Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriön pääluokalle nyt jäi varsin vähän aikaa muun muassa Brysselissä olleeseen Schengen-alueen laajenemiseen, siis kakkoseen, liittyvään neuvotteluun liittyen keskiviikkona.

Arvoisa puhemies! Haluan aivan aluksi todeta, että EU-puheenjohtajuus monella tavalla tulee tuomaan esille myöskin meidän kansallisen sisäisen turvallisuutemme vahvistamiseen liittyviä kysymyksiä. Kansalaisten hyväksyntä laajenevan Euroopan unionin suhteen on riippuvainen siitä, että se merkitsee myös sisäisen turvallisuuden vahvistumista. Tältä osin tehdään monella taholla myös puheenjohtajuustyötä. Tältä osin voi myös mainita eduskunnan juhannuksen alla antaman myönteisen vastauksen Suomen liittymiseen Prümin sopimukseen, mikä mahdollistaa nimenomaan järjestäytyneen rikollisuuden osalta paremman viranomaisyhteistyön myös EU:n puitteissa ja johtaa nyt siihen, että Suomi on EU:n sisäisen turvallisuuden ytimessä eikä katsomossa.

Tältä osin myöskin heinäkuussa Berliinissä Wolfgang Schäublen kanssa käydyssä keskustelussa vahvistui näkemys siitä, että suomalaiset voivat osallistua myöskin Prümin sopimusta koskeviin koordinaatio- ja valmistelutyöryhmien töihin ja olemme näin muovaamassa nimenomaan tältä osin viranomaisyhteistyön edellytyksiä yhteisen turvallisuutemme parantamiseksi, yhteistyömme vahvistamiseksi entistä tehokkaammiksi.

Yleisesti voi todeta, että hyvää turvallisuustilannetta ja myönteistä turvallisuuskulttuuria vahvistetaan sekä edistetään aktiivista ja hallittua maahanmuuttopolitiikkaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman edistäminen eri tavoin on koko ajan työn alla, ja siinä on selkeästi määritelty myöskin tavoitteita. Haluan kuitenkin korostaa, että Suomen sisäisen turvallisuuden suurin uhka tänä päivänä edelleen on sosiaalinen syrjäytyminen ja sosiaalisen turvallisuuden puutteet. Tältä osin on erittäin tärkeätä, että muun muassa maan kattava sosiaalipäivystys voidaan mahdollisimman nopeasti aikaansaada.

Turvallisuusviranomaisten työn kannalta korostuu entisestään yhteistyö paitsi EU:n mitassa ja kansainvälisesti myöskin omassa maassa. Nimenomaan tämä hyvä suomalainen poliisi—Tulli—Raja-moniviranomaiskäytänne muun muassa analyysikeskusten toiminnan vahvistamiseksi on edelleen keskeistä.

Sisäasiainhallinnon tuottavuutta parannetaan keskittämällä yhteisiä toimintoja palvelukeskuksiin. Talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus aloitti toimintansa tämän vuoden alusta, ja puhelinvälityspalveluthan keskitetään Kajaaniin nyt ensi vuoden alusta. Poliisin tietohallintokeskuksesta kehitetään palvelukeskus, ja Poliisin tekniikkakeskus alkaa tuottaa palveluita myös muille turvallisuusviranomaisille. Nämä ovat myös merkittäviä alueellistamisratkaisuja, joihin liittyen myöskin tietysti Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan käynnistyminen Poliisikoulun yhteydessä eräänä alueellistamisratkaisuna liittyy.

Tuottavuutta tehostettaessa on tärkeätä tässäkin yhteydessä todeta, että valtiovarainministeriön kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä on nimenomaan linjattu se, että poliisin, Rajavartiolaitoksen ja Hätäkeskuslaitoksen operatiivinen toimintakyky ja operatiivinen henkilöstömäärä säilyy ja turvataan.

Biometrian hyödyntäminen sisäisen turvallisuuden kehittämiseksi jatkuu. Rajavartiolaitokselle on tältä osin tulossa lisämäärärahaa, muutoin ovat jatkoselvittelyssä, mutta myönteisessä sellaisessa budjettiriihessä käydyn keskustelun jälkeen nimenomaan poliisin ja turvallisuusviranomaisten laajemmat biometrian edellyttämät lisämäärärahat. Biometria on nimenomaan nyt se ala, johon joudutaan entistä enemmän myöskin kansallisesti voimavaroja suuntaamaan.

Poliisin toimintaedellytykset turvataan säilyttämällä poliisimiesten määrä valtakunnallisesti vuoden 2002 tasolla. Tällä hetkellä ollaan tämän tason ylikin ja näin pitää olla, koska erittäin tärkeätä on, että nämä erikoispainopisteet tulevat hoidettua, mutta myös paikallispoliisin ja poliisipalvelujen läheisyys mahdollisimman hyvin turvataan.

Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti poliisi panostaa järjestäytyneen kansainvälisen rikollisuuden, huumausaine- ja talousrikollisuuden sekä väkivaltarikollisuuden torjuntaan. Ta- lousrikosten tekomahdollisuuksia vähennetään. Tämä hallitus on useaan otteeseen käsitellyt näitä rikostorjuntaohjelmia talousrikollisuuden puolella, ja olemme saaneet 71 uutta talousrikostutkijan vakanssia kolmen vuoden aikana sisäasiainministeriöön, eli tältä puolelta on tärkeätä myöskin jatkaa työtä lainsäädännöllä rikosten ennaltaehkäisyssä ja sitten tietysti myös oikeusministeriön puolella, tuomioistuinpuolella ja syyttäjäpuolella. Lisäksi toimeenpannaan väkivaltarikollisuuden vähentämiseen tähtäävä rikoksentorjuntaohjelma poliisia koskevien toimenpiteiden osalta.

Poliisi osallistuu seudullisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun edelleenkehittämiseen, ja lisäksi yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa toteutetaan yritysturvallisuusstrategian mukaisesti. Perhe- ja läheisväkivaltaa ennaltaestetään yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa.

Poliisi toteuttaa myös liikennevalvontastrategiaa, jossa kiinnitetään linjaukseni mukaisesti erityistä huomiota raskaan liikenteen valvonnan tehostamiseen yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Tältä osin Rajavartiolaitoksen uudet valtuudet mahdollistavat myöskin Rajavartiolaitoksen muun muassa rajanylityspaikoilla ja satamissa tekemän raskaan liikenteen valvontatyön lisäämisen. Linjaukseni mukaisesti tämän vuoden alkupuoliskon aikana ovat raskaan liikenteen valvontaan käytetyt tunnit liikkuvassa poliisissa lisääntyneet 50 prosenttia. Automaattista liikennevalvontaa lisätään yhteistyössä Tiehallinnon kanssa ja otetaan käyttöön uutta liikennevalvontatekniikkaa.

Poliisin hallintorakennetta, johtamisjärjestelmää ja yhteistoimintaa kehitetään. Lähtökohtana on ehdottomasti, että paikallispoliisin toimintaedellytykset ja poliisipalvelujen saatavuus turvataan, kansalaisten palvelujen saanti lähellä on keskeistä. Tältä osin poliisipiirien ynnä muiden hallinnollinen valmistelu tähtää ensisijaisesti kihlakuntarajat ylittävät täydellisen yhteistoiminnan suorittamiseen ja toteuttamiseen, jotta vaativa rikostutkinta voidaan laajemmilla alueilla varmistaa ja jotta nimenomaan nämä kihlakuntarajat eivät muodostu järkevän toiminnan esteeksi.

Talousarvioesityksellä vauhditetaan poliisin toimitilahankkeita. Tältä osin yhteistyö valtiovarainministerin kanssa on ollut todella hyvää. Kihlakuntavirastopuolella jo aikaisemmin esillä olleet Seinäjoen ja Pietarsaaren kihlakuntavirastojen toimitilahankkeet saadaan käynnistettyä. Niitä on toimestani sisäasiainministeriön taholta pidetty aikaisemmissa budjettineuvotteluissa keskeisinä hankkeina. Myöskin on tärkeätä, että Joensuun ja Hämeenlinnan poliisitalojen suunnittelu on nyt noteerattu ja myöskin Helsingin poliisilaitoksen Pasilan-toimitilahanke käynnistyy vuonna 2008.

Hätäkeskusten toimintaedellytyksiä on vahvistettava monin eri toimenpitein. Tähän on johtamani turvallisuusasiain johtoryhmän taholta edellytetty paitsi henkilöstösuunnittelun, koulutuksen puolella korjauksia myöskin muun muassa teknisten laitteiden hankeviiveiden pikaista korjaamista. Tältä osin olen edellyttänyt tässä kuussa asettamaltani kansliapäällikkö Viljasen työryhmältä konkreettiset esitykset. Hätäkeskusten on kyettävä selviytymään tehtävistään, ja hätäkeskusten voimavarojen yhteiskäyttöä tietysti tehostetaan myös hätäkeskustietojärjestelmää ja toimintatapoja kehittämällä.

Pelastustoimessa käynnistetään väestönsuojaamisen strategian edellyttämät valmistelut, joilla tarkistetaan muun muassa väestösuojien rakentamisvelvollisuutta, omatoimisen varautumisen velvoitteita sekä parannetaan väestön varoittamista koskevia järjestelyjä vastaamaan nykyisiä uhkakuvia.

Pelastustoimen toimintaa suuronnettomuustilanteessa sekä siinä tarvittavia tietojärjestelmiä kehitetään. Tältä osalta hallituksen linjauksen mukaan osana turvallisuusverkkojen kehittämistä tulee sisäministerille liikenne- ja viestintäministeriöltä nyt viranomaisverkkojärjestelmän ylläpito- ja omistajaohjaus, ja tältä osin tulemme selvittämään, miten päätelaitteiden hankintaa voitaisiin paremmalla valtion tuella vahvistaa ja koko tämän viranomaisverkon, turvallisuusverkon, keskeinen osa nyt sitten saataisiin mahdollisimman hyvin laajenemaan.

Rajavartiolaitoksen osalta aikamerkistä johtuen tiivistän. Rajavartiolaitos kehittää toimintaansa ja organisaatiotaan vastaamaan uudistuneen laajan toimintaympäristön muutoksia. Seuraamme hyvin tarkkaan myöskin vihreän rajan valmiuden osalta Venäjän rajavartioreformin etenemistä rajaturvallisuuden varmistamiseksi.

Ihmiskaupan torjunta on nostettu toimestamme hyvin keskeiseksi asiaksi paitsi sisäministeriön viranomaisten toimesta myös puheenjohtajuuskauteemme liittyen. Kehitämme sisäasiainministeriön ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman mukaisesti tätä torjuntaa, ja tältä osin matkustusasiakirjojen biometriset tunnisteet otetaan myös käyttöön yhdessä muiden viranomaisten kanssa ja kehitetään rajatarkastuksiin liittyvää teknistä välineistöä. Yhteistyö eri viranomaisten kanssa tässä ja myös kansainvälinen yhteistyö on ehdottoman tärkeää.

Rajanylityspaikkoja erityisesti Vaalimaalla ja Helsinki-Vantaalla kehitetään vastaamaan lisääntyvän rajanylitysliikenteen tarpeisiin. Rajavartiolaitosta kehitetään moniulotteisena, merellisenä viranomaisena kahdella strategisella kehitysohjelmalla. Lisäksi kehitetään kykyä havaita, tutkia ja analysoida alusöljypäästöjä ja hallinnoida niistä määrättyjä maksuseuraamuksia.

Imatralla sijaitseva Raja- ja merivartiokoulun kasarmirakennus peruskorjataan. Olen tästä erittäin tyytyväinen. Se varmistaa kolmella paikalla jatkuvan rajajääkärikoulutuksen jatkossa.

Ulkomaalaisviraston tavoitteena on, että päätösten määrä vastaa vähintään vireille tulleiden asioiden määrää. Pyrimme pitämään hakemusten läpivientiajat vähintään saavutetulla tasolla. Mehän olemme Ulkomaalaisviraston toimintaa tehostaneet toimestani, ja on erittäin tärkeää, että käsittelyprosessien kehittämistyötä tehdään, käsittelyaikojen lyhentämistä määrätietoisesti jatketaan.

Siviilikriisinhallintaa antava koulutuskeskus vakiinnuttaa nyt toimintaansa osana Kuopiossa sijaitsevan Pelastusopiston toimintaa. Tämä on uusi mutta erittäin tärkeä sisäasiainministeriön painopiste toiminnassa. Siviilikriisinhallinnan valmiuksista vastaaminen kansallisesti kuuluu sisäasiainministeriölle, ja pidän erittäin tärkeänä, että tätä toimintaa priorisoidaan myöskin hallituksen ja eduskunnankin toimesta myös tulevina vuosina.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset ministeri Rajamäelle ja poliisikunnalle mielenosoituksen tyylikkäästä hoitamisesta. Sen johdosta tuli mieleeni, että hallintovaliokunnassa on vuosittain arvioitu ainakin meidän kokoomuslaisten toimesta, että poliisien määrärahat eivät riitä sillä tasolla kuin nyt, ja nyt näyttää myöskin seuraava budjetti vastaavan sisältöiseltä.

Oletteko varautuneet poliisitoimen osalta niin, että se taso, joka nyt tässä talousarviossa on esitelty, sisältää kaikki, myöskin ylimääräiset — esimerkiksi viittaan tähän mielenosoitukseen — että meillä rahat riittävät? Otatteko oppia organisatorisesti tapahtumista, jotka olivat viikko sitten täällä Helsingissä?

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan kauniisti läheisyysperiaatteesta ja kansalaisten turvallisuuden lisäämisestä. Kuitenkin sekä liittyen hätäkeskuksiin että paikallispoliisin toimintaan kyllä kansalaiset ympäri maata kokevat turvattomuutta sen tilanteen edessä, että poliisin saapuminen hätätapauksessa paikalle kestää kohtuuttoman kauan. Myöskin hätäkeskusten kohdalla eräs tuntemani tapahtuma oli niin, että Heinolassa vastapäätä paloasemaa tapahtui vakava työtapaturma. Ennen vanhaan ambulanssiauttajat olisivat 100 metrin päästä kadun yli tulleet hetkessä, mutta tämä operaatio kesti kohtuuttoman kauan, kun tieto meni hätäkeskukseen, ja sitä kautta sillä paloasemalla ei ollutkaan, vaikka ambulanssi oli pihassa, vuoroa päivystää. Elikkä tässä on aika vakavia puutteita, ja näihin pitää parannusta saada sekä poliisin toiminnan että hätäkeskusten osalta.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän päivän lehtitietojen mukaan Helsingin poliisipäällikkö, poliisikomentaja Jukka Riikonen on harmistunut Yleisradion uutisoinnista, joka koskee viime lauantain mielenosoitusta, ja on ilmoittanut, että tässä yhteydessä täytyy varmaan ottaa harkittavaksi myös Yleisradion ensi vuoden euroviisukilpailujen turvajärjestelyt. Haluaisinkin kysyä:

Voisiko poliisivoimia valvova sisäministeri puuttua siihen, että siltä taholta annetaan tällaisia ohjeita vapaalle sanalle, ja mitä sisäministeri Rajamäki aikoo tehdä, että jatkossa tämän tyyppistä kommentointia ei hänen alaisuudessaan olevilta yksiköiltä kuulla?

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliisin resurssipula on ai- heuttanut normaalin päivystysvalmiuden heikkenemistä ja lisääntyvää kansalaisten turvattomuutta erityisesti Itä-Suomessa saatujen viestien mukaan, kun virka-avun saaminen on viivästynyt etenkin syrjäisemmillä seuduilla. Tavanomaisen poliisityön lisäksi resursseja tietysti tarvitaan muuallakin, mutta miten nuo resurssit ovat jakautuneet, kun Itä-Suomesta niin useasta kihlakunnasta on tästä puutteesta kuullut?

Toinen kysymys on pelastushelikoptereista. Vanhasen hallituksen hallitusohjelmassa otettiin tavoitteeksi, että lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaa kehitetään osana turvaverkostoa koko maassa. Tarkoituksena on pelastushelikopteritoiminnan rahoituksen siirtäminen Ray:lta valtion talousarviossa tapahtuvaksi. Kysyn:

Ollaanko tekemässä tai miksi ei ole tehty rahoituksen osittaista jakamista, kun on nyt annettu vastuuta lisää sairaanhoitopiireille ja sitä kautta entisestään kuntien taloudellista asemaa on heikennetty ja toinen osa (Puhemies koputtaa) on jätetty näille yhdistyksille, jotka pyörittävät tätä? Selkeästi on tullut viestejä, että pelastushelikopteritoiminnalla useissa pisteissä on ollut haasteita (Puhemies koputtaa) rahoituksen hankkimiseksi.

Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensiksi perussuomalaiset antavat tunnustuksen ministeri Rajamäelle tehokkaasta toiminnasta, niin että Ulkomaalaisviraston asioita on pystytty tehostamaan ja tältä osin tämä turvapaikkashoppailu on saatu vähenemään, mikä on erittäin hyvä asia.

Raskaan liikenteen valvonnassa järjestitte tuolla Hangon suunnalla iskun, jossa olitte muun muassa mukana. Se on erittäin tärkeä asia, ja siihen liikenneturvallisuuteen, etenkin täältä lännestä itään tulevaan venäläiseen liikenteeseen ja muuhun, pitää voimakas huomio kiinnittää.

Mutta kysyisin herra ministeriltä: Kun monet poliisimiehet ovat turhautuneita siitä, että he joutuvat itse syöttämään näitä sakkoja, eikö siinä voisi poliisin ammattitaitoa käyttää liikennevalvontaan ja varsinaiseen poliisityöhön, kun taas sitten aputyövoima voisi tämän sakkojen syöttämisen ja perimisen hoitaa, jotta poliisit olisivat niissä töissä, joihin heidät on koulutettu?

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nämä Venäjän-liikenteen, rekkaliikenteen, ongelmat olivat eilen esillä valtioneuvostossa, ja siellä todettiin, että kyse on erittäin monialaisesta ja hyvin ajankohtaisesta, kriittisestä ongelmakentästä. Teidän vastuualueellanne, arvoisa ministeri, on tietenkin rajojen toimivuus, raja-asemien toimivuus sekä sitten raskaan liikenteen valvonta myöskin. Tällä hetkellä Vaalimaan aseman ja Haminan väli on täynnä — 40 kilometriä — seisovia rekkoja ja tilanne on liikenneturvallisuuden kannalta aivan kestämätön. Nyt tarvitaan nimenomaan nopeita toimia myöskin liikenneturvallisuuden valvonnan ja parantamisen kannalta. Nyt kysyn: mitä ne ovat?

Arvoisa puhemies! Tässä yhteydessä olisi hyvä, että ministeri esittäisi arvion myöskin lähialueilla tapahtuneista Venäjän kansallisuuksien välisistä riidoista. Ovatko ne lähenemässä kenties Suomen rajaa, ja onko pelkona, että Suomeenkin nämä jollain tavalla tulevat kantautumaan esimerkiksi turvapaikkahakemusten muodossa?

Ilkka Taipale /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on hallituksen budjetti, ja hallitusohjelmassa korostetaan kansalaisvaikuttamista ja poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Kysyisin ministeri Rajamäeltä, vaikka asia ei suoraan teille kuulu: Minkälaatuisen viestin te ja hallitus olette aikoneet antaa Suomen kansalle, kun otatte pois rauhanliikkeeltä rahat, rauhanliikkeeltä, joka on 100 vuotta toiminut väkivallattoman toiminnan eteen, myöskin liikkeeltä, jota olivat perustamassa nykyinen puhemies, presidentti ja ulkoministeri ja joka on aikanaan kasvattanut yhden sukupolven väkivallattomuuteen? Tämä liike täyttää 100 vuotta 10.2.2007. Kun anarkistit hilluvat kadulla, minkä viestin te annatte Suomen kansalle, kun rauhanomaiselta liikkeeltä viette rahat, samoin sitten tietysti Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitolta, jonka puheenjohtaja on Iso-Masa? Niitä rahoja ei pystytä muuten viemään!

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Vielä kerran myöskin kokoomukselta kiitos näistä EU:n puheenjohtajan turvallisuusjärjestelyistä, joissa poliisin toiminnalle annamme täyden tuen.

Mutta aivan lyhyesti, ministeri Rajamäki: Liikenneonnettomuudet edelleen ovat haaste suomalaisessa valvontatyössä. Poliisin tehtävät ja hälytystehtävät nousevat ja tehtävien määrä lisääntyy jatkuvasti. Yksi syy siihen on ollut alkoholin lisääntynyt käyttö, eduskunnan tekemät päätökset, jotka suosivat väkevien alkoholijuomien käyttöä ja niiden määrän lisääntymistä. Ne näkyvät myöskin putkatilastoissa ym. Samanaikaisesti resurssit kasvavat noin prosentin verran, ja me tiedämme kustannuspaineet. Se tietää sitä, että valvontaa ei voida lisätä; sitä käytännössä joudutaan vähentämään. Se tietää lisää sairauspoissaoloja, työssä väsymistä, mikä vaikuttaa kansalaisten turvallisuuden tunteeseen. Miten tämän yhtälön ratkaisette, kun samanaikaisesti kuitenkin yhteistoiminta-alueita pitäisi lisätä ja maaseudun lupa- ja hallintopalveluja pitäisi leikata, jotta saadaan resursseja kaupunkikeskuksiin?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Rajamäelle kyllä mielestäni kiitos siitä, että viime kesänä, silloin kun oli Venäjän metsäpalot, sisäministeri toimi asiassa ja pyrki olemaan yhteistyössä venäläisten kanssa.

Nyt kysyn tulevia kesiä ajatellen, kun tuskin tämä metsäpalo-ongelma jää vain yhden kesän asiaksi: Kun ilmastomuutos etenee, mitkä ovat näköalat siihen, että me todella pystyisimme lisäämään yhteistyötä venäläisen osapuolen kanssa myös estääksemme näitä savu- ja pienhiukkasongelmia, mitä nyt viime kesänä oikeastaan koko Etelä-Suomessa ja etenkin Kaakkois-Suomessa esiintyi?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi kysymystä:

Budjettikirjassa lähdetään siitä, että maahanmuuttajien, sekä työntekijöiden että opiskelijoiden, oleskelulupaluvut pysyvät ennallaan. Onko tämä arvio realistisella pohjalla? Eikö olisi syytä olettaa, että esimerkiksi työntekijöiden oleskelulupia nyt, kun on luovuttu siirtymäajoista uusista jäsenmaista tulevien osalta, tulisi enemmän?

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys: Helsingin hätäkeskuksen toiminnassa on ollut vakavia puutteita. Mitä erityistä aiotaan tehdä sen eteen, että pääkaupungissa hätäkeskus toimii?

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Rajamäki on aiheetta tyytyväinen poliisien määrärahoihin. Kun katsotaan rikosten selvittämisen tarvetta ja poliisin näkyvyyden tarvetta tuolla katutasolla — näkyvyys on omiaan lisäämään kansalaisten turvallisuuden tunnetta — niin poliisien määrärahat eivät tänä päivänä ole riittävällä tasolla, ja kokoomus onkin esittämässä budjettikäsittelyssä niihin korotusta.

Mutta haluan, herra puhemies, antaa ministerille myös tunnustusta. Asem-mellakka estettiin ennalta eli toimittiin hyvin, vaikka totta kai on hyvä jälkikäteen käydä kaikki asiat läpi ja yksityiskohdissa on varmasti vielä selvittämistä.

Annan ministerille tunnustusta myös ulkomaalaisasioiden hoidosta. Nopeat ja tehokkaat prosessit ovat kaikkien kannalta etu.

Ministerin aktiivisuus talousrikostorjunnan resurssien lisäämisessä on myös ollut erittäin paikallaan, ja uskon todella siihen, että se, mitä sinne satsataan, todellakin veronmaksajille saadaan moninkertaisesti takaisin.

Sisäasiainministeri Kari Rajamäki

Puhemies! Tämähän oli kaikki mitoitettu 2 minuutin vastaukseen. Tässä oli erittäin laajoja ja tärkeitä asioita, ja toivon, että voin palata vaikka suuren valiokunnan jälkeen vielä muutenkin tähän keskusteluun.

Ensinnäkin poliisin toimintakyky on paitsi määrällinen myös laadullinen toiminnan tehostamiseen liittyvä kysymys. Siinä tarvitaan eräitä asioita. Ennen kaikkea poliisien määrä, sen pitäminen nykyiselläänkin, edellytti sitä, että 2003 päätin Tampereen Poliisikoulun koulutusmäärien nostamisesta. Täällä on kannettu huolta siitä, että poliiseja on työttömänä. Tilanne on pian se ikääntymisen johdosta, että koulutusmäärien nostosta huolimatta nykyisen vahvuuden säilyttäminen on mahdollista.

Joka tapauksessa tällä puolella halutaan myöskin painopistettä tarkistaa, järjestäytyneen rikollisuuden puolella, paremmalla, tehokkaammalla poliisipiirien ja myös kihlakuntarajat ylittävällä yhteistyöllä ja sitten muun muassa paikallispoliisin näkyvyyden ja toimintakyvyn vahvistamisella. Tältä osin on paikallispoliisin osuutta vahvistettu rahoituksessa; muun muassa Itä-Suomi harvan asutuksen osalta ja Pohjois-Suomi tulevat tässä saamaan paremman osuuden.

Hälytys- eli hätäkeskuksissa on ollut vakavia henkilöstösuunnitteluun ja laitehankintoihin liittyviä epäkohtia, vastuullisen viranomaistoiminnan osalta on ajelehdittu. Kesällä puutuin tähän, ja tältä osin on tehty tiettyjä konkreettisia välittömiä toimia, muun muassa tilapäisten poliisien sijoittamiseksi Helsingin hätäkeskukseen. Muutoinkin laiteviivästyksiä ynnä teknisiä puutteita nyt korjataan vauhdilla. On liian myöhään havaittu ongelmat ja informoitu niistä, mitä siellä on. Tässä on itsetutkiskelun paikka myöskin hallinnon sisällä.

Helsingin poliisipäällikön kommenteista: Kun en ole niihin tutustunut, en halua mitään muuta todeta kuin että Helsingin poliisin johto myöskin on toiminut erinomaisesti näissä vaativissa tilanteissa ja jatkaa muun muassa puheenjohtajuuden velvoittamia tehtäviä edelleenkin. Kyllä me vastaamme turvajärjestelyistä koko tasavallan osalta kaikkien tilaisuuksien osalta varmasti jatkossakin.

Pelastushelikopterien osalta haluan todeta, että kun olen itse muun muassa Varkaudessa toimivan kopterin sinne käynnistänyt ja pitänyt sen hengissä, niin kyllä sisäasiainministeriö on ollut varmistamassa koko pelastushelikopteritoiminnan jatkuvuuden hallituksen sisäisinkin toimenpitein. Tässä on helpotettu rahoitusmallia Raha-automaattiyhdistyksen osuuden nostolla ja valmistelemme parhaillaan mallia, jossa tämä voitaisiin siirtää koko pelastusorganisaation ja -järjestelmän osaksi jatkossa myöskin.

Raskaan liikenteen osalta on tärkeätä, että panostuksia lisätään ja saadaan koko kuljetusketju mukaan tähän, logistinen ketju, eli valvonta on saatava tehtaan porttien sisälle. Se on erittäin tärkeätä.

Mitä tulee Venäjän tilanteeseen, niin vastaan Suomen sisäisestä turvallisuudesta jatkossakin ja Venäjän sisäministeri varmaan Venäjän sisäiseen turvallisuuteen liittyvistä asioista. Työnjako Rashid Nurgaljevin kanssa toimii tältä osin hyvin ja tiedonvaihto tarvittavilta osin myöskin. Mitä tulee pelastustoimiin ja nimenomaan näihin vakaviin metsäpaloasioihin, niin niissä vaaditaan perusteellista keskustelua Venäjän liian monen viranomaistoimintakentän suhteen. Minä olen hyvin iloinen tästä presidenttien käymästä keskustelusta, joka antaa hyvät lähtökohdat 20. päivä lokakuuta Moskovassa kollegani hätätilaministeri Sergei Shoigun kanssa käytävään keskusteluun. Uskon, että pyrimme konkreettisesti löytämään tähän matalammat yhteistoimintakynnykset tiedonsaannissa ja myöskin yhteistoiminnassa. Vaikka me emme todella meidän vpk:mme voimavaroin tässä omien palojen ohella koko Venäjän metsäpaloja pysty sammuttamaan, yhteistyötä ja tiedonvaihtoa on varmasti parannettava.

Arvoisa puhemies! Tässä asiat suurin piirtein.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2007 on ollut valtaosin myönteistä luettavaa, ja tyytyväisyys on heijastunut valoisina puheenvuoroina. Vain pientä napinaa on lähinnä opposition taholta kuulunut. Hallituksen yrittäjyyttä tukevaan politiikkaan ja veropolitiikkaan liittyvä dynamiikka on selvästikin vaikuttanut myönteisesti taloudelliseen tilanteeseen.

Kuntatalouden osalta on tänä vuonna tapahtunut paljon. Kunta- ja palvelurakennehanke etenee puitelain jatkovalmistelun myötä. Myös kuntatalouden rahoituspohja vahvistuu budjetin 420 miljoonan euron valtionapujen kasvun kautta. Kansalaiset saavat ensi vuonna valtionapua keskimäärin 80 euroa enemmän kuin tänä vuonna. Rahoituksen vahvistuminen heijastuu peruspalvelujen järjestämismahdollisuuksiin ja palvelujen laatuun.

Kuntarakenteen kehittämistarvetta lisäraha ei poista, vaan Paras-hankkeen keinojen soveltaminen on välttämätöntä. Puitelaissa oleva 50 000 asukkaan väestöpohja ammatillisen koulutuksen järjestämistä varten ja 20 000 asukkaan väestöpohja perusterveydenhoidon ja sosiaalitoimen järjestelyihin velvoittavat yhteistyön lisäämiseen kuntien kesken. Puitelain jatkotyössä mielestäni perusturvan valtionavun perusteena oleva syrjäisyysluku on uudistettava muotoon, jolla palvelut voidaan järjestää etäällä olevissa keskikokoisissa kunnissakin.

Hallituksen sosiaali- ja perhepolitiikalla parannetaan eri väestöryhmien asemaa. Näitä hyötyjiä ovat vanhukset ja veteraanit, yksinhuoltajat ja monilapsiset perheet, vammaiset ja sairaat sekä työttömät. Näillä toimenpiteillä parannetaan toimeentuloa ja palveluita. Toimilla lisätään valinnanvapautta ja vahvistetaan omatoimisuutta. Täsmätoimia ovat kotihoidon sisarkorotus, eläkkeensaajien erityishoitotuki ja omaishoita- jien vapaapäivän lisääminen. Myönteinen asia mielestäni on, että yrittäjien perheenjäsenen työttömyysturvaan liittyvä epäkohta, joka on estänyt työttömyyskorvauksen maksamisen yrittäjien perheenjäsenille, poistuu. Myös pitkäaikaistyöttömien terveystarkastusten käynnistäminen kohentaa heidän terveydentilaansa ja voi helpottaa paluuta työmarkkinoille. Tämä sosiaalipaketti kaipaa ehdottomasti jatkoa seuraavassa hallitusohjelmassa.

Maa- ja metsätalouden hallinnonalan menot laskevat jonkin verran tähän vuoteen verrattuna. Maaseutuohjelman rahoituspäätös seuraaviksi seitsemäksi vuodeksi on erinomainen asia. Ensi vuonna alkaa uusi ohjelmakausi ja samalla astuvat voimaan uusi ympäristötuki- ja luonnonhaittakorvausjärjestelmä. Arvoitus on, miten maatilat haluavat sitoutua tiukenneisiin ympäristötuen ehtoihin.

Metsäalalla ollaan valmistelemassa Kansallista metsäohjelmaa 2010. Tässä ohjelmassa toteutetaan Etelä-Suomessa metsien monimuotoisuusohjelmaa. Hakkuusuunnite on myös selvästi kasvamassa. Huolenaiheena on metsäpuolella Kemera-määrärahojen aleneminen 8 prosentilla tähän vuoteen verrattuna.

Opetusministeriön tavoitteena on edistää edelleen koulutuksellista ja kulttuurillista tasa-arvoa, yhteiskunnan sivistyksellistä ja taloudellista kilpailukykyä ja väestön hyvinvointia. Nämä tavoitteet ovat haastavia tässä tilanteessa, kun nuoret ikäluokat pienenevät ja samalla väestö keskittyy. Koulutuksellisen tasa-arvon on toimittava tässäkin saumassa.

Kouluhyvinvointi on tärkeä asia, ja oli paikallaan ottaa asia kehittämiskohteeksi. Kaikkien koulumuotojen osalta on asetettu kaksi tavoitetta eli yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja toiminnallinen tuloksellisuus. Nämä ovat tälle ajalle tyypillisiä mittareita, mutta näissäkin tarkasteluissa koulutuksen tasa-arvo ja laatu nousevat vahvasti esille.

Opetusministeriön budjetissa on yksi sellainen epäkohta, joka on poistettava. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön eli Yths:n vuokra-avustuksessa on noin 270 000 euron vajaus. Tämä johtuu muun muassa Joensuun, Kuopion, Rovaniemen ja Lappeenrannan yliopistojen kasvaneiden opiskelijamäärien edellyttämien lisätilojen tarpeesta. Vuokrat menevät usein Senaatti-kiinteistöille eli raha siirrettäisiin valtion näkökulmasta taskusta toiseen. Hoidettava tämä tarve ehdottomasti on.

Arvoisa puhemies! Opintotuki on keskusteluttanut nuorisoa ja päättäjiäkin. On paikallaan kerrata ne toimet, joilla opiskelijoiden opintososiaalista asemaa on tällä vaalikaudella jo kohennettu: ateriatuen korotus, asumistuen vuokrakaton korotus, opintorahan täydennykseksi tullut opintolainavaihtoehto, jossa opiskelijalla on mahdollisuus saada verosubventiota 30 prosenttia, kun opiskelee määrärajassa. Nyt tulee vielä tämä ateriatuen korotus. Yhteensä nämä toimet tekevät noin 50 miljoonaa euroa budjetissa. Se on huomattava summa rahaa.

Tämän viikon maanantaina sain isännöidä lordi Adlonin johtamaa Englannin parlamentin opetusalan delegaatiota. Koulutuksen lisäksi esittelin tälle ryhmälle maamme opintotukijärjestelmää. Herra Adlon asiantuntevasti totesi opiskelijoidemme aseman olevan korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa, ja hän kysyi, miten voimme tuen pitää nykyisellä tasolla myöskin vastaisuudessa. Jonkin aikaa mietittyäni totesin, liekö ollut valtuutta, että kyllä me aiomme tämän tason säilyttää ja tulevalla vaalikaudella jopa kehittää.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallitus antoi esityksensä tulevan vuoden 2007 talousarvioksi tilanteessa, jossa talouskasvu maailmassa on ollut yli 5 prosenttia ja Suomessa lähes 4,5 prosenttia. Talousennusteitten mukaan tulevankin vuoden kasvuennuste on yli 3 prosenttia. Kansainvälinen valuuttarahasto Imf varoittelee kuitenkin tulevista maailmantalouden riskeistä. Poikkeuksellisen pitkä noususuhdanne jatkuu todennäköisesti vielä ensi ja seuraavanakin vuonna vahvana eli lähes yli 5 prosentin talouskasvuna, mutta näköpiirissä olevat riskit ovat kuitenkin suuremmat kuin kertaakaan vuoden 2001 terroristi-iskun jälkeen. Syynä on muun muassa Yhdysvaltain asuntomarkkinoiden äkillinen taantuma ja nouseva inflaatio, joka pakottaa Yhdysvaltain keskuspankin nostamaan korkoja. Korkojen nosto aiheuttaa todennäköisesti taas pörssin alamäen, kulutuskysyntä heikkenee ja globaalitalous Yhdysvaltain talouden heikkenemisen myötä hidastuu kaikkialla maailmassa, myös Euroopassa ja myös Suomessa.

Toinen globaalitalouteen vahvasti vaikuttava tekijä, öljyn korkea hinta, hidastaa investointeja, ja siitä heijastusvaikutus työllisyyteen ja kulutuskysyntään on negatiivinen. Nyt kuitenkin tällä hetkellä maailmantalouden kasvuvauhti on yli 5 prosenttia ja Aasian maissa sekä Venäjällä jopa 8—10 prosentin luokkaa, ja suunta näyttää jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Myös kotimaiset kasvuluvut ovat olleet hyvin positiivisia. Valtion odotellessa ennätyksellisiä verokertymiä oli ensi vuoden budjetista sopiminen näissä olosuhteissa helppo tehtävä, kun mitään erikoisen suurta ei esille saatu tai ei haluttu tuodakaan hallituksen puolesta.

Hallituksen budjettiesitys on mielestäni kuitenkin kohtuullisen hyvä. Esityksessä on parannuksia muun muassa yrittäjien olosuhteisiin, joista on annettava tunnustus, esimerkiksi yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan korjaaminen siten, että yrittäjän perheenjäsen tulee oikeutetuksi työttömyysturvaan sekä muihin työhallinnon työvoimapoliittisiin tukitoimiin silloin, kun perheen yritys ei pysty tarjoamaan pysyvää työtä puheena olevalle henkilölle tai puheena oleva henkilö joudutaan irtisanomaan.

Työmarkkinoitten toimivuuden parantaminen kuuluu myös budjetin valmistelun piiriin. Tarkoitus on hyvä, koska se parantaisi työtä hakevan työvoiman ja työpaikkoja tarjoavien yritysten keskinäistä löytämistä. Se, onko esimerkiksi työvoiman liikkuvuutta edistämään tarkoitettu uusi harkinnanvarainen 700 euron muuttoavustus riittävän suuri ja tarkoituksenmukainen, jääköön itse kunkin arvioitavaksi. Minusta työkomennuksella olevan henkilön kaksoisasumisen vuokran verovähennysoikeus olisi ehkä parempi ja tehokkaampi ratkaisu tässä tapauksessa.

Arvoisa puhemies! Työmarkkinapolitiikan ja hallituspolitiikan vahva kytkös nähdään kuitenkin monilla tahoilla tarpeellisena ja jopa välttämättömänä. Konsensus on aina parempi kuin riita, pysyvyys on parempi kuin muutos. Näin uskotaan kentällä tänä päivänä. EK:n ja SAK:n välit ovat tällä hetkellä asiallisessa kunnossa, mikä jatkossa merkitsee hyvää molemmille osapuolille ja työrauhaa työpaikoille. Tupon ansiosta työttömyyden lasku jatkuu lähivuosina. Tänä vuonna työttömyys laskee todennäköisesti 8,4:stä 7,8 prosenttiin ja ensi vuonna 7,6 prosenttiin ja 2008 edelleen 7,4 prosenttiin. Tulevaisuuden näkymiä ja uhkia Suomessa on muun muassa se, että ict-sektorin tuottavuuden kasvu pienenee jatkossa. Ict-tuotteitten hintojen lasku on viime vuosina jatkunut hyvin voimakkaana kiristyneen kansainvälisen kilpailun takia ja kansainväliseltä kilpailulta suojattujen sektoreitten vaatimaton kehitys on hyvin negatiivinen.

Talouskasvun kannalta on se olennaista, miten tulevaisuudessa kehittyy tehtyjen työtuntien määrä, joka pätkätöiden lisääntymisen takia ja muutoinkin per henkilö per vuosi on voimakkaasti laskenut. Väestön eläkkeelle siirtyminen seuraavien kahden vuoden aikana on erittäin suurta, noin 200 000 henkilöä seuraavien kahden vuoden aikana ja sen jälkeen vuosittain noin 50 000 henkilöä. Se tarkoittaa sitä, että kun työntekijät vähenevät, työtunteja ei kerry entiseen malliin ja työn tuottavuus laskee voimakkaasti.

Myös teollisuusinvestointien määrä on viime vuosina vähentynyt ja paljon niistä on siirtynyt muihin maihin, niin sanottuihin halvan työvoiman maihin, missä sijoitetulle pääomalle saadaan parempi tuotto. Tulevaan talouskasvuun siis vaikuttavat voimakkaasti tehdyt työtunnit, tuottavuus ja investoinnit. Asuntotuotanto on jatkunut voimakkaana halpojen korkojen takia, ja se on tietysti vaikuttanut positiivisesti työllisyyteen rakennusalalla.

Arvoisa puhemies! Tärkeä kysymys onkin nyt se, millä tavoin työväestön vähenemisen olosuhteissa olisi mahdollista lisätä työpanosta. Mielestäni olisi tärkeää pohtia seuraavia toimenpiteitä ja keinoja: työllisyysasteen nostaminen, elämänaikaisen työajan lisääminen, päivittäisen työajan lisääminen, työkyvyttömyyden, sairauspoissaolojen ja sairastavuuden vähentäminen, maahanmuuttajien tehokkaampi työllistäminen sekä työperäisen maahanmuuton lisääminen. Tärkeää olisi myös saada syntyvyyttä kasvamaan.

Huomioitava tässä on myös se, että kuntien menot ovat kasvaneet hyvin voimakkaasti. Kasvu on ollut yli 5 prosenttia, kun taas valtion menot ovat kasvaneet alle 2 prosenttia. Kuntien hallinnon olisi ryhdyttävä kiireellisesti toimenpiteisiin menojen kasvun hillitsemiseksi. Myös julkisen talouden tuottavuusohjelma olisi laadittava. Tuottavuuden nostaminen edellyttää lisäksi parempien työmenetelmien käyttöönottoa sekä oikeanlaista johtamista.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vaalikauden viimeistä budjettia on koottu varsin suotuisissa taloudellisissa olosuhteissa. Suomen bruttokansantuote kasvaa niin, että ennusteiden tekijät ovat joutuneet korjaamaan arvioitaan ylöspäin, viimeksi jonnekin reilun 4:n ja vajaan 5 prosentin seutuville hieman arvioijasta riippuen. Monella alalla esteeksi on noussut pula osaavista tekijöistä eikä suinkaan työn puute. 100 000 uuden työpaikan luomisen tavoitteelle ei enää tarvitse naureskella. Työttömyysaste on alimmillaan 15 vuoteen.

Suomen talous kasvaa tällä hetkellä kaksi kertaa niin nopeasti kuin euroalueella keskimäärin. Tämä on hyvä saavutus, jossa hallituksella on kiistämättä oma osuutensa. Maineemme on vakaa, valtionvelkamme alhaista tasoa sekä parasta AAA-luokkaa myös kansainvälisten luottoluokittajien mielestä. Tämän parempaa luokitusta ei voi saada.

Vanhasen hallitukselle on annettava tunnustus tasapainoisesta budjetista, joka on tasapainoinen ainakin kolmella tapaa, ensinnäkin budjettitalouden näkökulmasta, josta voi nopeasti todeta, että verotulojen mukava kasvu edellisvuoteen verrattuna on mahdollistanut sekä verojen alentamisen että ylijäämäisen esityksen. Toiseksi, budjettiesitys suuntaa huomiota myös yrittäjiin palkansaajien ohella. Yrittäjien työttömyysturvan parantaminen on konkreettinen esimerkki siitä, miten valtio voi osaltaan antaa mahdollisuuden onnistua ja pienentää ihmisen henkilökohtaista riskiä joutua taloudellisesti heikkoon tilanteeseen. Kolmanneksi, budjettiesitys huomioi koko Suomen, kasvukeskukset ja niiden erityispiirteet mukaan lukien.

Yhtenä ilonaiheena olen pannut merkille sen, että nuorisotyöhön suunnatut määrärahat ovat edelleen kasvaneet voimakkaasti. Nuorisotyön määrärahojen hyvä 1,8 miljoonan euron lisäys kohdentuu nuorten aktiivisen kansalaisuuden, sosiaalisen vahvistamisen ja elinolojen parantamiseen. Nyt panostetaan nuorten hyvinvointiin, vaikka joku yrittäisi muuta väittää.

Vaikka tuulet ovat suotuisat, haasteitakin toki riittää. Ensin puutun opiskelijoiden aseman parantamiseen.

Valtakunnallisten opiskelijajärjestöjen eduskunnalle luovuttamassa opintoraha-adressissa on yli 127 000 nimeä, mikä on vahva signaali siitä, että opintotukijärjestelmä kaipaa konkreettisia muutoksia opiskelijoita hyödyttävään suuntaan. Opiskelijoiden hyvinvointi ei ole pelkkää opintotukea, vaan koostuu toki muistakin osa-alueista, joiden saumaton kokonaisuus edesauttaa menestymistä opinnoissa.

Opintotukea on jo kehitetty Vanhasen hallituksen aiemmissa budjeteissa muun muassa korottamalla opintolainan valtiontakausta ja opintolainan vähennysoikeudella. Nämä ja muut Vanhasen hallituksen opiskelijoiden elämää helpottavat toimenpiteet, kuten asumislisän vuokrakaton korotus 252 euroon, saavat toivottavasti nyt jatkoa. Asumislisän vuokrakaton parannus on merkittävin parannus opintotukeen 14 vuoden sisällä. Parasta olisi, jos hallituspuolueet eduskunnassa voisivat sopia opintorahan tason nostamisesta. Myös opiskelijoiden töissäkäynnin tulorajoja olisi syytä nostaa. Varmaan näistä asioista väännetään syksyn mittaan.

Lopuksi, arvoisa puhemies, vielä sananen Helsingin seudun asuntopolitiikasta ja asuntopulasta ennen muuta.

Helsingin aikeet kaapata osan Sipoosta ovat jättäneet asuntopolitiikan keskustelussa alleen paremmat keinot. Nopeinta olisi nyt pitää vielä tämän syksyn aikana huolta siitä, että valtio viimein myy omistamiaan maa-alueita Helsingin seudun kunnille asuntotuotantoon kaavoittamista varten. On erittäin sääli ja hidasta, jos tontteja saadaan halukkaille vain pakkolunastuksen tietä, jolla tiellä ollaan jo Järvenpäässä.

Arvoisa puhemies! Hallituksen budjettiesitys vuodelle 2007 on hyvä kokonaisuus. Eduskunnan on vielä syytä tehdä siihen korjauksia pahimpiin ongelmakohtiin. Suuret asiat ovat silti aika lailla hyvällä mallilla: talous kasvaa, työllisyys paranee, ja valtionvelkaa lyhennetään. Suomi on hyvässä nousussa.

Harry Wallin /sd:

Rouva puhemies! Ensiksi haluaisin kiinnittää huomiota ammatillisen koulutuksen tärkeyteen. Viime vuosina ammatillisen koulutuksen merkitys on noussut huomattavasti. Mikä on ollut syynä? Tietenkin se, että meillä on kättentaitajista syntynyt pula Suomessa. Sitä ennen Lipposen ykköshallituksen aikana panostettiin, ja kakkosenkin aikana vielä erittäin voimakkaasti, korkeakoulu- ja yliopistokoulutukseen, ja ammattikorkeakoulujärjestelmä on osoittautunut todella hyväksi järjestelmäksi.

Mutta nyt ammatillisen koulutuksen arvostus on nousussa. Mutta miten on sitten opiskelijoiden aloituspaikat? Niitä ei vaan saa sille alueelle, missä niitä erityisesti tarvittaisiin. Olen törmännyt kahteenkin alueeseen, missä niitä tarvittaisiin erittäin paljon. Täällä kävivät Härmänmaan ammatti-instituutin edustajat kertomassa, että sillä alueella metalliteollisuus potee suurta työvoimapulaa. Välittömästi tarvittaisiin lähes 100 uutta ammattikoulujen aloituspaikkaa, mutta vastaus on kuitenkin: ei tule. Tämä byrokratia ja hitaus vastata ammatillisen koulutuksen tarpeisiin harmittaa suunnattomasti. Samanaikaisesti kuitenkaan lukiopaikkoja ei rajoiteta millään lailla, vaan meidänkin alueellamme lukioihin jo pääsee alle 7:n keskiarvolla. Tietenkin tämä on periaatteellinen kysymys, halutaanko ihmiset ammatilliseen koulutukseen vai sitten lukion kautta korkeakoulutielle. Nyt kun on huomattu, että me joudumme hakemaan jo kättentaitajia Puolasta telakoille, Venäjältä ovi- ja ikkunateollisuuteen, niin ilman muuta täytyisi muuttaa meidän koulutuspolitiikkaamme siltä osin, että kättentaitoja enemmänkin arvostettaisiin ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja lisättäisiin.

Täällä on erittäin paljon kritisoitu tässä budjetissa mukana olevaa muuttoavustusta, ja ihmettelen sitä kyllä suunnattomasti, minkä takia sitä kritisoidaan. Tänäkin päivänä työtön, kun hän lähtee toiselle paikkakunnalle työtä hakemaan, saa työvoimahallinnon kautta siihen muuttoavustusta ja tutustumisavustusta, että hän voi tutustua uuteen työpaikkaan. On hyvä, että sitä nostettiin 500 eurosta 700 euroon sen takia, koska se tulee nimenomaan työttömälle työnhakijalle, joka siirtyy työn perässä muualle. Se on hyvä sen takia, että kun henkilö lähtee toiselle paikkakunnalle, niin tällä 700 euron muuttoavustuksella maksaa esimerkiksi ensimmäisen kuukauden vuokraennakon ja näin voi lähteä hakemaan sitä työtä.

Tässä on ilmiselvästi sellainen väärinkäsitys ollut, että tätä muuttoavustusta käyttäisivät vain ne, jotka muuttavat Pohjois- tai Itä-Suomesta Helsingin seudulle ja Pääkaupunkiseudulle Etelä-Suomeen. Näin ei ole. Joka vuosi nettomuutto esimerkiksi meidän alueellemme, Seinäjoen seudulle, Helsingistä on 150 henkeä. Eli tämä muuttoliike on molemminsuuntaista, etelästä pohjoiseen ja pohjoisesta etelään, ja näin ollen tämä muuttoavustus tulee avustamaan myöskin täältä työtä hakevia.

Hyvin vähälle on jäänyt myöskin tämä hallituksen investointiohjelma, tie- ja rautatieinfrapaketti ja se investointiohjelma, joka oli ensimmäinen laatuaan. Siis tämän hallituksen aikana on saatu yhteisesti luotua selvä investointiohjelma, joka koostui isoista hankkeista ja eri teemapaketeista, ja tämä on ollut uraauurtavaa. Uskonkin ja toivonkin, että seuraavan eduskunnan ja hallituksen aikana tätä määrätietoista, suunnitelmallista toimintatapaa tulee jatkaa ja tullaan jatkamaan. Tämän investointiohjelman kautta käynnistetään mittava hanke isoja rata- ja tieinvestointeja, joista nyt tietysti merkittävimpänä rautatiehankkeena nyt, kun oikorata on valmistunut — ja sinne mennään 27. päivänä tätä kuuta tutustumaan — on tietysti tämä Tampere—Oulu-radan peruskorjaus ja tason nosto. Se on äärimmäisen tärkeä koko maan rataverkolle ja rautatieliikenteelle. Se avaa rahtiliikennepuolella, tavaraliikennepuolella, mittavat mahdollisuudet nimenomaan kauttakulkuliikenteen välityskyvyn nostamiseen Pohjanlahden satamiin.

Maatalouspoliittinen selonteko tietysti on lähellä sydäntä, kun sitä koko kevään maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsiteltiin ja asiantuntijoita kuunneltiin, ja kun se sitten täällä salissa yksimielisesti hyväksyttiin, se oli hieno asia. Siinä oli tämän eduskunnan tahdonilmaisu maatalouspolitiikan tulevaisuudesta Suomessa. Uskonkin, että sillä on suuri merkitys, kun näitä maatalouspoliittisia ratkaisuja tullaan tekemään.

Yksi asia, joka on jäänyt askarruttamaan, jota tässä budjettiesityksessä ei ole, on se, miten nämä nuoret ja aloittavat ja pitkään työtä tehneet maanviljelijät ja heidän perheenjäsenensä jaksavat työssä tulevaisuudessa. Tänään me kuulimme maa- ja metsätalousvaliokunnassa ministeriön asiantuntijoiden kertomana tämän budjetin perusteet, ja valtaosin se oli hyvää. Mutta selvä trendi edelleenkin siellä on, kun ottaa sen kehityssuunnan, minne mennään: se että tilojen keskikoko nousee. Se nousee ensi vuonna jo peräti 34 hehtaariin, ja tilojen määrä tulee nopeasti laskemaan edelleenkin. Näin ennustaa ministeriö, ja tämä on tosiasia. Nyt jo tiloja on alle 70 000, ja ennuste on, että se vielä puolittuu.

Miten me pystymme vastaamaan siihen työssäjaksamiseen? Työ kotieläintiloilla on niin raskasta, että en kyllä, kun siellä on käynyt vierailulla ja kun vertaan omaan ammattiini ennen tätä kansanedustajantyötä, pystyisi vaihtamaan, niin rankkaa se on. Toivoisinkin, että nyt vielä tähän budjettiin voitaisiin lisätä tätä työssäjaksamisen edellytysten parantamista. Erityisesti tämä lomitus on keskeinen asia. Sekä lomittajien aseman parantaminen mutta myöskin sitten sen yhden lomapäivän lisääminen olisi äärimmäisen hyvä signaali täältä eduskunnasta. Työterveyshuollon järjestäminen maatalousyrittäjille on toinen tärkeä asia.

Muutoin tämä budjetti on tasapainoinen ja hyvin rakennettu, eikä tässä sellaisia kipukohtia ainakaan henkilökohtaisesti ole, joista pitäisi erityisesti mainita.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten täällä aika moneen kertaan jo tähän mennessä on todettu, budjetin pohjahan on valtavan hyvä. Minä olen itse eduskunnassa nyt kolmatta kautta eli 11 kertaa itse asiassa tätä ennen muistan tämän budjetin lähetekeskustelun, ja harvoinpa budjetin pohja on selkeästi näin arvopainotteinen hyvällä tavalla. Eli budjettipohjissa lähdetään siitä, että siellä on 100 miljoonan euron lisäpanostus työllisyyteen, mikä on aina todella tärkeä ykkösasia. Monen perheen toimeentulo on täysin riippuvainen siitä, ovatko vanhemmat työttömiä tai ovatko töissä, ja tämä on myös erittäin hyvää politiikkaa siinä suhteessa, että autetaan niitä kaikkein pienimpiä ihmisiä panostamalla selkeästi työllisyyteen.

Toinen selkeä painopiste, kunnat, kunnalliset palvelut, on mitä tärkein tänä päivänä. Yli 400 miljoonaa euroa, sillä summalla vahvistetaan kunnallisia palveluita tässä budjettipohjassa.

Myös tämä toimenpidekokonaisuus, niin sanottu sosiaalipaketti, jossa on sitten erilaisia täsmätoimia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille, on sekin mitä tärkein painopiste.

Aivan kuten täällä moneen kertaan on meidänkin ryhmästämme todettu, ei tietenkään maailma vielä näillä tärkeillä panostuksilla tule valmiiksi, vaan jatkossakin tarvitaan paljon lisää tämän suuntaisia toimia. Se on aivan selvä, mutta siitä huolimatta ei sovi kiistää sitä, että näitä hyviä, uusia uudistuksia, hyviä painopisteitä, tässä budjetissa on selkeästi ja paljon sisällä. Tehtävää jää, maailma ei ole valmis, mutta lähtökohta tämän budjetin laadintaan on hyvä ja mielekäs.

Ihan vain yhtenä esimerkkinä — vain yhtenä, näitä voisi ottaa monta muutakin — haluan mainita esimerkiksi nämä muutamat parannukset, mitä nyt tulee vammaisten ihmisten palveluihin, eli tulkkipalveluita parannetaan ja samaan aikaan sitten myös päivätoimintaa laajennetaan vaikeavammaisten osalta. Nämä ovat mielestäni erittäin tervetulleita uudistuksia.

Tällä kaudellahan odotettiin hieman isompaakin liikettä vielä, mutta se tästä puuttuu, mutta kun kuuntelin eilen keskustelua, se oli mielestäni erittäin tärkeä viesti, kun ministeri Hyssälä kertoi, että nyt kun tehdään tätä Paras-hanketta, kunta- ja palvelurakenneuudistusta, niin on tarkoitus sen yhteydessä vielä katsoa jonkin verran näitä kunta—valtio-rahoitussuhteita ja kenties siinä yhteydessäkin määritellä jotain vielä sinne henkilökohtaisen avustajan kohtaan. Jos tätä kautta löytyy jotakin ratkaisuja, niin tuen niitä tietenkin lämpimästi ja toivon edistystä myös tälle henkilökohtaisen avustajan asialle. Mutta mielestäni on hyvin tärkeätä, että muun muassa nämä toimet, mitä äsken sanoin, tässä budjettiesityksessä sisällä ovat.

Kaiken kaikkiaan kunnalliset palvelut on mielestäni sellainen painopiste, jota tänä päivänä ei sovi mitenkään aliarvioida. Ihan kun ajatellaan tasa-arvoista elämää ja sen mahdollisuuksia, niin kyllähän se, toimiiko päiväkoti tai koulu tai vanhustenhuolto tai terveyspalvelut, on mitä tärkein painopiste kaiken kaikkiaan. Mielestäni sellainen kunnia-asia olisi tässä Suomen yhteiskunnassa, että me pidämme oikein hyvää huolta lapsistamme ja ikäihmisistämme. Lapsista ja ikäihmisistä pitää pitää huolta, ja hyvin usein nimenomaan kunnalliset palvelut ovat sitten niitä, joiden avulla huolehdimme vaikeuksissa olevista perheistä tai huolehdimme siitä, että meidän ikäihmisemme saavat arvokkaan vanhuuden. Sitä kautta sitten nousevatkin nimenomaan nämä kuntarahat erittäin tärkeään merkitykseen. Mehän olemme lukeneet nyt viime aikoina jälleen kerran niitä ikäviä tosiasioita siitä, että kunnissa esimerkiksi lastensuojelun osalta huostaanottojen määrä on lisääntynyt, ja liian usein kuulemme kunnista uutisia, että voi olla aivan liian vähän vakansseja vanhustenhuollossa jnp. Itse tamperelaisena tunnen aika hyvin nämä keskustelut. Siinä suhteessa tietenkin tämä kuntien mahdollisuus tuottaa palveluja on mitä tärkein.

Kun puhutaan näistä lapsista ja ikäihmisistä ja kun puhutaan näistä hoito- ja hoivapalveluista tulevaisuudessa ja nyt tänä päivänä, niin tietenkin on hyvin tärkeätä nostaa myös se haaste, mikä tulevaisuudessa koittaa ja nytkin on sen kannalta, kuinka saamme sitten pätevää, osaavaa, hyvää, huolehtivaa henkilökuntaa näiden palveluiden hoitamiseen. Olen itse viime aikoina hyvin paljon käynyt keskusteluja ihmisten kanssa, jotka ovat töissä esimerkiksi vanhainkodeissa, ja kyllä siellä se aito huoli on. Se huoli on työssäjaksamisesta, se on huoli siitä, että alalla on hyvin paljon pätkätöitä. Joissain tilanteissa tuntuu, että sijaisia ei tunnu saavan, ja joissain taas tuntuu, että vakansseja on liian vähän. Näitä ongelmia löytyy paljon, ja ei se palkkakaan kyllä hääppöinen tietenkään ylipäätään kunnallisella alalla naisvaltaisissa tehtävissä tänä päivänä ole.

Eli meidän on syytä tässä todeta niin valtion kuin kunnankin toimijoina se — useimmat meistä toimivat myös kunnissa — että tällainen hoiva- ja hoitotyön arvostus on asia, mikä pitää pikimmiten saada nousemaan. Päättäjien kunnissa on voitava kiinnittää erityistä huomiota alalla jaksamiseen, ja on voitava karsia alan pätkätöitä ja samaan aikaan on myös ohjelmallisesti keksittävä keinoja, miten lähdemme parantamaan tämänkin alan ja ylipäätään kunnallisen alan palkkausta tulevaisuudessa. Se tulee olemaan iso, iso kilpailu osaajista ja iso työvoimapula monessa suhteessa.

Valtion tehtävä tietenkin on olla tässä mukana ja mahdollistaa se, että kunnilla on niitä voimavaroja jatkossakin. Nyt tässä budjetissa tietenkin omalta osaltaan avataan sitä päätä tärkeällä tavalla, vahvistetaan kuntataloutta yli 400 miljoonalla eurolla. Nyt tänä syksynä eduskuntaan tuleva kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskeva laki on myös tältä osalta äärimmäisen tärkeä, sillä pelkällä lisärahalla kunnissa ei tulla pärjäämään. Ei valtiokaan koskaan tule saavuttamaan niin paljon lisää verotuloja, vaikka kuinka paljon työllisyys parantuisi, että me pystyisimme tämän koko huolen kantamaan valtion puolelta, vaan myös kunnissa on tapahduttava uudistuksia, on tapahduttava rakenteellisia uudistuksia, on uudistettava toimintatapoja, purettava päällekkäisyyksiä, niin että näihin haasteisiin kunnissa myös pystymme vastaamaan.

Kun tuossa äsken mainitsin pätkätyöt, niin sanottakoon nyt vielä erikseen, että on hyvin tärkeää, että kunnissa sitoudutaan sitten turhien pätkätöiden karsimiseen, tehdään erilaisia järjestelyjä, muun muassa näitä sijaispooleja, joissa tulee vakinaisia sijaisia. Niitähän on eri puolilla, ja niiden soisi yleistyvän. Samaan aikaan myös yleisesti lainsäädännön kannalta on hyvin tärkeää nähdä tulevaisuuden haasteena se, että voimme kiristää lainsäädäntöämme, voimme kiristää valvontamahdollisuuksiamme, jotta sitten tällaisia niin sanottuja turhia pätkätöitä voitaisiin tulevaisuudessa enemmän ja enemmän välttää.

Mutta, arvoisa rouva puhemies, olen puhunut aika pitkään jo ja ajattelin, että koska tässä nyt ei ole mitään riehakasta hallitus vastaan oppositio -kärhämää tai muuta nähtävillä — nämä me olemme hoitaneet jo aikaisempien päivien debateissa — niin enpä sen enempää sitten kommentoi esimerkiksi tänään kokoomukselta tullutta varjobudjettia; ei ole nyt varjoakaan, kenen kanssa siitä keskustelisi. Eli sen vuoksi, vaikka olisin toisaalta halunnut sanoa siitä muutaman sanan, jätetään ne myöhemmin pidettäviin debatteihin ja päätetään tältä erää tähän, arvoisa puhemies.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! "Kokoa ne palaset, jotka sinun käsiisi tulevat, millaisia ne lienevätkin." Näin totesi aikoinaan Virginia Woolf. Tämän vuoden budjettipalasista saatiin kasattua kaiken kaikkiaan hyvä lopputulos. (Ed. Kekkonen: Virginialle kävi tosi huonosti, niin kuin puhuja tietää!) Mihinkään suurempiin vääntöihin ei enää riihessä ollut tarvetta, ja täällä eduskunnassa loputkin palaset saadaan asetettua omille paikoilleen. Yleisellä tasolla Suomen talouden näkymät vaikuttavat hyviltä. Suunta on selvästi ollut positiiviseen päin. Tosin meidän kaikkien on tässäkin tilanteessa syytä muistaa, että pitkällä tähtäimellä isoja haasteita tulee vastaan ikääntymisen ja pienenevien ikäluokkien myötä. Tähän tulee varautua riittävällä tavalla ennakkoon, ja siksi hyvässäkin taloudellisessa tilanteessa on aina ajateltava realistisesti.

Tämänvuotisen talousarvioesityksen voidaan katsoa olleen onnistunut. Budjettiriihessä parannettiin kaikkein pienituloisimpien asemaa. Tässä kuviossa ovat mukana niin monilapsiset perheet, yksinhuoltajat, adoptioperheet, vaikeavammaiset, sotainvalidit kuin eläkeläisetkin. Kotihoidon tuen hoitorahan korottaminen sisarusten osalta tuo kaikkiaan yli 4 miljoonan euron lisäyksen lapsiperheille. Adoptioperheiden hoitovapaiden laajennus on rahallisesti taas noin 700 000 euron suuruusluokkaa. Eläkkeensaajilla asumistuen kehittämiseen vuositasolla on tulossa 4,6 miljoonaa euroa. Sotainvalidien laitoshoidon haitta-asterajan laskeminen tietää puolestaan noin 2:ta lisämiljoonaa vuodessa. Nämä mainittakoon esimerkkeinä uudistuksista. Opiskelijoiden asemasta on puhuttu paljon, ja tämä asia tullaan varmasti ottamaan vielä esille eduskunnassa ja ainakin seuraavassa hallitusohjelmassa sitten vahvemmin.

Yksi tärkeimmistä hallituksen tavoitteista on ollut työllisyyden parantaminen. Tämä näkyy hyvin myös ensi vuoden budjetissa. Erityisesti työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmaan halutaan tarttua. Työnvälityksen toimivuutta parannetaan, liikkuvuus- ja matka-avustusta petrataan, oppisopimuspaikkoja lisätään ja työmatkakuluvähennyksen enimmäismäärää korotetaan. Useista näistä kohdista keskusta puhui paljon jo oppositiossa ollessaan, ja nyt ne toteutuvat.

Viime vuonna avoimia työpaikkoja oli tarjolla työnvälityksessä enemmän kuin 1980-luvun noususuhdanteessa. Nyt on siis pidettävä huoli siitä, että noihin työpaikkoihin löytyy riittävästi osaavaa työvoimaa. Työllisyystavoitteiden kannalta olennaista on se, kuinka nopeasti nuoret siirtyvät kouluttautumisen jälkeen työelämän puolelle, ja se, että työssäoloaikaa saataisiin parilla vuodella pidennettyä.

Tällä vaalikaudella on kaiken kaikkiaan panostettu vahvasti yrittäjyyteen. Jo aikaisemmin toteutettiin laaja yritysverouudistus, ja myös sukupolvenvaihdoksia yrityksissä on jouhevoitettu. Ei pidä unohtaa myöskään kotitalousvähennyksen laajentamista. Ensi vuodelle tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsataan lisää varoja. Pysytään siis Vanhasen hallituksen hyvällä vanhalla linjalla. Pienyrittäjyyteen vaikuttaa ainakin se, että esimerkiksi parturi- ja kampaamopalveluiden arvonlisäverokanta alenee 22 prosentista 8 prosenttiin vuoteen 2010 saakka.

Tämän vuoden alkuun mennessä yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä, pois lukien alkutuotanto, lukumäärä on kasvanut 6 prosentilla. Töitä on kuitenkin jatkettava, jotta kehitys erityisesti pk-sektorilla jatkuu saman suuntaisena. Vuoden 2005 alussa alle 250 hengen pieniä tai keskisuuria yrityksiä oli noin 99,7 prosenttia kaikista yrityksistä. Nämä työllistivät lähes 62 prosenttia yritysten työvoimasta. Huomionarvoista on myös se, että pk-sektorin sisällä suurin ryhmä ovat alle kymmenen henkilöä työllistävät pienyritykset 94 prosentin osuudella.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheille perhevapaauudistus lisää vanhempien mahdollisuuksia jakaa vanhempainvapaat aikaisempaa tasaisemmin. Äitiyspäivärahan korotus ja isille maksettavan vanhempainrahan lisäys tuovat lapsiperheille myös lisää valinnanvapauksia. Budjetin sosiaali- ja perhepaketin myötä saatiin sovittua niistä toimista, jotka pureutuvat monien heikkotuloisten aseman parantamiseen. Yksinhuoltajille maksettava elatustuki nousee, ja lisäksi asumistukeen tulee parannuksia. Kotihoidon tukea on kehitetty nykyisen hallituksen aikana aikaisemminkin, ja tämä linja jatkuu myös tulevassa budjetissa sisarkorotuksen noustessa 10 eurolla. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan saadaan 8,5 miljoonan euron lisäys. Myös kouluhyvinvointia edistetään 8 miljoonalla eurolla. Varoja kohdennetaan muun muassa koulukiusaamisen ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen oppimis- ja koulunkäyntivaikeuksissa. Hyvä näin.

Pienituloisten eläkeläisten asumismenoihin liittyen asumistuen asumiskustannusten enimmäismääriä korotetaan. Myös omaishoitajille on tiedossa yksi lisävapaapäivä. Tärkeää on, että sotainvalidien asemaa tuleva budjetti helpottaa siten, että laitoshoitoon on mahdollista päästä aikaisempaa joustavammin. Myös kuntoutusta parannetaan niin rintamaveteraanien kuin heidän puolisoidensa kohdalla. Tällä hallituskaudella muun muassa kansaneläkettä saavat eläkeläiset ovat saaneet kuukausittaisiin tuloihinsa noin 22 euron lisäyksen. Lisäksi vuonna 2008 tuleva kalleusluokituksen poisto tuo noin 20 euroa kuukaudessa monille kansaneläkettä saaville. Ensi vaalikaudella toivon, että muutkin kuin keskusta ovat kiinnostuneet siitä, miten kaikista pienituloisimmille eläkeläisille käy.

Arvoisa puhemies! Kunnille suunnataan budjetissa rahoituslisäys. Kaiken kaikkiaan kuntien asema paranee rahallisesti sadoilla miljoonilla euroilla. Tämä varmasti tuo kunnille kipeästi tarvittuja lisäeuroja talouden helpottamiseksi. Savonlinnassa tosin aluepolitiikka ei viime aikoina ole näyttänyt parhaita puoliaan, kun kansainvälisen viestinnän laitosta on aiottu siirtää kaupungista Joensuuhun. Laitoshan on aikoinaan tullut Savonlinnaan juuri osana hajautettua korkeakoulujärjestelmää, ja nyt tätä käytäntöä ollaan viemässä takaisinpäin.

On tärkeää, että poliittisella tasolla kiinnitetään huomiota siihen, millä tavoin sisäistä alueellistamista maassamme toteutetaan. Mikkelinkin yliopistokeskuksessa toivotaan, että yliopistokeskusten hyvin alkanut toiminta ei saa takapakkia. Valtiovarainministeriön esityksessä kehittämiseen tarkoitettu määräraha on tippumassa aikaisemmasta. Myös ammattikorkeakoulun kehittämisestä on huolehdittava, sillä Mikkelissä on se Yti-tutkimuskeskus edelleen vakituista rahoitusta vailla.

Arvoisa puhemies! Maatalouden toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttäminen asettaa eteemme uusia haasteita. Työssäjaksamiseen tulee panostaa myös maatalouden piirissä, olkoon sitten kyse laajenevista tiloista tai vasta tilanpitonsa aloittavista. Neuvonnan rahoituksen on oltava riittävällä tasolla. Tämä on edellytys, jotta maatalousyrittäjät voivat viedä omaa osaamistaan eteenpäin. Tällä hallituskaudella olisi lisäksi suotavaa vielä paneutua lomituksen kehittämiseen konkreettisesti. Makeran ja Kemeran rahoituksesta on myös jatkuvasti huolehdittava.

Kehitysyhteistyömäärärahoihin tulee 75 miljoonan euron lisäys. Tämä tarkoittaa sitä, että bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyöhön menee ensi vuonna 0,43 prosenttia. Osuus on kasvamaan päin, ja tärkeää on, että Suomi jatkossakin panostaa köyhyyden ja nälän poistamiseen eri kanavia pitkin. Avun tehokkuuteen on toki syytä kiinnittää huomiota, ja siitä pitääkin aina keskustella.

Arvoisa puhemies! Tieasiat olivat taas tänäkin vuonna budjettiriihessä esillä. On hyvä, että budjettiin saatiin Savonlinnan ohitustiehanke ja periaatepäätös Lusi—Mikkeli-välin aloittamisesta vuonna 2008. Jos siihen jotain rahaakin vielä löytyy ensi vuoden budjettiin, niin hyvä niin. Tieasioissa haluan kiinnittää erityistä huomiota myös alemmanasteisen tieverkoston kuntoon sekä esimerkiksi koulumatkojen turvallisuus- ja taajamajärjestelykokonaisuuteen. Tätä rahaa varrotaan muun muassa Joroisissa. Teiden ympäristöjen pohjavesien suojaamista ei voi myöskään jättää huomiotta. Etelä-Savossa on tällä hetkellä neljä pohjaveden suojauskohdetta: Mikkelin Pursiala, Joroisten Tervaruukinsalo, Pieksanmaan Naarajärvi sekä Punkaharju. Näiden parannustöihin rahaa tarvittaisiin 5 miljoonaa euroa lähivuosina.

Lisäksi tärkeää on se, että lentoliikenne Savonlinnaan ja Varkauteen kyetään takaamaan. Toivon, että tämän vuoden puolella kilpailutus saadaan kuntoon ja neljäs vuoro aloittaa toimintansa. Kun takeet kolmivuotisesta sopimuksesta ovat olemassa, uskon, että matkustajamäärät tulevat vakiintumaan hyvälle tasolle. Toki keskustelua voi herätä siitä, mikä on valtion osuus niin sanotusta tappiotakuusta ja mikä alueen kuntien. Asiahan on noussut esille nyt, kun eräästä yöjunayhteydestä ja sen rahoituksen maakuntaliiton osuudesta keskustellaan.

Leena Rauhala /kd:

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että kunnille suunnataan nyt tässä budjettiesityksessä lisää määrärahoja valtionosuuksien ja verotulojen lisäyksellä, ja myönteistä on se, että on tunnistettavissa alan pitkäjänteistä kehittämistä. Kuitenkin meidän on tunnustettava se reaalitodellisuus, missä kunnat elävät ja minkälainen palvelutarpeen kehittäminen ja palvelutarpeen lisääminen kunnissa on. Tiedämme, että kuntien resurssien vahvistuminen ei ole tähän saakka käytännössä riittävästi näkynyt muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa ja tasossa.

Erityisesti puutteet ovat olleet ja ovat edelleen vanhustenhuollon niin laitos- kuin kotihoidossakin, ja ne, jos mitkä, tulisi saada korjattua nyt tämän budjetin myötä. Kuitenkin kysymyksiä on, miten pystytään vastaamaan tällä budjetilla tähän vanhusten laitos- ja kotihoitotarpeeseen, lisääntyvään tarpeeseen, koska siellä tarvitaan ennen kaikkea lisää henkilökuntaa, siis lisää henkilökuntaa määrällisesti, mikä tässä budjetissa ei resursseina näy, ja tietenkin toinen kokonaan on henkilöstön koulutus.

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto on todennut, että tämä valtion talousarvio vuodelle 2007 ei ratkaise nimenomaan vaikeimmassa tilanteessa olevien ihmisten kannalta niitä perusongelmia, jotka ovat selkeästi vaikeuttamassa ihmisten työllistymistä ja hyvinvointia. Tämä on se, mikä tuntuu hiukan pahalta, koska kuitenkin täällä on puhuttu, että täsmäratkaisuja nyt tällä budjetilla ollaan etsimässä. Kuitenkin asiantuntijat toteavat, että nimenomaan näihin täsmäratkaisuja ei vielä tulla saavuttamaan tällä budjetilla, ainakin näin arvioidaan.

Arvoisa puhemies! On tietenkin useitakin myönteisiä kohtia tässä budjetissa, ja erityisesti, kun luin opetusministeriön hallinnonalaan kirjattuja painopisteitä, on todettava, että siellä painopisteiksi nostetaan koulutuksen laatu ja tehokkuuden parantaminen, lasten ja nuorten tukeminen sekä aikuisten koulutusmahdollisuuksien parantaminen. Työurien pidentymistä tuetaan nopeuttamalla nuorten sijoittumista koulutukseen ja työelämään sekä lisäämällä työikäisen aikuisväestön koulutusmahdollisuuksia. Nämä ovat todella tärkeitä painopisteitä. Sieltä löytyy kouluhyvinvoinnin edistämisen hanke, 8 miljoonaa. Näillä erityishankkeilla saadaan paljon hyvää. Kuitenkin opetusalan asiantuntijat toteavat, että jos jättäydytään näitten erityistoimenpiteitten varaan, ei saada pitkäjänteistä laatua ja kehitystä koulutuksen alueelle.

Tiedämme, että kunta- ja palvelurakenneuudistus, siis tämä Paras-hanke ja sen muut toimintojen tehostamissuunnitelmat kaiken kaikkiaan, ei tuo helpotusta kuntien taloudelliseen tilanteeseen ainakaan vielä lähivuosien aikana. On kuitenkin menoja, kiinteitä kuluja, jotka eivät vähene, vaikka oppilasmäärät ovat vähenemässä. Näin ollen kaikki se, mitä kunta- ja palvelurakenneuudistukselta taloudellisesti odotetaan, ei vielä mahdollista sitä, että koulutuksen laatu sen kautta paranisi. Todella toivoisi, että ikäluokan oppilasmäärän laskusta tulevat resurssien vähenemiset saataisiin pidettyä koulutoimen sisällä ja ne näkyisivät pitkäjänteisenä koko koulutuksen perustan yleisenä vahvistamisena. On todella tärkeää, että perusvoimavaroja vahvistetaan ja saadaan pitkäaikaisia tuloksia.

Myös ammatillisessa koulutuksessa ammattikorkeakoulujen kehittämishankerahoitusta esitetään tässä budjetissa leikattavaksi 15 miljoonasta 10 miljoonaan euroon, vaikka hankerahoituksen perusteista on aikaisemmin ammattikorkeakoulujen kanssa jo sovittu. Ammatillista koulutusta kaiken kaikkiaan on todella tärkeää vahvistaa eri tasoilla, erilaisen koulutuksen myötä. On hyvä, että oppisopimuskoulutuspaikkoja lisätään, mutta niiden kohdentumisen tulisi selkeästi tulla niille aloille, joilla tänä päivänä on puutteita ajatellen elinkeinoelämää.

Yliopistokoulutuksesta muutama ajatus. Tiedämme, että yliopistokoulutuksessa tarvittaisiin lisäresursseja sen takia, mikä nyt siis ei näy tässä budjetissa, että yliopistoissa, korkeakouluissa on tehty uudistusta, kaksiportainen tutkintorakenne, ja tavoitteeksi toivotaan opintoaikojen lyhentymistä ja opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen lisäystä. Nämä toimenpiteet edellyttävät lisäresursseja enemmän kuin ministeriöiden esityksessä nyt ehdotetaan. Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa opetushenkilöstön määrä suhteessa opiskelijamäärään ja suoritettujen tutkintojen määrään on jatkuvasti alentunut. Näin pidän erittäin tärkeänä, että tässä korkeakoulujen rakenteellisessa kehittämisessä huomioitaisiin koulutuksen laatukysymykset, sisällölliset kysymykset, nimenomaan tämä opettajien ja opiskelijoiden suhde.

Työvoimakoulutusta on vahvistettava nimenomaan ajatellen elinkeinoelämän tarpeita. Se, että me tarvitsemme nimenomaan kädentaitajia, hyviä ammattiosaajia, on nostettava koulutuksessa tärkeäksi tavoitteeksi. Jo mainitsin oppisopimuskoulutuksesta sen, että siihen saadaan lisää, mikä on hyvä, erityisesti metallialalle, logistiikan ja rakentamisen alueille. Nämä tarpeet näkyvät muun muassa Pirkanmaalla sellaisina, että niihin tulisi saada lisää resursseja ja lisää paikkoja. Kuitenkin tämä 8,3 miljoonan korotus ei vielä selkeästi näytä sitä, miten se Pirkanmaalle kohdentuu. Sen vuoksi tässä haluan sen nostaa esille, että ajatellen Pirkanmaan työllisyyttä ja erityisesti niitä kuntia, joissa työllisyyden kohdalla ollaan vaikeuksissa nimenomaan työntekijöitten saamisessa, tämä korjaantuisi.

Arvoisa puhemies! Vielä muutama sana alkoholiverotuksesta. Alkoholiverotusta on usealta eri taholta toivottu korotettavan. Asiantuntijat ovat jo tuoneet esille, että mahdollisesti 20 prosentin korotus alkoholiveroon tulisi kohdentaa erityisesti väkevien alkoholijuomien osalle. Me näemme tilastoista, että monet päihdehaitat ovat lisääntyneet, alkoholikuolemat ovat viime vuonna lisääntyneet, mielestäni todella huomattavasti.

Samalla kun puhumme alkoholiverotuksesta, sen muutostarpeesta, on mielestäni puhuttava myös siitä, millä tavalla näihin päihdehaittoihin etsitään ratkaisuja. Voidaan sanoa, että monista kunnista tällä hetkellä puuttuvat peruspalvelut, erityispalvelut, joilla pystyttäisiin näihin ongelmiin, hoitotarpeeseen, vastaamaan. Nimenomaan paitsi että ennalta ehkäisevät palvelut ovat käyneet tässä tilanteessa tehottomiksi, koska resurssit ovat pienet, myös sellaisia hoitopalveluja, jotka edellyttävät hyvinkin pitkiä, jopa vuoden mittaisia hoitojaksoja, jotta tulokseen päästäisiin, tulisi saada lisää.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan tässä yhteydessä puheeni alussa jatkaa sitä työllisyys- ja koulutuspoliittista keskustelua, jota käytiin aikaisemmin täällä lähinnä kokoomuksen ja hallituksen välillä. Omalta osaltani puheenvuoroni jäi myös kesken tämän asian tiimoilta.

Kokoomus kritisoi vahvasti työllisyyskoulutusta ja totesi sen vaikutusten olevan mitätön. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Valtion tukityöllistäminen sai työministeriön teettämässä tutkimuksessa kritiikkiä, mutta valtiolla työllistetään vasta viime kädessä, kun yksityisen sektorin paikkoja ei löydy. Työllisyyskoulutus sai myös kiitosta. Koulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden palautteen mukaan 74 prosenttia oli tyytyväisiä koulutukseen. Reilut 50 prosenttia työllistyi koulutuksen jälkeen, 10 prosenttia jäi äitiyslomalle ja muut joko jatkoivat koulutusta tai tekivät muita ratkaisuja elämässään. Osa heistä jäi myös eläkkeelle. Kolme kuukautta koulutuksen jälkeen 37 prosenttia oli työttömänä.

Työttömyys on vähentynyt kokonaisuudessaan. Myönteistä siinä on myös se, että juuri pitkäaikaistyöttömien työttömyys on vähentynyt suhteellisesti enemmän. Meidän tulee pureutua kaikin mahdollisin toimenpitein juuri tähän syvään rakennetyöttömyyteen. Tässä kokonaisuudessa myös työllisyyskoulutuksella on tärkeä tehtävä. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö työllisyyskoulutusta tulisi edelleen kehittää. Sitä meidän tulee tehdä aivan kuten kaikissa muissakin asioissa, kun puhumme koulutuksesta ja työllisyydestä. Tämän lisäksi saatoimme todeta, että ammatillinen työvoimakoulutus, oppisopimuskoulutus ja tukityöllistäminen ovat tehokkaimpia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kaikissa työttömyyden vaiheissa.

Arvoisa rouva puhemies! Kunta- ja palvelurakenteen uudistaminen käynnistyy toden teolla ensi vuonna. Hyvinvointipalvelujen saatavuuden ja laadun turvaaminen edellyttävät uudistuksia. Mitään yhtä kaavaa ei olla ottamassa käytäntöön. Mielestäni se onkin oikea tapa edetä, jotta paikalliset ja alueelliset erityispiirteet voidaan huomioida riittävästi. Tätä kokonaisuudistusta linjaa ja ohjaa valtionosuusjärjestelmän uudistaminen kuntien itsehallintoa vahvistavaan suuntaan. Lisäksi budjetissa on voimakas satsaus kunnille hyvinvoinnin lisäämiseksi ja peruspalvelutuotannon kehittämiseksi. Kunnan ja alueen vahvuus perustuu riittävän suureen väestöpohjaan, jossa erilaisten palvelujen järjestäminen on taloudellisesti kestävällä pohjalla. Onkin hyvä, että kuntien yhdistämisavustuksia lisätään huomattavasti ja palkitaan nimenomaan ripeitä ja määrätietoisia yhdistämiseen tähtääviä hankkeita.

Arvoisa puhemies! Kaakkois-Suomen logistista asemaa huomioidaan budjetissa käynnistämällä odotettu Valtatien 6 parannus Lappeenrannan ja Imatran välillä sekä Lahti—Luumäki-rataosuuden parantaminen. Logistista asemaa vahvistetaan myös Vaalimaan raja-aseman liikennejärjestelyjä parantamalla ja Haminan meriväylän toteuttamisella. Nämä panostukset ovat tärkeitä ja välttämättömiä, jotta liikenteen pullonkauloja voidaan avata.

Ensi hallituskaudella Valtatien 6 osuus välillä Lappeenranta—Taavetti tulee ottaa parannusta vaativien tieosuuksien listalla kärkeen. Kyseessä on hyvin vaarallinen tieosuus, jossa raskaan liikenteen onnettomuustiheys oli yli kaksinkertainen verrattuna muun maan keskiarvoon. Myös ratahankkeista Luumäki—Imatra-välin kaksoisraide palvelisi raskasta ja voimakkaasti kasvavaa tavaraliikennettä ja toisaalta Luumäki—Vainikkala-rataosuuden parantaminen liittyy luontevasti oikoradan ja nopean Helsinki—Pietari-yhteyden kokonaisuuteen. Tällä hetkellä rataosuuden kapasiteetti on äärirajoilla. Tämä vaikeuttaa ja on jo este ennen kaikkea metsäteollisuuden kehitykselle ja lisääntyvälle puutavaran kuljetukselle. Toistan myös täällä monien edustajien ja kansalaisten kannan todetessani, että perustienpidon määrärahat ovat riittämättömät ja toivon, että eduskuntamme saa syksyn mittaan tähän asiaan parannuksen.

Arvoisa puhemies! Opiskelijoiden asiat ovat olleet vahvasti esillä täällä budjettikeskustelun yhteydessä. Opiskelijoiden osalta on lupauksiakin jo kuultu. Ateriatuen korottaminen on minunkin tavoitteessani. Se tukee täysipäiväisten opiskelijoiden terveellistä ravitsemusta ja hyvinvointia. Olisin myös toivonut vanhempien tuloharkinnan poistamista täysi-ikäisten, alle 20-vuotiaiden keskiasteen opiskelijoiden opintorahan osalta. Kolmantena vaatimuksena on ollut opiskelijoiden opintorahan korottaminen. Jos se ei onnistu ensi vuoden budjetissa, toivottavasti viimeistään seuraava hallitus puuttuu tähän epäkohtaan.

Arvoisa puhemies! Täällä on nostettu esille vahvasti huoli eri maiden ystävyysseurojen tulevaisuudesta. Olen itsekin huolissani näiden tärkeiden seurojen toiminnasta ja tulevaisuudesta. Suomessa toimii yli sata ystävyysseuraa ja ulkomaanyhdistystä, jotka kukin hoitavat ystävyys- ja kulttuurisuhteita kohdemaansa kanssa. Seurat ovat kooltaan ja toiminnoiltaan hyvin erilaisia. Näiden seurojen tärkeä tehtävä on edistää monipuolisesti rajat ylittävää vuoropuhelua eri kulttuurien välillä ja siten vahvistaa eri maiden kansalaisten välistä yhteistyötä. Kansainvälisyys ei ole vain kieltä ja bisnestä. Se on myös ihmisten välistä hyvää ja monipuolista vuorovaikutusta. On tärkeää, että me ymmärrämme toisiamme yhä paremmin. Se tarkoittaa niin kielen kuin kulttuurin ja elinolosuhteiden ymmärrystä. On tärkeää, että tässä vahvassa kansainvälisessä maailmassa meillä on monenlaisia mahdollisuuksia rakentaa suhteita muiden maiden kansalaisten kanssa. Erityisesti Suomen naapurimaihin suuntautuva kansalaisjärjestötoiminta on luonteeltaan hyvin monipuolista sisältäen kulttuuritoimintaa ja paikallishallinnon yhteistyön edistämistä konkreettisella tavalla. Järjestöt toimivat suvaitsevaisuuden, tasa-arvon ja nuorisotoiminnan edistämiseksi. Monilla on myös vaihto-ohjelmia ja tiedotustoimintaa kouluihin.

Tämän lisäksi ensi vuoden talousarvioesityksessä on Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin määrärahan leikkaus 50 prosentilla. Ehdotuksen mukaan rahoitusta esitetään ainoastaan puolelle vuodelle. Tämä on ristiriidassa niiden linjausten kanssa, joita opetusministeriö on tehnyt instituutin kehittämisestä Suomen ja Venäjän välisten kulttuurisuhteiden sekä eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseksi. Venäjän ja Itä-Euroopan instituutti on suomalais-venäläisen kulttuuri- ja tiedeyhteisön kentässä toimiva asiantuntija- ja palvelulaitos, jonka tehtävissä on viime vuosina korostunut erityisesti Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön kulttuuritoiminnan tukeminen.

Arvoisa rouva puhemies! Sanon vielä muutaman sanan yhdestä tärkeästä asiasta, joka on tullut monen edustajan huolena esille talousarviokeskustelun yhteydessä eli talous- ja velkaneuvonta. Olemme viime päivien aikana voineet kuulla tiedotusvälineistä ja muualtakin, kuinka suomalaiset perheet ja yksityiset henkilöt ovat ylivelkaantuneet. Talouden hallinta on tullut monelle yllättäen ylitsepääsemättömäksi asiaksi ja vaikeudeksi. On velkaannuttu, ja tulevaisuus näyttää todella vaikealta. Ihmiset ovat kuvanneet olevansa selkä seinää vasten. Ulospääsyä ei ole. Velkoja on eri puolille. Ei selvitä enää perheen perusmenoista, toimeentulotukijärjestelmä ei voi auttaa, läheiset ihmissuhteet ovat katkenneet, ollaan aivan yksin velkojien ja velkojen kanssa. Mielestäni on hienoa, että meillä Suomessa on rakennettu palvelumuoto, talous- ja velkaneuvonta, josta ihmiset voivat näihin vaikeuksiinsa hakea apua ja tukea. Yksin niiden asioiden kanssa ei pidä jäädä. Meillä on monta esimerkkiä mitä tapahtuu, kun talousahdinkoon jääneiden ihmisten tilanne kariutuu eikä ole valitettavasti osattu hakea apua ajoissa.

Talous- ja velkaneuvonta on erittäin arvokasta ja tärkeää työtä. Talousarviossa rahoituksesta puuttuu 800 000 euroa, jotta toiminta jatkuisi nykyisellä tasolla. Se on selvässä ristiriidassa sen suhteen, että jonot velkaneuvontaan ovat kasvaneet ja suunta näyttää edelleen jatkuvan. Toivoisin myös tähän asiaan kiinnitettävän huomiota tulevan eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Näin hyväksi lopuksi omalta osaltani budjetin lähetekeskusteluun haluan sanoa vielä muutaman pääkohdan, jotka mieltäni jäivät ensimmäisestä puheesta painamaan.

Ensin minä haluan sanoa väylähankkeista sen, arvoisa rouva puhemies, että kun tierahoista keskusteltiin, niin salissa käytiin keskustelua vain isoista väylähankkeista niin sanotun ykköskorin osalta. Totta kai keskustelussa nousivat esille yksityistiet, vähäliikenteiset radat ja alempi tieverkko. Viitaten nyt ja äsken kuulemiini puheenvuoroihin, siellä oli hyviä isoja hankkeita myös tulossa. Niin pitää ollakin. Näin juuri. Keskusvaltaväylät on pidettävä kunnossa, mutta meillä on valtava ongelma maaseudun teissä ja radoissa. Voidaan antaa esimerkki oikeastaan kaikkialta muualta Suomesta paitsi niin sanotuista isoista kasvukeskuksista tai sitten runkoteiltä tai -radoilta.

Yksityisteiden vaatima lisärahoitus, jolla asia saataisiin kuntoon, olisi vuositasolla noin 15 miljoonaa euroa; 17 miljoonaa euroa, 15 miljoonaa euroa lisää nykyiseen esitettyyn budjettiin. 30 miljoonaa euroa olisi oikea taso. Yksityistiet rahoittavat valtion kassaa tänä vuonna arvonlisäveroja maksamalla noin 17 miljoonalla eurolla. Kuten sanoin ensimmäisessä puheenvuorossani, jos tässä halutaan jotain tehdä, niin ainakin perustelutekstistä pitää muuttaa se, että valtio rahoittaa yksityisteitä. Sehän on juuri päinvastoin tällä hetkellä, koska yksityistiet rahoittavat valtiota. Jompi kumpi täytyy tehdä. Suosittelen omalta osaltani ainakin, että määrärahaa nostetaan reilusti, niin että päästään teitä kehittämään. Vähäliikenteisille radoille 20 miljoonaa euroa vuodessa riittää kunnostamaan ne radat, joita pitkin esimerkiksi suomalainen puutavara kulkee tehtaille. Miten monta Voikkaata me vielä haluamme, ennen kuin uskomme, että väylät on saatava kuntoon?

Samassa yhteydessä nostan Kymijoen kanavan esille. Miksi me rahoitamme ulkomailla ylläpidettävää kanavaverkkoa? Eikö ole järkeä rakentaa omaa, joka olisi omassa päätöksenteossa ja täysin vapaana maan rajojen ulkopuolella mahdollisesti tapahtuvista poliittisista ristiriidoista tai yhteiskunnan levottomuuksista? Olen tätä jo pienen ikäni, siitä asti kun näitä asioita rupesin ymmärtämään, ihmetellyt enkä vieläkään sitä ymmärrä. Toivon, että joku edustaja minua tässä asiassa valaisee, mikä siinä on se suuri viisaus.

Alemman tieverkon osalta noin 50 miljoonan euron rahoituksella päästäisiin siihen tasoon, jolla tieliikenneturvallisuus voitaisiin turvata. On erittäin hyvää järkeä siinä, että puhumme liikenneturvallisuuden kohentamisesta teillämme, mutta niillä pienillä teillä, joita Suomessa on valtaosa teistä, tapahtuu valtava määrä liikenneonnettomuuksia nimenomaan tien huonon kunnon takia. 50 miljoonaa euroa vuodessa alemmalle tieverkolle nostaisi niiden teiden kunnon sille tasolle, joka olisi siedettävä ja turvallinen. En jaksa ymmärtää, että tällaisesta rahasta voi olla kiinni. Hyväksyihän eduskunta tämän hallituskauden aikana 3 500 miljoonan euron verovähennykset. Siitä olisi 2 prosenttia sivuun pantuna riittänyt koko tämän edellä mainitun ongelman hoitamiseen. Katson, että kysymyksessä on eduskunnan vahva kannanotto sen puolesta, miten maaseutua Suomessa tullaan kehittämään.

Samoin yöjuna-asia, ne seudut, joilla yöjunia tarvitaan: Kun yöjunat lakkautetaan tai ovat lakkautusuhan alla, miten voimme kuvitella, että sen seudun ihmiset tuntevat itsensä tärkeiksi tässä massa tai ainakaan tasaveroisiksi muiden kanssa? Siinä on eduskunnalta minusta myös kannanotto, joka ei saa muodostua pysyväksi. Seuraavan hallituksen aikana tämä tulee ehdottomasti korjata, koko äsken mainitsemani asiarimpsu.

Pieniin eläkkeisiin myös: Se määrä ihmisiä, joka elää 400—500 euron eläkkeellä tässä maassa, on valtava määrä ihmisiä. Jokainen voi kuvitella, että jos 500 euron kuukausieläkkeellä odottaa taas neljä vuotta, niin se aika on erittäin pitkä ja epäinhimillinen. Köyhän asian hoitaminen tässä maassa, hyvinvoivassa Suomessa, on tällä kertaa ikävä kyllä unohdettu. Jos olisi haluttu tämä asia hoitaa edes jonkunlaiseen kuntoon, olisi voitu tehdä nopea päätös eikä lykätä sitä monia vuosia, esimerkiksi kuntien kalleusluokituksen poistamisesta, joka olisi pieniä eläkkeitä nostanut noin 20 eurolla kuukaudessa. Nyt se siirrettiin vuoteen 2008, taas yhden portaan yli. Voisi kysyä samalla, vieläkö monta porrasta on ennen kuin ... ? Tällä keinoin tietenkin tämä porukka harvenee, mutta tietäen, mikä on suomalaisen ihmisen köyhyys tällä hetkellä, niin heitä tulee koko ajan lisää. Tämä asia pitää hoitaa heti eikä esimerkiksi vuonna 2010. Se ei näin rikkaassa maassa voi olla peruste, että jätämme asian hoitamatta nyt.

Samoin metsätalouden rahoituksen leikkaukset. Suomi on Euroopan unionin metsärikkain maa, jossa on ylivoimaisesti Euroopan unionin pinta-alaan ja väestöön nähden parhaat metsävarat. Nyt me olemme supistamassa metsärahoitusta, Kemera-rahoitusta, kestävän metsätalouden rahoitusta ja lisäksi neuvonnan rahoitusta. Miten me luulemme selviävämme tästä valtavasta mahdollisuudesta korjata lisääntyvää luonnon kasvua talteen, kun supistamme niitä rahoja, millä se homma tehdään?

Samoin jos bioenergiaratkaisuissa kiistelemme muutamasta miljoonasta eurosta ja kuvittelemme nostavamme bioenergian käytön jollekin inhimilliselle järkevälle tasolle, niin miten me kuvittelemme selviävämme siitä valtavasta urakasta, jos kiistelemme 2—3 miljoonasta eurosta? Pitäisi pikkuhiljaa päästä jo tälle vuosituhannelle siinä ajattelussa, jossa suomalaista metsien ja luonnon käyttöä järkiperäisesti lisätään ja kestävästi myös.

Toivon, että näihin asioihin puututaan vahvalla kädellä ja lopetetaan tällainen pienten asioiden näperöinti, josta ei mitään muuta tule kuin paha mieli.

Investointien suuntaus myös, että me investoimme vain suuriin kasvukeskuksiin, on mielestäni tuhon tie pitkässä juoksussa, koska tämä maa kuitenkin elää kaikista maakunnistaan, jokaisesta pienestä kunnasta Lapista Hankoon, kaikki siltä väliltä.

Samoin kehysbudjetoinnin vaarallisuus on siinä, että kun meillä on tiukka kehys, se johtaa siihen, että rintamaiden ja suurten kasvukeskusten rahoitukset menevät aina budjetissa läpi, mutta sitten kun olemme hallituskauden lopulla, taas kehys ei jousta sinne, että sitä pientä paikkakuntaa tai pientä ihmistä muistettaisiin, kun se ei vain kerta kaikkiaan sovi kehykseen. Tällaisen ajattelun poisheittäminen ja unohtaminen olisi vihdoin aika ottaa eduskunnassa vakavasti. Seuraavan hallituksen ohjelmassa se tulee ainakin olla. Silloin kun kehitetään maata, pitää nähdä kokonaisuus eikä sitä, että meillä on kehys. Kehys on vain tekosyy eikä mikään muu.

Muuttorahan osalta sanon, arvoisa rouva puhemies, sen verran vielä, että on epäinhimillistä, että tällainen rahoitus suomalaiseen budjettiin otetaan. Nimittäin on käymässä niin, että kun Suomea ei kehitetä kuin tietyillä alueilla, se johtaa taas vääjäämättä siihen, että muuttorahasta tulee autioittamisraha. Se on ideologisesti aivan täysin suuri vääryys suomalaiselle maaseudulle ja niille ihmisille, jotka asuvat suurten kasvukeskusten ulkopuolella. 700 euroa ei rahana ole mitään, mutta kun tätä maata ei kehitetä kuin kasvukeskuksissa, niin olen jyrkästi eri mieltä siitä, että muuttoraha yleensä otetaan käyttöön, koska se avaa valtion budjetissa sellaisen määrärahamomentin, jota voidaan sitten myöhemmin lisätä. Kun pää on saatu auki, kuka meistä uskaltaa, arvoisat Suomen kansan edustajat, luvata, että tämä on sitten se viimeinen tätä laatua oleva raha? Ja tämän jälkeen ruvetaan sitten Suomea kehittämään tasapuolisesti. Siihen minä en vielä, arvoisa rouva puhemies, tämän ruisleivän syönnin jälkeen usko. Kun joku minulle sen taas toteen näyttäisi, olisi ensi viikonloppukin helpompi elää. Jos haluamme keskittää tätä maata ja aiheuttaa sen ison vahingon, että osa Suomesta jää ikään kuin lepotilaan, niin siinä teemme sellaisen historiallisen vahingon, jolla teemme valtavaa vahinkoa myös suomalaisen kulttuurin saralla. Muistamme sotien jälkeiset ajat, jolloin Suomea kehitettiin joka neliöllä. Jokainen ihminen tarvittiin tekemään töitä ja jokaisen hehtaarin metsän kasvu, jokaisen pellon kasvu tarvittiin nostamaan Suomi siitä ahdingosta, joka sotien jälkeen 40-luvulla ja 50-luvulla tässä maassa oli. Toivoisin, että tähän asiaan otettaisiin, arvoisa rouva puhemies, lähiaikoina, jo tämän eduskunnan aikana kantaa. Tiedän, että 2007 budjetti on tämän eduskunnan viimeinen budjetti, mutta se ei estä vielä sitä arvokeskustelua ja niitä korjaavia päätöksiä, joita tämän eduskunnan aikana voitaisiin vielä tehdä. Toivon, että asiaan tartutaan jämäkästi. Mielestäni selittelyjen aika on jo vihdoin ohi.

Antero Kekkonen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hoskonen piti erinomaisen hyvän puheenvuoron. Puutun yhteen kohtaan siinä. Kun hän käsitteli muuttorahaa ideologisena kysymyksenä, niin minusta ideologialla ja muuttorahalla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Harvoin olen tässä salissa tavannut käytännöllisempää asiaa kuin on tämä muuttoraha. Se on niin kaukana ideologioista kuin olla voi. Se on käytännön ratkaisu siihen tilanteeseen, jossa Suomi tällä hetkellä on. Työllisyys, joka on kansakuntamme polttavin ongelma tällä hetkellä, on tietysti tämänkin asian taustalla.

Olen erinomaisen iloinen siitä, että oppositio on ed. Tiuran muodossa paikalla. Minusta oli vähän lohdutonta tovi sitten, kun täällä ei ollut ensimmäistäkään opposition edustajaa. Ed. Tiura nyt provosoi läsnäolollaan minut sanomaan tämän:

Kokoomus on puhunut täällä tavattoman paljon eläkeläisistä viime aikoina ja viime päivinä. Tänään se on ottanut kantaa, se on tehnyt kannanoton, jossa on kaikenlaisia asioita, mutta puolueena siellä kannanotossa se ei puhu näistä eläkeläisistä mitään. Tietysti on sillä rajalla, onko tämä vähän pikkunäppärää sanoa näin, mutta puhutteko te täällä nyt vähän niin kuin lämpimiksenne ja sitten se iso ajatus, joka tulee puolueen kollektiivisena isona kannanottona, se ei tunne niitä asioita ollenkaan, mistä te täällä varsin aktiivisesti ja hyvin useassa tapauksessa hyvinkin puhutte?

Arvoisa rouva puhemies! Suomi on rikkaampi kuin koskaan, on täällä sanottu. Onpa sanottu niinkin, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista. Miten tuntuukin niin tutulta sellaisesta, joka on ollut täällä vähän pitempään? Ei ole kuin viitisentoista vuotta siitä, kun puhuttiin aivan samalla tavoin. Rahaa piti oleman lähes rajattomiin, mutta vain hetki, muutama kuukausi, ja Suomi ajautui modernin historiansa lohduttomimpaan lamaan, työttömyys räjähti käsiin, pankkijärjestelmä romahti, yrityksiä kaatui enemmän kuin milloinkaan, valtio velkaantui miljardilla markalla joka viikko. Suomi oli ajautumassa holhoustilaan, mutta onneksi Saksan keskuspankki tukiostoillaan pelasti meidät siltä katastrofilta. 15 vuotta sitten ensimmäiset merkit tulevasta saatiin kotitalouksista, jotka olivat ylivelkaantuneet, dramaattisella, pahalla tavalla ylivelkaantuneet. Tänään pankit raportoivat täsmälleen samasta asiasta: ylivelkaantuneista kotitalouksista. Vaan eipä eduskuntakeskustelua tällainenkaan tieto näytä lainkaan häiritsevän.

Arvoisa rouva puhemies! Liian karkeata yleistämistä olisi vetää yhtäläisyysmerkit tämän päivän ja 15 vuoden takaisen välille. Yksi esimerkki eroista on Neuvostoliitto, joka ei enää voi romahtaa, kun sitä ei ole olemassa. Suomen ja Neuvostoliiton välisen bilateraalikaupan äkillinen loppuminen merkitsi tuolloin satoja yrityskuolemia, kymmeniätuhansia, kaikkein isoimman arvion mukaan 300 000:ta työtöntä. Mielenkiintoista on muistella tuolloin juuri vähän ennen kyseisen valtakunnan romahtamista: oli iso leegio puhujia, jotka vaativat kauppamme lisäämistä nimenomaan Neuvostoliiton kanssa.

Suomi taistelee yhä työttömyytensä kanssa. Tämän päivän paradoksi on, että samaan aikaan kun tiedotusvälineet päivittäin kertovat irtisanomisista, työttömyysaste on matalampi kuin vuosikausiin. Runsaan kahden vuoden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt noin 80 000. Ensi vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi muodostunee 7,5 prosenttia, mikä yhä on liian suuri prosentti, jos kohta pienempi kuin tänä vuonna. Kehitys, jossa yhtäällä irtisanotaan toisaalla työllistetään, kertoo elinkeinojemme rakennemuutoksesta. Se muuten on yksi globalisaation sivutuotteista.

Globalisaatiosta puhuttaessa ei tietenkään Yhdysvallat ole unohdettavissa. Yhdysvallat säätelee maailmantaloutta, vaikka Aasian talouksien kasvuvauhti onkin ennennäkemätön. Tosin kansainvälisten tutkimuslaitosten mukaan Yhdysvallat juuri nyt on taantumassa, mutta näyttäisi välttävän varsinaisen laman. Hyvin yleinen arvio kaikissa keskuspankeissa, tutkimuslaitoksissa on, että Yhdysvaltain keskuspankki ryhtyy korkoelvyttämään, toisin sanoen laskee ohjauskorkoa. Siitä huolimatta USA:n vaihtotaseen vaje muodostaa riskin kansainväliselle taloudelle. Aasiassa ja euroalueella reaalikorot yhä ovat matalalla tasolla, mutta rahapolitiikkaa yleisesti ollaan kiristämässä näissä molemmissa maan- osissa. Nämä toimet yhdessä pitänevät tilanteen suurin piirtein ennallaan.

Mutta yhtä asiaa ei pidä unohtaa: energia on kasvava riski koko maailmalle. Poliittiset jännitteet Lähi-idässä altistavat öljymarkkinat myös tuotantohäiriöille. Öljyn hinnan korkeimmat noteeraukset ovat vielä edessämme. Realiteetti valitettavasti myös Suomessa on, että halvan polttoaineen ajat ovat mennyttä maailmaa.

Kaikesta tästä uhkaavasta huolimatta, maailman epävarmuustekijöistä siis huolimatta, Suomi juuri nyt elää suhdannehuippuaan. Kokonaistuotanto on kasvanut 3 prosentin tahtia, josta se tänä vuonna nopeutuu 4,5 prosenttiin. Tämän päivän kasvulukuja on terveellistä verrata runsaan 15 vuoden takaisiin. Silloin Suomi teki talouspolitiikassaan virheitä, joiden velkaa me maksamme yhä vielä. Poliitikkojen puheet eivät kuitenkaan 15 vuoden takaisista juurikaan ole muuttuneet. (Ed. Hurskainen: Entä omanne?) Sama kaiku on askelten. Yhä uskotellaan, että rahaa riittää jaettavaksi miltei mihin vaan.

Suomen taloushistoriaa on kuitenkin syytä katsella vieläkin kauemmas taaksepäin kuin 15 vuoden päähän. Taloushistoriastamme löytyy hämmentävää johdonmukaisuutta. Talouspolitiikassa on tehty vaikuttavimmat virheet aina silloin, kun talouskasvu on ollut nopeimmillaan. Opimmeko tästä mitään? Ainakin sen, että talouspolitiikassa noususuhdanne on taitolaji. Poliitikon erityisesti, politiikan yleisesti kyky mitataan ennen muuta korkeasuhdanteen aikana, silloin kun on, mistä jakaa, koska niillä päätöksillä pitkälti muovataan sitä, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

Arvoisa rouva puhemies! Kun näen paikalla liikennevaliokunnan puheenjohtajan, on pakko sanoa tämäkin. Nämä Venäjän rajan rekkaruuhkat ovat enemmän kuin paikallinen ongelma, ne ovat kansallinen ongelma ja jopa kansainvälinen ongelma. On kuitenkin hyvä muistaa tässä kaiken tämän yleisen marinan jälkeen, että hallitus on käsitellyt tätä Venäjän rajanylitykseen liittyvää ongelmakimppua eilen torstaina ja siellä on sovittu monista toimista, jotka nostavat tämän paikalliselta vaikuttavan ongelman korkeammalle tasolle, jopa niin, että pääministeri Matti Vanhanen lähettää Venäjän pääministerille Mihail Fradkoville kirjeen, jossa tähän asiaan puututaan. Samoin Suomen tullilaitoksen pääjohtaja Tapani Ärling matkustaa ensi viikolla Moskovaan neuvottelemaan Venäjän tullin kanssa siitä, millaisia nopeasti vaikuttavia käytännön ratkaisuja olisi rajaliikenteen helpottamiseksi. Ja kaiken kaikkiaan tämä vielä hyvänä lisänä: rajanylityksiä ryhdytään tarkastelemaan myös EU-tasolla.

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hurskainen teki välihuudon, miten on puhujan puheiden muuttumisen laita. En sano, että välihuuto osui arkaan paikkaan, tohdin sen verran kuitenkin sanoa, että puhujan puheet ovat muuttuneet tavattoman paljon 15 vuodessa.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olisin ollut todella pettynyt, jos edustajakollegani Kotkasta, ed. Kekkonen, ei olisi puuttunut tähän Venäjän liikenneproblematiikkaan, joka, puhemies, sai eilen nyt aivan uuden vaihteen, kun pääministeri ilmoitti, että koko hallitus on sitä käsitellyt ja näkee sen tällaisen monialaisena ongelmana. Se on liikenneturvallisuuskysymys, se on liikenneinvestointikysymys, mutta ennen muuta kysymys siitä, millä tavalla Venäjän tulli, raja, toimii, ja pallo on siellä. Nyt tällä hetkellä Venäjän tullin ongelmat johtavat siihen, että Vt 7:ää käytetään ikään kuin parkkialueena, joka muodostaa tavallaan suomalaiselle paikallisliikenteelle sellaisen liikenneturvallisuuden aikapommin, että me tarvitsisimme nyt sillä alueella mittavan turvallisuusfoorumin, johon otettaisiin mukaan kaikki tähän asiaan liittyvät tahot: sisäministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Tulli, liikenteen käyttäjät, kuorma-autoliikenne jne. Samalla, arvoisa puhemies, pyrittäisiin mahdollisimman korkealla tasolla Suomen valtiojohdon ja Venäjän valtiojohdon tasolla nyt, kun presidentti Putin tulee lokakuussa Suomeen, (Puhemies koputtaa: Minuutti) ratkomaan näitä todella vakaviksi kääntyneitä raja-asioita.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli hyvä, että tuli esille vielä tämä Venäjän rajaliikenne, koska se on erittäin ajankohtainen asia ennen kaikkea omalla kotipaikkakunnallani, eli minulle tämä on paikallinen kysymys mutta samalla myös valtakunnallinen kysymys. Kun Saimaan kanava täytti nyt 150 vuotta, niin Venäjän liikenneministeri Levitin — toivon mukaan nimi nyt meni oikein — oli mukana ja oli mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti hänen kanssaan näistä asioista. Hän kovasti myös innostui asiasta ja lupasi alueella vierailla. Nyt budjetissahan on myös tämä huomioitu monella eri sektorilla. Imatran raja-asemahan nyt aukeaa 24 tunniksi, näin olen ymmärtänyt. Näin ollen se helpottaa tilannetta. Samoin Kuutostie ja yksi, mikä ... (Puhemies koputtaa) — No, lopetan tähän, kun aika loppui.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi asiaa ed. Kekkosen puheenvuoroon. Muuttoavustuksen ideologialla en tarkoittanut näitä ylikansallisia esimerkiksi reaalisosialismi-ideoita, jota ideologiaa en ole tainnut koskaan ymmärtää. Tarkoitan sitä, että kun avataan budjetissa uusi momentti, uusi keino, niin se avaa sen sitten, se on niin päättymätön tie, että sitä me emme tiedä, koska jos me ajattelemme laitettavan myös maaseudun infra kuntoon, rahasta se tässä maassa ei ole kiinni. En ole puhunut mistään rahan kylvämisestä. Se on alle 100 miljoonaa, millä tämä minun esittämäni paketti hoidetaan, vuodessa. Jos joku väittää, että 3 500 miljoonan euron veronkevennysten rinnalla 100 miljoonaa euroa olisi ongelma, niin sitä matematiikkaa en ymmärrä.

Toinen asia: Ed. Kekkonen mainitsi, että kun romahti silloin aikoinaan, se maksoi 50 miljardia markkaa. Ed. Kekkosella on paljon paremmassa muistissa, miksi se romahti. Holkerin ja Liikasen hallitukset, joita jatkoi sittemmin nykyinen Suomen Pankin johtaja Matti Louekoski, kun Liikanen lähti — kaikki tietävät, minne lähti — niin se oli 50 miljardia markkaa, 45 miljardia markkaa valtion kassasta ja 5 miljardia Suomen Pankin (Puhemies koputtaa) taseesta hävisi rahaa. (Puhemies: Minuutti!) Tämä on se ongelma, eikä se tähän asiaan kuulu millään lailla.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Oli oikein hyvä, että ed. Kekkonen otti täällä esille vertailukohdan yli 15 vuoden takaiseen taloustilanteeseen. Tämän pitäisi hätkähdyttää paljon enemmän kuin tällä hetkellä huomataan. On monia merkkejä, joista pitäisi tehdä johtopäätöksiä, aivan kuten ed. Kekkonen toi esille, muun muassa kotitalouksien velkaantuminen. Jos korkotaso säilyy matalalla tasolla, niin tästä selvitään, mutta jos se alkaa nousta, niin merkit eivät ole hyvät.

Antero Kekkonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Hoskoselle: Sosialismi on ideologia. Reaalisosialismi ei ole ideologia.

Mitä sitten tulee tähän rajakysymykseen, joka on todella iso, se on paljon isompi kuin me oikeastaan täällä muualla Suomessa näemmekään, niin tämän rajakysymyksen — ja tämä on hyvä, että ed. Laukkanen tämän noteerasi valiokunnan puheenjohtajana — ratkaisu ei ole enää paikallista tasoa. Tämä ei ole niin sanotusti paikallisongelma. Tämä ei ole siltarumpukysymys, vaan tämä on mitä suurimmassa määrin kahden valtion välinen kysymys ja vielä enemmän tämä on EU:n ja Venäjän välinen kysymys. Tässä mielessä ne toimenpiteet, joita hallitus eilen on tehnyt, ovat erittäin tervetulleita ja tärkeitä ja hyviä. (Puhemies koputtaa) Nyt tunnen hieman huonoa omaatuntoa, kun tulee hallitusta näin paljon kehutuksi, vaikka hallituspuolueen edustaja olenkin.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Valtiontalouden ylijäämän arvioidaan olevan noin 0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen sekä tänä vuonna että ensi vuonna. Työllisyyden kasvu on ollut parempaa viime vuosina johtuen nimenomaan yleisestä talouden kasvusta, joka on ollut lähes 5 prosentin luokkaa. Tästä huolimatta hallitus ei tule saavuttamaan hallituskauden loppuun mennessä tavoitettaan 100 000 uudesta työpaikasta. Uusia työpaikkoja arvioiden mukaan syntynee noin 80 000. Suurimpana ongelmana on edelleen se, että työvoiman kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. Tämä, jos mikä, muodostaa riskin talouskehityksen jatkumiselle tulevaisuudessa. Mutta tällaisilla työttömille tarkoitetuilla 700 euron keinotekoisilla muuttoavustuksilla tätä ongelmaa ei kyllä tulla ratkaisemaan. Tuolla summalla hyvä jos saa tänä päivänä muuttoauton vuokrattua.

Lähitulevaisuutemme suurin haaste on väestön vanheneminen. Suomen väestö vanhenee seuraavien 20 vuoden aikana nopeammin kuin missään muussa EU-maassa; elintaso on korkea, ihmiset elävät pidempään ja terveempinä. Nyt syntyvät suomalaiset elävät keskimäärin kymmenen vuotta pidempään kuin heidän isovanhempansa. Tällä hetkellä sopeutumisen vaativin koetinkivi eivät ole eläkkeet, vaan julkisten hyvinvointipalveluiden rahoitus ja tuottaminen. Tosin tähän samaan hengenvetoon haluan todeta, että meillä on myöskin erittäin pienillä eläkkeillä toimeentulevia eläkeläisiä ja heidän asemaansa tulee kyllä eritoten tulevaisuudessa parantaa.

Samoin ed. Antero Kekkoselle haluan sen verran tässä todeta, kun en pyytänyt tuossa debattipuheenvuoroa, kun tiesin, että puhun teidän jälkeenne heti, että sotiemme veteraanien kuntoutuksen määrärahoja tämä hallitus on vähentämässä 4 miljoonaa euroa. Meillä on tästä olemassa talousarvioaloite, jossa me haluamme lisätä tämän 4 miljoonaa euroa budjettiin takaisin. Sitten mainitsitte tuossa omassa puheenvuorossanne, että me emme ota ikäihmisiä tässä omassa talousarvioesityksessämme huomioon. Se ei pidä paikkaansa. Täällä on esitetty muun muassa 25 miljoonaa euroa meidän talousarvioaloitteessamme sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannuksiin, koska esimerkiksi Kansallisen terveysprojektin osalta tämä rahoitus puuttuu tällä hetkellä budjetista. Sitten me olemme esittämässä 40 miljoonaa euroa korotusta eläkkeensaajan hoitotukeen, koska hallitus ei ole tätä esittänyt. Täällä on ainoastaan eläkkeensaajan erityishoitotuen nostaminen 15 eurolla hallituksen osalta. Eli tämä väite, ed. Kekkonen, ei pidä paikkaansa.

Arvoisa puhemies! Alue- ja kuntaministerimme Manninen kehui muutama viikko sitten kuntajohtajapäivillä Tampereella, kuinka ensi vuoden budjetti tulee vahvistamaan kuntataloutta yli 400 miljoonalla eurolla. Hän kyllä mainitsi, että kuntien rahoitustilanteen kohenemisen taustalla on verotulojen ennakoitua voimakkaampi kasvu. Tosiasia on se, että yleinen talouskasvu on avittanut kuntia enemmän kuin tämän hallituksen toimenpiteet. On hyvä, että hallitus meidän vaatimuksestamme heräsi maksamaan pakkolainan takaisin kunnille ensi vuonna, joskin tästä huolimatta kunnat jäävät edelleen saamapuolelle.

Nyt suurena pelkona on kuitenkin se, minkä ed. Hoskonen myöskin omassa puheenvuorossaan keskeisesti nosti täällä esille, että vaikka kuntatalous koko maan tasolla kohenee, pienemmät ja heikommat kunnat rämpivät edelleen suossa. Ennestään vahvat vahvistuvat ja köyhät köyhtyvät. Otettakoon nyt vaikka esimerkiksi Utsjoen kunta: pieni väkimäärä, suuri pinta-ala, pohjoinen sijainti ja saamelaisasutusta. Tämä meidän kuntaministerillemmekin hyvin tuttu kunta on tehnyt kaiken mahdollisen taloutensa tasapainottamiseksi, mutta ei tule tässä onnistumaan. Kun keskustalle ei käynyt kunnan minimikoon määrittäminen puitelakiin palvelujen turvaamiseksi, jäljelle näyttää nyt jäävän kaksi vaihtoehtoa: tuntuva harkinnanvaraisten lisääminen tai kuntapropaganda.

Arvoisa puhemies! Suomi on erilaisten veromuotojen luvattu maa. Perintö- ja lahjaveron tuotto on arviolta reilut 450 miljoonaa euroa. Vaikka veroaste meillä on pysynyt samana, vero tuottaa nykyisin 20 kertaa enemmän kuin vuonna 1986. Veron poistamisen merkitys olisi vähäisempi kuin tuloveron alentaminen yhdellä prosentilla. Liikkeelle pitää lähteä rintaperillisistä ja yritysomaisuudesta. Viimeiseksi sitten otetaan nämä Amerikan-tädit.

Meillä on seuraavien kymmenen vuoden aikana noin 50 000 perheyritystä tilanteessa, jossa tulisi tehdä sukupolvenvaihdos ja löytää yritykselle jatkaja. Samassa tilanteessa on myös tällä hetkellä moni toimiva maatila. Näillä onnistuneilla sukupolvenvaihdoksilla on erittäin suuri merkitys työllisyyteen. Etlan arvion mukaan joka toisen sukupolvenvaihdoksen epäonnistuminen johtaisi 60 000 työpaikan ja 32 000 yrityksen menettämiseen, jolloin mikään perintöverokertymä ei voi korvata tätä aukkoa kansantaloudessamme.

Suomi alkaa muutoinkin olla niitä viimeisiä peräperukoita EU:ssa, missä tällainen verokäytäntö on vielä olemassa. Perintövero koetaan monella muullakin tavoin epäoikeudenmukaiseksi. Ei voi olla oikein, että jokainen sukupolvi maksaa samasta omaisuudesta uudelleen veron. Lisäksi tällä on erittäin suuri vaikutus myöskin yhteiskuntamme ja kansantaloutemme kilpailukykyyn. Ruotsissa perintö- ja lahjaverosta ollaan luopumassa, koska sielläkin ollaan tällä hetkellä huolissaan nimenomaan pääomien siirtymisestä ulkomaille kotimaisten sijoituksien ja investointien sijasta. Virossa ja Latviassa ei tätä veroa peritä, Liettuassa ei ole lahjaveroa ja Isossa-Britanniassa puoliso ei maksa perintöveroa.

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus höynäytti opiskelijoita, vai pitäisikö sanoa, jotta päähallituspuolue keskustakin varmasti ymmärtää, mistä on kysymys, teki opiskelijoille "hyssälät". Hallitusohjelmassa yksiselitteisesti luvattiin parantaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa, jotta täysipäiväinen opiskelu ja suunnitelmallinen opiskelu olisi mahdollista. Mutta mitä teki hallitus? Se leikkasi opiskelijoiden terveydenhuollon määrärahoja ja nosti päivittäisen opiskelijaruokailun hintaa. Keppiä annettiin myös rajaamalla opintoaikoja. Selityksenä sanotaan, että lainasubventiota on kehitetty, mutta tutkimusten mukaan opiskelijat eivät ota lainaa, joten tämäkään malli ei ole toiminut. Sitten selitellään, että nostettiinhan asumislisää. Juu, niin nostettiin, muttei sitä hallitus nostanut, vaan eduskunta — pitkän väännön jälkeen. No, nyt sitten on luvattu 20 senttiä ateriatuen korotusta. Totuus on vain se, että tämäkin lupaus valuu suoraan ateriantuottajien taskuun, ei siitä opiskelija tule hyötymään. Kaikkein ihmeellisintä tässä sekamelskassa on se, että edes tästä 20 sentin ateriakorotuksesta ei budjettiriihessä päästy yksimielisyyteen.

Arvoisa puhemies! Päivänselvää on se, että täysipäiväinen opiskelu ei ole mahdollista ilman riittävää toimeentuloa. Osa opiskelijoista elää nyt jo alle perustoimeentulon. Tutkimusten mukaan edelleen yli puolet korkeakouluopiskelijoistamme käy jatkuvasti työssä opiskeluaikana. Ainoa toimiva ja konkreettinen malli olisi aivan selkeästi nostaa opintorahan tasoa.

Arvoisa puhemies! Nyt tässä asiassa onkin selkeästi nähtävissä valoa putken päässä. Nimittäin SDP:n varapuheenjohtaja Pia Viitanen on luvannut lavein sanoin ja painokkaasti hoitaa tämän opiskelijoiden asian kuntoon. 8.9. Iltalehden mukaan Viitanen lupaa hoitaa kuntoon sen, mihin Eero Heinäluoma ja Tanja Saarela eivät pystyneet. Tässä on kyllä nyt minun mielestäni sellainen vaalilupaus, jonka toteutumista on todella, todella tarkkaan syytä seurata. (Ed. Sasi: Ja tukea!) — Ja tietysti tukea, aivan oikein, ed. Sasi.

Lopuksi, arvoisa puhemies, olen pahoillani siitä, että ed. Laukkanen, liikennevaliokunnan puheenjohtaja, ehti lähteä jo pois täältä salista. Mutta kyllä todellinen huolenaihe esimerkiksi maaseudun ja harvaanasuttujen alueiden osalta on meidän tiestömme taso ja tiestömme kunnossapito. Perusteiden rahoituksen määrärahaksi on esitetty 572 miljoonaa euroa. Se on 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden, tämän vuoden, talousarviossa. Alueellisten investointien määräraha on putoamassa kuluvan vuoden 36,5 miljoonasta eurosta 15,6 miljoonaan euroon. Tämä nimenomaan alueellisten investointien kehitys on erittäin huolestuttavaa, sillä teiden ylläpidon ja hoidon lisäksi enenevässä määrin pitäisi tehdä myöskin erilaisia parannusinvestointeja. Yksityisteiden kunnossapidon ja parantamisen valtionapuun on esitetty 12 miljoonan euron määrärahaa. Se on itse asiassa 2 miljoonaa euroa vähemmän kuin nyt kuluvan vuoden talousarviossa. Tältä osin voi todeta, että nämä miljoonat eurot kertovat sen totuuden, mikä todellisuudessa meidän tiestömme taso ja kunnossapidon volyymi tulee olemaan ensi vuoden osalta.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Vaikka ed. Kekkonen täällä väheksyikin tie- ja siltarumpupolitiikkaa, niin näen, että ne ovat hyvin keskeinen osa meidän yhteiskuntamme kehitystä.

Minä pidän vuoden 2007 talousarvioesitystä varsin onnistuneena. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että työ on tuottanut tulosta ja Imatran sekä Etelä-Karjalan erityistarpeet Suomen kaakkoisimpana rajamaakuntana on vihdoin otettu huomioon myös budjetissa. Monen vuoden ponnistelujen jälkeen Lappeenrannan ja Imatran välisen Valtatie 6:n kehittämishanke aloitetaan ensi vuonna. Budjettiin esitetty määräraha on osoitus siitä, että liikenne- ja viestintäministeriössä on tiedostettu Kuutostien keskeinen merkitys Etelä-Karjalan pääväylänä, kuljetusväylänä sekä kansainvälisen liikenteen väylänä. Myös Euroopan suurimman metsäklusterin ja alueen muun elinkeinotoiminnan toimivuus on Kuutostien varassa. Se on Etelä-Karjalan elinehto.

Tyytyväisyyttä herättää myös se, että Lahti—Luumäki-ratahanke kuuluu niin ikään vuonna 2007 aloitettaviin kehittämishankkeisiin. Olisin tosin toivonut, että hanke olisi ulotettu Luumäeltä Imatralle saakka, sillä Etelä-Karjalassa rautatieliikenteellä on rahtiväylänä valtakunnallisestikin varsin merkittävä rooli. Nykyisellään Luumäen ja Imatran välinen rataosuus on maan kuormitetuimpia alueen metsäklusterikeskittymän ja rajaliikenteen vuoksi.

Imatran raja-aseman ympärivuorokautiseen aukioloon ja Imatran varuskuntarakennusten korjauksiin varatut määrärahat saavat myös kiitokseni.

Huolimatta siitä, että ensi vuoden talousarvioesitys herättää minussa tyytyväisyyttä monelta kohdin, on siinä myös parantamisen varaa. Yhtenä nostan esiin kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten aseman. Tällä vaalikaudella pienituloisten eläkeläisten asemaan ei ole liiemmin tehty parannuksia, joitain eläkkeen korotuksia on tehty, mutta nyt on aika myös tällä puolella tehdä uudistuksia.

Yksi epäkohdista on se, että kaikkein pienituloisimmat eläkeläiset, joiden kyky huolehtia omasta kodinhoidostaan on usein rajoittunut, jäävät myös kotitalousvähennyksen ulkopuolelle tällä hetkellä. Valtion ensi vuoden budjettiin tulisi mielestäni lisätä määräraha, jolla subventoitaisiin pelkkää kansaneläkettä saavien vanhusten kotona teettämän työn kustannuksia.

Alussa esittämistäni kiitoksista huolimatta totean lopuksi, että Etelä-Karjalan infrahankkeiden huomiointi ensi vuoden budjetissa jättää myös toivomisen varaa. On päivänselvää, että teiden rakentamisesta, ylläpidosta ja kunnostamisesta on pidettävä asianmukaista huolta. Ed. Tiura puuttuikin tähän asiaan edellisessä puheenvuorossa. Kaikkihan me tiedämme, miten suuri vaikutus tieverkoston kunnolla on niin kansalaisten, elinkeinoelämän tarpeisiin kuin myös liikenneturvallisuuteen. Tämä kestämätön tilanne näkyy muun muassa erityisesti Vaalimaalle vievällä E18-väylällä. Siellä tilanne ei voi jatkua enää näin. Tähän on saatava muutos, ja toivon, että mahdollisimman pikaisesti tähän asiaan puututtaisiin.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Budjetin lähetekeskustelu on aivan jo loppuvaiheessa. Onko kenties tässä tämän vaalikauden viimeisen budjetin lähetekeskustelun viimeinen puhe, ratkeaa aivan hetken kuluttua. (Ed. Hurskainen: Älkää olko ihan varma!) Ratkeaa aivan hetken kuluttua, onko näin. (Ed. H. Hautala: Se on teistä kiinni, ed. Oinonen!) Voidaan todeta, että täällä on käyty erittäin hyvää keskustelua, jossa on nostettu esille eri puolueitten, niin hallitus- kuin oppositiopuolueitten, taholta tärkeitä kysymyksiä keskusteltavaksi.

Edustajakollega Antero Kekkosen puheenvuorossa todella nähtiin talouspoliittisia näköaloja, joita pienten kysymysten ja erilliskysymysten keskeltä pitää nähdä, jotta voidaan hahmottaa metsää puilta. Ed. Kekkosen puheenvuoron suuriin talouspoliittisiin linjauksiin tekee mieli yhtyä, näihin kysymyksiin, mitä hän siinä toi esille.

Samoin ed. Tiura toi erinomaisesti monia hyviä asioita esille. Muun muassa tämä perintöveron poistaminen lähiomaisilta on varmasti asia, joka nousee tulevien vaalien yhdeksi tärkeimmistä, ellei kenties tärkeimmäksi, kysymykseksi.

Perintövero koskettaa tavalla taikka toisella yleensä jokaista vuorollaan surun kohdatessa. Silloin kun perheessä omaisuus koetaan omaksi, johonka jokainen on antanut tavalla taikka toisella oman panoksensa, on kyllä aikamoinen, voi sanoa, ryöstö tai vääryys, että tästä joudutaan vielä perintövero maksamaan. Perheessä on käytännössä yhteinen omistus, yhteiset tulot muodostavat perheen talouden. Näin silloinkin, vaikka perheessä olisi maatilayritystoimintaa tai muuta yrittäjyyttä. Ei siinä oikein voida sanoa, kuka on mitäkin hankkinut, kuka on mitäkin säästänyt. Tämä on kaikki käytännössä yhteistä, ja kuitenkin verottaja tästä ottaa oman osuutensa. Kyllä todella pitäisi mahdollisimman pikaisesti, mielellään jo tämän hallituksen aikana, päästä siihen, että lähiomaisilta perintövero saataisiin pois, ainakin tuommoisista tavanomaisista perinnöistä, joita perinnön jättäjät yleensä tapaavat jättää. Tämä edistäisi yrittäjyyttä, synnyttäisi työpaikkoja. Tällä olisi oikeudenmukaisuuden lisäksi vain myönteinen vaikutus.

Muistan syntymäkotini kunnioitetun naapurini, nyt jo edesmenneen, joka oli maanviljelijäksi ryhtynyt. Hän oli myöskin poliittisesti aktiivinen, kuului semmoiseen puolueeseen kuin Työväen ja pienviljelijöiden sosialidemokraattinen liitto, TPSL. Hän totesi, että kyllä sitä on ihminen hullu, kun maksaa siitä, että saa työpaikan, että tekee työtä. Elikkä maatilan hankkimisesta tässä tapauksessa oli kyse. No, minä väitän toisin. Ihmisen kannattaa maksaa siitä, että pääsee yrittäjäksi, saa työtä. Se on myönteinen asia, mutta sen yrittämisen ja työnteon pitää voida myös kaikella kohtuudella palkita. Aivan kuten ed. Tiura sanoi, perintöveron kautta sukupolvi aina kierrollansa maksaa jo kertaalleen omistetusta ja verotuksessa monin muodoin maksetusta omaisuudesta.

Siksi todella toivon, että tähän asiaan saataisiin korjaus. Suomi alkaa olla kohta maailmalla kummajainen tämän perintöveron kanssa. Sen toki ymmärrän, että jos se perintö tulee kuin löytäen jostakin kauempaa, niin kyllä siitä silloin on aivan eri perusteet myöskin veroa maksaa, mutta silloin kun on lähiomaisista etenevässä taikka takenevassa polvessa kyse niitten kohdalta, jotka kuuluvat nykyiseen perintöveron ensimmäiseen luokkaan, niin silloin olisi kyllä välittömästi päästävä tässä asiassa alkuun. Tämä on yksi tärkeimpiä kysymyksiä.

Edelleen näkisin tärkeäksi, että turvallisuuteen panostetaan kaikin tavoin. Sisäasiainministeriön osalta on tehty erittäin hyvää työtä. Tästä ministeri Rajamäelle täydet tunnustukset. Samoin puolustussektorilla me voimme luottaa siihen, että tiukkaa tehden tällä budjetilla tulemme toimeen, vaikka muun muassa lentobensiini, jota Ilmavoimat käyttää, ja polttoainekulut myös Meri- ja Maavoimien osalta ovat voimakkaasti nousseet. Uskon, että lisätalousarvion avulla tämä vuosi selvitään ja niillä ratkaisuilla, joita on suunniteltu, voitaneen selvitä myöskin tulevasta vuodesta. Turvallisuus on sellainen asia, josta on kannettava vastuu kaikilla sektoreilla aina ja joka hetki. Mutta tämä liittyy myös ihmisten normaaliin arkipäivään. Lääkärien yöpäivystykset eivät saa kadota liian kauas. Terveysasemien verkko ei saa enää harventua.

Ottaisin sitten erään kysymyksen, joka etenkin maaseudulla, mutta myöskin kirkonkylissä, muun muassa Inarin kirkonkylässä, on noussut esille turvallisuuden osalta, liittyy myös budjettiinkin, suurpetovaaran, suurpetopelon, mutta budjetin osalta tämä liittyy tietysti myöskin niihin vahinkoihin, joita maksetaan petoeläimien aiheuttamien vahinkojen korvauksina. On aivan oikein tietysti, että vahinkoja pyritään korvaamaan. Muun muassa kotipaikkakunnallani Keuruulla Vehkomäen lammastilalla on pian parikymmentä lammasta raadeltu kuoliaaksi aivan näinä päivinä ja tilanne on hyvin vaikea. Tämä on tietysti sikäli ongelmainen kysymys, että jos tehdään näitä petoaitauksia, pedot, joilla on jalat alla, aikansa kiertävät näitä aitauksia ympäri, kiertävät pihaa ympäri, ei vain lammastarhaa vaan myös navettaa voivat kiertää ympäri, lehmien ja karjan tarhaa, myöskin hevoslaitumia, ja sitten menevät naapurin pihoille ja naapurin maisemiin. Elikkä aikamoista hölmöläisten hommaa on nuo petoaitauksien tekemiset. Minä en väheksy niitä, jotka haluavat tehdä aitauksia ja tekevät siinä työtä. En ihmistyötä väheksy, mutta todella hölmöläisten hommaa, sillä pedot menevät sitten naapurien pihoille, ja tämä hyvin kyllä tiedetään.

Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen täällä esitetään 2 300 000 euroa. On oikein, että vahingot halutaan korvata, mutta verrattuna vaikkapa kalataloudellisiin rakentamis- ja kunnostushankkeisiin tämä on nelinkertainen summa. Nämä ovat 757 000 euroa. Siis nelinkertaisesti enemmän maksaa näiden petovahinkojen korvaaminen. Kalakannan hoitovelvoitteisiin esitetään saman suuruista summaa kuin petovahinkojen korvaamiseen. Metsäpuiden siemenhuoltoon esitetään suunnilleen neljäsosa siitä määrärahasta, mikä on petovahinkojen korvaamiseen. Minusta näissä asioissa pitäisi päästä siihen, että kun maa- ja metsätalousministeriö on kykenemätön hoitamaan tätä peto-ongelmaa, se pitäisi osoittaa turvallisuusministeriölle, sisäministeriölle ja turvallisuusviranomaisille. Minä luotan, että siellä löydettäisiin tähän ratkaisut.

Edelleen toivon, että valtionapu 4H-toimintaan ei supistuisi, niin kuin esitetään. 4H-toiminta on hyvin tärkeää nuorten toimintaa. Tietysti kaikki muukin on sitä, mutta meidän on kannettava huolta nuorista ja siitä, että heillä on hyviä harrastuksia, ja näihin pitää voida osoittaa rahaa.

Aiemmin olen halunnut kiinnittää menneinä vuosina pienten lukioitten ja yläasteitten kehittämiseen huomiota. Teen sen nytkin. Nykyajan etäverkot, internet, etäopetus antavat mahdollisuuksia tähän hyvin edullisesti. Toivon, että tätä kautta myös voidaan säilyttää nykyinen toisen asteen ja lukioiden verkko. Ellei näin tehdä, tapahtuu, että palaamme asiassa 40-luvun tasolle tai 30-luvun tasolle sillä erotuksella, että sitä jäljempänä olevina vuosikymmeninä oli maaseudun linja-auto- ja joukkoliikenne. Nyt se on liian paljon harventunut, ja jos lukioverkko harvenee, niin paluu todella menee 60 vuotta sitten olleisiin olosuhteisiin. Näin en halua tapahtuvan.

Antero Kekkonen /sd:

Herra puhemies! Myönnän ed. Tiuralle, että olin äsken vähän huolimaton, kun muotoilin asiaa koskien eläkeläisiä, mutta en tingi siitä, mitä itse sanoin.

On niin, että tämä hallituksen esitys pitää moninkertaisesti monipuolisemmin huolta vanhusväestöstä kuin tämä kokoomuksen vaihtoehtopaperi. Otan esimerkiksi palvelut, otan esimerkiksi omaishoidon, otan esimerkiksi asumistuen. Minusta tässä hallituksen esityksessä, samalla kun todella myönnän sen, että vähän huolimattomasti äsken muotoilin kokoomuksen kannan, on erittäin paljon kattavampi kokonaisuus suhteessa vanhusväestöön kuin tässä kokoomuksen vaihtoehtopaperissa.

Marja  Tiura / kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiasiahan nyt on se, että tässä on meillä listaus talousarvioaloitteista, siis korjausehdotukset tähän budjettiin. Tämähän ei ole mikään vaihtoehtoinen budjettiesitys sinänsä, vaan tässä on erilaisia talousarvioon liittyviä ehdotuksia meiltä. Kyllähän se on tosiasia, että tämä talousarvioesitys ensi vuodelle pitää sisällään hyvin paljon nimenomaan ikäihmisten hoivapuolelle parannuksia, ja se on erittäin hyvä asia.

Mutta mitä tulee tähän omaishoitajien tilanteeseen, niin huolimatta siitä, että ensi vuoden budjetin osalta hallitus esittää parannuksia omaishoidon tilanteeseen, siitä huolimatta omaishoitajat ympäri Suomea eivät edelleenkään vielä ole samalla lähtötasolla. Meillä on esimerkiksi Tampereella se tilanne, että meillä on 230 omaishoitajaa odottamassa omaishoidon tukea ja he täyttävät edelleen tämän kriteeristön. Tältä osin omaishoidon osalta nimenomaan parantamisen varaa vielä ensi vuoden budjetin jälkeen on todella runsaasti.

Ilkka Taipale /sd:

Arvoisa puhemies! Edeltävään lisäisin, että omaishoitajista vain 4 prosenttia on mielisairaiden omaishoitajia, ja tämä on sellainen pulma, johon ei kukaan ole kiinnittänyt huomiota.

Mutta itse asiaan. Kun kohta seitsemän vuotta sitten itse tulin tänne presidentti Tarja Halosen tilalle, silloinen puolueeni puheenjohtaja kysäisi tuolla kuppilassa minulta: "Mitä sää Ilkka täällä teet?" Sanoin, että olen rivimies, mutta minulla on oma rivi, kuten te olette nähneet. Silloin päätin, että otan seitsemän tavoitetta ja toteutan ne, ja niistä osa on toteutunut. Mutta yksi on jäänyt toteutumatta, rauhanliikkeen rahojen palautus.

Nyt ystävyysseuroilta, myöskin kansanedustaja Martin Saarikankaan johtamalta Suomi-Amerikka-seuralta on viety rahat. Samaten rauhanliikkeeltä, joka täyttää sata vuotta 10.2. ensi vuonna. (Ed. Kekkonen: Siis mikä niistä?) — Vanha Suomen Rauhanliitto, joka perustettiin Tampereen raatihuoneella. Se kiellettiin tsaarin toimesta vaarallisena. Tsaarihan ei halunnut Pelastusarmeijaakaan, kun pelkäsi sitä englantilaisten vakoilujärjestöksi. Seuraavan kerran valtionavut vietiin 30-luvun alussa, kun Iversen moitti Hitleriä. Seuraavan kerran ne vietiin 1992, 70 prosenttia, samalla viikolla, kun Itämerikeskus vihittiin, samalla viikolla, kun Suomi tunnusti Baltian maat, samalla viikolla, kun kansanrintamien rakentama Itämerikeskus syntyi. Ja nyt neljännen kerran kolme päivää sen jälkeen, kun anarkistit hilluivat kaduilla. Tämä pitää korjata, ja uskonkin, että korjataan.

Mutta suurempi asia on toki se, että seuraavalla eduskuntakaudella, joko olen täällä tai ulkopuolella, tulen molemmissa tapauksissa keskittymään köyhyyden puolittamiseen neljässä vuodessa tai yrittämään sen poistamista. 12 prosenttia maassamme on EU:n köyhyysrajan alapuolella, 600 000, 3 prosenttia eli 150 000 on kurjuusrajan alapuolella, 40 prosenttia keskituloista. (Ed. Kekkonen: Miten määritellään kurjuus?) — Kurjuus, kurjuusjuomisen määritteli Pekka Kuusi jo 50-luvulla, ja sitä tapahtuu edelleen.

Mutta on helppo muistaa, mistä nämä köyhät koostuvat. Heitä on kuusi porukkaa: yrittäjiä melkein 100 000, pienyrittäjiä, työssäkäyviä pätkätyöläisiä noin 100 000, opiskelijoita noin 100 000, eläkeläisiä vähän päälle 100 000, työttömiä vähän päälle 100 000 ja sitten muita pelkällä sosiaaliturvalla 30 000—40 000. Se on helppo muistaa, ja jokainen tajuaa, että menetelmät köyhyyden vähentämiseen ovat hyvin erilaisia. Pohjimmaisena ovat varmasti nuoret kansaneläkeläiset, mielisairaat ja muut, jotka pitäisi nostaa kerralla.

Tämän köyhyyden vähentäminen tai jopa poistaminen maksaisi teknisesti miljardi euroa, noin 100 euroa keskimäärin kuukaudessa. Jotkut tarvitsevat hiukan enemmän, mutta jotkut tarvitsevat vain 10 euroa mennäkseen yli köyhyysrajan. Pulma on siinä, että miljardi ei riitä, koska kun työnnämme köyhät ylöspäin, heitä edellä olevaa porukkaa pitää työntää myöskin, että syntyy hajurako edelleen. Ja se maksaa varmasti 2 miljardia. Meidän pitää kehittää mekanismeja, joilla voimme nostaa tämän porukan ilman, että muut ovat kovasti pahoillaan.

Ja Lex Taipale pitää säätää uudelleen 10 000:lle, jotta me voitamme vaalit, ja minä voitan vaalit. Viimeksi se koski liian vähää porukkaa. 6 000 äänellä häviää joku puolue vaalit ensi kerrallakin, niin kuin Saksassa on tapahtunut, Ruotsissa on tapahtunut ja Yhdysvalloissakin on tapahtunut. Se on hyvin pieni marginaali. Ja köyhät eivät äänestä, ellei joku tee heidän puolestaan töitä.

Viimeksi, pikkasen pitää olla varovainen, kun me puhumme voittajavaltioista Pohjoismaisessa neuvostossa ja miten loistavia ovat meidän keksintömme ja Pisa-tutkimukset. Hiukan pienempää ääntä. Vaikka me olemme maailman parhaita, niin sitä ei tarvitse kertoa ihan jokaiselle.

Sanoisin, että kahden viikon säteellä tulee toimittamani kirja "100 sosiaalista keksintöä Suomessa". Siinä on laaja kirjo sitä taustaa, jolla Suomi on noussut ja nousee. Siinä ovat sosiaalisetkin keksinnöt, ei vain tekniset. Ja paras siellä nyt on kyllä HK:n sininen. Se otettiin mukaan, koska siinä on otsake "Naisten vapauttaja ja Suomen kansan rakentaja". Kun sitä löi pöytään, niin naisille vapautui kaksi tuntia muuhun kuin ruoanlaittoon. (Naurua)