Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Lakiehdotus Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksesta
on, kuten sivistysvaliokunta mietinnössään toteaa,
pääsääntöisesti tarpeellinen.
Olen kuitenkin huolissani viittomakielen asemasta maassamme, se
kun jo perustuslaissa määritellään vammaisuudesta
johtuvaksi kielelliseksi oikeudeksi, ja minua harmittaa, ettei sen
sivistyksellistä ja kulttuurista asemaa riittävästi
nosteta esiin.
On totta, että viittomakielen käyttöön
liittyy vamma, mutta sen merkitys on käyttäjälleen
silti sama, kuten minkä kielen tahansa. Se on kommunikaation
väline. Kuten YK:kin toteaa vielä meillä ratifioimatta
olevassa vammaisia koskevassa sopimuksessa, viittomakieli katsotaan
rinnastuvaksi puhuttuun kieleen ja valtioiden tulee tunnustaa viittomakielen
käyttö ja tukea sitä. Hallitusohjelmaan
on kirjattu mahdollinen viittomakielilaki, ja näenkin sen
tarpeellisena, jotta Suomi voi toteuttaa YK:n tavoitteita.
Viittomakieli on luonnollinen kieli, ja sen voi oppia ensimmäisenä kielenään.
Itse olen oppinut sen toisena kielenä, ja varsinkin minulle
sen merkitys on nimenomaan sivistyksellinen ja kulttuurinen. Pystyn
kommunikoimaan viittomakielellä, voin tehdä itseni
ymmärretyksi kielen avulla.
Viittomakieliset voivat tuottaa kulttuuria, ja sivistyksellisesti
näkyvintä meillä on muun muassa viittomakielinen
luokanopettajakoulutus ja vaikkapa viittomakieliset uutiset.
On myös muistettava tukiviittomat, jotka lainataan
suoraan viittomakielestä. Ne ovat helpottaneet monen oppijan
arkea niin koulussa kuin päivähoidossa ja nimenomaan
niitten erilaisten oppijoitten arkea. Ne ovat siis lisänneet
kiistatta oppimista ja sivistystasoamme.
Ei pidä unohtaa myöskään
taktiilisti viittovia eli kuurosokeita. Heille viittomakieli on
erityisen tärkeää.
Viittomakielen tehtävien siirto Jyväskylän
yliopistosta Kuurojen Liittoon ei siis ole ongelmaton, sillä asiasta
on huolensa esittänyt myös Kuurojen Liitto. Sivistysvaliokunta
toteaa mietinnössään: "Tarvittaessa tulee
uudelleen harkita toimintojen siirtämistä Jyväskylän
yliopistoon." Valiokunta ilmeisesti on todennut saman epäilyn,
mitä itsekin koen: lokeroidaanko tässä viittomakieltä järjestöön,
jonka merkitys lausunnon antajana voi jäädä vähemmän
painavaksi kuin se yliopistolla olisi? Mielestäni nimenomaan
sivistyksellisen ja kulttuurisen painoarvon tunnustaminen olisi
voinut olla painavampi.
Kuten mietinnössä todetaan myös — kieli
on oleellinen kansallisen identiteetin ja kulttuurin perusta — niin
muistakaamme, että kyse on suomalaisesta viittomakielestä.
Viittomakielet ovat kansallisia, eivät kansainvälisiä.
Kyse on siis suomalaisen vähemmistön kielellisestä oikeudesta,
ja henkilö, jolla on kieli, ei ole mykkä. Haluan
muistuttaa tässä salissa istuvia, ettei kukaan meistä enää käyttäisi
termiä "kuuromykkä".
Arvoisa puhemies! Tietenkin myös muita vähemmistökieliä eli
saamea ja romania tulee tukea kuten viittomakieltä. Kielet
ovat sivistyksen ja kulttuurin kehto.
Keskustelu päättyi.