Arvoisa herra puhemies! Herra pääministeri, te olette tänään Elinkeinoelämän valtuuskunnan tilaisuudessa sanonut, että pankkiunioniin on lähdettävä puhtaalta pöydältä. Tä-mä on kauniisti sanottu. Totesitte myös, että euroalueen kunto pitää tarkistaa ja lähtökohtaisesti jokainen maa hoitaa itse ongelmansa ja että jos ei siihen kykene, valtion pitää ajaa pankit alas ja omistajien kärsiä tappiot.

Miksi näin ei ole nyt tehty? Miksei tätä hyvää periaatetta ole kahteen vuoteen Euroopassa toteutettu, vaan on lapioitu Suomen rahaa takauksina, vastuina, suorana rahoituksena? Olen todella iloinen, että hallitus teidän johdossanne on tässä asiassa nähnyt valonpilkahduksen ja tulossa tähän tulemaan, että meidän ei pidä vastata muiden veloista. Kuinka todennäköisenä pidätte, että tämä teidän kantanne tähän pankkiunioniin tulee toteutumaan ja todella ne, jotka ovat virheet tehneet, maksavat laskun?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Pankkiunionia on kaavailtu sen takia, että pystyttäisiin erottamaan pankkien ja valtioiden välinen kytkös. Niin kuin nyt on nähty, me olemme tähän saakka eläneet semmoisessa maailmassa, että kun merkittävä pankki tai useampia pankkeja jossakin maassa huojuu, niin se heiluttaa koko maata, ja tämmöinen kytkös pitäisi pystyä poistamaan. Yhdysvalloissa on tehty ihan toimiva malli. En osaa sanoa, voidaanko sitä ihan kopioida suoraan Eurooppaan, mutta siinä on semmoisia elementtejä, jotka varmasti sopivat meillekin. Eli ensinnäkin tarvitaan rajat ylittävään pankkiliiketoimintaan ja ehkä muutenkin systeemiseen pankkisektoriin parempaa eurooppalaista valvontaa, ja sitten katsotaan ajan myötä, pystytäänkö siihen kytkemään esimerkiksi pankkien itsensä rahoittama pankkikriisirahasto. Eli jos pankki ajautuu kriisiin, se voidaan pilkkoa tai lopettaa ilman, että valtiot siitä horjuvat.

Arvoisa herra puhemies! Nordea Pankki toimii laajasti Suomessa, mutta pääkonttori on Ruotsissa. Ruotsin valtiovarainministeri, teidän puolueveljenne Borg, on todennut, että eivät he anna tämmöiselle pankkiunionille oikeutta tulla Nordeaa kuurnimaan. Käykö tässä nyt niin, että OP-Pohjola jää ainoana suomalaisena pankkina vastaamaan talletussuojasta ja mahdollisesta resoluutiorahastosta, vai miten tämä on ymmärrettävissä? Näettekö tällä mahdollisella pankkiunionin muodostamisella ja tällä keskustelulla yhteyttä niihin massairtisanomisiin, jotka OP-Pohjola voittoa tuottavana pankkikonsernina on eilen ilmoittanut?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! En usko, että tällä on mitään tekemistä niiden irtisanomisten kanssa sen takia, että jollakin aikataululla tulevien kuukausien aikana todennäköisesti päädytään yhteiseen eurooppalaiseen pankkivalvontaan, ja sillä nyt ei ole minkäännäköisiä kustannusvaikutuksia. Siihen, päädytäänkö joskus pankkikriisirahastoon, jonka pankit itse rahoittaisivat, voi mennä pidempi aika. Eli tällä ja OP-Pohjolan muilla järjestelyillä ei ole mitään tekemistä.

Mutta kun tämmöistä yhteistä pankkiunionia ollaan rakentamassa, on tärkeää, että se tehdään puhtaalle pöydälle, ei niin, että nykyisin vaikeuksissa olevat pankit saisivat pelastusapua toisilta pankeilta, jotka ovat terveempiä. Niin se ei voi lähteä, eli tämä on kokonaan uusi järjestely. Katson sen kyllä hyvin tärkeäksi, että pystyisimme saamaan paremman eurooppalaisen pankkivalvonnan, jotta voisimme välttyä siltä, että kansalliset valvojat katsovat läpi sormien omia pankkejaan ja pahimmassa tapauksessa sitten nämä pankit rojahtaessaan aiheuttavat vahinkoa myös toisille maille. Eli tämä peruslähtökohta on minusta rakentava ja hyvä, mutta yksityiskohtiin, mitkä pankit tähän kuuluvat, en osaa vielä ottaa kantaa.

Arvoisa puhemies! Tähän pankkiunioniinhan kuuluu paitsi valvonta myös ajatus yhteisestä talletussuojasta ja yhteisestä kriisien selviytymisrahastosta. Nyt minä olen ihan varma, että suomalaisia kiinnostaa kuulla, mitä hallitus on mieltä. Antaako hallitus vakuutuksen nyt siitä, että Suomi ei missään oloissa mene mukaan sellaisiin järjestelyihin, joissa suomalaisten pankkien asiakkaat ja omistajat joutuvat talletussuojajärjestelyn kautta osallistumaan esimerkiksi portugalilaisiin pankkeihin talletuksia tehneitten ihmisten talletusten suojaamiseen — tämähän on siellä sisässä ajatuksena mukana — tai näitten kriisien selviytymisrahastojen rahoittamiseen, mikä myös on tässä arkkitehtuurissa mukana? Antaako hallitus vakuutuksen, että Suomi ei vie suomalaisia pankkien asiakkaita ja tallettajia, näitten rahoja, tämän tapaisiin tarkoituksiin?

Toinen kysymys samalla pääministerille: EKP teki tunnetun ratkaisun. Suomen eduskunta ei ole saanut sanallakaan selvyyttä siitä, miten tuota jättiratkaisua arvioidaan. Saksan parlamentissa käydään aktiivista keskustelua, (Puhemies koputtaa) Suomessa ei. Mitä seuraamuksia EKP:n ratkaisusta Suomelle voi olla?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puheenjohtaja! Tuohon jälkimmäiseen kysymykseen liittyen kehotan eduskuntaa olemaan kyllä aktiivisesti yhteydessä Suomen Pankkiin. Suomen Pankki on eduskunnan pankki, ja jos ei ole informaatiota tullut, niin minä olen ihan varma, että Suomen Pankki palvelee edustaja Pekkarista ja kaikkia muitakin kansanedustajia informaatiolla.

Mutta mitä tulee tähän ensimmäiseen osaan kysymystä: Uskoisinpa, että jos talletussuojarahastoon joskus päädyttäisiin, niin siihen menee kyllä aikaa. Se on erittäin monimutkainen järjestely (Mauri Pekkarinen: Ei tai joo?) siinä suhteessa, että eri maissa on erilaisia talletussuojarahastoja jo tällä hetkellä. Hallitus käsittelee tätä pankkiunionikokonaisuutta tulevien päivien aikana, ja me sitten vahvistamme omat kantamme näihin.

Mutta mitä tulee tähän pankkikriisirahastoon, niin meidän pitää siinä valita, haluammeko me, että pankkien ja valtioiden kytkös poistetaan, vai emmekö me sitä halua. Tämä on semmoinen iso kysymys. Yhdysvalloissahan on näin tehty: eli huonoon kuntoon menevät pankit valvoja pystyy pilkkomaan tai lopettamaan, ja ne parhaat osat heikoista pankeista voidaan pääomittaa sitten (Puhemies koputtaa) erillisellä pankkikriisirahastolla, jolloin se ei heiluttele kokonaista valtiota.

Herra puhemies! Olemme suomalaiset mukana patoamassa Euroopan velkakriisiä, jotta pystyisimme varjelemaan Suomen taloutta ja Suomen työllisyyttä syvältä lamalta. Olen sitä mieltä, että tämä velkakriisin patoaminen ei onnistu näillä tukipaketeilla, elleivät nämä maat, joista on kyse, esimerkiksi Kreikka, Portugali, Espanja, tee itse paljon nykyistä enemmän oman taloutensa kohentamiseksi. Enkä tarkoita pelkästään säästöjä ja veronkorotuksia vaan sellaisia rakenteen muutoksia heidän taloudessaan, jotka lisäävät näiden maiden kilpailukykyä.

Mutta tarkoitan myös näiden maiden verotuksen porsaanreikien tukkimista ja veronmaksun, veronperinnän tehokkuuden vahvistamista. Jokainen suomalainen, joka on lomaillut esimerkiksi Kreikan lomasaarilla tai Espanjan Aurinkorannikolla, tietää, että siellä veronmaksuun suhtaudutaan hyvin välinpitämättömästi. Millä keinoin Suomi voisi näissä ohjelmissa painostaa näitä maita tehostamaan veronkantoaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siltä osin kuin mailla on tämmöisiä tukipaketteja, niin nehän rakennetaan Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja komission kanssa yhteistyössä ja siinä jäsenmaat vaikuttavat niiden sisältöön ja näissä kaikissa paketeissa olennainen osa on esimerkiksi veronperinnän parantaminen. Tämä on ollut merkittävä ongelma esimerkiksi Kreikassa. Jos oikein muistan — nyt voi olla, että luku ei ole ihan oikea, mutta jos oikein muistan — niin Espanjassa on tehty muutoksia veronperintään siten, että he laskevat saavansa noin 8 miljardia euroa lisää verotuloja pelkästään tehostamalla veronperintää. Tämähän on ihan välttämätöntä. Ei ole ihme, että maat ovat huonossa kunnossa, jos eivät pysty perimään veroja. Vaikka säätävät verolakeja ja säätävät veroprosenttia mutta eivät pysty niitä perimään, niin eihän mikään valtio pysy pystyssä. Tässä onneksi nyt tapahtuu aika paljon, mutta pitää kyllä ihmetellä, miten monet maat ovat näin pitkään näin holtittomasti ja huolettomasti eläneet.

Arvoisa puhemies! Minusta pääministeri aivan oikein viittasi myös Eduskunnan pankkivaltuuston suuntaan, ja toivoisinkin, että puheenjohtaja Ben Zyskowicz viimein tulisi näissä pankkiasioissa ja valvonta-asioissa pois sieltä kaapista. (Välihuutoja)

Mitä tulee sitten itse tähän asiaan, niin miten nyt on mietitty sitä, että Euroopan keskuspankki on hyvin keskeisesti kaikkien pankkien rahoittajana, on näitten velkakirjojen ostajana ja samaan aikaan sen pitäisi ruveta valvomaan sitten sitä, mitenkähän tämä kaikki on onnistunut? Kuitenkin tässä Suomi voisi olla mallimaa tähän. Meillä on valvonta järjestetty erikseen. Meille joka vuosi, kun annetaan Pankkivaltuuston kertomus, tämän Zyskowiczin johtaman, siellä on pankkien osuus erikseen, joka on Liikasen osuus. Sitä ylikorostetaan tässä nyt. Siellä on myös Finanssivalvonnan osuus, jossa ovat myös suomalaiset eläkeyhtiöt, mutta eipä se tule täällä keskeisesti esille. Ja nykyisin Mauri Pekkarisen johtama talousvaliokunta valvoo tätä, ihan niin kuin talousvaliokunta olisi kaikista keskeisin. Mutta Suomessa Pankkivaltuusto on kaikista keskeisin elin näissä.

Mutta kysymys... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suomessa pankkivalvonta toimii hyvin, ja täytyy sanoa, että Suomessa myös pankit toimivat hyvin. Meillä on opittu 90-luvun alun tilanteesta aika paljon, ja meillä riskinotto on ollut vähäisempää kuin monessa muussa maassa, ja toivon, että näin jatkuu. Tällä hetkellä Suomessa toimivat pankit — välttämättä ne eivät ole kaikki suomalaisia, mutta Suomessa toimivat pankit — ovat Euroopan parhaimmistoa vakavaraisuudeltaan ja elinkelpoisuudeltaan. Tässä suhteessa meillä on asiat ihan hyvin.

Tätä ihan samaa ei voi sanoa kaikkialla Euroopassa. Ei se ole mikään salaisuus, että erityisesti maan kriisiytyessä ja pankkisektorin kriisiytyessä toisinaan kansalliset valvojat katsovat pankkisektoria hieman läpi sormien, ja jos tämä jatkuu liian pitkään, niin sitten pankkikriisi uhkaa ei vain sitä maata vaan myös naapurimaita ja pahimmillaan koko euroaluetta. Sen takia me tarvitsemme tiiviimpää eurooppalaista yhteistyötä, eurooppalaista pankkivalvontaa. Tässä on periaatteessa siis kysymys siitä, halutaanko, että veronmaksajat maksavat pankkikriisin, vai halutaanko, että pankkisektori itse maksaa pankkikriisin.

Arvoisa puhemies! Vasemmistoliitto on ollut koko ajan sitä mieltä, että pankkien vastuuta kriisien hoidosta pitää lisätä ja pankit on saatava yhteiseen tiukempaan kontrolliin ja valvontaan. Totta kai tähän liittyy kovia haasteita tämän yhteisen talletussuojan näkövinkkelistä ja myöskin valvonnan näkövinkkelistä, miten läpinäkyvä ja avoin uusi järjestelmä ehkä tulevaisuudessa tulee olemaan.

Mutta hallitusohjelman mukaisesti meillä ollaan myöskin kansallisesti säätämässä pankkiveroa elikkä saamassa pankit maksamaan myöskin tuloksestaan pikkasen yhteiseen kassaan joko Ruotsin mallin mukaan niin, että tämä pankkiveron tuotto rahastoidaan puskuriksi pankkisektorin mahdollisia kriisejä varten, tai sitten niin, että se tuotto käytetään yhteiskunnan välttämättömiin tarpeisiin niin kuin muukin tulopuoli. Miten pääministeri näkee tämän yhteyden: meidän kansallinen valmistelu pankkiveron suhteen ja sen yhteys sitten tähän pankkiunioniin? On ollut huhuja, että nyt pelotellaan, että jos säädämme pankkiveron, niin sitten pankit ja sijoittajat karkaavat.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pankkivero tai mikä hyvänsä lisäkustannus mille hyvänsä elinkeinohaaralle yleensä aina päätyy sen lopputuotteen ostajan tai palvelun saajan maksettavaksi. Sen takia niissä maissa, missä pankkivero tai vakausmaksu on otettu käyttöön, kuten nyt vaikkapa Ruotsissa, se on hyvin maltillinen tasoltaan, sitä kerrytetään pidemmän ajan kuluessa, jotta siitä ei tulisi asuntovelallisille tai muille pankin asiakkaille kohtuutonta kustannuserää.

Ruotsissa on päädytty tämmöiseen rahastomalliin, missä ajatuksena on se, että pankit itse maksavat tämmöistä — olen tässäkin salissa tainnut aikaisemmin kutsua sitä hautajaisrahastoksi — pankkikriisirahastoa. Jos sattuu pankkikriisi, niin niitä kustannuksia hoidetaan pankkien itsensä rahoittamasta rahastosta eikä veronmaksajien piikistä. No, rehellisyyden nimissä monesti ne pankkikriisit ovat niin hintavia, että yleensä myös veronmaksajatkin pääsevät niistä osallisiksi, mutta onpahan siellä nyt ainakin se rahasto pohjalla, joka käytetään ensin. Meillä hallituksen sisällä on tarkoitus käydä tämä keskustelu vielä tässä lähipäivien aikana uudestaan.

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni talousvaliokunnan puheenjohtaja Pekkarinen on siinä oikeassa, että vastuu kokonaiskuvan antamisesta Suomen tilanteesta tässä kriisin keskellä on myös hallituksella. (Mauri Pekkarinen: Totta kai!) Se ei tietenkään tarkoita sitä, että hallitus voisi puuttua tai tehdä päätöksiä itsenäisen Suomen Pankin tai Euroopan keskuspankin puolesta, mutta eduskunnan tarkastusvaliokunta on nyt jo aika moneen kertaan muistuttanut, että kaikki yksittäiset päätöksenteot tämän kriisin aikana pitää pystyä sekä hallituksen että sitten eduskunnan vastausten tasolta yksilöimään koko siihen suureen vastuukokonaisuuteen. Tältä osin varmasti on oikein, että koko kuva tuotetaan myös hallituksen tasolta. Tästä näkökulmasta olisin kysynyt: Aikooko hallitus, nyt kun EKP:n rooli tulee voimakkaasti kasvamaan jo tehdyillä päätöksillä ja sitten valvonnan osalta, ajaa loppuun asti vaatimuksen EKP:n valvonnan parantamisesta, sen tilintarkastuksen avoimemmaksi tekemisestä ja — niin kuin Suomen Pankin pääjohtaja on esittänyt — hallintoneuvoston pöytäkirjojen julkistamisesta? Onko tämä Suomen hallituksen linja?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ne ovat ihan hyviä esityksiä, koska tämä EKP:n rooli on hyvin monimutkainen sen takia, että sillähän ei ole parlamentaarista kontrollia. Miksi ei ole? Siksi, että muun muassa Suomi on halunnut, että keskuspankki ei ole poliittisessa ohjauksessa. Miksi me olemme halunneet näin? (Timo Soini: Onhan se nytten!) Siksi, että on erittäin suuri... (Välihuutoja) — Jos minä saisin sanoa nyt, jos minä saisin sanoa kuitenkin. — Miksi me emme ole halunneet? Siis kaikki hallitukset Suomessa ovat olleet sitä mieltä, että keskuspankin pitää olla itsenäinen eikä poliittisessa ohjauksessa. Se on lähtenyt siitä, että meillä on suuri pelko siitä, että jos esimerkiksi Euroopan keskuspankilla olisi suurempi poliittinen ohjaus, niin se johtaisi siihen, että ehkä jotkut suuret maat haluaisivat painostaa Euroopan keskuspankkia toimimaan oman etunsa nimissä, joka ei olisi välttämättä koko euroalueen etu tai Suomen etu. Tässä suhteessa itsenäisyys on hyvä asia, ja sitä puolustaisin jatkossakin, mutta avoimuus on totta kai tärkeää, että tiedetään, mitä pankissa on tehty, koska ne sitten vähintäänkin mutkan kautta ovat kansallisia vastuita.

Arvoisa herra puhemies! Vanhat puolueet halusivat aikoinaan EU:lle presidentin; nyt he ovat saaneet Herman Van Rompuyn, ja hallitus korostaa vahvan komission roolia. Nyt sitten Rompuy ja Barroso vuorotellen tuovat esiin omia kantojaan EU:n tulevaisuudesta. Niitä käsitellään meidän eri valiokunnissamme, virallisia papereita. On tuotu esiin valtioiden federaatio, valtioiden välinen liittovaltio, perussopimusmuutos, eurobondit, yhteinen talous- ja veropolitiikka sekä lopulta myös yhteinen sosiaalipolitiikka. Nämä kaikki ovat niissä virallisissa papereissa, joita meille ideapapereina kiikutetaan. Haluankin nyt kysyä: mitä mieltä hallitus on tästä asiasta, ja millä vakavuudella näihin komission puheisiin ja EU:n presidentin puheisiin tulee suhtautua? Samalla voisi myös kysyä: miten vakavasti teidän mielipiteenne tulee ottaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jotta näitä asioita voitaisiin käsitellä järjestäytyneesti eduskunnassa, niin meillähän on ensi viikolla — muistaakseni ensi viikolla, joo — seminaari suuren valiokunnan kanssa, ja taitaa siellä olla joitakin muitakin henkilöitä. Siinä on tarkoitus puhua EU:n tulevaisuudesta. Niin kuin useampaan otteeseen on todettu, meillä on käyty tätä keskustelua aina kriisinhoidon yksittäisistä vaiheista mutta ei niinkään siitä, mitä Suomi haluaa Euroopan integraatiolta. Me tiedämme, että on puolueita ja henkilöitä, jotka eivät siltä paljoa halua, mutta on myös olemassa puolueita ja henkilöitä, jotka odottavat, että EU on vahvempi, toimintakykyisempi, turvallisempi ja demokraattisempi ja se hoitaa sellaisia asioita, joita kansallisvaltio ei yksin pysty hoitamaan. Tätä keskustelua me käymme nyt muun muassa kansainvälisten vieraitten kanssa eduskunnassa ja toivon mukaan jossakin vaiheessa myös tässä salissa. Erilaiset mielipiteet ja esitykset kuuluvat tähän keskusteluun. Jokainen voi ottaa ne sitten millä vakavuudella hyvänsä, mutta meidän pitää suhtautua vakavasti siihen, että Suomella on oma linja ja Suomella on oma tahtotila, mitä me haluamme EU:n tulevaisuudelta.

Arvoisa puhemies! Olen pääministerin kanssa samaa mieltä siitä, että on tärkeä, että Suomi tietää, mitä me tahdomme Euroopan unionin tulevaisuudelta. Tietenkin on tärkeä, että tiedetään myös se, mitä tulevat tai tehdyt esitykset tarkoittavat. Täällä sivuttiin jo tätä talletussuojarahastoa. Haluaisin kysyä, arvoisa pääministeri: mikä on teidän käsityksenne siitä, että jos tämä yhteinen talletussuojarahasto tulee, mikä olisi suomalaisten veronmaksajien enimmäisvastuu siinä tilanteessa, jos eurooppalaisia pankkeja alkaisi kaatua?

Pääministeri Jyrki Katainen

Eurooppalaisesta talletussuojarahastosta, siitä, tuleeko sitä ylipäänsä, ei ole kovinkaan paljon käyty keskustelua. Siitä, minkälainen se olisi, jos semmoinen tulisi, on käyty ehkä vielä vähemmän keskustelua. Keskustelua siitä, kuinka suuri se olisi, ei ole edes aloitettu. Ja se, kuinka paljon taloudellisia tappioita tulisi, jos pankkeja Euroopassa kaatuisi, riippuu siitä, kuinka suuria ja kuinka monta pankkia. Eli valitettavasti en pysty vastaamaan tuohon teidän kysymykseenne. Tämä on ehkä kaikkein eniten auki oleva kysymys ja kysymys, johon on edes niille, jotka sitä ovat ääneen pohdiskelleet, kaikkein vähiten vastauksia.

Arvoisa puhemies! Pankkiunionin kohdalla varmasti on selvää se, että yhteisiä pelisääntöjä tarvitaan, ja myös se, että yhteistä valvontaa pelisääntöjen noudattamisesta tarvitaan, ja aikaa varmasti menee joitakin vuosia, ennen kuin siihen päästään.

Toinen kysymys liittyy talletussuojarahastoon ja siihen, millä tavalla se koetaan oikeudenmukaiseksi eri toimijoiden kesken. Siltä osin onkin pohdittava, millä tavalla vältetään se, ettei hyvin hoitaneiden pankkien talletussuojarahastoja sosialisoida, ja miten rakennetaan järjestelmä, joka kannustaa hoitamaan asiat hyvin. Kysynkin pääministeriltä: voiko Suomi lähteä ajamaan sellaista talletussuojarahastoa, jossa katsotaan pankin tilannetta eli riskikerrointa ja maksujen alennus on sitä suurempi, mitä paremmin pankki on asiansa hoitanut, kuten suomalaiset ja pohjoismaiset pankit ovat tehneet?

Pääministeri Jyrki Katainen

Tuo talletussuojarahaston toteutusmalli on, niin kuin äskeisessä vastauksessa totesin, ihan levällään, ja ylipäänsä se, luodaanko semmoista, halutaanko semmoista, on täysin auki. Minä en osaa ottaa kantaa nyt tuohon edustaja Lauslahden kysymykseen, mutta voisi itse asiassa samaa logiikkaa siirtää tähän pankkikriisirahastoon, eli mihin se kannustaa, minkälainen se rahasto on, jotta se kannustaisi järkevään toimintaan eikä syntyisi tämmöistä moraalikatoa eli että kun tiedetään, että on yhteinen rahasto, niin sitten voi elää miten hyvänsä. Ne ovat tosi vaikeita ja haastavia, teknisiä ratkaisuja.

Koko idea tässä pankkiunionissa on se, haluammeko parempaa eurooppalaista valvontaa, vai emme, haluammeko, että veronmaksajat jatkossakin maksavat pankkikriisin, vai emme. Minusta on tavoiteltavaa se, että meillä on parempi eurooppalainen valvonta, jossa tietysti kansallisilla valvojilla on oma roolinsa, ja sitten tavoiteltavaa on se, että me pystyisimme minimoimaan niin pitkälle kuin mahdollista veronmaksajien roolin tulevissa pankkikriiseissä, koska kyllä niitäkin jossakin maassa vielä joskus nähdään.

Arvoisa puhemies! Tämä kysymys lähti aika hyvin liikkeelle siitä, kun Soini kysyi, että miksi vasta nyt, miksei aiemmin, ja itsekin olen vähän samaa mieltä, kun näitä pankkikriisejä katson, että parempaa valvontaa olisi voinut olla aiemmin.

Meillä suomalaisilla on ollut tiukka linja hallituksessa, ja on katsottu ihan hallitusohjelmaa myöten, että liikepankkitoiminnassa sijoittajavastuuta tulee korostaa ja myös omia vastuitamme rajata. Nyt on paljon asioita auki, ja muun muassa EKP:n rooli elää.

Olen talousvaliokunnan jäsenenä saanut, niin kuin kaikki muutkin edustajat, kutsun huomiseen kokoukseen, johon Erkki Liikanen tulee — sattumalta Mauri Pekkarisen puheenjohtamaan kokoukseen — kahdeksi tunniksi asioita avaamaan. Ajattelin, että tämä on hyvä paikka kutsu kaikille kertoa, jos Pekkarinen sen itse oli unohtanut. Ja meillä on myös suureen valiokuntaan pääjohtaja Liikanen tulossa, ja kun meillä on järjestelmä, eduskunnan pankki, niin sieltä saamme aina tietoa ja tätä tietoa myös käytämme.

Kysyn pääministeri teiltä, uskotteko, että hyvä linja vastuiden rajaamisesta on mahdollista vielä näiden uudistustenkin aikana.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Uskon, että on. Se, mikä tässä niin sanotussa pankkiunionissa on näiden äsken mainitsemienne asioitten ohella tavoiteltava asia, on se, että me saisimme järjestäytyneen muodon siihen, että jos pankki kriisiytyy, se aidosti voisi tarkoittaa sitä, että pankin omistajat ovat ensimmäisenä maksumiehinä. Näinhän sen pitää mennä, tämä on normaalia markkinataloutta. Voisimme välttää sen tilanteen, jossa veronmaksajat ovat aina ensimmäisenä turvaamassa tilannetta.

Samassa yhteydessä pitää pystyä keskustelemaan siitä, voimmeko me jotenkin rajata pankkien kokoa, koska niin kuin Englannin keskuspankin pääjohtaja Mervyn King on todennut, jos pankki on liian iso, niin se on liian iso; kun tätä keskustelua on käyty, voiko pankki olla liian iso kaatuakseen. Jos se on liian iso kaatumaan, niin sitten se on liian iso. Näin ollen pystyisimme ehkä löytämään ratkaisuja myös siihen kysymykseen, millä tavalla pystyttäisiin rajaamaan sitä, etteivät pankit ole niin megalomaanisia, että se heiluttaa koko maailmantaloutta.

Arvoisa puhemies! Tilanne on nyt niin, että huominen tilaisuus on jo ihan ylibuukattu, en voi enää teistä ketään kutsua sinne. Myöskin media on mainiosti paikallaan. Se on nettilähetyksenä kyllä, että siitä voi seurata.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, jos joku voi ottaa suomalaisten veronmaksajien piikkiin riskejä, niin kuin Euroopan keskuspankki nyt tekee, huikean suuria riskejä, niin kyllä Suomen hallituksella pitää olla joku käsitys siitä, kuinka suuria nämä riskit ovat ja millä todennäköisyydellä, missä olosuhteissa nämä kenties lankeavat suomalaisten veromaksajien maksettaviksi. Teidän pitää tähän pystyä jollakin tavalla vastaamaan, antamaan jonkunlainen arviointi.

Toisekseen, te kierrätte kuin kissa kuumaa puuroa vastauksessanne siihen, miten talletussuojan tai kriisien selviytymisrahaston kanssa menetellään. Sanokaa selvästi "ei" tai "joo". Joutuvatko suomalaiset pankkien asiakkaat ja omistajat jatkossa osallistumaan näitten ulkolaisten pankkien talletussuojaan ja kriisirahastoon vai eivät? "Ei" tai "joo".

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei edustaja Pekkarisen tarvitse yhtään aggressiiviseksi ryhtyä. (Mauri Pekkarinen: En-kä ollut, normaalia lempeyttä! — Hälinää ja naurua) Minä kerroin jo vastauksessani sen, että meillä ei ole minkäännäköistä esitystä koko talletussuojarahastosta eikä ole minkäännäköistä käsitystä, halutaanko tai tuleekokaan semmoinen.

Jos olisi eurooppalainen talletussuojarahasto, sehän tarkoittaisi sitä, että pankit maksavat talletussuojarahastoon varoja jollakin perusteella eri vuosina ja sitä sitten käytetään niin kuin suomalaista talletussuojarahastoa pankin asiakkaiden varojen suojaamiseen johonkin tiettyyn rajaan saakka, jos semmoiseen on tarvetta, millä pyritään välttämään siis tämmöistä bank runia eli talletuspakoa. Tämmöistä esitystä ei vielä ole, ja minusta tuntuu, että semmoiseen malliin ei oikein edes päästä, koska se on aika hankalasti toteutettava.

Mutta minä olen viisaampi vähän myöhemmin, kun olen pystynyt perehtymään erilaisiin eurooppalaisiin ajatuksiin ja on voitu käydä keskustelua sitten myös hallituksen piirissä. Jos sopii, niin mielellään palataan tähän asiaan myöhemmässä vaiheessa.

Arvoisa puhemies! Pankkiunioniin liittyy tämä talletussuojarahasto. Sehän on se kolmas elementti tässä. On suuri vaara, että joudumme yhteisvastuuseen etelän maiden pankkien ongelmista ja kansalaisten talletusten, kansalaisten talletusten, turvaamisesta. Tiedättekö te, että suomalaiset eivät saa enää rahojaan pois espanjalaisista pankeista? Eikö tämä yhteinen talletussuojarahasto johda nimenomaan suomalaisten rahojen siirtymiseen etelään? Tätä kautta ollaan luomassa pysyvä tulonsiirtounioni suomalaisten veronmaksajien tap- pioksi.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa meni nyt aika monta asiaa keskenään sekaisin, mutta minä ajattelin, että jos nyt kuitenkin puutun tuohon pääasiaan eli talletussuojarahastoon.

Jollekin on voinut jäädä nyt kuva, että tässä oltaisiin rakentamassa hyvin aktiivisesti talletussuojarahastoa. Semmoisia ajatuksia on esitetty, mutta muistaakseni komission puheenjohtaja Barrosokin dubioi, voikohan sitä tehdä. Ymmärrän hyvin nämä ajatukset. Itselläni oli vähän samanlaisia ajatuksia talletussuojarahastosta eurooppalaisella tasolla, mutta ettei nyt vain kenellekään jää semmoista väärää käsitystä, että semmoinen on nyt just tulossa tai siitä olisi päätöksiä tehty, niin ehkä se nyt on syytä tässä yhteydessä korjata.

Värderade talman! Man kunde dra den slutsatsen av ledamöterna Pekkarinen och Jääskeläinen, att om man inte kan ha ett gemensamt ansvar i Europa, så betyder det då att de finländska deponenterna som har deponerat till exempel i irländska eller isländska banker inte heller borde ha fått några pengar tillbaka i samband med de här kriserna. Det är en ganska logisk fortsättning, till exempel finländska kommuner.

Mutta kysyisin pääministeriltä: oletteko tekemässä jonkinlaista arviota, että miten toimisi pankkiunioni, jos se olisi ollut olemassa 90-luvun alussa, jolloin meillä oli pankkikriisi, jolloin sekä valtiolla että pankkisektorilla oli suuria ongelmia? Yleensä kun on pankkikriisi, on kansantaloudessa myöskin kriisi. Kehoittaisin meitä, niin kuin komission jäsenkin, pieneen sellaiseen nöyryyteen: meilläkin ovat pankit olleet aika huonossa jamassa ja mikään ei ole poissuljettua, että vastaavaa tehtäisiin. (Puhemies koputtaa) Eli teettekö tällaisen simulaation, että mitä olisi tapahtunut Suomessa, jos me olisimme saaneet esimerkiksi ratkaisuapua? Minun mielestäni pitää myöskin erottaa talletussuoja ja… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Oletetaan, että 90-luvun alussa olisi ollut tämmöinen eurooppalainen pankkiunioni ja euroalue olisi ollut silloin voimassa, ja oletetaan, että se unioni toimisi niin kuin sen on tarkoitus toimia. Silloin todennäköisesti eurooppalainen pankkivalvoja olisi huomauttanut suomalaista pankkisektoria hyvissä ajoin, että nyt menee vikaan eli teidän taseenne eivät ole kunnossa ja riskit ovat liian suuria. Se olisi käyttänyt sitten valtaoikeuksiaan todennäköisesti niin, että nämä pankit eivät olisi kriisiytyneet. Jos joka tapauksessa joku olisi voinut kriisiytyä, tällä pankkivalvojalla olisi ollut velvollisuus toimia, pilkkoa pankit terveisiin ja sairaisiin osiin, ja siltä osin kuin pankissa on hyviä osia, ne olisi todennäköisesti pääomitettu tämän eurooppalaisen kriisirahaston kautta, jolloin suomalaisten veronmaksajien osuus pankkikriisin hoidossa olisi ollut erittäin vähäinen, jos sitä ylipäänsä olisi ollut.

Herra puhemies! Kysyisin pääministeriltä, tuleeko meille nyt sitten kahdenlaisia pankkeja Euroopan unionin sisälle: niitä, jotka ovat euromaitten pankkeja, ja sitten niitä, jotka ovat euron ulkopuolisia pankkeja. Entä jos nämä ulkopuoliset pankit kaatuilisivat? Miten niitten kanssa meneteltäisiin? Eikö siinä huudeta sitten apuun solidaarisuutta näiltä muilta?

Ymmärrän sen, että kaikilta osin nämä maat eivät osallistu euron pelastamiseen, mutta sitä en ymmärrä, miksi ne jäisivät pankkijärjestelmien ulkopuolelle, koska ei sillä ole mitään merkitystä näitten pankkien osalta, mikä se valuutta on. Tämä mielestäni pitäisi aika tarkkaan selvittää.

Sitten vielä se kommentti, että eihän meillä olisi mitään euron kriisiä, jos pelisääntöjä olisi kaikilta osin noudatettu, niitäkin surkeita, jotka ovat jo tähän asti olleet. Ja nyt on aivan välttämätöntä, jos me haluamme, ja ymmärrän, että kaikki tässä salissa haluavat, pelastaa sekä Euroopan unionin että euron — ei kukaan ole esittänyt, että nämä hajotettaisiin — (Puhemies koputtaa) että se merkitsee sitä, että me tarvitsemme kovempaa pankkikuria, me tarvitsemme valtioitten välistä talouspoliittista ja finanssikuria ja… [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Nämä vastaukset ovat väistämättäkin spekulatiivisia, koska esitykset tähän mennessä eivät ole niin selkeitä, että pystyisi kaikkea ennakoimaan. Mutta noin karkeasti ottaen, jos semmoisen maan pankki, joka ei osallistuisi pankkiunioniin, kriisiytyisi, sitten se maa itse hoitaisi sen pankin kuntoon saattamisen kaikilta osin, eli veronmaksajat ja tietysti sitten riippuen kyseisen maan hallituksen päätöksistä pankkien omistajat siihen osallistuisivat. Tämäkin on vielä auki oleva kysymys, että miten suhtaudutaan vaikkapa ei-euromaan pankin tytäryhtiöön tai että ovatko kaikki pankit vai vain suuret pankit mukana tässä eurooppalaisessa ratkaisussa.

Arvoisa puhemies! Keskustelu pankkiunionista kuvaa hyvin eurooppalaisen päätöksenteon tämän hetken ongelmia. Heitetään tällainen otsake "pankkiunioni". Toinen tarkoittaa sillä pelkkää pankkivalvonnan tehostamista, toinen hyvin pitkälle menevää yhteisvastuuta maiden ja niiden pankkisektoreiden kesken. Jos heitetään tällainen termi ja sieltä sitten Euroopan johtajat puhuvat löysiä, melkoisen löysiä, vapaasti tämän teeman ympäriltä, niin sitten voi tulla hyvinkin erilaisia käsityksiä. Edustaja Pekkarinen ymmärtää yhdellä tavalla, ja edustaja Soini ja muut markkinavoimat toisella tavalla.

Mikä tämän korjaisi, olisi tietysti se, että kunnolla valmisteltaisiin ne asiat ennen kuin niitä tuodaan tämmöiseen epäkypsään keskusteluun. Tässä on se suuri ongelma, että voitaisiin hyvin Lipposen sanoin puhua, että nyt on tämmöinen eurooppalainen direktoraatti, poliittisesti vino, joka heittelee tämmöisiä epäkypsiä ajatuksia ja aiheuttaa markkinahämmennystä ja reaktioita, kun pitäisi pikemminkin huolella valmistellulla esityksellä poistaa niitä negatiivisia reaktioita. Kysyisin pääministeriltä: milloin Eurooppa-neuvosto ottaa asian todella käsiinsä ja pistää kunnollisen valmistelun näihin asioihin ennen kuin niitä heitetään raakoina julkisesti riepoteltaviksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Tässä on oikeastaan semmoinen tilanne, että nämä ovat niin isoja uudistuksia, että ne vaativat huolellista pohdintaa, ja tässä vaiheessa kenelläkään ei ole tarkkaa kuvaa, mitä esimerkiksi pankkiunioni teknisesti ottaen voisi tarkoittaa. Eli tämä on pohdintakeskustelua, ja sillekin on oltava sija. Meidän pitää käydä Suomessa tätä keskustelua, mitä me haluaisimme pankkiunionilta. Jos me ajattelemme, että siitä on jotakin etua saavutettavissa, sen jälkeen pitää sitten ryhtyä siihen valmistelutyöhön, että tehdään tästä eurooppalaista lainsäädäntöä. Mutta jos me tyrmäämme sen ajatuksen, niin että ei siitä ole mitään hyvää saavutettavissa, niin sitten ei kannata myöskään sitä valmistelua tehdä.

Minä en usko, että tämän keskustelun ympärillä on semmoista riskiä, että se vaikuttaisi hermostuttavasti markkinoihin. Tämä on niin iso kysymys, että on ihan hyvä pohtia, ja jokaista mielipidettä, joka esitetään, ei kannata ottaa Jumalan sanana. Kyllä meillä on jokaisella tilaa tässäkin asiassa keskustella ja pohtia vähän vapaammin ääneenkin ennen kuin mennään sitten yksityiskohtiin.

Arvoisa puhemies! Kun Euroopan keskuspankki luotiin, siinä oli aika monta hyvää elementtiä Saksan keskuspankin toiminnasta: vahva valuutta, alhainen inflaatio ja politiikasta riippumattomuus. Nyt ollaan astumassa, ja on astuttu jo, latinalaiseen euroon: politiikka pelaa, inflaatio lähtee rahan painamisen kautta liikkeelle ja valuutta ei ole enää vahva. Oletteko huolissanne tästä, että Saksa jäi yksin ainoana puolustamaan Euroopan keskuspankin keskeistä perintöä, toisin kuin Suomen edustaja EKP:ssä, Liikanen, oli tässä latinalaisessa porukassa mukana? Ja vielä, kun puhutaan yhteisvastuusta, tässä on syytä muistuttaa, että EU:n perussopimuksen pykälät 123 ja 125 kieltävät velkojen yhteisvastuun, ja nyt niitä yhteisvastuita on jo kaksi vuotta toteutettu.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Pääjohtaja Liikanen tekee itsenäisiä ratkaisuja EKP:n neuvostossa. Jos katsotaan EKP:n ratkaisujen tuloksia, ottamatta kantaa siihen itse ratkaisuun, niin ne nyt ovat olleet ainakin lyhyellä tähtäimellä ihan rohkaisevia, mutta se ei tietysti kerro tulevaisuudesta paljon mitään.

Mitä tulee sitten euron arvoon, niin tässä ihan muutama kuukausi sitten eduskunta kantoi huolta siitä, että euro on liian vahva. Nyt kun me katsomme euron arvoa, niin se palvelee suomalaista teollisuutta paremmin kuin kruunu Ruotsia. Eli arvo vaihtelee, ja arvo vaihtelee nimenomaan maanosan tai valuutta-alueen taloudellisen kunnon perusteella. Niin kuin tiedämme, euroalue ei ole mitenkään erittäin vahvassa kunnossa, mutta jos historiallisesti katsotaan euron kurssia, kyllä se on kohtuullisen stabiilina pysynyt. Onneksi se ei tässä tilanteessa ole liian vahva, koska se tästä vielä puuttuisi, että me häviäisimme valuuttakisassakin vientiteollisuutemme kanssa.