Arvoisa herra puhemies! Eduskunnassa kävi eilen Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu, ja kaikki vaativat yhdessä vanhustenpalvelulakia. Taustalla on oikeusasiamiehen selvitys, joka paljasti vanhusten erittäin huonon kohtelun. Selvitys paljasti muun muassa sen, että laitoksissa asuvat vanhukset eivät saa riittävästi ravintoa, heidät on sidottu sänkyihin ja heidän päivittäisessä puhtaudessaan oli suuria puutteita. Ulkoilusta voitiin vain haaveilla. Lisäksi tiedämme, että monet omassa kodissaan asuvat vanhukset eivät saa riittävästi tukea ja apua arjen selviytymiseen. Vanhusten tilanne on mennyt koko ajan heikompaan suuntaan, mutta hallitus ei ole tehnyt mitään asian hyväksi. Vanhukset eivät voi odottaa, kyse on tästä päivästä. Kysynkin nyt ministeri Risikolta:

Miksi hallitus ei tuo vanhustenpalvelulakia jo tämän eduskunnan käsiteltäväksi?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! On kyllä todella väärin sanottu se, että mitään ei ole tehty, ja silloin te kyllä puhutte muunneltua totuutta. Silloin välikysymyskeskustelussa teille kerroin siitä, että me olemme tekemässä vanhustenhuoltoon lainsäädäntöä, koska on päädytty siihen. Me annoimme vuonna 2008 laatusuositukset, ja heti ruvettiin seuraamaan, miten ne lähtevät liikkeelle. Ne eivät lähteneet liikkeelle sillä tavalla, niitä ei otettu niin vakavasti siellä päätöksenteossa kuin olisi pitänyt, ja siitä syystä päädyimme tämän lain tekemiseen. Se on osa meidän sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Sosiaalihuollon lainsäädäntö käsittää lähes 20 erityislakia ja sen lisäksi nämä uudet lait, mitä tarvitaan. Se on mittava työ, mutta me olemme priorisoineet sillä tavalla, että tämä ensimmäinen versio ja luonnos yritetään saada ensi kevääksi kyllä näytille. Kyllä se sieltä tulee. Mutta pitää myös muistaa, arvoisat edustajat, että laki ei yksin takaa hyvää hoitoa. Tarvitaan paljon, paljon muutakin, ja kaikki ei ole rahasta kiinni. Suuri osa on myös ammattitaidosta ja myöskin siitä kiinni, että on riittävästi henkilöstöä.

Arvoisa puhemies! Kyse on kuitenkin tästä päivästä, ministeri Risikko. Hallituksella olisi ollut aikaa koko tämä hallituskausi hoitaa vanhusten palvelut kuntoon. Demareiden ykköstavoite tälle kaudelle oli ikääntyvien ihmisten palveluiden parantaminen. (Ed. Zyskowicz: Miten se jäikään viime kaudella hoitamatta!) Jos uusi vanhustenpalvelulaki tulee voimaan vasta seuraavalla hallituskaudella, sen vaikutukset näkyvät aikaisintaan 3—4 vuoden päästä. Hallituksella olisi ollut mahdollisuus reagoida myös oikeusasiamiehen esille ottamiin ongelmiin. Päinvastoin hallitus on vaikeuttanut kuntien tilannetta. Tämän seurauksena kuntien palveluita on nyt ajettu alas. Tiedämme, että monet kunnat ovat leikanneet esimerkiksi vanhusten kotipalveluita ja kotona asuminen on entistä vaikeampaa.

Kysynkin ministeri Risikolta edelleen: miksi ette ole turvanneet vanhusten palveluiden laatua kunnissa, vaikka vanhusten palveluiden heikosta tilasta on puhuttu koko tämä hallituskausi?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Me olemme tehneet erilaisia selvityksiä siitä, minkälainen se laatutaso siellä on. Valvira, joka käynnisti sosiaalipuolen lainsäädännön ja tämän yleisen lainsäädännön toteutumisen arvioinnin ja yleensäkin sosiaalipuolen palvelujen arvioinnin nyt vuodenvaihteessa, on erityistä huomiota kiinnittänyt nimenomaan vanhusten palveluihin. Varmasti kysyjä on nähnyt niitä arviointituloksia. Elikkä me olemme keväällä saaneet tulokset siitä, miltä nyt näyttävät nämä palvelut, ja siellä on sekä kehitettävää että paljon, paljon hyvää. Näyttää siltä, että yksityisellä sektorilla tulee paremmat tulokset kuin julkisella sektorilla.

Sitten meillä myöskin terveyskeskuksiin ollaan nyt juuri hankkimassa sitä lisätietoa, koska terveyskeskusten vastaukset eivät olleet riittäviä, ja lokakuun aikana tulee sieltä lisää tuloksia. Siinä oli paljon kehitettävää, se on ihan totta, ja me olemme nyt nimenomaan Kaste-ohjelman kautta pystyneet miljoonia euroja pistämään vanhustenhuollon kehittämiseen.

Ja vielä korostan: mikään laki ei estä toteuttamasta hyvää vanhustenhuoltoa. Meillä on lainsäädäntö ihan kunnossa periaatteessa, mutta se on vaan siroteltu eri lakeihin. Jos niitä kaikkia noudatettaisiin, niin aivan varmasti kaikki ... mutta niin kuin sanoin, ei pelkkä lainsäädäntö riitä, vaan se on osaamista, se on vuorovaikutusta, se on sydäntä, päätä ja kättä.

Arvoisa puhemies! Vanhustenpalvelulaki tarvitaan ja pian. Ministeri Risikko totesi täällä, että yksin laki ei riitä vaan tarvitaan myöskin henkilöstöä. Jos katsotaan viime vuotta, viime vuonna kunnat säästivät 350 miljoonaa euroa henkilöstömenoista. Valitettavasti tämä johti siihen, että useissa kunnissa erityisesti määräaikaisia työsuhteita ei enää jatkettu, ja tämä kohdistui myös sosiaali- ja terveyspalveluihin. Viime vaalien alla kaikki puolueet, kaikki täällä eduskunnassakin olevat puolueet, asettivat ykköstavoitteeksi vanhusten palvelut, että me saamme sairaille, yksinäisille, apua odottaville vanhuksille palveluita.

Kysynkin teiltä, ministeri Risikko, ja ehkä myös teiltä, ministeri Katainen: miksi hallitus unohti nämä vaalien alla annetut lupaukset, ja miksi niin moni vanhus joutuu edelleenkin odottamaan palveluita turhaan?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Jos vielä luettelee sitä, mitä kaikkea on pyritty tekemään: nämä laatusuositukset, niiden seuranta, se että on kuntia koulutettu, meillä on näitä erilaisia kehittämishankkeita, koko Suomessa on erilaisia vanhustenhuollon kehittämishankkeita, meillä on tällä hetkellä meneillään palveluasumisen kehittämistä sillä lailla, että nimenomaan tämä pitkäaikaishoiva muuttaisi muotoaan, kotiin vietävät palvelut, kodinomainen palveluasuminen jne.

Meillä on myöskin terveydenhuoltolaissa otettu nämä vanhusten neuvolat, siellä on pykälä sitä varten, vanhuksille nimenomaan tällainen neuvonta- ja palveluohjaus. Meillä tulee 75-vuotiaille palvelutarpeen arviointi, ja sitten meillä on esimerkiksi palveluseteliä kehitetty. Meillä on tehty tosi paljon töitä, että palvelut olisivat laadukkaampia ikäihmisille. Meillä on paljon tekemistä, se on ihan totta, mutta kaikki ei ole siitä kiinni, etteikö lainsäädäntö ole kunnossa. Ja vielä kerran sanon, että moni asia päätetään siellä kunnassa. Ja vielä sanon sen, että esimerkiksi lähihoitajien määrä on lisääntynyt vuosien varrella nimenomaan vanhustenhuoltoon.

Arvoisa puhemies! Tämä vanhusten asia on niin tärkeä, että se ansaitsee oman lakinsa. Mutta se ei riitä. Eilen tosiaan kun täällä kävivät nämä eläkeläisjärjestöt esittämässä tarpeitaan, niin heidän tutkimuksensa mukaan ikäihmisten suurimmat ongelmat ovat eläkkeiden pienuus ja terveyspalvelujen riittämättömyys. Takuueläkkeen jälkeenkin Suomessa on lähes puoli miljoonaa pienituloista vanhusta ja eläkeläistä. Määrä vain kasvaa, kun asumis- ja terveyskulut ovat lisääntymässä. Porvarihallitus ei näytä olevan kiinnostunut pientä työeläkettä saavien asemasta. Sosialidemokraatit tulevat esittämään vaihtoehtobudjetissaan eläkeläisten asumistuen parantamista ja sen laajentamista.

Arvoisa puhemies! Miksi hallitus on unohtanut raatajasukupolven, pientä työeläkettä saavien ihmisten aseman parantamisen?

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Kyllä on erityisen vaikea myöntää, että tämä hallitus olisi unohtanut pienituloiset eläkeläiset tilanteessa, jossa pienin eläke on ensi vuoden maaliskuun 1. päivän jälkeen 685 euroa. Se miksi korotetaan niitä kaikkein pienimpiä eläkkeitä, se on tämän hallituksen viesti siitä, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten toimeentuloa halutaan muuttaa ja parantaa. Meillä on lukuisa joukko ihmisryhmiä, joiden elämäntilanne odottaa lisää taloudellisia panostuksia, mutta tämä valinta on tässä hallituksessa tehty ja tämä valinta on tehty niiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolesta.

Herra puhemies! Ministeri Risikon vastauksesta pisti korvaani se, että sanoitte, että kun näitä palveluita on tutkittu, niin yksityisellä puolella saadaan parempia tuloksia kuin julkisella puolella. Mutta kun tulee tällainen vastaus, niin pitäisi esittää seuraava kysymys, eli johtuuko se siitä, että siellä yksityisissä hoitolaitoksissa asuu ihmisiä, joilla on enemmän rahaa? Heillä on mahdollisuuksia ostaa niitä palveluita. Samalla tavalla kaikissa niissä ratkaisuissa, mitä täällä eduskunnassa ja kunnissa on tehty, eli yksityistetään kunnallista kotihoitopalvelua, siivouspalvelut pitää ostaa yksityisesti näillä palveluseteleillä, niihinkin tarvitaan sitä omaa rahaa. Johtuisiko tämä kaikki siitä, että paremmin tienaavat, parempaa eläkettä nyt saavat vanhukset selviävät edelleen paremmin, ja ne, jotka tarvitsevat sitä kunnallista apua, he eivät sitä saa, koska kunnat eivät saa riittävästi määrärahoja?

Eikö nyt olisi (Puhemies: Minuutti!) aika säätää laki vaikka siitä, että kunnallisia kodinhoitajia pitää olla tietty määrä per vanhus per kunta?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Tarkennan sitä, mitä Valvira tutki. Se tutki sitä, minkälaista laatua määrätyillä kriteereillä meidän vanhustenhuollon laitoksissa annetaan. Niitten tulosten perusteella näyttää siltä, että yksityisellä sektorilla tulokset olivat paremmat. Me mietimme sitä, mikä siihen voisi olla syynä. Ei ole varmasti mitään yhtä syytä, eikä sillä tavalla voi vetää vahvoja johtopäätöksiä. Mutta kyllä yksi tekijä saattaa olla, että yksityisiä etukäteisvalvotaan paremmin, koska siellä pitää olla määrätyt kriteerit täytettynä, ennen kuin annetaan edes lupia. Julkisella sektorilla ei tällaisia etukäteislupamenettelyjä ole. Tämä on ihan vaan tällainen yhtäkkinen, eräänlainen johtopäätös, mutta se ei ole täydellinen tietenkään. Siihen mitä sanotte, että pitäisikö olla määrä ihan laissa sanottuna, niin sanoisin, että laissa on erittäin vaikea sanoa sitä, kuinka monta hoitajaa pitää olla per henkilö, koska kaikki riippuu aina hoitoisuudesta eli siitä, miten suuri hoidon tarve on.

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä ministeriltä tätä kammottavuutta, mikä tällä hetkellä, nimenomaan tällä hetkellä, on tässä vanhusten tilanteessa, että kun laitospaikkoja suljetaan, pitkäaikaisosastoja suljetaan, meillä on vanhuksia, joilla todella ei ole paikkaa, minne päänsä kallistaa: siis miten me voimme lähteä tekemään jotakin tulevaisuudessa, kun nämä vanhukset ja heidän omaisensa maksavat tämän tosiasian? Heille ei ole paikkoja. Kotona asuu niin huonossa kunnossa olevia dementikkoja ja muista sairauksista kärsiviä, että siitä voisi tehdä jo rikosilmoituksia. Samaten sellaisissa hoitolaitoksissa, jotka on tarkoitettu hyväkuntoisille vanhuksille, on niin raskashoitoisia vanhuksia, että se määrä hoitajia, joka on laskettu hyväkuntoisille, nyt hoitaa näitä huonokuntoisia. Jos eivät omaiset ehtisi käydä siellä syöttämässä, niin meillä olisi kuolemantapauksia.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Aivan niin kuin ed. Tallqvist tuossa toteaa, niin meillä on juuri tämän tyyppisiä tilanteita, eikä kukaan kiellä sitä. Näistä pitää ehdottomasti päästä pois, että näitä ei enää olisi. Ja sitä työtä pitää tietysti siellä kuntatasolla ja valtion tasolla tehdä. Me emme sitä missään nimessä kielläkään. Mitä se sitten edellyttää? Se edellyttää sitä, että siellä kunnissa on hoidon porrastus otettu huomioon eli on sekä hyväkuntoisille kotiin vietäviä palveluja ja ennalta ehkäistään sitä, ettei tulekaan huonompi tilanne, ja sitten on niitä, jotka ovat ihan täysin hoivan ja hoidon tarpeessa, ja kaikkea siltä väliltä. Valitettavasti Suomessa on vielä sitä, että meillä on vaan sitä kotihoitoa tarjolla ja terveyskeskuksen vuodeosasto muttei mitään siltä väliltä. Sellaisiakin kuntia valitettavasti vielä on. Se hoidon porrastus on se A, eikä ole tarkoitus, että kun puhutaan kotiin vietävistä palveluista, että se olisi turvatonta se kotona oleminen. Sitten pitäisi olla paikka, jossa on turvallista ikääntyä.

Arvoisa herra puhemies! Vanhustenhoitoon liittyy osin myös omaishoito. Niin kuin me kaikki tiedämme, kunnittain vaihtelee, kenelle myönnetään omaishoitaja, kenelle ei, ja vaihtelua on myöskin korvauksissa, vaikka määriteltyjä suosituksia korvaussummasta on. Mutta erityisesti se, että vaikka laissa on vapaapäiviä, monessa kunnassa tätä lain ohjeistusta ei noudateta. Joissakin kunnissa ei ole lainkaan intervallipaikkoja.

Arvoisa puhemies! Nämä asiat ovat tiedossa, ja tässä salissa näistä on usein keskusteltu. Olisin kysynyt arvoisalta ministeriltä:

Onko ministeriössä mitään selvää ohjeistusta kuntiin nähden, että edes lähes samalla tavoin kohdeltaisiin niitä henkilöitä, jotka ovat omaishoidon tarpeessa, koska se on yhteiskunnalle aina halvempi kuin laitospaikka?

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Ed. Vistbacka nosti erittäin tärkeän kysymyksen elikkä omaishoitajat. Omaishoitajat todella tekevät rankkaa työtä, ja he antavat oikeastaan elämänsä toiselle ihmiselle. Ja heitä tuetaan taloudellisesti aivan liian vähän, ne ovat hyvin pieniä ne palkkiot, ja omaishoidontuki on vielä määrärahasidonnainen, ja sitten vielä eri kriteereitä on eri kunnissa. Sitä me pyrimme nyt helpottamaan, että tasavertaistettaisiin omaishoitajien asema. Kun puhutte näistä lakisääteisistä vapaapäivistä, niin laki on laki. Vapaapäivät pitäisi pystyä pitämään, mutta kun kaikilla paikkakunnilla ei ole paikkaa, mihinkä sen omaisensa laittaa.

Nyt on tehty kolme isoa muutosta: Toimivan terveyskeskusohjelman avulla on järjestetty, että me saataisiin esimerkiksi terveyskeskus auttamaan tässä. Toinen asia on se, että näitä palveluseteleitä voi käyttää. Jotkut kunnat käyttävät niitä ansiokkaasti vapaapäivien helpottamiseksi. Sitten vielä kolmas on tämä perhehoitolakiin tehtävä muutos, (Puhemies: Minuutti!) että me voimme käyttää perhehoitoa tässä omaishoitajien apuna.

Arvoisa puhemies! Kyllähän se on niin, että kansakunnan henkistä tilaa mitataan sillä, kuinka me hoidamme niitä ihmisiä, joiden ääni kuuluu yhteiskunnassa kaikista heikoimmin. Kyllä vanhukset ovat tällainen ihmisryhmä. Vaikka te epäilette, että laki ei sinänsä tuo ratkaisua näihin inhimillisiin ongelmiin, niin peräänkuulutan sitä, että te nyt valmistelisitte tämän lain tälle eduskunnalle, koska te olette siihen sitoutunut. Me emme tiedä, ketkä jatkavat missäkin puolella aitiota ensi kaudella. Kysynkin ministeri Risikolta:

Voisiko ajatella, että toisitte sen lakiehdotuksen tälle eduskunnalle ja sitten vielä niin, että tähän hoito-osuusarvioon laitettaisiin liittyen vielä oma näkökulmansa, koska erittäin huonokuntoiset vanhukset omaisineen odottavat hädissään sitä, kuinka pärjätään päivästä toiseen? Tämä on kestämätön tilanne.

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Aivan kuten tuossa äsken totesin, sanon vielä kerran: ensi keväänä meillä on se ensimmäinen luonnos valmiina. Se on iso, mittava työ, ja voin teille sanoa, että kaikki eivät edes kannata tässä yhteiskunnassa vanhustenhuoltolakia. Onneksi täällä talossa sitä kannatetaan, ja minä itse koen, että sitä tarvitaan, vaikka se ei kaikkea ratkaisekaan.

Meillä on paljon muutakin meneillänsä. Otetaan esimerkiksi tämä kotikuntalaki. Ajatelkaa, me saimme sen pitkän pitkän ajan jälkeen, sitä on siis kymmeniä vuosia odotettu, että kotikuntalaki saataisiin tehtyä, ja nyt se saatiin, se oli täällä lähetekeskustelussa, se, että voi valita kotipaikkakuntansa, mennä toiselle paikkakunnalle lähemmäs esimerkiksi omaisia.

Arvoisa herra puhemies! Me jokainen saavutamme sen iän jossakin vaiheessa elämäämme, että tarvitsemme vanhuspalveluja. Siksi on hyvä keskustella tästä yhdessä jo hyvissä ajoin.

Puhemies! Kysyisin molemmilta ministereiltä, kun keskustelussa on ollut pitkän aikaa se teema, pitääkö omaishoidon tuki siirtää Kelaan vai ei, mikä on kantanne tähän asiaan. Se on hyvä tietää myöskin budjetinaluskeskustelussa ja miettiä omaishoidon kokonaisuutta, miten haluamme sen tulevaisuudessa järjestää. Tämä painaa mieltäni tällä hetkellä.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Sata-komiteahan teki sellaisen esityksen, että omaishoidon tuki ja hoitotuki yhdistettäisiin ja ne siirrettäisiin Kelalle. Se kuitenkin osoittautui aika kompleksiseksi jutuksi, ja sitä vastaan oltiin myöskin hyvin paljon esimerkiksi omaishoitojärjestöissä, järjestöväki ja ne, jotka käyttävät näitä hoitotukia, ovat sitä vastaan, että ne yhdistettäisiin. Se on vielä selvityksen alla, onko se järkevää vai ei. Mutta sanon tästä Kelaan siirrosta, että siinä on hyvä puoli se, että se yhtenäistäisi kriteerit, mutta jos ei yhtään ole enempää rahaa, niin se ei auta, vaan jotta se ihan oikeasti toisi apua niille omaishoitajille, siinä pitäisi olla enemmän rahaa.

Arvoisa puhemies! Tämä alkuperäinen kysymys lähti tästä oikeusasiamiehen raportista, jossa hän huolehti ympärivuorokautisessa hoidossa olevien vanhusten perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisesta. Siinä hän selvitti, että näihin vanhuksiin kohdistetaan pakkokeinoja ja pakotteita näissä laitoksissa, muun muassa sidotaan sänkyyn ja sidotaan tuoleihin ja suljetaan huoneisiin, sellaisia temppuja, jotka vankilassa tai suljetussa laitoksessa voidaan tehdä ainoastaan lain mukaan. Hän vaati sitä, että ne perustuisivat lakiin, jossa olisi selvät edellytykset sille, kuka päättää ja mitä voidaan tehdä, ja että ne kirjataan. Nyt olisi vähän niin kuin teidän perustuslaillinen velvollisuutenne tehdä tälle asialle jotakin, koska näissä laitoksissa on tällä hetkellä täysin laiton tila.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! On ilo sanoa, että tätäkin lakia tehdään. Ajatelkaa, kuinka monta lakia on ollut odottamassa, että niitä tehtäisiin, ja nyt tämäkin tehdään. Elikkä tämä pakotteita ja rajoittamista koskeva lainsäädäntökin on nyt meneillänsä. Se liittyy nimenomaan vanhuksiin, mutta se liittyy myöskin vammaisiin, koska me emme voi ratifioida kansainvälistä vammaispoliittista sopimusta, jos meillä eivät ole kotikuntalaki ja tämä rajoittamista koskeva lainsäädäntö kunnossa. Aivan totta, kuten sanoitte, me tarvitsemme tämän rajoittamista ja pakotteita koskevan lainsäädännön. Siinä määritellään, miten voi rajoittaa, voiko pakottaa. Se on myöskin turvatekijä työntekijöille, koska tällä hetkellä on paljon turvallisuusuhkia.

Arvoisa herra puhemies! Sattumalta minulla on mukana tämä ikäihmisten palvelujen laatusuositus, jonka te, ministeri Risikko, annoitte helmikuussa 2008. Tämä on erittäin kattava. Tämä on ihan hyvä pohja sille laille, mutta tätä ei nyt valitettavasti vaan ole noudatettu. Kysyisinkin teiltä, kuten ed. Tallqvistkin sanoi, meillä on liian huonokuntoisia vanhuksia nykyisin kotona:

Voisimmeko saada mahdollisesti vanhainkodit takaisin tai vanhuuden kodit, joissa nämä meidän elämän viimeiset vuodet voitaisiin viettää turvallisesti?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Herra puhemies! Haluan vielä sanoa sen, kun täällä todettiin, että tämä keskustelu koskee kaikkia meitä: aivan totta, koska jos olemme onnekkaita, niin meistäkin tulee vanhoja. Ja siihen, että meidän pitäisi saada vanhainkodit takaisin: kyllä minä enemmän puhuisin tällaisesta kodinomaisesta palveluasumisesta ja siitä, että sinne saisi niitä palveluja ja voisi sen oman kaappikellon kanssa siellä sitten olla, eikä niin, että siinä on vaan joku sairaalasänky. Mutta se ei ole yksin meistä hallituksen väestä kiinni, vaan jokainen kunta päättää itse, miten hoitaa vanhuksensa.

Arvoisa puhemies! Ministeri herkästi menee kuntien päätäntävallan selän taakse. Totta kai kunnissa ratkaistaan paljon asioita, mutta ellei ole normiohjausta, niin kuten tarkastusvaliokunta aikoinaan selvitti, nämä informaatio-ohjaussuositukset jne. eivät pure ja kansalaiset, vanhukset eivät saa yhdenvertaisia palveluja asuinkunnasta riippuen. Eivät ne suositukset auta, ja sen vuoksi tarvitaan tiukempaa ohjausta ja tarvitaan resursseja. Nytkin esimerkiksi Espoossa palveluja heikennetään: laboratorioita suljetaan, vanhukset pakotetaan matkustamaan yhä pitemmälle, palveluja keskitetään jne.

Aiotteko te toimia niin, että tämä tarkastusvaliokunnan tahtotila, että suositusten sijasta tarvitaan normiohjausta tiukempaa säätelyä lain tasolla, menee eteenpäin?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämäkin on hoiros. (Naurua) Nimittäin hallitusohjelmassa me kirjasimme sillä tavalla, että suositusten sitovuustasoa nostetaan, ja se teko on tehty jo esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa, neuvolatoimintaa koskevissa asioissa. Siinä annettiin pilvin pimein suosituksia vuosien varrella, eivätkä ne toteutuneet. Nyt annettiin asetus ja sillä nostettiin vaativuustasoa, ja nyt tehdään vanhustenhuollon laatusuosituksiin sitovuustason nosto eli laki. Aivan oikein, olen kanssanne samaa mieltä, joskus vaan on näin tehtävä.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Täällä on useassa puheenvuorossa kiinnitetty huomiota siihen, että tarvitsemme vaihtoehtoja, jotka ovat tavanomaisen normaalikodissa asumisen ja laitoshoidon välillä. Ja ettei jää epäselvyyttä, etteikö tämänkin suhteen paljon tehtäisi, niin näitähän rakennetaan valtion tuella satoja joka vuosi. Olemme ympäristöministeriössä yhdessä Hannes Mannisen johtaman valtiovarainvaliokunnan kanssa onnistuneet tällä vaalikaudella nostamaan tämän erityisryhmien investointiavustuksen 45 miljoonasta 110 miljoonaan vuosittain. Rakennamme siis useita satoja erilaisia tämmöisiä palvelutalokonsepteja koko ajan emmekä pelkästään vanhuksille, vaan kuten ed. Hiltunen kiinnitti huomiota, myös monille muille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville: pitkäaikaisasunnottomille, kehitysvammaisille, päihde- ja mielenterveyskuntoutujille jne.

Arvoisa herra puhemies! Sata-komitea on valmistellut lainsäädäntöpohjaa omaishoitoon, ja omaishoitajat ovat odottaneet tätä lainsäädäntöä jo useita vuosia, ja nyt sitten toivovat sitä, että tämä Sata-komitean työ luo heille vihdoin ja viimein laaja-alaisen oikeusturvan. Omaishoidossa hoitotilanteet ovat entistä vaikeampia, ja se vaatii omaishoitajilta aina vain enemmän ja enemmän. Kunnat ovat myös jättäneet entistä herkemmin hoidettavat omais-hoitajien hoidettavaksi, ja tuen saanti on joskus todellisten taistelujen takana. Nyt tämän seurauksena omaishoitajat tarvitsevat omaa lakia.

Arvoisa ministeri, kun olen saanut tietooni sen, että olette aikoinaan todennut, että työtä tämän Sata-komitean jälkeen jatketaan omassa työryhmässä, mutta tietojeni mukaan tätä työryhmää ei ole kuitenkaan perustettu, kysynkin nyt teiltä:

Aiotteko te vesittää omaishoitajille tärkeän omaishoitolain?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kuten kysyjä tietää, meillä on olemassa omaishoitolaki, joka tehtiin viime kaudella. Olin itse kanssanne samassa valiokunnassa sitä tekemässä, ja se on erittäin hyvä laki, mutta varmasti viittaatte nyt sitten tähän hoitotukeen ja tähän liittyvään lainsäädäntöön. Sata-komitea on pohtinut sitä hoitotukea ja kelasiirtoa. Nyt on tarkoitus jatkaa sitä nimenomaan, koska Sata-komitea lopetti toimintansa, jätti muutamia asioita siinä kohtaa auki, ja me otamme kyllä kopin siitä. Meillä on esimerkiksi — en nyt tarkkaa päivää muista — syyskuun aikana ensimmäinen kokous tällä työryhmällä, joka pohtii virkamiestasolla ensin, mitä pitää alkaa tehdä jatkotyönä, ja sitten katsotaan. Ja aivan varmasti myös omaishoitoliitto, järjestö, tulee siihen työhön mukaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula

Arvoisa herra puhemies! Sata-komitean eli sosiaaliturvan uudistamiskomitean työn jatkoperkuu on menossa. Hallitus saa iltakouluunsa lokakuun loppuun mennessä selvityksen siitä, mitä on tehty, missä ollaan nyt ja millaisia linjauksia tulevaisuuden osalta tehdään. Esimerkiksi kysymys siitä, mitä omaishoidon tuen maksamisen tulevaisuuden osalta tehdään: jatkovalmisteluja ministeri Risikko tekee omalla vastuutontillaan, omalla vastuualueellaan, ja tämä Sata-komitean jatkotyöstö omalta osaltani, kun se minulle kuuluu, kyllä etenee. Näiltä osin tältä hallitukselta varmuudella tulee linjauksia, joilla jatkovalmistelua edistetään.