Olavi Ala-Nissilä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esittelypuheenvuorona voin todeta, että valiokunnan mietintö on varsin tiivis. Vuodelle 2003 vahvistetun talousarvion mukainen menoarvio eduskunnassa oli ilman Valtiontalouden tarkastusvirastoa runsaat 107,9 miljoonaa euroa, joka alitettiin noin 6,5 miljoonalla eurolla. Menojen loppusumma tilinpäätöksen mukaan oli yhteensä 101,4 miljoonaa euroa, jolloin talousarvion toteutuma oli 94 prosenttia.

Menojen kasvu edelliseen vuoteen nähden on 27 prosenttia, mikä johtuu lisärakennuksen investointimenoista. Ilman niitä eduskunnan käyttömenot olivat 11,6 prosenttia edellistä vuotta suuremmat. Merkittävin säästö, 1,9 miljoonaa euroa, oli lisärakennuksen kaluste- ja laitemäärärahassa. Valituksista johtuen rakentamisen aloituksen myöhentyminen vaikutti siihen, että lisärakennuksen kalustaminen siirtyi siis kokonaisuudessaan tälle vuodelle.

Valtiovarainvaliokunta toteaa, että tilintarkastus on suoritettu hyvän tilintarkastuksen edellyttämässä laajuudessa ja tilintarkastajat eivät ole havainneet huomauttamista eduskunnan vuoden 2003 tilinpäätökseen, kirjanpitoon eikä eduskunnan hyvään hallintoon nähden.

Matti  Saarinen /sd:

Herra puhemies! Niin kuin täällä valtiovarainvaliokunnan herra puheenjohtaja totesi, tässä käsittelyn pohjana on puhdas tilintarkastuskertomus ja myöskin, voi sanoa, puhdas mietintö. Yhdyn kaikkeen siihen, mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Ala-Nissilä aiemmin tuossa totesi. Kuitenkin, kun tämä mietintö päättyy sanoihin, että tämä on "kansliatoimikunnalle tiedoksi ja niihin toimenpiteisiin ryhtymistä varten, joihin ne antavat aihetta", voisi kuvitella, että tällaiset tiiviit mietinnöt ja puhtaat kertomukset eivät ikään kuin antaisi aihetta mihinkään. Nyt, arvoisat kollegat, tämä on se hetki, jolloin voi vaikuttaa eduskunnan työskentelytapoihin, mihin suuntaan asioita halutaan kehitettävän, miten täällä halutaan sisäisesti toimittavan. Tämän mietinnön ja puhtaan tilintarkastuskertomuksen pohjalta ei ole mitään kielteisiä elementtejä, mutta ei tässä ole muutenkaan sellaisia kannanottoja, jotka kansliatoimikuntaa velvoittaisivat toimimaan jollakin uudella tavalla tai jollakin tietyllä tavalla. Siksi tämä keskustelu, mitä tässä salissa mahdollisesti tänään käydään, kirjautuu pöytäkirjaan eduskunnan tahdoksi ja on oikeastaan ainoa signaali kansliatoimikunnalle täysistunnon mielipiteestä, mitenkä eduskunnan toimia ja hallintoa tulisi kehittää. Siksi rohkaisen teitä kertomaan mielipiteenne, ettei tarvitse kuppilassa tai jossain muualla sitten sanoa, että meinasin sanoa tai oli aivan lähellä, etten ottanut kantaa.

Sitten tähän mietintöön sen verran, että täällä on kuvailtu näitä erilaisia menomääriä ja prosentteja. Myöskin tässä yhteydessä viittaan jo kakkosasiaan, joka koskee Valtiontalouden tarkastusviraston vastaavaa tilinpäätöstä ja mietintöä, että henkilöstökulujen osuus on 76,6 prosenttia. Tämä siis Valtiontalouden tarkastusviraston suunnalla. Suurin piirtein samassa sarjassa on eduskunnan henkilöstömenojen osuus kokonaiskäyttömenoista. Tämän tuon esiin sen vuoksi, että havahtuisimme huomaamaan, miten ihmisvaltaista, miten työvaltaista, tämä toiminta on. Sen vuoksi korostan tältä paikalta sitä, että eduskunnan instituutiona tulisi hahmottaa roolinsa työnantajana mahdollisimman hyvin. Tällä tarkoitan esimerkiksi sitä, että henkilöstöstä pidetään huolta, henkilöstöä koulutetaan, henkilöstöpalvelut ovat ajantasaisia, henkilöstöpolitiikan asemaa kaiken kaikkiaan sisäisessä hallinnossa tulisi korostaa ja huomioida. Samoin tähän liittyvät palvelussuhteen ehdot, ovat ne sitten oikeuksia tai velvollisuuksia, jotta ne kulkisivat tässä ajassa mahdollisimman hyvin ajan tasalla. Tällaisella arvokkaalla instituutiolla kuten eduskunta on eräänlaisena riskinä se, että rakenteet luutuvat tai jäädään ajasta jälkeen juuri tämän kaltaisissa asioissa.

Toinen seikka, mihin kiinnitän huomiota, on käyttömenot. Tässä mietinnössäkään ei ole katsausta muuta kuin yhden vuoden osalta. Eduskunnan käyttömenot ovat 11,6 prosenttia kasvaneet, kun riisutaan investoinnit sieltä menoista pois. Se on aika korkea luku käyttömenojen kasvukertoimeksi tällaisena lähes nollainflaation aikana. En tarkoita, että pitäisi ryhtyä varsinaisesti nuukailemaan ja sitä kautta vaikeuttamaan demokratian toimintaa ja toimivuutta eduskunnassa, mutta kyllä tällaisen asian yhteydessä on perusteltua kiinnittää huomiota siihen, että jokaisen eduskunnassa työskentelevän intresseissä on toimia mahdollisimman taloudellisesti. Se on eri asia kuin nuukailu. Eli toivoisin, että eduskuntakin pystyisi vakauttamaan käyttömenonsa tietyllä tavalla ennustettavampaan tasoon ja, voisiko sanoa, eräällä tavalla tietylle uralle.

Kolmas seikka, joka on vielä tässä yhteydessä todettava, on palveluasenne. Eduskunnan henkilökunta on erittäin hyvin motivoitunut työtehtäviinsä. Edustajien työskentelyolosuhteista yritetään kaikin tavoin tehdä mahdollisimman hyviä. Ainakin siltä osin se tulee esiin, että henkilöstö äärimmäisen kohteliaasti ja avuliaasti suhtautuu edustajiin, ja se on todella hyvä asia. Se ei ole itsestäänselvyys. Sitä pitää hoitaa ja huoltaa, jotta tämmöinen palvelumotiivi, palveluasenne oikean tyyppisesti, ei mitenkään alistuva, vaan tasavertainen kumppanuus, myös säilyy talossa. Nämä ovat tällaisia vähän talon henkeen liittyviä asioita, mutta sitä kautta sitten vuoretkin siirtyvät, jos se henki on kunnossa ja väistämättä myös turvallisuus. Se on valitettava asia, että yhä enemmän joudumme keskustelemaan turvallisuudesta, näin myös eduskunnassa. Tämä on yksi kasvava suunta varmaankin tulevaisuudessa, että olosuhteet maailmassa ja ympärillämme muuttuvat siihen suuntaan, että on pakko entistä enemmän kiinnittää huomiota turvallisuuskysymyksiin.

Herra puhemies! Aivan lopuksi vielä sitten sinne kansliatoimikunnan suuntaan viestiksi, että edelleen me edustajat toivomme, että kansanedustajien toimintaedellytyksistä huolehditaan vähintään niin hyvin kuin tähänkin asti. Vastikään meillä on uusi lisärakennus. Ei voi väittää, että työskentelyolosuhteet olisivat huonot, mutta maailma menee kaiken aikaa eteenpäin. Ei riitä, että olemme paikallamme, vaan niistä edellytyksistä tulee huolehtia jatkuvasti ja niitä tulee myös jatkuvasti tutkailla sitä taustaa vasten, että niitä voidaan aina myös tilanteen vaatimalla tavalla kehittää jatkossakin.