Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Meneillään oleva matalasuhdanne on koetellut ja koettelee vielä jatkossa erityisen rajusti rakennusalaa. Viime vuoden lopulla alkaneet lomautukset ja irtisanomiset ovat lisääntyneet tämän vuoden aikana, ja ensi talvena rakennusalaa uhkaa suurtyöttömyys. Yksi arvio on, että ensi talvena on työttömänä jopa 50 000 rakennusalan ammattilaista.

Tänä vuonna uusia asuntoja arvioidaan aloitettavan 14 000. Tämä on kovin vähäinen, matala taso, sillä esimerkiksi vuosien 2001—2007 keskiarvo oli 33 500 asuntoa per vuosi. Vtt:n arvion mukaan uudisrakentamisen vuositarve maassamme on keskimäärin 30 000 asuntoa vuodessa lähivuosien aikana. Tänä vuonna myös toimitilarakentaminen vähenee eikä myöskään teollisuus uskalla tässä vaikeassa suhdannetilanteessa tehdä edes vanhentunutta kapasiteettia korvaavia investointeja. Nyt, kun uudisrakentaminen näyttää olevan jumissa, katse kääntyykin vääjäämättä korjausrakentamiseen ja siellä meillä on todellakin paljon tarvetta.

Tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon sisältynyt suhdanneluonteinen korjausavustus oli periaatteessa oikean suuntainen ja hyvä avaus. Korjausavustus toimiikin parhaimmillaan monelle asunto-osakeyhtiölle liikkeellepanevana kannustimena. Ongelmana mielestäni tässä alkuvuoden esityksessä oli kuitenkin se, että aikarajat olivat aivan liian tiukat. Väitänpä, että monet hankkeet tyssäsivät heti alkuunsa, kun monessa yhtiössä katsottiin, että hankkeiden aloittamiseen ei ehditä tänä vuonna. Tämä on tietysti sinänsä järkevää käyttäytymistä, sillä hätiköiden suunnitellut ja kiireessä toteutettavat korjaushankkeet voivat myöhemmin tulla todella kalliiksi. Tässä mielessä tämä nyt käsittelyssä oleva lakiesitys on tarpeen ja perusteltu. On myös hyvä huomata, että hallituskin katsoo elvytystoimet edelleen tarpeellisiksi. Meillähän on jo monissa puheenvuoroissa hallituksen taholta väläytetty niin sanottua exit-strategiaa. Se onneksi nyt sitten antaa odotuttaa itseään. Lama ei Suomessa ole vielä lähimainkaan ohi.

Mielestäni on hyvä, että tähän esitykseen on sisällytetty energiatehokkuus ja energian säästö. Kiinteistöt ja niiden käyttö kuluttavat kaikesta energiasta noin 40 prosenttia ja asuinrakennusten osuus tästä on noin kaksi kolmasosaa. Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttääkin myös Suomessa merkittäviä toimenpiteitä kiinteistö- ja rakennusalalla. Kun mietitään rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista ja päästöjen vähentämistä, niin olemassa olevan rakennuskannan korjaaminen on uudisrakentamista tärkeämpi ja tehokkaampi tapa päästöjen vähentämiseen.

Arvoisa puhemies! Tässä mielessä korjausavustusten suuntaaminen 1.4.2010—31.12.2010 välisellä ajalla energiatehokkuutta parantaviin korjauksiin on perusteltua ja tarpeen.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin hyvä laki ja pelastaa tuhansia rakennusalan työpaikkoja. Samalla saamme kurottua tätä korjausvelkaa, mikä on kertynyt tässä vuosien aikana, kun saamme parannettua näitä rakennusten energiatehoja.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Viime sunnuntaina kuolleen loistavan kirjailijan vielä loistavampi luomus Konsta Pylkkänen totesi, että jälkiviisaus on viisauden imelin laji, ja nyt minä sitä harjoitan.

Kun tätä lakia, jota nyt ollaan jatkamassa, säädettiin alkuvuodesta, niin en ollut ainoa, mutta varmaankin kovaäänisin edustaja, joka täällä sanoi, että laki on hyvä, mutta sen kestoaika on aivan riittämätön. Näinhän tässä kävi. Minä sanoin silloin, että tämä tulee johtamaan siihen, että suunnittelutarjouspyynnöt ruuhkautuvat, urakkatarjouspyynnöt ruuhkautuvat ja koko homma ruuhkautuu. Siitä aiheutuu pikemminkin rakennuskustannusten nousua kuin niitä alentavaa kilpailun lisääntymistä. Tämä kiire tulee johtamaan väistämättä huonoon lopputulokseen, ja näin siinä kävi.

Minä oletan, että ministeri Vapaavuorikin sen tiesi. Mutta kun valtiovarainministeriö ilmeisesti oli päättänyt, että nyt tämän kustannusvaikutuksia yritetään tällä tavalla rajata, niin varmaankin valtion kustannuksia saatiin rajattua, mutta yhteiskunnan kustannuksia lisättyä. Siltä osin on hyvä, että hallitus on nyt tullut itseymmärrykseen ja esittää jatkettavaksi tätä lakia, mutta ehkä olisi voinut toivoa, että sitä olisi voitu saman tien jatkaa tuonne juhannukseen saakka. Nyt tämä kolmen kuukauden lisäys voi johtaa siihen, että tulee uusi turha kiire, ja kaiken kaikkiaan tämä on hyvä mutta varoittava esimerkki siitä, mihin joudutaan, kun yritetään saada säästöjä aikaan siellä, missä niitä ei tämmöisin keinoin pitäisi tehdä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ei voi väittää, ettei ed. Virtanen ollut aikoinaan aivan oikeassa tässä asiassa, ja nyt vaan käytiin tämmöisen polun kautta tähän tilanteeseen ja sen kanssa on nyt elettävä.

Tämähän on myönteinen prosessi joka tapauksessa, ja kun puhutaan paljon finanssikriisistä ja sen tuloksena syntyneestä talouskriisistä, niin ei se aina huono asia ole. Siitä on hyvinkin paljon nyt nimenomaan tässä tapauksessa maailmanlaajuisesti myönteistä tulosta sen puolesta, että nyt infraa pannaan kuntoon. Jos meillä olisi voimakas talouskehitys, siis talouskasvu, niin tällaista infraan kajoamista ei missään nimessä tapahtuisi. Se olisi niin tolkuttoman kallista, ettei siihen, vaikka halua olisi ja tarvetta, ryhdyttäisi. Elikkä muulta osalta viittaan siihen, mitä ed. Virtanen juuri sanoi.