Arvoisa herra puhemies! Työelämä asettaa yhä tiukempia vaatimuksia jaksamiselle, osaamiselle sekä ajankäytölle. Tuottavuuden ja paremman taloudellisen tuloksen nimissä on tehty myös todella rajuja väen vähennyksiä. Kuormitusta on lisätty, ja tämä on johtanut muun muassa lisääntyneisiin paineisiin ylitöiden tekemiseen. Yhä pienemmällä työntekijämäärällä yritetään siis saavuttaa parempaa työn tuottavuutta. Tämä johtaa pitkässä juoksussa väsymiseen, sairasteluihin ja sitä kautta poissaolojen lisääntymiseen. Tästä puolestaan seuraa loputon kierre, kun näiden poissa olevien työpanosta koetetaan paikata vajaalla henkilöstöllä. Sairastelun aiheuttamia poissaoloja on pyritty vähentämään jopa maksamalla bonusta siitä, että sairauspäiviä on nolla. Toivottavasti tämä ei johda työskentelyyn sairaana. Kysyn asianomaiselta ministeriltä: mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta työssäjaksamiseen pystytään aidosti vaikuttamaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tämä on kyllä erittäin tärkeä asia, koska nyt, kun me puhumme työurien pidentämisestä, meillä ensin tietysti pitää olla työtä ja sitten pitää olla hyvinvoivia, terveitä ja toimintakykyisiä henkilöitä, jotka pystyvät tekemään sitä työtä. On hyvin paljon tehty viime vuosina. On ollut erilaista Veto-ohjelmaa, Noste-ohjelmaa, on ollut Työhyvinvointifoorumia. Meillä on Työterveyslaitos tehnyt pitkään nimenomaan työterveyshuollon kanssa kehittämistyötä, jotta me voisimme työhyvinvointiin panostaa, mutta kyllä se vaan tietenkin niin on, että ne parhaat toimet tehdään nimenomaan siellä työpaikoilla. Valtiovalta voi tietysti tukea tätä, ja meidän hallitusohjelmamme on monia hyviä kirjauksia tähän suuntaan, muun muassa se, että Työhyvinvointifoorumi, joka on ollut jo viime kaudella, jatkuu myös tämän kauden, ja sitten myöskin se, että meillä käynnistyy johtamisen verkosto. Me kehitämme ikäjohtamista, me luomme julkisen johtamisen laatukriteerit, ja tämä käynnistyy nyt tammikuussa. Eli olemme arvoisan edustajan asian kyllä noteeranneet ja tiedämme, että se on todella tärkeä.

Arvoisa puhemies! Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Lasse Laatunen esitti vain muutama päivä sitten julkisuudessa, että osa-aikaeläkejärjestelmä tulisi lopettaa kokonaan. Samaan hengenvetoon hän haluaisi nostaa vanhuuseläkeikärajan 65 vuoteen. Eikö juuri osa-aikaeläke ole ollut eräs niistä keinoista, joilla nimenomaan on haluttu ihmisten jaksavan työelämässä pidempään? Se nimenomaan antaa mahdollisuuden pidentää työuria pehmeällä tavalla, ja työurien pidentäminen lienee myös hallituksenkin tavoitteena. Kysynkin arvoisalta ministeriltä kantaa siihen, mikä on hallituksen linja suhteessa osa-aikaeläkkeeseen ja mitä mahdollisia ratkaisuja pidempään työuraan hallitus on kaavailemassa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä todellakin on paljon puhuttu tästä työurien pidentämisestä, ja se ei ole sillä tavalla, että se tulee pelkästänsä yhteen kohtaan siinä työuralla. Sitä tarvitaan nimenomaan siinä alkupäässä, keskellä ja lopussa, ja sen alkupään toimet ovat nimenomaan niitä koulutuspoliittisia keinoja, joista on tehty ansiokasta selvitystä, mitä siellä voidaan tehdä, että päästään nopeammin koulutukseen jne. Sitten on tietysti näiden työpaikkojen luonti, ja sitten ovat ne eläkepoliittiset keinot ja työterveyshuolto. Nämä eläkepoliittiset keinot ovat tällä hetkellä, totta kai, nyt luupin alla kaiken tämän muun ohella. Ei meillä ole yhtä ainoaa keinoa, jolla me sitä työuraa pidentäisimme. Meillähän on tällainen työryhmä kuin eläkeneuvotteluryhmä, jota vetää Eläketurvakeskuksen Jukka Rantala, tällainen kolmikantaryhmä, joka pohtii sitä. Olenkin toivonut, että he toisivat esityksensä helmikuussa. Siellä on nimenomaan tehtävänä varmistaa rahoitus eläkkeille, pitää ostovoimaa, miettiä, millä keinoin pidetään ostovoima ja miten työuria pidennetään. Tähän me palaamme. Tuohon mainitsemaanne kysymykseen: me emme ota kantaa näihin keinoihin ennen kuin (Puhemies: Minuutti!) saadaan tämä kokonaisuus.

Arvoisa puhemies! Vuokratyövoiman käyttö kasvaa koko ajan. Vuokratyöntekijöiden työsuhdeturva on täysin olematon tässä maassa. Pahimmassa tapauksessa vuokratyöntekijälle voidaan kello 16 ilmoittaa, että ei tarvitse tulla huomenna enää töihin. Kysynkin ministeri Ihalaiselta: mitä aiotte tehdä vuokratyövoiman työsuhdeturvan parantamiseksi, koska tämä asiahan on sellainen, joka aiheuttaa heille pahoinvointia ja myös työuupumusta?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Vuokratyö ja muutkin pätkittyvän työsuhdemuodon asiat ovat nyt meillä työn alla. Pohditaan sitä ja valmistellaan ehdotuksia, miten me voisimme tasavertaistaa näissä eri pätkittyvissä työsuhdemuodoissa olevien ihmisten taloudellista asemaa, sosiaalista asemaa ja suhdetta irtisanomisiin.

Vuokratyö on enimmäkseen määräaikaisia työsuhteita, mutta meillä on myös fiksuja esimerkkejä siitä, että vuokratyö voi olla myös kokoaikaista työtä järjestämällä vuokratyö niin, että siinä on tämmöistä moniammatillisuutta, ja vuokratyön ei tarvitse aina olla pätkittyvää. Se, mitä tarvitaan, on tietysti se, että tilaajayrityksen ja vuokrafirman ja työntekijän etuja katsottaisiin kokonaisuutena niin, että myöskin vuokratyöntekijän asemaa voitaisiin parantaa ja pätkittyvää työsuhdetta vähentää ja siirtyä sielläkin enemmän kokoaikaisiin työsuhteisiin. Se on eräs keino parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa.

Sitten haluan lopuksi vaan korostaa, että se, mikä meillä on kasvavin pätkittyvien työsuhteiden muoto, on tämmöiset itsensä työllistäjät, jotka eivät ole oikein yrittäjiä, kaikkia tunnusmerkkejä täyttäviä, eivätkä oikein palkansaajiakaan. Heitä on 160 000, ja näiden ihmisten asema on monessa suhteessa erittäin heikko työmarkkinoilla ja taloudellisesti, ja tähänkin tulemme kiinnittämään erityistä huomiota.

Arvoisa puhemies! Hyviä asioita on tuotu esille. Onneksi voidaan nähdä, että raamisopimuksessa erittäin hyvin on otettu kantaa niin lainsäädännön uudistamisen kuin yt-lain ynnä muiden osalta tähän työssäjaksamiseen, ja sinällään hallitus on tehnyt oivaa työtä.

Mutta kun tuotiin esille tämä eläkeiän nostaminen, niin olisiko nyt aika tuoda tähän keskusteluun myös havainnointi siitä, että kysymys ei olisi vain pelkästään eläkeiän nostamisesta, ei pelkästään 63:sta 65:een, vaan tarvitsisi tehdä myös siinä vaiheessa järjestelmään leikkaus, joka poistaa superkarttuman, koska siltä osin, jos maksettaisiin edelleen sillä samalla 4 prosentin superkarttumalla 63:sta 65:een, tämä olisi kestämätöntä. Ainakin eläkeyhtiöt sen tiedostavat, mutta siitä ei ole kansalle kerrottu. Toivoisinkin, että tässä vaiheessa puututtaisiin ja tuotaisiin reilusti myös seuraamukset esille eläkeiän nostokeskustelussa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Tämä on todella, niin kuin kysyjä itsekin totesi, monen asian summa, ja olen aivan samaa mieltä. Mihinkään yksittäiseen ei kannata nyt tässä vaiheessa ottaa kantaa, koska kaikki vaikuttaa kaikkeen. Olen toivonut tältä eläkeneuvotteluryhmältä, että jo helmikuussa — koska helmikuussahan kuitenkin arvioidaan jo hieman sitä tilannetta, meidän Suomen taloudellistakin tilannetta, taas uudelleen — on hyvä katsoa, mitä tapahtuu nimenomaan työurille ja miten me voimme pidentää työuria kokonaisuutena ja eri keinoin. Meillä on muista Pohjoismaista, meillä on muista Euroopan maista erinomaisen hyviä esimerkkejä, mitä siellä on tehty, ja varmasti Suomi katsoo hyviä käytäntöjä, ja nimenomaan inhimillisesti, ihmislähtöisesti.

Arvoisa puhemies! Tulevaan vanhuslakiin ollaan kirjaamassa hoitajan ilmoitusvelvollisuutta hoidon epäkohtia huomatessaan. Hoitotyön valvontaa siirretään hoitajalle, työntekijälle. Hoitoalan valvonta on tärkeää, samoin on hoitotyö sen tekijälle. Hoitoalalla ollaan huolissaan siitä, mitä vaikutusta lain kirjauksella tulee olemaan hoitajalle. Kun hoitaja ilmoittaa väärinkäytöksestä työpaikallaan, kuka turvaa hoitajan selustan? Heikentääkö tapahtunut hoitajan työskentelyä ja työhyvinvointia tuossa työyhteisössä? Tätä pelkäävät monet hoitotyön tekijät. Arvoisa ministeri: miten on, kantaako hallitus vanhuslakia laatiessaan huolta työntekijän työhyvinvoinnista hoitoalalla?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Tämä vanhuspalvelulaki varsinaisesti kuuluu peruspalveluministerille, mutta puhun nimenomaan tämän työsuojelun kannalta, koska se on siellä minun rootelilla. On tärkeää katsoa nimenomaan sen työntekijän näkökulmasta näitä asioita, mutta jos ajatellaan nyt tätä, mitä täällä luonnoksessakin on, siellä vanhuspalvelulaissa, joka siis valmisteltiin viime kaudella, niin siellä on nimenomaan tämä ilmoittamisvelvollisuus. Tällä pyritään nimenomaan tukemaan sitä työntekijää, että hänen ei tarvitsisi pantata tietoa pelossa siitä, että hän joutuu pois töistä, että se olisi ihan lakisääteinen velvollisuus. Ainakin itse näen sen alan ihmisenä, että se antaisi sitä selkärankaa ja se antaisi sitä vahvuutta ja uskallusta kertoa niistä epäkohdista.

Arvoisa herra puhemies! Meillä on maassa ollut ja paraikaa on useita ohjelmia, joilla pyritään työelämää kehittämään. On meillä ohjelmia minkälaisia tahansa, niin viime kädessä ratkaisut aina tapahtuvat työpaikoilla. Tässä mielikuvien maailmassa eivät näytä oikein hyviltä uutiset siitä, että sairaat ihmiset ostetaan töihin. Meillä on kehitetty lainsäädäntöä siihen suuntaan, josta hyvänä esimerkkinä on osasairauspäiväraha, josta nyt on ollut riittävän kauan laki voimassa, että voi olla osan sairaana ja osan töissä kukin työkykynsä mukaan.

Arvoisa ministeri! Raamisopimukseen on kirjoitettu osatyökykyisyys yhtenä asiana, jota lähdetään valmistelemaan. Millä aikataululla? Joko ensi helmikuussa meillä on tietoa, miten käytetään ne voimat ja se energia, joka on käytettävissä kunkin ihmisen työkyvyn mukaisesti, joko meillä on silloin jotakin enemmän kerrottavaa kuin vain raamisopimuksen kirjaukset?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todellakin raamisopimuksessa on tämä kirjaus, ja siitä syystä olemme käynnistämässä tätä työtä ihan työryhmätyöskentelyllä, koska kuten edustaja Rehula tietää aikaisemmasta tehtävästään, niin ei mikään maailman helpoin juttu ole tämä osatyökykyisten saaminen työmarkkinoille. Siinä on monia kynnyksiä, ja viime kaudella Markku Lehto teki siitä selvityksen, ja nyt pitäisi sitten miettiä, mitkä selvityksen tuloksista ovat sellaisia, joita voidaan laittaa käyntiin.

Kysyitte sairaana työhön menemisestä. Siinäkin olen kyllä henkilökohtaisesti sitä mieltä, että sairaana ei pidä olla työssä, koska siinä on vaara itselle mutta on myöskin vaara muille.