Juha Korkeaoja /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen on ansiokkaasti täällä puhunut useaan otteeseen harmaasta taloudesta ja veropohjan rapautumisesta, ja ajattelin, että otan ensimmäiseksi yhden tähän liittyvän asian esille.

On nimittäin niin, että meillä arvonlisäveropohja rapautuu sähköisen kaupankäynnin alueella, siis postimyyntialueella. Kun Ahvenanmaa on EU:n tullirajan ulkopuolista aluetta, tarkoittaa se sitä, että kun tällaiset pienet, vähän yli 50 euron hintaiset tuotteet kuljetetaan Ahvenanmaan kautta, siitä perittävää veroa ei kanneta, koska on katsottu, että tällaisten pienten veromäärien kantaminen tullissa on kalliimpaa kuin niiden tuotto.

Tämä kuitenkin käytännössä tarkoittaa sitä, että vähitellen kaikki postimyyntiyritykset ovat perustaneet pienen toimiston Ahvenanmaalle ja vähitellen suurin piirtein kaikki tällaiset noin 50 euron hintaiset tuotteet, joita postimyynnin ja sähköisen kaupan, verkkokaupan, kautta ostetaan, kierrätetään Ahvenanmaan kautta. Tämä asia on valtiovarainministeriön tietoon saatettu moneen kertaan, mutta jostain syystä käytännön toimenpiteisiin tämän vuodon estämiseksi ei ole ryhdytty. Helppo keino olisi se, että tuo perittävän tullin 10 euron raja pudotettaisiin puoleen. Se käytännössä ei tarkoittaisi sitä, että kaikista näistä eristä ruvettaisiin sitä vitosta perimään, vaan käytännössä se kierrätys loppuisi. Mutta tällaista yksinkertaista päätöstä, mikä pitäisi valtiovarainministeriössä tehdä tämän vuodon tukkimiseksi, ei jostain syystä ole kyetty tekemään.

Arvoisa puhemies! Talouspolitiikan näkymät ovat epävarmat. Paljon epävarmuutta on Euroopan taloudessa, Yhdysvaltojen taloudessa, Euroopassa erityisesti eteläisen Euroopan valtioiden osalta. Suomen ja Euroopan talouden elpyminen on ollut nopeampaa kuin ainakin itse uskalsin odottaa keväällä. Mutta vaikka meidän taloutemme kasvaisi nopeastikin, mitä tietenkin kaikki toivomme, vuoden 2009 romahdus, 8 prosenttia, joka tietysti johtui ulkopuolisista tekijöistä, viennin totaalisesta pysähtymisestä, saadaan kurottua umpeen vasta monen vuoden kuluessa.

Katselin tätä graafista kuvaa budjettikirjassa, ja näyttää siltä, että on täysi työ, että tämän vaalikauden lopussa ollaan samalla bkt-tasolla, mistä vaalikauden alussa aloitettiin, eikä taideta ehkä päästä siihenkään. Eli se kuvaa sitä, että talous on ollut kokonaiset neljä vuotta käytännössä siis paikallaan ja välillä nykytasoa huomattavasti alempana. Onnistuneella elvytyspolitiikalla on kuitenkin onnistuttu välttämään suurtyöttömyyden synty ja sellaiset ongelmat, joita koettiin 1990-luvun laman jälkeen.

Nyt on kuitenkin välttämätöntä siirtyä elvytyksestä julkisen talouden tasapainottamiseen. Julkisen talouden velan katoksi on asetettu tämä emu-kriteeri, 60 prosenttia bkt:stä. Se on mielestäni aivan maksimitaso Suomen tilannetta ajatellen. Meidän on otettava huomioon väestörakenteemme muutokset, ikääntyminen ja siitä johtuvat tekijät ja muutkin kilpailukykyymme vaikuttavat tekijät, ja näin olisi suuri riski ja taakka tuleville sukupolville, jos päästäisimme velkaantumisen nousemaan tämän rajan yläpuolelle, pikemmin sen pitää jäädä tämän tason alapuolelle.

Vaikka velanotto ensi vuonna vähenee huomattavasti, se on edelleenkin erittäin suurta. Käytän esimerkkinä velan suuruudesta sitä, että puolustusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja liikenneministeriön pääluokat saadaan laskea yhteen ja silti ollaan tuon 8 miljardin euron alapuolella. Eli siis käytännössä velkaannumme edelleen erittäin kovaa vauhtia. Jos tasapaino pitäisi hakea menoja leikkaamalla, edessä olisi aivan mahdoton souvi. Tulojen pitää kasvaa, ja tulot voivat kasvaa vain, jos kansantalous kasvaa. Veroja kiristämällä myöskään tätä tasapainoa ei voida saavuttaa. Ja talous voi kasvaa vain, jos yritysten kilpailukyky on kunnossa. Tästä johtuen fokus talouspolitiikassa tulisi erittäin voimakkaasti asettaa siihen, että meidän yritystemme kilpailukykyä saataisiin vahvistettua.

Tämä vahvistuva kansantalous ja julkinen talous pitää myös julkisen velan korkotason alhaisena, mikä puolestaan helpottaa tietenkin talouden tasapainottamista. Jos oikein muistan, valtionvelan korkomenot ensi vuonna ovat 2 miljardin suuruusluokkaa — Euroopan alhaisimmalla korkotasolla, missä nyt ollaan — ja jos epäluottamus talouteemme kasvaisi siihen suuntaan, missä nyt ovat sellaiset maat kuin Irlanti tai Välimeren maat, tämä korkolasku voisi helposti kaksinkertaistua. Kreikan korkotasolla se olisi moninkertainen. Eli kun jokainen korkoprosentti tuo vähän vajaan miljardin lisää valtionvelan korkoa, on äärimmäisen tärkeää toimia niin, että luottamus talouteen säilyy ja tämä korkotaso säilyy alhaisena.

Sen ohella, että velkaantumista on määrätietoisesti hidastettava ja julkinen talous saatettava tasapainoon vuosikymmenen puoliväliin mennessä, on tietenkin tarkkaan mietittävä, miten verotusta kohdennetaan ja mihin menoja suunnataan. Työn tekemisen verottamista ei voida kiristää. Tämän totesi muun muassa pääjohtaja Erkki Liikanen täällä talousvaliokunnan järjestämässä avoimessa kuulemisessa muutama päivä sitten. — Onnea vaan Erkki Liikaselle tulevan syntymäpäivän johdosta! (Ed. Ollila: Hyvää vuosikertaa!) — Hyvää vuosikertaa!

Siis työn tekemisen verottamista ei saa kiristää mutta ei myöskään työn teettämisen verottamista eli työnantajamaksuja pidä nostaa. Ja tässä suhteessa tietenkin eläkemaksut ovat se ratkaiseva asia. Ellemme saa työuria pidennettyä, paine eläkemaksujen korottamiseen kasvaa ja tällä tavalla syö edellytyksiä talouden elpymiselle. Tietenkin myös sairausvakuutusmaksuihin, työttömyysvakuutusmaksuihin, kaikkiin näihin tekijöihin, jotka nostavat työnantajamaksuja, pitää kiinnittää suurta huomiota. Ja tämä kansaneläkevakuutusmaksu, joka poistettiin, niin en usko, että sosialidemokraatit haluavat tosissaan palauttaa sitä kuntien ja yritysten maksettavaksi ja sillä tavalla vaikeuttaa työllistämistä entisestään. En usko, että suomalaista työtä puolustava sosialidemokraattinen puolue tällaiseen on valmis.

Mutta kun sitten sanomme, että verotuksen painopistettä pitää siirtää välilliseen verotukseen, josta tietysti merkittävin on arvonlisäverotus, ei tämäkään ole yksiselitteisesti hyvää tuova tie. Tietenkin se vähentää kotimaista kulutusta ja sitä kautta helposti vaikuttaa työllisyyteen, mutta ennen kaikkea kun arvonlisävero kohdistuu samalla prosentilla sekä materiaalin kuluttamiseen että työn eli palvelujen kuluttamiseen, se suorastaan merkitsee yhtä työhön kohdistuvaa verotuksen muotoa.

Minun mielestäni Suomen pitäisikin Euroopan unionin tasolla toimia voimakkaasti siihen suuntaan, että arvonlisäverokantoja tulisi lisää ja että arvonlisäverotuksessa päästäisiin valikoivampaan suuntaan niin, että työn eli palvelujen verottaminen olisi mahdollista toteuttaa alhaisemmalla tasolla kuin materiaalin verottaminen. Ja kun näin on, että sitä ei vapaasti voida tehdä, niin pitää kiinnittää huomiota haittaveroihin ja hakea ratkaisuja erilaisista haittaveroista, mitä hallitus onkin jo tässä budjetissa nostanut esiin, mutta sillä tiellä pitää edetä.

Arvoisa puhemies! Olen monta kertaa tässä salissa ihmetellyt, miksi valtion budjetissa investointimenot ja kulutusmenot ovat samassa korissa ja niitä ei kovin selvästi erotella toisistaan. On päivänselvää, että menojen kohdistaminen uutta tuloa synnyttäviin kohteisiin on tietenkin aivan eri asia kuin menojen käyttäminen kulutukseen. Jos julkinen investointi, on riittävän kannattava, ei ole ongelma rahoittaa se vaikka velkaa ottamalla, mutta kulutusmenot tietenkin ovat aivan eri asia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan todeta, että maatalousbudjetin osalta budjetin sanoma kiteytyy yhteen lauseeseen, joka kuuluu näin: "Kaikki merkittävät maatalouden EU:n ja kansalliset tukijärjestelmät ovat uudistumassa lähivuosina. Valmistautuminen näihin vuoden 2013 jälkeistä aikaa koskeviin uudistuksiin ja EU:n tulevaan rahastokauteen edellyttävät Suomen kansallisten tavoitteiden asettamista, maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteiden yhteensovittamista sekä tavoitteiden mukaista vaikuttamista Euroopan unionissa." Arvoisa puhemies! Jos tässä onnistutaan, meillä ei ole mitään hätää. Jos tässä kohdassa epäonnistutaan, sitten ei ole paljon tekemistä maatalouspolitiikan osalta.

Vielä viimeksi haluan nostaa esille erään oman vaalipiirini hankkeen, ja se liittyy Huittisten—Sastamalan—Vampulan—Punkalaitumen väliseen siirtoviemärijärjestelmään, jossa sen lisäksi, että neljä vanhaa puhdistamoa voitaisiin jättää pois käytöstä, puolituhatta, viitisensataa taloutta voitaisiin sisällyttää tähän viemäriverkostoon. Sellainen hanke pitää käynnistää ensi vuoden budjetissa.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Korkeaoja toi esille harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan, joka edellisen hallituksen toimesta hyvin nopeasti käynnistettiin, ja lokakuussa 2006 neljännen talousrikostorjuntaohjelman kohdathan pysäytettiin tämän nykyisen hallituksen toimesta. Käännetty arvonlisävero rakennuspuolelle, valtion tukia saavien yritysten verotustietojen valvominen ja muun muassa kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perustaminen eivät ole edenneet. Nyt on hyvä, että paine on saamassa tältä osin jotain liikettä, mutta kysehän on hyvinvointivaltion perustan rahoituksesta ja myöskin sisäisestä turvallisuudesta.

Hallitus lisää halpatyömarkkinoilla ja työehtojen ynnä muun valvonnan heikentämisellä ihmiskauppaa, lisää ulkomaisen laittoman työvoiman erityisiä ongelmia, jonka valvontaa on myös heikennetty. Eli tältä osin harmaata taloutta te toisaalta oikein viljelette ja turvallisuutta heikennätte.

Kunnille sosialidemokraatit esittivät erikseen 400—500 miljoonaa euroa sosiaali-, terveys- ja opetustoimeen. Sen takia ei olisi pitänyt työnantajien kansaneläkemaksua, kelan perusetuuksia, 1 100 miljoonaa euroa vetää pois, (Puhemies: Minuutti!) koska nyt tällä hetkellä 500 miljoonaa euroa tavalliset palkansaajat ja eläkeläiset joutuvat maksamaan tätä sosiaalisesti epäoikeudenmukaista sakkomaksua ensi vuonna.

Jouko Skinnari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen täällä tuotiin esille jo tämä hallituksen esitys sijoitusrahastolaista. Meillähän oli sijoituksia ulkomaille 130 miljardia viime vuonnakin. Esimerkiksi työeläkerahastoista on sijoitettu näihin Etelä-Euroopan kriisimaihin 13 miljardia. Toisin sanoen tämä varainsiirtovero on yksi asia, mutta sitten on nimenomaan se, mitä täällä edustaja toi esille, että meillä nettikauppa ja muu nakertaa tätä arvonlisäveroa, joka on kuitenkin valtion budjetissa erittäin merkittävä tulonlähde. Sen takia tämä laaja veropohja on tärkeä asia, ja nyt vaan tämä tunnuslause "Tölli töihin", Tölli töihin ja laittamaan tämä asia kuntoon, (Ed. Korkeaoja: Katainen myös!) — ja Katainen myös töihin — jotta saataisiin tämä veropohja myös tältä osin hoidettua.

Tästä kansaneläkemaksusta toteaisin sen, että koskaan Jaakko Pajulan aikana keskustapuolue ei olisi suostunut tällaiseen sosiaaliturvan rahoituksen heikentämiseen, (Puhemies: Minuutti!) kuin nyt tämä yksi miljardi.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Ei nyt tietenkään pidä Kataista ihan kaikesta moittia. Nimittäin on harmaan talouden kuriin saamisessa jo otettu myöskin hyviä askelia. (Ed. Skinnari: Siellä on hirveä kuri nyt!) Nyt tällä hetkellä ollaan ottamassa sellaisia askeleita, että eipä olisi voinut kuvitella, että niihin ylipäätänsä päästään. Että ihan kaikki ei mene pieleen.

Mutta se, mitä ed. Korkeaoja juuri äskeisessä puheenvuorossaan totesi, niin meillähän on tosiasiassa tässä yhteiskunnassa sellainen porukka, joka etsii kaikki mahdolliset porsaanreiät ja jipot, käyttää olemassa olevia rakenteita omaksi edukseen, ja siitä on tullut myöskin suosittu yritysten perustamisen kohde, jossa siis on niin kuin koijariyrittäjyydestä kysymys, ja se on kiusallinen asia.

Nyt minusta niitä lisärahoja, jotka tässä budjetissa ollaan sisäasiainministeriölle antamassa, pitäisi käyttää myöskin tällaiseen perkaustyöhön niin, että ryhdytään vastatoimiin, niin kuin ed. Korkeaoja totesi.

Antti Vuolanne /sd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Haluan erityisesti kiittää ed. Korkeaojaa, että hän otti täällä erittäin tärkeän asian esiin eli tuon Kokemäen seudun siirtoviemärihankkeen. Toivon, että se saisi tässä salissa yksimielisen tuen ja että myös hallituspuolueitten kansanedustajat voisivat tämän tärkeän hankkeen puolesta äänestää sitten talousarviokäsittelyssä.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain tästä veropohjan rapautumisesta. Näin on, että laillisia keinoja käyttäen voidaan löytää tällaisia kohtia kuin tämä minun esimerkkini tästä arvonlisäveron perinnästä oli. Valtiovarainministeriössä verotus on valtiovarainministeri Kataisen toimialaan kuuluva asia. Hänen joukkueensa pitää olla koko ajan valppaana, että kun tällaisia ilmenee, niin sitten reagoidaan nopeasti ja tällaiset porsaanreiät tukitaan.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Eilen kävin puhumassa tästä Kainuun opettajankoulutuksen lakkaamisesta ja esityksestä kulttuurialan tutkimuskeskuksen perustamiseksi sen tilalle. Koska puheenvuoroni jäi hieman kesken, niin jatkan nyt siitä.

Nyt pitää mielestäni yliopistojen toimintojen antaa elää. Nyt pitää antaa nuorille ja tulevaisuuden tekijöille motivaatio tulevaisuuteen, myös meillä Kainuussa. Kainuu tarvitsee oman maakunnallisen yliopistonsa, ja kysymys kuuluu, onko meidän aina uudesta luotava maa. Perusta on pääosin jo olemassa Kainuun loistavan osaamisen, yliopistokeskuksen ja ammattikorkeakoulun myötä. Poliittisen päätöksen aika on budjetin valmistelun myötä. Kainuun maakunta odottaa ja tulee täydellä sydämellä tukemaan päätöstämme. Tulemme esittämään Kainuuseen kulttuurialan tutkimuskeskusta, joka toimisi yhteistyössä Itä-Suomen ja Lapin yliopiston ja myös Oulun yliopiston kanssa. Yhteistyö suuntautuisi EU—Venäjä-kulttuuriyhteistyölle.

Arvoisa puhemies! Näinä päivinä kuntatalous on puhuttanut monestakin syystä. Osasyy on varmaan se, että Helsingissä on Kuntamarkkinat eilen ja tänään. Kun eilen kävimme hallintovaliokuntana kuntatalolla vieraana, niin kuulimme siellä, että vaikka täällä on kuntien tilanteesta kehuttu ja puhuttu, että se on hyvä, niin kuulimme kumminkin sen, mikä se todellinen kuntien laita tällä hetkellä on. Ei todellakaan hyvältä näytä. Omasta maakunnastani esimerkki: meillä on sosiaali- ja terveystoimi yhdistetty yhteen erikoissairaanhoidon kanssa ja on pystytty leikkaamaan kustannuksia 2—3 prosenttia, ja siitä huolimatta kolme kuntaa hakee harkinnanvaraista tukea. Olkoon tämä osoituksena siitä, että kuntien tilanne on todella huono.

Sitten vielä, arvoisa puhemies, infrarakentaminen olisi järkevää tällä hetkellä. Rautateitten rakentaminen on tulevaisuuteen suuntaavaa ja sillä tavalla taloutta kehittävää työtä. Kehyksen ulkopuolisella rahoituksella tulisi mielestäni ottaa nyt vahva ote tästä Seinäjoki—Oulu-välin kehittämisestä sekä Savon radan tasonnoston korotuksesta että muista hankkeista. Mitä nopeammin ne tehdään, sitä edullisemmiksi ne tulevat yhteiskunnalle loppujen lopuksi.

Arvoisa puhemies! Hallitusta pitää muistuttaa siitä, että se on sitoutunut hallitusohjelmassaan kehittämään syrjäseutuja. Ikävä kyllä hallituksen nykyiset teot syrjäseutujen tulevaisuuden eteen ovat olleet täydellisesti ristiriidassa asetettujen tavoitteiden kanssa. Ilmastopoliittisen selonteon mukaan useimmat päästövähennystoimet ovat joko alueneutraaleja tai niiden vaikutukset alueiden väliseen kehitykseen ovat vähäisiä. Väitän toisin: ilmasto- ja aluepolitiikan välille on jo nyt kehittynyt ristiriitoja. Ilmastopoliittisen selonteon mukaan aluepoliittisten toimien tulee lähtökohtaisesti tukea päästöjen vähentämistä ja lämpenemiseen sopeutumista ja energiatehokkuustukia voisi olla mahdollista myöntää korotettuina kylmillä alueilla.

Arvoisa puhemies! Oulun ja Lapin läänissä turvetuotanto on tärkeä ihmisten työllistäjä syrjäseuduilla, juuri niillä alueilla, missä ihmiset kaipaavat kipeästi työtä. Tiedämme, että maamme pinta-alasta on suota lähes kolmasosa eli 9,2 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on noin 14 prosenttia maamme suopinta-alasta. Teknisesti hyödynnettäväksi kelpaavaksi energiamääräksi on arvioitu 12 800 terawattituntia. Määrä riittäisi tyydyttämään Suomen koko energiatarpeen 35 vuoden aikana, ja se vastaa noin 40 prosenttia tällä hetkellä tunnetuista Pohjanmeren öljyvaroista.

Maamme turvevaroissa on siis valtava energiapotentiaali, ja turpeen tulevaisuuden vahvistamiseksi pitää turpeen tutkimukseen sekä kehittämiseen panostaa nykyistä merkittävästi enemmän. Turve on tärkeä tuki- ja seospolttoaine puulle. Turpeen verotus täytyy pitää maltillisena, tai se johtaa biovoimalaitosinvestointien peruuntumiseen ja lykkääntymiseen. Tämä jarruttaisi puuenergian käytön lisäämistä. Turvetta tarvitaan energialaitosten polttoainehuollon ja laitosten teknisen toimivuuden parantamiseksi. Kotimaisella turpeella ja puulla pitää korvata fossiilisia tuontipolttoaineita, esimerkiksi kivihiili. Samalla parannetaan maamme energiahuoltovarmuutta.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn ed. Piiraisen käsityksiin. Hänen puheessaan varsinkin loppuosuus oli aivan niin kuin olisi meikäläänen täältä päästelly. Haluan jatkaa siitä pikkuusen, mihinkä eilen jäin, nimittäin tästä uusiutuvasta energiapaketista metsien osalta. Olen todella huolissani yhdestä oleellisesta asiasta, nimittäin kaupunkilaismetsänomistajia on reilusti yli puolet mettänomistajista tänä päivänä.

Oon omassa metsänhoitoyhristyksessä monet, monet kerrat ottanu esille sellasen seikan, että joka ikisessä pitäjässä, missä on metsänhoitoyhristys, tasan tarkkahan aarillensa tieretähän, kuka minkäki palan mettistä omistaa, tieretähän, mihinä tämä mettänomistaja asuu. Ja joka pitäjässä alkaa olohon huomattava osa kaupunkilaismettänomistajia. Tosin pinta-alaltaan ne eivät varmahan ole suuri ryhmä, mutta kuitenkin potentiaalia löytyy. Kyllä mä ihmettelen sitä seikkaa, että miksei metsänhoitoyhristykset ota yhteyttä kaupunkilaismetsänomistajiin, koska ne ei välttämättä kaikki eres tierä ... No, kyllähän ne tietää ehkä sen, että ne omistaa siellä sitä mettää, mutta ne ei tierä, minkämoises kunnos se on. Eli heille tierote: teirän mettät on sellaases veros, he haluaas ottaa nämä mettät hoitaaksensa.

Mä luulen, että tällä samalla saataas viritettyä kaupunkilaismettänomistajille, kun ne saattaa olla siellä kaupungissa jo, että se on vaihtanut omistajaa siellä suvussa jo toista tai kolomatta kertaa, sellaanen mukava meininki, että nyt mennähän katsomaan sitä omaa mettää. Pistetähän ehkä sinne sellaanen pieni iltama, johona on kiva sienestää, käppäillä ja iltaa viettää ja olla pikkuöitäkin siellä. Toisin sanoen tästä tulis samalla sellaanen virkistymispaikka, ja ennen kaikkea mettät tulis kuntoon. Nyt se on oivallinen hetki tehrä sen suhteen, että kun tämä energiapaketti on kokonaisuutta ja mettistä halutahan potentiaalia, jotta kaikki mettät tarvitahan siihen käyttöön.

Ja jos ajatellahan sellaasta seikkaa, että me saarahan mettät tuottavahan kuntohon, sieltä tuloo tosi laarukasta puuta ja meillä saarahan puusta tehtyä materiaalia, mitä puuta sitten käytetähän rakentamisehen, huonekalujen rakentamisehen, siihen saarahan vauhtia, saarahan tutkijoolle, totta kai firmoolle, työntekijöölle. Otan pienen esimerkin siitä, että nyt, kun Kurikka ja Jurva yhtyivät, kaikki tietää sen, että jurvalaaset on syntyny höylä kouras. Siellä tehrähän parokkia, siellä tehrähän rokokoota, erittäin laarukkaita huonekaluja, ja toivoosin, että tällä konstilla pystytähän tästä puustakin jalostamahan ja se jalostetahan tosi pitkälle. Jotenka kehoittaisin kaikkia suomalaasia metsänhoitoyhristyksiä ottamahan pikapikaa yhteyttä kaupunkilaismetsänomistajiin.

Lopuksi haluaasin pikkuusen kiinnittää huomiota siihen, että maatalousyrittäjät on yrittäjiä. Maatahan ei synny lisää, kun alkaa olohon raivatut pellotkin raivattu, ja niihin ei sitten tahro saara niitä tukimarkkoja, jos uusia peltoja raivatahan. Nyt kun, totta kai, mä tierän sen, että markkinataloutta eretähän, maatalouressakin sen pitää pelata ja se pelaa, mutta nyt, kun pellon myyntivoittovero ei astunutkaan vapautettuna voimahan toistaaseksi, niin kyllä se näin on: jotka haluaa pikkuusen tilikkuja suuremmaksi, ne joutuu maksamahan siitä isomman hinnan. Nämä myyjät haluaa kompensoira sen sillä lailla, että ne pistää hintaa lisää. Se ei hyörytä — totta kai, valtiota, kun saa verottaa — mutta siitä olis saanut saman hinnan kätehen myijä ja ostaja, joka sitten rupiaa viljelemähän, hänellä olisi ollut paremmat mahrollisuuret tilaa kehittää.

Nimittään viljelijöötten jaksamisesta tässä on kysymys. Muhun on ottanu ympäri Suomen viljelijöötä yhteyttä, nuoria viljelijöötä. Kaikki tietää, että nuoret viljelijät on vinkeetä, siellä alakaa pikkuusen terveys pettämähän. Siellä alakaa pikkuusen pettämähän se, että avioliitto alakaa rakoolemahan. Siellä pitää olla ylimääräästä työvoimaa. Tierän sen, että suomalaasessa maatalouressa tänä päivänä saattaa olla jopa kymmenkunta ulkolaasta työntekijää. En tierä, onko se ihan oikein, sekään puoli.

Kyllä kaikista paras olisi, jotta viljetystilat olisivat sen kokoisia, että siellä se perheviljelmä pelaa. Siellä olisi kaikkien helppo ja hyvä hengittää. Mä luulen, että siitä se palkka kuitenkin tulisi. Ymmärrän niitä isoja tiloja, jotka pystyy, niillä on pesetaa jo takapuolella sen verran takataskussa, että ne pystyy palkkaamahan siihen iliman traumoja ylimäärääsiä työntekijöötä. Jotenka olen torella huolissani viljelijöötten jaksamisesta. Tähän kannattaa tarttua ajoissa.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Miedolle tiedoksi, että metsänhoitoyhdistyksissä tänä päivänä esimerkiksi kotimaakunnassani kaikille metsänomistajille menee tiedotteet, menee lehdet, niin että kyllä yhteyttä pidetään jatkuvasti. Sitä varten ovat tietenkin nämä nykyaikaisten tietojenvälittämisvälineiden mahdollisuudet käytettävissä, niin että kyllä silläkin puolella eletään jo 2000-lukua täysin ja kaikki tietokannat on hallussa. Varmaan joillakin alueilla voidaan olla hieman, miten sanoisin, tässä kehityksessä ehkä jäljessä, mutta kyllä kotimaakunnassani esimerkiksi kaikille jäsenille menee tiedotuslehti ja tiedotteet menevät varmasti perille. Onneksi on tälläkin alueella menty erittäin paljon eteenpäin.

Juha Mieto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Niinku puheessani sanoin, ed. Hoskonen, jotta tämä johnakin jo pelaa mutta retuperällä on vielä monessa paikassa. Kyllä meillä Kurikaski piti kaks vuotta vääntää rautalankaa ennenko ne tajus sen, jotta lähetetähän tierote, ja nyt sielläkin homma pelaa. Pitää tarkistaa viel ens viikolla ku menöö kotia.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aion pitää vähän pitemmän puheen. Viitaten eiliseen puheenvuorooni, jatkoa sille.

Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaa ensinnäkin pitää onnitella, että meillä menee maataloudella suhtkoht hyvin. Kun budjettikirjaa lukee, niin yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet on, että maaseutu säilyy elinvoimaisena. Täällä ei paljon muuta ole tehty kuin haukuttu, että se ei säily. Se on mielenkiintoista, kova haaste. Maaseutu säilyy kilpailukykyisenä asuinympäristönä, yritysten sijoituspaikkana ja asukkaiden työllistäjänä. Samaan aikaan Etelä-Suomen kaikki seutukunnat, kaikki suuret kaupungit, Tampere 90 000, Lahtikin parikymmentätuhatta, Turku muistaakseni lähelle samaa kuin Tampere, havittelevat uutta väkeä. Mistä se väki tulee sitten? Kyllä minulla on se käsitys, että se tulee ainakin osittain ja suurimmaksi osaksi tuolta maaseudulta.

Sitten maataloudessa on nämä maitoneuvottelut aika kovana asiana. Oikeastaan nyt tällä hetkellä kaikki on vielä auki, mutta maitokuviot ovat Suomelle merkittävät: tyhjenevätkö loputkin navetat Suomessa. Siinähän on nyt sitten tämä ongelma, että meidän keskittyneet kauppaketjut, elikkä S ja K, murjovat kyllä käytännössä kaiken ja hallitsevat kaiken. Nyt EU-tasolla yritetään saada niin, että siinä on kauppa, kuluttajat, kilpailuviranomaiset, tuottajat, tuottajaorganisaatiot ja teollisuus. Jos miettii siihen kuvioon näitä maaseudun vaikuttavuustavoitteita, niin pelkään, että Suomen navetoille käy huonosti.

Sitten muutama sana näistä muista budjetin rahoista maatalouteen. Maaseudun kehittäminen, maatalous, elintarvikkeiden turvallisuus ja laatu, vesitalous, metsätalous ovat toimialalla suurten globaalisten haasteiden edessä. Kansainvälinen kilpailu kiristyy, ja toiminnan ympäristövaikutuksille asetetaan yhä tiukempia vaatimuksia. Maaseudun kehittämisen määrärahat kasvavat eräiden EU-rahoitteisten hanketukien maksatusten yhdistymisestä. Valtionapu pienenee viime vuoteen verrattuna. Sinne on saatava riittävät määrärahat. Maatalouden määrärahat vähenevät noin 34 miljoonaa euroa. Elintarvikkeiden turvallisuuteen ja laatuun liittyvät määrärahat kasvavat hieman lähinnä teknisten tarkastusten voimalla. Vesitalouden ja metsätalouden määrärahojen taso laskee.

Näillä eväillä ei kilpailla haasteidemme edessä. Maataloudessa sen kannattavuuden turvaaminen, raaka-aineiden tuottaminen, ravinnekuormituksen vähentäminen sekä bioenergiatuotannon lisääntyminen kutistuvat. Määrärahat kohdistuvat liian usein pelkästään lisätulon hankintaan eivätkä siihen, mihin asia on tarkoitettu. Makera-rahat ovat siedettävällä tasolla, tosin sinnekin varmaan on tarvetta, ja sitten Kemera on semmoinen ikuinen ongelma. Minullakin on perinne ja on jälleen aloite budjettiin, että määrärahoja lisätään, koska se on näköjään semmoinen vipu, millä lypsetään rahaa, niin kuin ministeri eilen lupasi, että lisäbudjetti tulee sinne taas.

Sitten muutama sana vielä liikennepolitiikasta.

Huhtikuussa 2008 eduskunta sai liikennepoliittiset linjaukset selonteossa. Se linjasi rahoituksen periaatteet ja pitkäjännitteisyyden. No siitä eilen keskusteltiin, kuinka hyvin se on toteutunut, elikkä ei ole pitkäjänteisyyttä eikä ole paljon toteutunut muuta kuin projekti kerrallaan. Se otti kantaa alueiden ja elinkeinojen menestymisen tukemiseen. No, tähän voi sanoa, että Liikenneviraston suunnitelmat ovat näine runkoväyläajatteluineen niin ratapuolella kuin maantiepuolella. Voi kysyä, kuinka hyvin se sitten täyttää ne vaatimukset, että elinkeinot ja ihmiset pysyvät maaseudulla, viitaten tuohon aikaisempaan sanontaani.

Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti älyliikennettä kehitetään vastaamaan näihin tarpeisiin. Liikennepolitiikan painopistettä suunnataan asiakaspainotteiseen liikenneverkkojen operointiin. Tämä merkitsee sitä, että elinkeinoelämä sanelee, mitä ja missä rakennetaan. Kansalaisten ongelmat ovat toissijaisia liikenneverkostoja kehitettäessä. Näyttää siltä, että ministeritasolla ollaan aika lennokkaita, vähän niin kuin pilvissä ovat ajatukset, mutta valitettavasti siellä on raha. Moni juttu jää nyt sitten Liikenneviraston hoitoon, ja kun tiedetään, mitä Liikennevirasto on nyt esittänyt hallitusneuvotteluihin, niin synkältä näyttää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama sana vielä ilmastonmuutoksesta. Niin kuin eilen todettiin, pääministeri pitäessään täällä puheenvuoron ei maininnut sanaa ilmastonmuutos kertaakaan. Hän ei siihen kysymykseen ollenkaan puuttunut. Ed. Kähkönen silloin välihuusi täällä, kun näin totesin, että puhe oli hyvä. Puhe saattaa olla hyvä, mutta se on hyvin epätasapainossa, jos pääministeri ei mainitse ihmiskunnan suurinta haastetta ja ongelmaa eli ilmastonmuutosta, joka väestöräjähdyksen kanssa on ehdottomasti se suurin luonnon monimuotoisuutta uhkaava prosessi tällä planeetalla. Budjettikeskustelun ja pääministerin puheenvuoron pitäisi olla yhteenvetävä ja käsitellä nimenomaan tärkeimpiä asioita, ja ilmastonmuutos on tällainen.

No, mitä hallituksen budjettiesitys tekee ilmastonmuutoksen hillinnän osalta Suomessa? Se ei paljoakaan tee, ja se, että sitä on ekologiseksi suitsutettu ja sellaiseksi kuvattu, ei pidä paikkaansa. Tästä on käynnissä aika tavalla keskustelua myös muualla kuin täällä salissa. Muun muassa tämän päivän Helsingin Sanomien Paavo Raution kirjoitus on hyvä esimerkki tästä. Hän kokeneena tarkkailijana toteaa nimenomaan hallituksen ilmastopolitiikan heikkouden, ja se on se turve ja turpeen asettaminen poliittiseksi energianlähteeksi niin, että sitä ei voida samalla tavalla verottaa kuin muita fossiilisia polttoaineita.

Tämä tosiasia tekee vääristymän hallituksen politiikkaan ja poistaa energiaverotuksesta sen niin sanotun vihreän etuliitteen eli sen, että se olisi vihreä. Se ei ole vihreä, se on enemmänkin turpeen ruskea. Turpeen vaikutus kuvantuu siitä suhteesta, että tiedämme, että se merkitsee noin 5—6 prosenttia energiantuotannosta ja 15—16 prosenttia hiilidioksidipäästöistä, siis kolminkertainen on tämä suhde. (Ed. Manninen: Kivihiili!) — Jos ajattelemme kivihiiltä, niin ehdottomasti sen verokohtelu on liian lievää, tässä edustaja on täysin oikeassa.

Maakaasun kohdalla on hyvä huomioida se, että siinä on muita tekijöitä, kuten esimerkiksi logistiikka. Siinä ei ole hiilidioksidipäästöjä, myöskään sen varastointi ei ole ongelmallista, ja se, että siitä ei tule pienhiukkasia suinkaan niin kuin melkein kaikesta muusta poltosta tulee, on keskeinen asia. Metaani on hyvin puhdas tässä näkökulmassa. Sen lisäksi hyötysuhde maakaasua käytettäessä on aina erinomainen, ja nimenomaan silloin, kun yhtä aikaa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä. Edelleenkin tämä hallituksen energiapolitiikka tietysti ontuu tältä osin. Se ontuu edelleen sen jälkeen, vaikka tämä suhde kivihiili—maakaasu on nyt muutettu. Hallituksen esityksessä se on edelleenkin kuitenkin toispuoleinen tältä osin.

Mutta, arvoisa puhemies, tähän ilmastonmuutokseen: Tänään radiossa Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Taalas totesi, että se on suuri yhteiskunnan haitta. Ja nyt, kun ed. Ruohonen-Lerner on täällä paikalla, haluaisin viitata siihen puheenvuoroon, jonka piditte täällä tiistaina 14. syyskuuta, jossa totesitte, siteeraan: "Suomi ei voi sokeasti jatkaa nykyistä ilmastopolitiikan linjaa, kun jatkuvasti tulee esiin YK:n alaisen Ipcc:n tutkimustulosten vääristelyä ja johdon korruptioepäilyjä." Toteatte myös, että ilmastopolitiikan uudelleenarviointi toisi Suomelle huomattavia säästöjä. Kysynkin teiltä, edustaja, mitä ne säästöt ovat.

Samoin totean sen, että korruptiota, onpa sitä Porvoossa tai missä tahansa maailmalla, pitää aina vastustaa. Mutta Ipcc:n kohdalla ei ole tällaista esitetty. Tämän tyyppiset puheenvuorot eduskunnassa ovat nimenomaan käyttövoimaa sille, että me mitätöimme ihmisten mielissä ilmastonmuutoksen tärkeyden, sen, että meidän ja etenkin politiikan tulee toimia ilmastonmuutoksen hillinnän puolesta jatkuvasti ja täysin palkein.

Kun maailman valtiot kokoontuvat näihin osapuolikokouksiin, viimeksi Kööpenhaminassa, nyt seuraavaksi Meksikon Jukatanilla, niin tämä epäilys, epäilyksen heitot siitä, onko nyt ilmastonmuutosta ja mitä Ipcc merkitseekään, on käyttövoimaa Saudi Arabian kaltaisille valtioille, jotka omista eduistaan lähtien haluavat torjua kaikki kansainväliset sopimukset, jotka olisivat sitovia, vaikuttavia ja ilmastonmuutosta hidastavia.

Tällä hetkellä me näemme, mitä tapahtuu ilmastonmuutoksen seurauksena. Tämän päivän uutiset kertovat, että jäätiköt ovat sulaneet enemmän kuin on arvioitu, uskallettu edes ennakoida. Ilmastonmuutos vaikuttaa monien eläinlajien sukupuuttoon ja nimenomaan köyhyyden lisääntymiseen Aasiassa, Afrikassa ja myös Latinalaisessa Amerikassa erilaisten sääilmiöiden seurauksena. Tämä on tärkeä asia kaikkien niiden kannalta, jotka esimerkiksi haluavat maailmanlaajuista köyhyyttä poistaa ja myös köyhyyttä poistaa Suomesta, ed. Ruohonen-Lerner.

Tämä kysymys ilmastonmuutoksesta on siis tärkeä, sitä ei pidä ohittaa. Budjetissa pitäisi olla oma osionsa, joka katsoo ja kuvaa sen, millä tavalla Suomen tasavallan talousarvio vaikuttaa ilmastonmuutoksen hillintään. Tätä on muun muassa ympäristövaliokunta pyytänyt.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen täällä omassa puheenvuorossaan totesi, että pääministeri Kiviniemi ei millään tavalla ole ottanut huomioon ilmastonmuutosta omassa puheenvuorossaan. Minulla on täällä jaettu puheenvuoro pääministeri Mari Kiviniemen eduskunnassa 15.9. kello 10.00 käymästä keskustelusta, jossa todetaan nimenomaan, että uuden kasvun sisällössä painotetaan vihreätä taloutta. Uusiutuvan energian edistäminen sekä energiaverojen uudistaminen päästöperusteisiksi on juuri yksi asia, joka on täällä todettu hänen puheenvuorossaan, eli kyllä tämä asia on huomioitu tämän hallituksen toimenpiteissä.

Toinen asia on se, että kuuntelin tämän saman haastattelun, pääjohtaja Taalaksen haastattelun, aamulla radiosta, ja hän totesi siinä todella, että ilmastonmuutos on yksi tämän hetken ja tämän yhteiskunnan tärkeimmistä kysymyksistä, ilmastonmuutoksen torjunta. Mutta samalla myöskin tässä pitää lopettaa tämä yksittäisten ihmisten syyllistäminen, minkälaista juustoa me syömme ja syömmekö me riittävästi lähiruokaa. Kun ilmastonmuutoksesta puhutaan, niin pitää muistaa, että tässä puhutaan kansainvälisistä sopimuksista ja tästä tietystä ylätasosta. Kukaan ei kiistä sitä, etteikö se ole tärkeä asia.

Pyysin jo aikaisemmin tämän keskustelun aikana vastauspuheenvuoron siitä, että (Puhemies: Minuutti!) olisin halunnut kiinnittää huomiota tähän suunniteltuun yritysverouudistukseen, joka mielestäni on täysin väärän suuntainen. Tässä mennään ojasta allikkoon. Pk-yrittäjien ja perheyrittäjien näkökulmasta (Puhemies: Aika!) mennään kaksinkertaiseen verotukseen.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen väitti, että hallituksen vihreä verouudistus ei ole vihreä, koska turpeen veroa korotetaan liian vähän. Hallituksen esityksessä korotetaan sähkön ja polttoaineiden veroja, mikä kannustaa vähentämään energian käyttöä ja tehostamaan sitä, mikä luonnollisesti vähentää ympäristökuormitusta. Hallituksen esitys kiristää fossiilisten polttoaineiden veroja, mikä ohjaa valitsemaan uusiutuvia energianlähteitä. Hallituksen esitys palauttaa turpeen veron, jonka edellinen hallitus poisti, mikä osaltaan myös auttaa vähentämään turpeen käytöstä aiheutuvia haittoja, ja lisäksi vielä verotusta porrastetaan päästöjen mukaan, mikä ohjaa edelleen valitsemaan vähäpäästöisempiä ratkaisuja. Kysyisinkin teiltä, ed. Tiusanen: Oletteko todella sitä mieltä, että energian verotuksen kiristäminen ja fossiilisten polttoaineiden verojen korottaminen ei ole vihreää eikä auta vähentämään ympäristöhaittoja?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On helppoa yhtyä ed. Tiusasen näkemykseen siitä, että ilmastonmuutoksen hillintätoimet ovat aivan keskeisessä roolissa, kun katsomme Suomen tulevaisuutta. Se, mikä ei ole edennyt tällä hallituskaudella huolimatta siitä, että ympäristövaliokunta on lukuisia kertoja ihan yksimielisesti vaatinut sitä, on tämä budjetin ilmastovaikutusten laadinta siten, että ne konkreettisesti näkyisivät. Perussuomalaisten linja tosiaan tuntuu olevan se, että köyhät kyykkyyn muualla paitsi Suomessa, ja me tiedämme kaikki, että ilmastonmuutos kohtelee kaikkein rajuimmin juuri jo ennestään köyhiä ihmisiä. Siitä näkökulmasta tämä linja on kyllä hämmästyttävä, että ei löydy sympatiaa kehitysmaiden köyhille.

Sitten haluan vielä, arvoisa puhemies, lopuksi kyllä todeta sen, että olen hyvin huolissani siitä, ihan tästä puheenjohtajaroolista käsin ympäristövaliokunnassa, miten suomalaiset ihmiset suhtautuvat ilmastonmuutoksen hillintätoimiin, jos lasku jakautuu epäoikeudenmukaisesti. Jos ei siinä kyetä millään tavalla huomioimaan ihmisten maksukykyä, on pelkonani kyllä se, että ihmisten suhtautuminen koko näihin talkoisiin muuttuu hyvin kielteiseksi. Ja tähän (Puhemies: Minuutti!) kysymykseen vihreiltäkään ei ole tullut minkään valtakunnan vastauksia.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä olen ed. Tiusasen kanssa pyrkimässä hyvin samanlaiseen poliittiseen välitilinpäätökseen, perimmäistä päätöstähän tässä asiassa ei koskaan tule olemaankaan. Mutta minä olen pääjohtaja Taalaksen kanssa kyllä samaa mieltä siitä perusvirityksestä, millä taktiikalla näitä asioita hoidetaan. Toisin kuin ed. Tiusanen, minä olen sitä mieltä, että on reilua ja rehellistä ja uskottavuutta lisäävää, kun me otamme huomioon oman yhteiskuntamme lähihistorian ja pyrimme sen avulla rakentamaan käytännön politiikkaa, joka johtaa siihen arvokkaaseen tavoitteeseen, jonka ed. Tiusanen äskeisessä puheenvuorossaan toi esille. Meillä on myöskin — ed. Salolainen on täällä paikalla — yksi hyvä esimerkki siitä, mitenkä voi käydä, ja se on tämä energiapuun ottaminen metsistä. Kun se on mennyt hallinnasta pois, niin se kääntyy kaikkea sitä työtä vastaan, mitä ed. Tiusanenkin tekee.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tähän turveasiaan. Siitä olen kyllä ihan samaa mieltä myös ed. Tiusasen kanssa, että meidän on tehtävä kaikkemme ilmastonmuutoksen estämiseksi, ja se on keskeinen toiminta-ajatus. Mutta sitten kumminkin tämän turpeen kohdalla tämä on aluepolitiikkaa ja tämä on työllisyyttä.

Turpeen osalta on tässä vuosikymmenen aikana tehty äkkinäisiä liikkuja sinne sun tänne. Tässä minun mielestäni pitäisi valita ihan samalla tavalla kuin liikennepolitiikassa: pitkä tie, pitkä linja, ja katsotaan, miten tästä päästään sitten pikkuhiljaa eroon. Mutta kun on merkittävät varat ja ajatellaan sitä investointia — meillä on myös turvekoneitten tuottajia täällä ja he tekevät tätä — niin tämä on pitkän linjan juttu. Tässä on ihan merkittävistä työvoimapoliittisista asioista ja aluepolitiikasta kysymys. Sillä tavalla pitäisi edetä pitkällä linjalla eikä soutaa sinne sun tänne ja välillä huovatakin.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Vihreä verouudistus tuo tavattoman paljon haasteita, mutta ennen kaikkea meidän pitää myöskin katsoa kuitenkin tätä asiaa kotimaisuuden näkökulmasta.

Tuolta Australiasta seilaava hiililaiva tai täällä, tuolla Jyväskylän yläpuolella, oleva turvesuo tuottavat päästöjä aivan eri tavalla ollessaan siellä Keljonkankaan lämpölaitoksella. Se työmäärä, jota Suomessa tehdään, ei jää ollenkaan vähäiseksi tämän turpeenkaan osalta.

Kotimaisuudessa on aina se, että se tuo työllisyyttä, se pitää yllä parempaa vaihtotasetta. Me velkaannumme yli 8 miljardia ensi vuonna. Jos me vain kaiken tuomme tähän maahan emmekä käytä kotimaisia voimavaroja, niin me ajaudumme konkurssiin. Tämä on yksi pelastusoperaatio.

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vihreä verouudistus on periaatteessa hallitukselta oikea avaus ja oikean suuntainen ja ehdottomasti sitä pitää jatkaa mutta myös edelleen kehittää. Ei riitä terminologia, vaan sen pitää vastata myöskin näitä tavoitteita. Yksi semmoinen asia, mitä pitää tarkastella, on, että Suomessa on hyviä kokemuksia sähkön ja lämmön yhteistuotannosta, ja jatkossakin ne hyödyt siitä pitää täysimääräisesti ottaa ulos. Sitä ei ole ehkä viimeiseen asti mietitty eikä myöskään tätä maakaasun asemaa. Maakaasu on sekä käytön että ympäristön kannalta edullisempaa.

Mutta kiinnittäisin huomiota myöskin siihen, että hallitus on määrätietoisesti tehnyt työtä myös muuten ympäristön eteen, esimerkiksi kaupunkirakenteen osalta. Tosin näistä kauppakeskuksista on lähinnä ollut esillä huonoja esimerkkejä, mutta itse tulin juuri kauppakeskus Sellosta, joka ensimmäisenä Euroopassa palkittiin Leed-ympäristömerkillä. Esimerkiksi kauppakeskus Selloon 60 prosenttia asiakkaista tulee julkisella liikenteellä.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella ikävää, että tässä talossa jatkuvasti hyökätään turvetta vastaan. Uskon, että jollakin aikavälillä sen käyttö ratkaisevasti vähenee, mutta tällä hetkellä se on myös huoltovarmuuskysymys.

Täällä aiemmissa puheenvuoroissa on myös todettu sen työllistävä vaikutus. Tosiaan meillä tämä energiapolitiikka on todella poukkoilevaa, ja täällä jo aiemmin viitattiin myös yrittäjiin. Erittäin suuria investointeja. Muistutan myös, että liikennepolttoaineita tullaan turpeesta valmistamaan.

Tässä vielä viittaisin näihin maakuntakaavoihin. Niihin tarvitaan varauksia huomattavasti enemmän kuin aiemmin, jotta tämä turpeen käyttö voitaisiin turvata. Tällä hetkellähän käytöstä poistuu turvesoita enemmän kuin saadaan uusia tilalle.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, minusta tuntuu, että teidän energiapoliittisessa ajattelussanne ja osan opposition ja Helsingin Sanomien energiapoliittisissa kirjoituksissa on selvästi tämmöinen kivihiilen mentävä musta aukko. Samalla, kun te vastustatte turvetta, sen käyttöä, te puhutte kivihiilen puolesta. Tässä ei ole mitään logiikkaa.

Sama asia koskee vähän sosialidemokraatteja. Onko meidän nyt uskominen ed. Huovista vai ed. Kähköstä? Kun te olitte hallituksessa, oli sosialidemokraattinen valtiovarainministeri, turpeen verotus oli nolla. Tämä hallitus on nyt sitä nostanut ja johdonmukaisesti käyttänyt myöskin verotusta ohjauskeinona, että me saamme alennettua kivihiilen käyttöä johdonmukaisesti tässä maassa.

Jos päästöt ovat lähellä toisiaan, niin ainahan se on parempi, että meillä on käytössä kotimainen raaka-aine, joka luo laajasti kotimaahan työllisyyttä. Tässä on se olennainen ero.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies! Ed. Tiusanen, meillä on hyviä kokemuksia myöskin vanhojen turvesoiden entistämisestä, entisöinnistä. Ne kyllä palautuvat luonnonmukaiseen käyttöön. On vielä hyvä muistaa, miten marginaalinen, pieni osa kokonaisuudessaan Suomen suokannasta on tällä hetkellä taloudellisen toiminnan piirissä.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kuinka pitkälle tätä aluepolitiikkaa oikein pitää viedä, koska tässä keltaisessa kirjassa on 10 miljardia euroa valtionosuuksia, jotka kaikki valutetaan juuri Itä- ja Pohjois-Suomen kuntiin. Meillä Pääkaupunkiseudulla ei ole valtionosuuksia ollenkaan, koska verotulon tasaus vie meiltä ne. Nyt tässä kirjassa on 150 miljoonaa näitä energiatukia, eikä sitä selitetä ollenkaan, millä tavalla tämä puu kuljetetaan tänne Pääkaupunkiseudulle.

Hyvät kansanedustajat! Me käytämme tällä hetkellä pelkästään maakaasua Helsingin Energiassa. Kaikki tämä energia, mikä tässä nyt on, on kyllä maakaasulla eikä hiilellä tehtyä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän Iltalehdessä on haastateltu Aalto-yliopiston kansantaloustieteen professoria Matti Liskiä. Hän toteaa tässä haastattelussa, että tässä maksetaan hintaa siitä, että sektoritutkimuslaitokset on tuotu lähelle hallintoa. Ne ovat menettäneet uskottavuutensa osittain. Ne ovat tilaustutkimuksista liian riippuvaisia. Liskin mukaan Vtt ei eroa hirveästi toimintakulttuuriltaan konsulttiyrityksistä. Suomessa on tietoisesti haluttu pantata tietoa. Politiikkaa voidaan niin tehdä helpommin, ettei se altistu kritiikille. Tässä yhteydessä minä jälleen korostan sitä, että johtavien poliitikkojen kaikki sidonnaisuudet eri teollisuusalojen henkilöihin, tutkimuslaitoksiin pitäisi saada päivänvaloon. (Puhemies: Minuutti!) Nämä sidonnaisuudet pitäisi saada läpivalaistua sillä tavalla, että tiedetään, kenen lauluja kukakin missä yhteydessä laulaa. Siitähän tässä on kysymys.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitos näistä kommenteista.

Ed. Tiuralle totean, että pääjohtaja Taalas on Ipcc:n johdossa ja varsin kunnioitettava henkilö. Mitä pääministeri teki ja puhui, niin siinä hänen puheessaan ei ollut sanaa "ilmastonmuutos". Hän ei puhunut ilmastonmuutoksesta, jota peräänkuulutan. Se on se kattokysymys, siitä ei ollut sanaakaan. Se on tärkeätä. (Ed. Tiuran välihuuto) — Se on ihan näkökulmakysymys, ed. Tiura. Kävitte myös Kööpenhaminassa ja tiedätte, että se on maailmanlaajuinen kysymys, jossa nimenomaan hallitusten johtojen asema on tärkeä.

Ed. Pulliaiselle totean, että tietysti tämä turve on historiallinen ongelma, mutta ed. Tynkkysen ihan hyviin kysymyksiin totean, että nimenomaan pitää lisätä energiatehokkuutta. Se on ykkösasia. Me ajattelemme näistä asioista samalla tavalla. Jos tämä energiapolitiikka menee näin läpi, niin turvetta käytetään maakaasun sijasta, (Puhemies: Minuutti!) kivihiiltä käytetään maakaasun sijasta. Kotkassa, ed. Tynkkynen, energialaitos, joka tekee juuri tällä tavalla, on siirtynyt turpeeseen ja jättänyt maakaasua käyttämättä.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Ärade talman, arvoisa puhemies! Tämän hallituskauden aikana kulttuuri, liikunta ja nuorisopolitiikkaa on linjattu ja kehitetty sekä sanoin että teoin. Siinä on vissi ero. Selontekojen ja periaatepäätöksien lisäksi näiden toimialojen rahoituskehitys on ollut erittäin hyvä.

Kulttuurin ja taiteen kokonaisrahoitus on kasvanut 26 prosenttia, liikunnan rahoitus 35 prosenttia ja nuorisotyön 46 prosenttia. Veikkauksen tuotosta jaettavat määrärahat ovat tällä kaudella nousseet 30 prosenttia. Kulttuuri, taide, nuorisotyö ja liikunta ovat yhteiskunnallista merkitystään kasvattavia aloja, katsottiinpa asiaa sitten yleisen sivistysperustan, yhteiskunnan, sosiaalisen eheyden tai taloudellisen menestyksen näkökulmasta. Näin ollen myös niiden rahoituksen nousu on ollut erittäin hyvin perusteltua.

Arvoisa puhemies! Kulttuuri nähdään edelleen usein kansantaloudessa menoeränä, vaikka sillä on moniulotteinen, positiivinen vaikutus koko yhteiskuntaan. Kulttuurin roolin sivistysperustan vahvistajana tunnemme jo historiasta, mutta se on ajankohtainen myös tulevaisuudessa. Kulttuurialat ovat työvoimaintensiivisiä ja lähes jokainen kulttuuriin satsattu euro myös työllistää. Ensi vuoden budjettiesityksessä korostuvatkin toimialan työllisyyttä vahvistavat toimet.

Merkittävät lisäpanostukset kohdennetaan ensi vuonna muun muassa taiteen vapaan kentän toimintaedellytysten vahvistamiseen, elokuvan tuotantotukeen, johon tulee 2,3 miljoonaa lisää, ja kulttuurivientiin. Elokuvan tuotantotuki on kasvanut tällä vaalikaudella jo 66 prosenttia kuten tiedämme. Tämä kasvu parantaa myös nimenomaan kotimaisen elokuvan työllisyyttä ja monipuolisuutta sekä edistää kotimaisen elokuvan kansainvälistä menestystä.

Nästa år öppnas serviceportalen Det nationella digitala biblioteket. Genom denna kommer medborgarna att ha tillgång till 50 miljoner referenser för museer, för allmänna och vetenskapliga bibliotek och diverse arkiv och också miljoner digitala objekt. Inom musei- och kulturarvsbranschen kommer resursökningen att riktas till restaureringen av bland annat kulturhistoriskt viktiga föremål såsom byggnader och fartyg.

Ministeriössä on vuoden mittaan valmisteltu taidetoimikuntalaitoksen kehittämistä. Tässä tarkoituksessa valmisteltiin kevään aikana luonnos laiksi Taiteen edistämiskeskuksesta. Valitettavasti budjettiriihi ei antanut toivomaani resurssilisäystä uudelle niin sanotulle Taikelle, mutta tämä uudistus on edelleen tarpeellinen. Sitä viedään nyt ensi vaiheessa eteenpäin muuttamalla taiteilijaprofessorien virat kymmenen vuoden apurahoiksi, nimike toki säilyy, ja siirtämällä valtion taideteostoimikunta Valtion taidemuseon yhteyteen. Tähän kokonaisuuteen palattaneen seuraavaa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa.

Arvoisa puhemies! Liikuntapolitiikan tavoitteena on lisätä koko elämänkaaren mittaista liikunnallista elämäntapaa. Keskeisiä tuloksellisuuden tavoitteita ovat liikunnan paikallisten toimintaedellytysten, liikunnan kansalaistoiminnan, lasten ja nuorten liikunnan sekä kansainväliseen menestykseen tähtäävän eettisen huippu-urheilun edistäminen.

Lasten ja nuorten liikuntaohjelmaa sekä kuluvana vuotena aloitettua kaksivuotista Liikkuva koulu -hanketta jatketaan. Liikkuva koulu -hankkeella lisätään kouluikäisten fyysistä aktiivisuutta koulupäivän aikana, kasvatetaan kouluikäisten liikuntatottumuksia koskeva tietopohja sekä luodaan järjestelmä kouluikäisten fyysisen toimintakyvyn seuraamiseksi.

Eilen kerroin julkisuuteen senkin hyvän uutisen, että liikunta- ja urheiluseurojen kehittämishanke, niin sanottu suora seuratuki, on onnistunut yli odotusten ja tulee jatkumaan. Liikunnan vuoden 2011 talousarviota valmistellessa on siis pidetty huolta siitä, että sadalle uudelle seuratyöntekijälle luodaan mahdollisuus aloittaa työnsä.

Resurserna för ungdomsarbete hålls på samma nivå som i årets budget. Den centrala målsättningen är att fortsätta den ansvarsfulla politik som tillsammans med sysselsättningspolitiken har lett till att ungdomsarbetslösheten börjat minska. På samma gång vill vi se till att ungdomslagsreformen verkställs och att det uppsökande ungdomsarbetet blir en del av alla kommuners verksamhet. Huvuddelen av ökningen av tipsmedlen här, ungefär 1,6 miljoner euro, kommer därför att riktas till att stöda det uppsökande ungdomsarbetet. På det här sättet kommer resurserna att motsvara årets budgetnivå.

Nuorisotyön kohdennettujen määrärahojen ja niillä tehtävien toimenpiteiden vaikutus on erittäin tärkeä ei pelkästään näin taantuman jälkihoidon aikana, vaan myöskin pysyvänä rakenteena. Yhteiskunnan tulee kaikissa olosuhteissa, kaikissa suhdanteissa pitää huolta lapsista ja nuorista ja mahdollistaa heille turvattu polku kohti osallisuutta ja aikuisuutta.

Arvoisa puhemies! Opintotukea on kehitetty tällä hallituskaudella määrätietoisesti. Hallitus korotti opintorahan tasoa 1.8.2008 lukien 15 prosentilla ja vuoden 2008 alusta lukien opiskelijan omia tulorajoja 30 prosentilla. Asumislisää myönnettäessä käytetystä puolison tulojen huomioonottamismenettelystä luovuttiin 1.1.2009 lukien. Opintotuen ja sairauspäivärahan yhteensovitus selkeytyi tämän vuoden elokuun alusta lähtien. Tällaiseen mahtipakettiin ei yksikään hallitus sitten 1990-luvun alun ole pystynyt.

Työurien pidentämistavoitteeseen liittyen hallitus ehdottaa opintotuen rakenteen muuttamista päätoimisempaan opiskeluun kannustavaksi monella eri tavalla. Ehdotusten punaisena lankana on parantaa opintotuen käytön suunnitelmallisuutta ja tukiajan riittävyyttä. Ateriatukea korotetaan ja koulumatkatukea laajennetaan. Valitettavasti opintotukea ei vielä valtiontaloudellisista syistä sidottu indeksiin, mutta olen melko varma siitä, että opintorahan ostovoiman turvaamiseen palataan jo ensi keväänä.

Puhemies! Lopuksi, kaiken kaikkiaan kulttuurin, liikunnan ja vahvemman, yhteisöllisyyteen tähtäävän nuorisotyön yhteiskunnallinen merkitys on kasvanut voimakkaasti viime vuosien aikana. Tätä hienoa trendiä ei saa katkaista. Avainasemassa tässä ovat veikkausvoittovarojen vastuullisen ja jakosuhdelain mukaisen käytön jatkuminen myös seuraavalla vaalikaudella niin, että rahapeliyhtiön tuotot menevät lyhentämättöminä täsmälleen siihen tarkoitukseen, mihin ne on tarkoitettu. Tähän toivon kaikkien puolueiden sitoutuvan jo ennen vaaleja.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Liikunnan määrärahat kasvavat ensi vuoden budjetissa noin 5 prosenttia, joka sinänsä on ihan hyvä summa. Aina, kun on urheilussa arvokisavuosi, keskustellaan Suomen huippu-urheilun tilasta. Niin tänäkin vuonna on keskusteltu ja tähän on nyt panostettu tavallaan tänne asiantuntijaryhmään. Toisaalta terveyden edistämisessä kuntoliikunta on tärkeää ja se, että liikuntaa sisältyisi jokaisen elämään. Miten tämä suhde huippu-urheilun ja kuntoliikunnan välillä nyt meillä on? Mielellään ministerin näkemyksen tästä asiasta kuulisi.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen pannut mielihyvällä merkille, että opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahat kaiken kaikkiaan nousevat edelleenkin hyvää vauhtia ja satsaus tälle puolelle on merkittävä. Tässä kokonaisuudessa on kuitenkin muutamia hyvin ikäviä kohtia, joita on vaikea ymmärtää. Ehkä en äsken osannut kuulla tarkkaa ruotsinkielistä osuutta puheestanne, ministeri, mutta tähän nuorten työpajatoimintaan kohdistuva leikkaus näkyy myös täällä numeroissa. Onko arvioitu niin, että tämä nuorten syrjäytymisen riski on jo poistunut ja puhe nuorisotyöttömyydestä ja koulutuksen nivelvaiheessa tapahtuvista nuorten putoamisista on mennyttä aikaa ja nyt voidaan vähentää näitä määrärahoja ja tullaan pienemmällä toimeen? Tämä on hyvin suuri huolenaihe siellä, missä tehdään nuorten parissa työtä.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Wallin ansaitsee kiitosta paljon, mutta totesitte lopussa, että veikkausvoittorahat tulee jakaa täsmälleen siihen, mihin jakosuhdelaki ne osoittaa. Mutta nyt, kun tähän Keltaiseen kirjaan tutustuu, niin tästä valitettavasti on saamassa erilaisen kuvan. Jakosuhdelain mukaan rahat tulee käyttää urheilun, liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen ja nuorisotyön edistämiseen. Oletteko, ministeri Wallin, sitä mieltä, että on jakosuhdelain mukaista jakaa näitä veikkausvoittovaroja työpajatoiminnan kehittämiseen ja jopa etsivään nuorisotyöhön? Sekin on siinä ja tässä, ja mielelläni kuulisin, eivätkö nämä asiat kuuluisi nimenomaan työministeriölle ja pitäisi budjettivaroista osoittaa ja käyttää nämä veikkausvoittovarat siihen, mihin ne jakosuhdelain mukaan on määrätty. Tämä ei ainakaan minun mielestäni aivan täytä tuon kirjauksen henkeä.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvon ministeri on monen hyvän asian vartijana, mutta ainakin neljä ongelmakohtaa löydän tästä budjettikirjasta.

Yksi on se, minkä ministeri itsekin myöntää ainakin ministeriön sivuilla, eli taide, liikunta ja nuorisotyö lepää erittäin raskaasti veikkausvoittovarojen varassa. Jonakin kauniina vuonna, kun suomalaiset eivät pelaakaan, niin se heijastuu sitten kolmen neljän vuoden päähän, kun niitä varastoja ruvetaan jakamaan mahtavina leikkauksina. Eikö olisi syytä miettiä, että ne semmoiset pysyvät toiminnot, kuten esimerkiksi vapaa kenttä teatteri- ja tanssipuolella, siirrettäisiin budjetin puolelle?

Nuorten työpajoista olen samaa mieltä, että nuoret eivät missään tapauksessa ole vuoden projekti, ja tuntuu erittäin pahalta, että 20 prosenttia nuorten työpajojen varoista tähän vuoteen verrattuna leikataan.

Opintorahojen jättäminen indeksin ulkopuolelle on erittäin hälyttävää.

Sitten se, mikä minua tasa-arvoministeriosuudella teistä huolestuttaa, on se, että kohta julkaistaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastainen ohjelma (Puhemies: Minuutti!) nollabudjetilla, kun vastaavasti Ruotsissa vastaavaan ohjelmaan laitettiin 100 miljoonaa euroa.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Se, että työpajatoiminnalta otetaan 2,5 miljoonaa euroa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa, on sinänsä käsittämätöntä. Mutta minusta tuntuu, että tässä on tapahtunut semmoinen väärinkäsitys, että kun nuorten työllisyystilanne on vuoden sisällä vähän parantunut, niin on ajateltu, että nyt kun siirrytään elvyttävästä budjetista leikkaavaan, niin rahaa voitaisiin ottaa myös työpajoilta. Todellakin kyseessä on väärinkäsitys siinä mielessä, että nämä työpajanuoret eivät missään tapauksessa ole sellaisia nuoria, jotka työllistyvät ja aktivoituvat heti, kun yhteiskunnallinen tilanne vähän paranee, vaan siellä on nimenomaan nuoria, jotka tarvitsevat monialaista apua. Usein he tarvitsevat puoli vuotta, vuoden, kaksi vuottakin tuettua toimintaa, ennen kuin voidaan ajatella, että he ovat valmiita ottamaan harjoittelu- tai työpaikan vastaan.

Ajatteletteko, ministeri Wallin, että eduskunta voisi nyt korjata tämän tilanteen, että työpajoille palautettaisiin se 2,5 miljoonaa euroa, jonka ne tarvitsevat voidakseen vastata siihen tilanteeseen, että meillä koulupudokkaiden määrä on kasvanut, syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut? Tämähän oli se alkuperäinen syy, jonka vuoksi tämä hallitus muutama vuosi sitten alkoi panostaa voimakkaasti tähän etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) ei sinänsä se, että nuorten työttömyys oli kasvanut. Tässä sekoitetaan kaksi asiaa.

Tuomo Puumala /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Mielestäni meidän ei tule ministeriltä kysyä, mitä me eduskunnassa saamme tehdä, vaan silloin täytyy kyllä toimia tismalleen päinvastoin. Mutta sitten itse asiaan.

Tervehdimme tietysti suurella ilolla sitä, että eri momentit kasvavat. Onneksi suomalainen veikkaaja sen myötä myös voittaa, siitähän suurimmalta osalta on kysymys. Onneksi se hoitaa myöskin aika pitkälle sitä, että ei olla leikkaamassa näistä ennalta ehkäisevistä toiminnoista niin kulttuurissa, liikunnassa, urheilussa kuin monessa muussakaan toiminnassa. Toivottavasti myös kunnissa osataan pitää tämä sama arvojärjestys ja ennalta ehkäisevä työ nousee ansaitsemaansa arvoon.

Kahdessa asiassa kannustaisin ministeriä etsimään ratkaisuja, ja varmasti ne jäävät vielä vaalien ylikin ratkottavaksi. Ensinnäkin hyviä käytänteitä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarvitaan lisää. Kaikki eivät ole euromääräisiä asioita, vaan monesti on kysymys hyvistä käytänteistä.

Toiseksi opintoraha pitää ilman muuta sitoa indeksiin. Se on hallitusneuvotteluitten asia ja pitää ilman muuta hoitaa näin. Mutta sekään ei ratkaise yksin kaikkea. (Puhemies: Minuutti!) Esimerkiksi perheellisten opiskelijoitten asema kaipaa kipeästi toimenpiteitä.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen huolissani siitä, kuinka hyvin tasa-arvo ja yhdenvertaisuus toteutuu opiskelijan toimeentulon suhteen, eli hallitus on esittänyt kyllä muiden sosiaalietuuksien sitomista indeksiin, mutta opintotuki on näistä poissa, kuten ministeri jo totesi. Miten selitätte opiskelijoille heidän olevan erilaisessa asemassa tässä yhteiskunnassa toimeentulon suhteen? Luuletteko, että näillä toimilla voidaan edesauttaa heidän siirtymistään nopeammin työelämään? Eikö tässä käy päinvastoin, kun heidän täytyy hakea toimeentuloaan muualta, ulkopuolelta työstä?

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Wallinin sektorilla on tehty hyvin paljon merkittäviä tekoja lasten ja nuorten hyväksi. Nostaisin yhden merkittävän ongelman tässä esille, ja se liittyy lasten ja nuorten terveyden edistämiseen. 20 vuoden aikana lasten ja nuorten lihavuus on kaksinkertaistunut tai kolminkertaistunut. Ministeri Wallinin puolella tehdään ehkä merkittävimpiä tekoja seuraavien vuosien aikana. Kysynkin ministeriltä, ovatko toimet riittäviä. Meillä on tulossa Liikkuva koulu -hanke, joka on erittäin tärkeä, ja samaan aikaan meillä on myöskin lisää rahaa seuratoimintaan, jotta voidaan toiminnanjohtajia palkata ensi vuonna sata kappaletta lisää. Mitä voisimme tehdä vielä lisää tällä sektorilla?

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ei ole omasta mielestäni ainoastaan työvoimapoliittinen asia, niin kuin ed. Heinonen täällä totesi, vaan ennen kaikkea tällä työllä pyritään etsimään niitä koulupudokkaita, aktivoimaan heitä jatko-opintoihin, jopa myöskin päättämään peruskoulunsa ja saamaan todistuksensa ulos. Tämä on erittäin tärkeää työtä, ja sitä täytyy jatkaa eteenpäin.

Ministeri Wallinilta haluaisin kysyä elokuvatuotantoon ja sen levittämiseen kuuluvista asioista. Siihen esitetty 2,3 miljoonan euron lisäys on tervetullutta. Mekin saimme ensimakua siitä Täällä Pohjantähden alla -esityksestä, jota yhdessä Satakunnan liiton kanssa EU-projektinakin on vedetty eteenpäin. Onko näitä alueellisia elokuvatuotantotiimejä Suomessa liikaa, on minun kysymykseni. Onko tämän rahan jakaminen sirpaloitunut liikaa tällä hetkellä?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kysyisin ministerin kantaa siihen, kun kuntatalous on niin tiukoilla, olisiko paikallaan veikkausvoittovaroja käyttää määräaikaisesti liikuntapaikkarakentamishankkeisiin, niitten rakentamisavustusten tason korottamiseen. Kysyn myöskin, miksi arpajaislain uudistamisessa, joka on aikaisemmin tähdännyt siihen, että toimijoiden verotasot ovat yhdenmukaisesti samalla linjalla, niin kuin on toimittu tähän asti, jätetään totopelit nyt ulkopuolelle. Mitä se perusteluissa mainittu sana "toistaiseksi" voi tarkoittaa?

Sitten tämä pitkä momentti kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopuolella, tämä teidän harkinnanvaraisesti käytössä oleva momentti, on noin 4 miljoonaa euroa. Voisiko sitä eritellä tänne budjettikirjaan vähän tarkemmin ja ripustaa joillekin momenteille, että me tietäisimme, mihin 4 miljoonaa euroa kohdennetaan? Kahvirahat toki pitää olla ministerin peukalon alla, mutta 4 miljoonassa on (Puhemies: Minuutti!) jo niin paljon, että me kaipaamme vähän erittelyä.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kulttuuribudjetti on todellinen mahtibudjetti, niin kuin ministeri totesi. Joitakin pieniä kysymyksiä tässäkin kuitenkin vielä on. Yksi liittyy tähän Valtion taidemuseon kokoelmien kartuttamiseen. Määräraha on vähentynyt 0,5 miljoonalla, ja sitten Designmuseon ja Rakennustaiteen museon välipalalaajennushanketta ei löytynyt budjetista. Mitä näitten kohdalla on aikeissa? Meidän pitää varmaan täällä eduskunnassa vähän paikata tätä budjettia.

Toinen kysymys liittyy näihin orkesteri-, museo- ja teatterilain valtionosuusjärjestelmiin. Kun sinne on niin vaikea päästä, kriteerien pitää täyttyä, niin onhan niin, että ne kriteerit katsotaan joka vuosi uudestaan ja uudestaan, että ne täyttyvät, ettei käy niin, että kriteerit lakkaavat täyttymästä mutta rahaa kuitenkin tulee? Se on tärkeätä, koska sinne on niin paljon hakijoita.

Mutta kaiken kaikkiaan on hienoa, (Puhemies: Minuutti!) että lapset ja nuoret saavat liikuntarahaa, vapaa kenttä -rahaa, elokuva- ja kulttuurivientirahaa. Muuten ollaan tyytyväisiä budjettiin.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kiitoksia hyvistä kysymyksistä. Yritän vastata mahdollisimman moneen kysymykseen lyhyesti.

Ed. Hänninen kysyi liikuntamäärärahojen suhteesta, siis kuntoliikunnan ja huippu-urheilun välisestä suhteesta. Voi sanoa, että kasvua on ollut tietysti molemmissa sarakkeissa. Kuntoliikuntapuolella ja lasten ja nuorten liikuntapuolella, myöskin aikuisliikuntapuolella on tullut lisäystä sekä kansalaisjärjestötoimintaan että korvamerkittyä rahoitusta eri hankkeisiin noin 30—40 prosenttia tällä kaudella, jopa enemmänkin. Samalla myöskin tämän huippu-urheilun tulevaisuushankkeen rahoitus on huomattava. Huippu-urheilun rahoitus on kasvanut ja moninkertaistunut tällä kaudella johtuen siitä, että nyt on ikään kuin viimeinen mahdollisuus pitää huolta siitä, että suomalaiset urheilijat pysyvät kultakannassa kiinni. Muuten karkaa se kapea kärki tuonne kauemmas, joten suhde on kyllä kohdallaan. Mutta nämä täsmäsatsaukset ovat olleet itse asiassa huippu-urheilun puolella ehkä prosentuaalisesti mittavampia, mutta määrärahallisesti kyllä painopiste on siellä kuntoliikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan puolella.

Sitten tuli muutama kysymys liittyen työpajatoimintaan. Kannattaa muistaa, ja tämä liittyy ehkä osittain myöskin ed. Heinosen kysymykseen, että tätä toimintaa rahoitetaan sekä budjettirahoituksen tietyltä momentilta että veikkausvoittovarojen puolelta. Jos laskee nämä kaksi yhteen, niin eroa tämän vuoden budjettiin on muistaakseni runsas miljoona euroa. Tämä johtuu tietysti osittain siitä, että nuorisotyöttömyyden arvellaan alentuvan, mutta myöskin siitä syystä, että samalla kun lisätään määrärahoja etsivään nuorisotyöhön, niin nämä etsivät parit tekevät usein työtä sieltä työpajasta käsin, joten he auttavat myöskin siinä päässä toiminnallaan sitä paikallisesti tehtävää työtä, joten jos nämä kaksi laskee yhteen, niin kuin pitääkin, huomaa, että se kokonaisvaikutus on itse asiassa aika lailla sama.

Ed. Heinonen kysyi lisäksi myöskin budjettirahoituksen ja veikkausrahoituksen suhteesta. Tähän esitykseen kohdistuu, niin kuin kaikkiin muihin pääluokkiin, tiettyjä paineita. Oli pakko kohdistaa uudelleen tiettyjä menoja. Pidettiin tärkeänä, ettei veikkausvoittovarojen osalta avata uusia uria, siis ei oteta veikkausvoittovaroja sellaisiin tarkoituksiin, joiden menoja ei ole aikaisemmin otettu sieltä rahoitettavaksi ja joiden pitäisi olla budjettirahoituksen puolella. Siis on tiettyjä momentteja, muun muassa työpajatoiminta, jota on rahoitettu aikaisemminkin veikkausvoittovarojen puolelta, sen osuutta lisättiin. Mutta uusia tämmöisiä päänavauksia veikkausvoittovarojen puolella ei tehty, koska pidetään tärkeänä, ettei lähdetä takakautta, keittiön oven kautta, ulosmittaamaan tai nakertamaan veikkausvoittovarojen jakosuhdeperiaatetta.

Ed. Sirnö kysyi veikkausvoittovarojen riippuvuudesta. Se on aivan totta, että huomattava osa, 80 prosenttia nuorisotyön määrärahoista, melkein 100 prosenttia urheilun määrärahoista ja 50 prosenttia kulttuurin määrärahoista on veikkausvoittovaroja. Onneksi Veikkauksen ennuste sekä tälle vuodelle että tuleville vuosille on erittäin hyvä johtuen siitä, että tuotevalikoima on kunnossa. Veikkaus on erinomaisessa trimmissä, mutta täytyy tietysti aina valmistautua myöskin siihen skenaarioon, että jotain tapahtuu meidän toimintaympäristössämme vaikkapa eurooppalaisella tasolla, johon me emme pysty kansallisin päätöksin vaikuttamaan. Vajaa 150 miljoonaa euroa löytyy vararahastossa rahaa. Se riittää tietysti vähän matkaa, mutta tämä pitkän aikavälin ratkaisu on pitkälti myöskin meistä riippumatta. Pitäisin tietysti suotavana, niin kuin on tehty kirjastomäärärahojen osalta, että ne siirretään budjettirahoituksen puolelle, ja tähän suuntaan varmaan toimitaan, mikäli valtiontalouden tila sallii.

Ed. Peltonen kysyi opintotuesta, miten selitän opiskelijoille sitä, ettei opintorahaa sidottu indeksiin. Ei sitä voi millään tavalla selittää. Se on totta, että opintorahan indeksisidonnaisuus olisi pitänyt tehdä. Se pitäisi tehdä jossain vaiheessa, koska se on tietysti opiskelijoitten perustoimeentulo, joka nyt jäi rannalle. Täytyy kuitenkin muistaa, että on tehty erittäin paljon tällä vaalikaudella opintotuen ostovoiman parantamiseksi, enemmän kuin vuosikymmeniin itse asiassa on tehty kolmessa neljässä vuodessa. Mutta kuten sanoin, tähän asiaan varmaan palataan keväällä. (Puhemies: 5 minuuttia!)

Ed. Lauslahti puhui lasten ja nuorten liikunnasta. Tämä rahoitus on kasvanut melkein 70 prosenttia tällä vaalikaudella. Mitä voisi vielä tehdä? Pidän kyllä tätä tuntijakopäätöstä koplattuna ehkä tähän Liikkuva koulu -hankkeeseen erittäin tärkeänä, että lisätään lasten ja nuorten liikunnallisen ajan määrää ja myöskin laatua koulupäivän puitteissa mutta myöskin sen ulkopuolella yhteistyössä kunnan ja tietysti myöskin paikallisten urheiluseurojen kanssa.

Ed. Vehkaperä kysyi myös alueellisen elokuvatoiminnan rahoituksesta, onko alueellista toimintaa liikaa. Ei ole liikaa. Päinvastoin ensi vuonna on ajatuksena myöskin vahvistaa alueellisten elokuvakeskuksien toimintaa korvamerkityllä määrärahalla, jonka tasosta ja maksamisesta neuvotellaan sitten näissä tulosneuvotteluissa, sopimusneuvotteluissa, Elokuvasäätiön kanssa.

Ed. Saarinen kysyi lopuksi tästä liikuntapaikkarakentamisesta. Tänä vuonna on nostettu kuntien maksimiavustuksien prosenttimääriä nimenomaan tullaksemme kuntia vastaan tässä vaikeassa taloustilanteessa. Tämä taso tulee säilymään ensi vuonna, koska on oleellista, että kunnat, myöskin pienemmät kunnat, pääsisivät tällä vipurahalla liikkeelle näitten hankkeitten osalta, koska ne palvelevat, ja varsinkin esimerkiksi uimahallit, joiden avustustasoa on korotettu, palvelevat erittäin laajoja väestöryhmiä ja ovat myös sosiaalisesti oikeudenmukaisia hankkeita, joten tätä työtä kannattaa jatkaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kyllä se on iso kauneusvirhe, että tässä tilanteessa työpajarahoihin on miinusmerkki siellä. Se on pakko sanoa.

Toinen tärkeä iso kysymys on se, mihin ministeri jo täällä vastasikin, että ei voi selittää, että opintotukea ei tässä indeksiin sidota, kun samaan aikaan kaikki muut sosiaalietuudet sidotaan. Tietenkin pitemmän päälle tämä on aika mahdoton yhtälö.

Tämä hallitus sanoo, että se ei leikkaa, mutta käytännössähän nyt alkavat leikkaukset ja nimenomaan ne alkavat opiskelijoista. Nimittäin tämä indeksiin sitomattomuus ei nyt ole se ainoa ongelma, vaan toinen ongelma on se, että aikanaanhan sovittiin opiskelijajärjestöjen kanssa, että jos indeksisidonnaisuus tulee, he hyväksyvät tietyt heikennykset, kuten että asumistukikuukaudet vähentävät opintotukea. Nyt tämä ikään kuin keppipuoli eli leikkaus toteutuu, mutta tämä porkkanapuoli eli indeksi jää toteutumatta. Näin ollen tämän yhtälön hyvin ikävänä ja vakavana seurauksena on se, että itse asiassa opiskelijoilta leikataan tässä budjetissa etuja pois.

Ministeri, voisitteko kommentoida tätä, (Puhemies: Minuutti!) miksi näin, miksi opiskelijat jätettiin yksin ja miksi vain keppi mutta ei porkkanaa samassa yhteydessä?

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aluksi lämmin kiitos ministeri Wallinille hyvästä työstä, jonka olette tehnyt kulttuurin ja taiteen eteen. Kaksi kysymystä:

Budjettikirjassa sanotaan, että luovan työn tekijöiden toimintaedellytyksiä parannetaan, ja mainitaan, että "kehittämällä taiteen ja kulttuurin tukijärjestelmää" ja "monipuolistamalla taiteilijoiden toimeentulomahdollisuuksia". Voisitteko hieman kertoa niistä?

Toisena kysyisin taiteilijaeläkkeistä. Täälläkin kerrotaan, että eläkkeiden hakijamäärät ovat merkittävästi kasvaneet. Nyt tehtiin se hyvä liike, että valtiovarainministeriöstä siirrettiin harkinnanvaraisten ylimääräisten taiteilijaeläkkeiden hallinnointi opetusministeriöön teille. Mitä suunnitelmia teillä on tämän suhteen, lisätäänkö niitä?

Viimeisenä kommentti Taiteen edistämiskeskukseen. Niissä lausunnoissa mielestäni aivan oikeutetusti kritisoitiin vallan keskittämisen vaaraa. Sitten niitä taidetoimikuntia oli niputettu niin paljon, että esimerkiksi visuaalisten taiteiden toimikunnassa olisi ollut niin lavea se taiteen kirjo, että sitä on vaikea hallinnoida. (Puhemies: Minuutti!) Toivottavasti nämä huomioidaan.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin hämmästelen sitä, että hallitus siirtää eduskunnan päätettäväksi paljon päätöksiä, joista te ette ole päässeet yhteiseen ymmärrykseen. Sen takia kyllä pahoittelen tätä menettelytapaa hallitukselta.

Mutta asiaan. Elikkä opiskelijoiden köyhyys on todellisuutta tänä päivänä. Köyhyysmittarin osoittamana voidaan todeta, että opiskelijat ovat kaikkein köyhimpiä meidän väestöpohjastamme ja ennen kaikkea ne perheet, joissa on lapsia. Olisin kysynyt ministeriltä, olisiko opintotuen huoltajakorotus ollut yksi vaihtoehto tai onko sitä pohdittu, koska se tukisi myös opiskelijoita, joilla on lapsia, ja sitä kautta parantaisi heidän toimeentuloaan ja tukisi myös opiskelua.

Toinen asia, joka koskettaa opiskelijoitten toimeentuloa, on toisen asteen opiskelijat. He ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa muihin opiskelijoihin. Vanhempien tulot vaikuttavat näiden nuorten aikuisten opintotuen tasoon. Kysyisin, miksi tätä esitystä ei ole tullut (Puhemies: Minuutti!) eduskuntaan. (Eduskunnasta: Eikö se ole perustuslain vastainen?)

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veikkausvoittovarat ovat elintärkeä tuki suomalaiselle liikunta- ja urheilukulttuurille, ja kiitos Veikkauksen hyvän myönteisen kehityksen, näin toivottavasti myös jatkossa.

Erään epäkohdan haluan kuitenkin nostaa esiin, nimittäin liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön rahoituksen. Niin sivistys- ja tiedejaosto kuin valtion liikuntaneuvostokin ovat useana vuonna painokkaasti lausuneet, että liikuntatoimen osalta rahoitus tulee siirtää budjettivaroihin, kuten muukin vapaa sivistystyö. Tässä budjetissa liikutaan nyt väärään suuntaan. Toisin sanoen veikkausvoittovaroista nipistetään entistä enemmän eli 1,5 miljoonan edestä rahaa lausuntojen vastaisesti. Tämä kehitys ei ole oikein, ja minun mielestäni tämän eduskunnan pitäisi nyt pystyä tämä suunta muuttamaan.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta nämä myönteiset kasvuluvut, mutta totta on myös se, että ministeri on onnekas, kun on sillä toimialueella, jossa Veikkauksen tuotto tuottaa jaettavaa niin paljon. Täytyy todella tukea sitä, että tämä kehitys jatkossakin jatkuu.

Mitä tulee huippu-urheiluun ja sen tulevaisuuteen ja tähän asetettuun työryhmään, niin kun kuitenkin painopisteenä on erityisesti kuntoliikunnan, terveysliikunnan vaikutusten lisääminen, niin myös huippu-urheilun pitää palvella tätä tarkoitusta. Voi olla, että saadaan suurta viihdearvoa, saadaan elämyksiä, saadaan isänmaallisuustunteita olympiamitaleista, mutta olisi parempi, että ne olympiamitalitkin tulisivat sellaisilta liikunnan alueilta, jotka sitten generoivat ja innostavat laajoja ihmisjoukkoja myöskin harrastamaan kuntoliikuntaa ja terveysliikuntaa. Tämän toivoisin olevan yksi periaate, kun huippu-urheilun tulevaisuuteen viitataan.

Toivoisin ed. Saarisen kysymykseen tästä erittelemättömästä määrärahan käytöstä kuitenkin kommenttia.

Yhdyn siihen kritiikkiin, joka koskee erityisesti tietysti opintotuen jättämistä indeksiin sitomatta.

Maria Guzenina-Richardson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Wallin puhui ansiokkaasti kulttuurin puolesta. Kulttuurin positiivinen merkitys terveydelle on osoitettu lukuisin tutkimuksin, ja myöskin käytännössä se näkyy etenkin lasten ja nuorten kohdalla sekä ikääntyneiden ihmisten kohdalla. Meillä on kuitenkin yhä suuremmin kasvava joukko sellaisia kansalaisia, joiden kohdalla pienituloisuus tuo mukanaan mahdollisuuksien ja osallisuuden puutetta. Sen lisäksi myöskin terveyserot ovat kasvaneet sosioekonomisen taustan perusteella. Ja kun te, ministeri Wallin, vastaatte myös tasa-arvoasioista, niin kysyisin, eikö hallituksen olisi pitänyt toteuttaa työmarkkinatuen tarveharkinnan poisto puolisoiden ja lasten osalta ja tältä osin sitten vahvistaa osallisuutta ja mahdollisuuksia näissä perheissä. Tämä ei nyt ole varsinaisesti teidän momentillenne kuuluva asia, mutta uskon, että teidän sananne on kuitenkin sen verran painava, että jos te siitä lausutte, niin ehkä jotain muutoksia saadaan aikaan.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Puhemies! Aloitan nyt huonolla omallatunnolla tällä ed. Saarisen ja ed. Uotilan kysymyksillä 4 miljoonasta. On mahdotonta mainita yhtä tiettyä tarkoitusta, mihin tämä raha menee, mutta se menee harkinnanvaraisella tavalla, oikeastaan kaikille tässä veikkausluettelossa mainituille edunsaajille tietyssä suhteessa, mutta on tämmöinen ikään kuin puskuri, jonka avulla pystymme reagoimaan myöskin sellaisiin tarpeisiin, jotka saattavat tulla aika nopeasti päälle. (Ed. Saarinen: Se on vähän harmaa alue!) Mutta valiokunta saa taatusti tästä selvityksen, mikäli sellaisen pyytää.

Työpajoista oli vielä puhetta. Edustajat Viitanen ja Anneli Kiljunen muun muassa puhui tästä, ja opintotuesta itse asiassa oli puhetta. Varmaan jokainen tässä salissa on sitä mieltä, että opintoraha pitäisi sitoa indeksiin, siitä olen aivan varma, mutta samalla jokainen myöskin tietää, että valtiontaloudellisesti realiteetit tulevat jossain vaiheessa vastaan. Itse tein riihessä esityksen siitä, että indeksisidonnaisuus olisi sisältynyt tähän pakettiin, mutta se ei siihen nyt valitettavasti mahtunut. Tähän varmaan palataan.

Haluan kuitenkin alleviivata, että tällä hallituskaudella on tehty erittäin paljon asioita opintotuen ostovoiman parantamisen eteen. On nostettu sitä 15 prosenttia, on tulorajoja korotettu jnp. Tässä tulee nyt vasemmalle puolelle vähän kritiikkiä, mutta 12 vuoden aikana, kun SDP oli hallitusvastuussa tai valtiovarainministeriössä, ei yhtään tähän liittyvää parannusta tullut tässä mittakaavassa. Tämä on ehkä hyvä muistaa, koska poliittinen muisti on välillä aika lyhyt.

Taike-esitys siis tulee uskoakseni toteutumaan, mutta sitä on nyt hieman viilattu tai ollaan valmiita viilaamaan. On pidetty Suomen Akatemian rakennetta tämmöisenä mallina, kun tätä Taike-kokonaisuutta on kehitetty, ja se on sinällään ehkä hyvä muistaa, että kun Suomen Akatemian puolella on erittäin paljon eri tieteenaloja, niin sielläkin pärjätään muistaakseni kuudella toimikunnalla. Se on puristettu yhteen, käytetty sitten asiantuntijaelimiä, alatyöryhmiä apuna. (Puhemies: 2 minuuttia!) Näin tultaisiin varmaan tekemään myöskin tässä Taikessa, mutta siihen totta kai palataan.

Ed. Harkimo kysyi liikunnan koulutuskeskuksista. Tämä sisältyy tähän uudelleenkohdentamisoperaatioon. Haettiin siis väljyyttä budjettirahoituksen puolelta siirtämällä osa tästä rahoituksesta veikkausvoittovarojen puolelle. On aivan totta, mitä edustaja sanoi, mutta tämä oli nollasummapeliä käytännössä.

Tasa-arvosta oli myöskin puhetta, pienituloisten mahdollisuuksista harrastaa esimerkiksi liikuntaa ja urheilua. Olen itse puhunut urheilujärjestöjen kanssa tästä vapaajäsenjärjestelmästä. Se on ikään kuin eettinen valinta myöskin järjestöiltä, jos se luo tällaisen sisäisen järjestelyn, jossa pienituloisten perheiden lapset pääsevät harrastamaan liikuntaa, osallistumaan vaikka ilmaiseksi, kunhan se maksu jyvitetään seuran sisällä sillä tavalla, että kukaan ei tiedä, kuka se vapaajäsen on. Tämä on eettinen valinta järjestöltä.

Ed. Sirnö kysyi tässä hetki sitten naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelmasta, torjuntaohjelmasta. Tähän on tulossa lisäresursseja sekä syyttäjälaitoksen puolelle että tuomioistuinlaitoksen puolelle, mutta totta kai tämä vaatii jatkuvaa näyttöä. Jotta tämä ohjelma saisi sen painoarvon ja toimisi niin hyvin kuin toivotaan, niin se vaatii myöskin lisäpanostuksia muualla.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kuluva vuosi on luonnon monimuotoisuuden teemavuosi. Myös budjettikeskustelussa on hyvä muistaa tämä seikka, koska me olemme viime vuodet puhuneet erityisen paljon ilmastosta, mutta tosiasia on, että lajistot ja luontotyypit häviävät tällä hetkellä maapallolla sellaista vauhtia, että se pahimmillaan aiheuttaa merkittävän uhan yhä laajemmasta ekosysteemien toimivuuden vaarantumisesta, ja se pitää muistaa täällä Suomessa, joka on vielä tällä hetkellä biokapasiteetiltaan yksi maailman vankimpia maita, jos per capita lasketaan, mutta jossa myös meillä luonnon monimuotoisuus köyhtyy ja on korkea aika ja täysi syy puuttua yhä tehokkaammalla ponnella myös tähän kansainvälisesti katsottuna erittäin merkittävään ja haastavaan ympäristökysymykseen.

Kansainvälisesti on käynnissä ollut arvio siitä, että jos ekosysteemien toimivuus todella heikentyy, niin sillä on erittäin merkittävät taloudellisetkin vaikutukset. Sen vuoksi niin ilmastonmuutoksen torjuntaan kuin myös luonnon monimuotoisuuden köyhtymiseen on myös taloudellisesti järkevää satsata ja satsata ajoissa.

Luonnon monimuotoisuuden teemavuosi näkyykin omalta osaltaan myös tässä talousarvioesityksessä ensi vuodelle. Ehkä tärkein asia on se, että kun meillä on Etelä-Suomen metsien suojeluohjelma Metso, joka Suomen olosuhteissa on tärkein yksittäinen väline turvata monimuotoisuuden köyhtymisen hidastumista ja pysäyttämistä tässä maassa, niin Metson toteutusta jatketaan ja sitä jatketaan myös taloudellisilta resursseiltaan korkeammalla intensiteetillä kuin kuluvana vuonna. Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin on varattu tässä talousarvioesityksessä noin 3 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvana vuonna, ja se on hyvä ja tärkeä osoitus hallituksen määrätietoisuudesta toteuttaa myös näissä erittäin haastavissa taloudellisissa olosuhteissa myös luonnonsuojelun tavoitteita.

Ehkä on syytä mainita tässä yhteydessä myös tähän teemaan liittyen, että Kiviniemen hallituksen ohjelmassahan on ensimmäistä kertaa mainittu myös se, että käynnistetään valmistelut laajemman kehitysindikaattorin nostamiseksi bkt:n rinnalle, jotta voimme tulevina aikoina ja tulevina vuosina arvioida yhteiskunnallista kehitystä myöskin vähän laajemmasta näkökulmasta ja aika paljon laajemmasta näkökulmasta kuin pelkästään bkt:ta mitaten.

Toinen sektori, missä luonnon monimuotoisuuden teemavuosi tietyllä tavalla myös talousarvioon heijastuu, on se, että eduskunnan käsittelyyn on annettu lakiesitys Selkämeren kansallispuiston perustamisesta ja lähiaikoina hallituksessa on tarkoitus keskustella ja linjata myös siitä, millä tavalla Sipoonkorven luontoarvojen turvaamisessa edetään, mitä luultavimmin tai todennäköisimmin kansallispuiston kautta myös siellä.

Arvoisa puhemies! Toinen hyvin merkittävä myönteinen asia talousarviossa on, että Itämeri-kysymys, joka on ollut politiikan prioriteettiagendalla nyt näinä vuosina hyvin tuntuvasti, näkyy myöskin talousarviomäärärahojen kohdentamisessa. Melko vilkkaan julkisen keskustelun siivittämänä hallitus ehdottaa Itämeri-asioihin 3 miljoonan uutta määrärahaa, jolla on tarkoitus kyetä muun muassa jatkamaan kohdennetusti Lounais-Suomessa käynnissä ollutta Teho-hanketta. Tässä yhteydessä on toki syytä muistaa, että isoja Itämereen vaikuttavia kysymyksiä ratkotaan ja niiden eteenpäinviemiseksi tehdään toimenpiteitä paljolti muilla budjettimomenteilla, maataloudessa tietenkin erityisesti ympäristötuen kautta ja sitten jätevesien käsittelyssä sekä kaupungeissa että haja-asutusalueilla.

On myönteistä, että talousarviossa on miljoonan euron määräraha jatkaa nyt tänä syksynä perustettavaa neuvontajärjestelmän toimintaa, jolla pyritään haja-asutusalueilla yhä useammalle kiinteistönomistajalle kohdentamaan kiinteistökohtaista neuvontaa ja opastusta siitä, millaisia ratkaisuja jätevesien käsittelyyn saattaminen asialliselle tasolle itse kunkin kiinteistössä edellyttää.

Saaristomeren osalta hallitus on sitoutunut tehostettuihin toimenpiteisiin, ja esimerkiksi tällä Itämeri-rahoituksella on tarkoitus pystyä rahoittamaan myös ravinnekierrätyksen työryhmän mahdollisia toimenpide-ehdotuksia.

Arvoisa puhemies! Lopuksi muutama sana talousarvion paineista tai haasteista. Kansanedustajakollegat tuntevat ja tietävät hyvin, millaisissa taloudellisissa raameissa sekä ensi vuotta että tulevia vuosia lähdetään toteuttamaan, ja tietysti ympäristösektorilla se näkyy erityisesti hallinnon toiminnan tiukkenemisena, se näkyy nyt myös Metsähallituksen julkisten hallintotehtävien momentilla ja se näkyy myöskin ympäristötyömomentilla. Sielläkin ehdotettu rahasumma on pienempi kuin loppusummat ovat viime vuosina olleet, mutta yhtä kaikki antaa mahdollisuuden jatkaa määrätietoista työtä myöskin näillä sektoreilla.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen hyvin ilahtunut siitä, että ministeri aloitti tämän puheenvuoronsa korostamalla monimuotoisuuden tärkeyttä, ja se näin YK:n teemavuotena on todellakin tärkeä asia. Valitettavasti vain tässä asiassa ympäristöhallinnon niukat resurssit eivät ehkä anna myöten ihan sen kaltaiselle suojelutyölle kuin meillä Suomessakin olisi tarvetta.

Haluaisin kysyä ministeriltä lähinnä nyt tästä vesien suojelusta. On hyvä asia, että Itämeren suojeluun saadaan lisää rahoitusta ja Teho-hanketta voidaan jatkaa. Miten on muiden hankkeiden laita? Tiedossani on, että esimerkiksi turvetuotannon osalta on esitetty ministeriölle pilottihanketta, jossa voitaisiin tutkia sitä, miten sisävedet voivat noilla alueilla, joissa turvetta nostetaan.

Lisäksi haluaisin kysyä, miksei budjetista edelleenkään löydy ilmastovaikutusten yhteenvetoarviointia. Ympäristövaliokunta on tällä vaalikaudella monta kertaa vaatinut sitä ja edelleenkin tämä on hajallaan budjetissa missä sattuu.

Sitten on kyllä valitettavaa, että ympäristöhallinnon resurssit ja myös järjestöjen resurssit viedään yhä vain alemmas, kun kehityksen pitäisi olla päinvastaista.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri on onnistunut varsin hyvin säilyttämään ympäristönsuojelun tärkeät painopisteet budjetissa ja lisäämään niitä. Monimuotoisuusasia on hyvin huomioitu tässä Metso-ohjelmassa, jonka määrärahoja on lisätty samoin Itämeri painopisteenä näkyy tässä erittäin hyvin. Olen hyvin tyytyväinen, että tämmöinen Itämeri-momentti on tänne saatu. Siten voidaan turvata erityisesti tämä lounaisen Suomen Teho-hankkeen jatko, ehkä muitakin hankkeita, koska tarpeitahan on. Tietysti määrärahan mitoitus on vielä varsin vaatimattomalla tasolla. Myöskin Öljysuojarahaston korotus näkyy täällä, ja sitä kautta öljytuhoihin voidaan varautua ja myöskin maa-alueita puhdistaa. Tämä on erittäin myönteistä kehitystä.

Mutta sitten tietysti on näitä ikävämpiäkin asioita. Tämä siirtoviemäripuolen huono kehitys on erittäin suuri riski jatkossa. Hyvä puoli on sitten taas toisaalta se, että juuri haja-asutusalueiden jätevesineuvontaan on lisätty määrärahoja. (Puhemies: Minuutti!) Tällä tavalla saadaan tuo tärkeä neuvonta alkuun.

Sanna Perkiö /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ministerille siitä, että Itämeri saa 3 miljoonaa euroa lisää.

Haluaisin kuitenkin kysymyksessäni kiinnittää huomiota tähän merkittävään polttoaineiden verotuksen ympäristöporrastukseen. Millaisin miettein ympäristöministeri katsoo tätä turpeen verotuksen pitämistä näin alhaisella tasolla? Olen saanut valtavan määrän kansalaispalautetta siitä, että turpeen verotuksen pitäisi kyllä olla huomattavasti kovempi verrattuna nyt sitten kivihiileen, joka on samanveroinen ilmaston pilaaja kuin turve on. Eikö ministerillä ole tässä ollut sanan valtaa, vai miksi tämä turpeen verotus on jäänyt näin alhaiseksi?

Pekka Haavisto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin muutama tunnustuksen sana ministerille. Olette hyvin johdonmukaisesti puhunut näistä haja-asutusalueiden jätevesiongelmista, niiden ratkaisemisesta ja pitänyt siinä pintanne kovaa painostustakin vastaan. Myöskin Selkämeren kansallispuistokysymys ja nyt Sipoonkorven kansallispuiston eteenpäin vieminen ovat hyvin tärkeitä ja arvokkaita samoiten tämä lisäraha luonnonsuojelualueiden hankintaan. Nämä kaikki ovat tunnustuksen arvoisia asioita.

Mutta olen kahdesta asiasta huolissani.

Toinen on Metsähallituksen luontopalvelun rahat, koska se määräraha vaikuttaa tietysti olemassa olevissa kansallispuistoissa luontokeskuksiin, myöskin kaikkiin niihin työpaikkoihin, joita luonnonsuojelun ympärille voidaan luoda, ja olisin niistä halunnut vielä kuulla kantanne.

Toinen on ajankohtainen Itämeri-asia. Vaikka hyvääkin tapahtuu Itämerellä, niin olen aika huolissani tästä Suomen kannasta rikki-kysymyksessä. Itämeren päästöjen osalta sitä on käsitelty täälläkin suuressa valiokunnassa. Nyt näyttää siltä, että Suomi myöskin EU-mittakaavassa olisi jarruttaja tällaisessa Itämeren päästökysymyksessä. Se ei ole hyvä asia Suomen profiilille.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Haluaisin jatkaa tästä, mistä ed. Haavisto puhui, näiden luontopalveluiden ja kansallispuistojen määrärahan supistamisesta. Ymmärrän, tai en oikeastaan ymmärrä, mutta voin kuvitella, että hallituksessa ja ministeriössä on ajateltu, että 5 miljoonan poisottaminen nyt on valtion rahoissa pikkuraha, mutta kyllä se siellä paikallisesti on iso ja tuntuva. Esimerkiksi Saaristomeren alueella se tarkoittaa käytännössä työntekijöiden vähentämistä, palveluiden alasajoa erityisesti Sinisimpukan luontokeskuksessa, ja muutenkaan Saaristomeren kansallispuistoalueella ei kovin paljon niitä työpaikkoja ole. Kyllä tämä on kova isku sinne ja vaikuttaa myös luonnon monimuotoisuuteen.

Ja aivan samoin Teijon luontotalon suunnitelmien osalta. Ministeri itse kehui, että Sipoonkorpea kyllä viedään eteenpäin, mutta ei se luonnontilaa paljon paranna, jos yhdellä kädellä otetaan pois ja toisella annetaan tänne Pääkaupunkiseudulle. Olisin toivonut, että tällainen summa sieltä olisi (Puhemies: Minuutti!) löytynyt, ja sinne nyt eduskunta toivottavasti lisää sen.

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen hyvin iloinen siitä, että ministeri Lehtomäki puhuu myönteisemmin ja myönteisemmin tästä Sipoonkorven kansallispuistosta. Se on todella hieno asia. Nyt aikataulu vaan on semmoinen, että Helsingin kaupunginvaltuusto nyt lähipäivinä lyö kiinni, minkä asukastavoitteen he ovat ajatelleet tälle liitetylle alueelle, ja se lienee joku 35 000—40 000 eli todella paljon ihmisiä. Alun perinhän ajateltiin, että tämä kansallispuiston ehdoton eteläraja on moottoritie, ja Metsähallitus toivoi rajaa jopa merelle saakka. Minusta olisi hirveän tärkeätä, jos valtio nyt sanoisi kantansa, koska jos rakennetaan moottoritien pohjoispuolelle, niin siinä kyllä menetetään hyvin paljon.

Toinen asia on se, että täällä eteläpuolella on kuitenkin Natura-alueita ja viherkäytävien tarvetta. Näissä selvityksissä tällä hetkellä ei ole mitään Natura-selvitystä. Olisiko ministeriöstä hyvä vähän tutkia, miltä pohjalta tämä kaava tehdään?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus panostaa nyt haja-asutusten jätevesineuvontaan tulevassa budjetissakin, mutta onko nyt selvää, mitä informaatiota annetaan. Kesänkin aikana on esiintynyt kysymyksiä siitä, ovatko nämä ministeriön asettamat normit typen ja fosforin poistolle liian tiukat, ja ministerikin totesi kesällä, että jos laitteet eivät täytä normeja, niin niitä pitää muuttaa. Onko nyt siis selvää, minkälaista informaatiota jätevesiasioista jaetaan, ja onko tässä itse asiassa liian paljon epäselvyyksiä vielä, jotka pitäisi ensin ratkaista?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että Itämeri-asia on nostettu näin vahvasti tässä budjetissa esille, eli se erillinen lisämääräraha Itämeren suojeluun tuli sekä sitten myös tuon öljyntorjuntarahaston suurempi summa. Ne ovat positiivisia uutisia molemmat. Tuo monimuotoisuus, jonka ministeri nosti puheessaan esille, on tietenkin näin teemavuonna tärkeä juttu. On hieno nähdä, että Metson määrärahat ovat myös nousseet.

Nyt kesällä Suomea kohtasivat myrskytuhot, jotka kohdistuivat Kaakkois-Suomeen ja Keski-Suomeen. Voi olla, että näillä myrskytuhoalueilla on monimuotoisuuden kannalta merkittäviä kohteita, joitten suojeluarvo on lievissä tuhoissa jopa parantunut. Onko nyt näiden alueiden Ely-keskuksilla riittävästi työvoimaa ja aikaa tehdä näitä arvioita yhdessä metsänhoitoyhdistysten kanssa, että potentiaaliset kohteet saataisiin ajoissa arvioitua? Koska sillä puun korjuulla on kiire, että jos mennään ja korjataan puut pois, niin sen pitää tapahtua todella nopeasti.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysellä ministeriltä sitä, millä aikataululla ajattelette Etelä-Suomen metsiensuojeluohjelman eli Metson hehtaaritavoitteiden toteutuvan, kun nyt näyttää siltä, että määrärahataso laahaa aika lailla jäljessä. Ongelman juuri on varmaan siinä, että alun perinkin, pari vuotta sitten, sovittiin liian matala taso, ja sillä kehitystiellä jatketaan edelleen. Uskon itse, että metsien virkistyskäyttö ja luonnonsuojelu tulevat olemaan yhä enemmän ja enemmän tärkeämpiä arvoja kuin varsinainen talouskäyttö. Sen takia tämän ohjelman vauhdittavista olisi syytä nyt viedä eteenpäin vähän ripeämmin. Eli millä aikataululla Metso-ohjelman hehtaaritavoitteet saadaan ministerin mielestä toteutettua?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että uusistakin kansallispuistoista ministeri puhui lämpimästi, mutta meillä on myös olemassa olevia alueita hoidettavana. Vaasan saaristo pääsi luontoarvoiltaan Unescon maailmanperintölistalle. Nyt sitten ihmiset ovat löytäneet paikan ja alkaneet käydä siellä. Tämän budjettikirjan mukaan sieltä kuitenkin leikataan 300 000 euroa, joka olisi aivan oleellisen tärkeä käynnistyvään toimintaan siellä.

Sanoitte tuossa esittelypuheenvuorossanne, että Metsähallitukseltakin joudutaan julkisesta hallintotoimesta leikkaamaan. Se 5 miljoonaa, joka sieltä on leikattu, on kyllä meidän tietojemme mukaan luontopalveluista ja muun muassa äsken mainitusta Unescon perintökohteesta. Sattuiko teille esittelyssä virhe, vai yritittekö te olla kertomatta sitä, että nimenomaan luontopalvelut ovat niitä, jotka ovat tässä kärsimässä?

Myös jäteveden käsittelystä täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja. Olisiko ollut mahdollista tuon neuvonnan lisäksi antaa myös kunnallisiin yhteisprojekteihin vähän lisäapua?

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ovat ympäristöpolitiikan kulmakiviä. On hyvä, että niihin panostetaan. Myös työ Itämeren hyväksi ja siihen saatavat lisäpanokset ovat välttämättömiä.

On kuitenkin valitettavasti niin, että tavallisen kansalaisen oikeudentajua ja ympäristöasenteita haastaa kyllä tämä jätevesiasetuksen eteenpäin runnominen. (Ed. Tennilä: Varmasti!) Sitä sovelletaan vähän miten sattuu eri puolilla maata, ja ihmisille myydään varsin kalliita laitteita, joiden toimivuuskin ilmeisesti on vähän niin ja näin. Kustannustehokas tämä asetus ei näytä kyllä olevan. Kannustan keventämään tätä asetusta vaikkapa niin, että se rajataan vain herkimmille alueille ja muualla riittäisi hieman kevyempi käsittely.

Arvoisa puhemies! Myös siirtoviemärihankkeisiin ja esimerkiksi erilaisten osuuskuntien keskitettyihin jätevesihankkeisiin tarvitaan vielä lisärahoitusta. Eduskunnassa pitää nyt katsoa, mitä se voisi olla. Kannustan ministeriä myös ripeään etenemiseen Sipoonkorven kansallispuiston perustamiseksi.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tuo Metsähallituksen momentti, jota useat kansanedustajat kommentoivat, on nimeltään Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät, ja sen vuoksi siihen viittasin. Momentin sisällä toki tehdään aika paljon luonnonsuojelualueiden hoitoja ja virkistyskäytön palvelutavoitteita, mutta siksi käytin tällaista termiä. Käytännössä se siis kohdentuu Metsähallituksen luontopalvelujen toimintaan kyllä, ettei meillä tästä asiasta erimielisyyttä ole.

Mutta sitten se sisällöllinen puoli. Metsähallituksessa nyt sitten, niin kuin olette julkisuudesta nähneet, mietitään, millä tavalla tällä pienemmällä määrärahakehyksellä pystytään toimimaan. On osoittautunut, että joustomahdollisuus siellä on aika rajallinen, eli hyvin pitkälti määrärahoja on siellä sidottu. Mutta käynnistetyistä yt-neuvotteluista olemme lukuisia kertoja talon väen kanssa keskustelleet, ja yhteinen tavoite on se, että irtisanomisia ei tehdä vaan yt-menettelyjen kautta nimenomaan löydetään niitä muita järkeviä ja hyviä ratkaisuja siihen, että määrärahalla pystytään tulemaan kohtuullisesti toimeen. Elikkä tämä on valmistelussa, mitä siellä nyt sitten tapahtuu.

Sitten tämä Itämeri-momentti. Meillä ei myöskään siltä osin ole vielä valmiina sitä allokaatiota, mutta kyllä tätä turvetuotannon vesistövaikutusten pienentämiseen tähtäävää hanketta siellä on valmisteltu ja on tarkoitus, että sitä pystyttäisiin käynnistämään. Mutta tarkkaa allokaatiota ei ole vielä tehty.

Turpeesta noin ylipäätäänkin. Täällähän on alkuviikollakin keskusteltu hallituksen linjasta, että niin kauan kuin meillä fossiilisia poltetaan — tietysti suhteessa ulkomaiseen polttoaineeseen — niin kotimaisena se on tärkeä huoltovarmuuskysymys ja kotimainen työllistäjäkysymys. On erittäin tärkeää muistaa, että me olemme jo käynnistäneet toimenpiteet alueidenkäyttösuunnittelun kautta ja muutoinkin on pohdinnassa, kuinka turvetuotannon yhteydessä voidaan turvemaiden arvokkaat luontoarvot turvata. Ja selvästi on linjattu, että pitkällä aikavälillä turpeen energiakäyttö edellyttää hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa. Se on siis suunta, johon myös turpeen hyödyntämisen osalta joka tapauksessa mennään.

Siirtoviemärihankkeiden osalta eli ympäristötyömomentilla tässä eletään nyt aika tiukoilla. Hallitus on nyt linjannut sillä tavalla, että ne määrärahat, joita budjetissa on, käytetään jo käynnissä olevien hankkeiden loppuun saattamiseen. Se ei tarkoita sitä, etteikö täällä valtiovalta osallistuisi tulevinakin vuosina siirtoviemäreihin, mutta tältä osin hallitus ei ole halunnut sitoa tulevien hallitusten töitä.

Jätevesikysymyksestä. Kunnillahan on mahdollisuus määrittää alueet, joissa alempi puhdistusteho riittää. Me olemme kuntia potkineet tähän suuntaan, mutta vielä pitää kuntia aika tuntuvasti tässä ohjeistaa, jotta ne tekisivät sen, mikä on niiden mahdollisuus ja mikä on myöskin niiden velvoite. Sinänsä asetuksessa olevat päästötavoitteet tulevat kyllä perusteellisten selvitysten ja tutkimusten mukaisesti. Myös laitevalmistajien kanssa on käyty keskustelua siitä, että laitteistojen pitäisi kyllä kohtuullisen hyvin päästä noihin asetuksessa asetettuihin tasoihin. Toimeenpanon kannalta olennainen asia on tämä neuvontajärjestelmä, jotta kiinteistönomistajat välttyisivät yli-investoinneilta tai vääriltä investoinneilta (Ed. Tennilä: Miten köyhät? Kiinnostaako?) ja osattaisiin tehdä kiinteistöllä sellaisia ratkaisuja, jotka sopivat sinne. — Niin kuin ed. Tennilä tietää, lakiesitys ikäihmisten vapauttamisesta tästä on tänne tulossa. Tässä on toimeenpanokautta annettu 10 vuotta, ja omalla ilmoituksella kuntaan sitä voi pidentää vielä 4 vuodella. Eli vähintään 14 vuotta on toimeenpanoaikaa. Myöskin esimerkiksi sosiaalisen suoritusesteen ja muiden kohtuuttomuuksien perusteella kunnalla on mahdollisuus myöntää 5 vuotta lisäsiirtymäaikaa kerrallaan, eli siinä mielessä näihin poikkeuksiin päästään. Ja tukia myöskin aivan kaikkein pienituloisimmille tämän investoinnin tekemiseen on lisätty, ja tulorajoja on tarkistettu tällä hallituskaudella, eli on pyritty siinäkin tulemaan vastaan.

Toivon, että voin jatkaa näistä muista asioista seuraavassa puheenvuorossa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä nyt kyllä tartun tähän kuumaan perunaan eli Metsähallituksen luontokeskuksiin. Tämä 5 miljoonan leikkaus on 10 prosenttia sen rahoituksesta. Siellä on yt-neuvottelut käynnissä. Te totesitte, että yhteinen tavoite on, että ei tule irtisanomisia. Hyvä, jos on niin. Toivottavasti voitte myös tässä sitoutua siihen, että missään mahdollisuudessa eivät ole irtisanomiset mukana.

Mutta kaiken kaikkiaan esimerkiksi ministeri Anni Sinnemäki Helsingin Sanomissa sanoi, että tässä etsitään nyt jotain juustohöylää. Mutta kun kiinteät kulut ovat siellä isot, niin juustohöylämahdollisuuksia ei juurikaan ole. Sopii kysyä, millaista henkilöstöpolitiikkaa tämä on, ministeri Lehtomäki. Sopii kysyä myös, millaista ympäristöpolitiikkaa tämä on.

Ministeri, totesitte, että Metso turvataan ja Metso säilyy, mutta myös luontokeskukset toteuttavat metsätavoitteita. Tämä tarkoittaa väistämättä myös niiden hidastumista tai estymistä. Tämä tarkoittaa siis leikkauksia kaiken kaikkiaan virkistyskäyttöön, luontomatkailuun, kansallispuistojen reitteihin ja levähdyspaikkoihin, eli tämä on erittäin huono asia. Tuntuu siltä, että tämä on jatkumo ympäristöhallinnon alasajolle.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuolla Perämeren rannalla eräs lapinmies sanoi, että ympäristöministerillä on toissilmäisyyden vikaa. Te olette antanut luvan ydinvoimalalle losauttaa Perämereen 30 000 litraa sekunnissa tulikuumaa jätevettä, mutta kyttäätte näillä asetuksillanne mummojen pissaa, niin kuin se olisi pahinta myrkkyä.

Totta kai pitää olla huolissaan ympäristöstä aina, mutta sitten, kun se menee liian pitkälle, niin se vaan menee liian pitkälle. Tässähän on ongelmana nyt se, että nämä laitteet ovat tulleet kohtuuttoman kalliiksi. Tässä koko hommassa on sivuutettu se, että on vaan kerta kaikkiaan niin pienituloisia ihmisiä, ettei heillä ole rahaa tämmöiseen ja se voi johtaa jopa asunnon osalta muuttopakkoon. Kun ei ole rahaa, niin ei ole rahaa, ja tämä ei teitä näytä kiinnostavan ollenkaan. 2 miljoonaa olette laittanut budjettiin pääasiassa neuvontaan, miten tässä pitää toimia. Menkää, hyvä nainen, vastaan niitä ihmisiä ja laittakaa valtion budjettiin rahaa, että jos te kerran pakotatte tämmöisiä vempeleitä laittamaan, niin pitää sen valtion myös tulla apuun näitten köyhimpien ihmisten kannalta. Mutta ei näytä kiinnostavan.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan vielä tästä samasta asiasta, jossa on aivan hyvä, että ministeri nosti esille, että kuntia on patistettu. Niitä pitää velvoittaa, koska siellä on puutteita, määrittämään alueet. Se on jäänyt monelta tekemättä, ja se johtaa juuri virheisiin.

Mutta yksi asia kaipaa tiukkoja toimenpiteitä. Laitevalmistajat myyvät ja höynäyttävät ihmisiä liian kalliilla. Kukaan ei valvo tätä toimenpidettä. Ja ne myyvät vielä sellaisia, jotka eivät toimi. Se on kaikkein pahinta, mitä tässä on tapahtunut. (Ed. Tennilä: Ympäristöministeriönhän piti valvoa!) — Kyllä piti valvoa, ja tätä minä peräänkuulutan myöskin tässä valvonnassa, että nämä laitevalmistajat pitää saada kuriin ja niin, että ne myyvät vain sellaista, mitä minimissä tarvitaan juuri tässä mummonmökissäkin, jossa yleensä ei tarvita mitään.

Timo Juurikkala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvin myönteistä, että ministeri näin paljon, kun teki, kiinnitti huomiota luonnon monimuotoisuuteen ja sen turvaamiseen. Myönteistä oli myös kannanotto tästä Sipoonkorvesta näin myönteisessä mielessä. Mutta tähän nähden ja monimuotoisuuspuheeseen nähden tuntuu kovin ristiriitaiselta tämä luontopalvelujen vahva leikkaaminen, koska luontopalveluilla on oma vahva tehtävänsä tämän monimuotoisuuden turvaamisessa ja sen edistämisessä Suomessa.

Mutta sitten toinen asia, johon haluaisin ministerin vastauksen. Meillä on nyt ensi vuodelle tulossa aika massiivinen metsäenergiapaketti, eli metsäenergiaa yli 13 miljoonaa kuutiometriä on tarkoitus saada energiakäyttöön. Nyt minä perään sitä, että tästä olisi varmasti hyvä tehdä tällainen ympäristövaikutusten arviointi, mikä tämän paketin vaikutus hiilitaseeseen, luonnon monimuotoisuuteen, metsän ravinnetaseeseen on, koska toteutustavalla siihen voi aika paljon vaikuttaa. Kysymykseni on siis: ollaanko tällaista aikeissa tehdä, ja jos ei, niin miksi ei?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tästä haja-asutusalueiden jätehuollosta nyt vielä muutama sana.

Ensinnäkin, sehän pitää tietysti hoitaa, mutta sillä tavalla, että se ei tuota kohtuuttomuuksia kenellekään. Kyllä me tarvitsemme, ed. Tennilä, niitä neuvontarahoja. On paljon epätietoisuutta, ja siksi siellä pitää käydä kiinteistö kiinteistöltä neuvomassa, ettei tehdä niitä älyttömiä pienpuhdistamohankkeita, investointeja, joita siellä ei tarvita, vaan on pehmeämpiä keinoja.

Arvoisa ministeri, toivoisin myös, että tätä ikärajakysymystä vielä arvioidaan kerran. Nythän se 68 vuotta tarkoittaa, että kaikkien kiinteistössä asuvien ja sen omistajan, jos hän on ulkopuolinen, pitää olla 68-vuotias. Tässä voisi olla joustoa. Samoin näiden sosiaalisten ja taloudellisten reunaehtojen huomioinnissa voi olla joustoa, joka ei maksa mitään. Totta kai siirtoviemäriratkaisu on sitten aina viime kädessä se paras ratkaisu, ja sen takia on selvää, että yhteiskunnan täytyy siinä olla aktiivinen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vaan sen, että kyllä näitä luontopalveluinvestointitarpeita on kaikkialla Suomessa ja koko kansallispuistoideahan romuttuu, jos niitä palvelurakenteita sinne ei tehdä ja hyviä verkostoja. Siksi myöskin tämä kauan odotettu Repoveden kansallispuiston luontokeskusinvestointi on välttämätön mahdollisimman pian lähivuosina toteuttaa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä haja-asutusalueiden jätevesikysymys puhuttaa nyt meitä oikein toden teolla, ja syy on siinä, että mekään emme ihan tarkkaan tiedä, mitä se käytännössä pitää sisällään, mitä pitäisi tehdä. Me emme pysty neuvomaan ja antamaan kansalaisille sitä oikeata tietoa, kun emme itsekään sitä voi tietää. Eikö se neuvonta, mistä nyt puhutaan täällä, että mennään kiinteistö kiinteistöltä neuvomaan, pitäisi myös antaa sinne kunnille, että kunnat pystyisivät tekemään järkeviä päätöksiä? Nyt kun riippuen siitä, minkä kunnan alueella asut, vaikka olisi samasta herkästä tai vähemmän herkästä alueesta kyse, rajalla muuttuu se taso, mitä sinulta vaaditaan, niin tämä on vähän kohtuutonta kyllä ihmisille, että en minä yhtään ihmettele, että se aiheuttaa sekavuutta.

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On totta, että haja-asutusalueitten vesihuollosta kansanedustajat ovat varmasti saaneet kaikkein eniten palautetta. Jonkun verran siinä on tietysti eriarvoisuutta, että toiset kunnat edesauttavat näitten viemäreitten toteuttamista esimerkiksi sillä, että antavat tarvikkeet, ja osuuskunnat tekevät sen muun työn. Mutta olisin toivonut, että siirtymäaikaa olisi jonkun verran pidennetty.

Mutta arvoisa ministeri, Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma on hyvä, että sitä jatketaan. Etelä-Suomeen kumminkin kohdistuu suuria rakentamispaineita niin asumisen kuin yleensä julkisten palveluitten osalta. Toivoisin, että asiaa viedään vauhdilla eteenpäin, koska on suuri vaara, että täällä olevat metsäalueet pirstoutuvat. Tällä hetkellä ne, jotka tässä Pääkaupunkiseudun lähellä 30—50 kilometrin sisällä asuvat, huomaavat, että kaikki hyvät sienipaikat ja ulkoilualueet ovat muussa käytössä ja metsät pirstoutuvat.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että ministeri on saanut budjettiin tähän vapaaehtoisuuteen muun muassa Metso-ohjelmaan lisää rahoitusta.

Ed. Tiilikainen tuossa äsken puheenvuorossaan kysyi sitä, että nyt kun näitä myrskytuhoja on tullut ja myös siellä Saimaan alueella muutamilla saarilla tai aika monellakin saarella myrsky on kaikki puut sieltä kaatanut ja ne ovat niitä norpan elinolosuhteiden keskeisiä saaria, siellä on herännyt myöskin voimakas tahtotila nyt sitten maanvaihtoon niin, että pystyttäisiin edistämään suojelutoimenpiteitä. Samoiten siellä on mahdollisuus nyt saada pois rakennusoikeuksia, joita näissä saarissa on ollut. Onko nyt riittävästi varattu sekä sitä työvoimaa että myös varoja siihen, että pystytään tekemään näitä maanvaihtoja ja saamaan suojelun piiriin näitä saaria, joissa nyt on selkeästi enemmän ja enemmän sitä tahtotilaa tehdä tähän suuntaan?

Toinen myönteinen asia, jonka haluan mainita, on se, että Itämereen on tullut lisää rahaa. Ja myöskin sen sanon, että toivottavasti ministeri Anttila pystyy tässä puheenvuoron käyttämään siitä, minkälainen arvio suomalaisen maatalouden ympäristötuen vaikutuksista on eurooppalaisella tasolla annettu.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Turpeen poistohan aiheuttaa suuria ympäristömuutoksia. Tulee suuria ruskeita kenttiä. Tunteeko ministeri tavan, millä tämä alue maisemoidaan, vai jäävätkö nämä lopullisesti tämän näköisiksi?

Ja sitten: Jos me taas nostamme kaikki kannot ja karikkeet metsästä, niin mikä ympäristöministeriön näkemys on siitä, mitä tälle metsälle tapahtuu? Kun ministeri Pekkarinen haluaa nostaa 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa tätä metsäkariketta, niin onko se mahdollista, vai tuhoaako se meidän luontomme lopullisesti?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Budjettikirjan sivulla 448 lukee Metsähallituksen kohdalla: "- - parannetaan luontomatkailun ja virkistyskäytön kannalta tärkeiden retkeilyyn ja virkistykseen tarkoitettujen alueiden palveluvarustusta, opastusta ja kulutuskestävyyttä." Tämähän on suoranainen vale budjettikirjassa viitaten siihen 5 miljoonan leikkaukseen, joka näistä palveluista ollaan pois ottamassa.

Kysyisin ministeriltä, kun tässä viitataan myöskin, että hallintotehtävät ja palvelutehtävät tuottavat budjettikirjan mukaan 4 750 000: Mitä tälle tuottopuolellekin tapahtuu tämän leikkauksen seurauksena? Onko tappio kahta kautta tulossa?

Ja voiko olla totta — kun tiedettiin, että hallituksen sisällä käytiin kova vääntö, kun Seinäjoki—Oulu-radan sinällään välttämättömän ja tärkeän lisäyksen kohdalta kättä väännettiin — että tämäkin kohde joutui maksumieheksi? Kyllähän ne rahat olisi pitänyt muualta löytää kuin tällaisesta luonnolle tärkeästä kohteesta.

Esa Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaikkein suurin yhteydenottotulva on tullut jätevesikysymyksen osalta. Eikö tämä koko paketti pitäisi laittaa kokonaan uusiksi siinä mielessä, kun Suomi on kuitenkin iso, laaja maa.

Kuvitellaan ihan käytännön tilanne. Tuupovaaran Öllölässä nuoripari muuttaa sinne korpeen asumaan. Toista kilometriä on vesistöön matkaa. Siellä on vanha talo, jossa viemäri ei ole toiminut, kaksi kaivoa, T-haarat ja imeytyskenttä. Kuvitteleeko ministeri, jotta Itämeri jotenkin likaantui enemmän, kun se nuoripari muutti sinne asumaan, kuin silloin, kun se vanha pari siellä aikaisemmin asui? Eikö tässä neuvonnassa pitäisi ottaa huomioon se, jotta jos se systeemi toimii, vesikaivo on 25 metrin päässä siitä eikä tähän mennessä ole kolibakteereita ollut, niin eikö tämä pitäisi ottaa huomioon näissä säännöksissä?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Neuvonnan tarvetta on totta kai haja-asutusalueiden jätevesihuollossa, mutta sitä neuvonnan tarvetta näyttää olevan meidän edustajien omissa puheissakin tämän asian tiimoilta, koska me tunnumme levittävän myöskin tällaista tarpeetonta pelkoa tämän asian ympärillä. Kyllähän peruslähtökohdan pitäisi olla se, että Itämerta suojellaan, ja myöskin kaikilla niillä keinoilla, joilla voidaan päästöihin vaikuttaa, niihin pitää vaikuttaa.

Ihmettelen myöskin näitä kokoomuksen puheita täällä. Kyllä silloin, kun maataloudesta puhutaan, ollaan innokkaita yhtä ja toista vaatimaan, mutta silloin, kun pitäisi omaan kelomökkiin tai kesämökkiin pistää jätevesijärjestelmä, ollaan protestoimassa, että ei ole tietoa ja maksaa ja on kovin, kovin kauheaa.

Nyt pitää muistaa, että tässä on kuitenkin aikaa tämän toteuttamiseen. Tarvitaan järkeä, tarvitaan talonpoikaisjärkeä, tarvitaan selkeää määrittelyä siitä, miten tämä asia hoidetaan, mutta ei tämä pelottelulla kyllä mene eteenpäin. Tämmöinen agitaatio pitää tästä nyt jättää pois.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti ed. Lepän kysymykseen. Ensinnäkin Suomen ympäristötukiohjelma päättyy vuonna 2011 ja ensi vuoden aikana pitäisi tehdä ja jo nyt aloittaa uudet sopimukset. Siitä me käymme komission kanssa keskusteluja. Kesällä, kun ympäristökomissaari Potochnik vieraili Suomessa, tästä keskusteltiin. Hän totesi ihan oma-aloitteisesti, että Suomen ympäristötukijärjestelmä on Euroopan kirkkainta kärkeä, on pitkä, pitkä matka seuraavaan. Tämä meidän kannattaa ottaa tunnustuksena, kun me aina täälläkin salissa kritisoidaan, kuinka huonosti meillä on asiat, niin tämä asia on ainakin komissaarinkin mukaan Euroopan kirkkainta kärkeä.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, tulkoon nyt vielä kerran todetuksi, että jätevesiasetuksessa on joustoa, siinä on paljon joustoa. Siinä on kuntakohtaiset mahdollisuudet määritellä alempaa puhdistustasoa. On mahdollisuus ottaa huomioon nämä kohtuuttomuudet.

Ja tämä ikäasia, kun te mummonmökeistä koko ajan puhutte täällä, on tulossa lainsäädäntöuudistuksena tänne eduskuntaan lähiviikkoina. Toivon, että silloin aika yksityiskohtaisesti ja perusteellisesti voidaan tästä asiasta keskustella.

Ed. Lahtelan esimerkkiin liittyen, kun olemme nyt tätä neuvontajärjestelmää käynnistelleet, niin karkeasti ottaen on käynyt ilmi, että noin yksi kolmasosa niistä kiinteistöistä on semmoisia, joille ei tarvitse tehdä mitään joko alhaisen varustelutason takia, tai niin, että niillä se on jo niin hyvässä kunnossa, että se putsaus toimii jo sillä tavalla kuin asetus edellyttää. Asetushan ei edellytä tiettyä teknistä toteuttamistapaa, vaan se edellyttää puhdistustehoa, ja se riippuu siitä paikasta, onko esimerkiksi lisäsakokaivo maaperäsuodatuksella vai pienpuhdistamo, vai mikä on se toimivin tekninen ratkaisu. Mutta siinä on paljon joustoa, ja sitä joustoa ja järjenkäyttömahdollisuuksia on edelleen tarkoitus luoda lisää. Mutta minä uskon, että me olemme yhtä mieltä siitä, että pikkuhiljaa kuitenkin kaikkialla tässä maassa on päästävä jätevesien käsittelyssä asialliselle 2010-luvun tasolle eikä olla 1960-luvun tasolla enää. (Ed. Tennilä: Entäs köyhille tuki?)

Arvoisa puhemies! Sipoonkorpeen liittyen vielä, että kansallispuisto, niin kuin edustajat hyvin tietävät, voidaan perustaa vain valtion maille. Tässä nyt katsomme sitten myös näitä maanomistusoloja, ja niin kuin hyvin tiedätte, niin muun muassa Helsingin kaupungin alueiden käyttösuunnittelulla on keskeinen rooli siinä, millä tavalla esimerkiksi ekologisia käytäviä pystytään turvaamaan. Mutta pyrimme tässä asiassa poliittisiin linjauksiin lähiaikoina.

Sitten vielä Metsähallituksesta, että siellä on kiistatta ja kieltämättä erittäin haasteellinen ja vaikea tilanne monella tavalla. Mutta on muistettava, että Metsähallituksen rahoitus, myös luontopalvelujen rahoitus, sinänsä tällä vuosikymmenellä on kyllä kasvanut eli resursseja on lisätty. Tietenkin sitten tämä edessämme oleva näkymä ja vuosikymmen edellyttää kaikkialla sitä, että pitää pystyä priorisoimaan tehtäviä, koska me emme voi ajatella niin, että aina on uutta rahaa käytössä, kun tuota julkisen talouden vajetta ryhdytään kuromaan umpeen.

Lopuksi, arvoisa puhemies, näistä myrskytuhoista ja Metsosta. Myös Metso-ohjelman osalta on tarpeen katsoa sitä, voitaisiinko sitä ohjelmaa pidentää juuri tämän hehtaaritavoitteen saavuttamiseksi ja sen vuoksi, että tuskin meillä kaikki monimuotoisuustavoitteet vielä 2016 on aivan loppuun asti saavutettu. Me olemme myrskytuhojen jäljiltä pystyneet tekemään ainakin yhden merkittävän kaupan tai Metso-ohjelmaan liittyvän suojeluhankkeen, joka toteutui sitten ajateltua suurempana juuri tämän myrskytuhon takia. Uskoisin, että jos ja kun maanomistajat ovat olleet ja ovat ely-keskuksiin aktiivisesti yhteydessä, niin jos nämä alueet toteuttavat Metson kriteereitä, ainakin ministeriössä on valmius ripeään valmiuteen rahankäytössä siinä, että molemminpuolinen etu, arvokkaiden luontoalueiden ja toisaalta maanomistajan, joka on ihmeissään kaatuneiden puiden kanssa, voidaan tässä toteuttaa. Kyllä tällä tiellä on myönteisesti edetty.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin ympäristöministerin tuskan, kun hän on valmistellut tätä talousarvioehdotusta. Hyvin ymmärrettävää. Paine on kova ja koko ministeriön pääluokan koko on vain 317 miljoonaa euroa, jolloinka jokainen 100 000, joka on leikattu tai vähennetty, on merkittävä summa. Tässä luonnon monimuotoisuuden merkkivuonna, juhlavuodestahan ei oikeastaan voi puhua, kun ajattelemme, mitä biodiversiteetille on tapahtumassa, tämä kysymys luontopalvelujen heikentämisestä kyllä korostuu ehdottomasti. Samoin ne erilaiset vaiheet, mitkä liittyvät saimaannorpan suojeluun — tässä talossakin siitä on paljon puhuttu — ovat kyseenalainen asia.

Yksi kysymys, arvoisa puhemies ja arvoisa ministeri: Mikä tilanne on öljyntorjunnan osaamiskeskuksen osalla tällä hetkellä?

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Öljyntorjunnan osaamiskeskuksen perustamista on hallitusohjelman mukaisesti valmisteltu, mutta vastuuviranomaisen kokonaisarvio on se, että se ei tällä hetkellä ole välttämätön osa Suomen öljyntorjuntavalmiuden parantamista eikä sen perustamatta jättäminen millään tavalla vaarantaisi meidän öljyntorjuntavalmiutemme kehittymistä. Tällä budjettikehyksellä ja tällä budjettiehdotuksella öljyntorjuntakeskuksen perustamisessa Porvooseen ei pystytä etenemään.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Oikeusministeriön hallinnonalan budjetin loppusumma on 830 miljoonaa euroa. Määrärahojen lisäys verrattuna kuluvan vuoden talousarvioon on 21 miljoonaa euroa eli 3 prosenttia, kun jätetään huomiotta vuosittain paljon vaihtelevat vaalimenot. On ymmärrettävää näitten lukujen valossa, että olen tyytyväinen budjettiesitykseen, sillä siinä lisätään oikeuslaitoksen voimavaroja, tehostetaan harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, ja erityisen tärkeänä pidän sitä, että syyttäjälaitoksen hyvä kehitys jatkuu tässäkin budjetissa.

Tässä vaiheessa jo nostan esiin myös kaksi tärkeätä lainsäädäntöuudistusta, jotka niin ikään liittyvät budjettiin. Lievissä väkivaltatilanteissa, kun on kysymys lähisuhteesta ja työpaikkaväkivallasta, tapahtuu merkittäviä muutoksia. Lievä väkivalta siirtyy yleisen syytteen alaiseksi, ja oikeuslaitoksen ja syyttäjän budjetissa tämä on huomioitu. Lisäksi me pystymme aloittamaan ensi vuoden alussa kokeilun tietyillä paikkakunnilla ja pahasti tulehtuneissa huoltajuusriidoissa niin sanotun lapsiystävällisen oikeuden mallin mukaisesti ottamaan mukaan prosessiin, jotta lapsen etu toteutuisi nykyistäkin paremmin, myös lapsen psykiatriseen tai psykologiseen kehitykseen perehtyneen ammattilaisen ratkomaan ja auttamaan osapuolia löytämään mieluummin sovinnon kautta lapsen kannalta paras ratkaisu ja näin välttämään niitä todella hankalia ja monesti lapsen koko lapsuuden ja nuoruuden tuhoavia, pitkittyviä, alati uudelleen alkavia aikuisten välisiä riitoja, joissa lapsi on se kärsijä.

Arvoisa puhemies! Pitkäkestoisten rikosasioiden, etenkin talousrikosasioiden, käsittelyn jouduttamiseen on osoitettu miljoonan euron lisäys tuomioistuimille ja puolen miljoonan syyttäjille. Tämän lisäksi eduskunnan kuluvan vuoden talousarviossa tekemä 1,65 miljoonan lisäys syyttäjien ruuhkan purkuun on nyt tehty pysyväksi. Todella paljon kiitoksia kaikille teille merkittävästi asiaan eduskunnassa viime joulun alla vaikuttaneisiin. Nyt se on saatu sitten pysyvänä lisäyksenä. En voi kylliksi kiittää. Kiitoksia.

Laajan Wincapita-talousrikosjutun käsittelyyn on niin ikään jatkettu lisärahoitusta tänä vuonna miljoonalla eurolla. Harmaa talous on päässyt tämän budjetin ytimeen muittenkin ministeriöiden alalta, mutta oikeusministeriön osalta lisäykset ovat peräti 5 miljoonaa. Niissä on konkurssipesien valvontaan ja erikoisperintään esitetty 1,3 miljoonaa. Ulosottoon — erittäin tärkeä asia — me pystymme nyt koko maahan ulottamaan niin sanotun erikoisperinnän, jota järjestäytynyt rikollisuus ja muun muassa veroparatiiseja hyväksi käyttävä rikollisuus ei enää voi piilottaa omaisuutta samalla tavalla kuin se on tähän asti voinut. Meidän erikoisperintämme on tuottanut valtiolle moninkertaisesti omat kustannuksensa takaisin ja nyt se voidaan ulottaa koko maahan, joten Suomessa ei ole enää aluetta, jossa tämän kaltainen suunnitelmallinen, kovan luokan talousrikollisuus voisi nukkua yönsä tältäkään osin rauhassa. Tärkeätä siis: kokonaiset 5 miljoonaa harmaan talouden torjuntaan tuomioistuimille, syyttäjälle, konkurssiasiamiehelle ja ulosottoon. Tähän on syytä olla hyvin tyytyväinen.

On myös tärkeää, että saimme meidän tietojärjestelmämme uusimiseen tuomioistuinlaitokseen ja syyttäjäpuolelle alkupääoman, ensimmäisen miljoonan. Järjestelmä kokonaisuudessaan tulee maksamaan huomattavasti enemmän, mutta nyt se rahoitus ja se prosessi on alkanut, ja Suomen tuomioistuinlaitos ja syyttäjälaitos siirtyvät tälle vuosituhannelle tietokonejärjestelmissä. Tämä on ollut yksi suurimpia huolenaiheita, mitä meillä on ollut. Meidän tietojärjestelmämme ovat tulleet tiensä päähän ja ne ovat heikentäneet kansalaisten oikeusturvaa, koska ei ole muun muassa riittävän hyvin voitu automaattisesti seurata, onko joku juttu venymässä liian pitkäksi.

Lähisuhdeväkivallan ja työtehtävissä kohdattavan väkivallan osalta kerron vaan, että ne summat ovat tuomioistuimille miljoona ja syyttäjälle puoli miljoonaa. Lakivaliokunta on jo tämän merkittävän uudistuksen käsittelyn aloittanut, ja pidän sitä kyllä — ja niin myös naisiin ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ammattilaiset ovat pitäneet — erittäin tärkeänä tämän hallituksen aikaansaannoksena.

Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat voidaan pitää näillä rahoilla kohtuullisina, mutta silti on vielä olemassa riski, että yksittäiset jutut, varsinkin talousrikosjutut, saattavat venyä liian pitkiksi. Mutta tässä seurannassa ollaan nyt aivan eri keinoin liikkeellä kuin aikaisemmin, ja tuomioistuinten tulosneuvotteluissa ja muilla keinoin ja varsinkin eduskunnan tällä vaalikaudella hyväksymien lakimuutosten avulla pitkien juttujen seuranta ja mahdollisuus ottaa jo liian pitkään esitutkinnassa tai syyteharkinnassa ollut juttu ohi jonon niin sanotulle ohituskaistalle lisäävät sitä, että todennäköisyys näille liian pitkille oikeudenkäynneille on huomattavasti pienempi. Mutta täysin varmoja emme voi olla, ettei talousjutuissa vieläkin näitä viivästymiä tapahdu. Hovioikeuksien jatkokäsittelylupa niin ikään nopeuttaa prosessia.

Arvoisa puhemies! Vankilasta voin kertoa lopuksi sen, että kun valvontarangaistuskin nyt sisältyy budjettiin ja hallituksen yksimielinen näkemys on se, että valvontarangaistus tulee, olemme, hyvät kuulijat, ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin siinä tilanteessa, että vankeinhoidon rahoitus on kestävällä pohjalla. Rikosseuraamusvirasto on itse tehnyt merkittäviä säästöjä, mutta tämä hallitus on tehnyt myös ison työn. Jos ensi vuoden kehyksiin saadaan vielä Hämeenlinnan paljusellitkin poistettua, niin Suomen vankeinhoito on aivan erilainen kuin se oli tämän vaalikauden alussa.

Janina Andersson /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on valvontarangaistus edelleen valiokunnassa. Olisin vaan halunnut kysyä ministeriltä, että jos se jostain syystä ei etenisi, niin mitä se tarkoittaisi silloin taloudellisessa tilanteessa ja vankiloissa, että voiko siitä mitään hahmotusta olla. Se varmaan etenee, mutta haluaisin vain tämän kysyä.

Sitten nämä ruuhkaiset tuomioistuimet. Missä kohtaa nyt on se pullonkaula, kun on lisätty vähän syyttäjille ja vähän sinne ja tänne? Onko hahmotelmaa, missä on nyt se suurin ongelma, vai onko siitä riippuen, millaisia keissejä on tulossa?

Tämä tietokonejärjestelmä on erittäin tärkeä ja tulee, mutta silloin kun otetaan uutta järjestelmää käyttöön, niin usein sen käyttöönotto vie paljon aikaa ja voimavaroja. Elikkä onko tässä jotain erikoisrahaa tai muuta vastaavaa, että se ylimenokausi, kun tulee tämä uusi järjestelmä käyttöön, ei silloin ruuhkauta taas järjestelmää?

Jacob Söderman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Brax on koko elämänsä taistellut parempien ihmisoikeuksien puolesta, ja sen vuoksi on tietysti vähän ristiriitaista, että ihmisoikeustuomioistuin joka vuosi tekee langettavia päätöksiä. 2007 niitä oli 16, 7 sovittua, ja 2008 oli 8 langettavaa ja 8 sovittua. Viime vuonna oli sitten 29 tuomiota, 28 sovittua. Nyt jollain tavalla Suomen pitäisi päästä turvallisille vesille.

Perustuslakivaliokuntahan nyt keksi sellaisen ajatuksen, että jos hallitus tekisi suunnitelman siitä, että poliisi, syyttäjä ja tuomioistuin olisivat yhteistyössä ja yrittäisivät näitä hankalia talousrikoksia kiteyttää niin, että prosessi etenisi nopeammin ja näistä päästäisiin. Onko siinä mitään tapahtunut? Ja sitten, voinko minä tehdä tyhmän kysymyksen: Miksi Suomi häviää kaikki jutut? Olisiko sinne hyvä nyt lähettää Markku Fredman tai Heikki Salo tai joku kunnon lakimies, koska ei niitä kaikkia olisi tarvinnut hävitä.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeriön alalla on käynnissä useita rakennemuutoksia, ja ne ovat hyvin tarpeellisia. Meillä on mahdollisuuksia edelleen esimerkiksi rikosseuraamuspuolella vähentää organisaatiotasoja ja näin ollen kohdentaa resursseja sinne, missä niitä kipeästi tarvitaan.

Rikosseuraamuspuolella on myös käynnissä merkittävä muutos: siirtymää laitospuolelta avolaitoksiin ja kotiin panta jalassa. Olen kuitenkin hieman huolissani siitä, että kaikille nämä uudet rangaistusmuodot eivät tule sopimaan. Esimerkiksi pantarangaistus on varmasti sopiva esimerkiksi talousrikollisille, mutta ei huumekeisarille. Ja pelkään, vaikka me otamme mallia Ruotsista, riittävätkö meidän vankimäärät, jotta me saamme riittävän volyymin esimerkiksi pantarangaistuksiin. Toivon, että pantarangaistusta ei lähdetä laventamaan huumerikollisuuden puolelle, saati väkivaltarikollisten kanssa sovellettavaksi rangaistukseksi.

Mirja Vehkaperä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensi vuoden 2011 budjetin yksi menoerä on eduskuntavaalit. Oikeusministeriö on mukana mielenkiintoisessa hankkeessa, jossa nuorisovaalien verkkoäänestys järjestetään eduskuntavaalien yhteydessä mitä ilmeisimmin tällaisena varjovaalina. Onko oikeusministerillä aikomusta miettiä tämän hankkeen yhteydessä äänestysiän laskemista ja myöskin sähköisen verkkoäänestyksen edistämistä tällä hankkeella?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ruandan kansalaisen oikeuskäsittely on maksanut Suomen valtiolle eli veronmaksajille lähes 3 miljoonaa euroa. Bazaramban tapaus käsiteltiin Suomessa, koska oikeusministeriö kieltäytyi luovuttamasta miestä Ruandaan päinvastoin kuin Ruotsi teki pari vuotta sitten vastaavassa tapauksessa. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus ja syyttäjälaitos saivat viime vuonna lisäbudjetista rahaa oikeudenkäyntiä varten. Kysyisinkin arvoisalta ministeriltä tästä Ruandan tapauksen hovioikeuskäsittelystä. Onko sille varattu nyt ylimääräistä rahaa valtion ensi vuoden talousarviossa, ja jos on, niin kuinka suuri summa arviolta se on?

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri on jälleen, en epäile sitä, tehnyt hyvää työtä taistellessaan määrärahojen puolesta. Täällä on kuitenkin muutama kohta, joihin haluaisin viitata tai joista kysyä.

Ensinnäkin tekstissä korostetaan, että ulosottotoimintaa tehostetaan maksuhäiriömerkintöjen johdosta, käynnistettäviä toimenpiteitä tehostetaan. Tämän asian toinen puoli on tämä pikaluottojen myöntämissysteemi, johon on tullut paljon kritiikkiä, jonka tilanteen parantamiseksi ministeriö ja eduskunta ovat tehneet työtä. Joulukuun alussahan tulee voimaan laki, jossa nämä, jotka myöntävät pikaluottoja, joutuvat rekisteröitymään. Kysyisin: Millä tavalla tätä toimintaa nyt valvotaan, ja millä tavalla seurataan tämän lakimuutoksen vaikutuksia? Onko se valvonta oikeassa paikassa, vai pitäisikö sen olla Finanssivalvonnan piirissä, nythän se on ely-keskuksessa?

Toinen kysymys liittyen henkilötyövuosien vähentämiseen rikosseuraamuspuolella. Kun nyt tämä valvottu koevapaus jatkuu ja sitten otetaan käyttöön tämä uusi yhdyskuntaseuraamus: valvontarangaistus, niin vankilatyöntekijöiden käsitys on se, että tässä tarvitaan edelleen kuitenkin sitä henkilökuntaa, jotta nämä asiat saadaan pyörimään. (Puhemies: Minuutti on kulunut!) Vankimäärä vähenisi, siitä tulee varmaan säästöjä, mutta tämä henkilökunnan määrän vähennys, onko se ...

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kahdesta asiasta puhun: harmaasta taloudesta ja perheväkivallasta.

Kuuntelin pöyristyneenä kansanedustaja Rajamäen aamun puheenvuoroa, jossa hän todella mitätöi sinivihreän hallituksen toimet harmaan talouden vastaisessa taistelussa. Hän antoi käsityksen, ikään kuin tämä hallitus höösäisi tätä alaa. Mietinpä, että hänelle täytynee antaa tukiopetusta tai lukiopetusta. Mutta lisäksi toivon kyllä, että ministeriö entistä vahvemmin toisi esiin joka vaiheessa näitä toimia ja korostaisi yksittäisiä parannushankkeita tai -keinoja, joita on lisätty ja tehty ja joilla on tiukennettu lainsäädäntöä tässä harmaan talouden vastaisessa taistelussa.

Toisena perheväkivalta. Perheväkivallan määrä ei ikävä kyllä ole vähentynyt. Miten ministeriö huomioi omassa toiminnassaan tämän erittäin traagisen väkivallan muodon ja on siinä taistelussa tämän asian vähentämiseksi?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan ed. Södermanin aloittamaa ihmettelyä Suomen Euroopan neuvoston ihmisoikeustuomioistuimessa saamista suurista tuomiomääristä. En puutu niihin pitkiin oikeudenkäynteihin, joista meidän tuomiomme suurimmaksi osaksi muodostuvat, vaan puutun nimenomaan sananvapaustuomioihin, joita niitäkin on nyt tullut. Millä keinoin te pystytte opastamaan niin syyttäjät kuin tuomaritkin, että nämä Euroopan ihmisoikeussopimuksen sananvapaus- ja muut asiat otetaan kunnolla huomioon näissä päätöksissä?

Toinen asia on, että teidän toimeksiannostanne tohtori Tiilikka teki tämmöisen selvityksen lähdesuojasta, ja minä kiitän siitä, että te olette tai hallitus on sinänsä perunut aikeen kiristää Suomen toimittajan lähdesuojaa. Mutta oliko tässä Tiilikan raportissa jotain sellaista uutta, mikä vaikuttaisi siihen, että meidän täytyisi jollakin keinoin (Puhemies: Minuutti on kulunut!) puuttua sananvapauteen?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaasta taloudesta sen verran, että kun se on valtiolle ja julkiselle taloudelle tuottavaa toimintaa, niin vaikka tällä kierroksella ministeri hyvin pärjäsikin ja lisämäärärahoja tuli, on käsittämätöntä, että tällainen tuottava toiminta on menokehyksessä samalla viivalla kuin monet muut menot. Olen sitä mieltä, että kehysmenettelyä pitäisi muuttaa siten, että tällainen toiminta olisi kehyksen ulkopuolella juuri tästä syystä. Nytkin budjettikirja kertoo, että erikoisulosotolla on saatu 36 miljoonaa ja sen lisäksi vielä 100 miljoonaa omaisuutta vuoden 2009 aikana kasaan elikkä se todella tuottaa.

Toinen seikka, johon vaan viittaan: Oikeusministeriön puoli taisi pärjätä paremmin tässä uuden lähisuhdeväkivaltalain uudistuksen tuomisessa, koska sisäasiainministeriön ja poliisin puolella tuntuu olevan kova huoli siitä, vesittyykö sen lain oikea toimeenpano siihen resurssipulaan, joka poliisin puolella tähän liittyy.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri totesi, että asioiden käsittely on nopeutunut eri asteissa, mutta kuitenkin tänä päivänä pienemmissäkin asioissa tuomioiden saanti kestää aika pitkään ja sitten valitusprosessit ovat hyvin hankalia. Seulontamenettely ei kaikilta osin turvaa oikeudenmukaista käsittelyä asioiden osalta. Kysynkin arvoisalta ministeriltä, mikä on teidän näkemyksenne tämän päivän hetken tasosta oikeusturvan suhteen kansalaisen näkökulmasta.

Jari Larikka /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ministeri Brax ottikin omassa puheenvuorossaan hyvin esille tämän lakivaliokunnassa käsittelyssä olevan lähisuhdeväkivallan siirtämisen yleisen syytteen alaiseksi. Tämä onkin erittäin tärkeä asia, koska kaikesta väkivallasta Suomessa 12 prosenttia on lähisuhdeväkivaltaa elikkä on isosta asiasta kyse. Espanjan muutettua omaa lähisuhdeväkivaltalainsäädäntöään muutama vuosi sitten siellä saatiin noin kolmanneksen vähennys näihin tapauksiin hyvin lyhyellä aikavälillä. Pidänkin erittäin tärkeänä ja kannatettavana tätä asiaa. Toivonkin, että Suomessa saataisiin myös samanlaiset ennalta ehkäisevät vaikutukset.

Mutta aivan kuten ed. Uotila tuossa kiinnitti huomiota resursointiin, meillä jo tässä kuulemisen alkuvaiheessa on aika monessa paikkaa tullut hyvin esille se, että ei ehkä ole resursoitu poliisille tarpeeksi paljon, koska heille on tulossa vuositasolla lisää noin 5 000 tapausta, jotka menevät ennakkotutkintaan.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä pääluokka kuuluu kunta- ja terveysjaoston toimialaan. Me kävimme Vaasassa elokuussa ja siellä Vaasan hovioikeudessa. Siellä oltiin kovasti huolissaan siitä, mikä on Vaasan hovioikeuden tulevaisuus jatkossa, eli jos voisitte siitä kertoa.

Me kävimme myös Vaasan vankilassa, ja siellä nousi esille tulkkaustarve. Yhä enemmän on vankeja, jotka ovat muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, ja tarvittaisiin tulkkausapua. Kysynkin ministeriltä, millä tavalla olette selvittänyt sitä, miten vankien oikeusturva tätä kautta sitten toteutuisi. Vaasan vankilassa on 60 vankilapaikkaa, ja siellä on jatkuvasti yli 20 vankia ylipaikoilla, ja samalla henkilöstöllä hoidetaan kuin vankiluvun normaalisti pitäisi olla. He olivat todella huolissaan tästä tuottavuusohjelmasta ja sen vaatimuksista nimenomaan sijaisten ja sairauslomien lomittajien saatavuuden näkökulmasta. Eli toivoisin valaistusta nyt sitten siihen, millä tavalla tämä tuottavuusohjelma teidän näkökulmastanne puree nyt meidän vankiloissamme.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Ojansuu jo kommentoi ed. Rajamäen varhaisemmin tänä päivänä töräyttämää arviota tämän hallituksen harmaan talouden torjunnan ja talousrikollisuuden vähentämisen ohjelmien toteuttamisesta. Nyt on todella saatu jotakin konkreettista aikaiseksi, ja se on erinomaisen hyvä asia. Ed. Rajamäki varmaan muuttaa tätä kohtaa.

Tässä on loistava taloudellinen ajatus mennyt hallituksessa läpi, nimittäin, että tämä toiminta on taloudellisesti äärimmäisen kannattavaa. Tässähän ei lisätä nettomääräisesti mitään vaan saadaan moninkertaisesti takaisin se, mikä laitetaan.

Mutta yksi asia, josta toivon, että ministeri on sen ottanut huomioon, on se, että näissä Oecd-veroparatiisien kahdenkeskisissä sopimuksissa on nyt eduskunnan kannanottona, että ne tiedot pitää saada automaattisesti. Onko tämä viesti, (Puhemies: Minuutti!) eduskunnan yksimielinen moninkertainen viesti, mennyt perille?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harmaan talouden torjuntaan panostetaan, mikä on hyvä. Muun muassa otetaan 1.4. käyttöön käännetty arvonlisäverovelvollisuus, jota pidetään harmaan talouden torjunnassa hyvänä. Mutta on myös kuulunut palautetta, että se ei kaikilta osin ole hyvä, etenkin rakennusalalta, että arvonlisäverojärjestelmä tulee lisäämään merkittävästi byrokratiaa. Nyt kun muutoinkin on tavoitteena selkeyttää ja keventää julkisen hallinnon järjestelmiä, niin onko ministeriössä pohdittu tämän käännetyn arvonlisäveron seurauksia ja mitä voidaan tehdä, jotta byrokratia ei pelätysti lisääntyisi?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Vankeinhoidon tilanteesta: Jos kävisi niin, että hallituksen yksimielistä esitystä tästä valvontarangaistuksesta ei hyväksyttäisi, niin kuin ei tietenkään tule käymään, niin se olisi noin 130 vangin lisäys vuositasolla. Se tekisi kyllä sitten sen tilanteen huomattavan hälyttäväksi. Rikosseuraamuslaitoksen johtaja Vesterbacka tänään oikeusministeriön eräässä tilaisuudessa myös julkisuuteen ilmoitti saman, minkä minä äsken.

Ja tämä myös vastauksena tähän resurssitilanteeseen, että verrattuna viimeisimpiin vuosiin, jopa vuosikymmeneen, ollaan ensimmäisen kerran astumassa semmoiseen vuoteen, että jos nämä uudistukset tehdään, niin rikosseuraamuksen rahoitustilanne on kunnossa. Rikosseuraamusala on tehnyt, niin kuin ed. Lauslahti sanoi, jo paljon ja tulee jatkamaan itsekin paljon. Te saatte vielä tänä syksynä lakiesityksen organisaatiomuutoksesta. Rikosseuraamuslaitos on aivan uudenlainen, aktiivinen ja tekee asioita fiksummin, mutta sehän ei poista sitä, että se työ siellä paikan päällä, mitä te Vaasassa olette nähnyt, on raskasta. Vaasan osaltakin ylimiehitys oli aikaisemmin vielä paljon suurempaa.

Tulkkiasiasta käydään OKM:n kanssa parhaillaan neuvotteluja, koska näitten erilaisten oikeustulkkien koulutus ja myös se osaamistaso ja koko asia kuuluu toistaiseksi OKM:lle.

Tietojärjestelmissä on otettu huomioon ed. Anderssonin huolet.

Tärkein varmaan on ed. Södermanin aloittama ja monen jatkama kysymys näistä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioista. Olen erikseen vastannut ed. Södermanin kirjalliseen kysymykseen, ja siitä näkyy, että nämä liian pitkien oikeudenkäyntien tuomiot ovat kyllä huomattavasti ajalta ennen ministeri Braxin elämäntyötä, jokainen niistä. En nyt viitsi sanoa, miltä ajalta ne ovat peräisin. Mutta siitä huolimatta, niin kuin sanoin, meillä on riski yksittäisissä tapauksissa vielä tänä päivänäkin, mutta keskimäärin käsittelyajat koko ajan laskevat, tilanne paranee koko ajan, ja täällä eduskunnassa jo hyväksytyt ja käsittelyssä olevat muutokset tulevat helpottamaan asioita.

Mutta sitten tullaan siihen tärkeään asiaan, jossa ed. Söderman on ollut aivan avaintekijä. Sisäministeriö ja oikeusministeriö tekevät nyt perustuslakivaliokunnan pyynnöstä selvitystä siitä, mitä voitaisiin vielä paremmin tehdä erityisesti sen esitutkinnan nopeuttamisessa. Niin kuin perustuslakivaliokuntakin hyvin sanoi, suurimmassa osassa liian pitkiä talousrikoksia se tuomio tulee siitä kokonaisuudesta ja se liian pitkä käsittelyaika. Usein ovat jo ne kellot soineet ennen kuin se tulee syyttäjälle ensimmäistä kertaa. Ja tässä me teemme nyt yhteistyötä sisäministeriön kanssa, ja se työ on jo alkanut.

Hyvin monet teistä kysyivät harmaasta taloudesta toivoen, että sitä pidetään paremmin esillä. Tämä pidetään mielessä. Mutta sen itse itseään kustantava vaikutus on, niin kuin edustajat Uotila ja Pulliainen täällä sanoivat, mennyt nyt läpi valtiovarainministeriössäkin. Valtiovarainministeriölle menevät ed. Pulliaisen terveiset, ne Oecd-asiat kuuluvat sinne.

Oikeusministeriöhän ajoi läpi tämän käännetyn arvonlisäveron koko hallituksessa, ja valtiovarainministeri Katainen oli se vastuuministeri, joka teki loistavaa työtä. Siinä yhtenä väitteenä oli tämä byrokratia-asia. Siinä oikeusministeriö pystyi osoittamaan, että nämä byrokratiaväitteet ovat jossain määrin liioiteltuja. Ja kun ruotsalaiset jo harjoittelivat, niin me voimme välttää tietyt byrokratiaongelmat tekemällä asiat fiksummin Suomessa. Tämä asia on tutkittu, ja ministeri Katainen on tehnyt siinä erittäin hyvää työtä.

Arvoisa puhemies! Vielä viimeisenä sitten näihin resurssikysymyksiin: Hallituksen esityksessä lähisuhdeväkivallasta todetaan tämä poliisin tilanne. Oikeusministeriö ilman muuta on lojaali ja tukee poliisin esittämiä huolia. Hallitus ja valtiovarainministeriö kuitenkin päätyivät siihen, että jotta tämä esitys ylipäätänsä voidaan nyt antaa ja saadaan tämä käyntiin, niin ovat välttämättömiä ainakin jo nyt budjetissa olevat lisärahat. Mutta jos vain eduskunta pystyy myös sisäministeriön puolta auttamaan, niin sillä on kyllä täysi oikeusministeriön tuki. Siltä osin sisäministeriö tietenkin tietää, mistä puhuu. Tämä ehkä myös vastauksena sitten näihin lähisuhdeväkivallan laajempiin huoliin.

Ruandasta, ed. Ruohonen-Lerner, olemme keskustelleet moneen kertaan. Tulin juuri Washingtonista, missä State Departmentin kansainvälisen sotarikostutkimusyksikön johtaja kehui, että Suomi on maailmanlaajuisesti edelläkävijä ja tulee näyttämään tietä kaikille maille. Ruotsissa, missä tehtiin ainoana Euroopan unionin maana toinen ratkaisu, syytetty on yhä, ilman, että oikeudenkäynti on alkanut, tutkintavankeudessa, koska Euroopan ihmisoikeustuomioistuin jäädytti sen Ruotsin päätöksen välittömästi, eikä suomalaiseen oikeusjärjestelmään sovi kyllä pitää ihmistä tutkintavankeudessa vuosikausia.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Jatkan vielä hiukan oikeusministeriön hallinnonalalta, ihan sen verran niistä valituksista, jotka hallinto-oikeuksiin ovat menneet yritysten taholta, että siellä on sellainen käsittämätön tapa toimia osittain, että siellä tehdään välipäätöksiä, joista ei voi valittaa, ja sen jälkeen on mittaamaton määrä aikaa käsitellä sitä prosessia. Tämä ei yritystoiminnan kannalta ole missään nimessä hyvä asia, vaan toivon, että tähän ministeri puuttuu. Kiitoksia!

Puhemies! En malta olla vielä tähän vihreään verouudistukseen muutamaa sanaa sanomatta. On aivan selvä, että tämä uudistus on selvä suunta siihen, että me haluamme suosia päästöttömiä, vähäpäästöisiä ja uusiutuvia energiantuotantomuotoja fossiilisten kustannuksella. Se on aivan selvä, ja se ei muuksi muutu, puhutaan mitä tahansa. Toimenpiteet, joita tässä tehdään, ovat sitten toinen asia. Oli hyvä, että valtiovarainministeriö tarkisti kantaansa tässä verouudistuksen loppuvaiheessa ennen esityksen antamista. Se on äärimmäisen tärkeää.

Edelleen toivon ja vähän patistelen myöskin hallitusta tuomaan aika lailla nopeassa aikataulussa näitä lakiesityksiä nyt meille, niin että me tässä eduskunnassa pystymme vielä käsittelemään niitä mahdollisimman pitkälle sen vuoksi, että meidän kunnianhimoiset tavoitteemme ovat sellaisia, että aikaa minkäänlaiseen viivyttelyyn ei ole. Siksi ensimmäisenä otan esille Kemera-varojen riittävyyden. Se on suoraan verrannollinen siihen, kuinka paljon me saamme uusiutuvaa energiaa polttoon ja energianlähteeksi. Siksi on välttämätöntä, että mahdollisimman pikaisesti lisää Kemera-varoja saamme. Ministeri sitä jo täällä lupasikin. Nyt on jo joissakin kohdin tilanne mennyt siihen suuntaan, että rahanpuutteen vuoksi ovat työt keskeytyneet ja sitä kautta uusiutuvaa energiaa ei ole markkinoille ja kattiloihin tullut.

Turpeen osalta totean, että on täysin välttämätöntä, että me pidämme kiinni turpeen käytöstä, mutta samaan hengenvetoon pitää todeta, että meidän täytyy edelleen uudistaa, tehostaa, parantaa niitä vesistövaikutusten vähentämistoimenpiteitä, joita turpeen nosto väistämättä aiheuttaa. Ne eivät välttämättä ole vieläkään sillä tasolla, millä niiden pitäisi olla, ja siihen meidän täytyy kiinnittää yhdessä huomiota, miten löytyy sellaiset tekniikat, jotta ne vesistövaikutukset ovat mahdollisimman pieniä tai mieluummin niitä ei lainkaan tule.

Puhemies! Kaksi muuta asiaa. Liikennepolitiikassa on erittäin myönteistä, että ministeri ja myöskin budjettikirja lähtee liikennepoliittisen selonteon linjauksista ja se tunnistaa nämä isot hankkeet ja rytmittää niitä aivan oikein. Samalla se myöskin tunnistaa ne kipupisteet, joita tällä hetkellä on: varsinkin alempiasteinen tiestö, perustienpito. Kun tähän lisätään vielä se, että meillä puuhuollon merkitys kasvaa elikkä hakkuumäärät tulevat lisääntymään ja myös metsäenergian voimakas lisääminen väistämättä lisää kuljetustarvetta, tämä täytyy ottaa vahvalla tavalla budjetissa ja tulevissa budjeteissa huomioon.

Lusi—Mikkeli-väli Viitostiellä sai jatkorahoituksen — erinomaisen hyvä ja tärkeä asia, jotta työt siellä eivät keskeydy. Tuosta myöntövaltuudesta, 42 miljoonasta, on kilpailutuksen perusteella säästynyt 4 miljoonaa euroa, ja toivon, että tämä raha voidaan käyttää jatkotoimenpiteisiin Hurus—Hietanen-välin osalta, jossa on liikennesuunnittelu valmiina. Siellä kolmikaistainen keskikaidetie jatkuisi silloin Hietaseen saakka. jolloin lähestytään jo Mikkeliä Viitostien osalta, jolloinka yksi pullonkaula saataisiin lisää. Se olisi äärimmäisen tarpeen.

Lopuksi, puhemies, opetusministeriön hallinnonalalta. Savonlinnan opettajankoulutuslaitoksen ympärillä velloo tällä hetkellä käsittämätön huhumylly. Me juuri tänä vuonna alkuvuodesta päätimme uudesta yliopistolaista, ja siinä linjattiin selkeästi se tosiasia, jonka myös Itä-Suomen yliopisto on omissa kannanotoissaan vahvistanut: Itä-Suomen yliopisto toimii kolmella kampusalueella, ja yksi niistä on Savonlinna. Nyt on aloitettu sisältäpäin tällainen myllytys sen suhteen, että Savonlinnasta oltaisiin lopettamassa opettajankoulutusta, tehokasta, edullista opettajankoulutuslaitosta. Ministeri Virkkunen puuttui erinomaisella tavalla eilen tähän kysymykseen ja kyseenalaisti nämä suunnitelmat, mitä siellä yliopistolla on, ja voimakas tuki hänelle siihen, että antaa selvän viestin Itä-Suomen yliopiston johdolle, että Savonlinna on myöskin kampuspaikkakunta ja että siellä opettajankoulutusta jatketaan.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nythän nämä maailmantalouden ja tietysti myöskin Euroopan unionin alueen ja euroalueen talouden kokonaiskuvan näkymät ovat erittäin lupaavia, myönteisiä. Kasvuodotukset ovat olleet odotettua paljon suurempia. Suomen Pankki ennustaa jopa 3,1 prosentin kasvua, kun valtiovarainministeriön kokonaistuotannon kasvuennuste oli 2,1. Myöskin Euroopan unionin alueella on jouduttu tarkistamaan tavallaan kasvuennusteita ylöspäin erityisesti Saksan ripeän talouskasvun ansiosta, ja tämä kokonaiskuvahan pohjautuu nimenomaan Britannian, Espanjan, Hollannin, Italian, Puolan, Ranskan ja Saksan tarkistettuihin ennusteisiin, koska nämä maat muodostavat EU:n taloudesta peräti 80 prosenttia.

No, miksi tämä on meille tärkeätä? Tietysti sen takia, että Suomi elää viennistä. 40 prosenttia bkt:sta tulee meillä viennistä, ja siksi on tavattoman tärkeä asia, että suomalainen vientiteollisuus säilyttää kilpailukykynsä ja pystyy vastaamaan tavallaan nyt siihen orastavaan nousuun, ja meidän poliittisina päättäjinä täytyy huolehtia tietenkin siitä, että teollisuuden kilpailukyvyn edellytykset säilyvät ja teollisuudella on intressiä investoida edelleen Suomeen, koska kaikkihan perustuu kuitenkin siihen. Nytkin tässä budjettikeskustelussa meidän on hyvä muistaa, kun meillä on erilaisia ideoita lisätä rahaa sinne ja tänne, että me saamme mahdollisimman nopeasti meidän julkisen talouden tasapainoon. Siitä tavoitteesta ei pidä tinkiä vaalien läheisyydestä johtuen. Siksi on tavattoman tärkeä asia, että vaaleissa käydään myöskin vaihtoehdot läpi, millä tavalla kukin ryhmä on sitten valmis tasapainottamaan ensi vaalikaudella julkisen talouden.

Aina, kun kysytään, mikä on vaikkapa kotitalouksille, lapsiperheille tärkeätä, minun mielestäni lapsiperheille on tavattoman tärkeätä, että meillä on korkea työllisyys, meillä on alhainen inflaatio ja meillä on alhainen korkokanta. Sellaisesta tilanteesta hyötyvät kaikki, koska se mahdollistaa silloin kuluttajien tulotason säilymisen kohtalaisen hyvänä, jopa niin, että se paranee, jos inflaatio pystytään säilyttämään alhaisena kohtuullisten ja maltillisten palkkaratkaisujen kautta ja sen myötä, että tämä vientivetoinen kasvu siirtyy ja sen odotetaan siirtyvän myöskin kotimarkkinoille, mikä kaikki tulee tarkoittamaan sitä, että työllisyyden näkymät tulevat lähivuosina olemaan merkittävästi paremmat, kuin ne ovat nyt viimeisen kolmen neljän vuoden aikana olleet, ja sen myötä sitten myöskin valtion menot työttömyyden hoitoon suoranaisesti sekä välittömästi ja välillisesti elvytysmenojen tarve pienenevät.

No, mitä tulee sitten tähän eurooppalaiseen keskusteluun, suurella mielenkiinnolla seurasin puhemies Niinistön näkemyksiä tavallaan tästä eurooppalaisesta taloudenhoidosta. Se herättää erityisesti nyt sen kysymyksen, jos käy näin, että huolimatta niistä toimista, mihin Kreikka on poliittisesti sitoutunut, vahvoihin poliittisiin päätöksiin, mielenosoituksista huolimatta viemään säästötoimet läpi, mihin Espanja on sitoutunut, mihin Portugali on sitoutunut, tämä vielä kuplii ja realisoituu tavallaan näiden muiden heikkojen euroalueen maiden tilanne, niin tulisiko niitä asioita ja näiden maiden tilannetta hoitaakin sitten vähän uudella tavalla ja niin, että Euroopan keskuspankin rooliinhan ei minun mielestäni todellakaan kuulu merkittävässä määrin heikkojen lainapapereiden hankinta.

En voi oikein ymmärtää todellakaan sitä, että Euroopan keskuspankki ostaa Espanjalta papereita, joiden takana saattaa olla valtaisa loma-asuntokanta, joiden todellinen arvo on sitten ties mitä ja jotka ovat epäkuranttia tavaraa, ja vielä olennaisempaa on tietenkin se, että se ei viime kädessä ole Ekp:n tehtävä. Sen tehtävä on totta kai pitkällä juoksulla huolehtia talouspolitiikan vakauden pitkästä linjasta ja toimia markkinoilla sitten tällaisten bondien ostajana silloin, kun siihen on todellista tarvetta, ja toimia vähän vapaapalokuntana mutta ei rakenteellisesti sillä tavalla, mihin Ekp on nyt syystä tai toisesta sitten mennyt. Tässä rohkenen sanoa, että varmaan siinä on jossain määrin ollut myöskin poliittista ohjausta.

Mutta on aivan selvä asia, että euroalueen sisällä on käytävä avoin keskustelu siitä vastuunkannosta, millä tavalla ne pankit, jotka ovat rahoittaneet näitä heikkoja maita, ovat aiheuttaneet omalta osaltaan ylilainoituksella näiden heikkojen maiden talouden nykyisen tilanteen, saaneet aikaan sellaisia kriisejä, joiden heijastusvaikutus, jos ne olisivat keväällä realisoituneet, olisi ollut erittäin dramaattinen ei vaan euroalueella vaan koko Eurooppaan ja myöskin Suomeen, ja se talouden kasvu, mikä nyt on tuon kevään jälkeen nähty, olisi ilman muuta jäänyt toteutumatta.

Puhemies! Niin kuin sanottu, tässä ei pidä nyt tietenkään tuudittautua siihen, että maailmantalouden kasvunäkymät ja Euroopan talouden kasvunäkymät antavat meille tavallaan sellaista tuulensuojaa ja hengitysmahdollisuutta, että me voimme tavallaan jatkaa niin kuin ei mitään. Totta kai se tarkoittaa edelleenkin sitä, että nyt jos koska on edelleenkin jatkettava tiukkaa, määrätietoista talouspolitiikkaa, tehtävä sellaista verouudistusta, joka kannustaa työntekoon, kannustaa työn tarjoamiseen ja sen kautta muodostaa sitten myöskin merkittävällä tavalla edellytyksiä julkisen talouden tasapainottamiselle, joka on kuitenkin sitten viime kädessä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan selviytymisen ehto.

Antti Vuolanne /sd:

Jospa yritän itsekin keskeyttää sitten ennen kello 18:aa. No niin. — Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Yritän olla lyhyt.

Ensinnä budjetin tulopuolesta. Meillä on paljon puhuttu siitä, että hallitus tähtää siihen, että työn verotuksen painopistettä siirretään kulutukseen. Tämä on suurta hämäystä ja sumuverhoa. Nimittäin ihminen, joka maksaa veroja kulutuksestaan, ne kulutettavat tulot ottaa myös työtuloistaan tai yrittäjätuloistaan. Kyllä se tarkoittaa sitä että se on myös työn verotusta. Kysymys on vaan siitä, että toisessa verotusmuodossa on progressiivisempi ja toisessa tasaverosuuntaisempi tulonjakovaikutus. Toisessa eli tässä, mihin hallitus pyrkii ja mikä on ilmeisesti ollut kansallisen kokoomuksen ideologinen tavoite sen perustamisesta saakka, on se, että suurituloiset joutuisivat maksamaan vähemmän ja pienituloiset sitten maksaisivat suuremman osan yhteiskuntavastuusta (Ed. Asko-Seljavaara: Pienituloiset eivät maksa veroja ollenkaan!) ja hyvinvointiyhteiskunnasta.

Me sosialidemokraatit taas olemme sadan vuoden ajan, nimenomaan sieltä Forssan ohjelmasta saakka, halunneet sitä, että verotus on progressiivinen eli se menisi veronmaksukyvyn mukaan. Sikäli tässä on erittäin suuri ideologinen valinta edessä.

Sitten puhutaan siitä, että energiaverot olisivat jollakin tavalla ohjaavia. Eivät miljoonat ihmiset pysty nopealla aikataululla siirtymään esimerkiksi kaukolämmöstä pois tai lopettamaan sähkölämmitystä tai edes öljylämmitystä, vaan kyllä tässä pienituloisia palkansaajia nimenomaan halutaan rokottaa. Tämä on se huoli, minkä haluan tuoda esiin.

Sitten lyhyesti, noin minuutin verran. Haluaisin, että näkisimme Satakunnan tänne tuomat hankkeet koko kansantaloutta koskevina. Erityisesti Pori—Turku-yhteysväli pitäisi saada jo tähän budjettiin. Länsirannikon satamien kautta menee ulkomaankaupasta niin suuri osuus, että se on Suomen uudelle kasvulle, työpaikoille ja yritystoiminnan nousulle aivan välttämätöntä, että nuo liikenneyhteydet ovat. Tämä koskee myös Porin ja Tampereen ratayhteyden tasoristeysten poistamista ja Rauman sataman syventämistä. Nämä täytyy saada nyt liikkeelle. Ne eivät ole vain satakuntalaisia hankkeita vaan koskettavat koko suomalaista yhteiskuntaa, sen kilpailukykyä, työllisyyttä ja uutta kasvua.