Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomen metsät kasvavat valtavasti
enemmän kuin niitä hakataan, 30—50 miljoonaa
kiintokuutiometriä vuodessa. Tämä kasvu
sitoo erittäin paljon hiilidioksidipäästöjä,
30—40 miljoonaa hiilidioksiditonnia vuodessa. (Hälinää — Puhemies
koputtaa) Metsät ovat erittäin suuri nielu. Durbanissa
Niinistö ja Suomen hallitus hyväksyivät
kuitenkin sopimuksen, jonka mukaan tuosta valtavasta metsien nielukyvystä luovutaan
lähes kokonaan. Vastaavasti hallitus hyväksyi
laskentakaavan, jonka mukaan metsien poistuminen teiksi tai yhdyskuntarakentamiseen
vuodesta
1990 lähtien lasketaan kaikki päästöjen aiheuttajaksi.
Lopputuloksena on, että Euroopassa eniten kasvavat metsät
muuttuvat päästöjen aiheuttajaksi, merkittäväksi
päästöjen aiheuttajaksi. Tällä on
suuri hinta, kymmeniä miljoonia euroja heti ja muutamien
vuosien päästä lähes 100 miljoonaa
euroa. Arvoisa pääministeri, miten tämä on
mahdollista?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Pääministeri Katainen. — Ympäristöministeri
Niinistö.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Ensi alkuun haluan todeta, että se
saavutus, mikä Durbanissa saatiin ilmastoneuvotteluissa,
on historiallinen. Me sovimme tiekartasta, jota EU ajoi, jota monet
suuret päästäjät vastustivat,
jossa kaikki suuret taloudet tulevat vuonna 2015 tehtävällä ratkaisulla
mukaan sitovien päästövähennysvelvoitteiden
piiriin. EU palasi ilmastopolitiikan johtajaksi, ja me tulemme saamaan
tästä paljon hyötyä ympäristöteknologian
viennissä ja siinä, että teollisuuden
kilpailuasema paranee, kun kaikki maat tulevat sitovien päästövähennysvelvoitteiden
piiriin. Me saimme valettua uskoa, että ilmastoneuvotteluilla
voidaan rajoittaa ilmastonmuutos 2 asteeseen tilanteessa, jossa
on vaarana, että ilmastonmuutos alkaa karata käsistä ja
kustannukset tulevat meille kaikille maksettaviksi.
Mitä tulee hiilinielumalliin, niin Suomi ajoi voimakkaasti
sellaista mallia, joka mahdollistaa puun laajan energiakäytön
Suomessa, metsäteollisuuden laajan toiminnan, ja sen suuren
väännön me voitimme. Edustaja Pekkarinen
tietää, että jos se taistelu olisi hävitty,
siitä olisi ollut satojen miljoonien eurojen kustannukset
Suomelle. Meillä on nyt mahdollisuus 70 miljoonaa kuutiometriä puuta
Suomessa vuodessa käyttää, (Puhemies:
Minuutti!) kun nykyinen taso on 50 miljoonaa kuutiometriä.
Me pärjäsimme kohtuullisesti.
Mutta on totta, että oli tappio, että metsäkadon
kompensaatiota ei saatu malliin mukaan. Sitä ajoimme loppuun
saakka, ja EU-komissio ja EU-maat lupasivat tukea meitä siinä väännössä, mutta
aamuyöllä neljän aikaan, kun neuvottelut olivat
30 tuntia yliajalla, kaikki olivat hermostuneita, sopu oli ratkaistu,
Suomi lupasi, (Välihuutoja) että tämä asia
voidaan hoitaa EU:n sisäisessä taakanjaossa, jolloin
me voimme välttää ne kustannukset, kun
tästä EU:n sisällä neuvotellaan,
ja varmistimme, että koko maailman tulevaisuuden turvaava
ilmastosopu saatiin aikaan. Uskon, että edustaja Pekkarinen
on tästä samaa mieltä, että tämä oli
oikea ratkaisu.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän ministerin huomiota aikarajoitukseen, joka
on 1 minuutti sekä kansanedustajille että ministereille.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kyllä tämä oli
onneton selitys, kerta kaikkiaan avuton selitys. Totta kai on hyvä se,
että neuvotteluja jatketaan ja sopimukseen pyritään. Tämähän
oli saldo, neuvotteluja jatketaan maailmanlaajuisesta ilmastosopimuksesta
ja sopimukseen pyritään. Mutta se, että teollisuusmaista Suomi,
jonka metsien luonnollinen kasvu muodostaa ylivoimaisesti suuremman
nielun, siis päästöjen suojan, kuin minkään
muun metsien kasvu suhteellisesti, on ainoa maa, jonka metsät lasketaankin
tämän jälkeen päästöjen
aiheuttajaksi. Tätä ei ymmärrä kukaan,
yksinkertaisesti ei kukaan.
Miten, vielä kertaalleen, pääministeri,
te tämän selitätte, koska ymmärrykseni
mukaan te olette antanut valtakirjan ministeri Niinistölle, että hän
voi Suomen puolesta tällaisen sopimuksen tehdä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Herra puhemies! Niin kuin ministeri Niinistö totesi,
nielujen osalta keskustelu jatkuu komission kanssa. Mutta ylivoimaisesti,
jos lasketaan isot ja pienet asiat, paras Suomen kannalta on se,
että me saimme nyt mahdollisuuden rakentaa globaalia ilmastosopimusta,
jossa ovat mukana siis Yhdysvallat ja Kiina, Yhdysvallat ja Kiina.
Suomen kaltaiselle vientivetoiselle maalle kaikkein huonoin tilanne
on se, että me olemme semmoisessa porukassa, joka on oikeassa,
kantaa huolta ilmastonmuutoksesta mutta jolla on tästä syystä epäreilut säännöt
verrattuna niihin maihin, joiden kanssa meidän yritykset
kilpailevat. Sen takia oli tärkeää, että Durbanissa
pystyttiin sopimaan siitä polusta, kuinka edetään
globaaliin sopimukseen, jotta tämä kilpailuhaitta,
joka syö suomalaisten yritysten toimintamahdollisuuksia,
joka vaarantaa suomalaisten työpaikkojen olemassaolon, saataisiin
loppumaan. Reilut pelisäännöt kaikille!
Mitä tulee nieluihin, niin kuin totesin ja mitä ympäristöministeri
totesi, siitä me jatkamme keskustelua vielä paremman
ja oikeudenmukaisemman sopimuksen saamiseksi suomalaisille.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! On syytä korostaa, että meidän
metsiemme nielut eivät muuttuneet päästöiksi
mutta tässä mallissa erotettiin metsäkato
siitä metsien nielusta. Nielujen osalta, niin kuin totesin,
on tärkeää, että Suomi turvasi
sellaisen mallin, jossa metsäteollisuuden toimintaa ei
rajoiteta ja energian käyttöä ei rajoiteta.
Uskon, että te entisenä elinkeinoministerinä arvostatte
kuitenkin tätä saavutusta. (Mauri Pekkarinen:
Ei sellaista vaaraa ole olemassa!)
Siitä, mikä metsäkadon puolella on
nyt sitten se mahdollinen laskennallinen 20—30 miljoonan
euron kustannus, me neuvottelemme EU-komission kanssa niin, että se
voidaan välttää. EU on meille kiitollisuudenvelassa,
koska he lupasivat hoitaa tämän asian mutta vaikeassa
neuvottelutilanteessa eivät pystyneet sitä tekemään.
Komissaari toi tämän istunnossa monta kertaa esille,
mutta muiden tiukasta vastustuksesta huolimatta loppupeleissä oli
kysymys siitä, kaadammeko tämän asian
takia koko ilmastosovun, ja se ei tietenkään voi
olla vastuullista toimintaa, vaan me ratkaisemme tämän
asian EU:n sisällä niin, että me voimme
saada korvauksen metsäkadolle. Jatkossa voimme kansallisesti
arvioida myös, miten metsäkatoa voi paremmalla
ohjauksella välttää esimerkiksi metsityksellä,
niin että tämä kustannus ei muodostu
tulevaksi, ja sitenkin (Puhemies: Minuutti!) korostan sitä,
että voimme välttyä täysin kustannuksilta
tästä ratkaisusta.
Sirkka-Liisa Anttila /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä eivät nyt
sen takia selitykset auta, että te olette tehneet ratkaisun,
joka totta kai mahdollistaa globaalin ilmastosopimuksen etenemisen,
mutta te olette tehneet sen uhraamalla Suomen metsät (Rakel
Hiltunen: Ei olla!) ja sen metsäteollisuuden. — Aivan
varmasti. — Puheet, pääministeri, siitä,
että komission kanssa nyt sitten tehdään
sopimus ja neuvotellaan — te olette hoitaneet suhteenne
komission suuntaan sillä tavalla, että siihen
lupaukseen minä en kovin paljon uskoisi, koska Suomesta
on tullut EU:ssa Ruotsin tavoin erittäin ylimielinen, viisas
ja toisia opettava, eli tähän lupaukseen en ainakaan
uskoisi kovin paljon. Sen takia kysynkin, miksi te ette toimineet
neuvotteluissa aikaisemmassa vaiheessa, miksi te jätätte
sen viimeiseen yöhön, tämän
Suomelle tärkeän asian uhraatte, millä te
tämän perustelette.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Meillä oli tietysti taitava neuvottelutiimi,
joka koko kahden viikon ajan maa- ja metsätalousministeriön
taitavien virkamiesten johdolla varmisti, että me voitimme
sen perusväännön siitä, että vertailutasomalli,
jota EU ajoi ja joka oli Suomelle toiseksi paras laskentamalli, tuli
pohjaksi, jolla juuri taattiin, edustaja Anttila, se, että metsäteollisuuden
toimintaa ei rajoiteta mitenkään. Me voitimme
perusväännön. Valtiolle on nyt haaste
se, miten metsäkadosta, metsäpinta-alan pienenemisestä,
tuleva laskennallinen kustannus voidaan välttää.
Koska tätä asiaa useamman viikon ajan siellä neuvoteltiin
ja sitä pyrittiin saamaan lopputulokseen, niin EU-komission
kanssa nyt keskustellaan siitä, kun ei toteutunut, mitä EU
yhdessä haki, miten se EU:n sisällä voidaan
ratkaista.
Haluan myös tuoda esille sen, että kehitysmaat
ja monet muut maat olivat hyvin tiukkoja siinä, että hiilinielujen
kautta pitää saada myös päästövähennyksiä tai
ilmastonmuutosta torjuttua, niin että siellä oli
kova vastustus sille, että mitään hyvitystä hiilinieluista
saadaan muille päästöille, ja me saimme
kuitenkin sen 3,5 prosentin kattoluvun. Monet olivat sitä mieltä,
(Puhemies: Minuutti!) että tällaista hyvitystä ei
pitäisi olla ollenkaan. Neuvottelutulos oli kohtuullisen
hyvä ottaen huomioon se, että paljon paljon pahempia
malleja olisi ollut, jotka olisivat rajoittaneet teollisuuden toimintaa.
Tämä malli ei rajoita sitä yhtään.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kerrataan vielä: Keskusta kannattaa
kansainvälistä ilmastosopimusta. Me kannatamme reiluja
kilpailusääntöjä teollisuudelle.
Me kannatamme uusiutuvan energian lisäämistä,
mistä hallitus on lipsumassa. Olemme yhdessä halunneet,
että kivihiiltä ja öljyä voidaan
korvata uusiutuvalla, suomalaisella puulla energiantuotannossa,
puulla, joka jää yli meidän teollisen
käytön tarpeistamme. Nyt tämä hiilinielukohtelu asettaa
rajat uusiutuvan puun käytölle Suomessa vaatien
meitä pitämään käytön
liian paljon alle vuotuisen kasvun. Miten hallitus aikoo varmistaa,
että uusiutuvan energian lisäystavoitteet nimenomaan
puuenergian osalta tulevat toteutumaan?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Korostan vielä tosiaan, että siinä varsinaisessa
hiilinielulaskentamallissa meillä on paljon tilaa. Meiltä edellytetään
20 miljoonan tonnin hiilidioksidisidontaa, -nielua,
vuosittain, ja nykyään meillä on ilmaa
tämänvuotiseen kiintiöön metsäteollisuuden
ja energiakäytön jälkeen vielä 20
miljoonaa kuutiometriä lisää puunkäytölle
tilaa sen 50 miljoonan kuutiometrin käytön
päälle. Eli lähes kolmanneksen meidän puunkäyttö voi
lisääntyä, ja siitä ei tule
mitään kustannuksia. Me varmistimme sen, että puunkäyttö energiakäyttöön
voi lisääntyä niin paljon kuin me vain
pystymme kansallisesti muilla toimin bioenergian kehittymistä tukemaan.
Korostaisin myös sitä, että globaali
sopimus, tavoitteet siitä, että päästövähennykset
kaikilla kiristyvät ja että ilmastonmuutosta torjutaan
meidän tulevien sukupolvien, kaikkien suomalaisten hyväksi,
avaa meille vientimarkkinoita juuri bioenergia-alalla. Uskon, että tämän
sopimuksen loppuvaikutus Suomelle on merkittävästi
positiivinen taloudellisesti, kun me pääsemme
näille vähähiilisille markkinoille vahvana
ympäristöteknologiaosaajana ja bioenergiaosaajana
yhä enemmän viemään meidän
osaamistamme.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Iso kuva tässä ratkaisussa
on se, mitä aikaisemmissa ministereiden puheenvuoroissa,
on todettu, että ilmastonmuutoksen torjunnassa pitää pystyä pääsemään
kansainvälisiin, laajoihin sopimuksiin estääksemme
hiilivuodon. Tämä on se iso kuva. Tällä tavalla
turvataan parhaiten suomalaisen teollisuuden kilpailukyky.
Tämä hallitus on sitoutunut edeltäjänsä tavoin uusiutuvan
energian edistämiseen. Se tapahtuu kahta kautta. Ennen
kaikkea syöttötariffijärjestelmän
kautta uusiutuvan energian edistämistä tuetaan.
Tuohon tarkoitukseen on ensi vuodelle varattu 100 miljoonaa, ja
tuo syöttötariffiin varattu summa kasvaa suunnitelmien
mukaan 200 miljoonaan 2015. Toinen osa on sitten investointituki.
Niin kuin totesin, hallitus on sitoutunut uusiutuvan energian
edistämiseen edellisen hallituksen ja eduskunnan linjojen
mukaisesti, toki pieniä säästöjä tehden.
Reijo Hongisto /ps:
Arvoisa puhemies! Ministeri Niinistö vastasi edustaja
Pekkariselle, että neuvotteluissa EU palasi ilmastonmuutosjohtajaksi.
Kysyn nyt ministeri Niinistöltä: kuinka paljon
tämä ilmastonmuutoksen johtajaksi palaaminen maksaa
suomalaiselle metsäteollisuudelle?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Tämä itse asiassa parantaa, arvoisa puhemies,
suomalaisen metsäteollisuuden kilpailuasemaa, koska kaikki
tulevat tulevien vuosien kuluessa sitovien päästövähennysvelvotteiden
piiriin, ja olemme varmistaneet sen, että suomalainen teollisuus vihreän
teollisuuden vallankumouksen avulla — kun löydetään
yhä tehokkaampia tapoja tuottaa (Mauri Pekkarinen: Aivan
uskomaton väite!) bioenergiaa, tuottaa metsäteollisuuden
tuotteita — menestyy kansainvälisessä kilpailussa
yhä paremmin.
Paitsi että tämä oli ympäristöteko
tuleville sukupolville, tämä koko Durbanin kokonaisuus — joka
ei vielä riitä yksinään rajoittamaan
ilmastonmuutosta alle 2 asteeseen mutta näyttää suuntaa — niin
tämähän oli myös hyvin isänmaallinen
teko, koska tällä parannetaan Suomen kilpailuasemaa
kansainvälisesti ja meidän ympäristöosaamisen
vientiä maailmalle.
Kari Rajamäki /sd:
Puhemies! Isänmaan selviytymisen kannalta on myös
tärkeätä katsoa keskeisen vientiteollisuuden,
metsäteollisuuden, toimintaedellytyksiä. Me kolkuttelemme
komission kynnyksillä nyt jo edellisen hallituksen huonon
poliittisen ohjauksen takia: Itämeren rikkipäästömaksun
miljardin euron aiheuttamalla lisäkustannusuhalla, joka
uhkaa kaataa meidän tehtaita. Hallitusohjelmassahan korostettiin
tämän kilpailukykyä uhkaavan asian neuvottelutarvetta.
Aamuyöllä neljänkin aikaan pitäisi
muistaa, että Suomen metsät kasvavat 100 miljoonaa
kuutiota vuodessa. Tältä osin ei kannata metsäteollisuuden
toimintaedellytysten osalta kyllä yhtään lisätä kuormaa
tässä tilanteessa. Sen takia haluaisin ministeri
Häkämieheltä nyt tarkemman selvityksen:
miten hallituksen sisällä metsäteollisuuden
toimintaedellytykset läpi ministeriöiden yhteistyöllä tämäntyyppisessä kansainvälisessä
kokouksessa,
ottaen huomioon Imon huono taakka, jatkossa turvataan?
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Varmasti metsäteollisuuden kannalta
kaikkein keskeisin ja ajankohtaisin asia on tuo energiaverotuksen
mittava alentaminen, joka sisältyy tähän
raamisopimukseen. Se oli metsäteollisuuden suurin ongelma
vaalien alla, ja hallitus vastasi tuohon ongelmaan tällä päätöksellä, eli
tällä energiaverotuksen alentamisella mennään
EU:n minimitasolle. Uskon, että se on se isoin asia.
Rikkidirektiivi on tunnetulla tavalla haaste, ja siihen varmasti
muut ministerit voivat vastata, mutta toki pyrimme siihen, että vähintäänkin
siirtymäajalla saadaan sopeutumisaikaa ja toisaalta myöskin
suomalaiselle metalliteollisuudelle, joka noita rikkipesureita valmistaa
ja myöskin puhtaampia moottoreita, sopeutumisaikaa.
Nämä ovat varmaan ne kaksi keskeistä kysymystä:
energiaverotuksen alentaminen ja kohtuulliseen ratkaisuun pääseminen
rikkidirektiivikysymyksessä.
Arto Satonen /kok:
Arvoisa puhemies! On tietysti erittäin tärkeä asia,
että me olemme saaneet Kiinan, Intian ja Yhdysvallat sitoutumaan tähän
globaaliin sopimukseen, koska jos nämä valtiot
eivät lähde tosissaan mukaan, niin meidän
on täysin mahdotonta vastata tähän ilmastonmuutoksen
haasteeseen, ja sen takia tätä tulosta voi pitää hyvänä.
On tärkeää, että Suomi sai myöskin
ne tärkeimmät neuvottelutavoitteensa läpi.
(Mauri Pekkarinen: Mitä ne oli?) Mutta siitä huolimatta
kuitenkin on myöskin otettava vakavasti tämä hiilinieluasia,
ja kuten täällä on aikaisemmin jo viitattu
tähän rikkidirektiiviasiaan, myöskin
aiempiin päästövaatimuksiin, mitä Suomelle
on kohdistunut, niin kyllä tässä pitkä historia
valitettavasti on se, että liian usein me olemme jääneet
maksumieheksi siinä mielessä, että saadaan
se yhteinen lopputulos aikaan. Sen takia — toivon, että tällä kertaa
ei näin käy — kysynkin: millä aikataululla
saamme varmuuden siitä, että Euroopan unioni hyvittää taakanjaossa
sen, minkä siellä lupasi?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Jotta asia olisi selvä, kun asia
on monimutkainen, sanon yksinkertaisesti sen: Tämä ratkaisu
ei vaikuta teollisuuden ja puun energiakäytön
kustannuksiin mitenkään. Tästä ei tule
teollisuudelle ja elinkeinoelämälle yhtään senttiä kustannuksia.
Metsäkadosta, siitä, että metsäpinta-ala
vähenee, voi tulla valtiolle 20—30 miljoonaa euroa
kustannuksia, jotka voidaan välttää sillä,
jos komissio hoitaa asian niin kuin me olemme keskustelleet. Komissio
on tämän meille siinä mielessä velkaa,
että Suomi pelasti EU:n siinä tilanteessa, jossa
he olivat luvanneet viedä tämän asian
loppuun saakka mutta eivät voineet viedä, koska
muut osapuolet olivat sanoneet, että kaikki on nyt ratkaistu,
mitään ei muuteta enää.
Me käymme tammikuussa keskusteluja eri ministeriöiden
asiantuntijoiden kanssa siitä, miten EU:n sisäisessä yleisessä päästövähennystaakanjaossa
voidaan tämä asia Suomelle korvata, ja meidän
virkamiehet esittelevät, mikä tämän
päätöksen vaikutus Suomelle on. Mutta
perushiilinielumalli — haluan korostaa — mahdollistaa Suomessa
täyden puunkäytön ilman mitään
kustannuksia teollisuudelle ja elinkeinoelämälle, edustaja
Rajamäki. (Mauri Pekkarinen: Oliko uhattu?)
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Täällä kysytään
maksumiestä. Ilmastonmuutoksen maksumies on tulevat sukupolvet,
ja siihen nähden tämä on historiallinen
neuvottelutulos. Kyllä täytyy sanoa, että jää mielenkiintoiseksi alaviitteeksi
Suomen parlamentin historiasta, mihin Suomi kiinnittää tämmöisenä päivänä huomiota,
kun on onnistuttu neuvottelemaan tulos, johon on saatu myös
ne maat mukaan, jotka tähän asti ovat hangoitelleet
vastaan.
Mutta kysyisin — niin kuin ministeri sanoi, ilmasto
lämpenee koko ajan, päästöt
ovat yhä aivan liian vaarallisella tasolla — mitä muuta
täytyy, ja nopeasti, tehdä, vaikka nyt on tietysti
syytä onnitella ja nauttia siitä, että Suomikin
on ollut osana tekemässä historiaa. Mutta ongelma
ei ole vielä ratkaistu. Mikä historiallinen voitto
tulee olemaan seuraava tämän hallituksen voitto
tässä asiassa?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että se, että me saimme
tämän laajan paketin hyväksyttyä — Kioton
toinen velvoitekausi, siinä olevat päästövähennykset,
tiekartta 2015 sitovaan sopimukseen, jonka muotoilu on niin selvä,
että se sopimus tullaan 2015 tältä pohjalta
tekemään; siihen liittyy vielä kovia
vääntöjä, mikä sen
tarkka muotoilu on, ja tästä eri suurten talouksien
kesken varmaan käydään tulevien vuosien
ilmastoneuvotteluissa kovia keskusteluja — tämä avaa tosiaan
sen perspektiivin nyt, että meillä on mahdollisuus
rajoittaa ilmastonmuutos 2 asteeseen ja välttää ne
vakavat taloudelliset seuraukset koko meidän talousjärjestelmällemme
ja yhteiskuntajärjestelmällemme, jotka yli 2 asteen
lämpenemisestä tutkimustiedon pohjalta meille
aiheutuisivat.
Tämä hallitus tulee jatkamaan työtä sen
eteen, että lähivuosina keskustellaan myös
Durbanin päätöksissä mukana
olleesta kirjauksesta, miten voidaan nykymallin pohjalta päästövähennyskunnianhimoa
nostaa jo ennen vuotta 2020 niin, että kaikki ovat niissä talkoissa
mukana. Sitten pyrimme kansallisesti varmistamaan, että Suomi edistää vihreää taloutta
niin, että ympäristönsuojelu, ilmastonsuojelu
on samalla aikaa myös talouden voitto ja tästä rakennetaan
meille win-win-konseptia. Haluan korostaa, (Puhemies: Minuutti!)
että tässä ratkaisussa olevat elementit vahvistavat
Suomen teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja ympäristöteknologian
vientiä.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Kiinnitän toistamiseen ministerin huomiota siihen,
että minuutti on sama minuutti kaikille, jotta kunnioitetaan kaikkien
täällä olevien oikeuksia. (Pertti Virtanen:
On niin paljon selitettävää!)
Jari Leppä /kesk:
Herra puhemies! Kyllähän totuus on se, että viime
viikonloppu oli suomalaiselle veronmaksajalle harvinaisen synkkä viikonloppu
(Eduskunnasta: Ohhoh!) sekä Brysselissä että Durbanissa
tapahtuneiden päätösten myötä:
kymmenien miljoonien eurojen vuosittaiset lisälaskut, mitkä meille
tulivat, ja kaiken lisäksi vielä täysin
kansanvaltaisen — meidän, tämän
salin — kontrollin ulkopuolella. Te olette tehneet päätöksiä meidän
kaikkien piikkiin meitä kuulematta. Mistä on se
valtuutus tullut, että näin on tapahtunut? Meidän
kaikkein tärkein voimavaramme, luonnonvaramme on metsät,
joten nyt luulisi kaikkien tietävän sen, että metsäteollisuuden,
koko klusterin, osalta pitää tehdä kaikki mahdollinen,
jotta kilpailukyky säilyy. Nyt te olette menneet tekemään
liikkeen, joka nimenomaan tulee heikentämään
sen mahdollisuuksia. On aivan käsittämätön
asia, että näin on päässyt tapahtumaan.
Mistä te olette tämän mandaatin kaivaneet,
arvoisa hallitus, ja onko se ollut tällainen ministeri
Niinistöllä tuolla Durbanin kokouksessa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Herra puhemies! Nyt näyttää siltä,
että aika moni edustaja, joka käyttää puheenvuoroja,
ei näytä perehtyneen koko asiaan, ei vähääkään.
Osa on perehtynyt, kuten esimerkiksi edustaja Pekkarinen. Hän on
perehtynyt asiaan. (Naurua) Mutta esimerkiksi äskeisen
puheenvuoron käyttäjä sanoi, että Durbanin
sopimus tuo lisää taakkaa meidän metsäteollisuudelle.
Teidän pitää nyt ymmärtää,
mistä tässä on kysymys, kun niillä päätöksillä,
mitä tuolla tehtiin, ei senttiäkään
lisätty taakkaa metsäteollisuudelle, ei senttiäkään.
Mitä siellä sovittiin? Siellä sovittiin,
että nyt on tiekartta globaalille ilmastosopimukselle, missä ovat
ne maat mukana, jotka kilpailevat meidän metsäteollisuuden
ja muun teollisuuden kanssa ja jotka eivät ole tällä hetkellä sopimuksessa
mukana. Eli tämä tilanne parantaa sekä meidän
metsäteollisuuden että muun teollisuuden kilpailuasetelmaa.
Mutta siellä edelleen on hiilinieluihin liittyvä haaste,
jota me käymme nyt läpi komission kanssa, niin
kuin ministeri Niinistö on todennut.
Eli nyt pitää vähän perehtyä,
koska aika moni puhuu ohi suunsa ilman, että on perehtynyt
siihen, mistä on kysymys.
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, minä metsien
miehenä kerron teille, että metsien terveydentilan
ylläpitäminen on sekä ilmaston että Suomen
kansantalouden ja metsäklusterin etu. Tähän
asti veronmaksajien varoilla on tuettu nuorten metsien kunnostamista ja
metsien terveydentilan ylläpitämistä.
Eikö olisikin parempi, että ne mahdolliset veronmaksajien
varat, jotka nyt tämän sopimuksen perusteella
joudutaan maksamaan, käytettäisiinkin metsien
terveydentilan ylläpitämiseen? Näin varmistettaisiin
vientiteollisuuden ja koko Suomen kansantalouden tulevaisuus.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Tosiaan haluan korostaa sitä, kun tässä puhutaan
kahdesta eri asiasta, että tässä valtiolle
voi tulla potentiaalinen lasku siitä metsäkadosta,
että metsäpinta-ala pienenee, niin tämä ei vaikuta
siihen olemassa olevaan metsään, mitä meillä on,
miten sitä hoidetaan. Siinä varmasti asiasta vastaavat
ministerit voivat esitellä, miten me pyrimme pitämään
huolta metsien puun kasvusta. (Sirkka-Liisa Anttila: Leikkaamalla
rahoja!) Se, että me voimme varmistaa luonnon monimuotoisuuden,
kuuluu minun vastuulleni.
Siinä, mitä seurauksia tällä päätöksellä nyt kansallisesti
on, me arvioimme kyllä sitä, miten metsäkatoa
voidaan jatkossa välttää, ja tiedän, että esimerkiksi
on etujärjestöjä, kuten MTK, jotka ovat
kiinnostuneet siitä, pitäisikö Suomessakin
ruveta metsittämään enemmän,
millä tulevaisuudessa tämä ongelma välttyisi,
mikä tässä mallissa on.
Haluan korostaa, että siis hiilinielupuolella Suomi
sai sellaisen mallin, joka on meille edullinen. Siitä ei
aiheudu meille kustannuksia, mutta muut maat tekivät hyvin
selväksi sen, että hiilinielua ei voi myöskään
käyttää päästövähennysten
korvikkeena. Tässä oltiin tiukkoja, koska ilmastonmuutoksen
rajoittaminen alle 2 asteeseen edellyttää kovia
saavutuksia kaikilta mailta.
Tämä metsäkadon kompensaatiokysymys
pyritään hoitamaan EU-komission kanssa niin, että siitä ei
tule Suomelle ollenkaan kustannuksia, ja sen lisäksi teemme
sitä monimuotoista metsäpolitiikkaa, mitä edustaja
Kalli esitti, eri ministeriöiden yhteistyöllä.
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Kyllä tässä asiassa
pitää nyt nähdä se kuuluisa metsä puilta.
Suomen kannalta on verrattoman tärkeä asia, että Durbanissa
edettiin kohti globaalia ilmastosopimusta, sillä se tuo
isot päästäjät mukaan näihin
ilmastotalkoisiin. Suomen metsät ovat erittäin
suuri hiilinielu, ja lisää hiiltä voidaan
sitoa muun muassa puurakentamisella. Tähän Suomen
kannalta tärkeään kysymykseen palataan
myöhemmin taakanjaossa yhdessä komission kanssa.
Tämä on myönteinen viesti.
Mutta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja päästöjen
vähentämiseksi on paljon muutakin tehtävää,
ja yksi keino löytyy yhdyskuntarakenteesta. Haluaisin kysyä ministeriltä:
näettekö te tällä käynnissä olevalla
kuntauudistuksella olevan mitään kytkentöjä ilmastopolitiikkaan?
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! En ole varma, kenelle valtioneuvoston jäsenelle
kysymys oli osoitettu, mutta todellakin hallituksen kuntauudistuksen
tavoitteenahan on se, että kunnat muodostuisivat mahdollisimman
luontaisista ihmisten päivittäisistä työssäkäyntialueista,
ja niillä pyrittäisiin siihen, että maankäytön,
yhdyskuntarakenteen, asumisen ja liikenteen suunnittelu voitaisiin tehdä koko
alueen kannalta mahdollisimman ympäristöystävällisesti
ja kustannustehokkaasti. Tä-mä on varsinkin kaupunkiseuduilla
todella suuri haaste tänä päivänä.
Tiedämme, että Suomessa kaupungistuminen on ollut
vilkasta 60-luvulta asti ja 2000-luvulla entisestään
kiihtynyt, ja se on tarkoittanut sitä, että usein
keskuskaupungin ympärille on muodostunut yhä kasvavia
niin sanottuja kehyskuntia, ja välttämättä aina
erillisinä kuntina toimittaessa ei pystytä tekemään
maankäytön kannalta kaikkein parhaimpia ratkaisuja sekä ympäristön
että talouden näkökulmasta. Kyllä tämä on
yksi tärkeä lähtökohta, miltä pohjalta
tulevia kuntarakenteita tullaan arvioimaan.
Harri Jaskari /kok:
Arvoisa puhemies! Tätä kysymystä on
todellakin hyvä selventää, koska täällä eduskunnassa
on paljon puhujia ja myöskin eri puolilla mediassa. Sen
takia yksi kysymys, joka minullekin on tullut: jos esimerkiksi yksittäinen
ihminen haluaa metsää muuttaa pelloksi tai laittaa
talon, niin joutuuko hänkin korvaamaan? Kysymyshän
on vain valtioiden välisestä keskustelusta. Jatkossa
kysynkin todellakin sitä aikataulua vielä EU:n
osalta, kuinka nämä neuvottelut etenevät,
ja voisimmeko me myöskin miettiä sellaisia ajatuksia,
kun meillä 30 miljoonaa kuutiota metsät kasvavat
vuodessa, että me näkisimme myöskin EU-tasolla
ne aidosti nieluina ja voisimme myöskin hyödyntää siinä suhteessa.
30—40 miljoonaa kuutiometriä kasvaa metsä vuodessa.
(Eduskunnasta: Enemmän kuin hakataan!) — Enemmän
kuin hakataan, kyllä.
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Metsät kasvavat sellaiset 100 miljoonaa
tonnia, mutta sitten siitä (Sirkka-Liisa Anttila: 110!)
nykyisen käytön jälkeen jää se 30—40
miljoonaa jäljelle. Tämä malli mahdollistaa
sen käytön laajentamisen sinne 20 miljoonaan tonniin
saakka, mikä on meidän velvoite varmistaa, että meidän
metsät nielevät hiiltä yhteisen ilmastonmuutosponnistelun
hoitamiseksi.
Me tulemme käymään komission kanssa
tosiaan keskusteluja tammikuussa. On tavallaan hyvä, että tämä laskentamalli
on nyt ratkaistu, koska meillä on vuosi aikaa katsoa sitä,
miten tämä oikeudenmukaisesti otetaan huomioon
meidän päästövähennysvelvoitteessamme
seuraavalle Kioto-kaudelle. Komissio todellakin teki hyvin selväksi,
että koska Suomi oli tässä tilanteessa rakentava
ja edesauttoi koko globaalin ilmastosovun ratkaisemista, he ovat
hyvin myötämielisiä löytämään
meille edullisen ratkaisun. Kyllä minä sanoisin
näin, että niissä neuvotteluissa me saimme
niin paljon positiivista palautetta meidän roolistamme,
että kyllä tässä on viety hyvää Suomi-kuvaa
eteenpäin. Ja ihmettelen sitä, jos keskustapuolueen
kansanedustajat (Puhemies: Minuutti!) ovat sitä mieltä,
että ilmastosopu on huono asia.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Kiitos vaan, pääministeri,
mutta en voi mitenkään hyväksyä teidän
näkemystänne siitä, että tämä ratkaisu
jotenkin edisti suomalaisen metsäteollisuuden asiaa maailmassa.
Ei totisesti, ei, näin ei käynyt.
Vielä kertaalleen: Suomen metsissä syntyy vuosittain
noin 40 miljoonaa tonnia sitä päästöjen
imukykyä. Nyt tässä laskelmassa kuitenkin vain
2,5 miljoonaa tonnia otetaan huomioon. Lopputuloksena on se, että Kreikka,
Espanja tai Italia, joissa metsät eivät synnytä oikeastaan
juuri lainkaan sitä nielua, joka imee niitä päästöjä, siellä syntyy
tilanne, jossa niiden metsät ovat niin kuin päästöjen
imijä eivätkä päästöjen
aiheuttaja. Suomi on maa jossa syntyy valtavasti nielua, me joudumme
maksamaan tästä. Nuo äsken sanotut maat
hyötyvät. Miten te selitätte suomalaisille,
että äsken sanotut maat tästä pääsevät kuin
koira veräjästä ja me maksamme laskun?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Me emme siis maksa tästä varsinaisesta
hiilinielumallista yhtikäs mitään. Meidän velvoitteemme
on sitoa 20 miljoonaa tonnia hiiltä, ja sen päälle
me saamme hyvityksen 2,5 miljoonasta tonnista, jos meidän
metsämme vuotuisesti sitovat enemmän kuin sen
20 miljoonaa tonnia. Tämä hyvitys oli poliittisen
kompromissin tulos. Oli todella kova paine kehitysmailta ja monilta
teollisuusmailtakin, että hyvitystä ei saa ollenkaan,
koska se nähtiin tapana yrittää vähentää päästövelvoitetta
muualla.
Se, että me voimme vähentää metsäkatoa
kansallisilla toimenpiteillä, pienellä ohjauksella,
vähentää sitä metsäkadon
puolella olevaa meille tulevaa muuttunutta tilannetta. Tosiaan,
jos komissio hoitaa asian niin kuin me olemme keskustelleet, niin
Suomi voi välttyä täysin kustannuksilta,
mikä on erittäin hyvä saavutus ottaen
huomioon sen, että kaikilla oli paineet tehdä tiukempia, sitovampia
ratkaisuja, jotta ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa yhä tehokkaammin.
Minä haluan korostaa sitä, (Puhemies: Minuutti!)
että Suomi hyötyy siitä, että ilmastonmuutosta
torjutaan.