Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Työvoimapalvelulaki uudistetaan kahdessa osassa, ja nyt hallitus on antanut esityksensä muutamasta keskeisestä asiasta. Se asia, mikä jo ennakkoon on keskusteluttanut paljon elikkä tämä kolmannen sektorin työllistämismahdollisuudet, tulee siinä kakkosvaiheessa, lähempänä joulua.

Tässä hallituksen esityksessä lukee, että dynamiikka työmarkkinoilla tulee lisääntymään. Toisin sanoen se tarkoittaa, että epävarmuus lisääntyy. Hallituksen esitys osin selkeyttää ja yhdenmukaistaa käytäntöjä sekä parantaa tietyn työttömien ryhmän tilannetta. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kaikkien kohdalla olisi näin. Työttömien joukko on hyvin erilaistunut, ja se mikä sopii toiselle, ei sovi toiselle.

Keskeisin muutos on se, että koulutusaikaiset etuudet pääosin yhdenmukaistetaan. Jatkossa työtön työnhakija voi opiskella omaehtoisessa koulutuksessa enintään 24 kuukautta työttömyysturvalla ollen. Tällainen muutos osuu kohdalleen sellaiselle työttömälle, jolla on esimerkiksi selkeä ja kohtuullisen tarkasti määritelty koulutusvaje, jonka poistaminen sopii työnhakusuunnitelmaan tai työllistymisohjelmaan ja on sinne kirjattu ja joka on osa laajempaa kokonaisuutta tai muuten selkeästi ammatillista valmiutta lisäävä koulutusjakso. Toinen kysymys on sitten, kuinka moni työtön ei tiedä, että heille on tehty ylipäätään tällainen työllistymissuunnitelma.

Työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin maksetaan korotettua tukea enintään 200 päivältä, mikä on tietenkin hyvä asia. Sellaisella työttömällä, jolla koulutus johtaa työllistymiseen, tilanne on kohtalaisen hyvä. Jos lisäkoulutusta hankkinut ei työllisty, niin koulutuksen jälkeen seuraa sitä suurempi romahdus, sillä koulutusaika on syönyt työttömyysturvan päivät, mitä ei tapahdu nyt työvoimapoliittisen koulutuksen aikana.

Arvoisa puhemies! Elokuussa työttömien määrä nousi 74 000 hengellä, ja ensi talven aikana työttömien määrä voi nousta jopa yli 350 000:n. Vuoden aikana työllisten määrä laski liki 100 000 hengellä, eli kehitys kulkee huolestuttavalla tavalla kahteen suuntaan. Tämä on se tilanne, jossa näitä muutoksia tehdään.

Valitettavasti hallituksen esityksessä näkyy se, että työttömät eivät ole kolmikantaisen valmistelun osapuolia. Yhden ja kahden euron suuruiset korotukset ylläpitokorvaukseen ovat naurettavia, varsinkin kun muistaa, että niitä korotettiin edellisen kerran vuonna 2004, ja tämä korotus markkinoidaan kauniisti toteamalla, että muutoksen tavoitteena on kannustaa työttömiä osallistumaan aktiivitoimenpiteisiin ja koulutukseen. Kun esimerkiksi tuolla kahden euron korotuksella pitää kattaa myöskin kulkemiskustannukset myös muun kuin oman työssäkäyntialueen ulkopuolella, niin ei se kyllä kovin kaksinen korotus ole. Jos aktiivisuus on tästä kiinni, niin eikö korotus olisi pitänyt tuplata tai vaikka kolminkertaistaa? Silloinhan työmarkkinoilla olisi käynnistynyt melkoinen mylläkkä, ja uusia työpaikkoja olisi syntynyt kuin sieniä sateella. Toki pienikin korotus on aina korotus, mutta silloin kun työttömyyden aikainen perusturva on aivan riittämätön, tällainen muutos on aivan kosmetiikkaa.

Arvoisa puhemies! Oletin, että työministeri Sinnemäki olisi ollut täällä paikan päällä, koska tässä esityksessä on yksi kohta, johon olisin halunnut tarkennuksen. Kun täällä mainitaan, että esityksen tarkoitus on kannustaa omaehtoiseen opiskeluun työttömyysturvalla, opintojen oletetaan etenevän normaalisti. Jos niin ei kuitenkaan käy, niin menettääkö työtön työttömyysturvansa määräajaksi vai toistaiseksi, ja tarkoittaako maininta "eikä hänellä enää olisi oikeutta työttö-myysetuuteen" nimenomaista opiskeluaikaa vai työttömyysaikaa yleensä, jolloinka tämä sanktio olisi äärimmäisen kova siitä, että työtön lähtee omaehtoiseen koulutukseen? Yritin hakea tuota kohtaa, joka olisi selventänyt tämä tulkinnan, mutta en sitä löytänyt. Tässähän kulkee rinnalla sekä työvoimapalvelulain uudistus että työttömyysturvalain uudistus, mutta en tätä kohtaa löytänyt kummaltakaan puolelta. Mutta toivon kyllä, että jos joku muu on lukenut tämän kohdan tarkemmin kuin minä, kertoo sen tulkinnan, mutta ainakin jatkossa toivoisi tähän myöskin ministerin kiinnittävän huomiota.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Olemme päässeet siihen kohtaan iltaa, jolloin saamme onnellisena niittää täällä sosiaalitupon tai, sanoisinko, sosiaalitöpön hedelmää. Meillä on ilmeisenä tavoitteena, tietysti myönteisenä tavoitteena, saattaa työttömät ripeästi uuden työn syrjään. Ajatuksena on ollut rakentaa meidän työttömyys- ja sosiaaliturvajärjestelmäämme kannustavaan suuntaan, jotta työn vastaanottaminen olisi aina taloudellisesti kannattavampaa kuin tukien varassa eläminen.

Tämän päiväisten lakiesitysten monenlaista kirjoa katsottuani, kun valtionosuusuudistusta tutkailtiin, oli siellä kuningastavoitteena, että lainsäädäntö olisi sujuvasanaista, läpinäkyvää ja yksiselitteistä. Joudun surukseni toteamaan, että ainakaan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan tuleva työvoimapalvelulaki ja työttömyysturvalainsäädännön muutos eivät mielestäni täytä näitä unelmia. Ei niitä ole kyllä täällä esityksessä toki mainittukaan, mutta olisi jossain vaiheessa toiveissa, että meidän työlainsäädäntömme yhdenmukaistettaisiin, työttömyysturvalainsäädäntö ja sosiaaliturva samoin niin, että myös kansalaisilla olisi mahdollisuus aidosti omassa elämässään tulkita ja todeta asiat niin kuin ne todella ovat, eikä kaikki jäisi aina kassojen, liittojen, lakimiesten ja erinäisten muiden toimijoiden tulkittavaksi.

No, kaiken perusperiaatteena näyttää olevan sana "aktivoidu". Mutta surullista, kun näitä esityksiä lukee, tulee väkisinkin mieleen se ajatus, että peruspohjana edelleen elää se vakaa luulo, että ihmiset ensisijaisesti ovat laiskuuttaan työttöminä, ja se ei tässä maassa todellakaan pidä paikkaansa. Joku voi ehkä elon tiellä olla sortunut siihenkin ajatukseen, että työtä ei tarvitse tehdä, mutta varsin moni, voisin sanoa, että 99 prosenttia työttömistä olisi tänä päivänäkin valmis työhön, jos sitä työtä ja palkanmaksajia tästä maasta löytyisi.

No, tässä on arvioitu monella eri tapaa lain vaikutuksia eri toimijoihin. Mietin väkisinkin, että kun tutkitaan vaikutusta työttömyyskassoihin ja sen puolen toimijoihin kokonaisuutena, niin tällä hetkellä olemme saaneet tietoon, että työttömyyskassat ansiosidonnaisen päivärahan osalta tekevät päätöksiä niistä hakemuksista, jotka ovat tulleet touko—kesäkuussa. Jokainen meistä voi miettiä, että kun sinne läjäytetään nyt pahimman kesäruuhkan jälkeen vuodenvaihteesta uusi laki, jossa on uusia, erilaisia tavoitteita, toimenpiteitä, kuvioita, niin tilanne ei ainakaan helpotu.

No, tämä on sellaista mukavaa huomiointia, mikä onneksi ei tällä kertaa ole yksinpuhelua, kun kollegoja on kuitenkin paikalla. Olisi toivonut näin massiivisten muutosten yhteydessä, että myös ministeri olisi saapunut paikalle, mutta ilmeisesti hän työkiireiden vuoksi ei ole täällä. Pitäisi tietää, minkälaiset ovat te-toimistojen resurssit vastata näihin uusiin huutoihin, koska edelleen harkinnanvaraisen ylläpitokorvauksen myöntäminen jää työ- ja elinkeinotoimistojen tehtäväksi niissä tapauksissa, jolloin henkilö ei saa työttömyysetuutta. Harkinnanvaraista ylläpitokorvausta maksetaan jatkossa arviolta muutamalle sadalle henkilöasiakkaalle vuosittain. Mutta yleensä tämäkin arviointi vaatii erityistä osaamista, ja viesti te-toimistoista on ollut se, että ne erityisosaajat ovat saaneet lähteä.

Sitten tietysti mukavana asiana on koulutuspäivärahan maksu ja ajatus siitä, että jokainen innokkaana ryntää koulutukseen. No, on tietona, että tämä työnhakijan omaehtoisen koulutuksen ehtojen lieventäminen ja paremmat etuudet kannustavat opiskelemaan sellaisiakin työnhakijoita, jotka eivät muutoin opiskelemaan hakeutuisi, ja voi olla niin, että opiskelupaikkojen kysyntä lisääntyy. Mistä nämä opiskelupaikat otetaan tällä hetkellä, kun täysin kouluttamattomia nuoria on meidän maassamme satapäin vailla opiskelupaikkaa?

Elikkä sitä läpinäkyvää, yksiselitteistä ja helposti luettavaa lainsäädäntöä odotellessa veivaamme sitten tätä.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on sinänsä sikäli myönteinen, että tässä työttömyystukea saaville annetaan mahdollisuus omaehtoiseen koulutukseen, mutta kyllä tähän ongelmiakin liittyy. Itse asiassa edustajat Mustajärvi ja Kyllönen niihin viittasivatkin. Keskeinen ongelma on se, että kun nyt siirrytään koulutustuesta työttömyystukeen ikään kuin tämän koulutuksen henkilökohtaisena rahoituslähteenä, niin se tarkoittaa silloin tietysti samalla myöskin sitä, että työttömyyspäivät siinä kuluvat, ja jos koulutettava ei voi olla varma siitä, että koulutus johtaa työllistymiseen, kuten tämän tyyppisessä koulutuksessa asia usein on, niin on hyvin mahdollista, että kannustavuuden sijasta tämä muutos johtaakin torjuntaan. Tämä sama pätee tuohon seuraavaankin lakiesitykseen ehkä vielä pahemmin.

Toinen ongelma on se, että nyt työ- ja elinkeinotoimistoista tulee yhdenlaisia portinvartijoita, kun niiden tehtäväksi jää arvioida, ketkä työttömistä nyt oikeasti ovat sen koulutuksen tarpeessa ja ketkä eivät ole. Tämä saattaa toimistojen resurssienkin vuoksi mutta muistakin syistä muodostua kohtuulliseksi ongelmaksi.

Lopuksi, arvoisa puhemies, kun tässä nyt yhdellä eurolla tukea korotetaan, niin siitä voisi olla tietysti monta mieltä. Minusta tällainen korotus tässä tilanteessa on sofistikoitua piruilua.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä ylläpitokorvauksen 1 euron korotus ja 2 euron, jos työssäkäyntialueen ulkopuolella käy, sehän on, en sano noin sitä, mutta kuitenkin se on jollakin tavalla kyllä niin alimitoitettu, jotta en tiedä, millä sanalla kuvaisi, koska kustannukset ovat kuitenkin nousseet ja ideahan ylläpitokorvauksessa on se, jotta ihminen maksaisi sillä ne kustannukset, mitä koituu siitä, kun lähtee tämmöisiin toimenpiteisiin. No, se siitä, mutta varmaan valiokunnassa otetaan siihen kantaa, mitä mieltä nähtäisiin olevan, mikä on se oikea summa.

Sitten tämä aktivointinäkökulma. Tässä on epäonnistuttu hallituksen toimesta perusteellisesti. Ed. Erkki Virtanen tuossa vei oikeastaan sanat suusta siinä mielessä, jotta jos aktivoidaan, niin tämähän voi tehdä sen, että passivoi lähtemään koulutukseen, koska mitään varmuutta siitä, jos lähtee johonkin, ei ole olemassa, jotta saa työpaikan. Se ongelma kaiken kaikkiaan tässä on. Sen takia voi olla, jotta tämä omaehtoinen koulutuskin, joka on tässä hyvä asia, jotta saa lähteä semmoiselle alalle kuin haluaa eli mikä on omasta mielestä paras, nyt tässä mahdollistetaan, mutta jos tämä iskee vastaan, kun se lasketaan työttömyysturvan sisälle eikä ole olemassa varmuutta työpaikasta, niin voi olla, että henkilö ei lähde tähän koulutukseen.

Sen takia tämä on yksi kysymys, joka pitäisi tietysti pyrkiä valiokunnassa muuttamaan siten, jotta hallituspuolueitten edustajatkin voisivat katsoa positiivisesti tämän asian ja pyytää tietoa semmoisilta henkilöiltä, jotka nyt omaehtoisesti ovat lähdössä, mitä he ajattelevat tämän tyyppisestä muutoksesta. Kyllä minä väitän, jotta enemmistö siellä on sitä mieltä, jotta tämä on tosi huono muutos, koska aikaisemminhan oli sillä lailla, että koulutukseen aktivoitiin, ihmiset halusivat mielellään lähteä, kun tiesivät, että työttömyysturvaa jää jäljelle vielä sen koulutuksen jälkeenkin, jos ei onnistu saamaan työtä.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin edellinen puhuja, näen kyllä tämän hyvin positiivisena muutoksena. Itse, kun olen entinen ja ehkä tulevakin ammattikorkeakouluopettaja, olen varsin usein saanut palautetta siitä, että heti sen jälkeen, kun taantuma alkoi, monet iltaopiskelijat joutuivat lopettamaan opiskelunsa, koska he eivät saaneet työttömyysturvaa, koska järjestelmä oli sellainen, että ainoastaan ammatillisessa koulutuksessa iltaopiskelijoina olevilla oli te-toimiston virkailijan päätöksellä oikeus saada työttömyysturvaa silloin, kun opiskelu ei ollut tosiasiallinen työllistymisen este.

Nyt tämä uudistus, joka mahdollistaa muun muassa korkeakouluopintojen loppuun viemisen ja opistotasoisen tutkinnon täydentämisen, on kyllä huomattava parannus. Ei ole nimittäin mitään järkeä siinä, että henkilö, joka on esimerkiksi viittä vaille maisteri, joutuisi sen takia, että hän saisi työttömyysturvaa, lopettamaan korkeakouluopiskelun ja menemään työvoimapoliittiseen koulutukseen ja viemään sieltä paikan joltain sellaiselta, joka tarvitsee sitä työvoimapoliittista koulutusta huomattavasti enemmän.

Eli tämä uudistus on todella tervetullut ja on ihan merkittävä parannus ja nimenomaan korostuu tällaisessa työllisyystilanteessa, mikä meillä on tällä hetkellä, koska yleensä esimerkiksi iltaopiskelijat ovat sellainen ryhmä, että he eivät juuri työttömänä ole hyvässä taloustilanteessa, koska he ovat yleensä sitä kaikkein aktiivisinta väkeä, mutta nyt tässä hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa tiedän, että monissa ammattikorkeakouluissa esimerkiksi on kokonaan iltaopiskelijaryhmiä jouduttu lopettamaan sen vuoksi, että järjestelmä ei ole toiminut järkevästi. Mutta nyt saadaan onneksi muutos.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Työttömän toimeentuloturva on hyvin epävarma. Siihen vaikuttavat hyvin monet syyt. Näen, että tässä saattaa olla niin, että tämä vielä lisää entisestään sitä epävarmuutta. Tämä voi parantaa kyllä viittä vaille maisterin tilannetta, mutta mielestäni tämä ei paranna kyllä 20 vuotta konepajalla sorvarina olleen henkilön tilannetta, jolta on mennyt työpaikka alta, jos firma on tehnyt esimerkiksi konkurssin ja ei ole työpaikkaa näkyvissä ja hänen työttömyysturvapäivänsä kuluvat sitten koulutuksessa, jonka pahimmassa tapauksessa vielä työvoimaviranomaiset ovat määränneet ja joka ei esimerkiksi vastaa hänen halujaan ja kykyjään. Hän käy sen koulutuksen ja samana aikana hän kuluttaa nämä työttömyysturvapäivänsä. Hänen tiensä on loppujen lopuksi sitten vain kunnallinen toimeentulotukiluukku.

Tämä varmaan joittenkin ihmisten asiaa parantaa, kuten ed. Satonenkin totesi, en minä sitä kiistä, mutta tälle suurelle joukolle työttömiä, jotka menettävät työpaikkansa esimerkiksi konkurssin tai muun yrityksen lopettamisen johdosta, tämä on kyllä melkoinen miina, johon hyvin helposti voi langeta, ja sen jälkeen ei pääse sitten enää työttömyysturvan piiriin, koska työttömyysturvapäivät ovat kuluneet.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Satonen kuvasi kyllä ihan hyvin sellaisen työttömän tilanteen, joka on oikeastaan optimityötön näiden muutosten suhteen, ja sellaisen työttömän asemaa tämä muutos varmaan parantaakin.

Mutta jos ajatellaan, että on työtön, jolla lähestyy tämä 500 päivän raja, niin kun hänen pitäisi lähteä työvoimapoliittiseen koulutukseen tai omaehtoiseen koulutukseen ehkäpä toiselle työssäkäyntialueelle hyvinkin kauas, niin mitä lähemmäs se päivä tulee, että hänen työttömyysturvapäivänsä ylittävät tuon 500 päivän maagisen rajan, sitä varmemmin sellainen työtön ei lähde koulutukseen, koska hänen tulotasonsa puolittuu sitten. Kyse on yksinkertaisesti leivästä. Kyse on niistä valinnoista, mitä voi tehdä, sillä opiskelua suunnittelevalla voi olla perhe, sellainen elämäntilanne, että tuo tulojen puolittaminen on aivan liian kova rasite.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustajat Kuoppa ja Mustajärvi ovat sanoneet paljon siitä, mitä varten tämän puheenvuoron pyysin.

Mutta ed. Satoselle voisin todeta, että emme me ole tästä asiasta eri mieltä. Me olemme itse asiassa aivan samaa mieltä. Viime kaudella silloisesta hallituksen esityksestä, jossa omaehtoisen koulutuksen edistämistä ei avattu tällä tavalla, muistaakseni kokoomuksen kanssa yhdessä teimme oikein vastalauseenkin. Kyllä tämä on hyvä lakiesitys tältä osin, mitä te kuvailitte.

Mutta siltä osin, mitä edustajat Mustajärvi, Kuoppa ja Lahtela ovat edellä kuvanneet, siinä on puute, josta nyt vakavasti uskon, että te viisaana miehenä, ed. Satonen, ja samalla myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtajana omalta osaltanne yhteistyössä tovereitten kanssa — anteeksi, edustajien kanssa, edustajatovereitteni kanssa — hoidatte sen siellä valiokunnassa kuntoon, että työttömille avautuvat myöskin heidän kannaltaan parhaat mahdollisuudet ja edellytykset hankkia sekä koulutusta että omaehtoista koulutusta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Työväen parhaat voimat ovat salissa sekä vasemmalla että oikealla näköjään. Ed. Satoselle sen verran voisi todeta sen verran tästä, että eiväthän iltaopiskelu ja loppututkintoon tähtäävä opiskelu vaadi sitä, jotta tämä nyt koplataan yhteen siten, että tämä syö työttömyysturvaa. Eihän niillä ole mitään tekemistä keskenään, vaan tarvitaan pykälä siitä, että näille maksetaan, se ei ole este, jos opiskelee iltaisin tai loppututkintoon tähtäävästi.

Siinä mielessä tämä teidän sanontanne, jotta ikään kuin tämä olisi nyt semmoinen paketti, joka on tehty, koska muuten ei olisi voitu sitä hoitaa, niin eihän se pidä paikkaansa, vaan tämä olisi voitu hoitaa ihan yksinkertaisella tempulla.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä on puhuttu aika paljon tästä maagisesta 500 päivän määräajasta, ja minä luulen, että siellä myöskin vasemman puolen työelämän osaajien joukossa ollaan aika hyvin selvillä siitä, että tämä muutos tähän 500 päivän rajaan tai siihen, että koulutus ei enää jatkossa tule kerryttämään näitä päiviä entiseen malliin, on tehty kolmikantaisesti, niin työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen kuin hallituksen taholta, yhteisesti sovittu.

Muistan, kun valiokunnassa muistaakseni tätä asiaa jo aiemmin jossakin yhteydessä sivuttiin, että myöskin ay-liikkeen puolelta tuotiin esille sitä, että on olennaista, että sinne koulutukseen hakeudutaan sitä kautta, että voidaan edesauttaa sitä työllistymistä, eikä motiivina koulutukseen hakeutumiseen ole se, että voidaan niitä päiviä kerryttää.

Tietysti tilanne työmarkkinoilla on tällä hetkellä poikkeuksellinen, mutta nyt täytyy muistaa, että 500 päivääkin on aika pitkä aika. Tässä toivottavasti ollaan jo taantumasta yli, ennen kuin 500 päivää tulee niille vastaan, jotka tällä hetkellä ovat työttömäksi jääneet. Sen lisäksi se uudistushan tulee vasta myöhemmin voimaan. Mutta tähän logiikkaan tämä tältä osin perustuu.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Karl Marx muistaakseni sanoi aikanaan, että ihmisen on ensiksi syötävä ja pidettävä itsensä hengissä ja vasta sen jälkeen voi harrastaa muita jalostavampia toimintoja kuten esimerkiksi itsensä sivistämistä. Se pätee oikein hyvin tähänkin.

Se on totta, mitä te, ed. Satonen, sanotte, että pitäisi tietenkin keskittyä koulutukseen. Mutta kun niitten työttömienkin on syötävä, niin silloin siinä äkkiä tulee huoli siitä, kuinka suuri se työttömyysetuus, jolla elää pitää, oli koulutuksessa tai ei, on myöskin jatkossa. Siitä tässä on kysymys.

Sitten kun on tämä perustelu, että vaikkei tämä nyt hyvä olekaan, niin tämä on kolmikantainen ja sen takia hyväksyttävissä, niin kun tänään olen tuota perustuslakia lukenut useammankin kerran, niin siinä taidetaan todeta, että ihan kolmikannasta riippumatta edustajan on tässä lainsäädäntötyössä noudatettava totuutta, oikeutta ja perustuslakia ja muita säännöksiä ei tarvitse noudattaa.

Minusta tämä sosiaalitupo, johon tämä perustuu, kuten monet muutkin asiat, jotka tänään ja lähitulevaisuudessa tänne tulevat, pitää sisällään hyviä asioita, mutta ne pitävät myöskin huonoja asioita. Hyviä asioita minä puolustan, ja huonoja asioita minä vastustan, kuten periaatteeni on aina ollut.