Jari Leppä /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä eläinlääkintähuoltolain muutos on hallitusohjelman kirjauksiin sisältyvä eläinlääkintähuoltouudistus. Eläinlääkintäpalveluiden saatavuuden varmistaminen sekä viranomaisvalvonnan yhtenäistäminen ja sen toimivuus, yhtenäinen toiminta koko maassa, ovat hallitusohjelmaan kirjoitettuja tavoitteita, ja tältä pohjalta on tätä lakimuutosta valmisteltu.

Valiokunta kiinnitti muutamiin asioihin huomiota, aivan erityisesti teki myöskin muutamia perusteltuja ja perustelemiaan muutoksia lakipykäliin. Näistä päällimmäisenä oli se, että pystytään turvaamaan eläinlääkäreiden resurssit, eläinlääkäriresurssit, kaikkialla maassa ja niin, että se toimintatapa antaa mahdollisuuden sellaisille joustoille. Meillä kunnat ovat erilaisia, palvelun tarpeet ovat erilaisia, alueet ovat erilaisia, ja näin ne pystyvät erityyppisistä lähtökohdista huolehtimaan tästä yhteisestä tavoitteesta entistä paremmin.

Toinen asia, joka oli tärkeä, oli eläinsairauksien ennaltaehkäisy ja toiminnan suuntaaminen erilaisesta jälkivalvonnasta eläinten terveydenhuoltoon, suunnitelmalliseen terveydenhuoltoon.

Kolmas oli se, joka myös on kirjattu yksimielisen mietinnön lausumana, elikkä se, että eläinlääkärikoulutuksesta pidetään riittävällä tavalla huolta niin, että se vastaa eläinlääkintähuollon tarpeisiin, ja myöskin sillä tavalla, että sitä on mahdollista kehittää niin, että varsinkin eläinlääkäreiden pätevöitymistä voidaan myös suorittaa muualla, ja ainakin tutkitaan se vaihtoehto, että sitä voidaan suorittaa myöskin muualla kuin täällä Pääkaupunkiseudulla.

Puhemies! Meillä on valtakunnallisia terveydenhuolto-ohjelmia kehitetty nauta- ja sikatiloille, mutta nyt myös muille kotieläintiloille. Tämä ennalta ehkäisevä toiminta on erittäin edistyksellistä, ja sillä voidaan parantaa suomalaisen maa- ja elintarviketalouden taloudellista tulosta ja pitää elintarviketurvallisuuden taso korkealla sekä eläinten että tuottajien ja kuluttajien näkökulmista.

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että meillä on tähän kaikkeen yhtenäinen ja selkeä ohjausjärjestelmä. Siinä päällimmäinen vastuu on Eviralla, ja sille myöskin lisäresursseja tämän lain myötä tulee. Ne on myöskin huomioitu tuolla budjetissa. Näin ollen pystymme myöskin eriyttämään eläinlääkäreiden hoitotoimenpiteet ja valvontatoimenpiteet ja sitä ristiriitaa on ainakin vähemmin tämän lain uudistamisen jälkeen kuin mitä tällä hetkellä, koska nythän ovat joutuneet osittain tekemään eläinlääkärit niin, että ovat joutuneet valvomaan omien asiakkaidensa eläinsuojelullisia ja myöskin tukiasioita. Siinä on osittain ollut myöskin ristiriitaa ja vähintään, jos ei ristiriitaa, hankalia tilanteita. Nyt sitten tästä halutaan päästä eroon.

Valiokunta aivan erityisesti painottaa sitä, että näiden valvontojen osalta pitää ohjauksen olla sellaista, että se ottaa huomioon meidän tuotantoeläinten ja myöskin maatalouden asiat niin, että sekä eläinten että myöskin viljelijöiden, yrittäjien hyvinvoinnista huolta pidetään. Elikkä tällä tavalla pystytään jääviysongelmia merkittävästi vähentämään.

Sitten eläinlääkäripalveluiden järjestämisen osalta edelleenkin säilyy kunnilla vastuu eläinlääkäripalveluiden järjestämisestä alueellaan ja aivan erityisesti järjestämisestä hyötyeläinten osalta. Se on kaikessa päällimmäisenä, ja valiokunta monessa kohdassa on näin todennut. Kunnan velvollisuus järjestää palveluja rajataan kuitenkin niihin valtakunnallisiin terveydenhuolto-ohjelmiin sisältyville eläimille. Muille kotieläimille kuin hyötyeläimille peruseläinlääkäripalvelut olisi järjestettävä vain silloin, jos näitä palveluita ei ole muutoin yhteistoiminta-alueella saatavilla. Valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että yksityisiin palveluihin voidaan tukeutua muiden kuin hyötyeläinten osalta silloin, kun niitä palveluita on asianmukaisesti saatavilla. Elikkä lemmikkieläinten ja hyötyeläinten ero on edelleenkin selkeästi olemassa. Se on myöskin kirjattu mietintöön, että lemmikkieläinten osalta maksujen kustannusvastaavuus on tarkoituksenmukainen lähtökohta. Hyötyeläinten kohdalla edelleenkin kunnilla on mahdollisuus matkojen osalta kustannuksia subventoida.

Kiireellisten päivystyspalveluiden järjestämisestä valiokunta toteaa, että sekin velvollisuus on kunnilla, jotka joutuvat sen organisoimaan, kuten tälläkin hetkellä on. Valiokunta korostaa, että päivystysalueita perustettaessa tulee ottaa huomioon erityisesti tässäkin tuotantoeläinlääkintähuollon tarpeet.

Eriytetty pien- ja hyötyeläinpäivystys voi mahdollistaa paremman töiden jakamisen ja edesauttaa ammatillista erikoistumista ja tarjota parempaa palvelua eläinten omistajille. Valiokunta pitää tärkeänä lähtökohtana sitä, että kunnat voivat luopua eriytetyn päivystysjärjestelmän luomisesta, jos pienikokoisten kotieläinten tiheys päivystysalueella on alhainen, ja näin sitten helpottaa eläinlääkäreiden työtaakkaa ja tukeutua yksityisiin eläinlääkäreihin.

Eläinlääkintähuollon päivystys on yleisesti arvioituna tarkoituksenmukaista järjestää nykyistä suuremmilla alueilla, jotta eläinlääkäreiden päivystysten lukumäärää voidaan vähentää ja yksittäisen kunnaneläinlääkärin varsin raskasta työtaakkaa saadaan kohtuullistettua. Valiokunta katsoo, että kuntien yhteistoiminta-alueiden muodostuminen voi myös edesauttaa toimivan eläinlääkintähuollon järjestämistä. Tässä on tietenkin pidettävä huolta siitä, että niillä päivystysalueilla, jos ne kasvavat, on sitten yhtä aikaa mahdollisesti myöskin useampia päivystäviä eläinlääkäreitä, ei vain yhtä. Me olemme tänne tekstiin kursivoineet, että me korostamme, valiokunta korostaa, että kunnallisten eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laadun korkea taso tulee turvata maan kaikissa osissa. Se on varsin tärkeä perusperiaate.

Puhemies! Lopuksi vielä yksi huomio, johon valiokunta on kiinnittänyt huomionsa, ja se on lääkeluovutusasiat. Se ei varsinaisesti tähän lakiin kuulunut, mutta meillä eläinlääkintäpuolella lääkeluovutuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa, ja siitä myöskin täällä muutama sana on.

Elikkä eläinlääkintälainsäädäntö ei tällä hetkellä kykene vastaamaan esimerkiksi eläintilojen koon kasvamisen asettamiin vaatimuksiin sairastuneiden tuotantoeläinten hoidon järjestämisessä. Valiokunta korostaa, että päivystysalueiden laajentuessa entisestään tuotantoeläinten eläinlääkkeiden luovuttamista koskevia säännöksiä on joustavoitettava ja ajanmukaistettava vastaamaan terveydenhuollon kehitystä. Jatkossa esimerkiksi tilalla tavanomaisesti esiintyvissä tautitapauksissa tulisi tuotantoeläinten terveydenhuollon piiriin kuuluvalla tuottajalla olla mahdollisuus aloittaa uusien sairaustapausten lääkitseminen eläinlääkärien ohjeiden mukaisesti välittömästi oireiden ilmaantuessa. Valiokunta pitää välttämättömänä, että lääkeluovutusta koskevaa lainsäädännön uudistustyötä kiirehditään ja se tehdään välittömästi.

Puhemies! Valiokunta laittaa myös terveisiä ministeriölle siitä, että kun tämä tuotiin lisäbudjettilakina, mikä on sinänsä harvinaista näin ison, merkittävän lainsäädäntöuudistuksen osalta, valiokunnalle jäi varsin vähän aikaa tämän asian käsittelyyn, ja siitä emme kovin mielissämme olleet. Toki teimme laajan kuulemisen asian osalta, mutta emme pidä tällaista menettelyä kovin hyvänä, ja myös sekin täällä mainitaan.

Puhemies! Lopuksi tuo valiokunnan yksimielinen ponsi, joka kuuluu tällä tavalla: "Valiokunta edellyttääkin, että maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä mahdollinen tarve lisätä koulutettavien eläinlääkäreiden määrää arvioidaan pikaisesti."

Kiitoksia valiokunnalle erinomaisesta työstä yksimielisyydenkin nimissä.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tässä on todella poikkeuksellinen menettely. En muista vastaavaa, että ensi vuoden talousarvioon, tai ylipäänsä seuraavan vuoden talousarvioon, liittyvä esitys, budjettilaki, annetaan kevätistuntokaudella eduskunnalle, niin kuin tässä kesäkuun 15. päivänä annetussa eläinlääkintähuoltolain muutoksessa. Tämä on erittäin poikkeuksellinen menettely. Lisäksi tällä oli tietysti, totta kai, se vaikutus, että se sitoo tietysti maa- ja metsätalousministeriön voimavaroja ennen budjettiriihtä. Tämän kaltainen menettely ei voi todella olla myöskään vastuuministeriön asian kannalta oikea.

Toinen puoli on se, että tässä luodaan nyt kuitenkin — huolimatta mietinnön painotuksesta — subjektiivista oikeutta lemmikkieläimille tilanteessa, jossa meillä ensinnäkin maatalouden, karjatalouden ja maitotalouden, paineet ovat erittäin kovat. Siellä pitää turvata apu. Tämähän ei ole mikään Helsingin ongelma, nyt puhutaan koko maata koskevasta laista.

Kolmas on eläinlääkärien päivystys ja työssäjaksamisen kysymykset sen lisäksi, että tietysti koulutuksessa tarvitaan näitä valiokunnan ihan oikein korostamia erikoistumishommia, ja me vastaamme tällä lailla tämän päivän tilanteeseen. Minä olen hyvin huolissani nimenomaan eläinlääkärikunnan kyvystä ja jaksamisesta näissä paineissa, joissa pitäisi ehdottomasti kuitenkin ensi sijalle laittaa kovassa paineessa olevan maitotilallisen tilan toiminnan tukeminen verrattuna siihen, että koiran ja kissan hoidossa on naapurustossa ongelmia. Tämä on aika vakava kysymys. Tältä osin kiinnitän huomiota siihen, että tilanteessa, jossa meillä ei laatukriteerien ohella ole kunnolla pystytty vanhustenhuoltoon vastaamaan, lemmikkieläinten osalta vihreät varmasti saivat nyt sulan hattuun, että jaksavat muutaman ydinvoimalan rakentaa tällä voimalla kuluvan syksyn aikana.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö eläinhuoltolaiksi on lopputulos pitkästä prosessista. Kaksi työryhmää on valmistellut tätä asiaa, ja nyt on mietintö valmistumassa. Tavoitteena on, aivan kuten valiokunnan puheenjohtaja totesi, eläinhuoltolain uudistaminen, eläinlääkintäpalvelujen saatavuuden varmistaminen koko maassa ja viranomaisvalvonnan toimivuuden turvaaminen, myöskin koko maassa.

Valiokunta on painottanut tässä ennalta ehkäisevän toiminnan merkitystä eläinten hyvinvoinnin kannalta, ja huomiota on kiinnitetty kuntien hyvin kirjaviin olosuhteisiin järjestää palveluja. Niin kuin puheenjohtaja totesi, kuntien tehtävänä on tulevan lain mukaan järjestää hyötyeläimille peruseläinpalvelut arkisin. Näitä hyötyeläimiä ovat maatalouteen ja elinkeinotoimintaan liittyvät eläimet ja jotkut ihmisiä palvelevat eläimet, muun muassa koirat. Tämä kaikki on ihan hyvää asiaa, ja tähän uudistukseen on resurssejakin lisää, ja samalla huolehditaan eläinlääkärien jaksamisesta työssä.

Oma huoleni koiraharrastajana liittyy siihen, mitä ed. Rajamäki kritisoi, miten näiden lemmikkien eläinlääkäripalvelut järjestetään. Täällähän mainitaan, että muille kotieläimille kuin hyötyeläimille peruseläinlääkäripalvelut olisi järjestettävä vain silloin, jos näitä palveluita ei muutoin yhteistoiminta-alueella ole saatavilla elikkä niitä yksityisiä palveluja ei tule. Se nyt jää vähän arvoitukseksi, (Puhemies: 2 minuuttia!) miten näitä yksityisiä palveluja syntyy. Samalla palvelujen saatavuus, hinta—laatu-suhde, nämä kaikki ovat niitä kysymyksiä, (Puhemies: 2 minuuttia täyttyy!) joihin haetaan vastausta. Mielestäni tätä uudistusta olisi hyvä seurata.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin eläinlääkintähuoltolain uudistaminen on äärettömän tärkeä asia ja äärettömän tarpeellista, ja voi sanoa, että esitys on todella erittäin kannatettava nimenomaan maa- ja metsätalousvaliokunnan tekemin täsmennyksin. Minusta valiokunta on aivan oikein korostanut hyvinkin vahvasti tuotantoeläinten eläinlääkintähuollon turvaamista. Toki tätä lakitekstiä lukiessa jää miettimään, onko lain jako hyötyeläimiin ja muihin riittävän selvä, (Ed. Rajamäki: Juuri näin!) tuleeko se aiheuttamaan jotain tulkintaongelmia käytännön eläinlääkintähuollossa.

Mutta tässä esityksessä on monia erittäin hyviä muutoksia, muun muassa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon kehittäminen, siihen panostaminen, päivystysalueitten suurentaminen ja toiminnan joustavoittaminen kaiken kaikkiaan. Pidän myös hyvin tärkeänä valiokunnan huolta eläinlääkäreitten riittävyydestä kaiken kaikkiaan ja nimenomaan sellaisten eläinlääkäreitten riittävyydestä, jotka todella pystyvät tänä päivänä ja tulevaisuudessa panostamaan hyötyeläinten terveydenhuoltoon. Mutta kaiken kaikkiaan tämän lain muutoksin epäilemättä kyetään parantamaan suomalaista eläinlääkintähuoltoa.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys eläinlääkintähuoltolaiksi ja maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö aiheesta ovat tarpeellisia ja hyviä. Mietinnössä valiokunta korostaa muun muassa, että kunnallisten eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laadun korkea taso tulee turvata maan kaikissa osissa. Valiokunta on kiinnittänyt huomiota päivystyspalveluissa ilmenneisiin ongelmiin. Palveluiden saatavuuden ja päivystysvelvollisuuden raskauden aiheuttamista ongelmista johtuen eläinlääkäreiden saatavuus, ja nimenomaan hyötyeläinlääkäreiden saatavuus, on haja-asutusalueitten kunnissa usein hyvinkin hankalaa.

Valiokunta on kiinnittänyt huomiota eläinlääkäreiden määrään. Vaikka opiskelijoiden määrää on kahden vuoden takaisesta 55:stä lisätty 70:een, tästä huolimatta näyttää, että erityisesti hyötyeläinten osalta eläinlääkäreitten riittävyys on ongelma ja tarve on pikaisesti arvioitava uudelleen. Valiokunnan lausumaehdotus "Eduskunta edellyttää, että maamme eläinlääkinnän eläinlääkäritarve sekä mahdollinen tarve lisätä koulutettavien eläinlääkäreiden määrää arvioidaan pikaisesti" on tarpeellinen.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä meidän mietinnössämme, kuten itse lakiehdotuksessakin, on kolme tärkeää seikkaa: se etukeno, millä mennään, nyt ennakoidaan tervey-denhuollossa ja ehkäistään sairauksia, eläinlääkäreitä on oleva riittävästi tulevaisuudessa, ja siihen jopa varataan lisää rahaa, ja eriytetään tämä palvelutoiminta ja valvonta, jotka ovat olleet erittäin hankalia asioita nyt, kun näin ei ole.

Ed. Rajamäki hyökkäsi kovasti subjektiivista oikeutta vastaan, ja itse asiassa meillä valiokunnassa olikin kaikilla huolena se, että ei ikään kuin luotaisi tätä subjektiivista oikeutta, mistä Rajamäki puhuu, mutta näinhän juuri ei tehty. Subjektiivista oikeutta ei tule, vaan oikeus välttämättömään päivystykseen on silloin, kun sitä palvelua ei muualta ole saatavilla. Itse asiassa tämä laki parantaa sitä tilannetta, että keskellä yötä kenenkään ei kannata soittaa kissan hampaankolotuksen, hammaskiven takia, koska siitä voidaan periä asianmukainen maksu. Tämän puhelun vastaanottaminen voidaan tehdä maksulliseksi niin, että uusavuttomat ihmiset eivät puhelinsoitoillaan ruuhkauta päivystystä, eli tämä uudistus vie parempaan suuntaan eläinlääkäreitten kuormitusta.

Kun alueet suurenevat, päivystyksiä voidaan jakaa niin, että eläinlääkärit siellä kentällä jaksavat ja saamme myös sinne syrjäisemmille seuduille tulevaisuudessa niitä eläinlääkäreitä houkutelluiksi, kun he samalla voivat tätä ammattitaitoaan käyttää (Puhemies: 2 minuuttia täyttyy!) kunnon maksua vastaan myös pieneläinpuolella.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! On todellakin erittäin tärkeätä, että myöskin lemmikkieläinten hoito järjestetään. Mutta nyt on kysymys nimenomaan siitä, että meidän pitää turvata lisäpanostuksilla erikoistumisen kautta kotieläintuotannon ja meidän maatalouden priorisointi, jotta tässä vaikeassa tilanteessa pystytään maataloustuotantoa ja myös tuottajien jaksamista tukemaan. Sitten tulee kyllä kysymys siitä, että kyllä tässä luodaan, huolimatta mietinnön hienoista sanakäänteistä, ikään kuin subjektiivinen oikeus tilanteessa, jossa kunnaneläinlääkäri on ainut. Hänelle syntyy tästä käytännössä ilmiselvästi paineita, ja ennen kaikkea tulee tiettyjä uhkakuvia koko tämän järjestelmän kannalta.

Täytyy sanoa, että tässä tapauksessa taisi jäädä sosialidemokraattien varaan Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton kotieläinasiamiehen ja MTK:n huoli tässä asiassa. Käytännön kenttätilanteessa kyllä tuottajat tulevat kokemaan tämän vielä ongelmaksi. Mutta se on nyt hyvä, että se on täällä pöytäkirjoissa, teidän huoleton asenteenne.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta tuosta mietinnöstä käy hyvin selkeästi ilmi koko valiokunnan asenne, mikä se on ja mikä pää edellä ajetaan, elikkä tuotantoeläinpuoli, hyötyeläinpuoli, se on aivan selvä asia. Se, miksi koko tuohon lakiesitykseen on kirjoitettuna myöskin tämä lemmikkieläinpuoli, johtuu tietysti siitä, että ne tukevat toinen toisiaan, ja jos ei molempia puolia olisi, meillä olisi paljon suurempi ongelma eläinlääkäreiden saatavuudesta. Kun kotieläintiloja on yhä harvemmassa, niin työtilaisuudet ovat niin vähäisiä ainakin aika ajoin eläinlääkäreillä, että se peruspalkka jää niin pieneksi, että ei kerta kaikkiaan ole joka puolelle Suomea silloin eläinlääkäriä saatavilla. Siksi on tärkeää, että se mahdollisuus myöskin pieneläinten hoitoon on. Sitä kautta ne tukevat toinen toisiaan. Se painotus, joka tuolla on, sanon sen kolmannen kerran, on erittäin selkeä, se on hyötyeläinpuolella.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Näihin painotuksiin pitäisi kuulua nimenomaan päivystystoiminnan järjestäminen niin, että se toimii sekä hyötyeläinpuolella että myös lemmikkieläinten kohdalla. Sen lisäksi eräs eläinlääkärien joukko on nimenomaan tarkastuseläinlääkärit, jotka seuraavat muun muassa kuljetuksia ja niiden eläinsuojelun tasoa. Kaiken kaikkiaan ymmärrän, että tässä ei ole kysymys mistään helposta asiasta. Eläinten hyvinvoinnista huolehtimisessa eläinlääkinnän keinoin on pulaa ammattilaisista ja osaajista, mutta yritystä pitää olla, ja tässä tietysti avainasemassa on maa- ja metsätalousministeriö. Kun olen tutustunut tähän mietintöön, niin tässä tietysti näkyy myös se, että valiokunta on ollut aktiivinen.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan käyttää puheenvuoron viljelijöiden jaksamisesta. Nimittäin tämä valvonta-asia liittyy oleellisesti siihen, että eläinsuojelukysymyksissä on erittäin usein kyse myös siitä, että viljelijän henkinen sietokyky on ollut äärirajoilla ja hän on katkennut siellä tilalla. Näin eläinten huono kohtelu johtuu siitä. Ei toki ole kenenkään etu, että kun eläinsuojeluvalvonnassa huomataan rikkeitä, voidaan muutaman päivän päästä lukea lehdestä, että isäntä on hakenut köyttä ja roikkuu karjaladossa. Siksi on tärkeää huolehtia eläinten hyvinvoinnin lisäksi myös isäntäväen hyvinvoinnista, ja erityisesti näissä eläinsuojelukysymyksissä se on ensiarvoisen tärkeää. Olemme myös tämän asian mietinnössä nostaneet esiin. Toivottavasti se johtaa toimenpiteisiin.