarisessa energia- ja ilmastotiekarttakomiteassa, joka arvioi vähähiilistä tulevaisuutta vuoteen 2050.

Arvoisa puhemies! Vuoden 2015 joulukuuhun mennessä käydään ratkaisevat ilmastoneuvottelut ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi alle kahteen asteeseen. Olen optimistisempi näiden neuvottelujen suhteen kuin pitkään aikaan. Yhdysvaltain ja Kiinan kaltaiset maat ovat liikkuneet kannoissaan ja etsivät sitoumuksia, jotka ovat jo sellaisella tasolla, että niitä voi pitää alustavasti pöydälle laitettavina ja uskottavina. On mahdollista saada sopimus, jossa kaikki maat ovat mukana mutta jossa eri maiden tavoitteet ovat riippuvaisia niiden kehitysasteesta.

Tärkeintä on se, että kansainvälinen yhteisö neuvotteluprosessissa voi ennen Pariisin kokousta arvioida kaikkien tavoitteita ja varmistaa, että yhdessä sektorikohtaiset tavoitteet ja maiden tavoitteet ovat uskottava kokonaisuus ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja sen varmistamiseksi, että emme jätä lapsillemme velkaa ja että ilmastonmuutos ei vie heidän hyvinvoinnistaan pois tulevaisuutta. Aika on nyt, eikä enää voi viivytellä.

Arvoisa puhemies! Lopuksi. Luonnonsuojelussa olemme edenneet hyvin. Soiden suojelu ja metsien suojelu, yhteismäärältään noin 150 000 hehtaaria, tulee tämän vaalikauden päätöksillä suojeltua. Soidensuojelun täydennysohjelman alustavat linjaukset toteuttavat noin 100 000 hehtaarin suojelukokonaisuutta, ja tämä linjataan hallituksessa loppuvuodesta, miten se käytännössä toteutetaan noin kymmenen vuoden ajan kuluessa. Kansallispuisto ollaan perustettu Etelä-Konnevedelle viime viikonloppuna, ja eduskunnassa on käsiteltävänä Teijon kansallispuisto. Kansallispuistoja on kehitetty matkailutulojen ja yrittäjyyden ja kumppanuuden luomiseksi niin, että luonnosta tulee myös työtä.

Lopuksi, arvoisa puhemies, haluan sanoa, että hallitus (Puhemies koputtaa) on toimillaan osoittanut, että me haluamme myös taloudellisesti vaikeina aikoina pitää huolta ympäristöstä ja lastemme tulevaisuudesta. Yhteistyö koko eduskunnan kanssa tässä tavoitteessa on ollut hienoa, ja haluan kiittää koko eduskuntaa sitoutumisesta siihen, että puolustetaan suomalaista luontoa ja yhteistä tulevaisuuttamme. Tämä yhteistyö on ollut itselleni arvokasta ja työ luonnon puolesta ja yhteisen ympäristön puolesta rakasta.

Juha Väätäinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yksi ainut selkeä kysymys, arvon ministeri. Suomenlahden öljyliikenne ei tule vähenemään, se on selvä, se kasvaa ja kasvaa. Kuinka te näette tämän, mikä se meidän mahdollisuutemme on yhteistyön kautta, kun omat määrärahamme eivät riitä, Venäjän ja muitten valtioitten kanssa päästä eteenpäin? Tämähän on, uskon niin, teille kunniakysymys myöskin, että tämä asia saataisiin vielä tämän hallituskauden aikana johonkin konkreettiseen ratkaisuun naapureitten kanssa.

Eeva-Maria Maijala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöhallinnossa rahat ovat vähäiset, mutta niiden vaikutus koko yhteiskuntamme toimintaan on todella suuri positiivisessa ja kielteisessä merkityksessä. Ympäristöministeriöllä olisi paljon töitä, ja työt lisääntyvät koko ajan. Samanaikaisesti työt kuitenkin ruuhkautuvat, kun rahat eivät riitä asioiden nopeaan hoitamiseen. Yhteiskunnassamme on monen asian toteutus jumissa ympäristöhallinnon toimien hitauden vuoksi. Monia selvityksiä tehdään jopa päällekkäin eri hallinnonaloilla, muun muassa lupaselvitysasioissa.

Ympäristö on asia, joka meidän pitää huomioida kaikissa asioissa ja kaikissa toiminnoissa, mutta sitten se resurssitehokkuus hallinnossa: miten ympäristöministeriö on aikonut kehittää koko hallinnonalansa toimintaa, jotta se toimisi paremmin käytettävissä olevilla varoilla yhteistyössä muiden hallinnonalojen kanssa?

Anne-Mari Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri, mainitsitte, että Suomi menestyy, kun talous ja ympäristö lyövät kättä. Tästä olen täysin samaa mieltä. Mutta sen sijaan kun mainitsitte, että keskeiset ympäristötavoitteet ovat menneet eteenpäin, niin siitä en valitettavasti voi olla täysin samaa mieltä. Nimittäin olen erittäin huolissani Itämeren suojelusta ja niistä määrärahoista. Viime joulukuussahan eduskunta lisäsi sille momentille vähän lisää, ja nyt taas on se tilanne, että niukkuutta jaetaan. Te varmastikin hyvin tiedätte sen Saaristomeren jätehuollon tilanteen: "Pidä saaristo siistinä" hoitaa sitä, ja tilanne on jälleen se, että se aluskapasiteetti ei tahdo riittää jätteiden poisvientiin ja erityisesti veneilijöiden jätevesien pois pumppaamiseen.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuulivoiman rakentamista edistetään kehittämällä ohjauskeinoja ja hyvää suunnittelua. Näin lukee budjettikirjassa, ja se on hyvä tavoite.

Kysyn tuulivoimalupakäytännöistä. Nehän ovat erinomaisen monimutkaiset ja hankalat tähän asti ainakin olleet pyörittää. Puolustusvoimathan siellä nyt on ollut yhtenä kantona niin sanotusti kaskessa. Onko näitä tuulivoimalupakäytäntöjä päästy ja ollaanko pääsemässä yksinkertaistamaan?

Toinen kysymys koskee sitten ely-resursseja, eli on paljon puhuttu muun muassa ympäristölupien lupamaksujen ohjaamisesta tähän luvan valvojien resursointiin. Missä tilanteessa tässä asiassa mennään?

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeri Niinistöltä: Voiko yva-menettelyyn luottaa? Antaako se riittävästi tietoa meille päättäjille kunnissa esimerkiksi tuulivoimarakentamisen suhteen, kaavoituksen suhteen?

Elikkä kun yva-menettelyssä ympäristövaikutusten arvioinnista esimerkiksi tuulivoimaloiden osalta, tuulivoimakaavoituksen osalta tehdään linnustoselvityksiä ja selvityksiä melun osalta, varjostuksen osalta, niin sitten nämä käytännön kokemukset lähialueen asukkailla kertovatkin ihan jotain muuta. Elikkä esimerkiksi matalataajuinen ääni on koettu hyvin häiritsevänä, eikä saadakaan nukuttua. Vaikka näiden mittausten valossa meidän pitäisi uskoa, että näin ei voi olla, että sen melun ei pitäisi häiritä, niin käytännössä se kuitenkin häiritsee.

Johanna Karimäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Niinistö, saavutukset ovat upeita. Suomen luonnon ja kansan puolesta kiitos puheesta ja kiitos kaikista niistä saavutuksista, mitä on tehty soiden suojelun, metsien suojelun hyväksi. On myös lisätty Itämeren suojelua verrattuna edelliseen kauteen. (Pentti Oinonen: Mitä vielä?)

Luonnonsuojelulaki on myös valmisteilla ministeriössä, ja kysymys on luontotyyppien suojelusta ja myös lajien suojelusta. Tämäkin on yksi merkittävä lisäys Suomen lajiston suojelussa. Ympäristönsuojelulaki on jo voimassa, ja se suojelee arvokkaat suot ja edistää teollisuuden cleantech-ratkaisuja. Mutta miten arvioisitte, arvoisa ministeri, tämän luonnonsuojelulain tilannetta tällä hetkellä?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Metsähallituksen yhtiöittämisestä käytiin pitkä, vuosikausia kestänyt vääntö, itse asiassa vuodesta 2008 lähtien, jolloinka komissiolta kysyttiin Destia-päätökseen liittyen, velvoittaako se yhtiöittämään Metsähallituksen metsätaloustoiminnan. Vastaus oli täysin yksiselitteinen: mitään tämmöistä yleistä yhtiöittämisvaadetta ei tuosta Destia-päätöksestä synny. Ja paljon on tapahtunut sen jälkeen: entinen pääjohtaja erosi, uusi on valittu. Mutta sitä olen ihmetellyt, mikä on vihreitten kanta tähän metsätaloustoiminnan yhtiöittämiseen, kun vihreitten suunnassa on ollut pelottavan hiljaista. Kun ajatellaan, kuinka isoja uhkia siihen liittyy, niin olen kyllä kiinnostunut kuulemaan teidän kantanne, varsinkin, kun uskon, että tämä aikalisä, mikä nyt on otettu, on vain väliaikainen.

Toinen kysymys liittyen siihen, että on paljon helpompi perustaa luonnonsuojelualueita kuin huolehtia siitä, että niiden hoitamiseen ja ylläpitoon on riittävät henkilöresurssit: kun teillä on muotoilu, että käytön kannalta keskeisten luonnonsuojelualueitten palveluvarustuksesta pidetään huoli, niin kuuluuko UKK-puisto tähän?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvalla energialla tuotetulle sähkölle maksetaan tuotantotukea niin sanottuna syöttötariffina. Sitä aiotaan nyt maksattaa veronmaksajilla yli 200 miljoonaa euroa, joka on 60 miljoonaa euroa enemmän kuin tänä vuonna, ja lisäys johtuu erityisesti tuulivoimasta. Se on kuitenkin kovin kallis energiantuotantomuoto, ja tällaisessa taloustilanteessa jokainen siihen satsattu euro on mielestäni pelkkää rahan tuhlausta.

Arvoisa puhemies! Energia- ja ympäristöpolitiikkamme perustaminen sokealle idealismille ei mielestäni ole suomalaisten etu.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kuten ministeri puheenvuorossaan mainitsi, ympäristönsuojelulaki astui voimaan noin kolmisen viikkoa takaperin, ja tietysti on aivan liian aikaista arvioida sitä.

Mutta sen sijaan voidaan arvioida tätä: Eduskuntahan on edellyttänyt, että hallitus turvaa tämän teidänkin puheessanne esiin tuoman, että hallintoa tehostetaan sähköisellä menettelyllä, ennakkokeskusteluilla. Miten te nyt sitten näette, kun esimerkiksi turvetuotantoa on seissyt tänäkin kesänä lupakäytäntöjen jäykkyyksien vuoksi, miltä tämä budjetti näyttää siltä kantilta, että sitä sääntelyä todellakin pystyttäisiin vähentämään?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministerin tehtävä on yksi hallituksen kansainvälisimmistä tehtävistä. Teidän tehtävänne on paitsi huolehtia kestävästä kehityksestä täällä Suomessa myös edustaa Suomea kansainvälisissä kekkereissä.

Suomessa nojataan paljon hyvään metsänhoitoon perustuvaan metsien kasvuun. Kasvu on kiihtynyt, ja meille puuta kasvaa enemmän kuin käytämme. Oletteko varmistanut EU-pöydissä sen, että uusiutuvan energian, metsähakkeen käyttö täyttää jatkossakin kestävyyskriteerit, ettei EU:ssa mennä vastoin luonnontieteitä peukaloimaan noita kriteereitä, ja että ei kai ilmastoneuvotteluissa ole meidän puunkäyttöä uhkaavia uusia päätöksiä tulossa?

Lopuksi pyydän vielä: Mainitsitte puheessanne Kiinan. Suomessa lienee aika vähän tiedossa, että Kiinassa on päästökauppajärjestelmä käytössä. Kertokaapa siitä lisää!

Peter Östman /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kasvava merimetsokanta aiheuttaa ongelmia eri puolilla Suomea, ja länsirannikolla on alueita, joilla merimetso aiheuttaa vahinkoa luonnolle ja tuottaa ongelmia ihmisille. Kanta on Merenkurkussa sen laajuinen, että se kestäisi mielestäni metsästyksen. Ongelmana usein on, että metsästystä, jolla pyritään rajoittamaan eläinkantaa, säännellään joukolla useita säännöksiä, ja usein metsästysluvan saamisesta tulee tuomioistuinasia.

Kysyn: onko ministeri pohtinut tarkennuksia lakiin, niin että merimetsokantaa rajoittava metsästys voitaisiin sallia, sekä mihin muihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kehittääkseen kansallisen toimintasuunnitelman merimetsojen kohtelulle?

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tärkeää, että Luontopalveluille varataan riittävästi rahaa. Olemme laajentaneet kansallispuistoverkkoa, ja paraikaa myös eduskunnassa valmistellaan uutta Teijon kansallispuistoa. Ne ovat arvokkaita juttuja, ja ne tuovat merkittävästi rahaa näille alueille myös matkailun ja kävijöiden muodossa, ja pidän tärkeänä, että Luontopalveluilla on riittävät varat näiden pyörittämiseen. On myös tärkeää, että näillä alueilla metsästys mahdollistetaan tulevaisuudessakin niillä pelisäännöillä, joilla voidaan edetä.

Nostan vielä esille myös Metso-rahoituksen luonnonsuojelun ja metsänsuojelun vapaaehtoisohjelman kautta.

Mutta se asia, joka minua huolestuttaa, on siirtoviemärit. Niihin ei ole varattu lainkaan rahaa, ja nyt voisi olla järkevää ottaa pieni jatkoaika jätevesiasetukseen ja esimerkiksi siirtää sen voimaantuloa vuoteen 2020 ja näin katsoa rauhassa tilanne läpi, että ei tehtäisi turhia investointeja vaan (Puhemies koputtaa) voitaisiin panostaa näihin siirtoviemäreihin jälleen silloin, kun rahaa on.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö, vuoden 2015 budjetissa soidensuojeluun ehdotetaan 48,8 miljoonan euron määrärahaa sekä lisäksi sopimus- ja sitoumusvaltuutta 10 miljoonaa euroa.

Suomessa on 10 miljoonaa hehtaaria suota. Nyt viimeistään on aika laittaa vaakakuppiin, suojellaanko soita vai ihmisiä. Eikö olisi syytä siirtää soidensuojelutoimenpiteet odottamaan parempia aikoja ja käyttää 58 miljoonaa euroa vähäosaisten kansanosan ostovoimaksi? Pystyttekö te, ministeri Niinistö, arvioimaan saatikka laskemaan, kuinka paljon puolueenne luonnonsuojelutoimenpiteet ovat aiheuttaneet kustannuksia suomalaiselle yhteiskunnalle, myrkynvihreällä luonnonsuojeluvimmallanne? Esimerkkeinä mainitsen älyttömän rikkidirektiivin, vielä älyttömämmän turvetuotannon fanaattisen vastustamisen ja niin sanotun kakkalain palvomisen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Toivon todellakin, että edustaja Oinonen on näkemyksineen yksin perussuomalaisten ryhmässä. Eihän isänmaan luontoarvojen suojelu ole meiltä suomalaisilta pois, vaan sitä tehdään meitä kaikkia varten. Niin metsissä kuin soilla ihmiset virkistäytyvät. Suomalaiset käyttävät sekä metsiä että soita ahkerasti. Siellä sienestetään, metsästetään ja marjastetaan. Nämä alueet ovat meille tärkeitä henkisesti, hyvinvoinnin ja terveyden kannalta, ja luonnonsuojelualueilla myös tehdään sellaista taloudellista toimintaa, josta syntyy meille työpaikkoja ja voittoja. Kauheaa ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun halveksuntaa, edustaja Oinonen.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sinnemäelle täytyy todeta, että tällaista vastakkainasettelua emme tarvitse niin pienessä maassa kuin Suomi emmekä myöskään tässä pienessä salissa. Eli olkaamme kaikki aivan luonnonystäviä. Minusta edustaja Oinosella on aivan oikeus puheenvuoroonsa. Minä kehottaisin nyt, että ihan rauhassa tutustutte perussuomalaisten maaseutupoliittiseen ohjelmaan. Myöskin presidenttiehdokas Haavisto on kehunut ihan suorassa televisiolähetyksessä, että se on todella hyvä. Ajattelisin, että oman puolueenne ministeri kyllä ymmärtää, mitä perussuomalaiset ovat ymmärtäneet luontoarvoista.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa ministeri! Edustaja Sinnemäki viittasi turvetuotantoon, ja eilissäpäivänä kuulin ministeri Salolaisen suusta, että turvetuotanto saastuttaa enempi kuin kivihiili. Ja se on aivan käsittämätöntä! Näinkö te ajattelette vihreissä?

Jos turvetuotanto saataisiin täydellä kapasiteetillä toimimaan, se olisi tuottanut jo nyt lähes 20 000 uutta työpaikkaa. Ajatelkaa, tähän tilanteeseen lähes 20 000 uutta työpaikkaa. Mistä te etsitte tällaisen työlähteen kuin turve?

Riitta  Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan varmasti täällä on kaikilla oikeus sanoa ihan mitä sanoo, mutta toki me keskustelemme niistä asioista, mitä me täällä kuulemme, emmekä jostain sellaisesta asiasta, joka on kirjoitettu joihinkin papereihin.

Olen edustaja Sinnemäen kanssa samaa mieltä siitä, että on tietty itseisarvo, että me suojelemme luontoa, suomalaista monipuolista luontoa. Ja kun me suojelemme luontoa, sieltä tulee niitä työpaikkoja, esimerkiksi Metsähallituksen kautta, luonnonsuojelualueitten kautta. Kuinka monelle suomalaiselle ihmiselle kauniit suot, metsät ovat niitä paikkoja, joissa me lataamme akkuja, saamme tuntea olevamme osa tätä suomalaista luontoa, oma itsemme!

Sitten, mitä tulee turpeen polttamiseen, niin sehän on ihan selkeästi todistettu, että sen (Puhemies koputtaa) hiilidioksidipäästöt ovat isommat kuin hiilen.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tuotettua energiayksikköä kohti — huom. tuotettua energiayksikköä kohti — turve on saastuttavampaa kuin kivihiili. Totta kai turpeen käytöllä on sitten monia muita vaikutuksia, työllistäviä vaikutuksia ja niin poispäin, mutta myöskin ollut erittäin kielteisiä vaikutuksia meidän suomalaiseen luontoon, muun muassa sillä tavalla, että kun turvesoita on kuivatettu, ojitettu, varsinkin varhempina aikoina, kaikki nämä vedet valuivat alapuolisiin vesistöihin, jokiin ja järviin. Tulvaherkkyys lisääntyi. Piti ruopata näitä jokia, jotta tulvaherkkyys ei olisi niin paha. Meni kalastot. Meni ravut. Millä tavalla me laskemme tähän turpeen käytön taseeseen nämä luonnolle tuotetut vahingot ja tappiot? Tämä ei ole niin yksioikoista kuin täällä on haluttu keskustella, (Puhemies koputtaa) että turve on vain hyvä asia. Sillä on paljon kielteisiä vaikutuksia ollut, varsinkin vanhempina aikoina.

Nykyisin ehkä hieman vastuullisemmin tehdään.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Samaan aikaan, kun täällä puhutaan luonnon puolesta, luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoja vähennetään 4,7 miljoonalla eurolla. Tämä tarkoittaa sitä, että kun esimerkiksi uusi Natura-hanke on täällä käynnissä, voi olla, että vaikka sinne tulee uusia rajoitteita, maanomistajat eivät saisi minkäänlaisia korvauksia. Minua esimerkiksi kiinnostaisi tietää, saako Natura-alueilla jatkossa metsästää, kun ennen sai, vai tuleeko tähänkin uusi rajoite. Todellakin toivon, että samaan aikaan, kun niitä uusia alueita halutaan, tullaan esittämään niille riittävä rahoitus.

Turvetuotannosta haluaisin kertoa, että kun maa- ja metsätalousvaliokunta vieraili VTT:llä, siellä kerrottiin, että pienellä lisähinnalla voitaisiin saada turpeen vesistövaikutukset täysin neutraaleiksi, kun vain olisi tahtotila siitä, että turve olisi sittenkin kannattavaa ja sen hinta vähän voisi nousta. Eli tehkää tälle asialle hallituksessa jotain.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Myller, minusta te luettelitte aivan täysiä itsestäänselvyyksiä, ja kyllähän täällä oli edustaja Sinnemäki, joka peräänkuulutti, mikä on perussuomalaisten kanta näihin luontoarvoihin, ja kerron vain sen, että meillä on todellakin se ohjelma olemassa ja voitte kyllä sen lukea, paperiin kai täällä kirjoitetaan eikä tuoheen.

Mutta luulenpa, edustaja Salolainen, että myös kivihiilellä ja öljyllä kaivettuna on ympäristövaikutuksia. Ne eivät vain ole Suomessa. Öljyä porataan edelleenkin hyvin arveluttavissa olosuhteissa, kuten valtamerten pohjassa, ja ollaan menossa arktisille alueille, ja toivon, että näihin asioihin myös otatte kantaa.

Aivan, kuten tässä edustaja Kalmari väkevästi todisti, on olemassa tekniikoita, jotka kehittyvät. Turpeella, kyllä, sillä on ollut vesistövaikutuksia. Minä myös ne allekirjoitan, mutta vanhoista synneistä ei ketään saa rangaista loputtomiin. Näin on ollut myöskin esimerkiksi kemiallisessa puunjalostuksessa, ja mitenkä paljon siellä ovat tehtaat tehneet asioita ympäristönsuojelun eteen?

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Läheltä seuranneena Vapon hallintoneuvoston puheenjohtajana voin vakuuttaa edustaja Salolaiselle, että olemme tehneet Vapossa kaikkemme sen eteen, että nyt tuotannossa olevat turvesuot eivät tule saastuttamaan. Muutaman viime vuoden aikana olemme sijoittaneet 30 miljoonaa euroa siihen, että kun turvesuo avataan, se vesi, joka sieltä turvesuolta tulee, on puhtaampaa kuin se vesi, joka oli ennen sitä turvesuon avaamista. Elikkä voitte aivan rauhassa olla siitä, että nykyisin uudet turvesuot eivät saastuta enää niin kuin ennen. Vanhat synnit tietenkin me tunnustamme, ennen vanhaan on tapahtunut rikkomuksia, mutta nyt olemme tehneet parannuksen.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mattilalle: Edustaja Oinosella on totta kai oikeus sanoa täällä salissa omat näkemyksensä. Hän ehdotti, että soiden suojeluohjelmaa ei tällä hetkellä toteutettaisi, että se keskeytettäisiin, ja olen tästä asiasta eri mieltä, ja minullakin on oikeus tämä mielipiteeni sanoa.

Edustaja Oinoselle: En viitannut itse asiassa lainkaan puheenvuorossani turvetuotantoon. Edustaja Salolainen selvensikin omia näkemyksiään. Hänhän on kokoomuslainen kansanedustaja, eikä siinä mielessä osa meitä vihreitä.

Energiapolitiikasta tähän yhteyteen sen verran, että mielestäni edustaja Mattila käytti tästä asiasta hyvän puheenvuoron. Kivihiilellä on isoja vaikutuksia, kun sitä louhitaan, itse asiassa isoja vaikutuksia myös ihmisiin. Vihreille kivihiilen käytön vähentäminen on yksi tärkeistä energiapoliittisista tavoitteista, ja voimme olla tyytyväisiä, että tällä hallituskaudella kivihiiltä on käytetty vähemmän kuin edellisellä hallituskaudella. Eli tässä asiassa on menty eteenpäin. (Mauri Pekkarinen: Voi hyvänen aika!)

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä nyt hieman tuntuvat tunteet nousevan, niin kuin aina, kun turve tai lohi tulee pöytään, silloin aina innostutaan. Mutta aivan niin kuin edustaja Mattila ja edustaja Oinonen äsken sanoivat: on tehty virheitä, ja ne on myönnetty. Totta kai turvetuotanto pitää tehdä parhaalla mahdollisella tekniikalla. Eivät perussuomalaiset aja mitään semmoista mallia, että kaikki Suomen suot ylös, eivät tietenkään. Tässä on kyse ihan pienestä osasta niitä soita.

Kun ympäristönsuojelulaki, joka nyt on voimassa, tässä talossa määrättiin, me jätimme siihen loppujen lopuksi vastalauseen, ja se liittyi nimenomaan turvetuotantoon ja näihin luokkien 0—2 soihin. Meidän mielestämme se tulkinta siitä, mikä on se ympäristöarvo, oli sen verran sekava, ja sen 13 §:n tulkinnan takia me jätimme eriävän mielipiteen. Me haluamme turvata myös työpaikkoja ja tuotantoa. Turve on kotimainen polttoaine.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Niinistö, sanotte, että hyvinvointi kehittyy parhaiten, kun talous ja ympäristö lyövät kättä. Se on juuri näin. Olen samaa mieltä. Suomessa on erittäin mittavat uusiutuvat luonnonvarat, ja jollemme niitä pysty käyttämään kestävällä ja tehokkaalla tavalla, meillä ei talous kehity, ja silloin nämä asiat eivät lyö kättä.

Tämän hallituksen aikana on luvitus monimutkaistunut, lupien käsittelyajat pidentyneet, luvat ovat myös kallistuneet, ei saada päätöksiä aikaan, miljardiluokan investoinnit odottavat viranomaispäätöksiään, ja biotalous on jäänyt seinäruusuksi. Se kyllä mainitaan kärkihankkeena, mutta ei mitään konkreettista ole sen osalta tehty. Ohjausjärjestelmät ovat myös monimutkaistuneet ja ne ovat päällekkäisiä.

Eihän tässä nyt, ministeri Niinistö, näin pitänyt käydä. Eiväthän nämä edistä tätä, vaan ne vievät huonompaan suuntaan. Siksi nyt tarvitaan toimenpiteitä, joilla me aidosti pääsemme biotalouteen, fossiilitaloudesta eroon. Me emme tällä menolla, ministeri Niinistö, sinne pääse, ja te olette puolustanut koko ajan nykyisen hallituksen linjaa. Se linja nyt ei vain ole sellainen, jossa ympäristö ja talous kättä lyövät.

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Hyvää keskustelua, mielenkiintoista seurata.

Ehkä tähän luonnonsuojeluun ensi alkuun. Edustaja Oinonen oli kovasti huolissaan siitä, kuinka paljon ympäristönsuojeluun ja luonnonsuojeluun Suomessa käytetään rahaa. Ympäristöministeriön koko budjetti on 0,4 prosenttia valtion vuoden talousarviosta. Sitten vielä, jos arvioi, että se on 200 miljoonaa euroa vuodessa, niin ympäristö- ja luonnonsuojelumenoihin eli minun vastuualani menoihin käytetään siitä 120 miljoonaa euroa vuodessa. Elikkä puhutaan vajaasta 0,3 prosentista valtion menoista.

Silloin, jos tullaan siihen, mikä meidän luontomme tila Suomessa on ja miten talous ja ympäristö lyövät kättä, niin meidän pitää tunnistaa, että yhä enemmän meillä on asiantuntijoiden vankkaa tietoa siitä, että luonnon tarjoamat ekosysteemipalvelut ja se, että meillä on monipuolinen lajisto, joka ei köyhdy, takaa sen, että meidän metsämme tuottavat kestävästi puuta, puut kasvavat hyvin, ei tule tuholaislajeja. Se takaa puhtaan veden, se takaa kestävät kalakannat, joista saadaan tuloja kalataloudelle, se takaa edellytyksiä luontomatkailulle, luonnon virkistyskäytölle, siitä tulevalle terveydelle, niin psyykkiselle kuin fyysiselle terveydelle, se tarjoaa mahdollisuuksia kalastusmatkailulle.

Kun näitä hyötyjä, mitä luonnonsuojelusta tulee, lasketaan, niin taloudelliset hyödyt ovat hyvin mittavia. Kansallispuistoissa yksinään vuodessa on 2 miljoonaa kävijää, ja arvioidaan, että tällaiseen infraan laitettu investointi tuo itsensä kymmenkertaisena takaisin. Nämä sijaitsevat yleensä aluetaloudellisesti sellaisilla paikoilla, joissa työttömyys on korkea ja näitä tuloja tarvitaan.

Meidän kehittämispainopisteemme on ollut luonnonsuojelussa se, että vahvistetaan kumppanuutta yrittäjien ja luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kanssa niin, että samalla vaalitaan luontoarvoja, mutta varmistetaan, että ihmiset pääsevät luontoon. Eläkeläiset, lapset, nuoret saavat rikkautta siitä, että he voivat käydä arjessaan esteettömillä reiteillä vaikka kansallispuistossa, ja silloin me kaikki voimme paremmin, me saamme tuloja ja luonto säilyy monimuotoisena ja rikkaana, josta on tietysti lajeille itselle hyötyä mutta myös ihmiselle. Minä toivon, että vahva konsensus eduskunnassa olisi tunnistaa tämä, että luonnonsuojelukin tuo työtä ja hyvinvointia. Minun mielestäni näissä kansallispuistohankkeissa maakunnat ovat hienosti sisäistäneet sen. Sekä Etelä-Konnevedessä että Teijossa on mahtava tuki näille hankkeille, ja Salon seudulle Teijo on sellainen piristysruiske henkisesti, että se brändi tuo sinne uskoa, että vanha, hyvin menestynyt paikkakunta saa siitä uutta arvoa ja matkailutuloja.

Näihin rahoihin, mitä meillä on luonnonsuojelualueiden hankintaan, 48 miljoonaa euroa vuodessa, sisältyvät myös metsiensuojelu ja soidensuojelu. Se rahamäärä on nyt vähän supistunut, ja se supistuu kehyksessä tuleville hallituskaudelle, jos ei siellä tehdä lisäyksiä. Se hiukan minua huolestuttaa, mutta niilläkin määrärahoilla me olemme arvioineet, että soidensuojelun täydennysohjelma voidaan kahdessa vaiheessa 10 vuodessa toteuttaa niin, että kun me olemme sopineet, että turvetuotantoa aiotaan jo ojitetuille soille, ja näille arvokkaille soille, joilla suojellaan Etelä-Suomessa erityisesti meidän kansallisaarteitamme, viimeisiä rippeitä meidän lajistolle arvokkaimmista luontokohteista, jotka ovat myös niitä lakkasoita ja virkistyssoita, riittää riittävästi rahaa ja saamme sen 100 000 hehtaaria kasaan, niin meillä on nyt budjettikehyksessä jo semmoinen näkymä, että 10 vuodessa se pystytään toteuttamaan. Silloin maanomistajat saavat sen korvauksen, mitä he haluavat siitä, että heidän maataan ei voi käyttää muuhun käyttöön, koska ne ovat niin arvokkaita soita.

Minusta tässä on hieno tasapaino, että pyritään vähentämään vesistöpäästöjä ja samalla nopeuttamaan luvitusta siellä, missä haitat ovat pienempiä, ja energiapuolella arvioidaan se, mikä on turpeen osuus energiantuotannossa, mutta luontopuolella varmistetaan se, että vesistöille ei tule haittaa ja arvokkaita soita ei tuhota. Olisi hienoa, että tästä olisi semmoinen yhteinen näkemys Suomessa, että tämä olisi hyvä tasapaino.

Sitten näistä lupien ruuhkautumisesta ja aluehallinnosta. Minä olen huolissani aluehallinnon resursseista. Meillä on ollut koko hallituskauden haaste siinä, että aluehallinnon henkilöstöresurssit ovat supistuvia, ja minun on pakko tunnustaa, että viime hallituskauden aluehallintoremontti loi kasaantuneen ruuhkapaineen. Me olemme sitä pystyneet jonkun verran purkamaan, ja erityisesti viime kuukausina kehitys on ollut hyvä. Uskon, että uusi ympäristönsuojelulaki ja nämä pilotoidut ennakkokeskustelut nopeuttavat entisestään tätä, ja kun eläinsuojia siirretään kuntiin, niin se purkaa niitä ruuhkia. Me olemme jonkun verran saaneet ruuhkien purkuun rahaa, eli aluehallintovirastojen puolella tilanne on jotenkin hallinnassa, ja sitten nämä sähköiset menettelyt parantavat sitä merkittävästi, mutta elyjen puolella valvonnassa ja vesien tilan tarkkailussa on vakavia haasteita, jotka haluan tuoda eduskunnan tietoon. Seuraavalla hallituksella on syytä miettiä, miten turvataan ympäristön tilan tarkkailu ja laadunvalvonta ja yritysten laillisuudenvalvonta. Ympäristörikoslainsäädäntöä ollaan oikeusministeriön toimesta kiristämässä, mikä auttaa siinä, että yritykset eivät harrastaisi filunkipeliä.

Muuten täällä oli paljon kiinnostavia kysymyksiä, ennen kaikkea metsien rooli kansainvälisissä neuvotteluissa. Nyt tuli 5 minuuttia täyteen, mutta totean vain sen, että ilmastoneuvottelut on ollut meille iso painopiste ministeriössä, ja itse olen kansainvälisissä pöydissä vetänyt useita keskusteluja siitä, miten metsäteollisuuden, metsien kestävän käytön ja hiilinielujen ja metsiensuojelun tasapaino säilytetään niin, että metsiä voidaan käyttää niin, että arvioidaan kokonaishiilinieluja jatkossa ilmastotavoitteissa. Tässä on Suomen kansallinen etu ja globaali ympäristö- ja ilmastoetu yhdistynyt. Me olemme päässeet neljässä vuodessa paljon eteenpäin, ja minä uskon, että tämä on myös asia, mitä keskustan eduskuntaryhmä arvostaa.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Sinnemäki, en saanut vieläkään teiltä vastausta kysymykseeni, kumpaa arvostatte enemmän, suomalaista nälkää näkevää köyhää vai suota. Vastatkaa minulle muutamalla sanalla siihen, kumpaa te arvostatte enempi. Panetteko mieluummin 80 miljoonaa euroa soiden suojeluun vai annatteko sen köyhien, nälkää näkevien lasten suuhun?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen tehnyt tässä talossa töitä viimeisten vuosien aikana suomalaisen sosiaaliturvan parantamiseksi. Näiden viime vuosien aikana on korotettu pienintä työttömyyspäivärahaa, opiskelijoiden opintotukea, takuueläke on luotu, on korotettu pienintä sairauspäivärahaa, pienintä äitiyspäivärahaa, isyyspäivärahaa ja vanhempainpäivärahaa, kotihoidon tukea on korotettu ja toimeentulotukeen on tehty tasokorotus. Olen ollut tekemässä töitä näiden kaikkien etuuksien eteen. Olemme puolueena tehneet töitä sen eteen, että työnteko olisi suomalaisille pienituloisille kannattavampaa, että kaikesta työstä jäisi käteen rahaa. Tämä työ on ollut tuloksellista, siinä olen tehnyt paljon.

Mutta emme voi asettaa näitä vastakkain, ikään kuin pystyisimme tekemään suomalaisen köyhyyden eteen töitä enemmän siksi, että tuhoaisimme suomalaisten soiden viimeiset luontoarvot. Ei ole näin, enkä suostu sellaiseen ajatteluun, (Puhemies koputtaa) että olisi suomalaisten köyhien etu, että tuhoaisimme viimeiset arvokkaat suomme.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on puhuttu vanhoista synneistä — niitä on muuten kaikilla elämänalueilla. Niistä ei paljoa kannata puhua, ne ovat ollutta ja mennyttä. Nyt pitää keskittyä tulevaisuuteen ja siihen biotalouden edistämiseen.

Arvoisa ministeri, teknologian kehittyminen on kaiken a ja o. Yksi esimerkki tästä: Hallitus on nyt lähtemässä mukaan Tampereen raitioliikennejärjestelmän rahoittamiseen. Jos sama raha kokonaisuudessaan, mitä siinä julkinen talous laittaa sen kehittämistyöhön, laitettaisiin vaikkapa biokaasun kehittämiseen, jolloin yhdyskuntajätteistä ja muista lietteistä saataisiin biokaasu pois, jokainen kumipyörällä toimiva joukkoliikenteen väline toimisi tässä maassa biokaasulla. Se hyödyttäisi monin verroin enemmän kansantaloutta, meidän vaihtotasettamme ja myös ympäristöä kuin se raitioliikennejärjestelmä. Tehköön Tampere omilla rahoillaan niin kuin haluaa, mutta ei valtio. Ne rahat pitää pistää tällaisiin asioihin, joilla saadaan aitoa uutta aikaan ja nimenomaan teknologian puolella tutkimuksen ja kehityksen kautta.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Metsähallituksen tuloutukset valtion talousarvioon ovat olleet koko ajan kasvussa ja niin myös ensi vuonna. Ympäristövaliokunta kiinnitti asiaan viime vuonna huomiota, ja saamamme vastauksen mukaan ollaan aivan ylärajalla siinä, mikä on kestävää. Asia kuuluu tietysti ministerikollegalle, mutta ympäristönäkökulmasta ympäristöministerillä on varmasti asiaan oma näkökulma, ja sen haluaisin kuulla.

Sitten kiitoksen sana näistä kansallispuistoasioista. Etelä-Konnevesi ja Teijo ovat tällä vaalikaudella menneet eteenpäin. Haluaisin kuulla ministerin näkemyksen siitä, koska saamme kuulla hyviä uutisia Käsivarren suurtuntureista.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä Suomessa on tällä hetkellä 50 kaivosta. Kaivostoimintaa kyllä tarvitaan Suomessa, mutta ympäristölle aiheutuvia ongelmia ei tule vähätellä. Jo kaivoshankkeen suunnitteluvaiheessa tulee selvittää hankkeen vaikutukset alueen matkailu- ja muihin elinkeinoihin. Kun valtaosa Suomen toimivista kaivosyhtiöistä on ulkomaisessa omistuksessa, tämä tulee huomioida tarkasti, sillä kaivoksilla on aina ympäristövaikutuksia ja nämä ongelmat jäävät Suomen ongelmaksi kauas tulevaisuuteen. Näin ollen ympäristönsuojelusta ei ole varaa tinkiä.

Kuusamon Rukan viereen suunnitellaan kaivosta. Haittavaikutukset ovat huomattavan suuret. Kuusamon vuotuinen matkailutuotto on yli 90 miljoonaa. Jo pelkästään Oulangan kansallispuiston matkailijat tuovat tuloa noin 15 miljoonaa. On myös muistettava, että paikalliset hyötyvät matkailusta saaduista tuloista toisin kuin kaivostoiminnasta. Puutteelliset tutkimukset eivät myöskään anna arviota, mikä vaikutus kaivoksella olisi vesistöön ja arvokalakantaan. Arvoisa ministeri, onko oikein, että näin monimuotoiset luonnonarvot ja mittavat matkailu- ja virkistysarvot (Puhemies koputtaa) ovat uhattuina?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Useat hallituksen edustajat ovat sovittelemassa ministeri Ville Niinistön päähän kultaista kruunua ympäristö- ja luonnonsuojeluasioissa. Tällä vaalikaudella on perustettu useampia kansallisia luonnonsuojelupuistoja, mutta minä olen edustaja Mustajärven kanssa erityisen huolissani siitä, mitä nykyisille kansallis- ja luonnonsuojelualueille tapahtuu, puhumattakaan luonto- ja retkikohteista, jotka ovat paikallisia, alueellisia ja vähän pienehköjäkin mutta erittäin tärkeitä. Näyttää siltä, että ainakin meillä Pohjois-Pohjanmaalla useat satamat, laiturit, pitkospuut hajoavat jalkojen alla. Näihin me tarvitsemme rahaa, ei vain siihen, että me suojelemme lisää ja enemmän.

Todellisia ympäristötekoja toivon ministeriltä myös siirtoviemäreiden ja vesihuoltohankkeiden rahoitukseen. Nämä ovat todellisia ympäristötekoja, jos ja kun me haluamme tämän jätevesilain toteutettavan tai sitten ehkä siirtymävaiheen tähänkin lakiin.

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristötekoja ei tehdä pelkästään täällä pyöreässä salissa, vaan kolmannella sektorilla ovat ne todelliset kädet savessa -työtä tekevät ympäristötekijät. Järjestöjen ja valistusta tekevien, neuvontaa antavien samoin kuin saariston hankkeita hoitavien osalta olen huolissani. Miten me pystymme takaamaan sen, että kolmas sektori saa riittävästi määrärahaa ja on mukana siinä, mitä viranomaiset, valtio, kunnat tekevät ja jakavat sitä ympäristönhoito- ja huolehtimistaakkaa?

Toinen asia: Ministeri jo vähän vastasikin lupaprosessien käsittelyihin. Valiokunnassa on kiritetty kovasti myös luvanteon neuvontaa niin, että siellä prosesseissa ei pyörisi sellaisia lupahakemuksia, joita sitten virkamiehet joutuvat ohjaamaan ja neuvomaan. Mikä tilanne tässä on? Onko tässä tapahtunut edistystä?

Jukka Kopra /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ympäristöministeriön merkitys kaavat vahvistavana viranomaisena on erittäin suuri. Kuten tunnettua, maakuntakaavojen sun muiden kaavojen vahvistamisprosessi saattaa kestää hyvinkin kauan: menee vuosi, kaksi hyvin äkkiä.

Näinä päivinä, kun taloudesta on tiukkaa ja tiedämme, että sinä aikana, kun kaavoitusprosessi on käynnissä, sen sijoitetun pääoman tuotto on nolla, tulisiko harkita keinoja, joilla voitaisiin nopeuttaa tämän prosessin läpimenoa? Haluaisinkin tiedustella ministeriltä, onko tämä ongelma tiedostettu ja mitä voitaisiin tehdä sen eteen, että nämä kaavaprosessit toteutuisivat nopeammin, jotta se kaava sitten hyväksytään tai hylätään. En tarkoita nyt sitä, että pitää höllentää kriteereitä, vaan puhtaasti optimoida sitä prosessia, jotta hommat etenevät ja kentällä tapahtuu.

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mennään vaihteeksi pienpuuhun. Pienpuun muuttaminen energiaksi lisääntyy tuntuvasti, jos pitkään valmisteltu pienpuutuki vihdoin toteutuu. Hallitus arvioi saavansa pienpuun energiatuen käyttöön ensi vuoden aikana. Tukeen tehdään EU:n komission vaatimat muutokset ja siinä huomioidaan unionin uudet valtiontuen ehdot. Hallitus on varannut ensi vuodelle budjettiin tukea varten vajaat 20 miljoonaa euroa. Arvoisa ympäristöministeri, oletteko hallituksessa tukemassa tätä energiahanketta?

Vielä tuosta turpeesta sen verran, kun aikaa jäi, sanotaan, että turvetta tarvitaan monessa kattilassa puuhakkeen rinnalla paremman hyötysuhteen ja puhtaamman palamistuloksen aikaansaamiseksi ja se vähentää CO₂-päästöjä. Muistakaa se myös.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta on toistuvasti kiinnittänyt huomiota siirtoviemäreiden merkitykseen ympäristönsuojelussa, ja nyt vesihuoltohankkeiden määrärahaa vähennetään. Arvoisa ministeri, mikä on teidän linjanne tähän asiaan? Onko tämä hyvä?

Toinen asia, johon haluaisin kiinnittää huomiota, on se, että eriasteisten kaavojen tulisi olla sallivia eikä poissulkevia. Etenkin maakuntakaavoilla luodaan joko edellytyksiä tai esteitä alueiden kehittymiselle. Viime aikoina monien kaavojen eteneminen on ollut melko hidasta. Maakunnissa on se paras tieto ja tuntemus, miten niitä halutaan kehittää. Arvoisa ministeri, voitaisiinko päätäntävaltaa esimerkiksi maakuntakaavoissa tuoda lähemmäs maakuntatasoa ja nopeuttaa kaavakäsittelyjä?

Ympäristöministeri Ville  Niinistö

Kiitos, arvoisa puhemies! Kiitos hyvästä keskustelusta. On aina ilo päästä eduskunnan kanssa pohtimaan näitä kysymyksiä. Haluan todeta, että tässä on useita kysymyksiä, jotka ovat tulleet asuntoministerin tontille — kaavoitukseen ja tuulivoiman asioihin liittyen — ja energia-asioita, jotka ovat tulleet ministeri Vapaavuoren tontille, mutta hänhän on seuraavana vuorossa, niin että ne syöttötariffit ja muut voi esittää sitten hänelle asianmukaisesti.

Metsähallituksesta on useita kysymyksiä. Haluan ilolla todeta sen, että Metsähallituksen luontopalvelut ovat näistä minun toimialani yhteistyökumppaneista se, joka on minut positiivisimmin yllättänyt verrattuna siihen, mitä etukäteen tiesin hallinnonalastani. Eli Luontopalveluiden kehys on ollut myös tällä hallituskaudella nouseva. Me olemme voineet laittaa joka vuosi esimerkiksi nuorten työllistämiseen ylimääräisiä lisäbudjettivaroja. On tehty merkittäviä investointipanostuksia. Viimeisenä ensi vuoden budjetissa me tulemme laittamaan merkittävän, usean miljoonan euron panostuksen siihen, että Örön saari, joka siirtyy luonnonsuojelukäyttöön osaksi Saaristomeren kansallispuistoa, avautuu merkittäväksi matkailun kohteeksi upeana sotilashistorian ja luonnon kohteena meidän Varsinais-Suomen ulkosaaristossa, ja siitä tulee paljon aluetaloudellisia hyötyjä.

Meillä on vastaavia hankkeita muualla: Helsingin edustalla Vallisaari avataan käyttöön. Sitten pohjoisessa meillä on priorisointijärjestys. UKK on muistaakseni siellä kärkipäässä, ja UKK:honkin on tehty investointeja, mutta minulla ei ole nyt paperilla niitä mukana. Voin toimittaa edustajille jälkikäteen.

Metsähallituksen kehys on sellainen, että me olemme voineet varmistaa priorisointijärjestyksen mukaan keskeisiä investointeja. Mutta on toki totta, että osa kansallispuistoinfrasta vanhenee, erilaisia laitureita ja tämmöisiä isompia rakenteita, joiden korjaus on kallista, ja siellä on tietysti aina jonoa. Mutta rahoituskehys on ollut positiivinen ja tulovirrat matkailuyhteistyöstä alueiden yrittäjille merkittävästi positiivisina.

Sitten meidän luontokeskus Haltia Espoossa on ollut todella iso suksee. Se on suomalaisille semmoinen näyteikkuna, johon voi myös kansainvälisiä vieraita ja turisteja tuoda, ja sieltä heitä ohjataan sitten Suomen luontoon muihin kansallispuistoihin. Tämä Luontopalvelujen toiminta on mennyt niin putkeen kuin voi mennä viime vuosina. Nyt viimeisenä sinne on siirtynyt merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita, joita he vaalivat, elikkä esimerkiksi avataan Museoviraston vanhoja linnanraunioita enemmän yleisölle, elikkä luonto ja kulttuurihistoria yhdistyvät. Omalle lapsuudelleni tärkeä kohde Kuusiston linnanrauniot on yksi näistä, joten mielenkiinnolla näen, miten sitäkin avataan, sen luontoa ja kulttuurihistoriaa, yleisölle. Nämä ovat tosi kiinnostavia kohteita, ja tämä on hieno kehittämismahdollisuus.

Muista asioista voisi sanoa vielä liittyen Itämeren suojeluun ja Suomenlahden öljyliikenteeseen, joista tuli useita kysymyksiä. Itämeren suojelun hankerahoitus ensi vuonna pienenee. Minä en ensinnäkään tietysti pidä siitä, että minun toimialallani on useita pienehköjä mutta kuitenkin merkittäviä menoleikkauksia erilaisiin hankkeisiin. Sitten siirtoviemäripuolella se, että uusia hankkeita ei voi aloittaa, on valitettavaa. Sen eteen olen tehnyt koko hallituskauden töitä, että valtion avustukset siirtoviemäreihin erityisesti ylikunnallisissa ja ympäristön kannalta tärkeissä hankkeissa säilyisivät vahvasti ja että me voisimme toteuttaa meidän rahoituksen tälle viemäristrategian mukaiselle ohjelmalle. Mutta kun viime kehysneuvotteluissa minunkin toimialaltani piti säästää, niin näin kävi, mutta eduskuntahan voi tätä vielä harkita.

Itämeren suojelun osalta me olemme saaneet merkittäviä tuloksia. Täytyy muistaa, että minun toimialani rahat ovat pieniä hankkeita ja sitten niitä jalkautetaan muihin valtion ja talouden ja elinkeinojen yleiseen toimintaan ja sitten on kansainvälinen yhteistyö. Siellä on se iso hyöty, mitä voidaan saavuttaa. Me olemme saaneet Suomen ja Venäjän välistä yhteistyötä, joka on todella hyvää Itämeren suojelussa, ja haluan siitä Venäjän kollegoja kiittää. Pietarin jätevedenpuhdistamon ja Kingiseppin Luga-joen kipsikasan kuntoon saattaminen aivan keskeisenä toimena on vähentänyt 60 prosenttia ulkoisen fosforin valumista Suomenlahdelle, ja Suomenlahden tilanne on useiden vuosien ajan nyt merkittävästi parantunut. Se antaa meille toivoa siitä, että kun Suomenlahdella näkösyvyys paranee ja rakkolevä tervehtyy, muunkin Itämeren ongelmat ovat vielä ratkaistavissa.

Edustaja Leppä puhui hyvin biotaloudesta ja ravinnekierrosta. Maatalouden uusi tukiohjelma suosii lannan separointilaitteita ja ravinteiden kierrätystä. Me saimme sovittua ylimääräisellä rahoituksella kolmen ministeriön yhteisen ohjelman myös erikseen ravinnekierrätykseen, ja sieltä kohdennetaan juuri Saaristomerelle resursseja, että viljelijän kannattavuus paranee, saadaan ravinteet talteen ja vedet kiittävät. Ja saadaan puhtaita tuotteita, joita voidaan markkinoita myös kuluttajille sitä kautta, että ne ovat ympäristön kannalta yhä parempia.

Minä näen biotaloudessa positiivisen kierteen niin viljelijöiden kuin ympäristönsuojelun kannalta, ja sitä pitää vain vauhdittaa ja tehostaa ja tehdä enemmän. Toki viljelijöiden perustoimeentulon kannalta tilanne on haastava, ja siinä tilanteessa pitää löytää sitten se raha näihin investointeihin. Tämä tasapaino on se haaste, että enemmän pitäisi saada niitä puhdistavia investointeja liikkeelle, mutta samaan aikaan ollaan huolissaan perustoimeentulosta.

Arvoisa herra puhemies! Täällä oli useita muita kysymyksiä, mutta niihin voidaan palata varmaan muissa yhteyksissä. Kiitos tästä hyvästä keskustelusta. Ympäristöhallinto ja ympäristöministeriö voivat toimia tämän budjetin puitteissa ensi vuonna, mutta niin kuin aina, me tarvitsemme siihen eduskunnan tukea ja myötämielisyyttä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Urho Kekkonen kirjoitti aikanaan kuuluisan kirjan, jonka nimi taisi olla "Onko maallamme malttia vaurastua?" Olemme, hyvät kollegat, tällä hetkellä samanlaisen tilanteen edessä. Olemme menettäneet olennaisesti hyvinvointiamme viimeisten vuosien aikana, pääosin syystä ja tekijöistä, jotka eivät ole tämän, eivät edellisen eivätkä sitä edellisen hallituksen syytä. Viennistä riippuvaisena maana kärsimme lähtökohtaisesti paljon, kun päämarkkinamme voivat huonosti. Sen lisäksi meitä on kohdannut historiallinen elinkeinorakenteen murros, jossa paperiteollisuus mutta aivan erityisesti ict-teollisuus on menettänyt dramaattisia määriä markkinaosuuksia ja kansakunta sitä kautta verotuloja ja hyvinvointia lyhyessä ajassa. Sen lisäksi olemme vielä menettäneet kustannuskilpailukykyämme, minkä lisäksi ikääntyminen osuu kansakuntaamme ensimmäisinä maailman maitten joukossa.

Suurin osa niistä menetyksistä, mitä olemme kokeneet, on senkaltaisia, jotka eivät koskaan tule takaisin. Sen takia meidän pitää luoda sitä hyvinvointia uudelleen. Tarvitsemme uusia yrityksiä, tarvitsemme uusia ideoita. Maa on uudelleenluotava, niin kuin edustaja Anttila toteaa.

Mutta tämä vaatii malttia. Ja sen takia olemme oikeasti kysymyksen äärellä taas: onko maallamme malttia vaurastua? Tai pitäisikö sanoa: onko maallamme malttia toipua? Ja tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää pitkäjaksoisesti, määrätietoisesti, johdonmukaisesti tasapainottaa valtiontaloutta, hoitaa rakenneuudistuksia, parantaa kustannuskilpailukykyämme ja ennen kaikkea pyrkiä eri keinoin luomaan uutta. Mutta se ei tapahdu ihan hetkessä.

Arvoisa puhemies! TEMin pääluokka: 3,4 miljardia euroa, joka on runsaat 60 miljoonaa enemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Keskeisimmät lisäpanostukset kohdistuvat Suomen Teollisuussijoitukseen, Tekesin lainoihin sekä Finprohon ja Team Finland -toimintaan. Tässä kokonaisuudessa keskeisiä ovat hallituksen BCD-strategian mukaisesti biotalous, cleantech ja digitalisaatio.

Kasvun tukemiseksi Tekesin lainavaltuuksia korotetaan peräti 60 miljoonalla eurolla ja Teollisuussijoitusta pääomitetaan 80 miljoonalla. On muistettava, että vuosina 14—17 Tesiä pääomitetaan kaiken kaikkiaan 220 miljoonalla eurolla, josta Kasvurahastojen Rahasto II:n osuus on 60, muun kasvurahoituksen niin ikään 60 ja Uudistuva teollisuus -sijoitusohjelman 100 miljoonaa. Ei aivan pieniä summia.

Näitä kasvupanostuksia teemme valtiontalouden näkökulmasta vastuuntuntoisesti, ja sitten taloustilanteesta johtuen olemme joutuneet — ja se on rehellistä myöntää — kasvupanostusten lisäksi, ohella ja rinnalla tekemään myös säästöjä pääluokkamme määrärahoihin.

Kansainvälistymisedellytysten tehostamiseksi ja samalla osana Finpron uudistamista otetaan käyttöön uusi pk-yritysten kansainvälistymisrahoitus.

Finnveran pelikentällä on tehty paljon. Olemme lisänneet riskinottoa, kun muun muassa kansainvälistyvien kasvuyritysten ja aloittavien yritysten osalta valtion korvausosuus on nostettu 75 prosenttiin koko maassa ja tukialueiden ulkopuolisten alueiden tappiokorvausprosenttia on korotettu 40:stä 55:een. Myös monia muita Finnvera-konsernin yritysrahoituksen kehittämistoimia on toteutettu.

Arvoisa puhemies! Energiapolitiikan määrärahat ovat 328 miljoonaa euroa. Tässä kiinnitän huomiota samaan seikkaan kuin viime vuonna: Uusiutuvan energian tuotantotuen määräraha kasvaa 60 miljoonalla eurolla. Tämä on seurausta aiempien hallitusten tekemistä päätöksistä ja niihin liittyvistä sitoumuksista, jotka tarkoittavat, että tästä eteenpäinkin kymmenkunta vuotta ne tulevat joka vuosi nousemaan. Se on erinomaisen hyvä asia, ja kannatan lämpimästi tätä silloisen ministeri Pekkarisen aikoinaan läpi ajamaa uudistusta, mutta on hyvä muistaa, että kun kehykset eivät kuitenkaan kasva, niin tämän yhden tukimuodon olennainen kasvaminen tarkoittaa sitä, että jostakin muualta on samaan aikaan pystyttävä säästämään.

Vastuullani olevissa politiikkalohkoissa toteutetaan myös merkittäviä hallinnollisia uudistuksia. VTT yhtiöitetään, Mittatekniikan keskus yhdistetään valtaosin VTT:hen, Matkailun edistämiskeskus puolestaan yhdistetään Finprohon.

Työministeri  Lauri  Ihalainen

Arvoisa eduskunnan puhemies! Elinkeinoministeri Vapaavuori kuvasi hyvin tätä talouden toimintaympäristöä. Pureudun nyt itse asiassa ikään kuin siitä eteenpäin pohtimaan tämän talouskehityksen vaikutuksia ennen kaikkea työllisyyteen ja työllisyyskehitykseen.

Meillä on ollut nyt peräkkäin monta hitaan talouskasvun vuotta. Vientimme on ollut suurissa vaikeuksissa, ja investointeja Suomeen on tullut liian vähän. Tämä on tietysti syönyt pohjaa siltä tärkeältä tavoitteelta, joka hallituksen muodostamisen yhteydessä asetettiin, että me voisimme pudottaa työttömyyttä 5 prosenttiin ja nostaa työllisyysasteen 72 prosenttiin. Näitä tavoitteita emme näistä ulkopuolisista tekijöitä johtuen tule tietenkään saavuttamaan, mutta eivät ne tavoitteet vääriä senkään jälkeen ole. Se kertoo hallituksen siitä tahtotilasta, että työttömyyden hoitaminen on meidän tärkein asiamme.

Keskimääräinen työttömyysaste viimeisten arvioiden mukaan asettuu tänä vuonna 8,6 prosenttiin ja ensi vuonna arvioimme sen 8,5 prosenttiin, eli kuitenkin yli 300 000 ihmistä, vaikka siis pientä parannusta on. (Mauri Pekkarinen: TEMin vai Tilastokeskuksen mukaan?) — Tämä on siis VM:n arvio, tämä 8,5.

Palauttaisin kuitenkin mieleen tässäkin yhteydessä sen, että kun 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia, niin nyt se on 8,5. Totta kai tässä välillä on ollut erittäin vaikeita talouden aikoja. Siihen nähden tietysti voisi ajatella, että tässä voisi olla rumempiakin työttömyyslukuja. Siihen ovat vaikuttaneet monet asiat, mutta myös ne toimet, joita hallituksen toimesta on tehty. On pehmennetty ja on kuitenkin panostettu kasvuun ja työllisyyteen.

Lisäpanostuksiahan ennen kaikkea haluttiin tehdä pitkittyvän työttömyyden ihmisten keskuuteen. Kuntakokeilu oli yksi esimerkki tästä ponnistuksesta. Nuorisotakuu — lähdimme siinä liikkeelle siitä tavoitteesta, että alle 25-vuotiaille työttömille tai alle 30-vuotiaille opintonsa päättäneille tarjotaan joko koulutus-, harjoittelu-, työpaikka tai muu toimenpide niin, että työttömyys ei kestä yli kolmea kuukautta.

Kuten nyt hyvin tiedämme, nuorisotakuu on tullut tarpeeseen, mutta työ on tältäkin osin vielä kesken. Ehkä vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että me olemme panneet erittäin paljon painoa myöskin maahanmuuttajien ja maahanmuuttajanuorten työllistämiseksi ja lisänneet tähän liittyvää rahoitusta heidän sijoittamisekseen tähän yhteiskuntaan juurevasti ja oikealla tavalla.

Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan meillä on siis 350 000 ihmistä — nyt puhun TEMin tilastoista — työttömänä eli 31 800 enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyyden kasvun pääasiallinen syy on nyt työttömyyden pitkittyminen. Näiden toimenpiteitten piirissä, joita työttömille meillä on, on ollut nyt 104 700 henkilöä eli 12 400 enemmän kuin vuosi sitten. Tämän vuoden keskimääräinen aktivointiaste on ollut 28 prosenttia, siis työttömistä. Työtarjouksien määrää ja yritysyhteyksiä työpaikkojen löytämiseksi, kaikkia näitä, on koetettu nyt myöskin lisätä.

Edellä kuvaamaani toimintaympäristöön liittyen olemme nyt kuitenkin tehneet aika paljon uusia ponnisteluja. Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määräraha tulee ensi vuonna olemaan 564 miljoonaa euroa eli vähän yli 7 miljoonaa enempi kuin tänä vuonna. Osin se liittyy siihen, että me olemme siirtäneet ja olemme yhdessä sopineet siirrettäväksi 125 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön puolelta, ja me nyt rahoitamme työmarkkinatuen saavien palkkatuen ja starttirahan perustuen osuuden tätä kautta.

Arvioimme, että myös tulevana vuonna me pystymme näillä määrärahoilla jotakuinkin 100 000 henkilöä saamaan näitten aktiivisten toimien piiriin, ja se on tietysti aika paljon. Enempäänkin tietysti on tarkoitus pyrkiä. Katsotaan nyt, jääkö tältä vuodelta jonkin verran määrärahoja, joita ensi vuonna voidaan hyvin myös käyttää. Ne eivät vanhene eivätkä happane.

Meidän keskeinen huolemme on siis kaksi asiaa, nuoret ja pitkäaikaistyöttömät. On selvää, että nuorten kohdalla meillä on siis 51 900 nuorta eli 5 000 enempi kuin vuosi sitten työttömänä, mutta toimenpiteitäkin on tehty. 25 000 nuorta on Sanssi-kortin tai palkkatyön avulla saanut työpaikan, ja sekin on aika paljon. Se, mikä on hyvää, niin kuin kaikki tiedämme, nuorten kohdalla, on se, että työttömyyden kesto on keskimäärin 11—12 viikkoa, kun se laajemmin ottaen on keskimäärin 42 viikkoa. (Puhemies koputtaa) Tästä teemasta voidaan keskustella vielä myöhemmin tarkemmin.

Lopuksi toinen asia, minkä haluan sanoa, on kysymys ehkä meidän vakavimmasta asiastamme. Se on työttömyyden pitkittyminen ja se, että meillä yli puolet meidän työttömistä, noin 180 000, on sellaisia, jotka tarvitsevat erilaisia toimenpiteitä päästäkseen takaisin työmarkkinoille, ovat siis vaikeimmin työllistettäviä. Se tavoite, että me 1 prosentilla kehyskauden aikana saisimme vaikeimmin työllistettäviä työmarkkinoille, siis 30 000 ihmistä, on erittäin haastava tavoite, ja sen eteen me teemme paljon töitä ja sen eteen on tulossa eduskuntaan (Puhemies koputtaa) vielä tänä syksynä erittäin iso lakinippu, jossa käsitellään nimenomaan pitkäaikaistyöttömille toimenpiteitä työvoimapalvelukeskusverkostosta alkaen ja palkkatukimuutoksista niin, että yli kuusikymppiset saavat pysyvän palkkatuen.

Näiden toimien lisäksi meillä myös (Puhemies koputtaa) työmarkkinatuen rahoitusvastuuta siirretään kuntatasolle, mutta valtio tulee myös vastaan siinä, että sitä rahoituskustannusta jaetaan valtion ja kuntien kesken, ja kunnat ovat olleet suhtkoht tyytyväisiä tähän periaatteeseen.

Ehkä tässä, puhemies, tärkeimpiä uudistuksia, joita nyt budjettiesitykseen liittyy, ja keskustellaan sitten yksityiskohdista, kun keskustelu alkaa. — Kiitos.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä nämä kasvun pullonkaulat ovat todella vakavat edelleenkin. Niitä pitäisi avata. Osaaminen pitäisi saada muuttumaan uusiksi innovaatioiksi, tuotteistettaviksi ja kaupallistettaviksi, mutta tämä ei toimi riittävän hyvin. Varmaan ministeri on siinä parhaansa tehnyt.

Kuitenkin täällä keskustelussa tuon tuosta sekä pääministeri että valtiovarainministeri väittivät, että tutkimuksen ja teknologian innovaatioihin on lisätty rahaa. Nyt minä kysyn elinkeinoministeriltä: Miten tämä asia oikein on? Ovatko minun tietoni oikeat, kun minä luen, että vuonna 2011 Tekesillä on ollut 486 miljoonaa, viime vuonna 400 ja tänä vuonna, nyt ensi vuodelle, budjetissa esitetään 359 miljoonaa euroa avustuksia? Samaan aikaan lainojen määrä on jonkun verran lisääntynyt, mutta puolet vähemmän kuin avustusten, jotka ovat paljon tärkeämpiä kuin niitten leikkaukset konsanaan ovat.

Toinen kysymys liittyy tähän kuntien työllistämisvastuuseen. Kunnat eivät ole, arvoisa ministeri — toimin itse Kuntaliiton valtuuston puheenjohtajana — ottaneet ilolla vastaan sitä vastuuta, mikä kunnille heitetään. Yli 300 päivää työttömänä olleitten (Puhemies koputtaa) hoito siirtyy nyt rahallisesti merkittävästi kuntien uudeksi lisätaakaksi.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, niin nyt kuin aiemminkin tässä salissa on paljon keskusteluttanut ydinvoimalat: lupa, luvitus, sääntely, lupaprosessit. Omassa puheessanne toitte esille kysymyksen siitä, onko maallamme malttia vaurastua. Se on hyvä kysymys. Mitä se vaurastuminen sitten edellyttää? Se edellyttää myöskin edullisen, varman ja puhtaan energian saantia. Se on vaurastumisen edellytys.

Arvoisa ministeri, Olkiluoto 3 on edennyt erittäin maltillisesti — se täyttää nämä teidän mainitsemanne kriteerit — oikeastaan liiankin maltillisesti. Nyt tämän päivän tiedon mukaan TVO:n Olkiluoto 4:n jatkoaika on SDP:n ansiosta tai vuoksi pistetty pöydälle. Tällä viikolla siitä ei päätetä. Nyt kun molemmat ministerit ovat paikalla, niin kokoomuksesta kuin SDP:stäkin, niin kysyisin ministereiltä: miten tämä TVO:n Olkiluoto 4:n jatkoaika lupahakemukselle menee eteenpäin?

En ollut.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Elinkeinoministeri Vapaavuori sanoi varsin viisaasti, että onko tosiaan maalla malttia vaurastua. Samaa voi kysyä myöskin siitä, onko maalla tehokkuutta toimia niin kuin edunvalvojana meidän tärkeimmillä markkina-alueillamme.

Yksi tärkeä kysymys koskee esimerkiksi liikennettä ja liikenteen biopolttoainekysymyksiä. Nythän on tapahtunut hienosti se, että metsäteollisuuden puolella on siirrytty uusiin sektoreihin, uusiin biopolttoainekysymyksiin, mutta samanaikaisesti EU-puolella sanotaan, että voidaan poistaa kenties 2030 nämä tietynlaiset uusiutuvien osuudet biopolttoaineesta. Tämähän näyttää huolestuttavalta. Kun me teemme jotain uutta viritystä, niin samanaikaisesti kansainvälisellä puolella halutaan peruuttaa takaisin niitä, mikä hankaloittaa tilannetta.

Olisin kysynyt ministeriltä: minkälaisia suunnitelmia tässä on jatkossa yhdessä vaikuttaa myöskin, että koko EU-taso ei poukkoile tämäntyylisissä asioissa, kuten uusiutuvan energian lisäämisessä ja puhtaissa biopolttoaineissa?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Uutta työtä todellakin tarvitaan, ja siinä on monia keinoja käytetty. Verohelpotusten tiet alkavat olla ymmärtääkseni jo testatut. Sieltä ei kovin monta uutta työpaikkaa niillä tule. Me olemme tehneet elvytyspaketteja. Niitä tehdään tässäkin budjetissa ja lisäbudjetissa tehdään lisää. Sitten on tämä yritystukipuoli, jossa nyt myöskin lisätään, niin kuin edellisenä vuonna ja sitäkin edellisenä vuonna, Tesille, Tekesille, Finnveralle (Mauri Pekkarinen: Ei!) valtuuksia — edustaja Pekkarinen, valtuuksia — ei välttämättä suoraan rahaa ja avustuksia, ja sitten toisaalta vientiin.

Mutta yhä edelleen meidän vienti on liian kapeilla hartioilla, koska se perustuu vain muutamien isojen yritysten vientiin. Tässä kohtaa kysymykseni on: millä keinoin me saisimme lisää tuotteita, lisää yrityksiä sinne vientimarkkinoille, jotta me saisimme, niin kuin vaikka Espanjassa, hyvä esimerkki, huomattavasti laajemmalla kirjolla sitä vientituloa, josta Suomi kuitenkin elää?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itsensä työllistävien määrän kasvaminen kertoo muun muassa siitä, että yrittäjäriski tulee pikkuhiljaa isolta osalta ulkoistetuksi työntekijöille myös työvoimavaltaisilla aloilla. Se ei ole oikein, sillä iso osa näistä henkilöistä ei tosiasiassa työskentele yrittäjämäisesti eikä pyri yrittäjän voittoon. Ongelma pitäisi ratkaista työlainsäädännössä, mutta kysymys kuuluu, suostuvatko kolmikannan osapuolet ikinä tätä ratkaisua tekemään. Kysymykseni siis kuuluu: onko työministerillä rohkeutta edistää itsensä työllistäjien asemaa, vaikka parteilta ei aloitetta tulisi?

Ja toiseksi: Onko ministereillä halukkuutta kehittää yrittäjän starttirahaa niin, että nykyistä useampi yrittäjyydestä kiinnostunut voisi päästä sen piiriin? Olisiko esimerkiksi starttirahan jaksoa mahdollista pitkittää?

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysyn elinkeinoministeriltä: Mitä mieltä olette Pyhäjärvelle suunnitteilla olevasta astrofysiikan tutkimuskeskuksesta elikkä Laguna-hankkeesta? Missähän tämä hanke mahtaa nytten luurata? Se on ollut tietysti jo aikaisemmin ministeriöiden keskustelussa, mutta sitä ei ilmeisesti kovin vahvasti lobata, vaikka se toisi sitä työtä ja tulevaisuutta Pohjois-Suomeen ja se on siellä maakunnassa kyllä listattu yhdeksi kärkihankkeeksi.

Sitten kysyisin ministeri Ihalaiselta: Olisiko nyt syytä keskustella työn jakamisesta? Parantaisiko se työssäjaksamista, toisiko se lisää työtä, ja saisimmeko siitä jonkunlaisen työvälineen nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi?

Sari  Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen työmahdollisuus on tärkeä.

Palkkatuesta, sen käytöstä, tihkuu tällä hetkellä useammasta suunnasta kesänjälkeistä muutosviestiä. Palkkatuelle on vaikea päästä, jos työpajoilla tai kunnalla eivät kaikki ole täysipäiväisessä, sataprosenttisessa työssä ja jos ei ole osa-aikaisille tarjottu siinä välillä.

Toinen asia on työkokeiluun pääsy nuorten osalta. Valmistuneiden nuorten on hankala siihen päästä, ja he joutuvat odottamaan turhan pitkän aikaa. Onko odotus perusteltu? Eikö olisi parempi, jos pääsisi nopeasti — tulisi tarpeeseen, tuskin kukaan turhaan työkokeiluun menee — niin ettei joudu ulkopuolelle ja että aktiivinen ote säilyisi?

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sen lisäksi, että meillä viimeisen työllisyyskatsauksen mukaan oli 350 000 työtöntä, kannattaa huomata, että vuoden aikana niitä henkilöitä, jotka olivat jonkin mittaisen jakson työttömänä, oli 650 000. Tuosta 350 000 työttömän joukosta enää vähemmistö on ansiosidonnaisen turvan puolella, 50 000 ihmistä enemmän on sitten työmarkkinatuen tai peruspäivärahan varassa. Se osoittaa kyllä sen, että toimeentulo-ongelmat tulevat entisestään vaikeutumaan, varsinkin kun muistaa, että tämän hallituksen alkukaudesta, vuodesta 2011, sekä pitkäaikaistyöttömyys että nuorisotyöttömyys ovat koko ajan kasvaneet.

Jos puhutaan aktiivisesta työvoimapolitiikasta, mikä on tyypillistä Tanskalle ja Ruotsille, niin Suomi ei enää ole siihen ryhmään kuuluva maa. Päinvastoin, työllistämisvastuuta sysätään entistä enemmän kunnille, ja iso osa tästä 135 miljoonan euron potista siirtyy nytten kuntien kannettavaksi. Mutta onneksi huomasin, että te ilmoititte, että olette valmis korjaamaan tukityöllistämisen ehtoja niin, että esimerkiksi kolmas sektori ja työpajat pystyvät työllistämään paremmin kuin tämän kesän aikana.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Maahanmuuton kuluja on yritetty piilottaa mahdollisimman monelle eri momentille. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialalta maksetaan pakolaisten kotouttamiseen liittyviä kustannuksia lähes 100 miljoonaa euroa. Siellä on 160 000 euroa rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäisemiseen, seurantaan ja koulutukseen sekä 1,6 miljoonaa euroa kotouttamisen osaamiskeskuksen perustamiseen — eli täysin tyhjänpäiväistä suomalaisten syyllistämistä ja byrokratiaa. Pakolaisista kunnille maksettaviin korvauksiin on budjetoitu 94,8 miljoonaa.

Jos pakolaisbisnes lopetettaisiin, Suomi säästäisi 100 miljoonaa vuodessa pelkästään näissä kotouttamiskustannuksissa, ja arvelenpa, että samalla se kuuluisa rasismikin haihtuisi savuna ilmaan.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi ministeri Vapaavuorelle. Tekesin pääjohtaja Pekka Soini Tekniikka & Talous -lehdessä ihan tuoreeltaan on sitä mieltä, että Suomen olisi panostettava radikaaleihin innovaatioihin. Oletteko te samaa mieltä?

Ministeri Ihalainen, olin eilen työttömien valtakunnallisen yhdistyksen neuvottelupäivillä. Sieltä tuli paljonkin terveisiä, mutta puutun yhteen asiaan, jonka edustaja Palm otti äsken esille, eli palkkatuki ja sen sudenkuopat. Siellä on paljon sellaisia ongelmia, jotka nyt huolettavat työttömiä, eli hakemus myöhässä ja työnhakija ei olekaan palkkatukikelpoinen, hakemuksen täyttämisen ongelmat, keplottelu — tämä palkkatukihan on tarkoitettu työttömälle työnhakijalle, ei suinkaan sille yritykselle, taloudelliseksi tueksi — ja sitten tietysti kaikenlaiset muut yllätykset. Eli nämä palkkatuen ongelmat vaikeuttavat varsinkin näitten yhdistysten, kolmannen sektorin yhdistysten, työllistämismahdollisuuksia

Ja lopuksi terveiset teille: työttömät olivat yksimielisesti sitä mieltä, että työn vastaanottamisen on aina oltava kannattavaa.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö tiedotti eilen yt-menettelystä ely-keskuksissa. On selvää, että uudistuksia valtionhallinnossa tarvitaan, mutta tämä ajankohta ja yt-neuvotteluiden laajuus kyllä hämmästyttivät. 3 300 henkilöstä vähentämistarve on noin 700 henkilöä.

Siksi kysynkin: Onko juuri tosi, että te olette antamassa potkut 700 henkilölle tarkastelematta tätä kokonaisuutta eli sitä kokonaisuutta, joka koostuu ely-keskuksista, aluehallintovirastoista ja maakuntaliittojen tehtävistä? Eikö tulisi ekana katsoa tämä koko paletti, miten tullaan kehittämään valtion aluehallintoa ja mitä tehtäviä mihinkin organisaatioon jätetään, ja sen jälkeen katsoa vasta nämä yt-neuvottelut?

Pia Kauma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuorelle kaksi kysymystä.

Ensinnäkin nesteytetyn maakaasun tuontiterminaalin eli LNG-terminaalin kohtalo on vaihdellut tässä ajan mittaan aika lailla: Suomi versus Viro, toisaalta Suomessa sitten Porvoon ja Inkoon välillä. Onko selvyyttä siitä, mihin tämä terminaali on lopulta tulossa?

Sitten toinen kysymys. TEMin alaan kuuluu myös luovien alojen kehittäminen, ja itseäni mietityttää siellä yksi asia verotuskohteluun liittyen. Nimittäin esimerkiksi muusikoiden ja säveltäjien osalta tekijänoikeuspalkkiot tuloutetaan tällä hetkellä ansiotuloina. Esimerkiksi Ruotsissa ne voidaan tulouttaa määräysvallassa olevalle yritykselle, ja sen seurauksena monet muusikot ovat sitten siirtyneet Ruotsiin. Olisiko mahdollista muuttaa myöskin Suomessa tätä verotuskäytäntöä? Mikä on teidän näkemyksenne siihen?

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täältä salista nyt poistunut edustaja Pekkarinen on sikäli epäoikeudenmukainen hallitusta kohtaan, että keskustajohtoisen edellisen vaalikauden hallituksen aikana kolmen miljardin plussalta aloitettiin ja miinus kahdeksaan miljardiin päädyttiin. Sen takia näitä leikkauksia on pitänyt tehdä, ja kyllä minusta hallitus on nyt ihan oikein ja oikeansuuntaisesti repinyt näitä rahoja sillä tavoin, että elinkeinoelämä saisi näitä toimintamahdollisuuksia. Ja sitä olisin nyt oikeastaan kysynyt ministeri Vapaavuorelta: miten elinkeinoelämään nyt saataisiin tätä innokkuutta, että tämä homma lähtisi niin viennin osalta kuin muutoinkin liikkeelle?

Sitten ministeri Ihalaiselta tiedustelisin, kun eduskunnassakin pikkaisen lisättiin suomen kielen opetukseen ulkomaalaisille, suomen kielen kurssien resurssien parantamiseksi: Miten tämä nyt saataisiin hoidettua? Se on Suomen etu, että suomen kieltä osaa maailmassa mahdollisimman moni ihminen, ja siihen meidän kannattaa panostaa monesta eri syytä. Miltä suomen kielen opetus ulkomaalaisille täällä oleville, työtä haluaville ihmisille tällä hetkellä nyt tämän budjetin valossa näyttää?

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kivihiilen käyttö on alkuvuonna laskenut 30 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tällä hallituskaudella kivihiiltä on käytetty vähemmän kuin koskaan aiemmin tällä vuosituhannella. Mutta tämähän ei riitä. Me haluamme, että kivihiilen käyttö ajetaan alas kokonaan mahdollisimman nopeasti, ja tähän on monia erilaisia keinoja. Energiaverojen painotuksen kautta voidaan vaikuttaa, samoin kohdentamalla tukia niihin voimaloihin, jotka nykyään käyttävät kivihiiltä, jotta ne voivat modernisoida tekniikkaa.

Kysyisin konkreettisesti yhdestä keinosta, nimittäin metsähakkeen tuesta. Metsähakkeen tukihan on rakennettu sillä tavalla fiksusti, että se reagoi päästöoikeuden hintaan, mutta siinä on valuvika. Kun ollaan nykyisenkaltaisissa hyvin alhaisissa päästöoikeuden hinnoissa, niin se metsähakkeen tuki ei enää noudatakaan päästöoikeuden hintaa, mikä tarkoittaa sitä, että tässä tilanteessa metsähake ei ole aivan niin kilpailukykyinen kuin sen kuuluisi olla. Korjaamalla tätä kytköstä alhaisilla päästöoikeuden hinnoilla voitaisiin parantaa kotimaisen ja uusiutuvan energian kilpailukykyä ja nujertaa kivihiilen käyttöä entisestään. Miten suhtaudutte, ministeri Vapaavuori, tähän?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Aivan saman asian haluan kysyä kuin edustaja Jaskari, elikkä biopolttoaineesta. Onko nyt niin, kun Euroopan unioni luopuu tavoitteesta, että niitä markkinoita ei kunnolla ole sitten näille niin nestemäisille kuin biokaasupolttoaineille, ja miten Suomessa sitten maatalouden biopolttoaine-, biokaasuhankkeet? Kuitenkin, jos jakeluketju jollakin tavalla saadaan toimimaan, niin uskoisin, että käytännönkin ja näitten vierailujen perusteella, mitä maakuntiin olemme tehneet, hyviä esimerkkejä siellä on.

Mutta siihen ja myöskin metsien käyttöön liittyen kuusi kirjainta: LULUCF elikkä maankäytön seuranta tai uudet mahdolliset säädökset siihen, miten metsiä Suomessa tulevaisuudessa käytetään. Tämä on ehkä enempi siellä ympäristöministeriön rootelissa, mutta onko tämä teille tuttu ja keskusteletteko te ministeriössä maa- ja metsätalousministeriön, ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa siitä, mikä on metsiemme tulevaisuus mahdollisesti näitten unionisäädösten pohjalta?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Ministeri Vapaavuori on oikeassa siinä, että Suomen vaimeaan kasvuun vaikuttaa hyvin paljon se, että meidän perinteisillä vientimarkkinoillamme on heikko kysyntä. Tietenkin tämänkaltaisessa tilanteessa Suomen pitää luoda entistä paremmat edellytykset suomalaiselle elinkeinotoiminnalle ja niille mahdollisille investoinneille, joilla on mahdollisuus toteutua.

Toinen asia tietenkin on, että meidän pitää löytää korvaavia tuotteita, joilla voimme korvata tuontia. Ja nyt esimerkki: Suomihan on ajautunut, ollut jo pitkään sähköntuotannossa riippuvainen tuonnista, ja monien laskelmien mukaan on osoitettu, että noin miljardi euroa olisi se vaikutus, jos tämä voitaisiin tuottaa itse. Kysynkin: Miksi Suomessa ei viime vuosina ole investoitu riittävästi sähköntuotantoon? Mitkä ovat olleet ne esteet?

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymykseni liittyy kasvuun ja työllisyyteen ja yritysten kansainvälistymiseen. Team Finland -toimintaan ohjataan 19 miljoonan euron lisärahoitusta kuten myöskin 10 miljoonan euron määräraha, jolla edistetään pk-yritysten kansainvälistymistä. Kysyn ministeriltä: koska Team Finlandin toimintaan rahaa laitetaan — mikä on ihan oikein, että sinne laitetaan, näin pitääkin tehdä — niin onko siitä olemassa jo selkeitä, mitattavia tuloksia, mitä sillä on saatu aikaiseksi? Varmaan on saatu aikaiseksi.

Toinen kysymyksen puolikas liittyy pk-yrityksiin, niiden halukkuuteen itse asiassa kasvaa ja mennä maailmalle. Meillähän on erinomaista osaamista vaikkapa erotustekniikassa, jonka soisi sitten kyllä leviävän muualle. Eli onko pk-yrityksissä kasvuhalukkuutta ja kansainvälistymishalukkuutta?

Sinuhe Wallinheimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Ihalainen otti äärimmäisen tärkeän asian huomioon tuossa omassa puheessaan: puhui siitä, että investointeja Suomeen on syntynyt liian vähän, ja näinhän se on. FDI-mittareilla mitattuna olemme EU:n pohjasakkaa, ja varsinkin verrokkimaahan Ruotsiin verrattuna investointeja Suomeen ei ole tullut viime aikoina. On selvää, että pullonkauloja löytyy, ja hallitus on myös koettanut parantaa tilannetta muun muassa yhteisöveron laskemisella, maltillisella palkkaratkaisulla ja niin edelleen.

Paljon löytyy myös parannettavaa. Muun muassa Stadighin raportista löytyisi paljon hyvää materiaalia, jota mielestäni ei ole käytetty tarpeeksi. Ehkä se kysymykseni on: onko mahdollisesti jatkossa tulossa uusia työkaluja siihen, että Suomeen investoitaisiin paremmin jatkossa?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aika paljon on laitettu toivoa siihen, että Suomessa nimenomaan puhtaan teknologian alan, cleantech-sektorin, työpaikat voisivat kasvaa. Me olemme jo tähän mennessä menestyneet tällä sektorilla kohtuullisen hyvin, ja cleantech-klusterin vienti on ylittänyt perinteisen metsäteollisuuden viennin.

Mitä meidän sitten kannattaisi tehdä tämän sektorin edistämiseksi poliittisessa päätöksenteossa? Itse uskon, että aika paljon kunnianhimoisilla ja fiksuilla normeilla, joita suomalaiset yritykset täyttävät, voidaan olla auttamassa näitä yrityksiä luomaan uusia ratkaisuja, joille sitten löytyy vientimarkkina. Yksi tärkeä kokonaisuus on energiatehokkuus, jota edistämme ennen kaikkea yhdessä muiden Euroopan unionin maiden kanssa. Olisin kysynyt ministeriltä: mitä Suomi voi tehdä nykyistä enemmän, jotta Euroopan laajuiset energiatehokkuustavoitteet sekä vuodelle 2020 että vuodelle 2030 todella toteutuisivat?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä alkoi niin mukavasti, kun edustaja Pekkarinen totesi, että kasvun pullonkauloja on, vielä ei toimi ihan riittävän hyvin, mutta ministeri on tehnyt parhaansa. Tästä olen samaa mieltä. (Mauri Pekkarinen: Pitää kehua aina vähäsen!)

On faktoja ja on mielipiteitä, ja minua nyt kiusaa tämä, että esimerkiksi näistä yritystuista vängätään, että miten asiat ovat, kun on ihan selkeästi todistettavissa, miten asiat ovat. On tiettyjä yritystukia, joitten määrä on tällä vaalikaudella kasvanut, ja tiettyjä, joitten on laskenut. Esimerkiksi uusiutuvan syöttötariffi on selvästi noussut, Finnveran puolella on otettu selkeästi jo uusia välineitä käyttöön, Tesiä on pääomitettu.

Mutta kyllä edustaja Pekkarinen on siinä tismalleen oikeassa, kun hän kertoo, että Tekesin määrärahat ovat vähentyneet. Näin se vain on! (Mauri Pekkarinen: Ja VTT:n!) Toisaalta, pitää muistaa kaksi tausta-asiaa. Ensinnäkin tämä hallitus on sopeuttanut valtavan paljon, ja se on edellyttänyt, että sopeutetaan kaikilla hallinnonaloilla. Toisaalta pitää muistaa se, että meillä on ollut yhteiskunnallinen ilmapiiri, jossa on oltu sitä mieltä, että yritystukia pitää leikata, ja sitä on vaadittu elinkeinoelämää myöten, ja sitten kun meillä on tiettyjä tukia, joihin ei voi koskea, tämä on ikävä kyllä johtanut siihen. Minun mielestäni tämä on tylsää ja kurjaa, ja toivoisin, että Tekesin määrärahat olisivat korkeampia, mutta faktat ovat kuitenkin faktoja.

Edustajat Jaskari ja Mattila ja pari muuta kiinnittivät täällä erittäin hyvin huomiota biopolttoainekysymyksiin. Neste Oilhan on maailman suurin biodieselin tuottaja. Me olemme muutenkin ehdoton maailman ykköskärkimaa tässä. Meillä on valtava määrä erilaisia hankkeita vireillä. Hallituksella on biojalostamotukiin varattu useita kymmeniä miljoonia vielä tälle syksylle ja näin edelleen. Meillä on valtava kansallinen intressi tässä.

Mutta samaan aikaan meillä on hyvin haasteellinen toimintaympäristö eri puolilla Eurooppaa, eri puolilla maailmaa. Neste Oil törmää erilaisiin alalle pääsyn esteisiin ympäri maailmaa, ja EU-lainsäädäntö ja EU:n pohdinnat ovat hyvin poukkoilevia tässä suhteessa. Meillä on suuri kansallinen intressi, ja tulee olemaan vielä pitkään, että me pystymme vakuuttamaan muun maailman ja Euroopan siitä, että meillä hoidetaan metsätaloutta kestävästi ja että sitä kautta tuotettavat erilaiset uusiutuvan energian muodot ovat kestäviä, sallittuja ja toivottavia. Tällä hetkellä tilanne on hyvä, mutta edelleen keskeisissä eurooppalaisissa maissa ei ole välttämättä ymmärrystä tätä kohtaan, ja siinä meillä on yhteinen parlamentaarinen, kansallinen intressi hoidettavana.

Täällä oli sitten valtava määrä yksittäisiä kysymyksiä.

Laguna-hankkeen osalta: silloin kun edustaja Gustafsson oli vielä ministeri Gustafsson, yhdessä hänen kanssaan totesimme, että tämä on yksinkertaisesti niin kallis hanke suhteessa niihin etuihin, joita olisi saavutettavissa, että päädyimme siihen, että emme lähde sitä aktiivisesti ajamaan.

LNG:n osalta edustaja Kauma kysyi, onko kohtalo vaihdellut. Voisi sanoa, että kohtalo ei ole vielä selvinnyt. Ikävä kyllä tämä riita tai keskustelu on edelleen kesken, eikä meillä ole varmuutta siitä, tuleeko se Suomen puolelle vai tuleeko se Viron puolelle vai jaetaanko se mahdollisesti. Harmi on myös se, että nyt olisi otollinen aika ja tämän komission aikana tämä olisi hyvä saada satamaan. Joka viikko meidän virkamiehemme ovat jossakin päin maailmaa tätä edistämässä, ja yritämme loppuun saakka saada tämän valmiiksi. Mutta niin se vain on, että kun kaksi ystävällismielistä maata haluaa saman hankkeen, johon on odotettavissa iso tuki, se ei ole ihan helppo ratkaisu.

Puhemies on tänään reilulla tuulella, mistä pyydämme erikseen saada kiittää. — Edustaja Tynkkynen, olemme selvittäneet tätä kysymystä siitä päästöoikeuden alhaisen hinnan aiheuttamasta problematiikasta, sen kytköksen purkamisesta, ja simuloineet sitä ja todenneet, että sillä on jokin vaikutus mutta se on itse asiassa aika pieni. Sen takia ei lähdetty siihen, vaan sen sijaan toimenpiteenä oli se, että peruttiin se veronkorotus, joka ensi vuodelle oli tarkoitettu. Edustaja Tynkkynen oli siis asiassa oikeassa, mutta sen vaikutus ei olisi kovin suuri tässä asiassa.

Ehkä viimeisenä tähän yleiseen huoleen siitä, miksi Suomeen ei investoida: Se on tuhannen taalan tai euron tai vielä isomman kysymys, enkä usko, että siihen kellään suoraa vastausta on. Kysymys on tietenkin hyvin monista eri asioista, pitkälti tietenkin siitä, että yleisesti ottaen meillä on investointilama paitsi Suomessa myös meidän päävientimarkkinoilla, mutta tietenkin sitten myös tietyntyyppisestä suuresta epävarmuudesta tulevaisuutta kohtaan, ja tämä on haaste kaikille poliittisille päätöksentekijöille. Emme me yksittäisillä tukiaisilla tai tempuilla tähän maahan investointeja saa, vaan määrätietoisella, johdonmukaisella, vakaalla politiikalla, joka ei poukkoile ja joka pyrkii luomaan järkeviä toimintaedellytyksiä sillä lailla, että yritykset kokevat, että tämä on ennustettava, hyvä toimintaympäristö.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Täällä oli monia tärkeitä kysymyksiä, yritän tiiviisti mahdollisimman moneen niistä vastata.

Edustaja Pekkarinen totesi, että työmarkkinatuen siirtokustannuksista pääosin kunnille 500:aa päivää edeltävältä jaksolta eli 300 päivästä myös sinne 500 päivään kunnat ovat olleet huolissaan. Kuitenkin tämä uudistushan merkitsee nyt sitä, että tähän saakka 500 päivän jälkeen jakavat kustannukset valtio ja kunta puoliksi. Nyt kun se paalu siirtyy 300 päivään, mikä on järkevää, että tartutaan näiden työttömien toimiin jo 300 päivän kohdalla eikä jäädä odottamaan sitä 500:aa päivää, kustannukset jakautuvat myös siltä osin puoliksi. Valtio on kuntia tullut vastaan niin, että budjettiriihessä sovittiin, että 75 miljoonaa euroa per vuosi tulee yhteisöverotuottojen kautta jako-osuuden myötä kunnille kompensaatiota. Kun meidän arvioimamme kustannus on kunnille 160 miljoonaa euroa, niin puolet siitä on tietenkin 75 miljoonaa euroa. Me olemme tällä tavalla halunneet tulla ja ymmärtää sitä kuntien tuskaa tässä talouden keskellä, että jaetaan tätä kustannusta puoliksi. Mutta se uudistus sinänsä on erittäin tärkeä ja tulee johtamaan siihen, että näistä sakkomaksuista toivon mukaan päästään vähän eroon ja me tartumme yhdessä näihin toimiin.

Tämän lisäksi meidän ministeriön 51 momentilta tullaan ohjaamaan suoraan näille uusille monitoimipalvelukeskuksille määrärahoja, joiden tehtävänä on nimenomaan auttaa nyt näitä 300 päivän ja 500 päivän jälkeen työttömiksi jääneitä ihmisiä niitten toimenpiteitten osalta, niin että sitä kautta tulee myös lisää rahoitusta. Minä olen ymmärtänyt, että kunnat ovat nyt olleet kuitenkin niihin pelkoihinsa nähden kohtuullisen tyytyväisiä, että valtio tuli tässä vastaan.

Toinen asia, joka täällä on ollut useammassa edustajan puheessa esillä, liittyy palkkatukijärjestelmän pulmiin, ja päivällä siitä jo tuli muutama sana sanottua. Meillä työsopimuslaki lähtee siitä, että kun ihminen irtisanotaan tai lomautetaan, niin niillä, jotka irtisanotaan tai lomautetaan, on takaisinottovelvollisuus ennen kuin uutta työvoimaa otetaan. Kuulostaa järkevältä, ja samoin, kun on osa-aikatyössä, tarjotaan ensisijaisesti näille osa-aikatyöntekijöille lisätunteja. Sekin kuulostaa ihan järkevältä. Sitten meillä on vielä tämmöinen velvoitetyö kunnille 57:n ja 59 ikävuoden välissä. Jos ihminen, joka täyttää 500:n päivän ehdon, ei ole työllistynyt avoimille markkinoille, kunnalla on velvoitetyö ottaa kuudeksi kuukaudeksi tämä ihminen töihin tavalla tai toisella tai toimenpiteitten piiriin.

Nyt kolmannen sektorin toimijoiden kannalta, jotka liittyvät pitkäaikaistyöttömyyteen tai vammaisten työllistyvyyteen, on ollut se pulma, että ne eivät pysty järjestämään kokoaikatyötä. Ne usein palkkaavat sen palkkatuen avulla, joka on korotetussa muodossa peräti 1 330 euroa, osa-aikatyöhön. Nyt meillä on tarkoitus muuttaa työsopimuslakia, tuoda semmoinen esitys, joka mahdollistaa kapseloituna näihin ryhmiin tarkoitettuna sen, että sitä vastaanottovelvollisuutta ei tässä suhteessa ole ja voidaan sitä osa-aikatyötä myös käyttää ja käyttää siihen sitä palkkatukea. Se koskee vammaisia, se koskee erittäin pitkäaikaistyöttömiä, jotka tämän palkkatuen varalla on työllistetty, ja tämä koskee sitten ennen kaikkea näitä kolmannen sektorin toimijoita tai säätiöitä, jotka tekevät tällä sektorilla erittäin hyvää työtä. Tässä on tulossa lainsäädäntövalmistelu, muutosesitys, ja on kuunneltu näiden kolmannen sektorin järjestöjen huolia.

Edustaja Kahiluoto puhui tärkeästä asiasta eli siitä ilmiöstä, että tähän palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon tulee näitä itsensä työllistäjiä. Osa voi olla pakkoyrittäjyyttä, osa vapaaehtoisuutta, mutta joka tapauksessa se on hyvin erilaista joukkoa. Miten heidän asemansa turvataan? Työlainsäädännössä ei ole järkevää, että palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon luodaan työsopimus- ja työlainsäädännössä joku oma kategoria. Sen sijaan on tärkeätä, että meidän sosiaali- ja eläketurva jotenkin näiden ihmisten kohdalla paremmin pystytään järjestämään kuin tänä päivänä. Sitähän me olemme nyt yhdessä koettaneet pohtia löytämättä siihen vielä mitään kestävää ratkaisua sosiaali- ja terveysministeriön kanssa.

Starttirahan jatkon pidentäminen voi olla semmoinen asia, että jossain tilanteessa se voi olla järkevää. Täytyy tätä ideaa rauhassa miettiä.

Työn jakamisesta: Tämä maa tarvitsee enempi työtunteja, ei vähempi. Meidän nämä työmarkkinat ovat vähän jakaantuneet nyt sillä tavalla, että osalla on nollatyösopimuksia ja osalla on liikaa töitä ja liikaa ylitöitä. Meidän pitäisi jotenkin tässä työnjakoasiassa päästä siihen, että useammalla olisi enempi semmoista työtä, jolla tulee ylimalkaan toimeen, ja lähteä siitä ja tehdä semmoisia työaikajoustoratkaisuja, jotka tukevat myös ihmisten ja perheiden tarpeita, ei vain tuotannollisia tarpeita, löytää siis uusia lähestymistapoja. Tässä mielessä minä en oikein jaksa uskoa — sinänsä meillä on vähän niin kuin työaikajakomielessä aika jakaantuneet työmarkkinat, ja se ehkä ei ole se työllisyyden pääasiallinen tukimuoto. (Puhemies koputtaa)

Ehkä tässä joitakin kysymyksiä.

Puhemies, jos sallitte, niin tähän maahanmuuttoasiaan. Niillä panostuksilla, joita me teemme näiden ihmisten kotouttamiseksi, olipa kysymys kiintiöpakolaisista, joita nyt esimerkiksi Syyriasta tulee 500, tai muista, kyllä meidän velvollisuutemme on huolehtia siitä, että he pystyvät tähän maahan kotiutumaan ja kotoutumaan hyvin, ja sen ydin on se, että he saavat kielitaitoa, koulutusta ja sitä kautta työtä ja antavat panoksen tässä yhteiskunnassa. Ne panostukset ovat (Puhemies koputtaa) meille tärkeitä, ja niitä meidän pitää koettaa tukea, niin kuin nyt tullaan tekemään.

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä budjetin käsittelyssä on kuultu, miten verovaroja kohdistetaan, mutta mitenkäs luodaan niitä uusia tulovirtoja? Entä kuinka tulevaisuusajattelu näkyy budjetissa? Me tiedämme kaikki, että tietotekniikka tulee ja mullistaa suomalaisen työelämän. Moni työtehtävä yksinkertaisesti katoaa, syntyy samalla uusia työtehtäviä. Miten tähän työelämän muutokseen on suhtauduttu? Me puhumme paljon pitkäaikaistyöttömyydestä ja nuorisotyöttömyydestä, mutta tämä on aika iso, vakava ongelma, joka tulee väistämättä meidän eteemme hyvin lyhyellä aikavälillä.

Toisaalta myöskin haluaisin huomauttaa, että yritykset tarvitsevat valtiolta pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa ja energiapolitiikkaa. Uutta syntyy vain investointien kautta. Olisinkin kysynyt ministeri Vapaavuorelta: Kun julkisen sektorin panostukset t&k-toimintaan ovat kuitenkin sangen vaatimattomia, niin mitä olette tehneet sen eteen, että yritykset ja yksityinen sektori sitten paikkaisivat tätä t&k-toiminnan investointihalukkuutta? Ja sitten myöskin se, että kyllä minun mielestäni on aika erikoista, että TVO:n, Suomen teollisuuden halu panostaa energiatuotantoon ei oikein saa vastakaikua ministeriössä.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri Ihalainen! Linja-autonkuljettajilta on vaadittu ammattipätevyystutkinto henkilöliikenteessä 10.9.2013 alkaen, ja kuorma-autonkuljettajilta se vaaditaan tavaraliikenteessä 10.9.2014 alkaen. Työnantaja maksaa työsuhteessa olevien kuljettajien koulutuksen, mutta työttömät ja niin sanotut keikkatyöläiset joutuvat maksamaan koulutuksensa pääsääntöisesti itse. Koulutusvaatimus on viisi päivää ja yhden koulutuspäivän hinta on 100—150 euroa. Itse maksettuun koulutukseen ei saa minkäänlaista tukea. Joissakin harvoissa kaupungeissa koulutusta on järjestetty työvoimakoulutuksena. Mikäli tutkinto ei ole voimassa, ei kuljettaja voi hakea kuljettajan työtä. Sitten kysymys ministeri Ihalaiselle: mitä ministeri ja hallitus aikovat tehdä työttömien ja tilapäisessä työsuhteessa olevien ammattikuljettajien ammattipätevyyskoulutuksen tukemiseksi, että he voisi-vat työmahdollisuuksien auetessa jatkaa ammattiaan?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Matkailu- ja ravintola-alan kotimaisten palvelujen kysyntä on tänä vuonna vähentynyt 3 prosenttia ensimmäisen puolen vuoden aikana. Venäläisten matkailijoiden Suomeen jättämä matkailutulo laskee tänä vuonna arvioiden mukaan vähintään 100 miljoonaa euroa. Tehdyt veronkorotukset, nopeasti kohonneet kustannukset ja kuluttajien kutistunut ostovoima vähentävät kotimaisten palvelujen kysyntää ainakin tänä ja ensi vuonna. Lisäksi Venäjän heikentynyt taloustilanne ja venäläisten kuluttajien pienentynyt ostovoima vaikuttavat Suomen matkailualaan.

Kysyisinkin ministeri Vapaavuorelta: miten budjetissa on huomioitu vaikeuksissa kamppaileva matkailu- ja ravintola-ala?

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin hieman jatkanut tätä Päivi Lipposen esiin nostamaa teemaa, joka liittyy työn muutokseen. Oikeastaan kestoaihe on se, että Suomeen kohdistuu liian vähän investointeja, mutta useimmiten me tuolla keskustelulla tarkoitamme nimenomaan fyysisiä investointeja, rakentamista ja sen tyyppisiä asioita. Kuitenkin työelämä muuttuu vauhdilla, ja tiedämme, että älytyö on kasvattanut osuuttansa. Miten näette sen, että me voisimme paremmin edistää tätä työtä vahvistavia investointeja, osaamisinvestointeja myös yksityisellä puolella?

Toinen kysymys liittyy cleantechiin ja sen mahdollisuuksiin. Vasta jokunen aika sitten julkaistu väitöskirja kertoo siitä, että julkisissa hankinnoissa ympäristökriteerit ja ylipäätään puhdas teknologia on hyvin huonosti esillä. Jos se on alkuvaiheessa jotenkin esillä, niin sitten siinä vaiheessa, kun varsinaista hankintaa tehdään, nuo kriteerit liukuvat pois. Mitä me voisimme tehdä siihen, että me itse uskoisimme paremmin cleantechiin ja vahvistaisimme kotimarkkinoita sillä puolella?

Kolmas teema liittyy itse asiassa eläkeuudistukseen. Kun ministeri viittasi omassa puheenvuorossaan, että ikääntyneiden työttömyys on seitsenkertainen kestoltansa verrattuna nuoriin, millä me varmistamme sen, että työurien pidentäminen, (Puhemies koputtaa) joka on tärkeä asia, ei lisää ikääntyneiden työttömyyttä?

Seppo Kääriäinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Vapaavuoren lähestymistapahan oli hyvin rohkaiseva, kun hän siihen erääseen kirjaankin viittasi. Tänään voi kyllä kysyä vähän pessimistisemmin: onko maallamme mahdollisuuksia selviytyä? Onko maallamme mahdollisuuksia selviytyä, paino sanalla "mahdollisuuksia".

Täällä on puhuttu pari päivää yrittämisen ja investointien tiellä olevista jarruista ja esteistä ja lukoista. Suomi on ikään kuin juntturassa. On puhuttu siihen liittyen normeista ja kilpailukykytekijöistä laajastikin ottaen. Voisitteko te, herra ministeri, jonkin verran itse hahmotella, mitä Suomi itse voisi tehdä sellaista, joka tätä juntturaa ikään kuin laukaisee ja näitä lukkoja aukaisee? Mikä teidän oma rohkea visionne tulevaisuuteen päin on?

Tänä aamuna Finanssialan Keskusliitto julkaisi barometrin. Yritysten investointirahoituksen kysyntä on heikentynyt entisestään. Sehän on julma lause tässä tilanteessa. Tehän piditte Selkärankaseminaarin vuoden alussa, hyvän seminaarin. Eikö sieltä jäänyt mitään kassin pohjalle (Puhemies koputtaa) tähän näkymään?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on nyt hyvin fokuksessa. Kuntien osarahoitusvastuuta on nyt uudella tavalla tuotu kunnille. On hyvä, että tässä tämä kompensaatiomalli tulee kuntakohtaisesti arvioitavaksi, ja sitten on myös tämä uusi monitoimipalvelukeskuskonsepti. Tarve on varmasti kova, ja yhden luukun ajatus on sinällään kannatettava. Pohdin sitä, minkälaisia kustannuksia tämän uuden konseptin osalta on arvioitu ja mille tahoille ne ovat kohdentumassa. Kuinka suuren osuuden valtio tästä ottaa omaan piikkiinsä, ja jos pelkkä tämän palveluverkoston tiivistäminen ei riitä, niin onko pohdittu muita keinoja osallistavampien tai vastikkeellisempien tukimuotojen osalta?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä maassa pitkäaikaistyöttömiä on nyt yli 17 000 enemmän kuin viime vuonna, alle 25-vuotiaita 5 000 enemmän kuin viime vuonna, yli 50-vuotiaita 11 500 enemmän kuin viime vuonna, lomautettuja on 1 000 enemmän kuin viime vuonna. Vieraskielisistä työttömänä on viidennes enemmän kuin viime vuonna. Oletteko, arvoisat ministerit, sitä mieltä edelleenkin, että Suomi tarvitsee työperäisiä maahanmuuttajia? Jos olette, niin kuinka paljon heitä täytyy tulla, jotta saamme kotimaisen työttömyyden hoidettua työllisyydeksi?

Toinen asia, jonka haluan kysyä ministeri Ihalaiselta. Onko teillä tietoa siitä, että kun tämä kotihoidon tuen muutos astuu voimaan, kuinka moni tällä hetkellä kotihoidon tukea saavista, äideistä tai naisista tai miehistä, jotka mahdollisesti saavat sitä, tulee sen jälkeen siirtymään työttömyyskortistoon, koska heillä ei ole työpaikkaa, minne mennä?

Ja vielä kolmanneksi: mitä mieltä te, molemmat arvon ministerit, olette siitä, että 1 000 euroa verotta käteen, kun pääsee töihin, ja sen jälkeen ryhdytään vasta verottamaan?

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Osittain jo tässä keskustelussa sivuttiin sitä, että hallitus on tuomassa syksyllä tänne eduskuntaan esitykset myös palkkatuen kehittämisestä sekä kuntien, te-toimistojen ja Kelan muodostamasta pitkäaikaistyöttömien yhteispalvelupisteestä. Itse koen, että laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta paitsi on tervetullut työttömän itsensä kannalta niin toivoakseni myös aktivoi kuntia jatkossa.

Mutta mikä minua siinä huolestuttaa? Työttömiä on parhaillaan se reilu 350 000, mikä on täällä monta kertaa jo mainittu, ja te-toimistojen karsinta jatkuu tulevinakin vuosina. Miten te, ministeri Ihalainen, koette, millä tavoin toimistot pystyvät vastaamaan tähän kyseiseen palvelutarpeeseen, ja onko todellakaan enää aidosti sellaisia kasvokkain tapahtuvia asiakaspalvelutilanteita?

Toinen tärkeä asia. Vaikka harmaan talouden torjuminen on ollut yksi hallituksen kärkihankkeista, harmaa talous rehottaa yhteiskunnassamme valitettavan laajasti. Tilaajavastuulakia ollaan uudistamassa. Minkälaisia tavoitteita tuolle laille on asetettu, ja onko olemassa arvioita lain tuomasta taloudellisesta hyödystä tässä vaiheessa?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kunnille on sysätty tämänkin hallituksen aikana lisätehtäviä, ja näistä yksi ja kallein on ehkä juuri tämän pitkäaikaistyöttömyyden 300 päivän osalta. Oulun kokoisessa kaupungissa tämä tietää 18 miljoonan euron lisämenoja, ja se on paljon, vaikkakin puolella valtio tulee tässä vastaan. Työllisyyden hoitoa tehdään nyt monesta luukusta ja työttömyyden hoitoa myöskin. Olisiko tarpeen miettiä, että kunnat voisivat vastata työllisyyden hoidosta tulevaisuudessa siis yhden luukun periaatteella, että tätä ei tehdä edes monessa postissa? Se tarkoittaa myöskin, että resursseja tähän tarvitaan.

Ministeri Ihalainen, te puhuitte eilen Oulun mallista, jossa ict-teollisuus on todellakin tätä seutua kohdellut erittäin rankasti, lyhyessä ajassa 4 000 työpaikkaa on kadonnut. Ainoastaan rahalla tilannetta ei paikata. Me tarvitsemme lainsäädäntöön, verotukseen, byrokratian purkamiseen, kansainvälisyyteen panostamiseen ja erityisesti siihen resurssiin ja rahankäyttöön erittäin laajaa repertuaaria, miten sitä voidaan siellä käyttää.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tohtori Pekka Tiainen totesi hiljattain, että työttömyys koskettaa yli miljoonaa suomalaista välillisesti. Jatkuessaan korkeina lukuina pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys tulevat olemaan yhteiskuntarauhaa järkyttäviä asioita. Menneinä vuosikymmeninä sanottiin, että kaksi asiaa Suomessa on maailman parhaiten järjestetty, nimittäin kirjastolaitos ja työnvälitystoiminta. Valitettavasti näin ei enää ole asianlaita.

Mutta kysyn, arvoisa ministeri Ihalainen: päästäisiinkö nuorten työnhakijoitten osalta jatkossa siihen, että nuorille työnhakijoille tulisi oma nimikkovirkailija, jonka kanssa he kohtaisivat kasvokkain, eikä tämä yhteydenpito tapahtuisi pelkästään ja ensisijaisesti internetin kautta, koska nuori nimenomaan tarvitsee sitä tukea ja rohkaisua ja polkujen löytämistä?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Uuden kasvun siemen leivotaan maamme kymmenissä tuhansissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Monille yhden hengen yrityksille on suuri haaste ensimmäisen ulkopuolisen työntekijän palkkaaminen. Tämä haaste tunnistetaan tässä maassa varsin hyvin.

Näkisin kuitenkin, että samanlainen vaikeus yrityksillä on usein siinä vaiheessa, kun pohditaan yrityksen siirtymistä markkinoille Suomen rajojen ulkopuolelle toimimaan kansainvälisessä kilpailussa. Monilta yrityksiltä tämä askel kansainvälistymiseen jää ottamatta. Suomalaiset yritykset eivät edelleenkään hyödynnä parhaalla mahdollisella tavalla yhteistä eurooppalaista sisämarkkinaa puhumattakaan laajemmista kansainvälisistä markkinoista.

Olen kuitenkin ilahtunut siitä, että talousarvioesitykseen sisältyy tämä uusi 10 miljoonan lisämääräraha, jolla tuetaan nimenomaan pk-yritysten kansainvälistymistä. Se on hieno asia. Lisäksi Team Finlandin toimintaan, investointien edistämiseen, esitetään 19 miljoonaa. Sekin on hieno asia. Mutta en kuitenkaan jaksa uskoa, että pelkät budjettivarat, pelkät momenttimuutokset riittävät.

Haluan kuulla ministeri Vapaavuorelta ehdotuksia siitä, (Puhemies koputtaa) millä tavalla saadaan myös kulttuurissa muutosta siihen, että yhä pienemmätkin yritykset siirtyvät toimimaan kansainvälisillä markkinoilla.

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talouskasvu vuosina 2014—2015 on edelleenkin vaatimatonta, ja työllisyys heikkenee edelleen.

Ikäryhmässä 60—65-vuotiaat työttömien määrä on seitsemän viime vuoden aikana yli kaksinkertaistunut. Huolestuttavinta on, että korkeasti koulutettujen 60—65-vuotiaiden työttömien määrä on lisääntynyt muita nopeammin. Lisäksi työllisyysasteen nousu on tässä ryhmässä lähes pysähtynyt ja on edelleenkin vain noin 40 prosenttia. Työttömyyseläkkeen poisto on kasvattanut työvoiman tarjontaa, mutta yli 60-vuotiailla se näyttää vain lisänneen työttömien määrää. Työnantajat ennemminkin irtisanovat kuin työllistävät ihmisiä, joilla on eläköityminen muutaman vuoden sisällä. Ikääntyneiden pysymistä työelämässä pitää tukea nykyistä tehokkaammin, jotta eläkesäädösten kiristäminen ei muutu työttömyydeksi vaan työllisyydeksi. Ikääntyneiden motivaatio on korkealla, ja he haluavat jatkaa työssään, mutta työnantajien asenteissa on esteitä. Arvoisa ministeri, oletteko tähän kiinnittänyt huomiota?

Kristiina Salonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ ja työn tulevaisuus näyttäytyy suomalaisille tässä ajassa hyvin erilaiselta. Toisille työpäivät ovat työtä täynnä, jopa niin, että kaikesta työstä ei tahdo oikein edes selviytyä työaikana. Työ valuu heillä useimmiten myöskin vapaa-ajalle ja kotiin. Toiset taas elävät keskellä teollisuuden rakennemuutosta. Heille lomautukset ja irtisanomiset luovat epävarmuutta omaan elämään. Moni heistä miettiikin, milloin tästä rakennemuutoksesta tulee loppu ja mitä Suomeen jää jäljelle. Ja sitten ovat ne ihmiset, joista tänäänkin on paljon puhuttu. Ne, jotka ovat menettäneet työnsä. Osalla heistä työttömyys on pitkittynyt ja tuonut tietenkin perheelle huolta arjesta selviytymisestä.

Kysyisin ministeri Vapaavuorelta: Millaista rakennemuutosta hallitus vielä ennakoi tulevaisuudessa? Olemmeko jo nähneet rakennemuutoksen aallonharjan ja olemme jo kohti uutta laskua?

Ministeri Ihalaiselta kysyisin: millä keinoin tulevaisuudessa pystytään poistamaan työssäjaksamisen esteitä, jotta työurat jatkuisivat mahdollisimman pitkään?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin ministeri Vapaavuorelta kysyä, kun hän on tämmöinen elinkeinoministeri, millä tavalla hän suhtautuu tähän asiaan: Siellä puhutaan tutkimuksesta paljon, mutta Suomessa on erittäin suuri määrä keksijöitä ja heillä on hyviä ideoita. Heillä on ongelma vain siinä, että kun idea valmistellaan, niin sitten sen valmistelun jatko on heikkoa. Muun muassa minua on lähestynyt eri puolilta Suomea näitä keksijöitä, ja he ovat tehneet omia esityksiä, muun muassa että aikuiskoulutuskeskuksiin järjestettäisiin semmoinen mahdollisuus, jossa sitten jalostettaisiin näitä. Mitenkä suhtaudutte tähän asiaan?

Sitten ministeri Ihalaiselle: Olen jo useammankin kerran täällä ottanut esille tämän ensimmäisen ulkopuolisen palkkaamisen firmaan. Eli niin sanottuja yksinyrittäjiä tässä maassa on noin 180 000. Ollaanko näihin niin sanottuihin sivukuluihin pikkuhiljaa perehtymässä ja ottamassa kantaa ja näyttämässä vihreää valoa? Tiedän, että nuorten yhteiskuntatakuusta on puhuttu ja sillä on joitakin asioita saatu eteenpäin, mutta tämä sektori on vielä käsittelemättä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla on valtava huoli te-toimistojen tilanteesta, tai pikemminkin olen valtavan huolissani te-toimistojen asiakkaiden tilanteesta. Sähköisten palvelujen lisääminen on erittäin kannatettava ja hyvä asia. En missään nimessä vastusta niitä. Mutta meillä on paljon ihmisiä, erityisesti nuoria, jotka tarvitsevat kyllä henkilökohtaista neuvontaa ja tukea päästäkseen siinä omassa asiassaan eteenpäin. Kysynkin ministeri Ihalaiselta: miten te näette te-toimistojen mahdollisuudet jatkossa antaa henkilökohtaista ja oikea-aikaista tukea sitä tarvitseville?

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikkidirektiivi astuu voimaan aivan juuri, ja siitä tulee suuri lasku yhteiskunnalle. Mitat ja massat astuivat voimaan ikään kuin kompensaationa tästä, mutta tästä ei ole kuitenkaan koitumassa siinä määrin hyötyjä kuin ajateltiin, koska meidän tiestömme ei yksinkertaisesti kestä. Eli milloin vähintään siltoihin pistätte lisäpanostuksia, että siitä on jotain hyötyä tulossa?

Väylämaksuja olette puolittamassa, mutta sekin on vain puolitus, ja sitten tämä LNG-terminaali on yksi asia, miten tätä voidaan ratkaista. Poriin on semmoinen rakenteilla. Siinä on rahoitus vielä pikkasen ilmeisesti auki. Mitä sille kuuluu, ja mitä kuuluu kaikille muille LNG-terminaalihankkeille, joita Suomessa on?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen taloudellinen tilanne on todella tämmöisessä sumuisessa vaiheessa, että ei oikein tarkkaan nähdä eteenpäin, mitä tulee tapahtumaan ja milloin se talouskasvu lähtee — tulee USA:sta ja Euroopan kautta tänne kaukaiseen Suomen kolkkaan. Mutta minä olen erittäin tyytyväinen siihen, että meillä työministeri ja elinkeinoministeri ovat tehneet niin paljon sen eteen, että saataisiin uusia työpaikkoja ja saataisiin työllistettyä nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä.

Minä olen jäänyt ihmettelemään suuresti sitä, että työnantajat eivät tartu tähän Sanssi-korttiin: jos työllistäisi nuoria, niin saisi 700 euroa nuoren mukana joka kuukausi. Ei vain kelpaa. Kyllä minä sitä yhteiskuntavastuuta hakisin ja kysyisin myös työnantajilta ja yrittäjiltä. Tarttuisivat nyt edes kerran tähän 700 euron Sanssi-korttiin ja työllistäisivät nuoria!

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Muutama pointti.

Meillä on yhteiskunnassa työn tuottavuusvaje, elikkä meiltä koko ajan teollisuudesta menee työpaikkoja palvelutuotantoon, mikä on vähemmän tuottavaa toimintaa. Meillä on tällä hetkellä semmoinen tilanne, että työttömyysaste on kyllä pysynyt suhteellisen maltillisella tasolla, mutta se johtuu siitä, että meillä on voimakas eläköityminen päällä. Meidän täytyisi saada ehdottomasti tehtyä jonkinlainen fiskaalinen devalvaatio, jolla työn sivukuluja alennettaisiin, jotta me saisimme viennin vetämään.

Investointeja pitäisi saada lisää Suomeen. Invest in Finland -ohjelma on oikein hyvä. Sinne lisää panostuksia. Siellä saadaan nopeimmin työpaikkoja syntymään. Kannustinloukkuja kuuluisi poistaa nopeasti. Tonni kuussa puhtaana käteen — se on tosi hyvä jos ei jopa loistava ehdotus, se vähentää kannustinloukkuja.

Eipä tässä muuta. Kysyisin, miten me saamme tämän pahimman ongelman hoidettua. Elikkä työn tuottavuus täytyisi saada kasvuun. Miten se asia voidaan hoitaa?

Riitta Myller /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meille on kaikkein tärkeintä se, että millä saamme uutta työtä ja kestävää kasvua. Mielestäni nämä tavoitteet, joita hallitus on asettanut — biotalous, cleantech ja digitalous — ovat hyviä, mutta millä tavalla näissä saavutetaan tuloksia? Mikä on se strateginen ote, mikä hallituksella on viedä näitä asioita eteenpäin ja saada sellainen tilanne aikaan, että Suomessa aidosti syntyy näille aloille niin paljon työpaikkoja kuin mikä potentiaali on?

Esimerkiksi Tanskassa on asetettu sellainen tavoite, että vuoteen 2050 kaikki energia Tanskassa tulee uusiutuvista energialähteistä. Se on aika kova buusti siihen, että sinne alueelle satsataan. Onko meillä Suomessa joitain sellaisia isoja tavoitteita, ideoita, ajatuksia, joilla sitten kyetään näihin alueisiin satsaamaan?

Mika Niikko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on tullut esille tässä useita kertoja, ja nuorisotakuu ei ikävä kyllä ole pystynyt vastaamaan siihen siltä osin, että olisi työpaikkoja heille pystytty luomaan siinä suhteessa kuin heidän työttömyytensä on kasvanut.

Arvoisat ministerit, haluan muistuttaa siitä, että aikoinaan nuorilla, kuten minullakin, oli ensimmäiset työpaikat rakennusalalla. Pääsi apumieheksi töihin sinne. Ei tarvinnut osata, vanhemmat tekijät opettivat. Mutta tänä päivänä on tämmöinen rakenteellinen työttömyys rakennusalalla. Suomalainen työmies ei enää kelpaa sinne. Kun me tiedämme myös sen, että kun veronumero tuli pakolliseksi rakennusalalla, kävi ilmi, että meillä on Suomessa se 80 000 ulkomaalaista työntekijää — pelkästään Virosta 35 000 työntekijää — niin ei ole ihme, jos työtä ei enää suomalaisille riitä. No, miksi sitä ei riitä? Koska palkan polkeminen on helppoa. Verottajalla ei ole oikeutta ilmoittaa mahdollista alipalkkausta työsuojeluviranomaisille lainkaan. Mielestäni alipalkkauksen kriminalisointi olisi tehokkaampaa kuin tutkia sitä työsyrjintänä.

Arvoisa ministeri, olisin kysynyt, kuinka me voimme suosia suomalaisuutta, jotta nuorille saadaan työpaikkoja rakennusalalla, sillä tämä 80 000 rakennusalalla olevaa ulkomaalaista työntekijää vie kyllä leivän suomalaisen nuoren suusta.

Eeva-Johanna Eloranta /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuorelta kysyisin minäkin mielipidettä tuohon väylämaksujen poistoon. Elikkä onko hallituksen piirissä mietitty väylämaksujen poistoa kokonaan, jotta tätä kautta voitaisiin saada Suomen satamiin enemmän transitoliikennettä ja sen tuomia tulonlisäyksiä, muun muassa verotuloja? Venäjän edustalle valmistuva Ust-Lugan satama on vaarassa viedä meiltä sen vähäisenkin transitoliikenteen, mitä meillä on, ja kilpailutilanne on aika kova tällä alalla.

Ministeri Ihalaiselta kysyisin nuorisotakuusta. Nuorisotakuu on onnistunut hyvin. Työllistämissuunnitelmat on laadittu suurelle osalle nuoria ja niin pois päin, mutta varmasti parannettavaakin on. Mitä mieltä olette, onko tämä tulossa oleva sosiaalihuoltolaki arvioiden mukaan tuomassa joitakin parannuksia niille nuorille, jotka ovat nuorisotakuun piirissä?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maaseudun kehittäminen vaalikauden alussa muuttui maa- ja metsätalousministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. En väitä, että se olisi huonommassa asennossa siellä, mutta siellä on kylätoiminnan kehittäminen, jota on vahvasti viety eteenpäin, ja sillä on erittäin iso merkitys maaseudulla. Nyt näyttää siltä, että ministeriö on joutunut tästä kylätoiminnan kehittämisestäkin merkittävästi supistamaan määrärahoja. Se oli jo hyvässä kasvussa edellisillä vaalikausilla, ja suomalaisella maaseudulla saatiin tosi paljon aikaan tällä. Kyläasiamiesverkosto maakunnissa toimi hyvin, ja se oli tärkeä linkki. Kysyn ministeriltä: tunnistatteko sen, että kylätoiminnalla on suomalaisella maaseudulla merkittävä rooli?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Euroopan ja Suomen tilanne on nyt sellainen, että siinä eivät mitkään takuut auta, eivät nuorisotakuut tai muut takuut. Ja syytkin, mistä se johtuu, täällä on todettu eilen ja tänään moneen kertaan. Vuosien varrella työnvälitystoimistojen slogan on ollut, että älä välitä, emme mekään välitä.

Ministeri Ihalainen: Mitä pitäisi tehdä, että te-keskusten toiminta saataisiin uskottavammaksi? Olisiko sillä sektorilla jotakin tehtävissä, koska VTV:n mukaan te-palvelujen uudistus saattoi haitata muun muassa nuorisotakuun tavoitteita?

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vammaisten henkilöiden työllistyminen on usein vaikeampaa kuin muiden kansalaisten. Itsensä työllistäminen voi olla myös vammaisille ja osatyökykyisille vaihtoehto työllistymiseen. Invalidiliitto ja muut järjestöt ovat esittäneet toimenpiteitä, joilla vammaisyrittäjyyttä voitaisiin edistää. Näihin kuuluu muun muassa sosiaaliturvan, sosiaalipalveluiden ja yrittäjyyden yhteensovittaminen entistä paremmin. Vammaispoliittisessa ohjelmassa 2010—2015 on esimerkiksi toimenpide-ehdotus, jossa selvitetään vammaisyrittäjien arvonlisäveron huojennuksen korvaamista suoralla tuella vammaisyrittäjille. Vaikeavammaisille yrittäjille voi aiheutua useita ylimääräisiä kustannuksia aistivamman tai fyysisen vamman takia. Nämä kustannukset vaikeavammainen yrittäjä joutuukin lisäämään tuotteen tai palvelun hintoihin, ja näin ollen kilpailuasetelma ei ole yhdenvertainen vammattoman yrittäjän kanssa.

Arvoisa ministeri, kysyisinkin: millaisin toimenpitein voitaisiin tukea osatyökykyisten tai vammaisten yrittäjyyttä paremmin ja aiotteko viedä tuota toimenpide-ehdotusta eteenpäin?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Reijonen kysyi: tunnistatteko, että kylätoiminnalla on maaseudulla iso merkitys? Tunnistan, sillä on iso merkitys. Olen osaltani kovin pahoillani siitä, että siihen kohdistuvat määrärahat pienenevät. Nyt on vain niin, että näissä säästötalkoissa, missä tämäkin hallitus on sopeuttanut 6—7 miljardia tämän kauden aikana, monista semmoisista asioista, joilla on merkitystä, on jouduttu tinkimään.

Edustaja Myller puheenvuorossaan peräänkuulutti kasvua. Pidin siitä, kun hän käytti sanaa "kestävä". Se on oikeasti asia, johon kannattaa hetkeksi pysähtyä. Siis kestävä kasvu voi perustua vain kannattavaan yksityisen sektorin liiketoimintaan. Ja ollakseen kannattavaa yksityisen sektorin liiketoiminta ei voi perustua tukiaisiin tai tämän kaltaisiin asioihin. Tukiaisilla voidaan saada jotain liikkeelle ja avittaa ja jossain alkuvaiheessa tai jossakin hankalassa vaiheessa merkittävälläkin tavalla vaikuttaa tarinaan, mutta kyllä pitkässä juoksussa kysymys on siitä, että meillä on kilpailukykyinen yhteiskunta. Ja se on sitten hirveän monen tekijän yhteissumma.

Tanskassa on asetettu omia tavoitteita uusiutuvalle, pitää paikkansa, Suomessakin tullaan lähiaikoina asettamaan parlamentaarisessa energia- ja ilmastokomiteassa. Mutta olemme me esimerkiksi biotalouden ja cleantechin osalta asettaneet hyvin konkreettisia ja yksiselitteisiä tavoitteita, joihin liittyy myös hyvin selkeät strategiat, joita on tarkoitus noudattaa ja itse asiassa noudatetaan jo monin osin.

Täällä puhuttiin silloista, väylämaksuista ja LNG-terminaaleista. Sillat ja väylämaksut kuuluvat ministeri Risikolle, mutta LNG-terminaaleista voin yleisellä tasolla todeta, että hyvin lähiaikoina on tarkoitus viedä valtioneuvoston käsittelyyn kotimaisten LNG-terminaalien tuet. Iso Suomenlahden terminaali on oma asiansa, mutta sen lisäksi on pienempiä kotimaisia hankkeita, joihin hallitus on luvannut merkittävän määrän tukea, ja ne on tarkoitus päättää aivan lähitulevaisuudessa.

Edustaja Kokko puhui keksijöistä. Tässä on tiettyä kansanviisautta jo pidemmältä aikaa, että Suomi on keksijöitten ja erilaisten insinöörien luvattu maa, mutta sitten siinä kaupallistamisessa me emme ole niin hyviä. Tässä on kanssa aika iso systeemisen muutoksen pohdinnan paikka, miten me onnistuisimme paremmin kaupallistamaan, brändäämään, viemään maailmalle, myymään ja markkinoimaan niitä valtavan monia hyviä tuotteita, mitä Suomessa on.

Tämä linkittyy laajemminkin siihen keskusteluun, mitä täällä on käyty. Useampikin edustaja on peräänkuuluttanut ja kysynyt sitä, onko meillä kasvuhakuisia pk-yrityksiä. Ikävä kyllä, kansainvälisessä vertailussa ei ole. Toki niitäkin on, mutta kansainvälisessä vertailussa ei ole. Tähän liittyy myös kysymys kansainvälistymishaluisuudesta. Suomella on aika pitkä teollinen historia, joka on perustunut muutamiin suuriin veturiyrityksiin, ja itse asiassa meidän pk-kenttä on tottunut kansainvälistymään näitten kautta, näitten alihankkijaverkostojen kautta. Tämä pitäisi pystyä murtamaan, jos me haluamme luoda merkittävää määrää uutta vientiä. Ja tähän liittyy monia haasteita alkaen siitä, että Suomi on pieni markkina, että täällä omilla markkinoilla ei pääse kasvamaan kovin suureksi. Ja sitten on ihan tämmöisiä henkisiä esteitä siinä, että ulkomaat ja vieraat kielet ja muut ovat hankalia, mutta sitten on myös kysymys sentyyppisestä liiketoimintaosaamisen puutteesta, mitä meillä pk-sektorilla on ja jossa on totuttu siihen, että kun on riittävän hyvä tuote, niin meiltä löytyy Suomesta vielä isompi yritys, joka ostaa tuotteita. Mutta sitten, kun heidän pitäisi lähteä viemään maailmalle ja hakemaan asiakkaita, niin tarvitaan sentyyppistä osaamista, mitä meillä ei ehkä samalla lailla ole ollut.

Edustaja Salonen kysyi sitä, miten rakennemuutos jatkuu. En usko, että siihen kukaan osaa hirveän viisasta vastausta antaa, mutta on selvää, että esimerkiksi kaupan alalla on vielä näkemättä meidän ehkä isompi rakennemuutos. Ja meillä on joitain aloja, joissa varmasti iso rakennemuutos on vielä edessä. Sen sijaan on joitain aloja, esimerkiksi metsäteollisuus, missä ilmeisestikin pahin on nähty ja on jopa positiivisia merkkejä siitä, että lähdetään uudelleen, kun se muuttuu biotaloudeksi, jopa eteenpäin. Ja varmasti on kaupan ohella joitain muitakin aloja, joissa tullaan näkemään vielä hyvinkin raskasta rakennemuutosta, mutta tämä on ehkä niitä ilmeisimpiä.

Edustaja Filatov kysyi cleantechista ja julkisista hankinnoista. Valtioneuvosto on tehnyt jokin aika sitten TEM:n ja YM:n yhteistyönä periaatepäätöksen, jossa velvoitetaan valtiotoimijoita eli lähinnä Hanselia ja Senaattia suuntaamaan kaikista julkisista hankinnoista tietty osa cleantech-hankkeisiin ja sitten kannustetaan kuntia tekemään samoin.

Elyjen yt:istä ehkä vielä lopuksi. Edustaja Lohi aloitti sen keskustelun joku aika sitten. Tämä on erittäin ikävä, valitettava ja hankala tilanne. Voi sanoa, että ely-keskukset ovat puolustushallinnon jälkeen ehkä toinen sektori, organisaatio, valtionhallinnossa, jossa joudutaan nyt aika rankkojen toimenpiteitten eteen yksinkertaisesti valtiontalouden säästösyistä. Niin suurista irtisanomisista ei varmasti ole kyse kuin mihin edustaja Lohi viittasi, mutta kyllä pitää varautua siihen, että merkittäviä määriä ihmisiä joudutaan sieltä vähentämään. Tähän liittyen haluaisin kannustaa aidosti kaikkia eduskuntapuolueita valmistautuessaan seuraaviin eduskuntavaaleihin miettimään sitä, olisiko meillä joku isompi aluehallinnon uudistamisen paikka. Voi olla, että nykyrakenteella emme yksinkertaisesti enää selviä. Mutta tämä on sen kokoluokan asia, että emme halunneet tässä hallituksessa lähteä siihen nyt kesken vaalikauden vaan koettiin, että olisi älykkäämpää ja mielekkäämpää, että siitä käydään mahdollisesti keskustelua eduskuntavaalien yhteydessä ja sitten hallitusohjelmatasolla päätetään, mitä tehdään.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Haluaisin painokkaasti yhtyä siihen, mitä Vapaavuori puhui tästä alueellisen hallinnon tulevasta kehittämisestä. Siihen pitää varautua seuraavaan hallitusohjelmaan nähden, ja se on erittäin iso reformi, joka edessämme varmaan on.

Rakennemuutos on kyllä pysyvää, se ei pysähdy. Se muuttaa muotoaan, mutta se on kuitenkin pysyvää töiden ja ammattien suhteen varsinkin, ja tähän meidän pitää varautua niin, että ihmisillä on riittävästi osaamista ja valmiuksia siirtyä työstä ja tehtävistä toiseen. Vaikka sentyyppinen rakenteellinen muutos ei aina toimialoja koske, se koskee työn sisäisiä rakennemuutoksia, ja sen edessä me olemme.

Edustaja Oinonen puhui tärkeästä asiasta, että voisiko näiden kuljettajien, jotka tämmöistä keikkatyötä tekevät, ammattipätevyyttä jollain vahvistaa, että he saisivat työn syrjästä kiinni. Kyllä nyt tuntuisi luontevalle, että meidän työvoimapoliittisessa koulutuksessa voitaisiin tunnistaa tällaisiakin tarpeita, ja sen takia täytyy katsoa, mitä sille asialle voitaisiin tehdä, koska se on kuitenkin osaamista, joka voisi johtaa ainakin tämmöiseen osittaiseen työhön, ja tätä ajatusta täytyy vakavasti miettiä.

Edustaja Pelkonen kysyi siitä, mitä hallitus on voinut tehdä matkailualalle. Yhden asian se ainakin teki, ja se oli se, että ei nostettu arvonlisäveroa, mikä olisi ollut ravintola- ja matkailualalle ja palvelualalle aika myrkkyä näissä olosuhteissa. Pidättäydyttiin sen takia, että se olisi iskenyt työllistävyyteen kovastikin. (Mauri Pekkarinen: Se oli hyvä ratkaisu!) — Se oli hyvä ratkaisu, ja se oli harkittu teko.

Sitten Filatov kysyi työelämän laadusta ja todellisuudesta. Sehän on näin, että jos me emme työnaikaisessa ihmisten jaksamisessa ja hyvinvoinnissa saa tuloksia aikaan tai työkyvyttömyyseläkkeelle valumisen hidastamista — se on aika suurta, parikymmentätuhatta ihmistä joka vuosi — niin tämä keskimääräinen työstälähtöikä ei oikein tahdo sitten nousta niin kuin me haluamme. Tämän vuoksi nämä kysymykset ovat nyt näissä parasta aikaa käytävissä neuvotteluissa myös esillä. Siihen liittyy kuntoutusta, ja siihen liittyy erilaisia toimia, joissa on tiedostettu, että täällä päässä täytyy tehdä paljon töitä.

Pitkäaikaistyöttömyyden konsepti, tämä monitoimipalvelukeskusverkosto ja palkkatukiuudistus ja työmarkkinatuen siirto myös 300 päivän jälkeen kuntiin ja rahoitus perään, on iso kokonaisuus, ja me olemme varanneet 5 miljoonaa kehyksissä valtion puolelta näiden uusien työvoiman palvelukeskuksien tai monitoimikeskuksien rahoitukseen. 5 miljoonaa on siis kehyksissä budjetoitu sitä varten, että valtio hoitaa omalta osaltaan rahoitusta, plus että suuntaamme työllisyysmäärärahoja tänne.

Tarvitaanko, edustaja Tolppanen, työperäistä maahanmuuttoa? Hallittua työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan, mutta täytyy se tarve olla, niin se täydentää suomalaista työvoimaa eikä korvaa sitä, ja pelisääntöjen täytyy olla paremmat, niin että täällä ei ole kahden luokan työmarkkinoita vaan tehdään samoilla työehdoilla ja pelisäännöillä. Se on se tärkeä asia.

Kannattaa tietysti olla huolissaan myöskin työvoimapalveluverkostomme, te-toimistoverkoston resursoinnista. Ministeri Vapaavuori kuvasi äsken, missä tilanteessa me olemme ely-keskuksien suhteen. Te-toimistojen suhteen on nyt kuitenkin se tilanne, että siellä ei tämäntyyppisiä lomautus- tai irtisanomistilanteita ole. Keväällä lisäsimme 50 henkilötyövuotta, tässä budjettiesityksessä 100 henkilötyövuotta te-toimistoihin käsipareja — ja senkin jälkeen ne resurssit ovat tietysti rajallisia — että pystyttäisiin antamaan varsinkin nuorille ja pitkäaikaistyöttömille sitä henkilökohtaisempaa palvelua, jota täällä aivan perustellusti kaivattiin.

Sitten Vehkaperä puhui tästä Oulun tilanteesta, enkä muuta kuin viittaa siihen, että on selvää, että se rahoituksellinen tuki, jonka yhteiskunta voi antaa — ja Oulun seudulle sitä on annettu kohtuullisen merkittävästi — ei kaikkea ratkaise. Se on päivänselvä asia.

Sitten se toinen kysymys liittyi tähän pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Tiedämme, että kuusi suurinta kaupunkia on kääntynyt puoleemme ja ilmaissut suurta valmiutta koko työvoimapolitiikan vastuun kantamiseen, tai ainakin pitkäaikaistyöttömyyden siirtämiseen enempi vielä kuntavetoiseen vastuuseen. Nyt nämä ratkaisut tulevat johtamaan siihen, että esimerkiksi näitten uusien työvoiman palvelukeskusten tai monitoimikeskusten johtaja on kunnasta, eli se menee nyt jo enempi kuntavetoiseen suuntaan. Me olemme nyt asettaneet työryhmän, joka miettii tätä kuntien ja valtion työnjakoa tässä työvoimapolitiikassa, ja vuodenvaihteeseen mennessä täytyy tehdä siitä ehdotuksia.

Edustaja Koskelan puheenvuoro oli koskettava ja hyvä, ja tiedostamme nämä asiat. Mitä nyt tulee uudistuksia: palkkatuki tulee nyt 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille pysyvämmäksi. Sillä kannustetaan yrityksiä pitämään yli kuusikymppisiä töissä ja ottamaan myös heitä töihin. Se on yksi tällainen ele, jonka toivon edesauttavan.

Sitten kysymys ihmisten jaksamisesta: Edustaja Salonen puhui tärkeästä asiasta. Minusta se on osaamista, se on parempaa johtamista työelämässä, työterveydenhuollon hyvälaatuista olemassaoloa. Kaikki nämä vaikuttavat ihmisten jaksamiseen, ja se, että ymmärretään, että ihmisillä on muutakin elämää kuin työelämä, että pitää (Puhemies koputtaa) työelämän ja perhe-elämän tasapaino tässä yhteiskunnassa kuitenkin säilyttää ja arvostaa sitäkin puolta.

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä nyt päällimmäisiin kysymyksiin.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onhan siellä ihan hyvät ministerit, ja olettehan te parhaanne yrittäneet tehdä, mutta ei nyt kuitenkaan ole mennyt ihan putkeen. Kun silloin, kun nuorisotakuu lähti liikkeelle, oli 34 800 nuorta, alle 25-vuotiasta, työttömänä ja kun niitä nyt on mokomat 52 000, niin kyllä pikkasen pieleen on mennyt tai siis se ase, mitä on käytetty, ei nyt kaikin osin ole ollut riittävän terävä. Ja kahdessa vuodessa pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 50 prosentilla. Eli minä luulen, että se on niin kuin hallituksen muusta politiikasta johtuvaa, te olette varmaan yrittäneet tässä parhaanne. Onhan näin? Tämä on ensimmäinen kysymys.

Toinen liittyy biopolttoaineisiin ja ministerivoimiin. EU päätti edellisellä ohjelmakaudella, että nyt pitää joka maassa olla 10 prosenttia uusiutuvien osuus liikenteessä vuoteen 2020 mennessä. Sitten se yhtäkkiä päätti, että vuoden 20 jälkeen ei tarvitse olla välttämättä yhtään. Siis sen poukkoilevampaa politiikkaa ei voi juuri olla. No, Suomessa me päätimme viime eduskuntakaudella, että Suomessa lailla säädetään, että meillä pitää olla 20 prosenttia, ja se on, arvoisa ministeri, niin kuin hyvin tiedätte, vaikuttanut siihen, että suomalaiset ovat investoineet nestemäisten polttoaineitten tuotantoon. Yrittäkää nyt saada siellä Brysselissä läpi tämä homma, että nytkin tulisi imperatiiviset tavoitteet.

Ja viimeinen: maakunnan kehittämisraha. Lopettakaa (Puhemies koputtaa) sen leikkaus, pankaa nyt edes vähän tilalle. Tiesittekö, ministeri, että me rahoitamme (Puhemies koputtaa) Puolan aluekehitystä, niitten hommia, noin 150 miljoonalla eurolla joka vuosi? Se on siis niin kuin ekstraa 150 miljoonaa (Puhemies koputtaa) Suomen veronmaksajien rahoja.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun edellinen edustaja puhui niin pitkään, niin minä yritän käyttää sitten hiukan lyhyemmän puheenvuoron.

Ministeri Ihalainen, perustettavien yritysten määrä kasvaa tällä hetkellä voimakkaasti, ja samaan aikaan kuitenkin työttömyys kasvaa. Tämä tilastollinen asiahan kertoo siitä, että ihmiset, jotka irtisanotaan töistä, perustavat yrityksiä ja näin tätä kautta pyrkivät sitten työllistämään itsensä. Ei nyt viimeisessä puheenvuorossanne vaan edellisessä puheenvuorossanne, mikäli kuulin oikein, sanoitte, että "palkkatyön ja yrittämisen välistä aluetta ei voi häivyttää". Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meillähän on — ei niinkään lainsäädäntö vaan verottajan ohjeistushan pitää tästä aika tiukasti kiinni — niin, että tällainen ihminen, joka työllistää itsensä, tulkitaan, verottaja tulkitsee, kuitenkin siinä omassa työssään, vaikka hänellä on ennakkoveronumerot ja näinpäin pois, työntekijäksi, ja tämä työllistäminen vaikeutuu. Oletteko tästä ongelmasta ollut tietoinen?

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pitkäaikaistyöttömien 300 päivän jälkeen kunnille siirtyvä vastuu on erittäin hyvä uudistus, kunhan se saadaan toteutettua kunnolla. Kunnillahan on jo nyt ollut vastuuta niin nuorisotakuun toteuttamisesta moniammatillisissa työryhmissä kuin kuntakokeiluista. Kunnille tuleva puolet tästä korvauksesta on tietysti hyvä alku. Viesti, jonka minä olen saanut nyt tuolta kentiltä, liittyy osittain tähän, mihin ministeri Ihalainen jo viittasi, tähän työnjakoon työvoiman palvelukeskuksissa, ja siihen on nyt työryhmä, mutta toinen on sitten tämä ohjeistus: kunnat eivät selvästi ole ottaneet vastuuta työttömyyden hoidosta vielä tosissaan tai eivät oikein tiedä, millä työkaluilla sitä tekisivät. Minä toivoisin, että ministeriössä kiinnitettäisiin tähän huomiota, annettaisiin kunnille ohjeistusta ja selkeät pelisäännöt, mitenkä sitä työttömyyden hoitoa siellä erityyppisissä ja erikokoisissa kunnissa voitaisiin parhaiten tehdä.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla uutisoitiin, että VTV:n selvityksen mukaan nuorisotakuulle asetettuja tavoitteita ei vielä saavutettu ensimmäisen vuoden aikana. Oppisopimuskoulutusta on kehitetty tällä kaudella. Kokoomuksen ehdottama koulutussopimus on nostettava jälleen esille ja käyttöön työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja nuorisotakuun toteuttamisessa. Monelle nuorelle, joka ei koulunpenkillä viihdy, kuitenkin työssä ammatin oppiminen on osoittautunut hyvin tulokselliseksi tavaksi työllistyä. Kysyn ministeriltä: miten työ koulutussopimuksen käyttöönottamiseksi voisi edistyä ja osaltaan auttaa meitä nuorisotakuun toteuttamisessa?

Timo  Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lisätyötunnit ovat se ainut mahdollisuus, joka pitää suomalaisen yhteiskunnan palvelukyvyn yllä, ja tietenkin pitää muistaa, että olemassa olevat pitää säilyttää. Me olemme esittäneet esimerkiksi yrityksille, joilla on vaikeuksia pääoman hankinnassa, pankkitakuussa, tehtyjä tilauksia vastaan tietynlaisia ehdotuksia, kun kuitenkin yhteiskunnan kannalta on parempi, että yritys voi toimia kannattavasti eikä joudu siihen tilanteeseen, että joutuu lomauttamaan tai irtisanomaan työntekijät.

Toinen asia, kysyn oikeastaan ministeri Ihalaiselta: Meillä on menossa rakennemuutos, jossa olemassa olevia työtunteja yhä useammin tulevat tekemään erityisesti tänne Etelä-Suomeen muut kuin suomalaiset. Nämä työsuhteet ovat lyhyitä ja jonkin verran häiritsevät tätä kilpailukykyä ja työsuhteiden syntymistä. Onko olemassa — te kun olette asiantuntija — mitään elementtejä, joilla voitaisiin tilanne normalisoida ja mahdollistaa se, että työehdot tulisivat (Puhemies koputtaa) oikeudenmukaisesti täytettyä ja että suomalaiset voisivat entistä enemmän tehdä näitä töitä?

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tähän nuorisotakuuseen ensiksi. Edustaja Vikman nosti tämän Valtiontalouden tarkastusviraston raportin, jossa todettiin, että nuorisotakuu ei ensimmäisen vuoden aikana ole saavuttanut sille asetettuja tavoitteita, ja yhdeksi pääsyyksi nostettiin yleinen taloustilanne ja toiseksi opetuksen, työvoiman, nuorisotyön ja sosiaalityön yhteistyön koordinaatio. Olisiko tässä hieman perattavaa ja mietittävää?

Toinen kysymys. Kun työn vastaanottamisen aina pitäisi olla kannattavampaa, niin näitä kannusteloukkoja on koetettu purkaa, ja tämä erittäin hyvä työttömyysturvan 300 euron suojaosa on ollut nyt vuoden alusta voimassa. Minkälaisia kokemuksia, minkälaista viestiä siitä on tullut, ja onko tulossa muita kannusteloukun purkamiseen tarkoitettuja työkaluja vielä?

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten ministerikin totesi, niin eläkeiän mekaaninen nostaminen ei auta työurien pidentämisessä, ellei näitä varhaisia työkyvyttömyyseläkkeitä saada vähennettyä. Osa asian korjaamiseen liittyvistä toimenpiteistä kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle, erityisesti työterveyshuoltoon, ja varhainen kuntoutus on varmaan avainasemassa, mutta usein kysymys on kuitenkin työhyvinvoinnista laajemmin.

Edellisen työni näkökulmasta voin sanoa, että Suomessa on edelleen paljon niin sanottuja sairaita työpaikkoja, joista helpommin jäädään eläkkeelle tilaisuuden tullen työpaikalla olevan pahan olon takia. Myös ikäjohtamisen taidoissa on valtavia puutteita. Ministeriössä on käsittääkseni meneillään Euroopan paras työelämä vuoteen 2020 -hanke ja kysynkin: mitä tälle hankkeelle tällä hetkellä kuuluu?

Katja Hänninen /vas(vastauspuheenvuoro):

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuorelle toteaisin vain, että tämä Laguna-hankehan olisi kansainvälinen tiedehanke, joka toisi työtä ja toimeliaisuutta ja varmasti myös maksaisi pitkällä aikavälillä itsensä moninkertaisesti takaisin, koska aina tällainen tiedehanke myös luo uutta tiedettä ja myös sen mukana sitten niitä poikasia syntyy.

Sitten, ministeri Ihalainen, olen samaa mieltä teidän kanssanne, että vastentahtoinen osa-aikatyö on suuri ongelma tänä päivänä ja siihen tulisi puuttua, ja samaten nämä muut epätyypilliset työsuhteet, silput, pätkät ja vuokratyö, joita nyt työelämässä on yhä enemmän ja enemmän. Tärkein tavoite tulisi olla, että työllä tullaan toimeen, että palkka riittää siihen elämiseen, mutta tosiasiahan on se, että 8 prosenttia työssä käyvistä elää köyhyysrajalla. Kysyisinkin, minkälaisia toimenpiteitä ministeri esittäisi työssä käyvien köyhyyden poistamiseksi ja oletteko (Puhemies koputtaa) — anteeksi, vielä jatkan — vanhempainvapaiden kustannusten jakamisen kannalla. Tämä olisi tosi tärkeää naisvaltaisten alojen kohdalla.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen kilpailukyvyn kannalta keskeistä on ennen kaikkea työvoimakustannukset, joissa olemme kilpailuasemaa menettäneet, mutta toinen keskeinen tekijä on raaka-aineiden ja energian hinta. Siksi on erinomainen asia, että hallitus on ottanut vakavasti erilaiset energiantuotantomuodot kuten LNG-tuotannon, josta todella toivon, että ensi tilassa nämä uudet terminaaliratkaisut, tukipäätökset saadaan aikaiseksi. Kaiken kaikkiaan energiaosaaminen Suomessa on korkealla tasolla ja monipuolista. Kysynkin ministeri Vapaavuorelta: miten me voimme edelleen lisätä nimenomaan markkinaehtoista erimuotoista energiantuotantoa Suomessa?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmikseni olen joutunut toteamaan, että alueiden kehittäminen ei ole hallituksen intressissä. Maakunnan kehittämisrahan lakkauttaminen on todella kovan luokan isku. Vielä kolme vuotta sitten eduskunta jakoi 32 miljoonaa euroa maakunnille alueiden kehittämiseen ja maakunnan vahvuuksien esille nostamiseen.

Edustaja Hännisen nostaman Laguna-hankkeen, jossa on ydinfysiikan hiukkastutkimuksen maailman ykköspaikaksi tavoiteltava paikka, edistäminen on yksi hanke, joka on maakunnan kehittämisrahalla esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla pidetty hengissä. Nämä maakunnan kehittämisrahat ovat ohjautuneet nimenomaan maakunnan vahvuuksiin ja niiden rahoitukseen ja tukemiseen yhdessä kuntien kanssa. Se on ollut nopea mahdollisuus reagoida paikallisesti ja tehokkaasti niin, että hyviä hankkeita, elinkeinoelämää tukevia, yrityksiä tukevia hankkeita on saatu aikaan.

Lea  Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkään tässä vaiheessa ei kannata kovin ministereitä kehua, koska työt ovat kesken.

Mutta vielä energiapolitiikasta. Suomen virallisella energiapolitiikalla on kolme peruslähtökohtaa: energia, talous ja ympäristö. Energian saatavuuden turvaaminen, energian kilpailukykyinen hinta ja EU:ssa yhteisesti asetettujen energia- ja ilmastotavoitteiden toteuttaminen kuuluvat viralliseen energiapolitiikkaan. Mutta energiapoliittisessa linjauksessa ei painoteta kotimaisuusasteen nostamista, joka vaikuttaa suoraan energian ostoon ulkomailta joka vuosi. Meillä ei ole varaa syytää ulkomaille 7—8:aa miljardia, vaan nyt olisi lopetettava ehkä halvan, saastuttavan kivihiilen suosiminen lämpölaitoksissa. Sitä on korvattava kotimaisella energialla, turpeella, puuhakkeella, lämpölaitoksin. Energiapolitiikassa tulee siirtyä kansantalouden kokonaisvaltaiseen seurantaan ja otettava huomioon, että näin saadaan vaihtotase korjattua, (Puhemies koputtaa) työllistämistä ja myös verotuloja. Mitä mieltä olette, eikö pitäisi ruveta sanoista tekoihin?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömyyden kesto on yli 84 viikkoa. Olen itse työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia ihmisiä työurallani yli 10 vuoden ajan erilaisissa tehtävissä, ja olen nähnyt näitä työttömyyden vaikutuksia, joihinka ministeri Ihalainen kyselytunnilla hienolla ja tunteikkaallakin tavalla viittasi saamansa kirjeen osalta. Työttömyys on työttömälle ihmiselle muutakin kuin taloudellinen menetys, se on myös pitkälti henkinen menetys ja henkinen vaikeus.

Kysyisin, työministeri Ihalainen, teiltä: Miten näette niin sanotun Taipaleen mallin sopivan tähän aikaan? Meillä on työttömänä työnhakijana paljon ihmisiä, joilla ei ole kykyä eikä osaamistakaan enää nykyajan työmarkkinoille mutta silti odottavat pääsyä työhön. Miten turvata työttömälle ihmiselle ihmisarvoinen ja kunniallinen tie eläkkeelle?

Maria Tolppanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt kun puhutaan myöskin työssäkäyntialueen kasvattamisesta, mikä saattaa sinänsä olla aivan hyvä asia, niin oletteko, arvoisa ministeri, harkinnut sellaista asiaa, että kun kasvatetaan työssäkäyntialuetta ja kun nuo työmatkat silloin tulevat siihen maksettavaksi, niin voitaisiinko mahdollisesti jollakin tavalla käyttää esimerkiksi kuntien maksamia sakkorahoja siihen, että niillä kompensoitaisiin näitä työmatkoja? Tämä työllistäisi ihmisiä, mutta saataisiin pois siitä 1 500 euron kuukausipalkasta se 400:n matkojen osuus. Se varmasti auttaisi aika monta ihmistä.

Toinen asia. Kerroitte 5 miljoonan rahasta, joka tosiaan siellä on, ja sillä sitten työllistettäisiin ihmisiä. Nythän meillä on olemassa näitä erilaisia työpajoja, joissa käytetään palkkatukea, ja meillä on myös yrityksiä, joissa käytetään palkkatukea. Nyt vain vaikuttaa siltä, että pelkällä palkkatuellakin tunnutaan työllistävän ihmisiä. Eli onko tässä käymässä (Puhemies koputtaa) nyt vähän sillä tavalla, että lapsi menee pesuveden mukana eli että olemme valtion toimesta luomassa halpatyömarkkinat? (Puhemies koputtaa) Tämä on semmoinen asia, että kannattaa katsoa, mikä on se mitalin toinen puoli, kun tämä asia säädetään.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeinen huoli on tietenkin pitkittyvä työttömyys eli työttömistä jo puolet eli 180 000 kuuluu tähän vaikeimmin työllistyvien ryhmään. Yli 55-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien työttömyysjakso on keskimäärin noin 84 viikkoa. Budjetissa on kunnianhimoisia ja hyviä tavoitteita siihen, että näitä ihmisiä pystytään auttamaan. Kannustan myöskin niihin kaikkiin toimiin ja hyviin toimiin, joita täällä on olemassa, ja toivotan voimia niitten toteuttamiseen.

Varsinainen kysymykseni liittyy nuorisotakuuseen. Sehän on tosiaan ollut reilun vuoden voimassa, ja tuloksia on saatu aikaan, hyviä tuloksia. Alueellisia eroja siellä on jonkin verran ollut, mutta kysymys kuuluukin, että mitä jos ei olisi tehty mitään, niin mikä se ahdinko sitten olisi. Arvoisa ministeri, mitä toimia vielä pitää tehdä, jotta tämä nuorisotakuu saataisiin toimimaan vielä paremmin? Valtiohan ei niitä työpaikkoja pysty luomaan, että kyllä ne toimet siellä maakunnissa ja tuolla kaupungeissa ja kunnissa pitää varmasti tehdä.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä ministeri Vapaavuoren kanssa siitä, että tulevalla vaalikaudella tai tulevassa hallitusohjelmassa pitää olla valmius tarkastella aluehallinnon kokonaisuudistusta. Ja siksi olenkin pahoillani siitä, että juuri nytten, kun kuitenkin tämä aika on aika lähellä, ollaan sadoille henkilöille antamassa lopputili ely-keskuksissa.

Samaan aikaan työ- ja elinkeinoministeriö on nipistämässä EU:n rakennerahastojen teknistä tukea niin, että maakuntaliitot ovat pulassa, irtisanomassa henkilöstöä ja joutuvat käyttämään tekniseen tukeen, voisi sanoa, että omaa tai kuntien rahaa, mikä ei ole oikein. Ja samaan aikaan TEM on kuitenkin laittamassa teknisen tuen atk-järjestelmään kymmeniä miljoonia, ja nyt olen kuullut, että tämä atk-järjestelmän uusiminen on viivästymässä niin, että tänä vuonna ei yritysten kehittämisrahoja voitaisi myöntää ollenkaan. Haluaisin kysyä ministeri Vapaavuorelta: pitävätkö tietoni paikkansa, että tämä ohjelman uudistaminen on näin pahasti myöhässä ja aiheuttamassa tällaisia ongelmia?

Katja Taimela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Ihalainen totesi äskeisessä puheenvuorossaan, että rakennemuutos on pysyvää. Itse tulen seudulta, jolla muutaman vuoden aikana katosi noin 6 000 työpaikkaa. Alueemme sai äkillisen rakennemuutosalueen statuksen ja sitä kautta laajasti tukea myös maan hallituksen toimesta. Itse olen tietysti siellä alueella pitänyt kaikista eniten ääntä siitä, että tehdään kestäviä ja pitkäkestoisia toimia työttömien ihmisten työllistymisen eteen, ja sen sitten tulokset jatkossa näyttävät.

Äkillisen rakennemuutoksen tukeen kohdistuu usean miljoonan euron valtuusleikkaus, ja oma arvioni on, että kyseinen leikkaus vähentää merkittävästi rahoitusta äkillisen rakennemuutoksen alueille erityisesti Etelä- ja Länsi-Suomessa, joissa ei ole myöskään EU:n rakennerahastojen kautta myönnettävää tukea vastaavalla tavalla käytössä kuin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Nämä rakennemuutostilanteet voivat tulla eteen nopeallakin aikataululla, ja jatkossakin on kyettävä mielestäni takaamaan rahoituksen riittävä kansallinen taso. Ja kun tässä kohtaa aikakin alkaa loppumaan, niin ei niinkään kysymystä, mutta esitän vastaaville ministereille sellaisen toiveen, että tähänkin asiaan pitää pystyä tarvittaessa palaamaan.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kokko viittasi äsken keksijöihin ja keksintöihin, ja tähän sitten ministeri Vapaavuori tarttui. Meillä on kyllä paljon vahvuuksia, on osaamista, yritteliäisyyttä, työn kunnioittamista ja ahkerointia ja monenlaista ennakkoluulottomuutta, mutta sen sijaan myyntitaidoissa olemme heikkoja, kaukana Ruotsista. Joskus olen kuullut väitettävän, että jos jossakin päin maailmaa tapahtuu lento-onnettomuus, niin siellä on ollut vähintään yksi ruotsalainen myyntimies siinä koneessa. Eikö tämän myyntiosaamisen syvempi oppiminen pitäisi olla eräänlainen politiikkaohjelma, eräänlainen kansallinen hanke vastaisuudessa, vaikka sen hedelmien korjaamiseen menisi kenties vuosikymmeniä aikaa?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia tästä puheenvuorosta, jonka pyysin vähän liian myöhään.

Ihan ensimmäisenä haluaisin kommentoida edustaja Kallin puheenvuoroa siitä, että ollaan huolissaan. Täällä ovat monet muutkin olleet huolissaan siitä, että näihin hankkeisiin ei työllisty suomalaisia ihmisiä, vaan esimerkiksi on sanottu, että 100 000 virolaista pendelöi Suomeen töihin. Yksi helppo keino hallitukselle vinkiksi työllistää suomalaisia on käynnistää näitä elvytyshankkeita Pohjois-Suomeen, sillä sinne pendelöintimatka on niin pitkä, että todennäköisesti myös suomalaiset työllistyvät niihin hankkeisiin.

Mutta itse kysymykseni koskee tätä kunnille siirtyvää työllistämisvastuuta. Miten arvioidaan, ovatko nämä kunnat todella kykeneviä hoitamaan sitä haastetta, mihin ne nyt astuvat? Esimerkiksi Oulu on osoittanut, kotikuntani, olevansa kiinnostunut kantamaan suurempaa vastuuta, mutta minäkään oululaisena en ole ihan varma, pystyykö kaupunki sen vastuun kantamaan tarpeeksi hyvin. Eli miten seurataan, että siitä seuraa sille työttömälle ihmiselle konkreettisesti parempia palveluja?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Muutamaan kysymykseen vielä.

Edustaja Lipponen jokin aika sitten puhui t&k-panostuksesta ja siitä, että pitää saada myös yksityiset mukaan. Ensinnäkin muistuttaisin siitä, että huolimatta siitä, että Tekesin määrärahat viime vuosina ovat jonkun verran laskeneet ja huolimatta siitä, että Nokialle, joka vastasi yksinään kolmanneksesta kaikista Suomen t&k-määrärahoista, on käynyt, miten on käynyt, niin Suomi on edelleen maailman kolmonen t&k-panostuksessa per capita Etelä-Korean ja Israelin jälkeen, että kyllä meillä silti edelleen on hyvä tilanne. Ja onneksi monet yksityiset muut yritykset ovat olleet mukana aktiivisesti paikkaamassa sitä aukkoa, mikä Nokialta jäi.

Edustaja Kärnä kysyi jokin aika sitten Team Finland -toiminnan vaikuttavuudesta. Meillä ei ole siihen liittyviä selvityksiä vielä, mutta olen kannustanut Finprota kehittämään malleja, joita voitaisiin edes jollakin lailla arvioida. Sinänsä jotenkin lähtökohtaisesti on äärimmäisen vaikea arvioida esimerkiksi jostain viennin lisääntymisestä joillakin markkinoilla, mikä on ollut sitten nimenomaan tämän toiminnan ansiota.

Edustaja Pelkonen kuvasi erittäin hyvin matkailualan tämänhetkisiä haasteita. Ne voi tiivistää siihen, että kun sekä kotimainen ostovoima vähenee että keskeisin ulkomainen matkailijaryhmä venäläiset Venäjällä tapahtuneen ostovoiman vähentymisen takia myös vähenee, niin totta kai tilanne on erittäin hankala. Mutta ei tähänkään mitään hokkuspokkustemppuja ole olemassa eikä sitä yksittäisillä tukiaisilla voi hoitaa, vaan tietenkin kysymys on siitä, että tämän makrotalouden kuntoon saattamisen kautta syntyy parempia ehdotuksia myös tälle.

Kaksi asiaa haluan kuitenkin mainita. Toinen on se, että tämä hallitushan päätti peruuttaa sen edustuskulujen verovähennyksen poiston, jolla matkailuelinkeinon kannalta varmasti on iso merkitys. Toinen on se, että meillä on käynnissä merkittävä matkailun kärkihanke, jossa yritämme maan alueitten kanssa yhdessä löytää niitä asioita, joita ilman merkittäviä budjettipanostuksia yhdessä voitaisiin tehdä, jotta saataisiin matkailuun lisää vauhtia.

Edustaja Lohelle: On totta, että olemme leikanneet rakennerahastojen varojen teknisestä tuesta. Muutos on tehty vain ja ainoastaan sen takia, että jäisi enemmän rahaa itse toimintaan. Pitää muistaa, että rakennerahastovarat on tarkoitettu sitä varten, että edistetään lähinnä pk-sektorin yritystoimintaa maakunnissa, ja kun johtuen eurooppalaisesta ratkaisusta meidän kokonaispottimme olennaisesti väheni, niin pidimme erittäin tärkeänä, että mahdollisimman iso osa rahoista meni varsinaiseen toimintaan.

Kysymykseenne atk-järjestelmän uudistamisesta en osaa vastata. En ole tämmöistä viestiä itse saanut, mutta totta kai selvitän sen välittömästi.

Edustaja Mäkipää väitti, että kotimaisuuskysymys ei olisi energiapolitiikassa esillä. No, kyllä ihan varmasti on. Tässä on johdonmukaisesti ja jatkuvasti monta hallitusta peräkkäin yrittänyt tehdä parhaansa. Pitää muistaa, että Suomi on tälläkin hetkellä kakkonen tai kolmonen EU:ssa uusiutuvan energian osalta, ja sehän on nimenomaan kotimaista. Mutta sitten on vain niin, että kaikkialla maailmassa ne maat, joilla ei ole omia merkittäviä öljy-, kivihiili-, kaasu- tai erittäin merkittäviä vesivoimavarantoja, ovat vain lähtökohtaisesti riippuvaisia tuontienergiasta. Mutta Suomessa jos jossakin on tehty pitkäjänteistä ja hyvää työtä sen eteen, että sitä on koko ajan vähennetty.

Edustaja Vehkaperä puhui maakunnan kehittämisrahasta. En väitä näitä faktoja vastaan, mutta sitten pitää myös muistaa se koko kuva ja se, että sitten kuitenkin rakennerahastovarojen kautta käytetään pitkälti samantyyppisiin toimintoihin satoja kertoja enemmän varoja kuin mistä tässä varsinaisessa maakunnan kehittämisrahassa on ollut kysymys.

Edustaja Kataja kysyi markkinaehtoisesta energiasta. Voisi sanoa näin, että melkein kaikki energiantuotanto Suomessa on markkinaehtoista. Meillä on syöttötariffit tuulivoimaloille, biokaasuvoimaloille, puupolttoainevoimaloille ja metsähakevoimaloille, mutta käytännöllisesti katsoen kaikki muu on markkinaehtoista. Itselläni oli tänään ilo käydä vihkimässä Vantaan 300 miljoonaa euroa maksanut uusi jätevoimalaitos. Kysymys siitä, miten näitä saataisiin lisää, parempi investointiympäristö: varmasti on kysymys monesta eri asiasta, ylipäänsä siitä, että toimintaympäristön epävarmuutta voidaan pienentää, ei vaikeuteta markkinoitten ennustettavuutta erilaisilla windfalleilla ja muilla hankkeilla, minkä lisäksi on toki todettava, että eurooppalaisen energiapolitiikan tämänhetkinen sekasotku on heijastunut kaikkialle Euroopassa ja siltä osin vaikeuttanut tilannetta.

Arvoisa puhemies! Siunatuksi lopuksi edustaja Pekkariselle, vaikka hän ei olekaan enää läsnä, kun hän täällä kysyi, että onhan näin, että ihan putkeen ei ole mennyt. Tähän voi varmaan sanoa, että näinhän on, totta kai on. Muutenhan meillä taloudessa menisi paljon paremmin. Mutta niin kuin edustaja Pekkarinen tietää, ongelmia meillä on ollut ja työpaikkoja menetetty ainakin viimeiset kymmenen vuotta, joista kymmenestä vuodesta edustaja Pekkarinen on itse ollut seitsemän vuotta elinkeinoministerinä, Jyri Häkämies vuoden ja allekirjoittanut kaksi.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen puhui nuorisotakuun vaikuttavuudesta, enkä nyt siihen halua palata muuta kuin muutamilla tunnusluvuilla. Kaikkihan ei ole hyvin, niin kuin me kaikki tiedämme. Kuitenkin 93 prosenttia on tehty työllistämissuunnitelmaa alle 3 kuukaudessa, 70 prosenttia näistä nuorista on työllistynyt alle 3 kuukauden, ja se nuorten työttömyyden kesto onneksi on vain semmoinen 12—13 viikkoa, kun se yleisesti ottaen on 44 viikkoa ja 55-vuotiailla 84 viikkoa. Meillä on vähiten pitkäaikaistyöttömiä nuoria Suomessa koko EU:n alueella. Meillä on vähempi nuorisotyöttömiä kuin Ruotsissa. Senkin jälkeen tämä ongelma on erittäin haastava meille, ja työ on tässä mielessä kesken.

Edustaja Turunen pohti edelleen tätä työn ja yrittäjyyden rajaa. Se on selvä, että itsensä työllistäjien tai itseyrittäjien joukko kasvaa. Totta kai heidän asemastaan meidän pitää pitää huolta. Yritin vain sanoa sitä, että työlainsäädäntöön ehkä ei ole järkevää tuoda semmoista kolmatta yrittäjän ja palkansaajan väliin, jotain omaa kategoriaa, vaan jotenkin tulkita sitten näitä kahta, joko yrittäjyyttä tai työsuhteisuutta, sillä tavalla, että ihmiset mahtuvat näihin jompaankumpaan kategoriaan.

Paatero puhui ohjausvälineiden tärkeydestä suhteessa kuntiin. Se täytyy panna mieleen, mitä siinä voitaisiin tehdä.

Sitten edustaja Vikman puhui nuorisotakuun kehittämisestä oppisopimuskoulutuksen puolella. Siinähän on tapahtunut työmarkkinajärjestöjen kanssa hyvässä yhteistyössä erittäin paljon uutta, että me tuomme nuorisoasteen koulutukseen myös oppisopimuskoulutusta. Siellä tämä tuetun oppisopimuskoulutuksen malli on nyt se, joka on lähtenyt lentoon, koska siinä tuetaan yrityksiä erittäin voimakkaasti: 800 euroa kuukaudessa koulutuskorvausta, Sanssi-raha koko koulutuksen ajalta, eli 1 500 euroa yritys saa tukea järjestäessään oppisopimuskoulutusta toisen asteen koulutusta vailla oleville nuorille. Se on aikamoinen panostus yhteiskunnassa. Tämän lisäksi tässä on pohdittu ja kokeilussa monenlaisia malleja yhdistää kiinteämuotoista ammattikoulua ja oppisopimuskoulutusta. Tämä 2+1-malli on hyvä esimerkki siitä. Minusta voisi pk-yritysten kannalta miettiä sitä, että sama nuori voisi olla useamman yrityksen kanssa yhtä aikaa oppisopimussuhteessa, ettei tule yhdelle pk-yritykselle liian suurta kuormaa, että voisi yrittää jakaa tällä tavalla ja kehittää tätä oppisopimuskoulutusta tähän suuntaan.

Edustaja Kalli puhui myös, niin kuin moni muukin, työehtojen valvonnasta ja siitä, miten rakennusalalla suomalaisetkin varsinkin nyt Uudellamaalla pääsisivät töihin. Me tulemme ilman muuta tässä työn tarjonnassa ja työpaikkojen tarjonnassa korostamaan sitä, että tällä alalla on täällä töitä ja suomalaisten pitäisi niihin myöskin tarttua. Mutta toisaalta me tarvitsemme sitä, että lähetettyjen työntekijöiden työehtoja valvotaan. Onneksi siinä on tulossa myöskin direktiiviä täydentävä direktiivi, joka velvoittaa lähtömaissa antamaan vähän enempi selkoa siitä, millä ehdoilla he tänne tulevat, ja tilaajayritykset joutuvat täällä myös valvomaan, että veroja ja palkka-asioita hoidetaan asiallisella tavalla. Tässä on tapahtumassa muutosta.

Sosiaalihuoltolaki on erittäin tärkeä, myöskin tämä nuorisotakuuta täydentävä. Siinähän tullaan siihen, että tämä varhaisemman puuttumisen ja rinnalla kävelemisen ja tuen tarve on jo ennen toiselle asteelle tuloa. Sosiaalihuoltolaki tuo tässä paljon uusia välineitä tämän työn kehittämiseen.

Sitten varmaan on niin, että meillä on hyviä ja meillä on vähän sairaalloisempia työyhteisöjä riippuen siitä, miten johdetaan, mikä henki siellä on, miten paljon panostetaan ihmisten osaamiseen ja työtehtävien nykyaikaistamiseen. Tässä on suuria eroja. 2020-hanke, jonka tavoite on, että Suomi on Euroopan paras työelämänsä suhteen tuolloin, on erittäin hyvässä vauhdissa ja laajalla yhteistyöllä tapahtuva pitkäkestoinen hanke, jossa mennään yrityksiin tukemaan heidän muutosprosessejaan, heidän työtään siinä, että he kiinnittävät näihin asioihin huomiota.

Laguna-hankkeesta sanoisin vain sen verran, että se on kansainvälinen hanke. Tosiasia on se, että se kansainvälinen ja muu rahoituspohja on vielä sen verran auki, että ei pysty yhteiskunta ottamaan kantaa siihen, mikä mahdollisesti meidän osuus voisi olla. Tämä vaatii kyllä aika paljon siellä paikallisilta tekijöiltä mutta myös siinä kansainvälisessä verkostossa tämän rahoituspohjan miettimistä, että siinä on kaikki mukana eikä se ole pelkästään suomalainen hanke. Tämä varmaan jarruttaa tätä keskustelua.

Vielä edustaja Kari puhui tästä pitkittyvän työttömyyden syrjäytymisen uhasta ja ihmisarvon kannalta siitä, mihin tilanteeseen ihmiset joutuvat, kun itseluottamus alkaa pettämään, ja sitten siitä, että meillä tosiasiallisesti työttömien joukossa alkaa olla semmoisia ihmisiä, jotka ovat tosiasiallisesti vähän väärässä paikassa. Tosiasiallisesti he eivät tule koskaan työllistymään. Sen takia, ottamatta mitään konkreettista kantaa, siinä ajattelussa, joka Taipaleen mallissa oli, minusta oli paljon hyvää. Siinä oli inhimillisyyttä, ja siinä oli kuitenkin se, että ruvettiin katsomaan lääketieteellisin perustein, onko tämä ihminen tosiasiallisesti enää työmarkkinoiden käytössä, ja jos todettiin, että ei ole, niin hänen paikkansa on sitten jossain muussa kuin työlinjassa. Kyllä meillä pitäisi joku tällainen uusi konsepti myös tähän yhteiskuntaan rakentaa, että suhtauduttaisiin näihin ihmisiin tällä tavalla.

Tolppanen puhui näistä TYPeistä ja näin. Mehän tähän pitkäaikaistyöttömyyskokeiluun panemme 20 miljoonaa joka vuosi rahaa plus sitten TYPien kehittämiseen 5 miljoonaa, niin että kyllä tähän pitkäaikaistyöttömyyden päähän laitetaan aika paljon rahaa. Sitten kun ääneen pohdiskelitte sitä, onko se oikein, että nämä kolmannen sektorin toimijat työllistävät vammaisia ja pitkäaikaistyöttömiä pelkästään palkkatyön varalla, joka voi olla korkeimmillaan 1 330 euroa, näinhän ne tekevät ja sen takia tietysti tätä lainsäädäntöä muutetaan. Tätä voi tietysti moralisoida, mutta se vaihtoehto näille ihmisille on se, että heitä ei työllistä kukaan. Sen takia pitäisi myöskin tätä kolmatta sektoria arvostaa. Jos he saavat osa-aikatyöhön näitä ihmisiä edes vähäksi aikaa, niin on se kuitenkin parempi kuin se, ettei työllisty yhtään mihinkään — tämän vuoksi.

Nuorisotakuun kehittämisen seuraavien askeleiden täytyy olla varhaisemman puuttumisen, matalan kynnyksen toimintakonseptien valmistuksen puolella (Puhemies koputtaa) ja siinä, että me menemme jalkatyöhön yrityksiin ja avaamme ovia ja rupeamme järjestämään sieltä nuorille pysyvämpiä työpaikkoja. Semmoista työtä me tarvitsemme.

Kiitän erittäin hyvästä, monipuolisesta ja laadukkaasta keskustelusta, joka meidän ministeriön toimialaan liittyy. — Kiitoksia.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja 901 miljoonaa euroa vuodelle 2015. Hallinnonalan organisaatioiden määrärahoihin kohdistuvat ensi vuonna yhteensä 14 miljoonan euron säästöt, jotka johtuvat pääasiassa aiemmin vaalikaudella tehdyistä säästöpäätöksistä. Säästöistä 6 miljoonaa euroa kohdistuu tuomioistuimiin, 3 miljoonaa euroa ulosottolaitokseen ja 1,3 miljoonaa euroa Rikosseuraamuslaitokseen.

Elokuun alussa annettuun valtiovarainministeriön talousarvioehdotukseen verrattuna vähennykset pienenivät yli 10 miljoonalla eurolla. Tästä yli 6 miljoonaa euroa selittyy lisäsäästöjen poistamisella ja 3 miljoonaa euroa tasokorotuksilla, jotka molemmat kohdistuivat tuomioistuimiin, Rikosseuraamuslaitokseen ja syyttäjälaitokseen. Tästä huolimatta erityisesti Rikosseuraamuslaitoksen, ulosottolaitoksen ja tuomioistuinten taloudellinen tilanne on ensi vuonna tiukka.

Oikeusturvan osalta tavoitteena on, että jokaisella on oikeuksiensa toteuttamiseksi käytettävissään oikeussuojakeino ja että menettelyt ovat oikeudenmukaisia. Oikeusturvaa kehitetään ja sopeutetaan kiristyvään talouteen vuosille 2013—2025 laaditun oikeudenhoidon uudistamisohjelman ja siitä tehtyjen linjausten pohjalta. Oikeudenhoidon tehokkuutta parantavat toimenpiteet alkavat vaikuttaa merkittävästi vasta kehyskauden loppupuolella. Sekin on toki tärkeää, koska toimintamenosäästöt tulevat kasvamaan tulevina vuosina kehyspäätöksen mukaisesti.

Haluan tässä yhteydessä vielä korostaa, että toimiva tuomioistuinlaitos ja oikeudenhoito laajemminkin ovat yhteiskunnan ydintoimintoja. On tärkeää, että kansalaisten luottamus näihin pysyy korkealla. Myös erilaiset kilpailukykymittaukset kertovat valtion toimivien instituutioiden tärkeydestä. On ehkä myös niin, että joskus ajatellaan, että oikeusvaltio ja oikeusturva eivät maksa mitään. Ne otetaan ikään kuin annettuina itsestäänselvyyksinä. Mutta hyvällä oikeudenhoidolla on tienkin oma hintansa. Sitä on hoidettava ja sen toimintaa edistettävä pitkäjaksoisesti.

Värderade talman! Systemet med tillstånd till fortsatt handläggning i hovrätten ska utvidgas under år 2015 så att tillståndssystemet blir tilllämpligt i allt fler ärenden. Målet är att resurser i fortsättningen ska riktas i synnerhet till ärenden i vilka det finns ett uppenbart behov av rättsskydd. Den omfattande reformen av åklagarväsendets och de allmänna domstolarnas datasystem Aipa fortsätter i syfte att stödja effektiva arbetsmetoder och öka produktiviteten. De totala beräknade kostnaderna för projektet uppgår till 34 miljoner euro. Målet är att det nya systemet tas i bruk i sin helhet under år 2018.

Arvoisa puhemies! Tasa-arvovaltuutetun, lapsiasiavaltuutetun ja vähemmistövaltuutetun sekä syrjintälautakunnan ja tasa-arvolautakunnan toiminnot esitetään koottavaksi oikeusministeriön hallinnonalalle vuonna 2015. Valtuutettujen toimintaa varten talousarvioesityksessä on 3,4 miljoonan euron määräraha, jossa on lisäystä 0,5 miljoonaa euroa yhdenvertaisuuslain muutosten toimeenpanoon.

Arvoisa puhemies! Kriminaalipolitiikassa tavoitteena ovat rikollisuuden vähentäminen, turvallisuuden lisääminen ja rikosvastuun toteuttaminen tehokkaasti ja laadukkaasti asianosaisten oikeusturva huomioon ottaen.

Yhdyskuntaseuraamusten käytön edellytyksiä vahvistetaan ja lainsäädäntöä uudistetaan vuoden 2015 aikana. Painopistettä siirretään suljetuista laitoksista avolaitoksiin ja valvottuun koevapauteen. Näin voidaan tutkitusti vähentää uusintarikollisuuden riskiä. Tavoitteena on, ettei vankeja sijoiteta suljetumpaan vankilaan tai osastoon kuin vankilan järjestys ja turvallisuus sekä vankilassa pitämisen varmuus edellyttävät.

Rikosseuraamuslaitoksen tietojärjestelmähankkeen toteuttamista jatketaan. Vankeusrangaistuksen täytäntöönpanon aloitustehtävät on tarkoitus keskittää Rikosseuraamuslaitokselle maaliskuusta 2015 lukien. Nykyisin osan tehtävistä hoitaa ulosottolaitos.

Rikosten uhrien tukipalvelujen rahoituksen turvaamiseksi valmistellaan hallituksen esitys rikosuhrimaksuksi. Rikosuhrimaksun tuotoista voitaisiin kohdentaa varoja esimerkiksi rikosuhripäivystykseen ja mahdolliseen väkivallan uhrien tukipuhelimeen.

Mikkelin vankilan peruskorjaus valmistuu ja Helsingin vankilan peruskorjaus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Remonteissa muun muassa poistetaan näiden vankiloiden paljusellit. Harmaan talouden torjuntaa jatketaan vielä ensi vuonna 5,2 miljoonan euron lisärahoituksella, kuten aikaisempinakin vuosina. Määräraha kohdistuu syyttäjille, tuomioistuimille ja ulosottolaitokselle. Ulosottovirastojen toimipaikkoja yhdistetään siten, että niitä on vuoden 2015 alusta 66 nykyisten 178:n sijasta. Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos siirtyy Helsingin yliopiston yhteyteen vuoden 2015 alusta. Huhtikuussa 2015 toimitettavia eduskuntavaaleja sekä syksyllä toimitettavia saamelaiskäräjävaaleja varten esitetään 17,9 miljoonaa euroa. — Kiitos.

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille hyvästä selvityksestä. Olisin tiedustellut teiltä sitä, miten koette Rikosseuraamuslaitoksen, tuomioistuinten ja ulosottolaitoksen taloudellinen tilanteen kaikesta huolimatta, vaikka säästöistä vähän tingittiinkin ja rahaa sinne enemmän kohdistettiin. Mitä siellä tulee tapahtumaan, ja mikä on kansalaisen oikeusturva?

Olisin kysynyt toukokuussa voimaan astuneesta laista, laki lasten kanssa toimivien vapaaehtoisten rikostaustan selvittämisestä, nyt kun siihen on tilaisuus ja mahdollisuus. Tänä päivänä uutisoitiin, että huolimatta siitä, että tämä tärkeä laki on astunut voimaan, toimijat eivät ole kuitenkaan sitä käyttäneet, eivät ehkä ole tienneet laista tarpeeksi tai sitä ei jotenkin muuten ole vielä osattu jalkaistaa. Vain noin 150 selvityspyyntöä on vapaaehtoisista tehty. Eli kysyisin teiltä: miten me voimme turvata sen, että kun me hyviä lakeja säädämme, niin ne myös jalkautuisivat ja niitä sovellettaisiin ja otettaisiin käyttöön yleisesti? — Kiitos.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten luottamus suomalaiseen oikeusjärjestelmään ja oikeuslaitoksiin on säilytettävä vaikeinakin aikoina. Kun säästöjä etsitään oikeusministeriöstä, on mielestäni kansalaisten oikeusturvan ja luottamuksen oikeusjärjestelmää kohtaan säilyttävä ja kansalaisten saatava tasapuolista palvelua tuloistaan ja asuinpaikastaan riippumatta.

Arvoisa ministeri, voitaisiinko säästöjä löytää esimerkiksi videokuulemisia ja kirjallisia käsittelyjä lisäämällä tai rajoittamalla viranomaisten valitusmahdollisuuksia toisista viranomaispäätöksistä tai esimerkiksi sähköistämällä oikeusistuinten asioiden ja dokumenttien hallintaa?

Arvoisa oikeusministeri, olette aiemmin sanonut, että tällä hallituskaudella ei enää tehdä päätöksiä vankiloitten lakkauttamisesta. Nyt tämä keltainen kirja antaa kuitenkin toisin ymmärtää. Mitkä vankilat ovat lakkautusuhan alla?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on iloisia asioita se, että rikoksen uhrien asema paranee. Ministeri on hoitanut sitä asiaa loistavasti. Kysyisinkin tästä rikosuhrimaksulaista: taataanko tällä todella esimerkiksi ansiokkaasti toimivan rikosuhripäivystyksen toiminta, kun se on tähän asti elänyt kädestä suuhun? Se on todella tärkeätä, että huomio siirtyy rikoksen tekijästä rikoksen uhriin. Se on iloinen asia, että tämä etenee.

Huolenaiheet liittyvät yhteiskunnan kulmakiviin eli tuomioistuimeen ja syyttäjälaitokseen. Ne ovat tärkeitä laitoksia. Huolestuttaa se, että vaikka nyt säästöjä ansiokkaasti peruttiin, niin siellä on hyvin paljon vielä haasteita. Kysynkin: Jos rahaa ei voida lisätä, niin voidaanko entisestään vähentää valitusoikeutta, voidaanko entisestään näitä summaarisia asioita vähentää siellä? Minä tiedän, että harkinnassa on vähentää tiettyjä. Voidaanko entisestään vähentää tätä ja todeta vaikka, että alioikeuden päätös on sitova tämmöisissä pienissä rikosasioissa?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pyhäselän vankila Itä-Suomesta, Pohjois-Karjalasta on lähestynyt kirjeellä. He kysyvät sitä, mikä on Pyhäselän vankilan kohtalo tulevaisuudessa. Rikosseuraamuslaitos on tehnyt oman suunnitelman siitä, millä tavalla meidän vankilaverkosto kapenisi tulevaisuudessa. Kun edellisen kerran keskustelin ministerin kanssa, sanoitte, että poliittisia päätöksiä ei ole tehty. Eli kysyn nyt teiltä: ovatko poliittiset suunnitelmat vankiloitten vähentämisessä minkä suuntaiset?

Itä-Suomi on siinä mielessä hankalassa tilanteessa, että sinne on tehty myös puolustusvoimauudistukset ja varuskunnan lakkauttamiset. Se on ihan ymmärrettävää, että siellä henkilöstö on todella huolissaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. He miettivät sitä, täytyykö ryhtyä laittamaan koteja myyntiin ja etsimään uusia työpaikkoja jostakin muualta, koska sillä alueella ei työllisyyttä voida sitten taata, jos näitä valtion laitoksia lakkautetaan.

Kysymys kuuluu myös, että onko meillä tulevaisuudessa vankeja niin paljon vähemmän, että heitä voitaisiin sitten laittaa esimerkiksi Helsinkiin tai jonnekin muualle. Riittääkö paikkoja suorittaa sitten tuomioita?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelmassakin sanotaan, että vankiloiden peruskorjausohjelmaa jatketaan paljusellien poistamiseksi ja että viimeisetkin paljusellit majoituskäytöstä poistetaan vuoden 2016 kuluessa. Hämeenlinnan vankilan remontista on puhuttu jo vuosia. Tavoitteena on ollut myös paljusellien poistaminen Hämeenlinnan vankilasta remontin yhteydessä. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että rahaa Hämeenlinnan vankilan remonttiin ei tällä hallituskaudella ole. Viime viikolla nousi uutisissakin otsikoihin vankiloiden sulkeminen säästösyistä, ja arvio oli kolmesta viiteen vankilaa, jotka jouduttaisiin sulkemaan. Ja nämä sulkemiset todella siis toteutetaan varmasti seuraavalla hallituskaudella, kun nyt niistä ei päätöksiä ole tehty.

Arvoisa ministeri, voiko tästä taloustilanteesta vetää nyt sen johtopäätöksen, ettei Hämeenlinnan vankilaa korjata vaan se on siellä lakkautettavien listalla? Miten käy Hämeenlinnan vankilan yhteydessä toimivan vankisairaalan, jos vankilan toiminta lakkaa?

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri mainitsi, oikeusministeriön yhteyteen ollaan kokoamassa suuri joukko erilaisia viranomaisia, jotka Onnettomuustutkintakeskusta lukuun ottamatta ovat kuitenkin toinen toistaan turhempia paperinpyörittelijöitä, joiden ainoa tehtävä on vakuuttaa media omasta tarpeellisuudestaan ja tarjota suojatyöpaikkoja valtapuolueiden poliitikoille. Koko tämä sirkus voitaisiin lopettaa ja säästää viisi miljoonaa. Paras esimerkki itseään turvottavasta byrokratiasta on Vähemmistövaltuutetun toimisto, jota ollaan muuttamassa yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoksi, jossa työskentelee pitkälti toistakymmentä ihmistä yli miljoonan euron budjetilla. Sellainen johtaa helposti hölmöyksiin ja mielivaltaan, kuten on nähtykin jo monet kerrat. Täysin turhaa byrokratiaa, jonka lopettaminen luultavimmin vain parantaisi erilaisten kansanryhmien välisiä suhteita.

Lea Mäkipää /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänäkin päivänä on paljon puhuttu sääntelyn purkamisista, ja tämä koskee varmaan myös sitten oikeusministeriötä, sillä jatkuvasti korkein hallinto-oikeus käsittelee yritysten veroasioita. Tämä osoittaa, että jossain on vikaa. Järjestelmä ei toimi. Korkeimpiin tuomioistuimiin olisi tarkoituksenmukaista viedä erityisesti uutta linjausta vaativat tapaukset. Lainsäädännössä on mielestäni vikaa, kun alempien tuomioistuinten päätöksiin ei luoteta. Tämä on tietysti resurssien väärinkäyttöä — ainakin näin ymmärrän.

Sitten täällä ministeri puhui, että esimerkiksi Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos siirtyy Helsingin yliopistoon. On ihan mielenkiintoisia tutkimuksia siellä, julkaisua rikollistoiminnasta ynnä muista, että sieltä saa tietoja.

Yksi hyvä asia on tämä isyyslaki, joka täällä eduskunnassa tulee käsittelyyn, että kiitos siitä ministerille.

Anu Vehviläinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kotikunnassani Joensuussa sijaitsee Pyhäselän vankila. Vuosi sitten Rikosseuraamuslaitos esitti omassa toimitilavisiossaan, että se pitäisi lakkauttaa, ja silloin tulitte julkisuuteen ja sanoitte, että teidän toimestanne ja tämän hallituksen aikana sitä ei tehdä. Tämä vankilahan on verrattain hyväkuntoinen, 1990 rakennettu ja erittäin tärkeä rikostutkinnan kannalta. Nyt sitten on vihdoin saatu päätökseen lopullisesti se, että Joensuuhun rakennetaan uusi oikeus- ja poliisitalo, ja se on erittäin hyvä. Nyt jos ajatellaan sitä, mikä merkitys tutkintavankien kannalta on tällä, että Pyhäselässä on tämä vankila, niin haluan kysyä kyllä nyt näihin säästöihin liittyen, tähän julkiseen keskusteluun liittyen: mitä te aiotte tehdä, että toiminnallisesti ja hyvässä kunnossa oleva Pyhäselän vankila voi jatkossakin toimia?

Jaana Pelkonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uuden isyyslain myötä isyyden tunnustamisprosessi yksinkertaistuu ja lapsen oikeus tietää molemmat biologiset vanhempansa paranee. Monien myönteisten uudistusten lisäksi laissa on kuitenkin edelleen myös puutteita. Se ei esimerkiksi sisällä äitiyden määrittymistä koskevia pykäliä, joiden avulla myös naisparin perheeseen syntyvän lapsen vanhemmuus voitaisiin tietyin edellytyksin vahvistaa ilman tarvetta perheen sisäiseen adoptioon. Suomi on tässä asiassa jäljessä muita Pohjoismaita ja monia muitakin Euroopan maita. Kysyisin ministeriltä: koska tässä asiassa tarkalleen meillä aiotaan edetä?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valtioneuvoston tiedotteessa budjettiriihen jälkeen todettiin seuraavaa: "Tuomioistuimille, syyttäjälaitokseen ja Rikosseuraamuslaitokseen osoitetaan yhteensä 3 miljoonaa euroa lisämäärärahoja." Eli näin tiedotettiin Säätytalolla, kun tämä kirja oli valmis. Nyt kun tätä kirjaa on saanut lueskella, niin tämä nyt näyttää ihan joltakin muulta. Esimerkiksi Rikosseuraamuslaitoksen määrärahat ovat tässä kirjassa vuodesta 2014 vuoteen 2015 vähenemässä 264 000 euroa, muiden tuomioistuinten toimintamenot ovat vähenemässä 13 miljoonaa euroa ja miinusta on melkein joka kohdassa. Haluaisin kysyä ministeriltä: mitä olen ymmärtänyt väärin, kun näen jonkun ristiriidan tämän kirjan ja tämän alkuperäisen tiedotuksen välillä?

Ja toinen kysymys: aiotaanko jatkossa myös vankilaverkkoa pitää yllä niin, että niissä maakunnissa, missä on paljon väestöä ja väestönkasvua, on myöskin vankiloita ja mahdollisuus suorittaa tuomionsa?

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin murheellinen asia, että meillä oikeuslaitoksessa käsittelyajat venyvät. Tähän on EIT:kin puuttunut. Olisi tärkeää, että esimerkiksi käräjäoikeuksiin saataisiin nopeasti toimivat videojärjestelmät. Vaikka se on kallis investointi, kuitenkin se maksaa pian itsensä takaisin.

Haluaisin kysyä ministeriltä: mitä tarkoittaa tämä sivulla 162 oleva lause "rikoksen uhrien tukipalvelujen vakaan ja riittävän rahoituksen turvaamiseksi valmistellaan hallituksen esitys rikosuhrimaksulaiksi"? Voisitteko kertoa tästä tarkemmin?

Iloisena asiana voi todeta, että avustusmomentille suunnataan 250 miljoonaa enemmän kuin viime vuonna. Tätä kiinteää määrärahaa käytetään vaikkapa saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen ja muihin avustuksiin, (Puhemies koputtaa) kuten esimerkiksi rikosten uhrien avustuksiin.

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiinnittää huomiota samaan asiaan kuin edustaja Kalliorinne: Mielikuva ja todellisuus. Tämän budjettiesityksen osalta on surullista se, että menevät sekaisin lisäykset ja vähennykset. Jos on lisäys, se on lisäys tämän vuoden talousarvioon tai yhteenlaskettuna lisätalousarvioihin, mutta se muutos, mikä tehdään verrattuna kehyspäätökseen tai valtiovarainministeriön budjettiesitykseen eli jos on suunniteltu suurta leikkausta ja sitten leikataan vähemmän, ei se ole lisäys. Kyllä pitää olla selkeät käsitteet, että lisäys on kuluvan vuoden budjettiin, ja sitten jos se on vähennystä, niin se on vähennystä. Muuten tehdään vääriä johtopäätöksiä.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriltä: kun hyvinvointiyhteiskunnan yksi keskeinen tekijä on toimiva oikeuslaitos, miten arvioitte, pystytäänkö näillä resursseilla turvaamaan tämän oikeuslaitoksen riittävän hyvä toiminta?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuosta on hyvä jatkaa. Toimivan oikeusvaltion perusta on toimiva poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinlaitos, ja niin, että se on resursoitu riittävästi. Tällä hetkellä nuo kaikki toimialat kokevat kroonista resurssipulaa. Se resurssipula meidän on tunnustettava, ja se on tunnustettu, mutta toimenpiteitä ei ole vielä kaikkia paalutettu.

Kysynkin oikeusministeriltä: Miten näitä prosesseja nyt tullaan muuttamaan, kun on keskusteltu siitä, että esimerkiksi tavalliset liikennerikkomukset, joihin ei sisälly liikenteen vaarantamista, muutettaisiin hallinnollisiksi menettelyiksi tai tavallinen rattijuopumus voitaisiin käsitellä rangaistusmääräysmenettelyllä poliisin toimesta? Tämä vapauttaisi myös syyttäjiä ja tuomioistuinpuolen työresursseja sitten muihin tehtäviin. Ollaanko näiden osalta nyt etenemässä, jotta päästäisiin näihin hallinnollisiin menettelyihin ja sitä kautta prosesseja nopeutettaisiin ja työaikaa säästettäisiin?

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos jatkan tuota edustaja Jokisen kysymyslinjaa. Näistä oikeusturvaohjelman kohdista huomattava osa on jo laitettu liikkeelle, ja juuri tämäntyyppiset, tavallaan helpommat, joissa karsitaan yksinkertaisia juttuja täydestä oikeuskäsittelystä, ovat varmaankin suotuisasti etenemässä. Mutta sitten on se hankalampi puoli, joka kuitenkin olisi ehkä kaikista tärkein pysyvien tulosten saamiseksi siinä, että oikeutta voitaisiin käydä prosessiekonomisemmin, nopeammin ja tuloksekkaammin, eli miten pystyttäisiin oikeudenkäymisnormeja muuttamaan niin, että tuomareiden prosessinjohto tehostuu, rajataan turhia rönsyjä pois, keskitytään olennaiseen ja sitten myöskin todistelu keskittyisi entistä vahvemmin ensimmäiseen asteeseen ja se voitaisiin hovioikeusvaiheesta jättää vain välttämättömiin täydennystarpeisiin.

Miten nopeasti saataisiin korjaus toimitettua tällaisiin todella isoihin lisäkustannuksiin ja hidastuksiin, joita 90-luvun prosessiuudistuksista oli tuloksena, että tämä lainsäädäntö saadaan tällaista tehokasta oikeudenkäyttöä suosivaksi?

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitos erittäin hyvistä kysymyksistä.

Ensinnäkin, jos aloitetaan määrärahoilla ja sillä, miten nyt voidaan näillä määrärahoilla turvata tuomioistuinten, Rikosseuraamuslaitoksen ja syyttäjien toimintaa: niin kuin sanoin avauspuheenvuorossa, tilanne on tiukka. Kuitenkin tilanne on edelleen se, että se on 10 miljoonaa parempi kuin mitä se oli valtiovarainministeriön esittämässä ehdotuksessa, ja siinä mielessä, verrattuna myös tämän vuoden talousarvioesitykseen, siihen tuli näitä lisämäärärahoja.

Mutta leikkauspäätöksiä on tehty aikaisemmin tällä hallituskaudella — myös silloin, kun vasemmistoliitto istui hallituksessa, on tehty näitä päätöksiä, jotka nyt joudutaan panemaan täytäntöön. Mutta tämän takia, jotta me tulevaisuudessa pärjäisimme, oikeusministeriö on tehnyt yhdessä muun muassa korkeimman oikeuden presidentin, hallinto-oikeuden presidentin, Valtakunnansyyttäjänviraston johtaja Nissisen ja muitten kanssa oikeudenhoidon uudistamisohjelman vuosille 2013—2025. Ja nyt on tarkoitus, että niillä toimenpiteillä päästään juuri siihen, mihin monet teistä nyt vetoavat. Elikkä meidän pitää yksinkertaistaa oikeusprosessit niin, että yksinkertaiset asiat käsitellään yksinkertaisessa menettelyssä ja että aikaa jää niihin vaikeisiin asioihin, joissa oikeusturvan tarve todella on korkea.

Juuri tähän oikeudenhoidon uudistamisohjelma nyt tähtää. Ja tukemalla sitä, tukemalla niitä toimenpiteitä, joita nyt oikeusministeriöstä tullaan esittämään ja jotka tullaan vielä tällä hallituskaudella viemään tänne eduskuntaan, voitte myös olla mukana näissä talkoissa, joissa yritämme sopeuttaa toimintaa niin, että meillä on korkea oikeusturva myös tulevaisuudessa.

Voin mainita muutaman asian tästä oikeudenhoidon uudistamisohjelmasta, koska vaikuttaa siltä, että kaikki kansanedustajat eivät ole niin hyvin kärryillä, että tietävät, mistä on kyse. On kyse siitä, että melkein 60:tä eri toimenpidettä on ehdotettu. Niistä melkein puolet on jo vireillä, osa niistä on jo päätetty: muun muassa tulee asiantuntija-avusteisen huoltoriitamenettelyn laajentaminen koko maahan tänä vuonna, äsken on tässä talossa hyväksytty syyteneuvottelujärjestelmä, se laki astuu voimaan 1. tammikuuta, velkajärjestelyn yksinkertaistaminen on vireillä tässä talossa, on tulossa hovioikeuksien jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentaminen, se esitys tulee varmasti nyt lokakuussa, ja on tarkoitus myös, että hallintoasioiden muutoksenhakumenettelyn yksinkertaistaminen ja oikaisuvaatimusjärjestelmän käyttöalan laajentaminen ovat asioita, jotka tulevat tänne eduskuntaan vielä tänä syksynä.

Näitten lisäksi meillä on vireillä ja valmisteilla uusi tuomioistuinlaki, joka juuri tähtää siihen, että saadaan prosesseja johdettua sujuvammin. Videokuulemisen käytön lisääminen tuomioistuimissa on asia, joka on vireillä. Siinä haluaisin itse päästä niin pitkälle, että niin kuin edustaja Koskinen tässä myös mainitsi, me voisimme katsoa, mitä me pystymme oppimaan ruotsalaisesta järjestelmästä, jossa videoidaan kaikki oikeudenkäynnit alioikeudessa ja ne tallenteet katsotaan sitten hovioikeudessa. Se tarkoittaa myös sitä, että todistajan, vastaajan ja varsinkin asianomistajan ei tarvitse monta kertaa lausua samasta asiasta, koska ne ovat jo tallenteella, ja varsinkin asianomistajalle se tarkoittaa sitä, että hänen ei tarvitse tulla kahteen kertaan, ellei tilanne ole sellainen, että on tulossa jotain uutta näyttöä. Tämä tietenkin maksaa, mutta meillä pitää olla myös valmius siihen, että ymmärrämme sen, että jos otamme tuoretta tekniikkaa käyttöön, niin se myös antaa takaisin pitkällä tähtäimellä.

Tässä on myös se Aipa-hanke, josta mainitsin avauspuheenvuorossani, erittäin tärkeässä roolissa. Sen avulla me viemme tuomioistuinlaitoksen, syyttäjälaitoksen ja myöskin tavallaan ulosoton ja vankeinhoidon siihen aikakauteen, digitaaliaikakauteen, jossa me nyt elämme. On tarkoitus, että Aipa kokonaisuudessaan olisi valmis vuonna 2018.

Elikkä paljon on asioita vireillä, mutta tämän suuruusluokan säästöjä ei synny joillakin poppakonsteilla, vaan siihen tarvitaan kärsivällisyyttä, ja pitää tehdä myös järkeviä uudistuksia, ja siihen olemme nyt valmistautumassa ja myös tähtäämässä.

Sitten tässä tuli monta hyvää kysymystä myös vankeinhoidosta. Tilannehan on se, että näillä resursseilla, mitkä nyt on osoitettu vankeinhoidolle, niin pidemmällä tähtäimellä, elikkä ensi hallituskaudella, jollei tule lisäresursseja jostain, meillä on se tilanne edessä, että meidän on pakko sulkea yksi keskikokoinen vankila tai useampi pienempi vankila.

Tässä joku edustaja kysyi myös, onko vankilamäärään tulossa muutoksia. Tällä hetkellä on noin 3 150 vankia meidän vankiloissamme. Ei ole näköpiirissä, että se luku nyt tästä alenisi huomattavasti. Päinvastoin, meillä on paineita siihen suuntaan, että nyt, kun muun muassa raiskausrikosten osalta tulee voimaan uudistuksia, (Puhemies koputtaa) se myös tarkoittaa käytännössä sitä, että rangaistukset tästä kovenevat. Joten ei voida lähteä siitä, että vankiluku lähtee laskuun. Mutta pitää muistaa, että meillä pitää olla sellainen vankilaverkosto, joka myös johtaa siihen, että kun vanki on sen ajan ollut, että hän pääsee vapauteen, niin hän voi, (Puhemies koputtaa) jos hän aloittaa suljetussa vankilassa, käydä sen avovankilan ja vapauttamisyksikön kautta vapauteen, koska se on kokonaistaloudellisesti ja yhteiskunnalle sekä tälle henkilölle itselleen se paras vaihtoehto. Sen takia me tarvitsemme juuri tätä siirtoa suljetuista laitoksista (Puhemies koputtaa) avolaitoksiin, ja tässä on vielä paljon tekemistä.

Elikkä oikeusministeriö ei ole vielä ottanut kantaa vankilaverkoston tulevaisuuteen, koska meille ei ole vielä esitetty mitään. Risen johtaja Esa Vesterbacka on minulle luvannut, että lokakuun loppupuolella hän tuo jonkun esityksen, ja silloin on aika keskustella siitä.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön asettama nettiäänestystyöryhmä valmisteli nykyisten äänestystapojen rinnalle myös nettiäänestyksen käyttöönottoa. Tavoitteena olisi ottaa nettiäänestys käyttöön neuvoa antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä. Työryhmä kuuli useita eri alan asiantuntijoita. Markkinoilla ei kuitenkaan yksikään järjestelmä sellaisenaan sovellu käytettäväksi Suomen vaaleissa tai neuvoa antavissa kunnallisissa kansanäänestyksissä, vaan vaaditaan monien teknisten ja toiminnallisten yksityiskohtien selvittämistä ja ratkaisemista.

Arvoisa ministeri, olisinkin kysynyt: miten tätä nettiäänestyksen käyttöönottoa jatkossa edistetään ja löytyykö siihen tarvittavaan kehitykseen tarvittavaa rahaa?

Eero Reijonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä kevättalvella kirjalliseen kysymykseen ministeri vastasi Pohjois-Karjalan vankiloitten suhteen, että tällä vaalikaudella ei lakkauteta yhtään vankilaa. Nyt on ääni muuttunut kellossa. Juuri ministeri totesi, että näin tulee todennäköisesti tapahtumaan. Pohjois-Karjalassa on Pyhäselän vankilan lisäksi myös Juuan avovankila. Molemmat ovat Rikosseuraamuslaitoksen listalla lakkautettavien parissa. Onko niin, että kun puolustusvoimauudistuksesta rkp:läinen ministeri Wallin lakkautti Pohjois-Karjalan prikaatin, niin nyt jää teidän tehtäväksenne myös vankilaverkostoa maakunnassa pienentää? Aika kohtuutonta tilanteessa, jossa Pohjois-Karjalasta työpaikkoja tämän hallituksen toimesta on lähtenyt aika voimakkaasti.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toimiva oikeusturva on ylivoimaisesti kustannustehokkain tapa ylläpitää Suomen kilpailukykyä. Kun yrityselämän johtajilta, kansainvälisten konsernien johtajilta, on kysytty, mitkä ovat Suomen vahvuudet, niin meidän kaikkien rakastaman koulutuksenkin yläpuolelle nousevat meidän toimiva oikeusjärjestelmämme, oikeuksien pysyvyys, tuomioistuinten laadukkaat ratkaisut ja koko järjestelmän toimivuus. Viitaten jo käytettyihin puheenvuoroihin, valtion budjetin kokonaisuudessa tämä valitettavasti ei näy. Tuomioistuinlaitostenkin resursseja on vähennetty. Toki oikeusministeriössä on tehty oikeita rakenteellisia ratkaisuja, jotta laatu saataisiin turvattua, mutta kysyn arvoisalta oikeusministeriltä: miten saisitte myös toverit siellä hallituksessa ymmärtämään tämän kilpailukykymerkityksen oikeusjärjestelmämme osalta?

Johanna Jurva /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilokseni huomasin budjettikirjasta kohdan, jossa todetaan, että rikoksen uhrin asemaa tullaan parantamaan. On tärkeää huolehtia rikoksen uhrin oikeuksista sekä tarpeenmukaisista tukipalveluista.

Tänään uutisoitiin syyttäjälaitoksen resurssien vähentymisestä, jonka seurauksena rikosten selvittäminen tuomioistuimissa viivästyy samalla heikentäen vakavalla tavalla myös rikoksen uhrin asemaa. Kysynkin ministeriltä, ollaanko rikoksen uhrin asemaa todella parantamassa vai jääkö se vain kauniiksi tavoitteeksi budjettikirjan sivuille.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Palaisin noihin tuomioistuinlaitoksen säästöihin. Nythän tältäkin osin on julkisuuteen annettu tietoa jotenkin niin, että nyt tuomioistuinlaitos saisi lisää rahaa, mutta tosiasiassa ensi vuonnakin tullaan leikkaamaan tuomioistuinlaitoksilta yli 6 miljoonaa euroa. Olen saanut erittäin huolestuttavia, voisi sanoa, hätähuutoja tuomioistuinlaitoksen sisältä, joissa on kerrottu, kuinka jutut viipyvät ja henkilöstö väsyy ja työn laatu tätä kautta kärsii. Osa tuomareista näkee jo painajaisunia oikeuskanslerista. Siksi kysynkin arvoisalta oikeusministeriltä: uskotteko te, että tuo oikeudenhuollon uudistamisohjelma toteutuessaan riittää takaamaan riittävän nopeat oikeudenkäynnit, vai tulisiko jonkun verran henkilöstöresursseja myös ohjata lisää alioikeuksiin, jotta saataisiin padottua myös sitä kautta muutoksenhakutulvaa ylempiin oikeusasteisiin?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettiriihen alla oli kovasti julkisuudessa se riski, että oikeuslaitokseen kohdistuisi vielä lisäleikkauksia, mutta ne sitten onneksi, ministerin aktiivisesta toimesta muun muassa, peruttiin. Tämä päätös oli oikea ja ansaitsee kyllä kiitoksen ja arvostuksen. Mutta koska kansalaisten turvallisuus ja oikeusturva on valtion ydintehtäviä, joita ei kuitenkaan juuri tästä syystä johtuen voi verrata muihin valtion menoihin, niin miten varmistetaan, että vastaavaa tilannetta tai vastaavia leikkaustilanteita ei tule? Tähän kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja eilen ryhmäpuheessaan totesi, ehdotti sitä, että perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä selvittämään poliisin ja oikeusjärjestelmän toimivuus pitkäjänteisesti. Kysynkin: mitä mieltä ministeri on tästä ehdotuksesta?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minä jaan edustaja Pekosen huolen Hämeenlinnan vankilan tulevaisuudesta ja varsinkin sen varustetason puutteellisuudesta, mutta laajemminkin. Ministeri kertoi, että vankimäärässä ei ole odotettavissa ainakaan dramaattista vähenemistä. Kuitenkin me olemme vankiloita rahapulan takia sulkemassa, joten eikö ole vaara, että tästä voi sitten seurata tuomioistuimessa määrättyjen tuomioiden lieventyminen taikka se, että yhä vaarallisempia vankeja liikkuu vain panta jalassa taikka on avovankiloissa, lainkuuliaisen joukon keskuudessa?

Mitä käräjäoikeuteen tulee, niin onko oikeudenhoidon uudistamisohjelmassa otettu huomioon myöskin esimerkiksi tämä tilanne, että haastettu vastaaja jättää saapumatta käräjäoikeuden istuntoon? Voisiko katsoa, että hän on luopunut oikeudestaan puolustaa itseänsä? Nythän todistajat ja asianomistajat joutuvat monesti hyppäämään alioikeuksissa vastaajan välinpitämättömyyden takia.

Ottaisin vielä esille niin sanottujen selvien juttujen asianajopalkkiot, jotka paikka paikoin ovat aika kohtuuttomia.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se kuulostaa ihan hyvältä, että rikosseuraamustilanne olisi se, että ihmiset voisivat suorittaa suurimman osan tuomioista avovankiloissa, mutta se tuntuu kummalliselta, että nyt ensimmäisenä puhutaan siitä, että vankiloita ollaan lakkauttamassa. Minun käsitykseni mukaan meidän avovankilaverkostomme ei ole siinä kunnossa, että se pystyisi ottamaan semmoista määrää vankeja vastaan ja pystyisi suoriutumaan siitä tehtävästä. Sen takia minusta kannattaa olla nyt todella varovainen vankiloiden lakkauttamispäätöksissä tulevaisuuteen nähden.

Toinen on sitten se, että kun on kyse esimerkiksi Itä-Suomessa työpaikoista, niin on kyse myös siitä, että jos vangit ovat sitten jossakin muuallapäin Suomea, niin tulee pitkät matkat, etäisyydet omaisiin, ja tavallaan se kotouttaminen takaisin vankilatuomion jälkeen on entistä vaikeampaa pitkästä matkasta.

Tässä on monia ulottuvuuksia. Minä toivoisin nyt, että ministeri istuisi tämän päälle kaikin puolin rauhallisella mielellä ja miettisi, mikä tässä on todella viisasta, eikä tehtäisi sellaisia ratkaisuja, jotka tuovat vaikeuksia sitten tulevaisuudessa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Rikoksesta pitää seurata aina rangaistus. Näin Suomessa tällä hetkellä ei ole. Välinpitämättömät taparikolliset voivat näpistellä joutumatta siitä vastuuseen. Te, arvoisa oikeusministeri, olette luvannut, että vuonna 2008 poistettu sakonmuunto palaa, ja kysyisin teiltä: koska tuo laki saadaan eduskuntaan ja koska se saadaan tänne niin, että nämäkin joutuvat vastuuseen teoistaan ja kaupat ja me rehelliset kaupan asiakkaat emme joudu maksamaan heidän varastamia tavaroita?

Arvoisa puhemies! Toisena kysymyksenä. Seuratoiminnassa vapaaehtoistyössä rikostaustojen selvittäminen on vapaaehtoista tällä hetkellä, ja nyt näyttää siltä, että sitä mahdollisuutta ei käytetä. Kuitenkin uutiset kertovat koko ajan, että löytyy valmentajia, jotka käyttävät valmennettavia tyttöjä tai poikia hyväksi seksuaalisesti. Kysyisin teiltä, arvoisa ministeri: oletteko te valmis muuttamaan lakia vielä niin, että tämä taustojen selvittäminen tehtäisiin pakolliseksi?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä ottaisin tuon vankilaverkkoasian. Niin kuin kuulimme, selvyyttä ei ole, mitä tapahtuu esimerkiksi Itä-Suomen vankiloille. Onko ministeri tietoinen, millä tavalla esimerkiksi näiden vankiloiden toiminta mietitään? Esimerkiksi Pyhäselän vankilassa vankipäivä on yksi Suomen halvimpia. Mitenkä nämä seikat otetaan huomioon, kun mietitään tätä verkostoa, ollaan tekemässä päätöksiä siitä?

Toinen tietysti, mikä huomion kiinnittää, on se, kun mietitään sitä, että tuomioistuinten kohdalla ollaan tekemässä säästöjä, ja kun mietitään, että hallituksella on ohjelmassa harmaan talouden torjunta erittäin suuressa määrin, niin mietitään, että kun tältä puolelta ollaan tekemässä säästöjä, niin silloin myös harmaan talouden puolella ollaan jäämässä vaiti niistä tuloista, mitkä olisi mahdollista saada. Eikö tämä ole vähän sellaista hölmöläisten hommaa?

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuo, mitä edustaja Heinonen otti esille sakkomuuntorangaistuksen takaisin tulemisesta, on aivan aiheellista. Kyllä tässä nyt viime viikolla, kun keskusteltiin poliisipalveluista ja senkin jälkeen näitä yhteydenottoja tuli ja itsekin kävin keskusteluja muun muassa eteläpohjalaisten poliisien kanssa, osoitettiin, että nämä ongelmat nyt kasaantuvat, ja tämä sakkomuuntorangaistus on yksi sellainen, joka pitäisi ehdottomasti saada palautettua. Poliisin viestit ovat sellaisia, että nämä samat taparikolliset tekevät niitä pahoja, varastavat. Heille ei oikeastaan saa yhtään mitään, he jättävät laskunsa maksamatta, ja ongelmat kertaantuvat, ja heitä ei saada kiinni. He ovat välinpitämättömiä ihmisiä.

Joten peräänkuulutan tätä samaa kysymystä arvoisalta oikeusministeriltä: miten tämä esitys etenee?

Sanni Grahn-Laasonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minuakin huolettaa tämä Hämeenlinnan vankilan tulevaisuus, josta täällä on keskusteltu. Tilat ovat peruskorjauksen tarpeessa, mutta toistaiseksi ei olla valitettavasti saatu sinne rahoitusta järjestymään, ja haluaisin muistuttaa siitä, että tämä Hämeenlinnan vankila on vahvasti erikoistunut, siellä on erittäin korkea osaaminen, ja erityisesti näissä naisvankien asioissa se on ainutlaatuista koko maassa. Toivoisinkin, että ministeri voisi ottaa vielä kantaa siihen, miten Hämeenlinnan vankilaa on tulevaisuudessa tarkoitus kehittää.

Sen lisäksi yhtyisin vielä puheenvuoroihin, joita tässä on käytetty sakkomuuntorangaistusasiasta. Se on hyvin paljon kansalaisten oikeudentajua kuormittanut ja on sitä vastaan, että meillä tosiaan monista pienemmistä näpistysrikoksista pääsee vähän niin kuin koira veräjästä.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri kertoi tästä vankilaverkon kehittämissuunnitelmasta, joka olisi sitten lokakuun lopulla tulossa. Nyt tässä sitä odotellessa on kyllä kovin levottomia heittoja tullut yksittäisiltä virkamiehiltä: on puhuttu puolesta tusinasta vankilaa tai avovankilaa, jotka ajettaisiin alas, ja nimien kanssa on puhuttu noin kymmenestä tai ylikin kymmenestä yksiköstä. Tämähän on aiheuttanut valtavaa levottomuutta kentällä ja henkilöstössä, joten olisi varmaan hyvä tänä odotusaikanakin rauhoittaa tilannetta, kertoa vähän jäntevämmin, mistä on todella kysymys.

Tähän liittyen: Tarkastusvaliokunnan raportin pohjalta tässä salissa keskusteltiin Senaatti-kiinteistöjen ja muiden valtion kiinteistöjen vuokra-arvojen määräytymisestä, vuokrien sisäisestä laskennasta ja tuottotavoitteesta, joka ei ole missään yhteydessä tämänpäiväisiin korkotasoihin, ja siinä yhteydessä valtiovarainministeri Rinne lupasi, että tätä asiaa nyt tosissaan selvitetään erityisesti oikeuslaitoksen, vankiloiden, poliisin, tämän ydinvaltion, vuokrien osalta. Nyt kysyisinkin: onko laitettu jo aikatauluihin vetämään tällainen suljettu tilaisuus, (Puhemies koputtaa) josta avainministerit tulevat vasta sen jälkeen kun valkoinen savu nousee ja nämä vuokrat on kohtuullistettu?

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten todettu, taloustilanne saattaa johtaa siihen, että vankiloita suljetaan tulevaisuudessa ja vankeja sijoitetaan entistä enemmän avolaitoksiin. Avolaitoksissa ei ole juurikaan kuntouttavaa toimintaa, ja psykologipalvelut löytyvät vain satunnaisista laitoksista, ja tähän edustaja Väätäinenkin taisi tuossa edellä viitata.

Avolaitosten toiminta painottuu lähinnä työtoimintaan sekä opiskeluun ja työhön laitoksen ulkopuolella. Valvottuun koevapauteen ja avolaitoksiin on jo nyt pyritty laittamaan mahdollisimman paljon vankeja. Miten turvataan vangeille tulevaisuudessa kuntouttavaa toimintaa ja sitä toteuttavaa henkilöstöä, psykologeja, päihdetyöntekijöitä ja niin edelleen, niin että vankilan ydintehtävä kuitenkin toteutuu myös tulevaisuudessa?

Arja Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sovittelun käytön edistäminen on kirjattu konfliktinratkaisukeinona erilaisissa rikos- ja riita-asioissa. Se on nopeaa ja suhteellisen edullista, ja siinä yritetään löytää ratkaisu käsillä olevaan asiaan rauhanomaisesti ja sopimaan sitten mahdollisesti näistä kaikista asioista. Se on ihan hyvä asia, että sovittelua lisätään varsinkin nuorten rikoksentekijöiden kohdalla, mutta miten, ministeri, koette, toteutuuko näissä sovittelutilaisuuksissa aina oikeusturva ja myös yhdenvertaisuus? Millaista palautetta tästä on tullut, ja millä tavalla nämä sovittelua vetävät henkilöt muun muassa on koulutettu tähän työhönsä?

Toinen kysymys koskee jo vuonna 2012 annettua lakiesitystä pysäköinninvalvonnasta. Mihin ihmeeseen se on jäänyt, kun kansalaiset kyselevät sen esityksen perään?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön määrärahat koostuvat pääosin henkilöstö- ja kiinteistökuluista. Kiitos, ministeri Henriksson, että onnistuitte torjumaan valtiovarainministeriön ehdottamat suurimmat leikkaukset tuomioistuimien, syyttäjälaitoksen ja vankeinhoidon määrärahoihin. Silti tosiasia kuitenkin on, se tulee huomioida, että oikeusministeriön hallinnonalan budjetti supistuu tähän vuoteen verrattuna. Se on totta.

Arvoisa ministeri, pystytäänkö budjettiehdotuksen mukaisilla määrärahoilla pitämään esimerkiksi syyttäjien ja tuomarien määrä nykytasolla myöskin tulevina vuosina?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vankiloista minäkin olen huolissani, en niinkään seinistä vaan sisällöstä, koska parhaimmillaan vankilalla on parantava vaikutus. Nyt nämä tehtävät säästöt uhkaavat esimerkiksi sitä, että Riihimäen vankilan Stop-ohjelma, jossa on saatu hyviä tuloksia seksuaalirikollisten hoidosta, tai päihdevieroitus vähenee. Sehän on tärkeätä, että saadaan tämä sisältö säilymään hyvänä.

Toinen asia sitten. Kun on näitä norminpurkutalkoita, niin täällä talossa on vankeuslaki käsittelyssä, ja siinä olisi kyllä syytä norminpurkuun. Ei kai voi olla niin, niin kuin lakiesityksessä on, että on joku järjestäytyneen rikollisjärjestön jäsen vankilassa, hän haluaa käyttää jengisukkia, vankilanjohtaja kieltää sen ja sen jälkeen on mahdollisuus valittaa tästä hallinto-oikeuteen. Eihän voi olla näin. Kyllä tarvitaan norminpurkutalkoita myös näissä hallituksen esityksissä, joita on täällä talossa sisällä, ja järjenkäyttöä myös tällaisiin tietynlaisiin toimiin.

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä puhutaan sakon muuntorangaistuksesta, ja siinä ikään kuin oletuksena on taustana se, että kun palattaisiin siihen vanhaan järjestelmään, niin kaikki ikään kuin olisi jotenkin hyvin. Minun mielestä nyt pitäisi kyllä vähän muistella ja arvioida myöskin sen vanhan järjestelmän toimivuutta. Oliko taparikollisille se vankeustuomio silloin joku pelote? Ei. He tekivät rikoksia aivan samalla lailla, kävivät istumassa muutaman viikon tai päivän vankilassa, kymmeniä tuomioita, kuormittivat vankilaviranomaista, eikä se meno mihinkään loppunut. Sinänsä siinä oli myös syyt, miksi siitä luovuttiin. En väitä, että nykyjärjestelmä on hyvä, mutta ei kannata ikään kuin olettaa, että se muunto muuttaisi menon jotenkin ihan erilaiseksi, vaan kyllä se oli vallatonta ja huonoa taparikollisilla jo siihen aikaan.

Haluaisin kysyä ministeriltä tästä toimitilaverkon ja vankilaverkon pitkäjänteisyydestä. Ei ole vuottakaan, kun tämä toimitilavisio päätettiin ja julkaistiin. Nyt ollaan tekemässä vankilaverkon kehittämisohjelmaa. Miten tästä saataisiin jotenkin pitkäjänteinen, että olisi joku pitävä pohja (Puhemies koputtaa) eikä aina aloiteta uutta prosessia, joka saa koko vankilaverkostossa työskentelevät ihmiset ihan sekaisin?

Tapani Tölli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin kun määrärahoja leikataan, aivan oleellinen kysymys on vaikuttavuus, että niukat määrärahat kohdennetaan oikein niin, että saadaan mahdollisimman hyvä tulos. Se koskee oikeuslaitosta, se koskee vankeinhoitolaitosta ja koko tätä sektoria niin kuin muitakin. Erityisesti kiinnitän huomiota nyt vankiloihin, joiden lakkautussuunnitelmaa valmistellaan.

Erityisen tärkeää on vaikuttavuuden arviointi, ettei käy sillä tavalla, että säästetään kustannusvaikutuksista piittaamatta, koska johonkin ne vangit on sitten sijoitettava, ja myös jos ne johonkin sijoitetaan, onko tilanne parempi? Kuntoutuvatko vangit? Otan esimerkin Pelson vankilasta. Siitä saadut kokemukset ovat varsin hyviä. Siellä vangit osallistuvat töihin. Jos vain mekaanisesti näitä lakkauttamispäätöksiä tehdään, säästetään kustannuksista piittaamatta ja vaikuttavuus on negatiivinen. Tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tuosta muuntorangaistuksesta. Täytyy palauttaa se muuntorangaistus, ottaa huomioon myös rikosten uhrit ja se, että luottamus oikeusvaltioon ja siihen järjestelmään säilyy, että teosta seuraa seuraamus. Nyt kun muuntorangaistus on poistettu, niin on tekoja, joista ei seuraa mitään oikeudellista seuraamusta. Se nakertaa oikeusvaltion luottamusta ja kansalaisten luottamusta siihen.

Haluan nostaa esille rikosuhrilain valmistelun. Oikeusministeriö on ansiokkaasti pitänyt esillä tätä rikosuhrien asemaa. Budjettikirjassa lukee, että valmistellaan hallituksen esitystä rikosuhrilaiksi. Haluaisin ehkä kuulla vähän enemmän siitä, miten se käytännössä aiotaan toteuttaa. Itse olen aiemmin esittänyt sitä, että rattijuoppojen rangaistuksiin voitaisiin liittää ajoneuvon arvon tai ajoneuvon menettämysseuraamus valtiolle ja tuo rahasumma voitaisiin ohjata rikosuhrirahastoon pääomaksi. (Puhemies koputtaa) Onko tässä ajatuksessa teidän mielestänne kehittämisen arvoista?

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on valitettavasti liu’uttu sellaiseen tilanteeseen, että keskituloinen suomalainen ei uskalla viedä riitaansa ratkaistavaksi alioikeuteen. Oikeudenkäyntiä käyvät lähinnä varakkaat ja sitten sellaiset, jotka saavat ilmaisen oikeusavun, ja samaan aikaan useissa yritysten vakiosopimuksissa yleisiin sopimusehtoihin on sisällytetty välityslauseke, jotta saataisiin riitatilanteissa nopea ja asiantunteva ratkaisu. Tämä on otettu käyttöön myös sellaisissa tilanteissa, joissa rahallinen intressi riidassa on hyvinkin vähäinen.

Haluaisin kysyä oikeusministeriltä: onko teidän mielestä tämä kehitys oikeansuuntainen, ja jos ei ole, niin miten voitaisiin ratkaista tämä ongelma?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää oikeusministeriä siitä, että aktiivisesti olitte säätämässä lakia, jolla pikavippiongelmaan päästiin käsiksi. Tuolla lailla alle 2 000 euron pienlainoille asetettiin suitsia, ja ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki ongelmat olisivat poistuneet, mikä näkyy myös käräjäoikeuksien juttumäärissä. Ongelmat ovat siirtyneet yli 2 000 euron luottoihin, joita sitten myönnetään pienissä erissä. Voidaan kai osittain katsoa, että tuolla rajan ylityksellä kierretään sitä aiemmin täällä yhdessä säädettyä lakia.

Kysynkin: pitäisikö nyt tuota lakia muuttaa niin, että myös tuon 2 000 euron ylittäviltä osin säädettäisiin kohtuullisena pidettävä korko? Tähän kaikki evidenssi näyttäisi viittaavan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että tänään täällä salissa on puhuttu tavanomaista enemmän myös rikoksen uhreista eikä pelkästään rikollisten oikeuksista vankiloissa.

Mutta oma kysymykseni koskee oikeastaan sitä, millä tavalla alaikäisten ja raiskausten uhrien asemaa voitaisiin vahvistaa oikeudenkäynneissä. Meidän oikeusprosessit ovat aika pitkiä ja usein sellaisia, että ne repivät uudestaan nämä vanhat haavat auki. Toivoisin, että tässä voitaisiin löytää keinoja, että esimerkiksi enää tuota raiskaajaa ei tarvitsisi oikeudenkäynneissä toistamiseen ja yhä uudelleen tavata.

Kysyisin myös oikeusministeriltä, miten te suhtaudutte siihen, että liikenteen rikkomuksissa voitaisiin ottaa käyttöön tällainen pistejärjestelmä. Tällä hetkellä olemme aika kohtuuttomassa tilanteessa, että hyvin pienistä rikkeistä, jopa patterin puuttumisesta taskulampussa, saattaa seurata ajokielto ja yrittäjälle työnteon este. (Puhemies koputtaa) Pistejärjestelmä voisi olla tässä mielessä järkevä vaihtoehto.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Tässä tuli niin paljon hyviä kysymyksiä, että 5 minuutissa ei ehdi kaikkia niitä käydä läpi, mutta yritän parhaani.

Ensinnäkin kysyttiin tuomareitten ja syyttäjien tilanteesta. Tilanne nyt on se, että ensi vuonna syyttäjien tilanne voidaan turvata suurin piirtein samalla tasolla kuin tänä vuonna. Tuomioistuinlaitoksessa joudutaan vähentämään henkilötyövuosia noin 20—30 henkilötyövuodella, ja kyseeseen tulee sitten määräaikaisten tuomareitten sopimusten lakkauttaminen, ja se on tietysti ikävä asia. Miljoonalla eurolla saataisiin kahdeksan tuomaria ja näille käräjäoikeussihteerit elikkä 16 htv:tä. Tämä nyt vain tiedoksi eduskunnalle, kun te mietitte sitten seuraavan vuoden talousarviota. Mutta tilanne olisi voinut olla paljon pahempi, ja olin itse todella surullinen siitä esityksestä, joka tuli VM:stä, mutta onneksi hallituksessa sitten päästiin tähän tulokseen.

Mitä tulee tuleviin vuosiin, niin talous tästä vielä tiukkenee, ja sen takia tilanne on se, että ensi vuonna, kun tehdään uusi hallitusohjelma, on myös aika ottaa tilanne sillä tavalla haltuun, että pitää jokaisen puolueen miettiä, millä tasolla haluamme pitää oikeusjärjestelmämme ja oikeudenhoitomme. Vaikka teemme nyt kaikkemme oikeudenhoidon uudistamisohjelman eteen, niin tällaisia pikaisia voittoja ei ole olemassa, ja on niin, että juustohöylä on oikeusministeriölle myrkkyä. Juustohöylämenetelmä ei istu, kun halutaan vaalia oikeuslaitosta ja korkeata oikeusturvaa. Näin se on.

Sitten tuli kysymyksiä edelleen vankilaverkostosta. Kyllä totta kai tilanne on se, että Risellä on tällä hetkellä pallo. En tiedä, mitä Rikosseuraamuslaitos tulee esittämään, mutta totta kai on niin, että alueellinen ja toiminnallinen kattavuus pitää ottaa huomioon tulevaisuudessa. Ja tämä hallitus — toistan sen edelleen — tämä hallitus ei tule lakkauttamaan yhtään vankilaa enää. Me olemme yhden lakkauttaneet tällä hallituskaudella, ja se on Haminan vankila. On seuraavan hallituksen asia ottaa tähän kantaa. Jos on niin, että päästäisiin Senaatti-kiinteistöistä yli puoluerajojen yhteisymmärrykseen siitä, mikä se tuottovaatimus on, niin totta kai se vaikuttaa myös tähän, koska tällä hetkellä ne vuokrakustannukset syövät toiminnoista, ja se tietää myös sitä, että raha menee seiniin, ja sen takia se ohjelmatyö, mitä pitäisi tehdä myös vankiloitten sisällä, kärsii siitä. Se on minusta rehellistä sanoa. Tämä on se tosiasia.

Rikosuhrimaksusta ollaan kysytty. Olen iloinen siitä, että meillä on nyt hallituksen esitys, joka on ollut lausuntokierroksella. Tarkoitus on antaa se eduskunnalle vielä tämän syysistuntokauden aikana. Siinä idea on se, että henkilö, joka syyllistyy rikokseen, josta voi tulla vankeusrangaistus, myös maksaa, paitsi jos hänet tuomitaan sakkoon tai jos hänet tuomitaan vankeuteen, tietyn maksun. Se, mikä sen maksun suuruus tulee olemaan, on vielä nyt valmistelussa, mutta sanotaan, että noin 50 euroa. Voi olla, että me otamme käyttöön tämmöisen porrastetun systeemin, että meillä on kaksi eri maksutyyppiä. Ja itse olen ollut sitä mieltä, että alaikäiset pitäisi tästä maksusta vapauttaa. Alaikäisillä on harvoin omia tuloja, ja sen takia näin. Mutta tämä esitys on tulossa tänne, ja sitä kautta pystytään minun ymmärtääkseni myös turvaamaan Rikosuhripäivystyksen tuleva rahoitus ja pystytään myös toivottavasti sitä kautta olemaan jonkun verran rahoittamassa turvakoteja ympäri Suomenmaata. Tiedetään, että me tarvitsemme näitä turvakotipaikkoja valitettavasti enenevissä määrin, koska Suomi on edelleen yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista ja perheväkivalta on valitettavan yleistä meillä.

Edustaja Reijonen esitti kysymyksen, onko RKP:llä joku tietty agenda. Ei ole mitään sellaista agendaa tietenkään, ja totta kai katsotaan, että ne päätökset, jotka tullaan sitten esittämään, mikäli joudutaan johonkin ottamaan kantaa vielä tällä hallituskaudella, ovat oikeudenmukaisia. Mutta niin kuin sanoin, mitä todennäköisimmin se on se seuraava hallitus, joka näistä asioista päättää.

Äitiyslaki — tässä edustaja kyseli myös siitä. Meillä on työryhmä, joka miettii nyt sitä, ja työryhmä on kyllä aikataulussa. Tarkoitus on, että hallituksen esitys tuodaan eduskunnalle vielä tämän vuoden puolella.

Sitten edustaja Kataja kysyi, miten saada toverit hallituksessa ymmärtämään, että oikeusturva on mitä suurimmassa määrin asia, joka koskettaa Suomen kilpailukykyä. Tässä meillä, edustaja Kataja, on yhteinen tehtävä. Tämä on meidän kaikkien tehtävä. Olen itse pitänyt sitä yllä, ja myös EU:n areenoilla komissaari Reding on siitä puhunut paljon, että se on myös EU:n sisällä semmoinen asia, että pitää muistaa, että korkea oikeusturva on myös kilpailukykyvaltti. Sen takia olisi korkea aika, että jokainen puolue myös ottaisi sen tavallaan (Puhemies koputtaa) selkärankaan ja että tätä myös mietittäisiin, miten kaikki tässä eduskunnassa tämän ymmärtäisivät sillä tavalla.

Tässä kysyttiin myös sakon muuntorangaistuksesta. Siinä tilanne on se, että on olemassa esitys, joka on ollut lausuntokierroksella. Se tulee maksamaan. Jos te, hyvät ystävät, haluatte, että me tuomme sen tänne, mitä minä itse haluaisin, niin silloin me tarvitsemme myös resursseja siihen, ja hallituksen sisällä tullaan käymään tästä keskustelua. Niitä varoja ei satele meille taivaalta, ja sen takia se voi olla vaikeata, jos siihen ei löydetä lisää resursseja.

Mutta kaiken kaikkiaan, puhemies, olen kiitollinen näistä hyvistä kysymyksistä. Olen myös valmis tulemaan jokaiseen eduskuntaryhmään keskustelemaan näistä tärkeistä asioista, jos siihen on tarvetta ja jos niin haluatte.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Sisäisen turvallisuuden ylläpitäminen on jokaisen valtion ydintehtävä. Viime viikolla käyty perusteellinen välikysymyskeskustelu osoitti, että eduskunta pitää aihetta tärkeänä.

Poliisin, Rajavartiolaitoksen ja muiden sisäisen turvallisuuden viranomaisten rahoitustaso on tiukka, mutta mahdollistaa kuitenkin toiminnan tason säilyttämisen ja turvaamisen. Rakenteellisten uudistusten edelleen läpivieminen on välttämätöntä, jotta rahoitus riittää. Ylimitoitetut leikkaukset tulevina vuosina poliisin tai Rajavartiolaitoksen rahoituksessa olisivat ongelmallisia. Tämä tulee huomioida myös ensi vuoden kehysriihessä ja sitten myös tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Asetan ministeriössä työryhmän selvittämään poliisirahoituksen resursseja tuleviksi vuosiksi. Ministeriö valmistautuu myös antamaan eduskunnalle sisäisen turvallisuuden selonteon vuonna 2017 eduskunnan ponnen mukaisesti, ja olen jo aiemmin itse nostanut esiin kysymyksen siitä, olisiko tarve muodostaa parlamentaarinen työryhmä käsittelemään sisäisen turvallisuuden resursseja tulevaisuudessa aivan samaan tapaan kuin puolustushallinnolla nykyisin on.

Sisäministeriön hallinnonalalle ehdotetaan määrärahoja yhteensä 1,219 miljardia euroa. Se on noin 47 miljoonaa euroa vähemmän kuin tämän vuoden talousarviossa. Määrärahojen väheneminen johtuu suureksi osaksi sekä hallituksen päättämistä säästövelvoitteista että ministeriön sisällä käynnissä olevien useiden ict-hankkeiden määrärahojen pienentymisestä. Pääluokan määrärahoista poliisitoimen osuus on 61 prosenttia, Rajavartiolaitoksen 19, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan 6 ja maahanmuuton 5 prosenttia.

Poliisin toiminnan turvaamiseen saatiin yhteensä 6,5 miljoonan euron lisäraha kehyspäätökseen verrattuna ja 1,3 miljoonaa euroa aiemmin sovitun palkkaliukumaleikkauksen puolittamiseksi. Tällä määrärahalla pystytään turvaamaan nykyinen poliisin toiminnan taso ensi vuonna, ja sillä mahdollistetaan myös Pora III -hankkeen tuloksellinen toteuttaminen.

Yhtenä yksityiskohtana nostan esiin suojelupoliisin tarpeet. Aiemmin tehdyt päätökset ovat parantaneet suojelupoliisin toimintaedellytyksiä. Maailma ympärillä kuitenkin muuttuu nopeaan tahtiin. Esimerkiksi Isis-järjestön nousu ja sen harjoittama värväystoiminta Suomessa aiheuttaa huolta, ja suojelupoliisin tarpeita tulee arvioida muuttuvan tilanteen myötä. Yksi budjettiriihen jälkeen esiin noussut konkreettinen tarve on yhdysmiehen mahdollinen lähettäminen Turkkiin, jotta voidaan saada ajankohtaista tietoa matkustamisesta taistelualueelle.

Rajavartiolaitoksen toimintaan vaikuttavat merkittävimmin tilanne Venäjällä ja Itämeren alueella sekä rajaliikenteen kehitys. Ukrainan kriisi ja sen mukanaan tuomat pakotteet ovat heikentäneet Venäjän taloutta, ja tämä näkyy alhaisempina rajanylityslukuina kuin aiemmin on arvioitu. Rajavartiolaitos jatkaa itärajan rajanylityspaikkojen kehittämisohjelman toimeenpanoa. Hankkeeseen esitetään 1,5 miljoonan euron lisäystä ensi vuodelle.

Pelastustoimi saa ensi vuoden talousarvioesityksessä miljoonan euron lisämäärärahan ylimääräisen hätäkeskuspäivystäjäkurssin järjestämiseen. Hätäkeskustoiminta ja sen tietojärjestelmät uudistetaan vuoden 2016 loppuun mennessä siten, että verkottuneet hätäkeskukset voivat tukea toisiaan ruuhka- ja häiriötilanteissa.

Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanoton arviomäärärahat vähenevät ensi vuonna vajaalla 5 miljoonalla eurolla. Meillähän on kuluneen vaalikauden aikana tehty jo merkittäviä säästötoimenpiteitä, lakkautettu vastaanottokeskuksia, supistettu majoituskapasiteettia. Turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt vuosien 2009— 2010 määristä, ja vastaanoton menot ovat vähentyneet noin 35 miljoonaa euroa vuoden 2010 tasolta vuoden 2013 loppuun mennessä.

Arvoisa puhemies! Aikani on täysi. Paljon jäi sanomatta, mutta varmasti keskustelun aikana voin lisää sitten sanoa.

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille esityksestä ja vielä tästä ajankohtaiskatsauksesta liittyen Isis-järjestön toimintaan, ja niin kuin mainitsitte, on suunnitteilla yhdysmiehen lähettäminen. Isis-järjestöllä näyttää olevan kyky rekrytoida riveihinsä muista maista taistelijoita, ja tähän liittyen, kun kanavana on internet, tuleeko myöskin painotusta sinne puolelle?

Mutta haluaisin kysyä vielä toisen asian liittyen poliisien lukumäärään. Niin kuin täällä nyt on sivulla 224 ja todetaan — tämä on henkiset voimavarat, mutta ymmärrän näin, että tämä tarkoittaa myöskin fyysisiä poliisimiehiä — suunta on laskeva. Onko tämä suunta teidän mielestänne liian laskeva? Mikä on eläköityvien poliisien poistuma työmarkkinoilta? Ylipäätään myöskin laskeva lukumäärä näyttää olevan myös henkilöstömäärissä ja tutkintotavoitteissa Pelastusopistossa ja Poliisiammattikorkeakoulussa.

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäisen turvallisuuden kokonaisuus on laaja ja hyvin monisyinen, ja usein unohtuukin sen tarkasteleminen kokonaisuutena. Tässäkin kohtaa pelkästään sisäministeriön hallinnonalan budjettia tarkastelemalla emme saa sitä oikeaa kokonaiskuvaa.

Sisäinen turvallisuus on yhtä lailla sosiaalipolitiikkaa kuin myöskin ulkopolitiikkaa, kansainvälisyys on koko ajan enemmän päätään nostava osa tässä. Siksi myös ennaltaehkäisyyn tarvitaan poikkipoliittista otetta, ja tuo kansainvälisyys hyvin monella tavalla vaatii myös sitä, että yhteys ulkoiseen turvallisuuteen on yhtäläinen kuin myöskin sosiaalipolitiikkaan, mutta tämä kansainvälinen ote ja sen lisääntyminen kiinnostaa. Kysyin tätä jo viime viikollakin teiltä: miten aiotte toimia niin, että tämä kansainvälisen ulottuvuuden asia hanskataan nykyistä paremmin?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerin aktiivisuuden, budjettiriihessä poliisin toimintaan aiemmin kaavaillut lisäleikkaukset peruttiin. Näin ollen vielä kerran kiitos siitä aktiivisuudesta.

Mutta koska kansalaisten turvallisuus ja oikeusturva ovat valtion ydintehtäviä, joita ei mielestäni voi verrata muihin valtion menoihin, niin miten varmistetaan, että tulevaisuudessa poliisin määrärahat ovat jatkossa riittävällä tasolla ilman, että käydään aktiivista keskustelua aina budjettiriihen yhteydessä tai muissa tilanteissa valtioneuvoston tasolla?

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satonen teki eilen esityksen siitä, että perustettaisiin parlamentaarinen työryhmä selvittämään poliisin ja oikeusjärjestelmän toimivuus pitkäjänteisesti. Mitä mieltä ministeri on tästä esityksestä?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Räsäsen esitys parlamentaarisen työryhmän perustamisesta nimenomaan sisäisen turvallisuuden puolelle on kiinnostava ja harkinnan arvoinen.

Poliisin eri tietojärjestelmien integroiminen on tärkeä osa poliisin työtä ja poliisin työn tehostamista. Toimiva it-järjestelmä auttaa sen varmistamisessa, että poliisi voi keskittyä työnsä tekemiseen, ei tietojärjestelmien kanssa painimiseen.

Nyt budjetissa esitetään poliisin kenttäjohtojärjestelmän kehittämiseen tälle vuodelle 4 miljoonaa euroa hankkeeseen, jonka kokonaiskustannukset ovat yli 19 miljoonaa euroa. Poliisin viranomaistietojärjestelmän uudistaminen eli niin sanottu Vitja-hanke on kumminkin edennyt varsin takkuilevasti. Uusi järjestelmä piti ottaa käyttöön jo tämän vuoden alussa, mutta hankkeesta on toteutettu tietojen mukaan vasta noin kolmasosa. Kuluneena kesänä yhteistyösopimus järjestelmän toimittajan kanssa purettiin toimitusongelmien takia. Arvoisa ministeri, kysyn: mitä Vitja-hankkeelle kuuluu, ettemme rakentaisi kerroskakkua, josta yksi kakkupohja puuttuu?

Risto Kalliorinne /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun valtioneuvosto tiedotti budjetista, niin siellä todettiin, että poliisin toimintamenoihin osoitetaan 6,5 miljoonan euron lisämääräraha. Viime viikolla täällä välikysymyksessä ministerin puheessa pistettiin vielä paremmaksi eli siinä sanottiin, että poliisi sai 6,5 miljoonan euron lisäyksen sekä 1,3 miljoonaa euroa aiemmin sovitun palkkaliukumaleikkauksen puolittamiseksi.

Nyt me sitten saimme tämän ihan oikean budjetin käteen, maanantaina tämä oli julkinen, ja täällä sivulla 204, kohta 10 Poliisitoimi, sanotaan: talousarvio tänä vuonna 739 miljoonaa, ensi vuonna 738 miljoonaa, laskua 703 000 euroa. Olenko oikeassa nyt, että nämä luvut tulisivat jotenkin selviksi, että todellisuus on se, että poliisin resurssit laskevat 703 000 euroa vuodesta 2014 vuoteen 2015?

Ismo Soukola /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy olla kiitollinen edes siitä vähästä, mitä on saatavilla tässä taloudellisessa tilanteessa, ja tämä esitys parlamentaarisesta selvitysryhmästä, tai minkä nimellä se nyt tulisi olemaankaan, on todellakin hyvä, koska ei sisäinen turvallisuus voi olla yhtään sen vähäpätöisempi asia kuin ulkoinenkaan turvallisuus, jota varten meillä oma seurantaryhmä ja selvitysryhmä on olemassa. Mutta minä kiinnittäisin ministerin huomiota jatkossa sellaiseen asiaan, että kun poliisin määrärahat kuitenkin ovat sillä tasolla, millä ne ovat, niin niitten kohdentaminen olisi järkevää ja vakaalla pohjalla.

Välikysymyskeskustelussa, joka paikka paikoin oli hyvinkin värikäs, ministeri vastauksessaan kertoi, että kun poistetaan 50 suurimman kunnan tiedot, niin A- ja B-luokan hälytystehtäviä voidaan pienemmillä paikkakunnilla pitää onnistuneina ja niitten vasteaikoja parempina kuin ennen vuodenvaihdetta. Miksei saman tien oteta sitten pois vaikka perjantai- ja lauantai-illat, niin vasteajat sen kun vain paranevat? (Puhemies koputtaa) Eli minä toivoisin tällä, että seuranta ja tilastointi olisivat ajan tasalla ja totuudenmukaiset.

Markus Lohi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Viime viikolla keskustelimme välikysymyksessä ennen muuta poliisien määrästä ja määrärahoista ja nyt hetki sitten siitä toisesta puolesta, joka liittyy sisäiseen turvallisuuteen, että meidän oikeuslaitoksemme toimii ja rikoksista saadaan oikeasti tuomiot myös.

Mutta ei voi olla kiinnittämättä huomiota myös siihen, että meidän on tärkeää myös ennalta ehkäistä sellaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden syntymistä, jotka synnyttävät rikollisuutta, muun muassa syrjäytyminen ja runsas päihteiden käyttö. Ja kun viime aikoina on kuultu myös alkoholipoliittisia puheenvuoroja, muun muassa perussuomalaisten varapuheenjohtaja vaati, että alkoholiverot pitää laskea roimasti ja vapauttaa myynti, niin haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä: miten näette sisäisen turvallisuuden ja tällaisten alkoholipoliittisten linjausten kanssa sen suhteen, onko niillä jotain tekemistä toistensa kanssa ja vaikuttaako se muun muassa poliisien määrään?

Anu Urpalainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla olisi kaksi kysymystä ministerille.

Tässä budjetissa pelastustoimen osalta todetaan, että tämä 7,5 miljoonan vuosittainen säästö tullaan tekemään palvelutasoa heikentämättä. Kun tuolta kentältä selkeästi kuuluu, että tämä ministerin aikaisemmin ehdottama prosessi, jossa hallinnollisesti yhdistettäisiin, ei kelvannut, ja nyt sitten siellä todellisuudessa ylityöt paukkuvat niin, että ei kohta pystytä huolehtimaan palvelutasosta, koska rajat tulevat vastaan, niin olisin kysynyt: kuinka teidän mielestänne tämä on nyt käytännössä toteutumassa todellakin niin, että palvelutasoa ei heikennetä?

Toinen kysymys on sitten tämä harmaan talouden erityinen määräraha, joka on annettu. Jos te saisitte muuttaa tätä budjettia, niin näettekö, että tämä harmaan talouden raha olisi järkevämmin kokonaispotin sisällä mietittynä työnjaon ja muun osalta, kun nyt se erillisesti on kohdennettu harmaaseen talouteen ja monien rikosten selvittämisajat (Puhemies koputtaa) ovat venyneet ja venyneet ja rikosten selvittämiseen ei aika tunnu riittävän?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisien toiminnan riittävyydestä on paljon käyty keskustelua, ja poliisijohtaja Paatero on esittänyt kyläpoliisikäytännön käyttöönottoa. Siitä on käyty keskustelua puolesta ja vastaan. Itse ajattelen, että siinä näyttäisi olevan enemmän haasteita kuin mahdollisuuksia, ja kysyisinkin ministerin näkökulmaa siitä: näettekö todella, että tällainen kyläpoliisitoiminta olisi ratkaisu niihin haasteisiin, joita nyt kentällä koetaan poliisien toiminnassa?

Tuen ministerin ajatusta parlamentaarisen työryhmän perustamisesta sisäisen turvallisuuden ikään kuin kartoittamisessa ja vahvistamisessa, koska tosiasia on se, että sisältä tulevat uhkat voivat olla joskus paljon hankalampia ja monimutkaisempia kuin ulkoa tulevat, ja siinä mielessä on tärkeää tähänkin asiaan paneutua myös laajalla rintamalla.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Lähden liikkeelle hallintovaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Mattilan kysymyksestä, kun hän viittasi budjettikirjaan ja näihin poliisimääriin. Valitettavasti tässä budjettiesityksessä, siis siinä keltaisessa kirjassa, tunnusluvut, siis kaikki ne tekstit ja toiminnalliset luvut, on laskettu juuri tuon kehyspäätöksen mukaan, eli esimerkiksi poliisimäärässä ei ole otettu huomioon budjettiriihessä tullutta positiivista muutosta määrärahoihin. Tuo päivitystyö on parhaillaan sisäministeriössä meneillään, ja valmistuessaan nuo uudet luvut sitten toimitetaan eduskuntaan. Tämä on ihan normaali käytäntö budjettimenettelyssä, että vain nuo määrärahat pystytään sitten sen budjettiriihen jälkeen korjaamaan tuohon esitykseen, muut osiot päivitetään myöhemmin.

Mutta noin yleisesti ottaen voi todeta, että näillä muutoksilla, siis niillä lisäyksillä, jotka tulivat siihen kehyspäätökseen nähden — budjettiriihessähän tehdään muutokset, niin lisäykset kuin vähennykset siihen tiettyyn päätettyyn kehykseen nähden — pystytään tuo poliisihenkilöiden määrä pitämään nykyisellä tasolla, ehkä jopa hivenen lisäämään sitä. Siinä mielessä voi huokaista helpotuksesta, että nuo luvut eivät onneksi tuollaisenaan toteudu.

Olin erittäin iloinen siitä, että kokoomusryhmästä ja muistakin ryhmistä on tullut ajatusta siitä, että eduskuntaan tarvittaisiin myös sisäisen turvallisuuden osalta tällainen parlamentaarinen työryhmä. Olen itse sitä aikaisemmin jo joskus esittänyt, ja iloitsen, että tämä sama ajatus on muillekin tullut mieleen. Ajattelen, että varmasti viimeistään seuraavalla vaalikaudella tällainen parlamentaarinen työryhmä kannattaisi perustaa, koska herkästi nämä sisäisen turvallisuuden asiat jäävät jalkoihin, jos niitä ei yhdessä olla puolustamassa.

Sitten vielä sieltä budjettikirjasta haluan sen verran todeta, että kannattaa katsoa se toimintamenomomentti. Nimittäin siinä momentissa, mihin edustaja viittasi, jossa näkyy laskua, on niitä erilaisia hankkeita, jotka ovat nyt poistuneet ja joitten rahoitusta ei enää tarvita samalla tavalla, ja on ollut näitä erityisiä lisämäärärahoja, mutta siinä toimintamenomomentissa nähdään, että siinä on se reilun miljoonan euron nousu, jonka laskennallisestikin siihen todellakin piti tulla, ja sieltähän ne poliisin palkkarahat sitten maksetaan.

Edustaja Lohi otti mielestäni erittäin tärkeän näkökulman esiin. Kyllä se on todettava, että jos meillä humalajuomisen aiheuttamat haitat saataisiin pyyhkäistyä pois, niin kyllähän meillä tuhansia poliisimiehiä vähemmän tarvittaisiin. Hyvin suuri osa sisäisen turvallisuuden, nimenomaan poliisitoimen, resursseista menee erilaisiin alkoholin aiheuttamiin haittoihin, niin kaikenlaisen väkivaltarikollisuuden kuin rattijuoppouden, järjestyshäiriöiden ja monen muun hoitamiseen. Eli alkoholipolitiikalla on todella suuri vaikutus tähän poliisitoimeen ja sen takia vaikutus myös sisäiseen turvallisuuteen. Meillä esimerkiksi henkirikoksista 80 prosenttia on jollakin tavalla alkoholin kanssa kytköksissä.

Täällä kyseltiin myös pelastustoimesta ja siihen liittyvistä säästöpäätöksistä. Tuo säästöhän liittyy tähän kuntien velvoitteiden vähentämiseen. Se on osa niitä talkoita, joihin pelastustoimi omalta osaltaan osallistuu. Silloin, kun tätä rakenneuudistusta pohdittiin ja pohdittiin sitä, olisiko kenties pelastuslaitosten määrää pystytty vähentämään ja sitä kautta saamaan niitä säästöjä aikaan, niin sekä kunnilta että pelastuslaitoksilta tuli hyvin selkeä kielteinen palaute tätä ajatusta vastaan — se oli yksi syy, minkä takia siitä luovuttiin tuon lausuntokierroksen jälkeen — ja samalla myös hyvin selkeä vastaus siihen, että ne säästöt ovat löydettävissä aivan näillä toiminnallisilla järjestelyillä. Eli pelastuslaitokset hyvin yksimielisesti siihen sitoutuivat ja kertoivat, että siellä on hyvät ideat jo tätä varten.

Keskustelu jatkuu.

Arja  Juvonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maailmassa on sota, ja sen myötä ihmiset pakenevat kodeistaan. Olisin tiedustellut teiltä, ministeri, sitä, onko Ukrainan tai näiden muiden maiden kriisien jälkeen Suomessa turvapaikanhakijoiden määrä jollakin tavalla lisääntynyt. Kun Maahanmuuttovirastosta ollaan vähentämässä resursseja, niin minkälaiset heidän toimintamahdollisuutensa sitten seuraavana vuonna ovat?

Oikeusministeri totesi sen, minkä me kaikki jo tiedämme, että Suomi on yksi Euroopan väkivaltaisimmista maista. Se nyt on niin, että jos alkoholisoitunut ihminen hakeutuu piiriin, missä tulee kuonoon ja joutuu tappeluun, niin kyllä siinä on osasyyllinen hän itse myös. Mutta entä sitten ikääntyneet ihmiset? Miten me voisimme Suomessa turvata entistä enemmän ikääntyneiden ihmisten turvallisuutta? Te mainitsitte, ministeri, tämän parlamentaarisen työryhmän. Olisin todella iloinen, jos tässä työryhmässä käsiteltäisiin myös ikääntyneet ihmiset, kuten myös sisäisen turvallisuuden ohjelma 2017. Lupaatteko, että otatte sinne sisälle erityisesti myös tämän ikääntyneiden ihmisten kohtaaman väkivallan ennaltaehkäisyn?

Aila Paloniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta on vaatinut sisäisen turvallisuuden ohjelmaa, selontekoa tällä hallituskaudella, mutta näyttää siltä, että hallitus ei oikein korkealle noteeraa ylipäätään tätä sisäisen turvallisuuden kokonaisuutta. Miksei tuota selontekoa voida antaa?

Ja kyllä minunkin täytyy nyt ihmetellä, kuten tässä salissa moni muukin on ihmetellyt, sitä, että kun esimerkiksi tämä syrjäytymisen ehkäisy on nostettu tässä teidän ohjelmassanne hyvin korkealle, kärkeen, niin miten syrjäytymisen torjumista oikeasti voidaan tehdä, jos miljardeja leikataan kaikista niistä kuntien palveluista, koulutuksesta, ennalta ehkäisevästä työstä, juuri kaikesta siitä, mikä sitä syrjäytymistä voisi ehkäistä tai millä sitä pitäisi ehkäistä. Tarvitaan resurssia niihin palveluihin. Miten se muka onnistuu?

Kaiken lisäksi te vielä väitätte, että poliisien määrä on hyvä ja se ei ole vähentynyt, mutta kyllä se nyt vain näyttää vähentyneen ja resursseja on tavallisten rikosten tutkimiseen entistä vähemmän. Myöskään hätäkeskusjärjestelmää ei kyetä ottamaan käyttöön esitetyllä määrärahakehyksellä.

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On iloinen asia, että poliisien määrä pysyy kuitenkin siinä 7 500 htv:n kipurajalla, ja nyt tällä lisärahoituksella saataneen palkattua uusia poliiseja, nuoria työttömiä poliiseja. Näin pitää olla. Hyvä, että tehdään tämmöinen parlamentaarinen selvitystyö, ja hyvä, että poliisin rahoitus saadaan pitkäjänteiseksi. Mitään aihetta riemunkiljahduksiin ja aaltoliikkeisiin meillä ei ole, mutta suunta on oikea, toivottavasti menee parempaan.

Hallintoa pitää keventää, ja täällä on maininta, että "tarvitaan laajempaa arviointia turvallisuusviranomaisten erilaisista organisatorisista ratkaisumalleista". Tämäkö tarkoittaa nyt sitä, että aletaan hakemaan Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Tullin hallinnon ja johdon yhdistämistä? Onko tämä se lause, tulkitsinko oikein?

Haluan nyt tähän loppuun sanoa, että lopetetaan nyt tämä kyläpoliisivouhotus. Tuntuu, että idean isä on katsonut Sydämen asialla -ohjelmasarjaa, joka sijoittuu 1960-luvulle, ja se ei ole edes dokumentti, vaan se on ihan fiktiivinen sarja. Palataan tälle vuosituhannelle ja tähän realismiin. Eivät kuulu kyläpoliisit tähän meidän maailmaan. Valitettavasti on näin.

Aino-Kaisa Pekonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Juvosen lailla kysyn Ukrainan tilanteesta ja Ukrainasta mahdollisesti tulevista turvapaikanhakijoista. Miten ministeriössä on konkreettisesti varauduttu turvapaikanhakijoiden lisääntyvään määrään ja mahdollisesti kiihtyvään maahanmuuttoon nimenomaan Ukrainan kriisialueelta?

Toinen kysymykseni liittyy Ankkuri-toimintaan. Ankkuri-toiminta on nuorten rikoskierteen katkaisumalli. En tietenkään malta tässä olla sanomatta, että se on kotoisin meiltä Hämeestä. Mallista on hyviä kokemuksia, ja tavoitteena on ottaa Ankkuri-toiminta käyttöön vuoteen 2015 mennessä koko maassa. Huolestuneena katselin budjettikirjaa, en löytänyt mitään merkintöjä. Olisinkin kysynyt teiltä, ministeri, uhkaako tiukka budjetti Ankkuri-toiminnan käyttöönottoa vai eikö sillä ole budjettivaikutuksia.

James Hirvisaari /m11(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sisäministeriö kertoo, että Maahanmuuttoviraston hakemuskäsittelyä pyritään edelleen nopeuttamaan. Tämä on oikein hyvä uutinen. Nopeuttamiseen on tarvetta etenkin turvapaikkahakemusten kohdalla. Kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat tulisi myös pystyä käännyttämään välittömästi, vaikka päätöksestä olisi tehty valitus.

Toinen hyvä uutinen on se, että vastaanottokeskusten kapasiteettia tullaan edelleen sopeuttamaan ja sisäministeriö on jo pitänytkin yllä ylikapasiteettia ikään kuin odottaen turvapaikanhakijoiden vyöryä. Nyt pitää uskaltaa lopettaa lisää kokonaisia vastaanottoyksiköitä, jotta itse itseään ruokkiva turvapaikkabisnes loppuu ja siitä taloudellisesti riippuvaisten tahojen määrää saadaan vähennettyä.

Ari Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hätäkeskusyksikön siirtoselvitys on tehty sisäministeriön toimeksiannosta. Hätäkeskusyksikkö on sijoitettu Poriin alueellistamispäätöksellä.

Arvoisa ministeri, alueellistamispäätökseen puuttuminen voi johtaa monen muunkin päätöksen purkautumiseen. Periaatteessa, jos tämä toteutetaan, kaikki muutkin alueellistamispäätöksellä jonnekin sijoitetut toimet ovat vaakalaudalla. Pitäisikö näihin alueellistamispäätöksien purkamisiin varautua jotenkin? Pitäisikö jo ensi vuoden budjettia kasvattaa?

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Räsäselle kiitos, että Kaakkois-Suomen raja-asemien kehittämistä jatketaan edelleen. Vaikka rajanylitysten määrä onkin viime aikoina vähentynyt Nuijamaalla, Vaalimaalla ja Imatralla, niin uskon, että tulevaisuudessa ne ylitykset kuitenkin kasvavat huomattavasti tästä nykyhetkestä. Useissa yhteyksissä on myös nostettu esille Parikkalan raja-aseman kansainvälistäminen. Arvoisa ministeri, mikä on teidän näkemyksenne tähän asiaan? Onko se ajankohtaista, onko sillä mahdollisuuksia myös tulevaisuudessa?

Sitten toinen asia. Kun puhutaan sisäisestä turvallisuudesta, niin, arvoisa ministeri, miten te näkisitte, voitaisiinko poliisin, Rajan, Tullin ja myös pelastustoimen yhteistyötä lisätä eri tapauksissa?

Kalle Jokinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun poliisihallinnossa tänä päivänä tehdään työvuorolistoja, niin sitä työvuorolistasuunnittelua ohjaa säästäminen ja rahojen vajaus. Siellä säästetään niin, että ilta-, yö-, viikonloppu-, haittatyökorvauksista säästetään ja sen mukaan tehdään työvuorolistoja. Se ilman muuta vaikuttaa niihin partiovahvuuksiin niinä kaikkein tärkeimpinä painopisteaikoina, viikonloppuöinä esimerkiksi, jolloin kansalaisten turvallisuus vaatisi riittävää partiovahvuutta. Haluaisin kuulla ministerin näkemyksen tähän: onko oikea tapa, että hallinnon sisällä säästetään näistä kohteista, viikonloppu- ja haittatyökorvauksista?

Sitten toinen kysymys vielä. Meillä poliitikoilla on paha tapa haluta laittaa oma peukalonjälkemme ja korvamerkitä rahoja, niin kuin poliisirahoituksessa korvamerkitään milloin talousrikostutkintaan, harmaan talouden tutkintaan, terrorismin torjuntaan. Olisi ehkä syytä luopua tästä korvamerkinnästä, jotta hallinnon sisällä voitaisiin se tarkoituksenmukaisesti kohdentaa.

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisien määrässä olemme kiistatta tulleet kipurajoille, ja on erittäin hieno asia, että maan hallitus perui poliisimäärärahoihin kehyksissä suunnitellut leikkaukset. Pystymme nyt ikään kuin varmemmalta pohjalta rakentamaan Pora III -uudistuksen jälkeistä aikaa. Pora III -uudistus laajamittaisena uudistuksena tulee hallintovaliokunnan toivomuksesta arvioitavaksi, ja tässä arviointityössä hallintovaliokunta tänä vuonna vielä pääsee ikään kuin kyntensä näyttämään.

Kuitenkin lisääntynyt nettirikollisuus tuo poliisille uusia haasteita. Samanaikaisesti ovat kansainvälinen rikollisuus, järjestäytynyt rikollisuus ja, ikävä kyllä, myöskään terrorismia ei voida poissulkea siitä uhkakuvasta, joka Suomen päällä tällä hetkellä lepää. Kuitenkin kansalaisten arjen turvallisuus on huomattavasti pienemmistäkin turvallisuusuhista kiinni. Kysyisin ministeriltä: miten näette poikkihallinnollisen yhteistyön esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön ja muiden eri toimijoiden kanssa tässä tulevaisuuden turvallisuuskuvan rakentamisessa, (Puhemies koputtaa) ettemme vain näe tätä asiaa ikään kuin poliisin auton ikkunan kautta?

Osmo Kokko /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Niin kuin täällä on useammassa puheessa todettu, tietysti täytyy olla myönteinen, että tähän poliisipuolelle tapahtuva leikkaus torjuttiin, mutta siitä huolimattahan, kun kustannustaso nousee, niin poliisien määrä yli sadalla kappaleella vähenee.

Erittäin suuresti olen huolestunut siitä, että kun talousrikos on koko ajan leviävä tauti, niin sille puolelle näitä panostuksia ennen kaikkea pitäisi saada, että tätä harmaata taloutta pystyttäisiin suitsimaan ja näin tätä kautta saamaan valtion kassaan lisää niitä euroja. Myös liikenteenvalvonnan osalta, kun lp on lakkautettu, siitäkin olen huolestunut. Nyt kun ajatellaan, että poliisien resurssit kuitenkin hupenevat, niin tälle puolelle tarvittaisiin, meillä on kabotaasia ja muita näitä toimenpiteitä, jonka kautta liikenteen valvontaa tarvitaan, ja kun nyt on seurannut, niin selvästi on ollut havaittavissa, että siellä puolella ovat ainakin oman maakuntani alueella poliisien partiot vähentyneet.

Sitten näkisin, että se...

...parlamentaarisen työryhmän juttu olisi ihan ok.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Budjettikirjan sivulta 203 suora lainaus: "Sisäministeriön vahvistamien linjausten mukaisesti Pora III -toimenpiteisiin liittyviä henkilötyövuosivähennyksiä kohdistetaan mahdollisimman vähän poliisin operatiiviseen toimintaan ja ne pyritään kohdistamaan hallinto- ja tukitehtäviin." Mahdollisimman vähän. No, varmasti ok niin, mutta sinne ei kyllä pidä kohdentaa niitä ollenkaan.

En viitsi sanasta sanaan kertoa niitä terveisiä, mitä kenttäpoliisilta tuli viime viikon keskustelun jälkeen, kun täällä käytiin näitä poliisiasioita välikysymyskeskustelussa. Mutta tuo, mitä edustaja Jokinen sanoi partiovahvuuksista eri aikoihin, niin tilanne on kyllä tuolla kenttäpoliisien puolella melko lailla järkyttävä. Nämä uudistukset ovat syöneet niitä resursseja nimenomaan sieltä kentältä, ja se huoli on todella suuri. Nämä terveiset nyt ovat tulleet ministerille perille, ja toivon, että näihin nyt todella puututaan.

Sofia Vikman /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisille on turvattava riittävät määrärahat, jotta poliisin kyky ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia säilyy. Hallituksen päätös perua aiemmin sovittu leikkaus poliisin toimintamenoihin ja päätös edes pienestä lisärahasta ovat oikeansuuntaisia askelia.

Nostaisin myös tässä yhteydessä esiin ja poliisin niukkojen resurssien aikana pohdittavaksi sen, voitaisiinko kaupungeille antaa oikeus palkata niin sanottuja kaupunkipoliiseja tai vartijoita valvomaan paikallista järjestystä julkisella paikalla. Tähän on koettu tarvetta esimerkiksi Tampereella Keskustorin ongelmakohtien rauhoittamiseksi. Miten sisäministeri omalta osaltaan näkee nämä mahdollisuudet?

Laila Koskela /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisitoimen säästöt ovat olleet mittavat. Poliisien uuvuttaminen ja samanaikainen lisävelvoitteiden kasvattaminen on huolestuttavaa. Poliisien kenttävahvuus on luvattu säilyttää ennallaan, mutta jatkuva muutos näkyy poliisin arkityössä. Kun säästöä haetaan kenttätoimesta, helposti leikataan haittatöistä, niin kuin edustaja Jokinen edellisessä puheessaan mainitsikin, eli poliiseja otetaan pois illoista ja viikonlopuista, jotka ovat kalliita tunteja valtiolle. Tämä näkyy myös huomattavana osana yksittäisen poliisin tilipussista. Tämän vuoden alusta voimaan astunut uudistus on jo kolmas viiden vuoden sisällä. Pora III -uudistuksella tavoitellaan noin 30 miljoonan euron säästöjä vuoteen 2016 mennessä. Hallinnon osalta säästötavoitteeseen tuskin päästään, koska johdon ja hallintotehtävissä olevien palkkoja korotetaan ja henkilöstö ei vähene.

Arvoisa ministeri, turvallisuus on meille kaikille yhteinen asia.

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Vastaan ensin tuohon Vitjaan, josta jo aikaisemmin kysyttiin. Vitjan kohdallahan on valitettavasti se tilanne, että Tieto Oyj:n kanssa sopimus on jouduttu purkamaan, koska sitä ei kyetty toimittamaan, ja parhaillaan valmistellaan uuden toimittajan hankintaa. Tavoitteena suunnitelman osalta on tämä vuosi, ja sitten todennäköisesti kilpailutus, toteutus ja vaiheittainen käyttöönotto vuosina 2015—2016, ja poliisihan todellakin tarvitsee tuon Vitja-järjestelmän. Tieto Oyj palautti merkittävän summan, joten poliisilla tätä tarkoitusta varten on lähemmäs 10 miljoonaa euroa varattuna.

Kyläpoliisista haluan sen verran todeta, että siinä ei ole tekeillä ministeriössä mitään erityistä eikä siinä ole mitään lainsäädäntösuunnitelmia olemassa. Se on tätä poliisihallinnon omaa poliisitoiminnan järjestelyä, ja tiedän, että siellä Poliisihallituksessa pohditaan, onko joitakin kuntia, joissa tähän kyläpoliisitoimintaan olisi kiinnostusta, löytyykö sellaisia poliisimiehiä tai -naisia, jotka olisivat siihen halukkaita. Missään nimessä se ei ole mikään ratkaisu esimerkiksi harvaan asuttujen alueiden viranomaistarpeisiin, mutta voi olla toki tarkoituksenmukaista joissakin yksittäisissä tilanteissa.

Sitten mitään päätöstä Hätäkeskuslaitoksen hallinnollisen paikan uudesta sijoituspaikasta ei ole tehty. Tässähän on virkamiestyöryhmä, joka toimii siltä pohjalta, että ylipäänsä kaikille sisäministeriön hallinnonalan virastoille on annettu ohje katsoa, millä tavalla sitä toimintaa pystytään hoitamaan niin, että edelleen voidaan tuo hallinto mahdollisimman tehokkaasti hoitaa. Olen saamassa tämän virkamiestyöryhmän raportin viimeistään ensi viikolla ja olen myös menossa sinne Poriin tutustumaan tuohon paikkaan ja noihin tiloihin, ja ratkaisu tulee sitten aikanaan. Mutta sitä mieltä olen kyllä henkilökohtaisesti, että täytyy olla toiminnallisesti ja taloudellisesti todella vahvat perustelut, jos tuota sijoituspaikkaa lähdetään muuttamaan. Nythän ei ole kysymys siis Hätäkeskuksen toiminnasta, vaan on kysymys nimenomaan tuosta hallintoyksiköstä, jossa on 38 henkilötyövuotta Porissa tällä hetkellä.

Sitten täällä kyseltiin paljon näistä turvapaikanhakijoiden vastaanottomenoista. Tämän määrärahan aleneva taso edellyttää sitä, että turvapaikanhakijoiden lukumäärä pysyy suurin piirtein nykyisellä tasolla ja että käsittelyä kyetään edelleen nopeuttamaan, ja erityisesti sitä, että myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet henkilöt sijoittuvat sitten mahdollisimman nopeasti kuntiin. UMA-tietojärjestelmän kehittäminen on yksi tärkeä panostuksen kohde, eli tämän maahanmuutto-, kansalaisuus- ja turvapaikka-asioiden tietojärjestelmän kykyä automatisoida asiankäsittelyprosesseja ja siirtää osia niistä asiakkaiden tai yhteistyökumppaneiden hoidettavaksi itsepalveluna on tarkoitus merkittävästi nostaa ja tällä tavalla nopeuttaa tätä työtä.

Tänä vuonna ennakoidaan tulevan noin 3 200 turvapaikanhakijaa, se on samaa tasoa kuin vuonna 2013, ja ukrainalaisille kausityöntekijöille on myönnetty Suomeen noin 6 000 viisumia. Osa heistä on kotoisin sieltä Itä-Ukrainan kriisialueilta, ja mikäli ukrainalaisten hakemusten määrän kasvu nykyisestä kiihtyy, joudutaan turvapaikkatutkintaan varattuja resursseja kasvattamaan.

Vuonna 2014 asukasmäärät vastaanottokeskuksissa eivät ole vähentyneet riittävästi, jotta varsinaisen talousarvion määrärahat kattaisivat nuo vastaanottomenot, ja vuoden 2014 talousarvioon sisältyvä 10,5 miljoonan euron leikkaus on ollut vastaanottokeskusten asukasmäärään nähden liian suuri. Toteutuneet tehostamistoimet tuottavat noin 5,5 miljoonan euron säästön mutta eivät riitä kattamaan tätä vuoden 2014 määrärahavajetta, ja tästä johtuen sisäministeriö joutuu esittämään lisätalousarviossa lisämäärärahaa maahanmuuton tarpeisiin. Vielä totean sen, että mikäli näiden ukrainalaisten hakemusten määrän kasvu nykyisestä kiihtyy, kyllä meillä pystytään tätä vastaanottokeskuskapasiteettia ihan tarpeen mukaan sitten laajentamaan.

Anne Louhelainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedustelin viime vuodenvaihteessa parissa kirjallisessa kysymyksessäni valtionhallinnon tulkkauspalveluihin käytettävien kustannusten määrää ja sitä, miten ne ministeriöittäin jakautuvat. Valtiovarainministeri totesi, että euromääräisiä tulkkauskustannuksia ei ole ministeriöittäin mahdollista antaa, sillä ne katetaan toimintamenomäärärahoista. Tulkkikustannukset ovat kuitenkin selkeästi koko ajan kasvava kulu. Tämä viesti tulee kentältä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun poliiseista on arvioitu tulkkikustannusten olevan jo miljoonien eurojen luokkaa.

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri totesi kuitenkin vastauksessaan myös, että jokainen ministeriö vastaa omista toimintamenoistaan ja seuraa niiden käyttämistä, joten, arvoisa ministeri, teillä on varmasti käsitys tulkkikustannuksista myös sisäministeriön hallinnonalalta. Olisinkin kysynyt: miten suuriksi arvioitte tässä talousarviossa tulkkikustannukset sisäministeriön osalta?

Elsi Katainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin toimintaedellytysten turvaaminen vaatii paitsi riittäviä resursseja, myöskin hyvää johtamista. Puutteet näissä kummassakin vaikuttavat kansalaisten turvallisuuteen ja myös poliisien työilmapiiriin.

Nämä jatkuvat hallinnon uudistukset ja alimitoitetut resurssit aiheuttavat kuitenkin työpaikoilla epävarmuuden ilmapiiriä, ja ne voivat pahimmillaan heikentää myöskin työmotivaatiota ja tuovat mukanaan tietysti myös työuupumusta. Ministeri on aiemmin kertonut siitä, että olisi hyvä tehdä jonkunlainen työilmapiiriä kartoittava tutkimus. Onko tällainen todella tulossa ja millä aikataululla?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Poliisin toimintaan on vuosien aikaan lainsäädännön kautta asetettu runsaasti erilaisia muotomääräyksiä, jotka hankaloittavat poliisin toimintaa ja pidentävät esimerkiksi tutkintaan kuluvaa aikaa. Nyt kysynkin: miten ministeri on päättänyt ryhtyä toimeen tämän sääntelyn purkamiseksi?

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri kertoikin sen, että vastaanottokeskuksia on pystytty lakkauttamaan ja sillä tavalla turvapaikan saaneet ihmiset ovat voineet siirtyä kuntiin. Täällä on vaadittu vielä lisää vastaanottokeskusten lakkauttamista, mutta ajattelen niin, että tässä kannattaa kyllä maltilla edetä. Viime vuodenvaihteessa eduskunta lisäsi kunnille rahaa nimenomaan siihen, että ne voisivat ottaa turvapaikan saaneita ihmisiä vastaan.

Nyt kysymys kuuluu, miten valmiita kunnat ovat todella ottamaan vastaan näitä turvapaikan saaneita ihmisiä. Esimerkiksi omassa kunnassani kerta kaikkiaan vuokra-asuntoja ei ole, ei ole paikkaa, mihinkä ihmisiä sijoittaisi. Täytyy kuitenkin lähteä siitä, että näille ihmisille olisi sellaiset asumisolosuhteet, joissa he voisivat helposti sopeutua ja mukautua siihen olemassa olevaan ympäristöön, ja että kunnalla olisi kaikki muutkin valmiudet kohdallaan. Kysyisin ministeriltä: mikä käsitys teillä on, mikä se kuntien valmiustila on todella ottaa vastaan turvapaikan saaneita ihmisiä?

Pirkko Mattila /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hallintovaliokunnan varapuheenjohtaja täällä kyseli nettipoliisitoiminnasta. Toistan kysymykseni liittyen internetin käyttöön ja siihen, että Isis aika voimallisesti käyttää internetiä rekrytoidessaan. Tullaanko tähän lisäämään voimavaroja? Sitten, kun Norja nyt on aika selkeästi viestittänyt vahvasti, että he tulevat pohtimaan ulkomaille sotimaan lähtemisen kieltämistä, oletteko itse omalla hallinnonalallanne pohtinut tätä?

Sitten minulle sopii myös mainiosti sisäisen turvallisuuden komitean perustaminen. Sehän olisi ehkä hyvä pohjatyö sitä varten, että ymmärtääkseni, kun täällä edustaja Paloniemi kysyi tätä seikkaperäistä selontekoa sisäisen turvallisuuden tilasta, niin eduskunta, kaiketi myöskin Suomen Keskusta mukaan lukien, on ihan yksimielisesti hyväksynyt, että tämä annetaan vuonna 2017. Näin ilmeisesti myös ministeri. Eli eihän tässä ole tulossa muuta tiedonantoa, eihän?

Kari Tolvanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä vielä arvoisalta ministeriltä kysyn, kun täällä mainitaan tällaisesta selvityksen tekemisestä: Ollaanko nyt aloittamassa selvitystä poliisin, Rajavartioston ja Tullin johdon ja hallinnon yhdistämisestä? Ollaanko tällaista aloittamassa, vai tulkitsenko väärin rivien välistä tätä kirjaa? Olenko liian epäileväinen?

Toinen asia, mistä olen hyvin iloinen, on se, että hätäkeskuspäivystäjiä koulutetaan lisää. Hätäkeskuspäivystäjät toimivat todella työpaineen alla kuten poliisitkin kentällä. Se on hieno asia, että tähän on saatu lisää rahoitusta.

Mutta asia, joka täällä nousi esiin, on johtaminen. Olen saanut hyvin huolestuttavia viestejä kentältä, että johtaminen ei kaikissa olosuhteissa ole kovinkaan hyvää. Itse asiassa esimerkiksi poliisissa on tämmöinen niin sanottu henkilöstöbarometri, jota aika ajoin täytetään, ja sieltä tulee huolestuttavia tuloksia ja viitteitä. Kysynkin arvoisalta ministeriltä: pystyykö ministeri tekemään mitään siihen, että poliisin johtaminen olisi eri paikoissa laadukasta ja tasalaatuista, kun sellaisiakin paikkoja löytyy, että johtaminen on hyvää, mutta löytyy myös huonoa johtamista?

Mika Kari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tätä parlamentaarista keskustelua sisäisestä turvallisuudesta vaivaa kyllä lyhytjänteisyys. Täällä opposition edustaja, edustaja Savola, mainitsi jakaneensa poliisimiehien kanssa harmitustaan siitä, että poliisin määrärahat ovat niukat ja kentälle ei riitä riittävästi poliiseja. Toivottavasti edustaja Savola muisti myös kertoa, että Poliisihallitus perustettiin 2010 keskustan ollessa pääministeripuolue — Poliisihallitus, jonneka nimenomaan nämä henkilöresurssit suurelta osilta valuivat.

Näin ollen kannatan lämpimästi sisäministerin ehdotusta pitemmän aikavälin tarkastelusta sisäisen turvallisuuden resurssien varmistamiseksi myös tuleville vuosille. — Kiitoksia, herra puhemies.

Ari  Jalonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tunnen tämän hätäkeskusyksikköasian erittäin hyvin ja tiedän myös, että olette sinne tulossa tutustumaan, ja voin tarjoutua jopa seuraksi tälle tutustumiskierrokselle. Nimittäin näyttää siltä, että tieto ei nyt aivan kulje. Te olette saamassa ensi viikolla selvityksen tästä raportista, ja se on Satakunnan Kansan pääuutinen tänään. Jokin asia nyt tässä ei toimi, ja toivon, että tämä asia menee kuitenkin oikeinpäin. Nimittäin ei ole missään nimessä pieni asia poistaa alueellistamispäätöksellä tehtyä toimintayksikköä joltain paikkakunnalta, mihin se on tehty, nimenomaan rakennettu alusta alkaen sinne. Jos tämä päätös kumotaan, niin samalla puututaan joka ikiseen alueellistamispäätökseen, mitä täällä on tehty.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän myönteisenä sitä, että hallitus perui suunnitellut lisäleikkaukset poliisin määrärahoihin. Siitä kiitos poliisiministeri Räsäselle.

Itse olen erityisen huolissani terroristijärjestöihin ja siihen terrorismin torjuntaan liittyvästä lainsäädännöstä ja resursoinnista. Meiltä on lähtenyt noin 40 suomalaista, joista valtaosa on Suomessa syntyneitä ja Suomessa koko elämänsä eläneitä, Isilin joukkoihin Syyriaan ja Irakiin, ja on todennäköistä, että heistä osa sieltä palaa jossain vaiheessa takaisin Suomeen. Meidän lainsäädäntö on monessa mielessä näissä ongelmatilanteissa jälkeenjäänyttä. Meillä on tulossa laki, joka estää kouluttautumisen terrorismirikoksiin, mutta esimerkiksi terroristijärjestöön kuulumista ei olla Suomessa kriminalisoimassa. Kysyisin ministeri Räsäseltä: millä tavalla yhteistyö eri hallintokuntien välillä toimii näissä lainsäädäntöuudistuksissa, jotka koskevat ennen muuta terrorismirikoksia?

Sisäministeri Päivi Räsänen

Arvoisa herra puhemies! Tavattoman hyviä ja mielenkiintoisia kysymyksiä. Harmi, että niihin ei 5 minuutissa ennätä kovin syvällisesti paneutua.

Täällä kysyttiin ihan selkeä kysymys, kuinka paljon sisäministeriön hallinnonalalla on näitä tulkkikustannuksia, ja niitä on Rajavartiolaitos, poliisi ja maahanmuuttoviranomaisten toiminta yhteen laskien noin 3,6 miljoonaa euroa vuodessa.

Sitten kysyttiin, miten kunnat ovat valmiit vastaanottamaan turvapaikan saaneita. Mehän näimme ilahduttavasti, kuinka kunnat olivat kiintiöpakolaisia valmiit vastaanottamaan, mutta valitettavasti aivan yhtä hyvä ei ole ollut tuo myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden saaminen sieltä vastaanottokeskuksista pois kuntiin. Toki monet oma-aloitteisesti myös pystyvät sieltä lähtemään ja sitten itselleen asuinpaikan hankkimaan, mutta tässä on parantamisen varaa. Tämähän ei tietenkään ole pelkästään sisäministeriön asia, vaan se menee sitten sinne kuntien vastuulle.

Edustaja Tolvasen kysymykseen: Mitään ehdotuksia ei sinänsä sisälly tähän hallintojen yhdistämiseen, jos ymmärsin, poliisin ja Tullin osalta, eli meillä ministeriössä ei tällaista suunnitelmaa ole. Totta kai asioista on hyvä avoimesti myös tulevaisuudessa keskustella ja pohtia.

Sitten tämä Isis-järjestö, josta moni täällä kysyi, ja sen toiminta. Meillähän rekrytointi terrorismiin ja terroristisiin rikoksiin on jo kielletty. Se on siis laissa kielletty, mutta tietenkään internetin kautta ulkomailta, ulkomaisilta servereiltä tulevia rekrytointejahan me emme valitettavasti kansallisin keinoin pysty välttämättä hallitsemaan. Meillä on todellakin eduskunnan käsittelyssä täällä parhaillaan se terrorismiin kouluttautumisen kriminalisointi. Sen lisäksi terroristiryhmien johtaminen on kiellettyä, mutta olen kyllä itse avoin sille, että tulisi harkita myös terroristiryhmän toimintaan osallistumisen kriminalisointia. Tähän oikeampi henkilö vastaamaan on oikeusministeri, koska näistä kriminalisoinneista ei tehdä esityksiä sisäministeriössä vaan oikeusministeriössä. Jos tällaista kriminalisointia harkittaisiin, niin se mahdollistaisi myös sen, että matkustusasiakirjat voitaisiin tarvittaessa ottaa pois silloin, jos poliisilla olisi todennäköinen syy epäillä, että henkilö osallistuu terroristiryhmän toimintaan. Toki tuo kouluttautumisen kieltäminen jo erittäin paljon tulee auttamaan tässä asiassa. Se helpottaa toimintaa.

Todennäköisesti ensi tai seuraavalla viikolla eduskunta saa käsiinsä sisäministeriössä valmistellun esityksen, joka liittyy tähän terrorismin torjunnan strategiaan, jossa poliisi saisi Tullin ja Rajavartiolaitoksen tapaan oikeuden ja pääsyn matkustajarekistereihin muun muassa ilma- ja meriliikenteessä. Tällä pystytään parantamaan myös hit and run -rikollisuuden, tämmöisen omaisuusrikollisuuden, torjuntaa ja sitten tietenkin myös helpotetaan suojelupoliisin mahdollisuuksia seurata henkilöiden mahdollista matkustamista taistelualueille.

Olen myös käynnistänyt sisäministeriössä selvityksen siitä, mitä muita mahdollisia keinoja meillä olisi vaikuttaa tähän tilanteeseen. Itsekin pidän erittäin huolestuttavana sitä, että meillä on 40 henkilöä lähtenyt Syyrian ja Pohjois-Irakin taistelualueelle. Se on suuri määrä verrattuna Suomen islamilaiseen väestöön ja asukaslukuumme, ja siitä on syytä olla huolissaan myös tulevaisuutta ajatellen niin Suomen turvallisuuden näkökulmasta kuin tietenkin sen kriisialueen tilanteen vuoksi. Sen takia on syytä selvittää näitä eri keinoja, joita myös muissa Euroopan maissa tällä hetkellä selvitetään, että millä tavalla pystytään tuota ongelmaa nujertamaan. Siihen on sekä pehmeitä että kovia keinoja käytettävissä, ja mielestäni näitä kaikkia tulee käyttää.

Timo Heinonen /kok:

Arvostettu puhemies! Tässä salissa on tänään puhuttu monesta aiheesta, myös liikunnasta ja urheilusta, mutta niistä aika paljon vähemmän kuin monesta muusta — myös tärkeästä — asiasta. Itse ajattelin tässä puheenvuorossani keskittyä vain liikuntaan ja urheiluun.

Valtion liikuntatoimen määrärahat ovat kasvaneet 2000-luvulla merkittävällä tavalla, itse asiassa 80 miljoonasta yli 147 miljoonaan euroon. Merkittävä osa tästä, 40 miljoonaa, kohdistui viime hallituskauteen 2007—2011. Tällä kuluvalla hallituskaudella liikuntatoimen määrärahojen kasvu on ollut maltillisempaa, yhteensä noin vajaat 5 miljoonaa euroa. Tulevalla kehyskaudella eli 2015—2018 liikuntatoimen määrärahoihin ei odoteta tulevan nousua.

Myös esimerkiksi hevosurheilussa, johon totopelaamisen rahat menevät, leikkaus on ollut tänä vuonna merkittävän suuri. Pahimmillaan puhuttiin noin 10 prosentin vähennyksestä ja nyt ehkä noin 7 prosentista, ja se näkyy suoraan siinä, millä tavalla Suomessa raviratoja pystytään ylläpitämään, mutta myös hevostaloudessa kaiken kaikkiaan. Tilanne on huolestuttava, ja itse asiassa kaikessa pelaamisessa taantuma on näkynyt, ja se näkyy suoraan sitä kautta myös liikunnan ja urheilun rahoituksessa.

Liikuntabudjetin nykytilan taustalla ovat siis viime hallituskauden kasvaneet määrärahat, jotka kohdennettiin erityisesti silloin liikunnan kansalaistoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen ja huippu-urheilun suoriin tukiin. Tällä kuluvalla hallituskaudella merkittävimmät muutokset liikuntatoimen määrärahoista ovat olleet liikuntapaikkarakentamisen tuen pieneneminen ja kansalaistoiminnan osalta tukipolitiikan painotus matalan kynnyksen seuratoimintaan valtakunnallisten liikuntajärjestöjen sijaan.

Seuratoiminnan kehittämistuki eli niin sanottu seuratuki jatkuu siis myös ensi vuonna. Lasten urheiluharrastusten hinnat ovat kolminkertaistuneet kymmenessä vuodessa, ja meillä on Suomessa tällä hetkellä noin 200 000 lasta ja nuorta, jotka eivät taloudellisista syistä voi harrastaa ohjatussa seuratoiminnassa. Tähän on haluttu puuttua tällä suoralla seuratuella, ja sinne on laitettu raja, että seurat voivat saada tukea sellaiseen toimintaan, jossa kuukausimaksu on maksimissaan 50 euroa. Se on toki paljon monelle perheelle sekin, mutta hyvä näin.

Vuonna 2013 suoraa seuratukea maksettiin seuroille 3,8 miljoonaa ja sillä saatiin tuettua 309:ää eri urheiluseuraa ja 49:ää lajia. Tänä vuonna tuo summa oli 5 miljoonaa, ja ensi vuonna se hivenen leikkaantuu. Ensi vuonna suoraan seuratukeen kohdistetaan 4,5 miljoonaa euroa, mutta sitten lisäksi jakamattomista veikkausvoittovaroista tulee lisäpotti, joka täydentää tuon hieman reilummaksi kuin tänä vuonna. Ja se raha kohdennetaan nimenomaan niin, että se menee seuroihin ja seurojen työllistämishankkeisiin eli hyvin samalla tavalla kuin tämä suora seuratuki.

Arvoisa puhemies! Veikkausvoittovaroja arvioidaan kertyvän ensi vuonna reilut 540 miljoonaa, ja näistä voittovaroista siis urheiluun käytetään 27,4 prosenttia, nuorisotyöhön vajaat 10 prosenttia, tieteeseen 19 ja taiteeseen vajaat 44 prosenttia. Yhteensä näiden menoista 52,5 prosenttia tulee veikkaus- ja raha-arpajaisvoitoista. Ylimääräistä tuloutusta ensi vuonna tuloutetaan 7 miljoonaa, ja tästä veikkausvarojen ylimääräisestä tuloutuksesta kohdennetaan 2 miljoonaa euroa siis nuorten työllistämiseen ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.

Erittäin merkittävä on myös Olympiastadionin perusparannus, johon budjetissa osoitetaan nyt 40 miljoonaa euroa. Lisäksi vaikeassa taloudellisessa asemassa oleville entisille olympiavoittajille luodaan ylimääräinen eläkejärjestelmä, ja tähän varataan ensi vuonna 220 000 euroa. Toki voi kysyä sitä, miksi me emme kanna huolta myös niistä entisistä huippu-urheilijoista, jotka eivät ole esimerkiksi olympialajien harrastajia ja ovat samantyyppisessä tilanteessa. Tätä asiaa pitää seurata.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi haluan nostaa esille sen, että kun varhaiskasvatuslakia valmistellaan, niin kyllä liikunnan asema pitää näissä lakiuudistuksissa nostaa aivan uudella tavalla esille. Varhaiskasvatuslaissa pitää olla selkeä kirjaus siitä, että liikunta kuuluu myös pienten lasten päivään päiväkodeissa ja varhaiskasvatuksessa. Samaa mieltä olen myös siitä, että kun tulevaisuudessa (Puhemies koputtaa) liikuntalain rinnalla myös muita kouluihin liittyviä lainsäädäntöjä uudistetaan, niin niissä tuo liikunnan rooli nostetaan erityisen vahvasti esille.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeisenä lauseena: kannan huolta liikuntalukioista ja toivon, että ne turvataan jatkossakin nelivuotisina lukioina.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen usein tässä salissa antanut myös hallitukselle tunnustusta hallituksen lakiesityksistä silloin, kun siihen on ollut aihetta. Muun muassa viime viikolla, kun oli välikysymyskeskustelu, otin myös myönteisiä asioita esille siitä, että poliisin rakenneuudistuksessa ne pahimmat uhkakuvat on pystytty torjumaan ja niin edelleen. Mutta nyt kun käsittelyssä on hallituksen esitys ensi vuoden talousarvioksi ja katsotaan, miten se tulee kohtelemaan lapsiperheitä, niin on kyllä pakko sanoa muutama erittäin kriittinen sana.

Kun me otamme tästä keskustelusta sen, mitä on sanottu tästä lapsilisäleikkauksesta tai vaikkapa kotihoidon tuen pakkojakamisesta molemmille vanhemmille — mikä tosiasiassa tarkoittaa leikkausta — niin täällä salissa on käytetty useita puheenvuoroja ja sanottu, että nyt kun on tiukat ajat, niin kaikkien on osallistuttava säästöihin ja siksi lapsiperheidenkin pitää tulla näihin säästötalkoisiin mukaan. Mutta kun me katsomme näitä hallituksen säästökohteita ja veronkorotuksia ja otamme sieltä vaikkapa asuntolainan korkovähennysoikeuden pienentämisen tai energiaverojen korottamiset, sähköveron korottamisen, ajoneuvoveron korottamisen, kiinteistöveron korotukset tai makeisveron korotuksen, niin kaikki nämä kohdistuvat lapsiperheisiin suuremmalla painolla kuin muihin talouksiin. Hallituksen käsi on erittäin syvällä lapsiperheitten kukkarossa ja siinä pienessä kukkarossa, johon lasten viikkorahat kolahtavat, kun ne ovat nostamassa muun muassa makeisveroa edelleen. Miksi näiden lisäksi — kun säästöt ja veronkorotukset kohdistuvat lapsiperheisiin kaikkia muita talouksia voimakkaammin — pitää vielä leikata lapsilisää?

Kun olen keskustellut monien hallituspuolueiden edustajien kanssa, he ovat todenneet, että lapsilisän leikkaus on typerä teko ja sen osittainen korvaaminen lapsivähennyksellä verotuksessa on täysin epäonnistunut yritys kompensoida sitä. Lapsiperheet asetetaan tällä järjestelyllä erittäin epätasa-arvoiseen asemaan. Otan esimerkin. Minulla on tuttavaperhe, jossa on kolme lasta. Toinen puolisoista on keskituloinen, ja sen takia hän juuri ja juuri menee sen rajan yli, että hän ei saa lapsivähennystä. Toinen puolisoista aloitti juuri opinnot yliopistossa. Hänellä ei ole verotettavaa ansiotuloa, koska opintorahavähennys verotuksessa tuo tulot nollaan, jolloin hän ei saa ollenkaan lapsivähennystä. Kumpikaan puolisoista ei saa lapsivähennystä hyväksi, mutta jos puolisot tienaisivat palkkatyössä molemmat saman verran kuin perheen keskimääräiset tulot ovat tällä hetkellä, molemmat saisivat lapsivähennyksen. Eihän tämä ole ollenkaan reilua kohtelua lapsiperheitä kohtaan. Lisäksi lapsivähennyshän on vain määräaikainen, ja kolmen vuoden jälkeen se on tarkoitus lopettaa.

Olisi paljon reilumpaa perua kokonaan lapsilisäleikkaus ja kotihoidon tuen pakkopuolittaminen, joka on käsittämätöntä holhouspolitiikkaa. Olen erittäin pettynyt siihen, että nekin puolueet, jotka yleensä puhuvat siitä, että ihmisten omaa vastuuta itsestään ja myös kasvatustyötä lasten osalta pitäisi lisätä — nämä ovat oikeita puheita — ovat nyt täällä puhuneet kuten pääministeri Stubb aamulla, kun hän oikein puhui siitä, kuinka tämä on tasa-arvoa lisäävä toimenpide ja valtio tietää, kenen kannattaa ja pitää perheessä hoitaa lapsia. Tämähän on holhoamista, jota tämä yhteiskunta ei yhtään tämän enempää tarvitse tänä aikana varsinkaan, kun talous on tiukalla. Näistä, juuri tällaisista holhoavista säännöksistä, pitäisi päästä eroon, ja nyt niitä ollaan täällä lisäämässä ja kuvitellaan, että valtio isonaveljenä tietää täältä valvoen, kuka on paras hoitamaan lapsia kotona. Minä luotan lasten vanhempiin ja perheiden omaan kykyyn tehdä päätöksiä perheen puolesta. Niitä ei tarvitse mennä sormeilemaan yläpuolelta. Lisäksi tämä lisää yhteiskunnan kustannuksia. On täysin kohtuutonta, että kunnille laitetaan kustannuksia tästä. Tiedetään, että ylimääräiset kustannukset ovat toistasataa miljoonaa, ja niitä ei olla korvaamassa kuin murusin, pieniä murusia.

Lapsiperheiden osalta hallituksen talousarvioesitys on täysin luokaton, ja se joutaisi jäädä luokalle. Toivotaan, että tältä osin valtiovarainvaliokunnassa ja muissa valiokunnissa tullaan tekemään korjausliikkeet ja muuttamaan. Eivät lapsiperheet ole tehneet mitään pahaa, niin että niitä pitäisi rankaista muita talouksia yhtään enempää.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On budjetin 2015 lähetekeskustelu, ja hyvin tärkeää debattia ollaan tänään käyty eri hallinnonaloilta. Kyllähän se valitettava totuus tässä kuitenkin on se, että kuusi vuotta me olemme ottaneet lisää velkaa joka vuosi ja me tässä maassa syömme enemmän kuin tienaamme. Velkaa ensi vuonna on jo yli 100 miljardia euroa, eli eihän näin voi jatkua. Velkaa otetaan lisää, ja toimenpiteitä on siis saatava aikaan, että talouskasvua meille tulee lisää.

Tässä budjetissa leikataan aika paljon, ja aivan kuten edustaja Lohi edellisessä puheenvuorossa hyvin tarkkaan kuvaili, lapsiperheet ovat niitä, jotka kärsivät näistä leikkauksista hyvin paljon. Olemme keskustan eduskuntaryhmässä teettäneet laskelman siitä, mitä tämä vaikuttaa kaikkinensa, veronkorotukset, leikkaukset ynnä muut, lapsiperheiden osalta, ja se tarkoittaa sitä, että ostovoima yhden keskivertolapsiperheen osalta, jossa on vanhemmat ja kaksi lasta, on noin 900 euroa. Tässä kun vielä kohdistuu lapsilisiin ja kotihoidon tukeen näitä leikkauksia, niin se kyllä kaventaa aika paljon myös lapsiperheiden valinnanmahdollisuuksia. Pitäisi aina muistaa, että kun leikataan, niin sen pitäisi tapahtua mahdollisimman oikeudenmukaisesti, ja kaikilta osin näin nyt ei välttämättä tapahdu.

Herra puhemies! Talouskasvua meidän pitää saada aikaan, jotta me voimme tulevaisuuteen päästä paremmilla edellytyksillä, ja mistä sitä talouskasvua saadaan muuta kuin siitä, että me pystymme sellaisia asioita, joita tuodaan, korvaamaan kotimaisilla hyödykkeillä ja sitten myös vientiä erityisesti lisäämään, ja kyllä energiapolitiikka on yksi sellainen, missä meidän täytyy se täyskäännös saada aikaan. Se, että turpeen verotusta on nostettu, metsähakkeen tukea on leikattu ja että kivihiilestä on tullut edullisempi energiamuoto, on kyllä meidän kotimaisesta yrittäjyydestä tuolta maakunnista erittäin, erittäin vahvasti pois, joten tämä on se, missä meidän pitää energiapuolella ensimmäiseksi se suunnanmuutos saada aikaan.

Metsätalouden osalta: Meillä on metsissä voimavaroja vaikka kuinka paljon. Nyt kun pääomatuloverotusta kiristetään, se tulee aika monen päätoimisen metsänomistajan kohdalla kyllä merkitsemään aika suuria tulonmenetyksiä. Sitten meidän täytyisi kyllä metsäpuolella ottaa aivan vakavasti se, kuinka me sukupolvenvaihdoksia pystyisimme siellä edistämään. Metsänomistus on aika pitkälti pirstoutunut. Metsää omistavat sellaiset tahot, jotka eivät välttämättä enää sillä tavalla ymmärrä metsänhoidollisista toimenpiteistä ja eivät halua edes siihen keskittyä ja niin edelleen. Meidän pitäisi tätä saada enemmän yrittäjämäiseen muotoon ja saada näitä metsiä myös sukupolvenvaihdoksilla helpotettua puhtaitten metsätilojen osalta.

Tiestön kunto: Tietysti kun tuolta maakunnasta tulee ja niitä teitä itsekin kulkee, niin kyllähän se on niin, että jos me meinaamme yrittäjyyden pyörät saada pyörimään, kyllä niitten pitää sitten pyöriä edes kohtuukuntoista infraa pitkin. Kyllähän perustienpidon määrärahat ovat ne, mitä ehdottomasti pitäisi lisää saada, että me saamme Suomen pyörät pyörimään.

Herra puhemies! Haluan loppuun ottaa yhtenä asiana ja yhtenä hyvin tärkeänä asiana esille turvallisuuden, josta on nyt tietysti puhuttu, niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta. Ukrainan kriisikin siihen hyvin suurelta osin vaikuttaa. Puolustuksen hallinnonalalta tässä budjetissa leikataan. Ne ovat tietysti niitä, mitä on kehyspäätöksen mukaisesti jo aiemmin hallitus linjannut, mutta yksi yksityiskohta siellä, joka ei kyllä yksinkertaisesti järkeen käy, ovat vapaaehtoisen maanpuolustuksen määrärahat, maanpuolustusjärjestöjen toiminnan tukeminen.

Jälleen kerran me menemme tätä samaa järjetöntä rataa. On tarve näille rahoille. Vapaaehtoisen maanpuolustustyön merkitys tiedetään, mikä se tällä hetkellä on. Puolustusministeriö esittää sinne tiettyä määrärahaa, valtiovarainministerin punakynä käy, leikkaa 200 000 euroa sieltä pois, ja nyt se on taas eduskunnan käsittelyssä, aivan kuten nyt on koko tämän vaalikauden ja kuulemma edellisenkin vaalikauden ollut, eli eduskunta sen nyt toivottavasti — vetoan kyllä tähän saliin — palauttaa. Mikä järki tässä on, kun tarve on ja sen eduskunta kuitenkin palauttaa? Kyllä niitä normienpurkutalkoita ja sitä työllistävää vaikutusta pitäisi myös tässä talossa ymmärtää soveltaa.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viime aikojen uutisista olemme saaneet kuulla lähes päivittäin ikäviä uutisia eri aloilla käynnissä olevista yt-neuvotteluista. Työttömyys lisääntyy niin hälyttävällä vauhdilla, että voimme puhua jo massatyöttömyydestä. Työpaikkoja häviää, eikä uusia ole näköpiirissä hallituksen ponnisteluista huolimatta. Talouskasvua ja työtä luvataan puheissa, mutta teot eivät yllä tavoitteisiin.

Yrittäjien asemaa tulee parantaa sekä tukea yrittämisen edellytyksiä ja mahdollisuutta työllistää. Siihen hallitus onkin osittain pyrkinyt siirtämällä verotuksen painopistettä pois työn ja yrittämisen verotuksesta. Ensi vuoden budjetissa olisi toivonut olevan rohkeita sekä kannustavia päätöksiä kaikille yrittäjille, mutta päinvastoin kävi esimerkiksi taksiyrittäjille, joille on luvassa kylmää kyytiä autoveroedun poiston sekä polttoaineveron korotuksen muodossa. Näillä toimin hallitus nujertaa yhden ammattikunnan yrittämisen toimintaedellytykset sekä mahdollisuuden työllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Taloudellinen epävarmuus kalvaa monen suomalaisen mieltä, eikä tulevaisuuskaan näytä sen valoisammalta. Verotuksen kiristäminen yhdessä menoleikkauksien kanssa tulee väistämättä heikentämään kansalaisten ostovoimaa, eivätkä tilannetta korjaa edes suunnitellut verovähennykset. Työttömyys, syrjäytyminen ja köyhyys lisääntyvät edelleen, eikä hallituksella näytä olevan keinoja tämän suunnan kääntämiseksi. Tässä taloustilanteessa tarvitaan konkreettisia ja tehokkaita toimia, joilla huolehditaan yhteiskuntamme heikoimmassa asemassa olevien hyvinvoinnista sekä riittävästä toimeentulosta.

Pieni- ja keskituloisille kansalaisille ensi vuosi ei lupaa hyvää. Elinkustannukset nousevat lähes jokaisella elämänalueella. Sähkö kallistuu, jätemaksut nousevat, asuntovelallisen lainojen korkovähennykset pienenevät. Ajoneuvoveron korotus nostaa jälleen oman auton käytön hintaa, samoin tekevät polttoaineveron korotukset. On väärin rangaista oman auton käytöstä veronkiristyksillä, kun huomioidaan pitkät välimatkat ja se, että elämää on myös Kehä kolmosen ulkopuolella eikä syrjäseuduilla useinkaan ole kattavaa joukkoliikennettä, vaan oman auton käyttäminen on välttämätön päivittäisiin työmatkoihin sekä liikkumiseen vapaa-ajalla.

Arvoisa puhemies! Veronkorotusten lisäksi hallitus leikkaa lapsilisää, mikä heikentää useiden lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Lapsilisäleikkausten aiheuttamaa tulojen vähenemistä ollaan paikkaamassa pieni- ja keskituloisille kohdennetulla määräaikaisella lapsiperhevähennyksellä. Perheiltä viedään myös oikeus päättää, kumpi vanhemmista hoitaa lasta kotona kotihoidon tuen aikana lapsen ollessa alle 3-vuotias. Hallitus ilmeisesti toivoo lisäävänsä tasa-arvoa äidin ja isän työuran kehityksessä. Lasten tasa-arvoa tai hyvinvointia tämä muutos ei tule lisäämään, sillä todennäköisesti yhä useampi lapsi tulee siirtymään kotihoidosta päivähoidon piiriin. Hallituksen tekemät perhepoliittiset päätökset kertovat maamme hallituksen arvomaailmasta.

Valtionosuusleikkaukset aiheuttavat säästöpaineita kuntien peruspalveluihin. Tämä näkyy niin sosiaali- ja terveyspuolella kuin opetuksessakin heikentyvinä palveluina. Maan hallituksella oli kunnianhimoinen tavoite vähentää kuntien velvoitteita miljardilla eurolla, mutta toisin kävi. Miljardin tavoitteeseen on vielä pitkä matka, ja tällä välin hallitus on sysäämässä kunnille lisää velvoitteita ilman riittäviä määrärahoja.

Arvoisa puhemies! Pöhöttyneiden lupa- ja valitusprosessien trimmaaminen, energiapolitiikkamme rakenteellinen uudistus sekä sosiaaliturvamme rohkeampi uudistaminen yksinkertaisempaan ja kannustavampaan suuntaan. Edellä luettelemani kolme esimerkkiä ovat perussuomalaisten ryhmäpuheesta, josta toivottavasti hallitus ottaa kopin ja ryhtyy tarvittaviin toimiin.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Maailmanlaajuinen finanssikriisi iski Suomeen vuoden 2008 lopussa. Sen välittömät vaikutukset olivat rajuja. Maailmankaupan hyytyminen ja erityisesti Suomen viennille tärkeiden investointitavaroiden kysynnän lasku saivat Suomen kansantuotteen romahtamaan. Notkahdus oli jopa syvempi kuin 90-luvun laman pohjavuonna.

Lamaan ajautuneella Suomella oli kuitenkin vahvuuksia. Sosialidemokraattien johdolla valtionvelkaa oli kevennetty, ja 90-lukuun verrattuna tai moneen muuhun Euroopan maahan verrattuna meidän etumme oli hyvässä kunnossa oleva pankkilaitos. Meillä ei ollut ylimitoitettua rahoitussektoria eikä holtitonta luotonantoa.

Kansainvälisen kysynnän ongelmia on pystytty lieventämään kevyellä finanssipolitiikalla. Toisin sanoen velkaa on otettu menojen katteeksi ja veronkorotuksissa ja menoleikkauksissa on voitu olla kohtuullisia. Raskas tosiasia on kuitenkin, että kysyntäongelmien rinnalla Suomen talouden taakkana on vakavia rakenteellisia ongelmia. Velanotolla ei näitä ratkaista.

Arvoisa puhemies! Hallituksen hyvä yhteistyö työmarkkinajärjestöjen kanssa on hyvä alku rakenneongelmien ratkaisulle. Maassa on nyt kolmivuotinen tuloratkaisu, joka omalta osaltaan sekä lisää toimintaympäristön vakautta että parantaa Suomen viennin kilpailukykyä. Työmarkkinajärjestöissä saavutettava eläkeratkaisu olisi vielä tukevampi eväs, sillä se ravitsisi taloutta pitkällä aikavälillä.

Hallituksen ja opposition yhteistyöllä ollaan rakentamassa uutta järjestelmää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen. Onnistuessaan se torjuu julkisen talouden kustannuspaineita juuri niillä sektoreilla, joilla kasvu on tulevina vuosina nopeinta.

Hallituksen rakennepolitiikka ei tietenkään ole pelkkää säästämistä. On erinomaista, että hallituksella on kunnianhimoiset asuntopoliittiset tavoitteet. On niin ikään hyvä, että hallitus investoi liikenneverkkoon. Näissä investointipuolen hankkeissa on kuitenkin ilmeisen selvää, että uuden rahoituksen kohdentamisessa täytyy katse seuraavaksi kääntää myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelle.

Koko maan voimavarojen hyödyntäminen edellyttää, että tiet, raiteet ja laivaväylät ovat kunnossa kaikkialla Suomessa. Esimerkiksi Oulun seutu on väestöltään nopeimmin kasvavaa aluetta, joka samalla kuitenkin kärsii rakennemuutoksen ongelmista. Lisäpanostukset alueelle olisivat samanaikaisesti lievittämässä tämän hetken työttömyyttä ja rakentamassa tulevaa kasvua.

Arvoisa puhemies! Suomen tärkein voimavara ovat täällä asuvat ihmiset. Heistä on pidettävä huolta. Hyvinvointiin sijoittaminen on hyvää talouspolitiikkaa. Työttömyyden torjuminen ja työttömien toimeentulon turvaaminen estävät syrjäytymistä. Terveyteen sijoittaminen on hyvää talouspolitiikkaa myös. Ikääntyvän väestön toimintakunnosta on pidettävä huolta. Koulutukseen ja tutkimukseen sijoittaminen on hyvää talouspolitiikkaa. Osaavat ihmiset ovat tulevan hyvinvointimme perustekijä.

Suomen erityinen vahvuus on yhteiskuntamme sosiaalinen eheys. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukeminen luo yhteiskunnan, joka on turvasatama paitsi täällä asuville ihmisille myös pitkäjänteiselle yritystoiminnalle. Pitämällä Suomen tasa-arvoisena yhteistyön kotimaana me pidämme maamme myös taloudellisesti kestävänä.

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä talousarviokirja kertoo kyllä hyvin selkeästi, kuinka vakavassa tilanteessa Suomi on, ja myös hallitus sen on hyvin siinä todennut. Olemme vaikeassa tilanteessa, jossa tulee ehdottomasti päätöksiä tehdä, vaikka ne eivät aina miellyttäisikään kaikkia.

Budjetissa velkaantuminen vähenee. Menoja on onnistuttu karsimaan, rakenneuudistuksia pusketaan eteenpäin, joitakin reippaasti ja joitakin vähän vähemmän reippaasti, mutta kaiken kaikkiaan koko ajan taustalla kaikilla on huoli suomalaisesta hyvinvoinnista. Ja ilman määrätietoisia toimia edessä on holtiton velkaantuminen, ellei tätä vastuullisesti rakennettua rakennemuutosta ja sopeutusta tehdä. Edessämme on muuten hallitsematon ja kivulias äkkijarrutus, ja sitähän emme todellakaan halua.

Emme saisi unohtaa sitä, että Suomen tulee olla maa, jossa omalla työllä voi elää. Nyt pitkälti tukia kierrätetään keskituloisilta keskituloisille, ja se ylläpitää byrokratiaa. No, antaahan se töitä joillekin mutta todellisuudessa ei kasvata kansantaloutta. Hyvinvointivaltiomme on hyväksytty vain niin kauan kuin jokainen tavallinen suomalainen palkansaaja ja erityisesti pk-yrittäjä sitä tukee. Ostovoimasta on pidettävä kiinni, niin kuin nyt tässä budjetissa osaltaan tehdään ansiotuloverotuksen inflaatiotarkistus kolmeen alimpaan tuloluokkaan.

Arvoisa puhemies! Koska valtiontalous on valtavien sopeutuspaineiden kohteena, veronkorotuksia valitettavasti joudutaan myös tekemään. Tässä tilanteessa on kuitenkin parasta, että verotuksen painopistettä siirretään edelleen työn ja yrittämisen verotuksesta kulutuksen sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisten asioiden verotukseen. Näihin meillä jokaisella on mahdollisuus itse vaikuttaa, kuinka paljon ostamme alkoholia, kuinka paljon ostamme karkkia, kuinka paljon käytämme matkoihin omaa autoa vai kimppakyytejä, kuinka käytämme julkista liikennettä.

Leikkaukset ja veronkorotukset eivät todellakaan ole miellyttäviä, mutta ne on tässä budjetissa koetettu tehdä reilusti niin, että ne koskettavat kaikkia ihmisiä mutta kukaan ei kärsi kohtuuttomasti. Pääministerimme totesi tänään, että aina, kun saamme eteemme ongelman, me ratkomme asiaa tekemällä uuden lain ja kiistelemällä sen lisärahoituksesta. Olisiko nyt todellakin aika ryhdistäytyä niin tässä talossa kuin ministeriöissä, jotta sääntelyn purkuun ja kuntien tehtävien vähentämiseen saataisiin vauhtia emmekä olisi aina laatimassa sitä uutta lakia ja huutamassa lisää rahaa.

Selkeästi tänään suurin osa tässä salissa olijoista oli halukas purkutalkoisiin. Toivottavasti näemme kaikki puolueet siinä mukana, sillä säästöpotentiaalia todellakin on, kuten professori Tala on todennut sääntelyn kustannusten olevan jopa noin 10 prosenttia bruttokansantuotteesta joka vuosi eli noin 20 miljardin verran. Siitä on todellakin säästöpotentiaalia löydettävissä. On kaivettava resurssiviisautta, on kaivettava tehokkuutta, on selkeytettävä kuntien ja valtion työnjakoa, purettava päällekkäisyyksiä. Siitä se lähtee. Monessa kohtaa siinä kaivataan vahvasti poliitikkojen vahvaa tahtoa, koska tuntuu, että itse virkamiestasolla näiden päätösten esittely on todella vaikeaa.

Tarvitsemme leikkausten ja veronkorotusten lisäksi ehdottomasti myös talouskasvua. Sanotaan, että budjetti ei saa aikaan talouskasvua ja valtion olisi pitänyt tukea sitä, tätä ja tuota, mutta totta on, että kestäviä työpaikkoja luodaan ainoastaan yrityksissä. Yritysten toimintaedellytysten takaaminen veropäätöksillä on parasta työllisyyspolitiikkaa. Valtion infrat ja muut Remontti Oy:t eivät luo kestäviä työpaikkoja vaan lukeutuvat tempputyöllistämiseen. Emme voi mennä kaikki valtiolle töihin, vaan taloutemme pitää oikeasti olla avoimessa maailmantaloudessa kilpailukykyinen.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Suomi velkaantuu edelleen. Budjetista noin 20 prosenttia on velkaa. Velkaa otetaan hallinnon ylläpitämiseen, hallinnon, jota tarvitaan kaikkien niiden EU:sta tulevien ja kansallisten säädösten toimeenpanon ja valvonnan hoitamiseen. Valtio on tehnyt itseään ruokkivan ikiliikkujan. Harmi vain, että tältä ikiliikkujalta loppuvat rahat. Lisää velkaa ei voida ottaa, jotta AA-luokitus ei horju tai uskottavuus EU:n silmissä mene. Kamelin selkä on katkeamassa.

Kaikilla sektoreilla, eniten sote-puolella, on hallintoa purettava. Mitä järkeä on keskittyä suunnitteluun, raportointiin ja valvontaan, joka koskee kaikkia, erityisesti hoitovastuussa olevia, kuten hoitajia ja lääkäreitä? Potilastyölle ei aikaa jää, kun pitää tehdä ikuisia raportteja ja suunnitelmia kymmenille eri tahoille. Palvelujen kilpailutussäännökset ja toimintamallit työllistävät ison armeijan kunnissa ja vielä enemmän rasittavat yrityksissä. Keskittämisellä saataisiin tässä suuria hyötyjä. Perustiedot valtakunnallisiin tietokantoihin — siinä yksi osaratkaisu.

Täällä on budjetista niin paljon puhuttu, mutta ihan yleisesti vielä: Budjetti on kokonaisuudessaan koko hallituskauden kiristävin. Veroja korotetaan noin miljardilla ja kuluja leikataan kahdella. Budjetin pohjalla oleva VM:n talousennuste on edelleen varsin optimistinen verrattuna monen muun tahon ennusteeseen. Tälle vuodelle ennustetaan nollakasvua ja ensi vuodelle 1,2 prosentin kasvua.

Muutama sana verotuksesta:

Kovalla tohinalla säädetty lapsivähennys on vain väliaikainen ja loppuu vuonna 2017. Lapsilisäleikkaus on tietysti pysyvä. Lapsivähennyksen jälkeenkin hallitus leikkaa lapsiperheiltä noin 70 miljoonaa, siinä on lapsilisän leikkaus sekä indeksijäädytys.

Kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korotetaan, mutta kaikkein pienituloisimmat eivät tästä juuri hyödy. Valtiovarainministeri Rinteen markkinoima takuueläkkeen korotus olisi nimenomaan auttanut kaikkein pienituloisimpia eläkeläisiä, mutta se peruttiin riihessä. Jokainen voi ajatella, millä noin 750 euroa ansaitseva takuueläkeläinen tulee toimeen tänä päivänä.

Myönteisenä on sanottava, että mekin vaadimme edustuskulujen vähennyskelpoisuuden palauttamista, ja se toteutuu. Hallitus myönsi virheensä, mutta vahinko monille matkailuyrityksille on jo tapahtunut.

Samoin kuntien valtionosuuksia peruspalveluista leikataan lähes 200 miljoonalla eurolla, ja perusväylänpidosta leikataan 80 miljoonaa, vaikka nykyinenkin taso on täysin kestämätön.

Paljon on puhuttu myös Pisara-radan työllistämisestä. Jos aivan oikein katsoin budjettikirjasta, siellä ei kyllä kovin monta miljoonaa euroa ole annettu ensi vuodelle tähän, eli se ei työllistä, vaan ne rahat on laitettu ennen kaikkea suunnitteluun.

Myös Puolustusvoimien säästötoimet jatkuvat. Nyt leikataan sotilaallisesta maanpuolustuksesta melkein 40 miljoonaa.

Myös pääministeri Stubb on korostanut aikoinaan, että koulutuksesta leikkaaminen on hölmöä. Tästä huolimatta eri kautta koulutuksesta leikataan noin 100 miljoonan euron edestä. Siitä suurin yksittäinen leikkaus on yleissivistävästä koulutuksesta leikattu 57 miljoonaa.

Tuulivoiman syöttötariffeihin uppoaa ensi vuonna melkein 140 miljoonaa euroa. Kasvu on ollut todella kovaa, sillä viime vuonna niihin meni noin 95 miljoonaa euroa. Tämä kehitys tulee lähivuosina todennäköisesti jatkumaan, sillä putkessa on huomattavia tuulivoimaprojekteja.

Huomenna saadaan taas puhua esimerkiksi sotesta ja liikenteestä, mutta niin kuin nämäkin näyttävät, nämä leikkaukset koskettavat jokaista kansalaista.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Koulutettu kansa on ollut Suomen menestyksen salaisuus. Osaava työvoima ja teknologiset innovaatiot ovat kilpailukykymme edellytys. Tällä hallituskaudella on leikattu suomalaisten koulutuksesta ja sivistyksestä yhteensä miljardi euroa. Leikkuri on käynyt jokaisella koulutuksen tasolla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Samaan aikaan sektorille on kuitenkin syydetty uusia velvoitteita. Vaikka hallituspuolueiden edustajat korostavat pieniä lisäyksiä perusopetukseen ja koulupudokkuuden torjuntaan, totuus on se, että kokonaisuutena niin perusopetuksessa, toisen asteen opetuksessa kuin korkeakoulutuksessa tulee olemaan entistä vähemmän rahaa käytettävissä.

Toisen asteen koulutuksen ja erityisesti lukioiden tilanne on vaikea. Toisen asteen koulutuksen rahoituksesta halutaan siirtää enemmän vastuuta kuntien jo velkaisille harteille. Vuonna 2015 lukio-opetuksesta leikataan yhteensä 51 miljoonaa euroa ja ammatillisesta peruskoulutuksesta 62 miljoonaa euroa. Lisäksi on suunnitteilla lukiokoulutuksen rakenteellinen uudistus, jonka lopullisena päämääränä on lakkauttaa pienemmät lukiot ja pakottaa lukiolaiset suuriin oppilaitoksiin.

Pienten lukioiden lakkauttaminen asettaa lukiolaiset alueellisesti eriarvoiseen asemaan. 16-vuotiaat eivät ole valmiita muuttamaan pois kotoaan. Ylioppilaaksi pitäisi voida kirjoittaa ilman, että valtio pakottaa muuttamaan pois vanhempien luota. Lukioverkon keskittämisestä ei ole automaattisesti tiedossa opetuksellista hyötyä eikä taloudellisia säästöjä. Monissa pienemmissä lukioissa aineenopettajat opettavat myös yläkoulussa, jolloin opettajien tarve ei vähene mutta mielekkäitä opetuskokonaisuuksia voi olla vaikeampi saada aikaan.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen opetuksen heikentämisen rinnalla puhe nuorten yhteiskuntatakuusta ja koulupudokkaiden vähentämisestä saa uuden merkityksen. Opetus- ja kulttuuriministeriön kohdalla hallitus jatkaa johdonmukaisesti koko vaalikauden kestänyttä tapaansa: kun yksi käsi antaa vähän, toinen käsi ottaa enemmän.

Varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon on odotettavissa suuria muutoksia, kun kotihoidon tuen pakkokiintiöinti, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen ja esiopetuksen pakollisuus tulevat voimaan. Talousarvioesitykseen ei kuitenkaan sisälly näiden muutosten toteuttamiseen tarvittavia määrärahoja. Myös oppilas- ja opiskelijahuoltoon vaadittavien kunnallisten psykologi- ja kuraattoripalvelujen säätämisestä on päätetty, mutta määrärahoja ei ole varattu vuoden 2015 talousarvioesitykseen.

Vielä sananen vapaasta sivistystyöstä. Vaikka leikkaus vapaasta sivistystyöstä ei euromääräisesti ole suuri, se tulee kuitenkin tuntumaan opistojen toiminnassa, joiden määräraha ei ennestäänkään ole mittava. Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat kaikille avoimia opiskelumahdollisuuksia ja ovat elinikäistä oppimista parhaimmillaan.

Johannes Koskinen /sd:

Herra puhemies! Olen viime aikoina ollut huolestunut suomalaisten kriisitietoisuuden tasosta. Jatkosodan aselevosta tuli pari viikkoa sitten kuluneeksi 70 vuotta. Suomea on rakennettu 25 580 päivää rauhanoloissa, vaikka seassa on ollut saksalaisten karkottamista Lapista, valvontakomission aikaa, kylmää sotaa, yöpakkasia ja vaihtelevaa jännitystä. Suoranaisia leimahduksia lähialueilla on riittänyt Unkarin kansannoususta järkyttäviin Balkanin sotiin ja sitten Neuvostoliiton kaaduttua itsenäistymistaistoihin Baltian maissa ja muissa itsenäistyneissä neuvostotasavalloissa.

Ukrainassa haetaan taas näinä aikoina varmuutta tulitauon kestämiselle. Tosiasiallisesti kriisi ehti monella alueella itäisessä Ukrainassa muuttua tuhoamissodaksi. Itäisen Ukrainan elämisen edellytyksiä on murskattu omien ja vieraiden aseellisten joukkojen tulituksella. Tuhansissa kuolonuhreissa on sekaisin sotilaita ja siviilejä, ukrainalaisia, ukrainanvenäläisiä ja venäläisiä palkattuina, komennettuina tai vapaaehtoisina.

Minusta tämmöisessä tilanteessa kaivataan Suomessa herätystä. Sota ei ole kaukana maantieteellisesti eikä henkisesti. Talouden lama on jatkunut liian pitkään, turvallisuus ei ole itsestäänselvyys.

Tästä Ukrainan tilanteesta. Kansakunnan ja hallinnon rakentaminen säälliselle tasolle ei Ukrainassa ole onnistunut 20 vuodessa. Jotta tulevaisuus on valoisampi, väkivallan lopettamisen jälkeen tarvitaan ripeitä ratkaisuja kolmella tasolla.

Sisäisesti on kansalaisyhteiskunta ja parlamentaarinen demokratia saatava toimimaan reiluilla pelisäännöillä ja myös vähemmistöjen oikeuksia turvaten. Uusi perustuslaki ja vaalijärjestelmä, jonkintasoinen alueellinen desentralismi, oikeusvaltion rakentaminen ja korruption kitkeminen vaativat määrätietoista kehittämistyötä. Sisäinen sovitteluprosessi on ensimmäinen askel. Tässä täytyy muistuttaa, että myös kansainvälisen yhteisön täytyisi olla tiukkana niiden ehtojen toteuttamisessa, joita esimerkiksi tuohon IMF:n pelastuspakettiin Ukrainan hallitukselle annettiin. Tarvitaan todella määrätietoisia toimia luhistuneen valtion rakentamiseksi uudelleen.

Toiseksi Ukrainan ja Venäjän välille tarvitaan rauhanomainen ratkaisu, jossa Venäjä on väkisin osapuoli Krimin valtaajana ja Itä-Ukrainan separatistien asekumppanina.

Kolmanneksi Ukrainan talouden nostamiseksi raunioista maan taloussuhteet on järjestettävä sekä itään että länteen. Se tarkoittaa EU-assosiaatiosopimuksen täydentämistä Ukrainan tulli- ja kauppasopimuksilla Venäjän, Valko-Venäjän ja Kazakstanin eli niin sanotun Euraasian talousunionin kanssa, jotta maan teollisuuden ja maataloustuotteiden markkinat pysyvät auki kaikkiin ilmansuuntiin. Näissä neuvotteluissa myös Euroopan unioni on osapuoli. Tarvitaan luovuutta ja aktiivisuutta, jotta tuo onneton tilanne saadaan kääntymään valoisampaan suuntaan tästä tulitauosta aselevoksi ja edelleen rauhan rakentamiseen.

Mutta myös täällä Suomessa pitää hakea kovaa maata jalkojen alle. Suomen pitää osaltaan toimia aktiivisesti rauhaa, turvallisuutta ja vakautta rakentaen. On selvää, että ulko- ja turvallisuuspolitiikassa se tarkoittaa pysyttäytymistä sotilasliitto Naton ulkopuolella kuitenkin yhteistyökykyä vahvistaen, rauhankumppanuusohjelmaa Ruotsin kanssa uudelle tasolle tuunaamalla. Emme halua varustelukilpaa ja asearsenaaleja itärajallemme.

Vakaata ja realistista linjaa kaivataan myös Suomen talouskasvun ja työllisyyden vauhdittamiseen. Työllä ja yrittämisellä on noustu ennenkin. Ei pidä jäädä lastuksi laineille odottelemaan suotuisampaa tuulta. Me tarvitsemme myös säästötoimia, mutta me tarvitsemme vahvempaa pohjaa, työtä ja talouskasvua. Politiikassa on keskityttävä olennaiseen populistisen huulenheiton tai kevyen markkinameiningin sijasta.

Suomalaisten unelmat 70 vuoden takaa eivät ole sortuneet. Päinvastoin kovalla työllä on rakennettu tasa-arvoisempaa ja turvallisempaa Suomea. Siitä pieniä uudistuksia on myös tässä nyt käsittelyn kohteena olevassa talousarviossa. Meillä riittää puolustettavaa ja edelleen uudistettavaa määrätietoisella yhteistyöllä.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme olevassa Stubbin hallituksen budjettiesityksessä on kolme isoa ongelmaa.

Politiikan tehtävänä olisi luoda ihmisille toivoa tulevaisuuteen. Mielestäni budjetti epäonnistuu tässä. Velanotto lisääntyy, uusien työpaikkojen syntymiseen johtavat kannustimet ovat vähissä ja kestävyysvaje tullee kasvamaan. Valitettavasti myös eläkeratkaisun syntyminen on viivästynyt. Toivotaan, että se lähipäivinä syntyy.

Toiseksi budjettikirjaa lukiessa on kerta toisensa jälkeen palattava takaisinpäin ja tarkistettava lukemaansa. Budjetin sisällöt ovat lukujen ja tekstien osalta keskenään paikoin ristiriidassa, jopa räikeästi.

Kolmas iso epäonnistuminen on hallituksen tapa kohdistaa säästöjä niihin ihmisiin, jotka ovat jo nyt heikommassa asemassa. Hallitus leikkaa lapsilta ja ikääntyneiltä, niiltä pienituloisilta ihmisiltä, joilla ei ole puolustajina vahvoja etujärjestöjä ja mahdollisuutta ryhtyä lakkoilemaan. Valitettavasti tässä näkyy hallituksen arvomaailma.

Kataisen hallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan seuraukset siirretään suoraan kansalaisten ja kuntien maksettavaksi. Ikävät päätökset siirretään osittain kuntien tehtäväksi, kun hallituksen tavoite kuntien tehtävien karsimiseksi jää kauas tavoitteistaan. Eri kunnissa asuvien ihmisten välinen eriarvoisuus uhkaa kasvaa.

Arvoisa puhemies! Työllisyystilanne on heikentynyt viime vuosien aikana. Kotimaisen kysynnän ja kuluttajien ostovoiman vahvistaminen olisi tässä taloustilanteessa välttämätöntä, ja näin hallitus väittää tekevänsä. Tämä oli jopa Stubbin hallituksen lisäys aikaisempaan verrattuna. Budjetti johtaa kuitenkin todellisuudessa päinvastaiseen lopputulokseen, kun hallitus esittää muun muassa kiinteistöveron ylä- ja alarajojen ja energiaverojen korottamista. Toisaalta toivoisi, että energiaverojen korottaminen ja energian hinnan nousu johtaisi sitten myös siihen, että energiankäyttö pienenisi, erityisesti kotitalouksissa mietittäisiin sitä, miten voimme vähentää energiankulutusta. Hallitus myös pienentää asuntolainojen korkovähennystä, nostaa työmatkakulujen omavastuuosuutta ja leikkaa lapsilisiä. Tämän päälle tulevat mahdollisesti vielä heikentyvän kuntatalouden seurauksena useissa kunnissa kunnallisveron korotukset.

Hallitus on ilmoittanut tavoitteekseen vähentää köyhyyttä, eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Tästä huolimatta kevään kehysriihessä päätettiin leikata lapsilisiä, ja leikkaus on edelleen tässä talousarvioehdotuksessa. Kevään ja kesän mittaan niin oppositio, eri järjestöt kuin yksityiset kansalaisetkin kritisoivat leikkausta, ja hallituspuolueiden riveistäkin kuului epäileviä kannanottoja. Nyt budjetissa leikkausta esitetään kompensoitavan luomalla verotukseen monimutkainen ja erittäin ongelmallinen lapsivähennys. Verovähennys kohtelee erilaisia perheitä erittäin epätasa-arvoisesti.

Vai miltä teistä kuulostaa se, että perheessä, jossa molemmat vanhemmat tienaavat vajaat 4 000 euroa kuukaudessa, kumpikaan vanhemmista ei saisi vähennystä, mutta perheessä, jossa toinen vanhemmista tienaa 2 000 euroa ja toinen 20 000 euroa kuukaudessa, tämä pienempituloinen vanhempi saa vähennyksen? Eli onko siis 22 000 euroa kuukaudessa tienaava perhe pienituloinen ja 8 000 euroa kuukaudessa tienaava perhe suurituloinen?

Mielestäni tämä on varsin epäoikeudenmukaista ja vaatii eduskunnalta korjausliikettä. Tulottomilla ja erittäin pienituloisilla perheillä ei ole edes mahdollisuutta tehdä vähennystä. Kaiken huipuksi tämän vähennyksen esitetään olevan väliaikainen, voimassa vain kolme vuotta. On kysyttävä, onko järkevää luoda kolmeksi vuodeksi verotusta monimutkaistava ja perheitä epätasa-arvoisesti kohteleva verovähennys, jonka rakentaminen tietojärjestelmiinkään ei varmaan ole aivan ilmaista.

Tämän lisäksi hallitus aikoo puolittaa kotihoidon tuen vanhempien kesken. Pidän tavoitetta siitä, että molemmat vanhemmat hoitaisivat tasa-arvoisesti lapsia, myös ajallisesti tasa-arvoisemmin kuin nykyään, varsin tavoiteltavana. En kuitenkaan usko pakkoon. Puhuin tästä jo aiemmin tänään päivällä. Toivon, että tähän saataisiin joitakin muita keinoja, joilla voisimme kannustaa isiä yhä enemmän ottamaan hoitovastuuta kodeissa.

Arvoisa puhemies! Opetusministeriön hallinnonalan suunnitelmissa on useita julkisuudessa melko vähälle huomiolle jääneitä asioita. Subjektiivista päivähoito-oikeutta esitetään kavennettavaksi, esiopetus muuttuu pakolliseksi. Ilmeisesti lukion suoritusaikaa pyritään rajaamaan kolmeen vuoteen, ja varhaiskasvatuslainsäädännön uudistaminen jää edelleen tekemättä siinä laajuudessa, missä se olisi ehkä ollut syytä tehdä. (Puhemies koputtaa) Hallitus tunnustaa osaamisen kehittämisen tärkeyden (Puhemies koputtaa) puheissa ja teksteissä, mutta valitettavasti esimerkiksi vapaan sivistystyön rahoitusta ollaan kaventamassa. Toivon, että Suomen tulevaisuus ei ole siinä, että meillä tänä päivänä asiat ovat hyvin ja tulevaisuus on harmaampi.