Virpa Puisto /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eilen ed. Sarkomaan lapsilisiä koskevan aloitteen pohjalta käytiin tässä salissa lähes kaksituntinen keskustelu, jonka yhteydessä tuli eri ryhmien aloitteita käsitellyiksi koskien lapsiperheiden tukia ja ennen kaikkea lapsilisiin kohdennettavia muutoksia.

Omalta osaltani haluan korostaa, että kyseinen lakialoite on tarkoitettu helpottamaan kohdennettuna köyhimpien lapsiperheiden elämäntilannetta, jolloin tämä kaikille tarkoitettu 10 euron korotus kohdentuisi ostovoiman korotuksena myös köyhimpien osalta, kun sitä ei yhteensoviteta toimeentulotuen kanssa.

Toivon, että tässä salissa laajaa kannatusta saanut lakialoite otetaan vakavaan harkintaan ja myönteiseen käsittelyyn hallituksen esityksen ohessa rinnakkaislakialoitteena.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Olen myös allekirjoittanut ed. Puiston tekemän lakialoitteen ja kannatan sitä erittäin lämpimästi. Kyse on kaikkein köyhimmistä lapsiperheistä, ja siinä tosiaan esitetään sitä, että tämän korotuksen, joka lapsilisiin tulee, saisivat myös nämä perheet, jotka toimeentulotuella ovat.

Jos muistetaan vähän historiaa, aikoinaan lapsilisät vuoteen 94 asti olivat toimeentulotukiperheillekin sellaista tuloa, mitä muille perheille tällä hetkellä, eli niitä ei laskettu toimeentulotukinormiin. Vuodesta 94 lähtien ne on laskettu, ja näin ollen nämä perheet, jotka saavat toimeentulotukea, joutuvat käyttämään tämän lapsilisän ihan kaikkeen, tavallaan syövät lapsilisän.

Toimeentulotuen kohdalla on vuosien varrella myös tehty leikkauksia, on heikennetty esimerkiksi asumiskuluja, kun 7 prosentin omavastuu tuli toimeentulotukeen, ja joinakin vuosina 90-luvun alkupuolella ei myöskään suoritettu indeksitarkistuksia. Tämä on erittäin kannatettava lakialoite, ja toivon, että tämän asian kanssa tehdään töitä vakavalla mielellä täällä eduskunnassa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Puisto kumppaneineen jättäessään aloitteen on oikeilla jäljillä kiinnittäessään huomiota lasten asemaan ja toimeentulotukeen siinä asiassa. Mutta tässä paistaa taas se onneton linja, tämä onneton Kiinan-malli, missä tämä kohdistuu vain yhteen, ensimmäiseen lapseen. Eihän näin voi olla olemassa. Kyllä teillä hyvä periaate ja hyvä asia on olemassa, mutta tämän olisi pitänyt käydä niin, että kaikkien lapsien, jokaisen lapsen osalta olisi se sama 10 euroa. Tällä pohjalla olisi jotain pohjaa ja todellisuuden tuntua olemassa. Ei, tässä tehdään pilkkaa semmoisista perheistä, missä on monta lasta ja suuret toimeentulo-ongelmat. Tämän pitää kohdistua koko lapsikatraaseen eikä vain siihen ensimmäiseen. Tämä kiinalaismallinen esitys on minusta huono tähän tilaisuuteen ja tähän tilanteeseen.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lakialoite on erinomainen. Olen siinä mielessä ihan pahoillani, että en ollut nähnyt tätä. Olisin mielelläni allekirjoittanut tämän. Tässä otetaan huomioon juuri kyllä perheen tilanne, niin ettei korotusta tässä tilanteessa anneta ja oteta toista kautta pois.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelalle voin sanoa, että tämän Kiinan-mallin, jonka hän oppi eilisestä keskustelusta, tyyppistä keskustelua ja tällaisia heittoja ei pidä käyttää eduskuntasalissa suomalaisesta hyvinvointipolitiikasta ja lapsipolitiikasta puhuttaessa. Se on minusta irvailemista vakavan asian kanssa, lasten tukimuotojen kanssa.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Toivoisin myös ed. Seppo Lahtelan suhtautuvan vähän vakavammin tähän lakialoitteeseen, koska aikoinaan lapsinormia leikattiin ja aina lapsiperheissä on myös se ensimmäinen lapsi eli kyllä tämä lakialoite kohdentuu erittäin hyvin lapsiperheisiin. Tietysti olisi paras mahdollinen keino, että toimeentulotuen perusnormia kaiken kaikkiaan lähdettäisiin korottamaan, mutta sen tyyppistä halukkuutta nyt ei uudeltakaan hallitukselta ole kuitenkaan löytynyt.

Maija Perho /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtela kritisoi hallituksen esitystä, että lapsilisän korotus kohdistuu vain ensimmäiseen lapseen, ja oli kiivaasti sitä mieltä, että sen olisi pitänyt koskea kaikkia lapsia. Olen tästä asiasta erinomaisen paljon samaa mieltä. Meidän ryhmällämme on siitä lakialoite, että näin tapahtuisi alle 7-vuotiaiden lasten osalta. Ihmettelenkin sitä, että keskustaryhmä ei ole pystynyt tässä asiassa omiin ministereihinsä vaikuttamaan.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Puisto ja Koskinen kiinnittivät huomiota siihen, että olen kritisoinut ja tehnyt kyseenalaiseksi lapsiperheitten aseman ja näköalan. Näin ei ole olemassa, vaan nimenomaan olen kiinnittänyt huomiota siihen, että kaikille lapsille pitää nähdä saman näköinen näköala, saman näköinen pohja. Tässä on vähän mennyt sillä lailla — ed. Koskinen puheenvuorossaan mainitsi, että kun hallituksen linja on tämän tyyppinen. Ei tämä ole hallituksen esitys. Tämä on kansanedustajan lakiesitys ja siihen liittyvä asia olemassa. Hallituksen kanssa tällä ei ole juuri mitään tekemistä, mutta se on hallituksen linjan mukainen. Siihen nähden pitäisi nähdä lapsiperheitten asema ja hallituksen linja. Ne ovat eri asia. Kyllä kaikki lapset perheissä ovat yhtä tärkeitä. Usein ne monilapsiset perheet ovat kaikkein vaikeimmissa asemissa silloin, kun toimeentuloasioita käsitellään, päätetään ja niitten tarpeellisuutta pohditaan.

Hannu Takkula /kesk:

Arvoisa puhemies! Eikö tässä voida rakentaa niin sanotusti kirkkoa keskelle kylää? Tämä ed. Puiston aloite on oikean suuntainen. Tämä on parempi kuin hallituksen esitys. Tämä on parannus selvästi. Mutta on totta tietenkin, että tahtotilan tulevaisuudessa pitää olla sen tyyppinen kuin ed. Lahtela esittää, että myöskin toisesta, kolmannesta ja kaikista lapsista tultaisiin saamaan. Mutta tällä hetkellä on arvioitu näin, että varaa ei ole kuin ensimmäiselle lapselle antaa, mikä on valitettavaa. Tämä ed. Puiston esitys kuitenkin parantaa huomattavasti heikoimmassa asemassa olevien perheiden asemaa. Siinä mielessä, vaikken ole allekirjoittanut, tervehdin tätä lämmöllä ja uskon, että tämä myöskin läpi menee, koska tässä on selvästä parannuksesta kysymys.

Arvoisa puhemies! Toivottavaa on, että talouskasvun hedelmistä pääsemme nauttimaan tämän hallituskauden aikana myös niin, että myös ed. Lahtelan kaipaamat suuret lapsiperheet voivat päästä osallisiksi myöskin yhteisen hyvän jaosta ja näin ollen ei vain ensimmäinen vaan myöskin muut lapset. Tämä olkoon tahtotilamme, mutta tämä on ensimmäinen askel siihen suuntaan. Niin kuin totesin, hallituksen esitykseen verrattuna tämä on selkeä parannus.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Varmasti olisi koko eduskunnassa tarpeen tarkastella taas kerran koko toimeentuloturvajärjestelmän kokonaisuutta. Toimeentulotukihan on viimesijainen toimeentuloturvan muoto. Miten sitä kohennetaan, miten tarkistetaan sen määräytymisperusteita vuosien saatossa, kun yleinen elintaso nousee, kun elinkustannukset, erityyppiset kustannukset muuttuvat? Sen pitäisi olla tällainen perustarkastelun kohde, miten sitten otetaan huomioon lapsiluku jne., mutta muuten on hyvin vaikea lähteä yksittäisratkaisuilla paikkaamaan esimerkiksi lapsilisässä tapahtuvia muutoksia toimeentulotuen normituksiin. Semmoinen olisi ehkä tulevaisuutta ajatellen parempi linja, että määräajoin katsottaisiin toimeentulotuen määräytymisperuste ja tehtäisiin tällaisia vuosihuoltoja siihen koko mitoitukseen eikä sitten olisi tällaista jatkuvaa tilkkutäkkikiistelyä siitä, minkä sosiaaliturvan muodon osan pitäisi näkyä suoraan lisänä toimeentulotukinormeissa, minkä taas ei.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Johannes Koskinen totesi, että tämä pitäisi kokonaisvaltaisesti tarkastella. Olen samaa mieltä ja nimenomaan niin, että koko lapsilisä kokonaisuudessaan, ei siis palasina, pitäisi poistaa nimenomaan siitä laskentakaavasta, että se otetaan huomioon toimeentulotukea määriteltäessä, koska kaikkein hankalimmassa asemassa olevien perheiden kohdalla todellakin tämä lapsilisä lasketaan tuloksi ja otetaan huomioon toimeentulotukea määriteltäessä.

Toinen asia on toimeentulotukiasiakkaiden kohdalla se, että heillä on asumiskustannuksista 7 prosentin omavastuuosuus. Nyt, kun kokoomus ei ole hallituksessa, hallitus voisi tehdä hyvän esityksen eduskunnalle siitä, että tämä omavastuuosuus poistetaan. Senhän piti olla kannustava elementti näille köyhille ihmisille etsiä pienempiä asuntoja, mikä oli todellakin mahdotonta.

Ed. Virpa Puiston lakialoite on todella oikean suuntainen. Kun ed. Takkulakin toteaa, että se menestyy, miksipä ei sitten menestyisi?

Lopuksi ed. Seppo Lahtelalle haluaisin todeta, että kun Kiinan-mallia aina kovasti jotenkin aliarvioidaan, kiinalaisia on 1 300 000, mikä on aika tavalla riittävästi tälle maapallolle, ja se heidän mallinsa, että he yrittävät pitää väkilukua mahdollisimman alhaisena, (Ed. S. Lahtelan välihuuto) on heille aivan hyvä malli, eikö niin, ed. Seppo Lahtela, mutta ei tämä nyt ole mikään Kiinan-malli. Siellä tuskin lapsilisiä on tällä tavalla.

Arja Alho /sd:

Arvoisa puhemies! Omasta puolestani haluaisin myöskin kiinnittää huomiota siihen, että erilaisia etuusjärjestelmiä pitäisi kuitenkin aina jaksaa hyvässä lainsäädäntötyössä katsoa suhteessa toisiinsa. Sen vuoksi ed. Puiston lakiesitys on hyvä, koska siinä on yritetty juuri tämän korotuksen osalta katsoa sitä, että se ei vaikuttaisi huononnuksena toisaalla. Mutta mielestäni olisi hyvä lainsäädännön perustelu ylipäätänsä se, että oli kysymys sitten lapsilisistä tai toimeentulotuesta, asumistuesta tai mistä tahansa sosiaalisista tulonsiirroista tai veroratkaisuista, että ne katsottaisiin todellakin kokonaisuutena niin, että se hyvä tarkoitus, joka on ollut lisätä nyt esimerkiksi tässä tapauksessa lapsiperheiden ostovoimaa tällä vaatimattomalla korotuksella, myöskin toteutuu ilman, että sitten joku toinen asia lyö sitä korvalle. Tämä edellyttäisi hallinnonalojen ylimenevää yhteistyötä, mutta ennen muuta sitä, että tällaiset taloudelliset vaikutukset ja perhekohtaiset vaikutukset aina selvitettäisiin ja tehtäisiin tarvittavat muutokset myöskin muualle niin, että se, mitä halutaan tehdä, todella toteutuisi.

Jaana Ylä-Mononen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Koskisen näkemys on varsin hyvä ja kattava ja ne arkiviestit, mitä itselle tulee tästä toimeentulotuen normista, kuten hienosti sanotaan — oli sellainen puhelu esimerkiksi tänään, jossa yksinhuoltajaäiti sanoi, että kun markat muuttuivat euroiksi ja kaikki hinnat huomaamatta nousivat, vaikka normit eivät ole paljon muuttuneet, niin tällaiset pienet asiat syövät sitä pientä tuloa huomaamatta eikä se normikysymys tällä lakialoitteella paremmaksi muutu. Myöskin sitä arkirealismia on se, että ministeriön kanta tälle asialle ei ole ollut myönteinen. On tässä muitakin muistoja menneiltä ajoilta viime keväältä, jotka viittaavat siihen, että tällä ei oikein niin myönteistä asiankulkua jatkossa olisi kuin tässä keskustelu on antanut edellyttää.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä oikeusministerin ajatus siitä, että tätä asiaa pitäisi käsitellä kokonaisuutena eikä palasina, on minusta hyvin kannatettava. Tämä ed. Puiston esitys, joka on vähän samaa sukua ed. Lövin tekemälle esitykselle, että yksinhuoltajakorotusta ei otettaisi huomioon, on tavallaan aluksi aika luonnollinen, mutta sitten kun sitä alkaa analysoida tarkemmin, niin ei loppujen lopuksi kovin looginen.

Jos lähdetään tästä ed. Tiusasen ajatuksesta, että olisi parempi, että toimeentulotukeen ei ollenkaan katsottaisi lapsilisiä mukaan, niin nyt minä en tiedä, mitä hän tarkoittaa. Olisiko hän sitä mieltä, että toimeentulotukinormia pitäisi pienentää ensin lapsilisän verran ja sitten se lapsilisä olisi siitä erillään, jolloin lopputulos on sama. Siinä olisi toimeentulotukiasiakkaitten kannalta se ikävä puoli, että silloin se lapsilisien osuus tästä ei olisi indeksillä suojattu, kun taas se toinen osuus on. Kun hallitus esittää lapsilisiin korotusta, se merkitsee, että lapsilisien ostoarvo tämän vaalikauden aikana pienenee, ja silloin tämä ed. Tiusasen ratkaisu myös tämän vaalikauden ajalta olisi epäedullisempi toimentulotukiasiakkaille kuin muille. Jos ed. Tiusanen tarkoittaa, että lapsiperheitten normia pitäisi lapsilisän verran korottaa, silloin hän mullistaa koko järjestelmän täysin, koska suurin piirtein kaikki pienipalkkaiset työssäkäyvät lapsiperheet tulisivat toimeentulotuen piiriin, ja se olisi ehkä aika epäkäytännöllinen ratkaisu, anteeksi nyt vain. Silloin pitäisi keksiä jotakin toisia tapoja parantaa lapsiperheitten asemaa.

Sitten jos ajateltaisiin sitä, että kun lapsilisiä nyt näytetään ilmeisesti kerran neljässä vuodessa korotettavan, joko toteutuneen inflaation verran tai sitten vähän vähemmän, niin jos tämä otettaisiin käytännöksi, että sitten se korotus jätetään aina ottamatta huomioon toimeentulotuessa, joka toisaalta myös itse nousee inflaation verran joka vuosi, niin muutaman kymmenen vuoden kuluttua oltaisiin tilanteessa, joka olisi aivan nurinkurinen, koska silloin toimeentulotukiperheitten ansio nousisi aina kaksi kertaa inflaation verran. Mutta sitten ymmärrän, että ed. Puisto tosiasiassa ajaa, käyttää tässä ikään kuin keppihevosena mahdollisuutta parantaa toimeentulotukea saavien lapsiperheitten asemaa, ja se on sinänsä kunniallinen tavoite, vaikka se ei ehkä kauhean looginen tämä toteutustapa ole.

Jos halutaan näille lapsiperheille ohjata lisää rahaa, niin tekisin sen aivan toisella tavalla. Ensinnäkin en suosisi vain sitä yksilapsista perhettä, koska tämähän pitäisi tietysti tehdä niin, että pannaan se raha sinne normiin, nostetaan ensimmäisen lapsen lapsilisää 10 eurolla ja sitten muut jätetään ennalleen. Lapsiperheitten varsinainen köyhyys koskee kyllä monilapsisia perheitä, joten siinä mielessä tämä ratkaisu ei olisi muutenkaan looginen. (Ed. Puisto: 10 euroa on rahaa kuitenkin!) — Joo. Mutta jos halutaan lapsiperheille ohjata lisää rahaa, niin tekisin niin, että tämän yleisen toimeentulotukinormin päälle laittaisin tämmöisen lasten harrastuksiin korvamerkityn osuuden, koska se, mikä köyhien perheitten osalta on ikävää, on se, että ne joutuvat jäämään pois partiosta ja jalkapalloseurasta ja muusta sellaisesta. Olisi sellaista rahaa, jota voi käyttää näitten lasten harrastuksiin ja vain niihin, jotta tällaista köyhyyden periytymistä, jota tämä kaveripiiristä syrjäytyminen sitten myös aiheuttaa, ei vastaavassa määrin tapahtuisi. Toisin sanoen jos hallitukselta sattuu löytymään lisää rahaa köyhien lapsiperheitten tukemiseen, niin ohjaisin sen kyllä toisella tavalla kuin mitä ed. Puisto on tässä esityksessään ehdottanut.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Soininvaaran puheenvuoro oli vähän sen tyyppinen, että väärin sammutettu. Mielestäni, jos ajatellaan tätä historiaa taaksepäin, niin vuoteen 94 asti oli tosiaan niin, että lapsilisät eivät vaikuttaneet toimeentulotukilaskelmaan lainkaan eli toimeentulotukiperheet saivat käyttää lapsilisät ilman, että se vaikutti toimeentulotukeen tulona. Jos ajatellaan sitä, millä tapaa tätä mallia nyt halutaan luoda, niin ed. Soininvaara esitti toimeentulotukeen korvamerkityn harrastusrahan. Ihan tervetullut vaihtoehto, mutta tässä nyt ajatellaan ja ajetaan takaa sitä, että lapsilisä nousee ja ne perheet, jotka ovat toimeentulotuessa, eivät hyödy tästä lapsilisän noususta. Mielestäni tämä on erittäin oikeudenmukainen esitys sen suhteen, että nämä perheet nimenomaan saisivat myös hyödyn lapsilisän korotuksesta, joka meidän budjettimme kautta nyt tulee. Jos rahaa olisi käytössä ja jos silloin, kun ed. Soininvaara oli ministerinä, olisi ollut hyvää tahtoa, niin toimeentulotukeen olisi tehty perusnormin korotus. Se olisi ollut ainut oikea ratkaisu, mutta hallitukset eivät ole halunneet sitä tehdä, ei myöskään tämä hallitus.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ed. Soininvaaran puheenvuoroa, niin vähän samanlainen olo tuli, että tehtäköön asiat, mutta vain toisin. En yhtään väitä, että tämä on hallinnollisesti kovin fiksu esitys, enkä väitä sitäkään, että se olisi kaikin osin looginen. Se mikä se on, se on tie, joka voidaan tässä tilanteessa viedä mahdollisesti läpi, jolla voidaan saada edes tämä 10 euron lisäys, tulkoon se ensimmäisen lapsen tai minkä hyvänsä nimissä. Jos se kymmenellä eurolla nostaa sen köyhän perheen ostovoimaa kuukaudessa, niin se tapa, miten se tulee, niin minulle käy joku muukin. Mutta tämän tyyppinen, kuin Soininvaaran korvamerkitty harrastusraha, niin meillä on ollut laissa harkinnanvarainen toimeentulotuki, jota ei ole käytetty, kunnat eivät käytä sitä. Jos me rupeamme laittamaan harrastusrahaa, niin se menee kauppaneuvoksen tyttärelle samalla tavalla. Siihen meillä nyt ei ole varaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella ongelma on se, että pienten perheiden käytettävissä olevaa rahaa on vaikea nostaa, niiden pienituloisten perheiden, joilla on toimeentulotuki. Nimenomaan sitä tässä yritetään, että vähän enemmän jäisi taskuun, ettei se korotus, 10 euroa, vähennä sitten toimeentulotukea esimerkiksi samalla summalla. Sama koskee asumistuen lisäämisongelmaa, sitäkin on esitetty tässä salissa monta kertaa, että asumistuen korotus ei vastaavasti vähennä toimeentulotukea, ja siihen omaa mekanismia.

Ed. Soininvaara analysoi minun puheenvuoroani oikealta, vasemmalta, ylhäältä ja alhaalta ja mietti mitä se tarkoitti. Se tarkoitti sitä, mitä ed. Marjaana Koskinen totesi, siis sitä, että lapsilisiä ei oteta huomioon, niin kuin ennen vuotta 94, toimeentulotukea määriteltäessä. En tiedä hajottaako se minkä systeemin, mutta joka tapauksessa pienituloisten perheiden lasten asema on todella hankala. Jos sitten nämä perheet pannaan elämään lapsilisillä, niin kyllä se lapsilisän ikään kuin alkuperäinen ideakin, ainakin osittain, häviää tässä tämän tyyppisessä rahoituksessa.

Seppo Särkiniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että jo toisena iltana peräkkäin täällä käydään hyvin tärkeää perhepoliittista keskustelua, ja mikäpäs siinä. Minusta tämä ed. Puiston aloite on sinänsä ihan tervetullut, ei minulla ainakaan ole mitään sitä vastaan, jos perheen elinoloja kohennetaan, ja uskon tässä ihan aloitteentekijän vilpittömyyteen. Mutta minusta kyllä ed. Soininvaara oli oikeassa analyysissään, nimittäin jos me nyt kuitenkin lähdemme katsomaan lapsiperheiden elämää tänä päivänä Suomessa. Minä voin välittää kaikille jotka ovat kiinnostuneita tilastotiedot siitä, missä köyhyys lapsiperheissä on tänä päivänä suurinta. Ja se köyhyys on suurinta silloin, kun lapsiperheen kohdalle pannaan kolme plus, sieltä alkaa kurjuus. (Ed. Puisto: Sinnekin tulee se 10 euroa!) — Se tulee sinne myös, mutta se tulee myös silloin sinne, missä sen vaikutus ei vielä oikeastaan tunnu missään. Mutta se on hyvä, että tästä asiasta puhutaan, koska tässä on kyllä semmoista jännitettä, joka minun mielestäni on aivan turha. Se voitaisiin laukaista pois sillä suoruudella, että jokainen vain yksinkertaisesti miettisi, mitä tarkoittaa, kun käytettävissä olevat tulot jaetaan kahden, neljän, kuuden tai kahdeksan hengen kesken. Mitä se tarkoittaa tässä maassa? Minusta siinä ei tarvita sen pitemmälle menevää matematiikkaa, jokainen voi tehdä sen omassa mielessään. Ja kun tiedetään, mitä tutkimukset osoittavat lapsiperheiden köyhyydestä, niin tämä asia olisi korjattavissa ja erittäin pienillä taloudellisilla korjauksilla, jos haluttaisiin.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Tietysti ne yksilapsisetkin perheet, jotka saavat toimeentulotukea varmasti ovat köyhiä, ei sitä muuten annettaisi. Mutta haluan ed. M. Koskiselle nyt vielä kerran yrittää sanoa sitä, että kun vuonna 94 tämä lapsilisä pantiin toimeentulotukinormin sisään, se oli kyllä toimeentulotukiperheille pitkällä aikavälillä hyvä sijoitus. Ajatellaan, minä en nyt muista enää euromääräisesti ulkoa näitä normeja, mutta kun ensimmäisen lapsen lapsilisä on 90 euroa ja se toimeentulotukinormi muistaakseni noin 200 euroa, niin jos olisi ollut niin, että lapsilisä on 90 euroa ja toimeentulotukinormi 110 euroa ja yhteensä siis 200 euroa, niin silloin ne indeksikorotukset, jotka vuoden 95 jälkeen ovat koskeneet toimeentulotukea, mutta eivät lapsilisiä, olisivat näitten perheitten osalta koskeneet vain sitä 110:tä euroa eikä koko 200:aa euroa. Silloin ne olisivat kärsineet siitä lapsilisien ostoarvon alenemisesta, jota on tapahtunut vuodesta 95 alkaen ja jota tulee tapahtumaan myös tällä vaalikaudella, koska tämä lapsilisien korotushan on pienempi kuin ennustettu inflaatio.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Soininvaara nyt jollakin tapaa ymmärtää tämän toimeentulotuen perusnormilaskelman aika väärin. Jos ajatellaan, että vuoteen 94 asti lapsilisiä ei laskettu ollenkaan toimeentulotukinormiin, on eri asia puhua siitä, mikä on perheen normi ja mikä on lapsikorotus, joka toimeentulotuessa huomioidaan, kuin se, että lasketaan lapsilisiä tänne sisään. Jos lapsilisät eivät ole ollenkaan vaikuttaneet toimeentulotuen normilaskelmaan, niin silloin tämä on ollut ylimääräistä, perheen käytettävissä olevaa ylimääräistä tuloa. Ed. Särkiniemelle haluan vastata sen, että kaikkein suurimmassa ahdingossa toimeentulotukiasiakkaista ovat yksinäiset, koska heidän perusnorminsa on kaikkein pienin. Niissä perheissä, joilla on useampia lapsia, lapsinormit korottavat normia sen verran, että normi nousee jo aika suureksi; se täytyy koko aika muistaa, kun tätä keskustelua käydään. Kaikkein hankalimmassa tilanteessa ovat ne perheet, jotka ovat yksinhuoltajia. Niiden määrä toimeentulotukiasiakkaista on viime vuosien aikana kasvanut.