Pertti Hemmilä /kok(esittelypuheenvuoro):

Herra puhemies! Viime aikoina oikeudenkäynteihin on liittynyt entistä enemmän julkisuutta. Julkisuuden henkilöiden esiintyminen oikeussalissa on saanut kovin paljon huomiota mediassa. Raakojen henkirikosten ja muiden vakavien rikosten käsittelyjä oikeudessa on seurattu tiiviisti televisiossa ja lehdissä. Oikeudenkäyntien runsas julkisuus voi olla myös haitallista asian käsittelylle heikentäen oikeuslaitoksen kunnioitusta. Tuomiovaltaa käyttävältä riippumattomalta oikeusistuimelta riistetään sille kuuluva arvovalta sallimalla erilaiset provokaatiot ja piilottelut oikeuskäsittelyn aikana. Tuomioistuinkäsittelyn rikoksia ennalta estävä vaikutus mitätöityy, kun oikeussalissa ei vaadita syytetyltä avointa eikä aina asiallistakaan esiintymistä.

Herra puhemies! Median kautta kansalaisille välittyy kuva rikoksentekijöistä, jotka oikeussalissa puolittain makaavat pöydällä kasvojaan käsien alla piilotellen tai ovat naamioituneet kasvot peittävillä vaatteilla. Syytetyt ovat saaneet piilotella kasvojaan vastatessaan tuomioistuimissa ja itse oikeussalissa oikeuden esittämiin kysymyksiin. Jopa poliisisaattueita on tarvittu sekä järjestetty harhautuksia oikeustalolle saapumisen ja sieltä lähtemisen salaamiseksi. Tuomioistuimen kunnioituksesta ei näy jälkeäkään myöskään niiden asianajajien käytöksessä, jotka parhaansa mukaan avustavat syytettyä pitämään kasvonsa peitettyinä. Oikeudenkäyntien uutisointia seuraaville voi näistä kuvista jäädä valheellinen käsitys siitä, että oikeuden edessä voi tavallaan pysyä piilossa tarvitsematta kohdata tekoaan silmästä silmään.

Oikeuskäytännöt vaihtelevat eri puolilla maata paljon. Sellaisen oikeudenkäynnin, jota ei ole julistettu salaiseksi, käsittelyn julkisuus riippuu tuomioistuimen puheenjohtajasta. Oikeussalikäyttäytymistä ohjaa suvereenisti puheenjohtaja, jolla lain mukaan on velvollisuuskin valvoa järjestyksen noudattamista istunnossa. Se, joka ei noudata puheenjohtajan vaatimaa oikeussalikäyttäytymistä, voidaan poistaa salista, tai häntä voidaan rangaista sakolla. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu se, ettei rikoksesta epäillyn tarvitse myötävaikuttaa rikoksen selvittämiseen eikä hänen tarvitse olla tässä mielessä yhteistyössä eikä yhteistyöhaluinenkaan viranomaisen kanssa. Viimeaikaiset uutiskuvat oikeudenkäynneistä osoittavat, että oikeuden puheenjohtaja tarvitsee järjestyksenvalvonnan tueksi nykyistä seikkaperäisempää sääntelyä siitä, mikä on asianmukaista käytöstä oikeussalissa. Oikeudenkäymiskaareen on tarpeen lisätä säännökset siitä, ettei kasvojen peittely tai vaatteiden avulla naamioituminen ole oikeussalissa sallittua.

Oikeusministeri Johannes Koskinen on aiemmin tekemääni kirjalliseen kysymykseen vastatessaan todennut seuraavasti: "Piilottelu- tai harhautusoperaatiot eivät kuulu asianmukaiseen oikeudenkäyntimenettelyyn. Prosessia johdettaessa on vaadittava rikoksesta epäillyltä ja muilta asianosaisilta oikeudenistuntoon soveltuvaa esiintymistä." Toisaalta ministeri Koskinen painottaa vastauksessaan hyvää journalistista tapaa, jonka mukaan lasten, nuorten ja psyykkisesti sairaiden rikoksentekijöiden nimiä ei tule paljastaa. Siksi näiden henkilöiden identiteettiä ei tule paljastaa myöskään kuvissa. Jos henkilö on kykeneväinen väkivaltaan, jopa henkirikoksiin, on hänen myös piilottelematta kohdattava tekonsa seuraukset. Yleisen oikeustajun mukaan ei ole syytä halventaa oikeuslaitosta syytetyn henkilöllisyyden salailuoperaatioilla. Mikäli syytetyn henkilöllisyys on tarpeen pitää salassa, on asianmukaista rajata median oikeuksia kuvaamiseen siten, että minkäänlaista kuvaamista oikeussalissa ei sallita. Tällä menettelyllä vältymme uutiskuvilta, joissa syytetty esiintyy oikeussalissa asiattomasti pukeutuneena tai sopimattomasti käyttäytyen.

Herra puhemies! Oikeudenkäynnin julkisuustoimikunta on helmikuussa 2002, siis kolme ja puoli vuotta sitten, luovuttanut mietintönsä oikeusministeriölle. Toimikunta ehdotti oikeudenkäynnin julkisuutta koskevan lainsäädännön uudistamista kokonaisuudessaan. Ehdotettu oikeudenkäynnin julkisuuslaki olisi oikeudenkäyntien julkisuutta sääntelevä yleislaki. Se sisältäisi oikeudenkäynnin julkisuutta koskevat säännökset kaikkien tuomioistuinten osalta riippumatta siitä, minkälaista oikeudenkäyntijärjestystä kyseisessä tuomioistuimessa sovelletaan. Reilu kolme vuotta sitten oikeusministeri Johannes Koskinen lupasi kirjallisesti allekirjoittaneelle, että kyseinen lainsäädäntöuudistus ja siihen liittyvä hallituksen esitys tuodaan eduskunnalle viimeistään vuoden 2003 aikana. Edelleenkään tuota esitystä ei ole eduskuntaan tuotu. Taitaa käydä niin, että oikeusministeriltä, joka tämän lupauksen meni tekemään, jää tämä esitys lopullisesti eduskunnalle tuomatta. Oikeudenkäyntien saadessa yhä enemmän julkisuutta oikeudenkäymiskaaren muutokset on toteutettava mitä pikimmin.

Herra puhemies! Kun tässä aiemmin tänä iltana näitä lakialoitteita käsiteltäessä on paljon ladattu toiveita uudelle oikeusministerille, niitä toiveita minäkin nyt sitten lataan hänelle tämän asian eteenpäinviemiseksi.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hemmilä on tehnyt toistuvasti erinomaisen aloitteen. Toivon, että tämä myöskin uuden, tulevan oikeusministerin kautta etenee ja tulee jonkin näköiseen selvään käsittelyyn, missä uudistukset tapahtuvat. On todella valitettavaa, että Suomessa oikeusministeriössä, osin täällä eduskunnassakin, tämä tällainen vihreä liberalismi on mennyt niin pitkälle, että kaikki kätketään, kaikki pelataan, tehdään ikään kuin pelleilyhuone siitä oikeussalista. Toisaalta oikeuslaitoskin on sallinut laajat televisioinnit ja tämän julkisuuden esiintymisen joissakin asioissa. Mielestäni ei välttämättä kaikissa olisi ollut edes tarvettakaan, mutta näyttää niin, että televisiokanavat saavat sitä kautta halvinta ohjelmaa. Sitä on helppo lähettää ja tuottaa. Mutta kyllä tämä on oikein, mitä ed. Hemmilä aloitteessaan esittää, että on esiinnyttävä oikeudessa, silloin kun oikeudessa ollaan, kasvot vapaina, selvinä, ja jämerästi nähtävissä ja kunniallisesti.

Herra puhemies! Jokainen tietää, kuinka itse menettelisi. Luulen, että ed. Hemmilä menettelisi samalla lailla. Siinä oikeudessa, jos meillä olisi mahdollisuus johtaa, syntyisi kyllä kuitenkin kunnon kuri ja järjestys. Jos säädöksissä on nykyisin semmoista velttoutta, että oikeuden puheenjohtajalla ei ole riittäviä eväitä järjestyksen ylläpitämiseen, tarvitaan tällaista lainsäädäntöä, tarvitaan tämmöistä ohjeistusta, ja suomalaisen oikeuskäytännön pitää muuttua sen näköiseksi, että silloin, kun siellä ollaan, ollaan tuomiopaikalla kasvot paljaana ilman lakkia ja käyttäydytään, niin kuin normit sallivat. Nykyinen oikeuksista uutisointi ei näitä normeja täytä, ja se todistaa sen, että nämä asiat eivät ole oikeuden puheenjohtajien käsissä eivätkä hallinnassa.

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Itsekin syytettyjen penkillä olleena kyllä täysin kasvot selvinä oli, ja tämä ed. Hemmilän lakialoite on täysin paikallaan. Kyllä jos tekee rikoksen, pitää myöskin kärsiä rangaistus selkä suorana, rinta rottingilla ja t-paita päällä eikä mitään kirjoja eikä huppuja pään päällä. Kyllä kasvojen pitää selvästi olla näkyvissä myöskin rikollisella, rikoksen tekijällä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Edelleen olen samaa mieltä kuin aikaisemmatkin edustajat. Ensinnäkin oli hyvä tämä ed. Hemmilän esitys, ja toiseksi kyllä näitten, mistä puhuttiin, käyttäytyminen niin oikeussalissa kuin mahdollisesti tv-katsojia ja muitakin kohtaan on aika ala-arvoista, ei-arvostavaa käyttäytymistä.