Unto Valpas /vas(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä lakialoite liittyy osana vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tekemiin aloitteisiin. Olemme tehneet myös tästä asiasta talousarvioaloitteen, jotta määrärahat voidaan turvata nimenomaan ensi vuoden talousarvioon.

Lisäksi ryhmämme on tehnyt lakialoitteen ympärivuotisesta asumistuesta opiskelijoille. Niin kuin varmaan tiedämmekin, monia muitakin hyviä aloitteita eri ryhmiltä on tullut opiskelijoitten aseman parantamiseksi.

Meidän mielestämme pienimpien etuuksien korottamisella on tärkeä osa köyhyysongelman voittamisessa. Tiedämme myöskin, että opiskelijoilla on köyhyys- ja toimeentulo-ongelmia. Sen takia opiskelijoiden opintotukiasioita on voitava korjata. Opintoraha on jäänyt jälkeen, samoin asumislisään liittyvät asumistuet. Meidän mielestämme opiskelijalle on annettava mahdollisuus keskittyä päätehtäväänsä eli opiskeluun. Opintorahapainotteista tukijärjestelmää vahvistamalla taataan mielestämme se, että useimmilla opiskelijoilla on tasa-arvoinen taloudellinen mahdollisuus keskittyä kokopäiväisesti opiskeluun ja siten kartuttaa elinkeinoelämäämme ja hyvinvointiamme edistävää suomalaista tieto- ja taitopääomaa.

Tällainen lainaperusteinen järjestelmä, mistä on myöskin puhuttu, ja Sailaksen mallissahan se oli otettu myöskin esille, ei mielestämme sovellu meidän koulutusjärjestelmäämme. Se jälleen epätasa-arvoistaisi meidän kaikkien opiskelijoittemme mahdollisuutta opiskella.

Tässä lakiesityksessä lähdetään siitä, että opintorahan asumislisän vuokrakatto ei nykyisellään vastaa todellisia asumiskustannuksia ja asettaa opiskelijat epätasa-arvoiseen asemaan muihin tuensaajiin nähden. Nykyisin opintotuen asumislisä korvaa 80 prosenttia opiskelijan kuukausittaisista opiskeluaikaisista asumiskustannuksista aina 214,44 euroon asti, eli suurin kuukausittainen asumislisä on 171,55 euroa. Vuokrakaton ylittävän osan opiskelija joutuu maksamaan täysimääräisesti itse. Kuitenkin yli 70 prosentilla opiskelijoista asumiskustannukset ylittävät ylimmän korvattavan määrän ja noin puolella asumislisän saajista vuokra ylittää nykyisen vuokrakaton. Eli kyllä vuokrakatto on jäänyt jälkeen pahemman kerran.

Vuokrakaton korottaminen kohdentuu kaikille asumislisän saajille jokaisella korkeakoulupaikkakunnalla opiskelukuukausina. Opetusministeriön asiantuntijatyöryhmä on esittänyt jo vuonna 2002, että asumislisän vuokrakatto on korotettava 252 euroon. Asumislisän vuokrakaton korottaminen vastaamaan paremmin todellisia asumiskustannuksia toisi kuukausittain asumislisää nostavalle opiskelijalle lisää tukea enimmillään noin 30 euroa. Tämä ei ole kovin paljon, kun otetaan huomioon, että opiskelijat eivät ole saaneet viime vuosina mitään parannuksia toimeentuloonsa. (Ed. Lindqvist: Viimeksi, kun keskusta oli hallituksessa!)

Arvoisa puhemies! Koska tekemämme lakialoite perustuu opetusministeriön asiantuntijatyöryhmän viime vuonna tekemään esitykseen, niin mitään syytä tässä asiassa ei ole viivyttelyyn. Tämä vuokrakatto- asia on selvitetty, ja nyt tarvittaisiin tekoja.

Ministeri Tanja Karpela, joka vastaa opintotukiasioista, on puhunut mielestäni ansiokkaasti opintotuen parantamisen tarpeista. Samoin keskusta ajoi viime eduskuntakaudella ponnekkaasti opiskelijoiden asioita. Tätä vasten tuntuukin yllättävältä, että hallitus ei aiokaan korottaa opintotukea lainkaan ensi vuoden alusta. Hallitusohjelmassa on kyllä maininta opintotuen kehittämisestä, mutta rahaa hallitus ei siis aio ensi vuonna siihen käyttää. Päinvastoin tämä hallitus on kulttuuriministeri Karpelan esityksestä tänä vuonna nostanut opiskelija-aterian hintaa, ja tätähän ei ole opiskelijoille kompensoitu. Eli puheet ja teot ovat nyt pahasti ristiriidassa.

Kulttuuriministeri Karpela on eilisen sanomalehti Kalevan haastattelun mukaan vaatinut konkreettisia parannuksia opintotukeen ja pitänyt tärkeänä niiden nopeaa toteuttamista. Kuitenkin hän haluaa odottaa marraskuun lopulla valmistuvia selvityksiä.

Arvoisa puhemies! Tällaiset puheet ovat lähinnä asian viivyttelyä, sillä Karpelan odottamat selvitykset eivät ehdi vaikuttaa ensi vuoden budjetista päätettäessä, ja tämä on se asian ydinkysymys. Toisaalta Karpelahan olisi voinut halutessaan esittää parannuksia opintotukeen hallituksen budjettiriihessä, mutta näitä esityksiä vain ei tullut. Toisaalta pääministeri Vanhanen on todennut, että budjettiraami ei anna tilaa opintotuen korotukselle. Mielenkiintoista olisi tietää, mikä hallituksen linja oikein on näissä opintotukiasioissa. Kovin selkeältä se ei kuitenkaan näytä.

Arvoisa puhemies! Uskon kuitenkin, että opiskelijat saavat täällä vihdoinkin oikeutta ja tämä opintotuen asumislisän korotus toteutuu mahdollisimman nopeasti. Asiaahan voi nopeuttaa nimenomaan ministeri Karpela, hänhän on sitä edellyttänyt. Hän voi nopeuttaa sitä sillä tavalla, että hän tuo hallituksen esityksen tämän aloitteen pohjalta tänne eduskuntaan ja teemme täällä asiasta päätöksen. Silloin myöskin teot ja puheet vastaavat paremmin toisiaan.

Maija-Liisa Lindqvist /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelmassa todella on maininta opintotuen kehittämisestä, ja on aivan luonnollista, että esittelevä ministeri haluaa perehtyä asiaan ja teettää omat selvityksensä. Näinhän on tapahtunut aina ennenkin. Sekin, että ei kaikkia niitä asioita, mitä hallitusohjelmassa on, ole ensimmäisessä budjetissa, on aivan luonnollista. Opiskelijat odottavat ja tarvitsevat varmasti näitä parannuksia, mitä täälläkin on ollut lakialoitteessa esillä, mutta hallitus varmasti osaa tuoda esityksensä nyt ilman varsinaista lakialoitettakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Todella voidaan kiteyttää se, että hallitusohjelman uskottavuus on punnittavissa sen mukaan, toteutetaanko siinä esitettyjä ajatuksia vai ei. Ja kyllä tämä opiskelijoiden asema on ollut niin kauan nyt ilman kunnollista edistämistä ja parantamista, että aika tähän olisi nyt eikä ole enää syytä odottaa. Edellisen hallituksen aikana ei erityisemmin näihin asioihin kiinnitetty huomiota, nimenomaan asumiseen. Näin ollen nyt asumislisän parantaminen olisi kyllä yhteinen asia. Hallituksilla on kyllä taipumus jättää tärkeitäkin asioita toteuttamatta, enkä nyt sanoisi, että nykyinen hallitus olisi ollut huonompi kuin aikaisemmat, toivon mukaan parempi. Mutta aika tähän nyt kyllä olisi ja selvityksiä varmasti löytyy ministeriöstä vino pino. Niitä on tässä ajan mittaan tehty.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Lindqvistille toteaisin, että kun ministeri Karpela pyytää kiirehtimään tässä asiassa, niin hän tavallaan kiirehtii itseään. Hänenhän vain tarvitsisi tehdä tämän asian eteen jotakin eikä tyhjää puhua. Jokainenhan tietää, että jos tätä asiaa ei nyt hoideta lähiaikoina, niin eihän ole mahdollista saada näitä kipeästi tarvittavia määrärahoja sitten ensi vuoden talousarvioon. Se on tässä se ydinkysymys. Opiskelijoiden pitää saada nämä parannukset jo ensi vuoden aikana. Ne eivät toteudu, jos niitä määrärahoja ei saada budjettiin. (Ed. Lindqvist: Miksei saatu edellisinä kahdeksana vuotena?)