Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Oletin, että ministeri käyttää ensimmäisen puheenvuoron tästä asiasta, koska oletin eilisen lyhyen keskustelun pohjalta, että hänelläkin kiinnostusta tähän asiaan on. Se, minkä takia otin asian eilen esille, liittyy nimenomaan siihen, että ihmettelin, mikä teki tämän muutosilmoituksen ministeri Lehtomäen sidonnaisuuksista ajankohtaiseksi, ja kun en kerta kaikkiaan päässyt asiasta selville, mikä on se syy, niin silloin on luontevaa kysyä.

Perustuslain 63 §:hän lähtee siitä, että ministerin on viivytyksettä ilmoitettava sidonnaisuuksistaan. On erikseen määritellyt tietyt asiat, jotka pitää ilmoittaa, mutta sitten on myöskin tämmöinen yleislause: "- - ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä." Ja tämä minusta on tässä perustuslaissa avainkohta. Oleellistahan on ensinnäkin se, mistä ministerin on ehdottomasti ilmoitettava, mutta myöskin se, mitkä asiat tekevät hänestä jäävin, ja sen arviointi on sitten hyvinkin hankalaa tietyissä tilanteissa.

Mutta jos ajatellaan tätä nimenomaista Talvivaara-hanketta, sehän on jättihanke, siinä on myöskin ympäristöministeriöllä, ympäristöhallinnolla hyvin vahva rooli ja tämän kaltaisissa tilanteissa minusta ministerin pitää olla äärimmäisen varovainen. Jos on vahva viranomaisvallankäyttö, tiedonsaantioikeus ja myöskin vahva henkilökohtainen taloudellinen intressi, niin nämä yhdessä luovat sen vaarallisen asetelman. Ja siinä mielessä on ihan mielenkiintoista kuulla se, mitenkä ministeri Lehtomäki itse arvioi nyt tilannetta.

Ympäristöministeri  Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Mustajärvi totesi, sidonnaisuusilmoituksessa käsitellään lähtökohtaisesti valtioneuvoston jäsenen omia omistuksia. Mutta, arvoisa puhemies, minä olen itse oman harkintani perusteella tältä osin tullut siihen tulokseen, että soveltaisin tässä laajempaa tulkintaa ja että tässä saattaa olla perustuslain tarkoittama muu sellainen sidonnaisuus kyseessä, jolla voi olla merkitystä arvioitaessa valtioneuvoston jäsenen toimintaa. Tämä on siis oman harkintani tulos. Sillä ei ole mitään erityistä ajankohtaisuutta, mutta se tietysti linkittyy siihen tosiasiaan, jonka ed. Mustajärvi tuossa toi esille, että minulla on silloin tällöin myöskin viranhoidollisissa tehtävissä edessäni kysymyksiä, jotka linkittyvät toimialaan tai yksittäiseen yritykseen.

Käsitykseni on, arvoisa puhemies, että sidonnaisuusilmoitus sisältää sidonnaisuuden arvioinnin kannalta riittävän informaation. Luonnollisesti sidonnaisuus ja esteellisyys ovat eri asioita ja valtioneuvoston jäsenenä arvioin ja punnitsen esteellisyyttä, jos sellainen konkreettinen päätöksentekotilanne eteen tulee.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! On ihan hyvä, että tästä asiasta on saatu tämänkin päivän aikana tiedotusvälineitten kautta lisäinformaatiota. On aivan oikein, niin kuin ministeri Lehtomäki sanoi, että sidonnaisuuksien ilmoittaminen ja jääviys ovat kaksi eri asiaa, siitä me olemme aivan samaa mieltä. Mutta perustuslaki, samaten kuin jääviyden arviointi, lähtee kuitenkin siitä, että kansalaisilla pitää olla oikeus ja mahdollisuus ihan oikeasti arvioida sitä, mikä on poliittisen päätöksenteon asema ja mitkä tekijät voivat vaikuttaa poliitikon asioitten valmisteluun ja päätökseen ja kuinka käytetään sitä kaikkea tietoa, mitä ministerikin saa. Siinä mielessä kiinnostava kohta on se tässä yksittäisessä tapauksessa, kuinka pitkään nämä osakkeet ovat olleet kenenkin hallinnassa, omistuksessa.

Mutta lainsäädäntömuutos on minusta kiistaton, että voitaisiin pohtia sitä, täsmennetäänkö ilmoitusvelvollisuutta niin, että omistukset suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa ja myöskin puolison omistukset tulevat ilmoitusvelvollisuuksien joukkoon. Pelisääntöjen selkeyttäminen minun mielestäni on kaikkien kannalta aivan ehdottoman tärkeää. Se on tärkeää ministerin kannalta, että ministeri tietää, kuinka hänen tulee toimia. Se on tärkeää eduskunnan kannalta, koska meille on annettu velvoite seurata ministerien toimintaa, sidonnaisuuksia, ja asetelma kuitenkin on niin, että ministerit aina, niin kuin koko hallituskin, nauttivat eduskunnan luottamusta eikä toisinpäin. Ja siinä mielessä olen ihmetellyt kyllä sitä, kuinka nämä ministerien sidonnaisuusilmoitukset menevät läpihuutojuttuina eduskunnassakin. En ole varma, oliko tämä ensimmäinen kerta, kun asiasta edes keskusteltiin, mutta joka tapauksessa pelisäännöt on saatava selviksi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Mielestäni on aika kunnioitettavaa, että ministeri Lehtomäki avaa kuitenkin tämän pelin, ja toivon, että samaa kansalaisrohkeutta osoittavat myös muut ministerit tässä suhteessa.

Kannatan näitä ed. Mustajärven tekemiä linjauksia siitä, että mitä avoimempia ja läpinäkyvämpiä ja myös perhepiirin huomioivampia, sidosryhmät huomioivampia, nämä ilmoitukset ovat, mitä ministerin asemassa olevat henkilöt antavat, sen vakuuttavampaa on, että me olemme tietoisia siitä, mihin ministerit perustavat käsitystänsä, ketkä ovat heidän sidostahonsa, ja myös siitä, ketkä tietyllä tavalla saattavat vaikuttaa heidän kantoihinsa. Kyse ei ole siitä, ettemmekö uskoisi, että ministerit tekevät itsenäisiä ja omaan harkintaan perustuvia päätöksiä. Kyse on enemmänkin uskottavuudesta näitten päätösten teossa.

Nyt tässä ministeri Lehtomäen tapauksessa, edelleenkin kiitos tästä avoimuudesta, mielestäni on edelleenkin aika mielenkiintoista, että me saamme kuulla lehdistöltä, tiedotusvälineiltä, kuinka paljon näitä osakkeita on — meille annetussa ilmoituksessa on vain "merkittävä määrä" — ja meille myöskään ei ole ilmennyt, koska nämä osakkeet on hankittu, koska niillähän on saattanut olla ainakin yleisön mielessä vaikutusta mahdollisesti jo tehtyihin hallituksen päätöksiin.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että meillä on edustajien kanssa aika pitkälle menevä yksimielisyys siitä, mitä tämä perustuslain tarkoittama sidonnaisuusilmoitus lähtökohtaisesti tarkastelee, ja sehän lähtökohtaisesti tarkastelee ministerin omia omistuksia. Mutta tässä olen tapauskohtaisesti käyttänyt sitä harkintaa, että tässä voi olla sellainen muu sidonnaisuus, jolla on arviointia tehtäessä vaikutusta, ja olen siksi halunnut saattaa tämän asian eduskunnan tietoon.

Kun sitä on kysytty, niin todettakoon, että käsitykseni mukaan osakeomistus on tältä vuodelta, mutta mielestäni sidonnaisuuden arvioinnin kannalta juuri se, että kyseessä on merkittävä määrä, on se olennainen seikka, koska jos se on ei-merkittävä, sillä ei ole sidonnaisuuden arvioinnin kannalta silloin samanlaista merkitystä.

Puhemies! Toivon, että mietimme kuitenkin aika tarkasti sitä, olisiko jonkinlaisia säädösuudistuksia tarpeen tehdä. Mielestäni nykyinen säädäntöpohja on kohtuullisen hyvä ja se aivan oikealla tavalla jättää valtioneuvoston jäsenelle itselleen kohtuullisen laajaa harkintavaltaa, koska kyllä valtioneuvoston jäsenen itse pitää tietää ja tunnistaa, milloin on sellainen linkitys, että sillä voi olla merkitystä. Valtaosalla noista lähipiirinkään toiminnoista ei ole sellaista linkitystä, jolla on sidonnaisuuden kannalta merkitystä. Ja uskon, että me kaikki olemme täällä sitä mieltä, että meidän poliittisten toimijoiden tehtävänä on myös turvata omien läheisten ihmistemme, ystävien, sukulaisten ja kylänmiesten, täysiä kansalaisoikeuksia ja myös yksityisyyden suojaa.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Minustakin on arvokasta, että ministeri Lehtomäki on nyt täydentänyt tätä omaa ilmoitustaan, ja sitä osataan ilman muuta arvioida ja arvostaa. On tärkeätä, että tässä suhteessa pystytään avoimeen keskusteluun.

Yhdyn ministeriin myöskin siinä, kun hän totesi, että sidonnaisuusilmoituksessa, totta kai, lähtökohtaisesti kysymys on omista omistuksista ja niiden aiheuttamista riippuvuuksista. Mutta saattaisi olla paikallaan vähän, niin kuin ministerikin omassa puheenvuorossaan totesi, selvittää sitä, pitäisikö säädöksiä tässä suhteessa täsmentää, pitäisikö täsmentää siihen suuntaan, että myöskin lähiomaisten merkittävät omaisuudet, jotka aiheuttavat sitten myöskin päätöksentekoon sidonnaisuuksia, olisivat tässä selvityksen piirissä. Siinä on myöskin itse asiassa toinen puoli, joka koskee lähiomaisten intimiteettiä näissä kysymyksissä. Tämä ei ole kovinkaan selkeä, helppo asia, mutta tämä on ainakin selvittämisen arvoinen asia, ja on syytä pohtia vakavasti, pitäisikö tässä myöskin säädösuudistuksiin mennä. Arvostan, että ministeri Lehtomäki on nyt tämän keskustelun avannut.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Eihän tässä kukaan halua omistusoikeutta asettaa kyseenalaiseksi, ei ministerin eikä hänen läheistensä. Se on päivänselvä asia. Minäkin olen tällaisen kansankapitalismin kannattaja. Monessa tilanteessa hyvin laajalle levinnyt pienosakeomistus on terveempi omistuspohja yritykselle kuin keskittynyt omistus. Siinä mielessä tämä on aivan selvä asia. Mutta tämän omistamisen ja vahvan taloudellisen intressin ja vahvan julkisen vallankäytön välillä pitää olla sidokset selvinä niin, että tämä asetelma on kaikkien kannalta läpinäkyvä ja että intressejä voidaan sitten hyvin monipuolisesti arvioida kaikkien kansalaisten toimesta.

Mutta kyllähän minusta tämä on kuitenkin selvä, että esimerkiksi lasten, vanhempien ja puolison omistuksesta syntyy myöskin ministerille aivan yhtä lailla taloudellinen intressi kuin omasta omistuksestaankin. Ja minusta on täysin selvää, että siinä suhteessa tätä kokonaistilannetta ja kokonaisarviointia tehdessä tämä omistus tulee jatkossa ottaa huomioon. Nehän, jotka ovat esimerkiksi hallintoneuvoston jäseninä olleet joskus tai ovat nyt, joutuvat tekemään itse hallintoneuvoston jäseninä sisäpiiriläisilmoituksen omista ja perheenjäsentensä omistuksista ja sidonnaisuuksista, ja siinä mielessä on aika nurinkurista, kun katsoo sitä, minkälaista valtaa hallintoneuvoston jäsenet käyttävät, tai paremminkin eivät käytä: he joutuvat paljon tiukemmin ilmoittamaan myöskin läheistensä sidonnaisuuksista kuin sitten ministeri, joka voi päättää valtavan isoista asioista ja kuitenkin on mukana prosessissa, jossa saapi tietoa paljon ennemmin kuin moni muu saa. Ja se tieto myöskin osakeomistuksessa on käypää rahaa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Mustajärvi totesi, että taitaa olla ensimmäinen kerta, kun tämän tyyppisestä asiasta tässä salissa keskustellaan. Näin varmasti on. On ollut maan tapa, ettei keskustella. Mielestäni nyt tämän maan tavan on hyvällä tavalla kuitenkin asettanut ed. Mustajärvi ja myös ministeri Lehtomäki kyseenalaiseksi. Ministeri Lehtomäen avaus tässä asiassa on ollut erittäin kunnioitettava ja tullut hyvään tarpeeseen.

Olen samaa mieltä, että säädöspohjaa on hyvä vielä katsoa, millä pohjalla valtioneuvoston jäsenen sidonnaisuus ilmoitetaan. Eilen keskustelimme täällä oikeuskanslerin ollessa läsnä nimenomaan myös kunnanvaltuutettujen sidonnaisuuksista. Se keskustelu osaltaan on tätä samaa linjaa, nimenomaan kysymys sidonnaisuuksista, mahdollisista esteellisyyksistä jne. Sitä tarvitaan entistä enemmän.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! On syytä varmaan kerrata jotain tällä vaalikaudella tapahtunutta. Kun perustuslakia tarkistettiin, oikeusministeriö esitti alustavassa työssään myös, että lakia valtioneuvostosta on syytä tarkistaa osittain liittyen siihen, mitä tulee uudesta perustuslaista, osittain liittyen muun muassa ministerien äitiyslomiin. Muistatte varmaan keskustelun isyyslomista, mutta siinä yhteydessä oikeusministeriö otti esille myös muut tarkistustarpeet, muun muassa nämä sidonnaisuudet siinä vaiheessa. Silloin Valtioneuvoston kansliassa työryhmä työskenteli. Työryhmä silloin omalta osaltaan jo totesi, että myös näiden sidonnaisuuksien osalta, kun lakia tullaan tarkistamaan joka tapauksessa, on syytä tarkistaa. Tämä työ on siis aloitettu ja linjattu, ja tämä on määrä saattaa eteenpäin Valtioneuvoston kansliassa, koska vastuu sen lain valmistelusta on siellä eikä oikeusministeriössä. Mutta oikeusministeriö on tämän hankkeen laittanut liikkeelle jo vaalikauden alussa.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Mustajärvi totesi, että valtioneuvoston jäsen saa virkansa puolesta esimerkiksi sellaisia yhtiöiden toimintaan, tuleviin ratkaisuihin liittyviä tietoja, joilla tiedoilla voi olla suurikin merkitys ajatellen esimerkiksi puolison käymää osakekauppaa. Ihan selvyyden vuoksi haluan tuoda esiin tähän keskusteluun sen, että jos valtioneuvoston jäsen tällaisia tietoja menisi eteenpäin kertomaan ja jos sitten niiden tietojen valossa ja perusteella ulkopuolinen henkilö onnistuu tekemään hyviä osakekauppoja, niin siinä toteutuu arvopaperimarkkinarikos joka tapauksessa, siis riippumatta siitä, ovatko nämä perheenjäsenten osakeomistukset etukäteen tiedossa vai eivät.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Silti mielestäni sisäpiiritietoa levitettäessäkin tai sen levittämättömyydessäkin on hyvä hälventää niitä epäilyksiä, ja mielestäni se tapa, millä ministeri Lehtomäki on nyt tullut julkisuuteen, on hyvä tapa ehkäistä sitä keskustelua, joka olisi saattanut syntyä, jos tämä olisi tullut tietoon jotakin muuta kautta.

On totta, että valtioneuvoston jäsenillä on yhtäläinen vaitiolovelvollisuus, mutta kieltämättä jos puolisolla, lapsilla, vanhemmilla tai vaikkapa sisaruksella on merkittävää omistusta joissakin yhteisöissä, joihin valtioneuvoston päätöksenteolla vaikutetaan, niin totta kai on tärkeätä, että me, jotka olemme tekemässä tätä päätöstä, tiedämme, että valtioneuvoston jollakin jäsenellä saattaa olla taustalla tällainen taho. Toisaalta taas mielestäni julkisuuden ja kansan oikeus on tietää, että tähän toimintaan saattaa liittyä jotain, mitä kannattaa katsoa myös tarkemmalla luupilla.

Sitten, arvoisa ministeri Brax, on hyvä, että oikeusministeriö ja itse asiassa valtioneuvosto on yrittänyt toimia tällä alalla. Se on nyt lykkäytynyt siihen seuraavaan mahdolliseen lakimuutokseen, mutta kyse onkin nyt siitä, että tällä hetkellä me tarvitsemme uskonpalautusta politiikkaa ja poliitikkoja kohtaan. Sen uskonpalautuksen ykkösaskelma on oma-aloitteisuus.

Edelleen toistan sen saman, minkä sanoin edellisessä puheenvuorossa, että minä kehotan, että muut ministerit toimivat samoin kuin ministeri Lehtomäki on nyt toiminut eli uskaltavat ilmoittaa silloin, kun he kokevat, että heidän lähipiirinsä omistajuudet saattavat jollakin tavalla vaarantaa heidän uskottavuuttaan, tai toisaalta, kun on tärkeä tieto, mikä ihmisillä pitää olla, että lähipiirin omistajuus on vaikuttamassa heidän päätöksentekoonsa. Nämä tiedot olisi hyvä tuoda myös eduskunnan tietoon.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Voisiko ministeri Brax vähän valottaa sitä lainsäädäntötyötä, miltä pohjalta se on laitettu liikkeelle, kertoa näistä yleisistä tavoitteista ja suuntaviivoista? Avainkäsitteethän tätäkin asiaa arvioitaessa ovat sidonnaisuus, niistä ilmoittaminen, ja sitten jääviys. Ne liittyvät erottamattomalla tavalla toisiinsa.

Mutta kertaan vielä sen, että minusta on päivänselvä asia, että henkilöllä on aivan yhtä vahva taloudellinen intressi paitsi oman myöskin lasten, vanhempien ja puolison omistusten kautta. Se on ihan selvä asia, siitä syntyy se taloudellinen intressi kokonaisuudessaan.

Kun esimerkiksi jääviyden lajeja on hyvin monenlaisia, on osallisuusjäävi, edustusjäävi, intressijäävi, palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi ja yhteisöjäävi, niin tämän asian arvioiminen ei missään tapauksessa ole kovin yksinkertaista. Sen takia selkeät pelisäännöt ovat meidän kaikkien uskottavuuden kannalta tärkeitä.

Rakel  Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu liittyi ihan oleellisesti äskeiseen demokratiakeskusteluun eli siihen, kuinka kansalaisten sekä lainsäätäjien ja valtioneuvoston jäsenten välistä luottamusta voidaan vahvistaa. Minusta on erittäin hyvä, että nyt tämä keskustelu käydään.

Tuntuu vaan siltä, että kunnissa ovat jo nämä pelisäännöt paljon selvemmät kuin täällä valtion puolella ja lainsäätäjäpuolella. Kunnissa ne kyllä tiedetään. Siellä esimerkiksi valtuutettu on esteellinen, jos asia koskee häntä tai hänen lähipiiriään, puolisoa tai lapsia, muun muassa tämmöinen omistajuus, hitasasunto, esimerkkinä.

Minä vielä nyt pyydän, että ministeri Brax sanoo selkokielellä sen, että, eikö niin, esteellisyys tulee siitä, mitkä ovat ne omistussuhteet, ja se on olemassa jo nykylaissa. Sitä ei, vaikka se on puolison omistus, tarvitse enää lähteä lailla uudelleen säätämään, vai onko meillä nyt tulkintaongelma?

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni ministeri Lehtomäki on toiminut ansiokkaasti, kun hän on itse ilmoittanut tämän "merkittävän" sidonnaisuuden. Olen itse ollut yli 23 vuotta tässä salissa ja en muista aikaisemmin, että tällä tavoin kuin ed. Mustajärvi on ottanut esiin olisi käyty keskustelua ja minun mielestäni ihan asiallista keskustelua. Tämä kokonaisuutena varmasti panee miettimään moniakin asioita.

Vielä kunnioitus ministeri Lehtomäkeä kohtaan senkin johdosta, että jos — kun käsitykseni mukaan valtioneuvostolla on Talvivaaran uraanilupahakemus — tätä keskustelua ei olisi käyty, niin voi olla, että se myöhemmin olisi pulpahtanut sitten esiin. En tiedä, miten ministeri tekee, katsooko, että hän mahdollisesti on siinä käsittelyssä jäävi, kun hän on tällaisen merkittävän omaisuusmassan ilmoittanut perhepiirillään olevan. Mutta minun mielestäni tämä on ollut puhdistava ja asiallinen keskustelu.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Perustuslain 63 §:n mukaisesti pitää ilmoittaa siis omat ja sitten, niin kuin ministeri Lehtomäki on toiminut, ne, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Ed. Sirnö kehotti muitakin ministereitä toimimaan samalla tavalla. Käsitykseni mukaan kaikki ministerit ovat koko ajan toimineet samalla tavalla, eli tämän kaltaista ilmoitettavaa ei ole, ei ainakaan itselläni ole, ja tiedän sen tasan tarkkaan, että ei ole. Tältä osin siis mitään semmoista, joka politiikan puhdistumisen nimessä nyt täytyy tehdä kaikkien muidenkin, ei ole olemassa. Siitä, että ministeri Lehtomäki toimii esimerkillisesti ja ensimmäisen kerran, koska hänelle on tullut tämmöinen tilanne eteen, ei seuraa, että muillakin olisi tällainen tilanne, jos kerran sellaista tilannetta ei ole.

Sitten taas kun katsotaan, mitä valtioneuvoston laista puuttuu, niin selkeyden nimissä olisi varmaan hyvä, että valtioneuvoston lakiinkin erikseen kirjoitettaisiin samankaltainen säännöstely, mikä löytyy hallintolain 27 ja 28 §:istä, koko se lista erilaisista esteellisyystilanteista plus vielä sitten se kaatotilanne. Täytyy muistaa, että on erilaisia tilanteita, joissa voi kokea, että voi hyötyä tai voi syntyä haittaa. Se voi olla hyvin moninainen, ja täysin suljettuhan se lista ei ole koskaan.

Mutta aivan niin kuin ed. Hiltunen kertoi, esteellisyys sinänsä on aina, ja jokaisen valtioneuvoston jäsenen tietenkin tästä näkökulmasta täytyy olla ja hän on tietoinen lähipiirinsä erilaisista tilanteista. Mutta se on kyllä aivan eri asia kuin se, että politiikan puhdistaminen vaatisi sitä, että ihmisellä, joka lähtee politiikkaan mukaan, pitää olla koko suvun lupa ilmoittaa suvun kaikki omistukset. Miten ihmeessä vain alas- ja ylöspäin? Esteellisyys voi hyvin voimakkaasti syntyä esimerkiksi sisareen tai veljeen.

Tästä näkökulmasta nyt toivoisin, että kaikilla pysyisi vielä jäitä hatussa ja pidetään nämä kaksi asiaa erillään. Siis siitä, että ministeri Lehtomäki on toiminut 63 §:n näkökulmasta hienosti ja oikein, kun tilanne on syntynyt, ei synny välttämättä eikä itse asiassa synny ollenkaan sitä, että sinänsä perustuslain 63 §:ssä olisi mitään uudistustarvetta. Perustuslaki on juuri perattu, eivätkä myöskään vasemmistoliiton edustajat siinä johtamassani työssä nähneet, että 63 §:ssä on mitään muutostarvetta. Ihan rauhassa varmaan löydämme tähän nyt järkeviä asioita, mutta nämä asiat pitää pitää nyt erillään.

Markus  Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Ministeri Braxille, että ainakin me vasemmistoliiton kansanedustajat olemme yrittäneet puhua koko ajan asiasta ilman mitään puoluepoliittista paatosta, ihan asiasta asiana, koska se on meidän kaikkien etu. Siihen liittyen, kun Brax viittasi lainsäädäntövalmisteluun, en saanut kyllä vieläkään mitään viitteitä siitä, mihin suuntaan tätä lakia ollaan viemässä. Kyllä te jotain voitte valottaa siitä, mitä tuleman pitää. Palaan siihen, että kyllä se on minun mielestäni aika mielenkiintoinen tilanne, että jos monellakaan hallintoneuvostolla ei ole kovin paljon päätäntävaltaa, tiedonsaantioikeus on, niin hallintoneuvoston jäsenet kuitenkin ilmoittavat hyvinkin tarkasti myöskin lähipiiristään asioita, niin kuin olen esimerkiksi minä tehnyt. Kyllä tässä on minusta ihan selvä epäsuhta sen suhteen, kuinka isoa valtaa käyttää, mitä ilmoittaa, mitkä ovat sidokset ja kuinka niitä pitäisi pystyä sitten kaikkien kansalaisten arvioimaan. Toivon ministeri Braxilta sitä, että valotatte hieman, mihin suuntaan te olette kehittämässä lainsäädäntöä.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! On ymmärrettävää, jos ei ensimmäisellä kerralla kuule. Tätä lakia valmistelee Valtioneuvoston kanslia, se ei ole siis oikeusministeriössä. Ei oikeusministeriössä, kun katsottiin, onko tarvetta muuttaa perustuslakia, kukaan asiantuntijoista eikä täällä edustetuista puolueista nähnyt, että 63 §:ssä on muutostarpeita. Sen sijaan huomattiin, että siinä valtioneuvostolaissa on, jota ei siis valmistele oikeusministeri eikä ministeri Brax, ja sen takia ministeri Brax ei valota sitä enempää. Vastasin teille sen, mikä minulla on tieto. Se ajatus, mikä oikeusministeriössä on ollut, on, että valtioneuvostolaissakin samalla tavalla ihan selvyyden vuoksi luetellaan, niin kuin hallintomenettelylaissa, esteellisyyssyyt. Minä sanoin tämän jo äsken ja toistan uudelleen, ja tämä vastaus on itse asiassa käsittääkseni aika tyhjentävä tältä osin, mutta toistetaan se niin monta kertaa kuin tarvitsee.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan selvyyden vuoksi muun muassa ed. Vistbackan puheenvuoron johdosta:

On kaksi eri asiaa, ja ministeri Brax kyllä jo tätä asiaa selvitti, mutta yritän omalta osaltani vielä osallistua tähän samaan selvittämiseen. On yksi asia se, mitä valtioneuvoston jäsenen pitää ilmoittaa sidonnaisuuksistaan. On toinen asia se, minkälaisissa tilanteissa ministeri on jäävi osallistumaan päätöksentekoon eli hän on esteellinen. Tätä esteellisyysasiaahan käsitellään parhaillaan perustuslakivaliokunnassa, niin kuin kaikki tiedämme, mutta jos esimerkiksi valtioneuvostoon tulee jotakin yhtiötä koskeva asia, jolla on suuri merkitys tämän yhtiön taloudellisen toiminnan kannalta, ja esimerkiksi ministerin sisar on hyvin merkittävä omistaja tässä yrityksessä, niin on ihan selvää, että tällainen ministeri on esteellinen osallistumaan tätä yhtiötä koskevaan päätöksentekoon ja hänen on siinä tilanteessa itsensä jäävättävä.

Toinen asia on sitten se, mitä säädetään siitä, mitä valtioneuvoston jäsenten pitää etukäteen tiettyjen menettelyjen mukaisesti ilmoittaa sidonnaisuuksistaan, enkä tällä ota siihen kantaa, halusin vaan tuoda esiin tämän eron ilmoittamisvelvollisuuden ja esteellisyyden osalta. Ei siis ole niin, että jos ei jotain sidonnaisuutta tai sukulaisten omistuksia olisi ilmoittanut, niin sitten ei olisi myöskään jäävi, vaan jäävi on siitä riippumatta, minkälaisia ilmoitusvelvollisuuksia valtioneuvoston jäsenille säädetään.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Kuten sanottua, ilmoitusvelvollisuus on eri kuin vapaaehtoisesti annettu ilmoitus. Mielestäni, kun arvioidaan vaikkapa ministerin toimintaa, siihen arvioon sisältyy myös arvio siitä, mitkä ovat hänen sidoksensa. Edelleenkin korostan sitä, että mielestäni ministeri Lehtomäki on toiminut hienosti tässä, ja ok, ehkä sitten kaikki ministerit ovat ilmoittaneet kaikki mahdolliset, mitkä itse kokevat vaikuttavan tähän asiaan. Tämä oli ehkä vaan silmiinpistävää tällä kertaa, kun oli erikseen tuotu meille tämä asia.

Pitää katsoa ne sidonnaisuudet nyt läpi, onko todella niin, että kaikki kytkyt vaikkapa erilaisiin voimalaitoksiin tai joihinkin muihin on perattu näissä ilmoituksissa, mitä ministerit ovat antaneet, koska vaikka ministeri jääväisikin itsensä varsinaisessa päätöksenteossa, niin koko valtioneuvoston uskottavuuden kannalta on toki hyvä, että on tiedossa myös ne sidonnaisuudet, jotka saattavat yksittäisten ministereitten toimintaan vaikuttaa ja jotka saattavat vaikuttaa vaikkapa siihen käytäväkeskusteluun, mikä varsinaisen päätöksenteon ulkopuolella tehdään.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt kun tätä keskustelua käydään näin pitkään, niin mieleeni tuli ed. Ruohonen-Lernerin käyttämä puheenvuoro näistä tuttavuussuhteista sun muista. Jos sitten tähän kaatopykälään menevät myös ystävyys-, perhetuttavuussuhteet ym., silloin tietenkin mennään hyvin pitkälle. Silloinhan me emme kohta pysty keskustelemaan toistemme kanssa. Myös näissä valinnoissa on hyvin tarkkaa, keitä mihinkin valitaan ja mitkä ovat ne perusteet. Nyt täällä on jo tämänkin päivän aikana käytetty sellaisia puheenvuoroja, että ainakin allekirjoittanut rupeaa miettimään, että ei savua ilman tulta.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri Lehtomäki teki erinomaisen hienosti, kun hän ilmoitti näistä omista tai perheensä osakkeista. Kuitenkin olisin sen verran halunnut tietää lisää tästä, kun ydinvoimaistunto hallituksessa pidettiin, oliko se nyt 6.5., onko ne osakkeet hankittu ennen sitä vai jälkeen sen istunnon, koska sillähän voi olla sitten tietyllä tavalla ... Kysymys on Talvivaarasta, joka mahdollisesti hakee uraanin kaivuulupaa, ja uraanihan myydään sitten ydinvoimayhtiölle.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolan kysymyksessä tulikin jo tämä, että mahdollisesti ehkä joskus kuitenkin saattaisi olla. Muistini mukaan olen ollut työmatkalla silloin, kun valtioneuvosto on ydinvoimaesityksestä päättänyt.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Jos teillä on aikaa, käykää katsomassa hallintolain 27 ja 28 §. Näette, kuinka monta syytä on olla esteellinen, ja ajatus siitä, että ne kaikki syyt yritettäisiin etukäteen tyhjentää siihen listaan, mikä pitää antaa, on syvä mahdottomuus. Se vaatisi silloin sitä, että muun muassa pitäisi luetella kaikki läheiset ystävät mutta myös ne ihmiset, joita epäilee julkisiksi vihamiehikseen, ja sukua hyvin laajasti jne. Tämä on aivan mahdoton ajatus, että nämä kaksi asiaa olisivat yhteneväiset.

Vielä varmuuden vuoksi, ettei nyt vaan jää väärää käsitystä, alaikäisistä lapsista. Eli ministerin vanhemmuus koskee niitä lapsia ja ministeri tekee muun muassa päätöksiä lasten omaisuudesta. Siltä osin nämä merkittävät omaisuudet pitää jo nyt ilmoittaa — ja myös itse olen ilmoittanut — tältä osin kuin ministeri itse vastaa. Sen sijaan en tiedä yhtään tilannetta, jossa olisi niin, että jonkun puoliso olisi ministerin holhouksen alla ja tältä osin siis suoraan ilmoitettavissa. Jos tämä auttaa tätä tilannetta hahmottamaan, ministeri ilmoittaa siis ne, mitkä koskevat häntä itseään, omaa lastaan sekä näissä tilanteissa, mitkä nyt ovat tulleet esiin. Sitten on ihan erikseen valtava mahdollisuus niitä tilanteita, joissa ollaan jäävejä, ja ajatus, että nämä kaksi laitettaisiinkin päällekkäin, on kyllä aika kestämätön ja hankala, itse asiassa mahdoton toteuttaakin.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Ihan oikeusministeri Braxille, kun varmaan jonkinlaista jatkotyötä tämäkin keskustelu aiheuttaa. Tuntuisi jotenkin luonnolliselta ottaa esimerkkejä myös esimerkiksi sisäpiiriläisyystiedoista, joita esimerkiksi kansanedustajista me, jotka olemme hallintoneuvostoissa, myös toimitamme — aviomiehemme, lastemme, lähipiirimme tiedot — ja sen takia minusta tämän asian läpikäyminen tulevaisuudessa tämän esimerkin myötä osoittautuu varmaan hyvin tarpeelliseksi. Jotenkin ikävää, ettei se ole tullut mieleen ennemmin kuin yhden ministerin esimerkin kautta.