Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt olemme tärkeällä asialla tärkeällä paikalla. Niin kuin on toisessa käsittelyssä esitetty, käsiteltävä laki voidaan hyväksyä taikka hylätä. Nyt on tullut se hylkäysesityksen tekemisen paikka.

Niin kuin viikolla käydyssä ensimmäisen käsittelyn keskustelussa esille toin, on syntynyt järjestyslakiin sellainen tarve, että pitää korjata niitä virheitä, mitä siinä on tullut taikka syntynyt taikka tapahtunut. Itse katsoin tätä avarampaa maailmaa. Katsoisin, että siinä ei ole mitään virhettä korjattavana, vaan olisi pitänyt tämä asia saattaa jotenkin muuten järjestykseen.

Kysymys siitä, saako koiraa viedä toriaikana torille, uimarannalle, lasten leikkipuistoon ja vastaaviin paikkoihin, on tämän hyväksyttävän taikka hylättävän lain sisältö ja muutoksen sisältö. Sen osalta täytyy todeta terveisiä tuoden myöskin tuolta Valkealasta, missä maalaisväki oli veteraanien hyväksi järjestettävässä hirvijahtitapahtumassa, että yleinen käsitys oli Valkealassa sellainen, että ei pidä samaistaa Helsinkiä ja maalaiskuntia, syvää maaseutua, koko Suomea samoille ohjeille, samalle järjestykselle kuin mitä se vaatii täällä tiheästi asutuilla seuduilla kuten Pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Helsingissä. Tähän nähden tämä hallituksen esitys, mitä tässä on ajettu takaa, lienee jo kolme hallitusta takana, on tehty siihen aikaan, kun pääministerinä oli Paavo Lipponen. Tämä hallintovaliokunta on lähtenyt ja hirttäytynyt siihen matkaan, että se hallituksen esitys oli ainut ja oikeaan osunut. Ehkä se niissä olosuhteissa siltä vaikuttikin. Mutta kun tämä käsittely eduskunnassa ja valiokunnassa on toteutunut ja käynyt, siihen on jäänyt ehkä semmoinen hevosen kokoinen reikä. Voisi sanoa, että koirankuljettajan, taluttajan ja koiran kokoinen reikä, millä koiralla oli mahdollisuus mennä toriaikana torille, kunhan se oli kytketty ja hoidettu. Tämän pohjalta tämä antaisi ehkä laajemmankin näköalan laajempaan tarkasteluun, tarkasteluun niin, että on aika erikoinen malli olemassa, että ne, jotka esittävät, myöskin käsittelevät, hoitavat ja tekevät.

Tässä, ed. Hiltusen lakialoitteen pohjalta kun tämä on toteutunut ja käynyt, aloitteen allekirjoittajana ovat kaikki hallintovaliokunnan jäsenet. Hallintovaliokunta on käsitellyt tätä asiaa muodollisesti kuullen poliisijohtaja Jorma Toivosta ja erityisasiantuntija Janne Kanervaa. Niin kuin ensimmäisessä käsittelyssä sanoin, olisi tässä kannattanut kuulla ehkä jotain koiran taluttajaakin, joka tätä asiaa näkee ja ymmärtää. Siltä osin ei ole tietysti mikään huono asia, että pysytään hallituksen esityksen linjoilla ja yritetään viedä läpi kaikki se, mitä hallitus esittää, riippumatta siitä, mitä se hallitus esittää ja on tehnyt ja on toteutunut. Mutta mielestäni sellainen näköala, että jos sen jälkeen todetaan, että on jotain korjattavaa ja uudistettavaa, niin miksi ei uudisteta vähän paremmin ja vähän sillä lailla niin kuin se kansanomaisemmin sattuu tähän suomalaiseen yhteiskuntaan, tähän järjestelmään, järjestelmään sellaiseen, missä olosuhteet ovat aivan erilaiset Helsingissä ja Utsjoella, puhumattakaan että verrataan Helsinkiä, Taavettia tai mitä tahansa maaseutupaikkakuntaa tähän asiaan? Tässä pakotetaan, ajetaan suomalaisia sellaiseen ruotuun, missä helsinkiläisten ehdoilla tehdään myöskin maaseutua koskevat päätökset ja se päätöksenteko. Tätä asiaa katsoen ja nähden toivon — ja sitä varten erityisesti tämän puheenvuoroni käytänkin, että jos tämä nyt tulee hyväksyttyä. Kun salia katselen, luulen, että sille hylkäykselle ei saata tällä ymmärtämyksellä löytyä riittäviä perusteita niin, että tähän löytyisi sellaiset saatesanat kuitenkin matkaan tavalla taikka toisella, ainakin pöytäkirjaan kirjoitettuna, että nämä viranomaiset, jotka tämän asian puitteissa taistelevat, taistelevat ja toimivat tuolla maaseudullakin, oppisivat ymmärtämään ja näkemään sen merkityksen, milloin se koiran kuljettaminen on rikesakon veroinen ja milloin se ei sitä ole. (Ed. Hemmilän välihuuto) — Suomalaisista viranomaisista, ed. Hemmilä, valtaosa on sellaisia poliisimiehiä, niin kuin ed. Hemmilä ja ed. Salo siinä rinnan istuvat, mutta on siellä paljon sellaisiakin, jotka eivät omaa semmoista samaa maalaisjärkeä, mitä teidän edustamallanne aatteella on tässä asiassa olemassa. Siltä varalta on hyvä nähdä, että pitää ymmärtää myöskin se käytännön järki, milloin se on rikesakon arvoinen tehtävä ja tapahtuma olemassa.

Tämä näköala, mitä tässä haluan nyt esittää, on se, että toivottavasti tulevaisuudessa hallitukset tekevät sellaisia esityksiä, mitkä eivät hirtä Helsingin järjestyksen perään koko maata kaikkine kuvioineen ja hankaluuksineen. Miksi ei voitaisi tehdä, joskus kokeilla, että tehdään laki ja päätökset maaseutua varten ja sitten helsinkiläiset ujutetaan samaan asiaan mukaan. Katsottaisiin, miten se asia toimii ja pelaa.

Ehkä tästä kesän ja syksyn aikana tuli hyvä, kouriintuntuva esimerkki, kun Helsingistä oli vähän aikaa sähkö poissa. Koko Pääkaupunkiseutuhan oli kaaoksen partaalla. Sen sijaan sehän on Vehkalahdella, Luumäellä ja muualla maaseudulla tavanomaista, siihen on totuttu ja opittu. Tämän pohjalta täytyy ajatella, että pitäisi nähdä, että maa on eriarvoista, olosuhteet ovat erilaiset jossain muualla kuin täällä, ja tehtäisiin sen mukaan ja otettaisiin opiksi aina siitä, mitä muuttuvat olosuhteet vaativat ja tekevät. Niin olisi tässäkin ollut mahdollista tehdä.

Mutta, herra puhemies, niin kuin sanoin, koska epäilen, että salissa ei yksimielisyyttä hylkäykselle löydy, niin jätän esityksen nyt tällä kertaa tekemättä, mutta omasta mielestäni jonkin verran koiran puolesta ja eduskunnan puolesta tässäkin yritin puhua.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Järjestyslaki on meille kokonaan uutta lainsäädäntöä. Sillä on korvattu kunnalliset järjestyssäännöt. Laki säädettiin edellisen eduskuntakauden lopulla. Valiokuntavalmistelu ja sen pohjalta tapahtunut eduskunnan yksimielinen päätöksenteko perustui laajaan asiantuntijakuulemiseen.

Arvoisa puhemies! Lain tulkinnasta syntyi erimielisyyttä. Kielitoimisto tulkitsi mielestämme säädöksen aivan oikein. Tästä huolimatta hallintovaliokunta päätyi tarkistamaan sanamuodon erään pykälän kohdalta eli 14 §:n muuttamisen osalta niin, että tulkinnalle ei jää enää virheellistä mahdollisuutta. Tästä, herra puhemies, tässä käsiteltävänä olevassa, lakialoitteen pohjalta tapahtuneessa asian käsittelyssä on kysymys. Siis me lähdimme hallintovaliokunnassa siitä, että tässä vaiheessa lain asialliseen, aineelliseen sisältöön ei puututa, tehdään vain sellainen tarkistus, että niitä virheellisiä tulkintoja, joita lain pykälän sanamuodosta oli tehty, ei enää voi jatkossa tehdä.

Herra puhemies! Jatkoa ajatellen, kun kysymys on uudesta lainsäädännöstä, on varmaan tarvetta koota korjausta edellyttäviä asioita. Tästä valiokunta on osaltaan viestittänyt sisäasiainministeriöön, ja ministeriö tulee tarkoin seuraamaan lain täytäntöönpanoa ja kokoamaan korjausehdotuksia ja tuomaan aikanaan valmistellun esityksen eduskunnan käsittelyyn.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelan puheenvuoroon haluaisin todeta, että se oli todella mielenkiintoinen, värikäs ja sinänsä hyvä, että se oli siis koiran puolesta pidetty puheenvuoro. Kaikki puheenvuorot, jotka ovat eläimen hyvinvoinnin puolesta esitettyjä, ovat toki kannatettavia. Tuotantoeläinten puolesta lisää, myös niiden puolesta, ed. Seppo Lahtela, näitä puheenvuoroja, myös turkiseläinten hyvinvoinnin puolesta enemmän niitä puheenvuoroja ja myöskin kokonaan sen järjestelmän tarkasteluun enemmän puheenvuoroja, miten eettistä se on.

Mutta tuohon rinnastukseen Valkeala kontra Helsinki, ei nyt Valkealassa varmaan sellaista toria ole, johon tätä tarvitsisi soveltaa. Edelleenkin huomasin, että STT:n uutisissa mainitsitte Haminan torin, siis Vehkalahteahan ei enää ole, edustaja, vaan on Hamina, ja Haminan torilla olisi teidän mukaanne yksi koju ja yksi nakkikoju, siis kaksi kojua, mutta kyllä Haminan torilla enemmän niitä kojuja on, joten ei sitä Haminaakaan sinänsä pitäisi nyt niin mollata.

Siihen, että on sähköt poikki usein, niin kuin sanoitte Vehkalahdella, nykyään Haminassa, en oikein usko. Ehkä se on vain kotitilalla tai siellä lähempänä, mutta noin yleensä kyllä Kymenlaaksossa kohtuullisen hyvin virta kulkee eikä katkos ole jokapäiväinen ilmiö.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Seppo Lahtelan tekemän esityksen leimaisin perjantai-iltapäiväkeskusteluiksi. Ne ihmiset, jotka koiria omistavat ja haluavat vastuullisesti toimia koiriensa kanssa, varmasti ovat tämän hallintovaliokunnan esityksen takana. Koiria ei ole hyvä viedä uimarannalle, ei lasten leikkipaikoille, ei myöskään kauheasti toreille.

Jos nyt ajatellaan sitä heikkoutta, mikä tähän järjestyslakiin jäi, se on kissakysymys, koska kissojen pitäisi olla samaan tapaan poissa toreilta, lasten leikkipaikoilta ja uimarannoilta, mutta tässä on aika paljon tullut polemiikkia sen suhteen, että maaseudulla, jossa on taajama-alue aika harvaanasutulla paikallakin, kissoja ei ole niin totuttu kytkemään. Toivon, että tätä asiaa nyt seurataan kissojen kohdalla. Pääkaupunkialueella varmaan tulee aika suuri ongelma, jos kissat ovat reilusti kaduilla ja joka paikassa, missä on mahdollista tämän lain perusteella nyt olla. Näen, että on kaiken kaikkiaan tehty oikein sen suhteen hyvin, että tämä vastaa sitä käsitystä, jonka olen saanut keskusteltuani niiden koiraihmisten kanssa, jotka ovat tähän astikin tosiaan vastuullisesti lemmikeistään pitäneet huolta. Puhun asiasta, mikä on aika tuttu, koska omistan viisi koiraa ja niitä päivittäin lenkitän.

Ongelma oli myös se, että kun koirat eivät aikaisemmin joka kunnan järjestyssäännön perusteella välttämättä olleet kytkettyinä, tuli näitä ongelmia, missä koiralaumat tai koirat hyökkäsivät myös pienempien koirien kimppuun. Meillä on iltapäivälehdissä näitä ikäviä juttuja, joissa on siis raadeltu pikkukoiria. Tämmöistäkin keskustelua käytiin silloin, kun tätä järjestyslakia juuri ruvettiin tekemään, ja näen tämän ihan hyvänä näin.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan tässä on hyvä käyttää puheenvuoro, nimittäin olen itse tätä lakipykälää käynyt esittelemässä ainakin muutamissa eläinsuojelujärjestöjen palavereissa ja siksipä olen tehnyt runsaasti tutkimustyötä liittyen tähän pykälään. Heti ensimmäiseksi voi sanoa, että kyseinen pykälä ja tämä momentti, missä puhutaan näistä toreista ja lasten leikkipaikoista ja kuntopoluista, koskee myös kissaa. Tämä on täsmälleen samanlainen kissaan kohdistuva säädös, mikä esimerkiksi aiemmin on ollut Helsingin kaupungin järjestyssäännössä.

Itse tulen Tampereelta ja meillä oli hieman eri tilanne kissan suhteen. Meillä oli ehdoton kytkentäpakko, mutta koska Helsingissä on toiminut ihan hyvin, että tämä kyseinen momentti koskee kissaa, niin minä pidän erittäin hyvänä sitä säätelyä, että se on tältä pohjalta tehty kuin tässä järjestyslaissa.

Sen haluan sanoa, että minusta on ihan hyvä, että valiokunta korjasi tämän, nimittäin tämä aiheutti monenlaisia tulkintoja. Kun pyysin avustajaani tekemään kalvon, jossa hän sitten kertoisi tästä pykälästä, niin hänkin oli sitä lukiessaan käsittänyt, että tämä kytkettynä-sana oli sitten valiokunnan lisäämänä kohdistettu kaikkeen, niin toriin kuin lasten leikkipaikkaankin, vaikka se kohdistui ainoastaan kuntopolkuun. Totta kai edelleenkin on vaikea sanoa vaikka kissanomistajalle, että muuten kissa saa olla kuntopolun viereisellä metsällä, mutta jos se menee kuntopolulle, pistä sille valjaat siinä vaiheessa. Totta kai näissä on aina ongelmia sitten käytännön sovellutuksissa, mutta minun mielestäni tämä perusperiaate, millä tämä pykälä on nyt kirjoitettu, on hyvä ja korostan, että suurimmassa osassa isoja ja keskisuuria kaupunkeja ei muutu juurikaan koirien ja kissojen osalta tämä säännöstely tämän järjestyslain myötä. Tämä on hyvin paljon saman tyyppinen, tutkin nimittäin kaikkien isoimpien kaupunkien ja keskisuurten kaupunkien järjestyssääntöjen tämän pykälän asiaan tutustuessani.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En nyt vaihteeksi puhu kissasta mitään, mutta sen verran voisin todeta ed. Tiusaselle, että jos ed. Tiusanen ymmärsi lukemansa perusteella, että olisin jotenkin väheksynyt, että Hamina olisi vähäisempi paikka kuin Helsinki, niin todettakoon tässä, että Hamina on henkisesti todennäköisesti jopa vahvempi kuin Helsinki. Saattaa olla tilanne, että niin Haminassa kuin Helsingissä kuin jossain muuallakin olosuhteitten niin ääripäässä ollessa voi olla, että sillä torilla ei ole kuin yksi kahvikauppias ja yksi kalakauppias tai nakkikauppias eikä keitään muita. Ketä se silloin häiritsee, jos tämä koirantaluttaja käy kahvin taikka nakin ostamassa? Ei ketään.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Lopuksi totean vielä sen, että tällä lainsäädännöllä, joka siis säädettiin viime eduskuntakauden lopulla, korvattiin todella järjestyssäännöt, jotka olivat kuntien päättämät. Niissä oli aika paljon vaihtelua, mutta kuten ed. Viitanen totesi, pääosin tämä lainsäädäntö noudattaa nyt sitä linjaa, mikä muun muassa täällä Helsingissä ja useimmissa muissa suurissa kaupungeissa on ollut järjestyssääntöihin kirjattuna ja kaupunkien itsensä valtuustojen päättämänä.

Kun kyse on käytännön elämää ja sen monimuotoisuutta säätelevästä lainsäännöstä ja uudesta, koko maata koskevasta lainsäädännöstä, on varmaan niin, että lain soveltamisen yhteydessä tulee esille erilaisia tulkintatilanteita ja tarkistustarpeita tulevaisuudessa. Siitä syystä, vaikka laki on todella huolella valmisteltu, siitä hallintovaliokunnan ja muiden, lausunnon antaneiden valiokuntien taholle parhaat kiitokset vielä tässä yhteydessä, tästä huolimatta voi tulla eteen tilanteita, että on tulevaisuudessa tarve tehdä tarkistuksia, ja kuten totesin, näitä esille nousevia kysymyksiä kootaan ja lainsäädäntöä seurataan erityisen huolella, sen käytännön soveltamista. Aikanaan, jos tarvetta ilmenee, tehdään tähän lainsäädäntöön sitten tarvittavat tarkistukset.