Bjarne Kallis /kd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä lakialoite sisältyy kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin, ja sitä pidetään melko tärkeänä lakialoitteena. Kun olemme huomanneet, että sosialidemokraatit ovat samalla linjalla, niin lakialoitteeseen on pyydetty myöskin sosialidemokraattien ryhmäpuheenjohtajan nimi, niin kuin myöskin entisen puheenjohtajan ed. Eero Heinäluoman nimi.

Viime kaudella teimme saman sisältöisen lakialoitteen sen jälkeen, kun toinen valtiovarainministeri Wideroos oli ilmoittanut, että hallitus oli vastannut kirjalliseen kysymykseen, ettei hallitus aio ryhtyä muuttamaan tuloverolakia. Sen jälkeen teimme tämän lakialoitteen.

Lakialoite korjaisi erään suuren epäkohdan. Tämä epäkohta koskee asunto-osakkeen omistajia, kun he eivät saa suuresta huoneistoon kohdistuvasta remontista huolimatta tehdä mitään kotitalousvähennystä. Jos omakotitalon omistaja maalauttaa talon, niin hän saa kotitalousvähennyksen. Jos siinä tehdään putkiremontti, niin hän saa kotitalousvähennyksen. Vähennys tulee ensi vuonna olemaan verraten suuri, 3 000 per verovelvollinen, ja kun talon niin kuin osakkeenkin omistavat puolisot yhteisesti, niin vähennys verosta on 6 000 euroa vuodessa. Putkiremontit ulottuvat usein kahdelle kalenterivuodelle, eli voidaan saada peräti 12 000 euron vähennys verosta.

Miksi sitten asunto-osakas ei sitä saa, vaikka kustannukset ovat aivan yhtä suuret, vaikka taloyhtiö perii ne rahat asunto-osakkaalta ja tilittää ne sitten edelleen urakoitsijalle? Vastaus kysymykseen, miksi ei saa, on lähinnä juridinen, tekninen, eli se johtuu siitä, että taloyhtiö vastaa putkistosta, ja kun taloyhtiö vastaa putkistosta, niin taloyhtiö myöskin valitsee urakoitsijan ja perii tämän maksun osakkaalta. Minä ymmärrän tämän logiikan, mutta minä en ymmärrä sitä, että tällaisen muodollisen seikan vuoksi kohdellaan tiettyjä osakkeenomistajia eri tavalla, vain tämän muodollisen seikan vuoksi.

Kun viime kaudella tästä käytiin keskustelua, niin yksi perustelu, minkä takia lakia ei haluta muuttaa, oli se, että se tulisi liian kalliiksi. Minä en ymmärrä, että jotain epäoikeudenmukaisuutta ei voida poistaa sen takia, että se tulee liian kalliiksi. Jos todetaan, että tämä on epäoikeudenmukaista, tämä on epäkohta, niin kai se poistetaan riippumatta siitä, tuleeko se kalliiksi vai ei.

Nyt Kiinteistöliitto on paljon miettinyt, miten tätä ongelmaa ja tätä epäkohtaa voitaisiin kiertää. On kysytty, onko mahdollista, että urakoitsija laskuttaisi osakkeenomistajia suoraan, etteivät ne rahat kulkisi taloyhtiön kautta. Verohallitus on tähän ottanut selkeän kannan. Verohallitus katsoo, että niin kauan kuin yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiö vastaa putkistosta, niin riippumatta siitä, miten tämä maksu peritään osakkaalta, osakas ei saa siitä kotitalousvähennystä.

Ei Kiinteistöliitto eivätkä, sanoisinko, nämä, jotka edustavat osakkeenomistajia, ole tähän vastaukseen oikein tyytyneet, vaan ovat kysyneet, no mitä, jos asunto-osakas tekee suoraan sopimuksen urakoitsijan kanssa ja maksaa sitten suoraan urakoitsijalle, ilman että siinä on taloyhtiö millään lailla mukana, saako silloin vähentää. Vastaus on ollut, että ei saa vähentää, mutta saa vähentää, jos muuttaa yhtiöjärjestyksen niin, että yhtiöjärjestyksen mukaan taloyhtiö ei vastaa esimerkiksi putkistosta. Silloin saa vähentää.

Minä olen kyllä melko varma, että Helsingissä, missä näitä putkiremontteja tulee tavattoman paljon ja missä kustannukset tällä hetkellä ovat noin 700 euroa neliöltä, 50 neliön huoneistossa 35 000 euroa, 100 neliössä 70 000 euroa jne., semmoisessa talossa ruvetaan miettimään, että muutetaan yhtiöjärjestys niin, että taloyhtiö ei vastaa putkistosta, ja silloin kaiken järjen mukaan kotitalousvähennys hyväksyttäisiin ja tulisi hyväksyä. Minä pidän tällaista järjestelmää kikkailuna, ja kikkailuun ei pidä ryhtyä, vaan paljon yksinkertaisempaa olisi muuttaa tuloverolakia niin, että sovellettaisiin asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöissä ihan samanlaisia periaatteita kotitalousvähennyksissä kuin mitä sovelletaan omakotitaloissa. Tiedän tietenkin hyvin, että tämä nyt menee verojaostoon ja siellä makaa aika kauan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jos asiaa tarkastellaan niin, kuin ed. Kallis on kirjoittanut, niin kaikki tuntuu äärimmäisen loogiselta, ja vielä kun siihen lisätään seuraksi se, mitä hän tuolla pöntöstä sanoi ja että hän otti tämän kikkailumallin myöskin esille, niin jälleen voidaan eräällä tavalla loogisesti todeta, että ei pitäisi kikkailla ja pitäisi päätyä juuri tähän tulokseen.

Arvoisa puhemies! Totean vaan tästä arkipäivän realismista, että olen juuri kuullut muutamaa kertomusta siitä, millä tavalla asunto-osakeyhtiöt täällä Helsingin kaupungissa ja Oulun kaupungissa myöskin ovat ratkaisseet nämä putkihommat nykyisellään: sillä tavalla, että on ullakkokerrokseen rakennettu, tietysti kaupungin oivallisella suostumuksella yksi kerros, joka on kalliilla myyty, ja sillä on rahoitettu putkiremontti.

Elikkä siis toisin sanoen tämähän tarkoittaa sitä, että tämähän voidaan kanssa kiertää niin, että muutetaan se yhtiöjärjestys ja sitten sumplitaan niin, että saa tämän vähennyksen toisaalta ja toisaalta sitten niillä tuloilla, jotka on saatu siitä myynnistä, hoidetaan pois kokonaan yhtiövastike.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis oikeastaan puhui kaiken siitä asiasta, mistä piti huomauttaa. Mutta sen verran, kun kansalaiset taas eivät oikein tajua — kun moni muukin asia, jos on seurattu näitä kyselyjä, jää kansalaisten ulottumattomiin — mitä tämä oikeastaan tarkoittaa, niin minä voisin teiltäkin kysyä, kenelle tämä on suunnattu, tai näiltä muilta kansanedustajilta, vaikka puhemieheltä, että jos minä nyt sitten tästä palkastani, joka monen mielestä on aika yllättävän pienikin meillä suomalaisilla kansanedustajilla, rupean vähentämään 3 000 euroa kuukaudessa, niin kansalaiset luulevat, että minä tosiaan saan vähentää jotain 3 000 euroa tai jotain. Todellisuudessahan kaikki täällä ilmeisesti tietävät, kuinka se lasketaan eli mitä minulle henkilökohtaisesti poikamiehenä jää tämmöisestä, jonka sitten esimerkiksi maaseudulla jotkut yritysperheet, joissa sekä vaimo että isäntä voivat laittaa tämmöisen vähän isomman kakun, vähentää siitä pienestä tulosta, mikä vaan kirjataan palkkana, ja saavat aika uskomattomat jutut hoidettua itselleen ja monen tuhannen hyödyt, kun meikäläinen saa muutaman kympin ehkä koko potista, vaikka tämä olisi kaikille tarkoitettu, että me voimme remontoida kämppiämme ja muuta vastaavaa. Eli tämä on hyvin epäoikeudenmukainen ja hyvin selkeästi tietylle sektorille suunnattu etuisuus.

Kun täällä on kikkailusta puhuttu, niin tätä on kanssa tavallaan mainostettu suurella jutulla hienona kehitysverotuksellisena ansiona tältä hallitukselta, mutta todellisuudessa se kohdistuu hyvin pienelle joukolle ja hyvin mitättömässä hyödyssä, kuitenkin oikean suuntainen. Tämmöistä lisää.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen lakialoitteet ovat usein aika kalliita toteuttaa, mutta tällä kertaa tämä esitys on myöskin perusteltu yhdenvertaisuusperiaatteen kannalta, sen verran eriarvoisessa asemassa omakotitaloasuja ja asunto-osakeyhtiön osakas ovat tämän kotitalousvähennyksen soveltamisessa. Voisi melkein kysyä, että nyt kun perustuslakivaliokunta on alkanut käsitellä veropolitiikkaa ja verolakeja yhdenvertaisuusperiaatteen valossa käsitellessään perintö- ja lahjaverouudistusta, niin pitäisikö tämäkin asia viedä sinne.

No, ihan vakavasti puhuen, minusta tuntuu, että valtiovarainministeriön vero-osasto ei ole tähän asiaan oikein kunnolla paneutunut muilta kiireiltään. Varmaan pitäisi selvittää joku yksinkertainen tapa toteuttaa tämä asia yhdenvertaisesti myöskin asunto-osakeyhtiön osakkaille. Minusta tämä tie, että jouduttaisiin muuttamaan yhtiöjärjestystä ja sitten määrittelemään nämä maksutavat siellä, jotta kotitalousvähennykseen olisi oikeus, tuntuu perusteettoman mutkikkaalta asian laatuun nähden.

Kannatan tätä ed. Kalliksen esitystä. En tosin verojaostossa tule sitä kannattamaan, mutta kannatan sitä siinä mielessä, että hallituksen ja valtiovarainministeriön pitäisi paneutua tähän asiaan ja selvittää tätä.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen lakialoite on tärkeä, ja olen iloinen, että siinä on myös kaksi sosialidemokraattista kansanedustajaa sitä tukemassa. Sanoisinko niin, että talonpoikaisjärki, vai onko tässä tapauksessa kysymys kaupunkilaisjärjestä, jota tuolla lähiöissä käytetään erityisesti, ihmettelee tietysti suuresti, miten on mahdollista, että asunto-osakkaita ja omakotitalojen omistajia tässä tapauksessa kohdellaan kovin kovin eri tavalla. Eli tässä tulee tämä yhdenvertaisuusperiaate, johon ed. Kivirantakin viittasi, tietenkin vastaan, ja myöskin ed. Kallis on jo tähän viitannut.

Arvoisa puhemies! Kun en ollut aivan varma siitä, mitä ed. Kiviranta täällä äsken sanoi: Jos hän sanoi niin, että hän on esittämässä, että tämä viedään myöskin perustuslakivaliokuntaan, niin kannatan sitä. Jos hän ei sitä sanonut, niin minä esitän sitä, että tämä viedään myöskin perustuslakivaliokuntaan käsittelyyn nimenomaan tästä yhdenvertaisuusperiaatteen lähtökohdasta arvioitavaksi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Jos se viedään perustuslakivaliokuntaan, niin saman tien voisi tietenkin yhtä toista epäkohtaa miettiä, jossa taas asunto-osakas on paremmassa asemassa kuin omakotitalon omistaja eli asunto-osakas maksaa saannostaan varainsiirtoveroa 1,6 prosenttia, kun omakotitalon omistaja maksaa 4 prosenttia. Eli kyllä näitä epäkohtia laista löytyy, ja näitä kaikkia epäkohtia pitäisi poistaa. Olen kyllä melko varma, ettei tätä lakia ja tätä lakimuutosta pystyttäisi rahoittamaan sillä, että varainsiirtoverolakia muutettaisiin niin, että tulisi sama varainsiirtovero kaikille.

Mutta kyllä tämä aina herättää pahennusta, kun ihminen kokee, että häntä kohdellaan verotuksessa epäoikeudenmukaisesti, niin kuin kiistatta tässä tapauksessa tehdään. Ei tätä epäkohtaa pidä ylläpitää, ja kun sen muuttaminen on suhteellisen helppoa, niin minä en ymmärrä, minkä takia sitä ei muuteta.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kotitalousvähennys on tärkeä vähennyksen osio yksittäiselle perheelle. On hyvä muistaa, että ennen kuin kotitalousvähennyksen pääsee vähentämään, se täytyy myös maksaa sitä ennen. Täällä on puhuttu paljon yhdenvertaisuusperiaatteesta, ja muistuttaisin siinä yhteydessä, mitä tehdään sitten sellaisille kansalaisille, jotka asuvat kunnan vuokratalossa, kuinka heitä tämä kotitalousvähennys sitten yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan kohtelee. Mielestäni eivät hekään pääse tästä nauttimaan samalla tavalla kuin nyt yksityisessä kodissa asuvat.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Molemmissa tapauksissa kyse on siitä, jotta tämä henkilö omistaa tämän asunnon. Siinä mielessä tässä se logiikka pettää, jotta jos on omakotitalossa asuva henkilö, joka omistaa sen asunnon, niin hän voi vähentää tämän vähennyksen riippuen tuloistaan. Tietysti pienempituloiset eivät saa mitään hyötyä siitä, koska he eivät maksa veroakaan sillä tavalla. Sitten osakkeessa asuva taas, joka omistaa sen, ei pysty vähentämään. Siinä mielessä tässä on minusta se yhdenvertaisuuskysymys.

Minusta tämä pitäisi korjata, niin kuin ed. Kallis esittää. Harmi vaan, kun tässä on näin vähän nimiä, jotta tietysti tätä ei ole pakko ottaa käsittelyyn. Tähän olisi varmaan mielellään laitettu nimiä, että olisi yli 100 nimeä, niin se olisi ainakin ollut pakko ottaa käsittelyyn. Nyt voi olla, että se kirjataan nätisti vaan ylös ja todetaan, jotta se on paperikorissa. Mutta toivon mukaan hallitus ottaa tämän vakavasti, ja minä kannatan, mitä ed. Kiljunen esitti, tämän perustuslakivaliokuntaan lähettämistä.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Selvyyden vuoksi totean ed. Kimmo Kiljuselle, että en ollut tässä vaiheessa esittämässä tätä asiaa perustuslakivaliokuntaan vaan katson, että verokysymykset pitäisi yleensäkin riittävän tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti voida hoitaa ihan veropolitiikkana, enkä lämpimästi kannata perustuslakivaliokunnan rasittamista näillä asioilla, vaan asioitten hoitamista normaalilla, vanhalla veropoliittisella tyylillä.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite, jonka ensimmäinen allekirjoittaja ed. Kallis on, on mielestäni tähdellinen, ja jos olisi kysytty allekirjoittamaan tätä lakialoitetta, niin mielelläni olisin nimeni laittanut. Aina, kun täällä lakia säädetään, yleensä sitten huomataan myös näitä virheitä ja puutteita, mutta nyt tietysti olisi oiva tilaisuus, kun tämä hallituksen esitys tulee tänne eduskuntaan tämän kotitalousvähennyksen katon nostamisesta, samalla korjata tämä puute. Ja kun aiemmin kotitalousvähennyksistä tässä talossa on puhuttu, niin olen tuonut esille sen, että näissä tulkinnoissa valtakunnassa eri puolilla on kirjavuutta, mikä kuuluu tämmöiseen peruskorjaukseen ja mikä ei kuulu esimerkiksi omakotitalojen osalta. Varmasti vuosien mittaan nämä käytännöt ovat sitten tulleet suhtkoht samanlaisiksi, mutta niin kuin tämäkin lakialoite osoittaa, niin tässä on tähdellinen, erittäin karkea epäkohta. Tuossa huoneessani kuuntelin ed. Bjarne Kallista, ja olen hänen kanssaan myös samaa mieltä tästä varainsiirtoverosta, että siinä on merkittävä epäkohta ja se tulisi korjata.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä muistuttaa, että omakotitalossa asuvat, kun täällä on käytetty esimerkiksi putkiremonttia esimerkkinä, maksavat itse kaiken siitä remontista, mutta osakehuoneistossa osa remontista menee yhteiseen piikkiin. Esimerkiksi tontin reunoilta kiinteistölle tehtävä putki jaetaan aika suuren ryhmän kesken. Ei se jää pelkästään yhden osakkaan maksettavaksi. Se on yhteistä osiota. Ei siinäkään yhdenvertaisuusperiaate toteudu omakotiasujan ja osakehuoneistossa asujan välillä. Se putki siellä maan alla maksaa molemmille kyllä yhtä paljon.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä muutaman minuutin aikana olen saanut vahvaa juridista konsultaatiota lakialoitteiden valiokuntakäsittelystä. Näiden juridisten konsultaatioiden jälkeen olen informoitu siitä, että lakialoitteiden, kansanedustajien lakialoitteiden, luonne on sen kaltainen, että ne lähetetään vain yhteen valiokuntaan käsiteltäväksi ja tämä yksi valiokunnista tarpeen mukaan pyytää lausuntoja muilta valiokunnilta, jolloin täysistunto ei tätä prosessia tee. Ja koska mielelläni noudatan perustuslakia ja myöskin valtiopäiväjärjestystä ja siinä olevia peruslähestymistapoja, niin vedän itse asiassa pois esitykseni siitä, että tämä menisi perustuslakivaliokuntaan. Toivon, että varsinainen valiokunta sitten pyytää myöskin perustuslakivaliokunnalta arvion siitä, noudatetaanko tässä yhdenvertaisuusperiaatetta vai ei.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärsin ed. Pakkasen puheenvuorosta, että hän ei tätä lakialoitetta kannata. Hän on sitä mieltä, että ei ole mitään epäoikeudenmukaisuutta siinä, että osakas ei saa kotitalousvähennystä, vaikka kysymyksessä on lähes identtinen työ omakotitalon putkiremonttiin nähden. Näin ymmärsin ilmeisesti oikein. Perustelette sitä sillä, että kustannuksista, kun on kyseessä muutama metri putkea tai se putki talosta siihen kadun viemäriin, vastaa sitten niin moni. Ed. Pakkanen tietää varmasti, että se putki, joka tulee kadun viemäristä taloon, on kyllä yleensä kustannuksiltaan erittäin edullinen ja helppo toteuttaa. Sen kustannukset verrattuna siihen, mitä huoneistossa tapahtuu, ovat, sanoisin, marginaaliset. Mutta jos tällainen marginaalinen ero tekee tämän epäoikeudenmukaisuuden oikeudenmukaiseksi, niin sille en tietenkään mitään mahda.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt eräs ministerinä oleva henkilö aina totesi tuolla työelämävaliokunnassa, jotta tässä hyvväillään pilikkuja, ja tässä on pilikkujen hyvväilystä kyse varmaan, kun puhutaan tuommoisista asioista, onko se se putkenpätkä kenen maksettava. Todellisuudessa kai siinä käy niin, jotta viime kädessä kyllä ne asunto-osakeyhtiön omistajat ne maksavat kuitenkin, onpa se miten hyvänsä. Siinä mielessä tämä vähennysoikeus ei mitenkään olisi väärin. Mutta kun tuossa kannatin ed. Kimmo Kiljusen esitystä, niin kyllä se kirvelee, mutta minun on pakko vetää kannatus pois siltä, koska tuntuu pahalta. Mutta olen sitä mieltä ehdottomasti, että valiokunnan pitäisi kyllä tämä ottaa käsittelyyn, ja saadaan tämä niin kuin tulille niin sanotusti, ja pitäisi kyllä katsoa perustuslakivaliokunnan näkemys tässä asiassa.