Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys kunnallisen eläkelain ja eläkelain voimaanpanolain sekä valtion eläkelain muuttamisesta puuttuu erittäin merkittävään suomalaisen eläkejärjestelmän epäkohtaan.

Nykyisellään työkyvyttömyyseläkkeellä olleen henkilön eläke voi pienentyä, kun hän tulee ikään, jolloin hän siirtyy vanhuuseläkkeelle. On selvää, että tämä on aiheuttanut paitsi taloudellisia myös periaatteellisia ongelmia eri tulonsaajien ja eläkkeensaajien välille. Hallituksen esitys korjaa tämän epäkohdan.

Esityksessä korotetaan työkyvyttömyyseläkkeisiin tehtävän kertakorvauksen määrää ja eläkeiän täyttymiseen jäljellä olevalta ajalta laskettavan eläkkeen karttumisprosenttia. Ansiotasossa otetaan jatkossa huomioon myös tutkintoon johtava opiskelu ja muun muassa pienten lasten hoitaminen kotihoidon tulella, mikä on erinomainen asia myös mahdollisuuksien tasa-arvon kannalta.

Lisäksi ehdotetaan, että osa-aikaeläkkeen alaikäraja korotettaisiin 60 vuoteen ja eläkkeen karttuminen osa-aikaeläkkeen ansion alenemasta poistettaisiin, mikä vaikuttaa ainakin tämän sinivihreän hallituksen tavoitteisiin eläköitymis-iän siirtämisestä ja työurien jatkamisesta.

Vastaavat lakimuutokset yksityisellä puolella on jo hyväksytty. Teknisistä syistä nämä käsitellään nyt erikseen. Mutta kun täällä on jo aiemmin tänään muun muassa pankkeja nimeltä mainittu, en malta olla mainitsematta, että suuri osa näistä muutoksista on innovoitu Kuntien eläkevakuutuksessa.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Eläkejärjestelmäämme tuli 2005 eläkeuudistuksen yhteydessä niin sanottu elinaikakerroin. Eläkeuudistus uhkasi luoda köyhyysloukun työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille, koska työkyvyttömyyseläkkeellä olevat eivät olisi kyenneet vaikuttamaan eläkkeensä suuruuteen tekemällä työtä 63 ikävuoden jälkeen, koska he eivät olisi olleet työhön kykeneviä ja olisivat olleet työelämän ulkopuolella. Näin ollen he eivät olisi voineet saada myöskään ikävuosien 63 ja 68 välillä ansiotuloista kertyvää 4,5 prosentin niin sanottua superkarttumaa. Helsingissä helmikuussa 2008 meitä oli 32 kansanedustajaa, jotka teimme asiasta kirjallisen kysymyksen ja kysyimme, mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, että työkyvyttömyyseläkeläiset eivät jää eläkeuudistuksessa väliinputoajien kastiin.

Arvoisa puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva lakiesitys parantaa nuorena työkyvyttömäksi tulevien työkyvyttömyyseläkkeen tasoa sekä estää eläkkeen pienenemisen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Nämä ovat oikein hyviä parannuksia. Kiitos niistä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun luki hallituksen esitystä, joka nyt on lähetekeskustelussa, täytyy sanoa, että teksti on aika ongelmallista, että sen pystyisi omaksumaan ja ymmärtämään ainakaan ensimmäisellä ja toisella lukemisella, kun näistä karttumista ja muista vastaavista puhutaan. Varmasti hallituksen esitys sisältää muutamia parannuksia, joita muun muassa ed. Katajakin täällä otti esiin, siltä osin, kun karttuma on mahdollista, eli sitä laajennetaan.

Mutta, arvoisa puhemies, otan esille valtion eläkelain muuttamisesta erään asian, joka liittyy asianomaisen lakimuutosehdotuksen 14 §:ään. Muistamme sen, että tässä ollaan nyt nostamassa osa-aikaeläkkeen ikärajaa tällä kertaa 58 vuodesta 60 vuoteen, ja niin kuin ed. Kuusisto täällä totesi, muistaakseni 2005 vuoden alusta sitä nostettiin 56 vuodesta 58 vuoteen sen kuuluisan suuren eläkemuutoksen yhteydessä.

Vaikka täällä hallituksen esityksessä todetaan, että tällä ei ole mitään perustuslaillisia vaikutuksia, niin kuitenkin on kentältä tullut sen suuntaisia viestejä, että tässä kyllä loukataan joittenkin kansalaisten tasa-arvoa siltä osin, että viiden vuoden sisällä nostetaan eläkeikää ja erityisesti osa-aikaeläkeikärajaa neljällä vuodella. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 1952 ja sitä ennen syntyneet ovat päässeet ja pääsevät osa-aikaeläkkeelle 58-vuotiaina, mutta, niin kuin tiedämme, moni lähes yhtä pitkän työuran tehneenä ei nyt sitten pääse samalla tavoin, eli välillä 1953 ja 1959 syntyneille tämä muutos tulee kahdella vuodella lisättynä, mikäli nyt olen ymmärtänyt tämän hallituksen esityksen oikein. Siltä osin voi miettiä sitä, että tässä ikään kuin nämä ihmiset joutuvat sinnittelemään kaksi vuotta pidempään aktiivisessa työssä.

Muun muassa eräässä virastossa on osa-aikaeläkkeellä olevia henkilöitä, jotka ovat suurin piirtein saman ikäisiä kuin ne, jotka nyt joutuvat kahdella vuodella nostamaan sitä rajaa, jolloin pääsevät osa-aikaeläkkeelle eli ovat kaksi viikkoa töissä ja kaksi viikkoa vapaalla, niin kuin tällä hetkellä on mahdollista. Se kritiikki on ollut nimenomaan sen suuntaista, että jotkut joutuvat kärsimään siitä. Hallituksen esityksessä sivulla 8 mielenkiintoisella tavalla perustellaan tätä nostamista, ja siinä sanotaan, että yhtenä keinona eläkemenojen hallitsemiseksi ehdotetaan, että osa-aikaeläkkeen ikärajaa nostettaisiin 60 ikävuoteen ja se koskisi vuonna 1953 ja sen jälkeen syntyneitä henkilöitä.

Jäin vaan pohtimaan sitä, eikö tähän olisi ollut mahdollista saada jonkinlaista liukumaa niiden henkilöiden osalta, joita tämä nyt koskettaa, jotka ovat suunnitelleet, että lähtevät osa-aikaeläkkeelle ja antavat nuoremmille mahdollisuuden tulla esimerkiksi valtion virkaan, kun siellä tuottavuusohjelmista ja muista puhutaan. Silloin olisi voinut tätä ajatella. En tiedä sitten, onko mahdollista tehdä siirtymäsäännöksiä sillä tavoin, että sinne jotakin liukumaa tulisi.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa puhemies! Suomeen on viime vuosikymmenten aikana luotu eläkejärjestelmä, jonka oikeudenmukaisuudesta voidaan olla montaa mieltä. Esimerkiksi ylisuurten eläkkeiden leikkaamiseen tulisi käydä käsiksi ripeästi, jotta vastaavasti pienimpiä eläkkeitä voitaisiin korottaa inhimilliselle tasolle. Valitettavasti nykyisellä hallituksella ei näytä olevan pienintäkään halua tämän suuntaisiin muutoksiin.

Tällä hetkellä Suomessa maksetaan kovaa laskua niistä yhteiskunnan laiminlyönneistä, jotka kohdistuivat 1990-luvun lama-ajan lapsiin. Heidät jätettiin oman onnensa nojaan pärjäämään, kun työttömyyden ja ylivelkaantumisen tsunami pyyhkäisi maan tasalle turvalliset kodit ja kasvuympäristöt. Tänään tässä salissa paikkaamme sitä, mikä olisi monen nuoren kohdalla ollut ehkäistävissä.

Arvoisa puhemies! Lähes 2 000 nuorta siirtyi vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyden häiriöiden vuoksi. Varsinkin nuorten naisten osuus on kasvussa. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt ovat edelleen kasvava syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisten yhteydessä. Kansaneläkelaitoksen tilastojen mukaan vuodesta 2000 vuoteen 2007 on masennuksen takia alkaneiden sairauspäivärahakausien määrä kasvanut 16—29-vuotiailla miehillä 91,7 prosenttia ja naisilla 159,4 prosenttia.

Mielenterveyden häiriöt ovat yhä useammin syynä myös nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. Vuodesta 2000 vuoteen 2007 mielenterveyden häiriöiden takia eläkkeelle jääneiden alle 30-vuotiaiden määrä enemmän kuin kaksinkertaistui. Pelkästään viime vuonna mielenterveyshäiriöiden vuoksi eläkkeelle siirtyi 1 900 nuorta, joista yli 400:lla syynä oli masennus. Tarkastelujaksolla masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneiden nuorten miesten määrä kasvoi 66,7 prosenttia ja naisten määrä peräti 181,8 prosenttia.

Tutkimusten mukaan nuorten mielenterveyshäiriöiden aiheuttaman työkyvyttömyyden kasvun syynä on heidän tukiverkostonsa rapautuminen. Häiriöstä kärsivien nuorten aikuisten ongelmiin tulisi puuttua terveydenhuollon eri sektoreilla nykyistä aiemmin. Terveydenhuollon aktivoiminen ei kuitenkaan yksin riitä. On kehitettävä perheiden turvallisuutta, koulujen ja opiskeluympäristöjen toimivuutta sekä työelämän joustoja.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tarkoituksena tässä yhteydessä on parantaa nuorena työkyvyttömiksi tulevien työttömyyseläkkeiden tasoa sekä estää eläkkeen pieneneminen siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi. Pidän hallituksen esitystä inhimillisenä ja kannatettavana. Toivon kuitenkin, että nykyinen hallitus ei syyllistyisi uudestaan samoihin virheisiin, joita tehtiin 1990-luvun lamaa hoidettaessa, kun laman uhrit jätettiin yksin kantamaan työttömyyden ja vararikon taakkaa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on niin kuin rahanvaihtajat Pietarin kaduilla. Tämä antaa yhdellä kädellä, ja toinen käsi on jo asiakkaan taskussa. Näin se vaan tässäkin kysymyksessä on. Tätä voi verrata moniin aikaisempiin lakiesityksiin. Siinä on jotain parannusta, mutta useampi huononnus, ja parannusesitys tässä on tämä elinaikakertoimen parantaminen näille, jotka jäävät nuorina työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tätähän alun perin ei olisi pitänyt ottaa käyttöön ollenkaan. Täällä siitä äänestettiin, ja mahtoikohan meitä olla vähän alle 30, kun oltiin sitä mieltä, että tämä ei ole hyvä järjestelmä, koska ... No, eivät tässä salissa olevat henkilöt sitä koe, kun kuitenkin ovat nämä palkkiot sen verran kohtuullisia ja eläke-ehdot, etteivät tule hirveästi näkemään nälkää. Mutta ne, jotka sattuvat pitkään elämään ja ovat pienillä palkoilla olleet, sattuvat elämään tuonne yli yhdeksänkymppiseksi, niin sitten vasta huomaa sen eron, mitä tämä elinaikakerroin tarkoittaa heidän elämisen tasossaan ja leivän pituudessa ja voin paksuudessa palasen päällä tai Voilevin tai mitä näitä levitteitä on. Ei voita kuulemma saa oikein syödäkään.

Sitten tässä ovat nämä heikennykset. Tässähän on kaksi merkittävää heikennystä, ja kyllä hallituksen pitäisi ymmärtää, mitä se esittää. Nimittäin missään näissä laskelmissa ei näy, mitä tarkoittaa, kun nostetaan tätä osa-aikaeläkkeen ikärajaa 60 vuoteen. Sitä on perusteltu siellä jossakin perustelussa sillä, jotta tällä säästetään eläkemenoja. Mutta kun katsoo ne ihmiset, jotka ovat osa-aikaeläkkeelle jääneet, useimmalla on joku semmoinen juttu, jotta siellä on väsymistä työssä ja jaksamisongelmia, halutaan lähteä kevennettyyn työhön ja sovitaan työnantajan kanssa tämmöinen menettely. Kun poistetaan tällainen järjestelmä, sehän tarkoittaa sitä, että eivät nämä ihmiset siitä sen pirteämmiksi tule ja fiksummiksi ja terveemmiksi. Hehän tulevat käyttämään lääkäripalveluita enemmän, mahdollisesti lääkkeitä enemmän, ja sairauskulut kasvavat sitä kautta. Sitten siinä tulee sairauspoissaoloja, kun ovat töissä. Sekin maksaa. Se maksaa työnantajalle ja maksaa tietysti Kelalle osan. Sen takia sitä kokonaisvaltaista laskelmaa ette löydä tästä esityksestä.

Kun kysyin silloin aikanaan, kun tämä yksityisen puolen eläkelaki oli täällä käsittelyssä, niin ei sieltä löytynyt asiantuntijoillakaan sitä, että olisi ynnätty yhteen nämä asiat. Sen takia minusta tämä osa-aikaeläkkeen ikärajan nosto ei ole mitenkään viisas ajatus. Eli tässä on työnnetty jo käsi pahasti taskuun ja heikennetään näiden ihmisten asemaa.

Sitten toinen asia on tämä vuorotteluvapaalain mukainen korvaus taikka eläkkeen kertyminen, kun on vuorotteluvapaalla. Tässähän nykyisessä on 75 prosenttia siitä vuorotteluvapaakorvauksesta, ja se putoaa 55 prosenttiin. Se on selkeä heikennys, ja kun mietitään tätä vuorotteluvapaajärjestelmää kaiken kaikkiaan, mitä varten se on tehty, niin tämä on leikkaus. En usko, että monikaan sen takia jättää lähtemättä vuorotteluvapaalle, mutta minkä takia näitä ihmisiä rangaistaan, kun kyseessä on vähän samanlainen ajatusrakenne, mitä tässä aikaisemmassa osa-aikaeläkejutussa? Kyllähän sen ihmisen on tarkoitus latautua siinä ja mahdollisesti jopa sivistää itseään sinä aikana ja hankkia uutta ammattitaitoa, niin miksi häntä rangaistaan nyt siitä sitten, kun hänen ajatuksensa on jatkaa työssä sen vuorotteluvapaan jälkeen? Kuvitellaan, että 68:aan tietysti jaksaakin tehdä sitten, kun saa huilata vähän välissä, niin miksi häntä nyt rangaistaan sitten tällä, että hänen eläkekertymänsä onkin pienempi? Sen takia minusta nämä pitäisi nyt valiokunnassa katsoa ja eduskunnan muuttaa, että ei näitä heikennyksiä tehtäisi, ja tuo elinaikakerroinsysteemi, kun sitä ei kokonaan voi purkaa, niin tehdään tämä pieni parannus tässä. Tämä on se plussa- merkki koko lakiesityksessä.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! On erittäin hyvä, että tämä vuorotteluvapaalaki jatkuu, mutta niin kuin ed. Lahtela sanoi, tässä on myös huononnuksena tämä eläkekorvauksen pienentäminen 20 prosentilla. Mutta nyt toivoisi todella, että kun ihmiset päättävät käyttää sitten vuorotteluvapaata, niin lähinnä työnantaja ottaa sitten asiakseen palkata nimenomaan työttömän työntekijän tilalle, jotta pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että nuoret saisivat ensikosketuksen työelämään ja työttömät pääsisivät työelämään. Sen tämä varmaan mahdollistaa, että työttömille avautuu näitä työpaikkoja. Mutta kun tämä vuorotteluvapaalain aikainen korvaus on jo työttömyyskorvauksesta muistaakseni 70—75 prosenttia, niin se on aika pieni, ja sitten kun miettii, että siitä pienestä palkasta vielä tämä eläkekertymä pienenee, niin se on aika vähäinen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ajattelin ensin olla hiljaa, mutta en sitten malttanut. Tämän lakiesityksen sivulla 11 on erittäin mielenkiintoinen lauselma: "Osa-aikaeläkkeen ikärajaa ehdotetaan nostettavaksi ja eläkkeen karttuminen ansion alenemasta poistettavaksi. Ikärajan nosto vaikuttaa pidentyneen työnteon kautta osa-aikaeläkkeen jälkeisen vanhuuseläkkeen tasoa nostavasti, mutta karttuman poisto ansion alenemasta alentaa sitä. Lopullinen vaikutus eläketasoon riippuu siitä" — huom: siitä — "millaisia valintoja vakuutetut tekevät uuden lainsäädännön vallitessa." Täytyy kyllä ihan näistä laeista päättävänä henkilönä kysyä, kukahan kansalainen näissä lakimuutoksissa, mitkä liittyvät eläkelakeihin, pysyy enää mukana, ja niitten tulkitseminen on kyllä mielestäni ihan yhtä helppoa kuin heinänteko talvipakkasella.